Järvenpään Taidoseura ry

Transkriptio

1 Järvenpään Taidoseura ry Vanhempainilta Vanhempainillan ohjelma Tietoa seurasta ja taidosta Maksut, lisenssi, pukutilaukset ym. käytännön asioita Juniorin taidoura Lasten harjoitusten rakenne ja sisältö Kiusaamiseen puuttuminen Pelisäännöt Tiedottaminen 2 1

2 Perustettu v Järvenpään Taidoseura Säännöllinen junioritoiminta alkoi v Nuori Suomi Sinettiseuraksi v Nykyisin lajiliitot tarkastavat seurojen Nuori Suomi sinettiseura kelpoisuuden kolmen vuoden välein Järvenpään Taidoseura on auditoitu uudelleen 2006 ja viimeksi i marraskuussa jäseniä on n. 100 joista n. 70 on alle 19 vuotiaita vuotiaita seurassa on n TAIDO nykyaikainen budolaji Taidon juuret ovat karatessa ja perinteisessä Okinawa- te ssä. Japanilainen Seiken Shukumine ( ) kehitti ensin gensei-ryu karate-do -tyylin, josta taido profiloitui omaksi lajikseen vuonna Tällä hetkellä toiminta on vireää Japanissa, Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa, Portugalissa, Yhdysvalloissa, Tanskassa, Hollannissa, Englannissa ja Australiassa 4 2

3 TAIDO nykyaikainen budolaji 2 Suomessa taidoseuroja on 30 Toimintaa on seuraavilla paikkkunnilla; Asikkala, Espoo (2 seuraa), Heinola, Helsinki (2 seuraa), Hollola, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kemijärvi, Kerava, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti (2 seuraa), Mäntsälä, Nastola, Nummela, Oulu, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Savonlinna, Sysmä, Tampere, Turku, Vantaa, Ylöjärvi. Taidon harrastaminen sopii kaikille ikään, sukupuoleen ja aikaisempiin harrastuksiin katsomatta 5 5 TAIDO nykyaikainen budolaji 3 Taido kehittää yleiskunnon lisäksi tasapainoa, koordinaatiokykyä ja notkeutta Toisten ihmisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen, itsetunto, itsevarmuus, keskittymiskyky ja itsehillintä kehittyvät Aktiivista harjoittelua kaipaaville taido tarjoaa haastavan kuntoilumuodon. Taidossa on myös mahdollisuus kilpailla aina MM-tasolle asti. Taidossa on viisi eri tekniikkaluokkaa (sen, un, hen, nen, ten) ja perustekniikoita n. viisikymmentä 6 6 3

4 TAIDO nykyaikainen budolaji 4 Taidoa voi pelkästään harrastaa eli kilpailla ei tarvitse jos ei halua Taido on sosiaalinen yksilö- ja joukkuelaji Taidon virallisia kilpailumuotoja ovat; ottelu (jissen), liikesarjat (hokei), joukkueottelu, joukkuehokei, (dantaihokei) sekä tenkai, (harjoiteltu ottelu jossa asetelma on yksi keskusmies vastaan viisi vastustajaa jotka hyökkäävät yhtä aikaa) Junioreilla voi olla kisailuissa omia lajeja Ottelussa (jissen) osuma-alue on keskivartalo, pääkontakteja ei sallita 7 7 Kurssimaksut Kurssimaksu on tällä hetkellä 60,- / kalenterivuosi Maksuun ei sisälly minkäänlaista vakuutusta (ks. lisenssi) Tammikuussa v maksetaan v jäsenmaksu, joka on voimassa

5 Jäsenmaksut Jäsenmaksu on tällä hetkellä 60,- / kalenterivuosi Jos samasta perheestä on useampia jäseniä, niin seuraavilta jäsenmaksu on 50,- / kalenterivuosi Jäsenmaksu on aina voimassa koko kalenterivuoden Jäsenmaksuun sisältyy Suomen Taidoliiton jäsenlehti (Kamae), joka ilmestyy n. 4 krt / v, (muutokset mahdollisia) 9 9 Tapaturmavakuutus ja lisenssi Tapaturmavakuutus ja Taidoliiton lisenssi ovat pakollisia kaikissa taidoon liittyvissä tapahtumissa Taidoliiton tilaisuuksia ovat harjoitusten lisäksi esimerkiksi liiton leirit (danleiri ja yleisleiri), koulutukset (opettajakoulutukset, tuomarikoulutus) sekä kaikki kilpailutapahtumat. Ilman voimassa olevaa tapaturmavakuutusta ja lisenssiä ei tatamille ole asiaa. Tapaturmavakuutuksen voi ottaa liiton lisenssiin kuuluvana tai erikseen omasta vakuutusyhtiöstä

6 Tapaturmavakuutus ja lisenssi 2 Kaikki taidoseurat kuuluvat Taidoliittoon, joten myös seurojen järjestämissä j harjoituksissa on oltava voimassa oleva lisenssi. Eli oman seuran tavallisissa harjoituksissakin pitää olla voimassa oleva lisenssi. Myös vakuutusturvan u u takia kaikkien harrastajien kannattaa ostaa lisenssivakuutus jo heti kauden alusta Tapaturmavakuutus ja lisenssi 3 Taidoliiton lisenssihinnat lisenssikaudelle : Vakuutukseton lisenssi (tarvitaan lisäksi oma vakuutus joka korvaa taidotapaturmat, lisätietoja alempana) 15 A-lisenssi (kilpailulisenssi, joka sisältää taidotapaturmavakuutuksen), ennen vuotta täyttäneille 100 B-lisenssi (kilpailulisenssi, joka sisältää taidotapaturmavakuutuksen), edellä mainittua nuoremmille 48 H-lisenssi (harrastajalisenssi, joka sisältää taidotapaturma- vakuutuksen) 49. H-lisenssillä ei saa kilpailla. Lisätietoja lisensseistä ja maksaminen:

7 Pukutilaukset Tilataan yhteistilauksena, mutta puvun voi hankkia itsekin eli seura ei harrasta pakkomyyntiä Pukutilauslaput jaetaan junnujen mukana kotiin Junioreille on edullisinta hankkia ns. valkoinen alkeiskurssipuku (n koosta riippuen). Siihen lisäksi vielä seuran oma hihamerkki 4,- (Huom. hihamerkki ei ole pakollinen). Pukujen koot 120 sentistä 10 cm välein ylöspäin Pukutilaukset Kokoa arvioidessasi ota huomioon että lapsi kasvaa, mutta puku kutistuu pesussa hieman. Arvioi koko yläkanttiin, sillä liian pientä pukua on mahdoton käyttää! "Vanhemmilta" junioreilta voi pukutilauskierroksen jälkeen vapautua sopivia pukuja, joten heiltä kannattaa kysellä treeneissä jo etukäteen. Ota rohkeasti yhteyttä! Myös OKK Sport Urheilu Divarissa (Myllytie 2, J:pää) on ollut taidopukuja (ym. sopivia) myynnissä, kannattaa käydä katsomassa

8 Juniorin taidoura Alkeiskurssilla on tavoitteena oppia toimimaan yhdessä muiden kanssa, opetella salin ja lajin säännöt, kohottaa kuntoa ja koordinaatiota t sekä opetella taidoliikkumista i t (unsokuhappo) sekä taidotekniikoita Kurssilaisten vyökoe on toukokuun 2009 loppupuolella, ja siinä suoritetaan sinivalkoinen vyö. Vyökokeessa suoritetaan unsokuhappo molemmille puolille (vasen ja oikea) Välitavoitteina kurssin aikana ovat ns. natsakokeet joita on yhteensä kolme ennen vyökoetta Juniorin taidoura 2 Natsakokeissa tehdään monenlaisia taidon perusjuttuja, esim. tekniikoita, asentoja (kamae). Natsakokeista ei ilmoiteta etukäteen ettei tarvitse jännittää. Pyritään että kaikki kurssilaiset ovat paikalla kun natsakoe pidetään, mutta jos joku on poissa silloin, niin hänelle pidetään oma natsakoe jossain sopivassa välissä Natsakokeen suorituksesta jaetaan mustat natsat (kaksi kanttinauhan pätkää) jotka ommellaan vyön molempiin päihin Ensimmäiset nauhat ommellaan n. 5 cm vyön päistä ja seuraavat natsat n. 2 cm välein ensimmäisten natsojen viereen (kauemmaksi vyön päistä)

9 Juniorin taidoura 3 Juniorisuorituskortti ( junnupassi ) on vihkonen johon voidaan merkitä erilaisia suorituksia, mm. tekniikoita, liikkumisia, tasapainoliikkeitä, natsakokeiden suoritukset jne. Suorituskortit jaetaan kaikille junnuille Ensimmäinen vyö on sini-valkoinen vyö, vyökokeesta ei veloiteta erikseen, mutta vyön hinta on n Juniorin taidoura 4 Vyökokeessa lunastetaan taidopassi omaksi (n. 8 ) Sini-valkoisella vyöllä ( 7 kyu) harjoitellaan seuraava syys- ja kevätkausi Yleensä vuosi ensimmäisen vyökokeen jälkeen on mahdollisuus suorittaa sininen vyö (6-5 kyu). Vihreä vyö (4-3 kyu) on mahdollisuus suorittaa n. 1 ½ vuotta edellisestä vyökokeesta. Ruskea vyö, (2 kyu), kun edellisestä vyökokeesta on n. 2 vuotta. Lisäksi vaaditaan suoritettavaksi tietyt Suomen Taidoliiton koulutukset Opettajakoulutus 1 sekä Seuratoiminnan koulutus vaaditaan 2. kyu

10 Juniorin taidoura 5 Ruskea vyö (1 kyu), kun edellisestä vyökokeesta on n. 2 vuotta. Lisäksi vaaditaan ikää väh. 15 vuotta ja Taidoliiton Opettajakoulutus 2 Mustaa vyötä (1 dan) voi yrittää kun edellisestä vyökokeesta on n. 2 ½ vuotta, ja ikää väh. 18 vuotta sekä Suomen Taidoliiton valmentajataso 1:n vaadittavat koulutukset on suoritettu Lasten harjoitukset Harjoitukset kestävät 1 ½ tuntia. Junioreille (ryhmille) laaditaan oma(t) harjoitusohjelma(t) Harjoitusten aluksi kannetaan tatamit paikoilleen lattialle Kehittää ryhmässä toimimista ja yhteistyötä ja saadaan hieman alkulämpöä Kun tatamit on kannettu seuraa seiretsu, seiza (polviistunta), hiljentyminen / keskittyminen, kumarrukset Alkulämmittelyt, (usein pelejä, viestijuoksuja tai leikkejä) ja alkuvenyttelyt/-verryttelyt Juomataukoja pyritään pitämään n min välein

11 Lasten harjoitukset 2 Alkulämmittelyjen jälkeen tehdään usein motorisesti vaikeimmat osat esim. unshin harjoittelua, (kuperkeikat, k k kärrynpyörät, käsilläseisontaa, puolivoltteja ja kokovoltteja) Seuraavaksi tekniikkaosuus; perustekniikoita, kombinaatioharjoituksia, liikkumista (unsokua), liikesarjoja (hokei), otteluharjoitteita, (jissen) Kurssilaiset eivät ottele vielä pitkään aikaan. Pelejä ja leikkejä voi olla myös harjoitusten välissä sekä lopussa Lasten harjoitukset 3 Harjoitusten loppupuolella tehdään yleensä lihaskuntoharjoitteita, (etunojapunnerrus, vatsa- ja selkälihasliikkeitä, jalkakyykkyjä yms muuta mukavaa.) Lopuksi loppulämmittelyt ja venyttelyt, seiretsu, seiza (polvi-istunta), hiljentyminen, kumarrukset ja sitten tatamien kanto pois lattialta, (riippuu harj.vuorosta). Keskiviikkoisin kk alkeiskurssi k ja vyölliset junnut harjoittelevat samaan aikaan. Alkulämmittelyt ja alkuvenyttelyt tehdään yleensä yhdessä

12 Lasten harjoitukset 4 Tämän jälkeen useimmiten jakaudutaan ryhmiin, ja sali jaetaan väliverholla Sunnuntaisin kurssilaiset ja vyölliset harjoittelevat eri aikaan ja silloin on molempien ryhmien harjoituksissa koko sali käytössä Lasten liikunnan tulee kuormittaa: Hengitys- ja verenkiertoelimiä, tukielimiä ja lihaksia, tasapainojärjestelmää j TAIDOHARJOITUKSISSA NÄMÄ KAIKKI VAATIMUKSET TOTEUTUVAT JOKAISELLA HARJOITUSKERRALLA! Lasten harjoitukset 5 Tytöt ja pojat harjoittelevat yhdessä Kun lapsi on n vuoden ikäinen voi hän junnutreenien lisäksi käydä kokeilemassa isompien harjoituksissa. Eli molemmissa harjoituksissa voi käydä jos haluaa Kilpailla saa, mutta ei tarvitse jos ei halua. Seura maksaa kaikkien kilpailijoiden kilpailujen osallistumismaksut, (ei matka- ja majoituskustannuksia) Kaikkia lapsia kannustetaan ja tuetaan tasapuolisesti

13 Lasten harjoitukset 6 Seura tukee leirille ja koulutuksiin osallistuvien osallistumismaksuissa. Tuki on vaihdellut aikaisempina vuosina % osallistumismaksusta, (tuen osuus riippuu osallistumismaksun summasta ja osallistujien määrästä ja se on aina tapauskohtainen hallitus päättää) Seura noudattaa Nuori Suomi ry:n KilpaIlo periaatteita Lasten harjoitukset 7 Seuran junnuohjaajat pitävät yllä lajitaitoja harjoittelemalla ja kouluttautumalla säännöllisesti Lähes kaikki seuran junnuohjaajat ovat suorittaneet Suomen Taido-, Aikido- ja Taekwondoliiton yhteisen junnuohjaajakoulutuksen Lähes kaikki junnuohjaajat ovat suorittaneet Suomen Taidoliiton valmentajataso 1:n

14 Kiusaamisiin puuttuminen Kiusaamista, nimittelyjä, tönimisiä yms. ei sallita vaan niihin puututaan harjoituksissa välittömästi. Lapsia rohkaistaan kertomaan heti ohjaajille jos kiusaamista tapahtuu (harjoituksissa, pukuhuoneessa, koulun käytävillä, ulkona, matkalla harjoituksiin tai kotiin) Jos kiusaamista tapahtuu, niin kuullaan molempia osapuolia ja sen jälkeen ratkaistaan toimenpiteet. Toimenpiteinä i i voi olla mm. puhuttelu ja varoitus jonka jälkeen sovitaan asia (anteeksipyynnöt ja molemmat osapuolet kättelevät lupaavat ettei vastaava toistu) Kiusaamisiin puuttuminen 2 Tarvittaessa määrätään jäähylle määräajaksi eli harjoituksiin ei ole asiaa 1 4 viikkoon, erottaminen seurasta (ei ole koskaan tarvittu) Molempien osapuolien vanhempiin yhteys ja kerrotaan mitä on tapahtunut Lasten kanssa keskustellaan välillä harjoituksien alussa kiusaamisesta. sesta. Lapset voivat vat kertoa minkälaista kiusaamista he ovat huomanneet ja miten niihin pitäisi puuttua

15 Pelisäännöt Sovitaan lasten vanhempien ja ryhmän vastuuhenkilöiden väliset pelisäännöt kaudelle Junnujen pelisäännöt sovitaan junnutreeneissä keskiviikkona (ilmeisesti ) vuodeksi eteenpäin Lasten ja ohjaajien Pelisäännöt Ryhmä: 8-12 vuotiaat juniorit Olemme sopineet , että noudatamme seuraavia Pelisääntöjä oman ryhmämme toiminnassa. Kaikkia kavereita kohdellaan hyvin Tatamit kannetaan ripeästi Treeneihin tullaan ajoissa Opetusta seurataan tarkasti ja vetäjiä kuunnellaan Taidotekniikoita ei käytetä väärin Harjoituksissa jokainen yrittää tehdä parhaansa Muuta huomioitavaa: TREENEISSÄ LEIKITÄÄN JA PELATAAN TARPEEKSI PALJON. Lisäksi keskusteltiin siitä, ettei kenenkään pidä loukkaantua jos neuvotaan ja opastetaan. Ohjaus pitäisi osata antaa kannustavasti. Keskusteluun osallistui 32 lasta. Pelisäännöt ovat voimassa

16 Lasten vanhempien ja ryhmän vastuuhenkilöiden omat Pelisäännöt kaudelle Olemme sopineet seuraavista Pelisäännöistä, joita me kaikki vanhemmat sekä ryhmän vastuuhenkilöt sitoudumme noudattamaan ollessamme mukana lasten toiminnassa. Lapset huomioidaan tasavertaisesti. Lapsia tuetaan liikkumaan ja harrastamaan monenlaisten ihmisten parissa. Eri ikäiset tytöt ja pojat harjoittelevat yhdessä. Lasten annetaan harrastaa omien psyykkisten ja fyysisten tuntemustensa mukaan. Harjoituksiin ei pakoteta lähtemään. Lapsia kannustetaan harjoittelemaan säännöllisesti, mutta ei pakoteta harjoituksiin. Vanhemmat ja lapset keskustelevat lapsen harrastuksesta ja harjoittelemisesta säännöllisesti. Turvallisuuden ja luottamuksen takaamiseksi lasten vanhemmat ja ohjaajat keskustelevat aktiivisesti. Yhteyttä otetaan heti tarpeen ilmetessä. Vanhemmat ja ohjaajat antavat omalla käytöksellään hyvää esimerkkiä lapsille. Vanhemmat voivat osallistua toimintaan mahdollisuuksiensa mukaan. Keskusteluun osallistui 17 lasten vanhempaa ja yksi ohjaaja. Pelisäännöt ovat voimassa Seuran junnuohjaajat Olavi Kurttio 3. dan Jarmo Lyytinen 2. kyu Katja Mäkinen 1. dan Iina Tuominen 1. kyu Seija Tuominen 1. dan Lisäksi i nuorempia taidokoita i apuohjaajina ji

17 Risut ja ruusut / palautetta seuralle / ohjaajille Palautetta toivotaan, koska toimintaa halutaan kehittää Järvenpään Taidoseuran yhteystiedot: Sähköposti: info@taidojarvenpaa.fi Nettisivut: Tiedottaminen junnuille ja vanhemmille Tiedotteet / lappuset junnujen mukana kotiin Seuran nettisivuilla kannattaa vierailla säännöllisesti, koska viime hetken tiedotukset löytyvät sieltä, esim. äkilliset treenien peruutukset yms. Pelisäännöt ja junioritoiminnan kriteerit ja toimintalinja löytyvät seuran www-sivuilta,

18 Tiedottaminen junnuille ja vanhemmille HUOM. Rahaa ei tuoda salille. Kurssimaksut, jäsenmaksut, pukutilaukset, vyökokeet, koulutukset, leirit yms. laskutetaan aina erikseen Hihamerkit ym. pikkuhankinnat käteisellä salille Harjoituksiin ei kannata tuoda mitään arvokasta, korut, sormukset, kännykät yms. Treeneissä ei saa pitää koruja, korviksia, sormuksia tms. oma ja kaverin turvallisuus Sairaana tai loukkaantuneena ei saa harjoitella Tiedottaminen seuralle / ohjaajille Ilmoita ohjaajille jos lapsi on pitkään pois, (sairaana, lomalla tms.) )jotta tiedetään onko lapsi lopettanut tai jostain syystä pitkään pois harjoituksista. Ilmoita ohjaajille jos lapsella on jokin sairaus (esim. astma, diabetes) tai esim. käden / jalan murtuma jonka parantumisesta on kulunut vasta vähän aikaa ja joka voi haitata harjoittelua. Ohjaajien on syytä olla tietoisia kaikesta harjoitteluun vaikuttavasta, jotta he osaavat toimia vanhemmat toimittavat tarvittaessa ohjaajille ohjeet

19 Kiitos