Päätös rakennuslupia ja koskevasta oikaisuvaatimuksesta

Transkriptio

1 1 Päätös rakennuslupia ja koskevasta oikaisuvaatimuksesta Lupa-arkkitehti on ja 41 myöntänyt YYja YYn hakemat rakennusluvat ja Naapuri XX on jättänyt oikaisuvaatimuksen tehdyistä päätöksistä. Oikaisuvaatimuksessa esitetään seuraavaa: 1. Aikaisemmat lupapäätökset Rakennuspaikalle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös nro 78/05, jonka mukaan kiinteistölle saa rakentaa enintään 1,5-kerroksisen 220 kerrosneliömetrin suuruisen 1. asuntoisen, harjakattoisen ja julkisivultaan puuverhoillun tai rapatun omakotitalon sekä 30 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen. Rakennuslupa on myönnetty vuonna 2007 (lupa nro ) 205 kerrosneliömetrin suuruisen 1- kerroksisen puuverhoillun asuinrakennuksen ja (lupa nro ) 45 neliömetrin suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi. Alkuperäiseen rakennuslupapäätökseen myönnettiin ensimmäinen muutoslupa siten, että asuintalo toteutetaan uusin suunnitelmin. Asuintalon kerrosalaksi hyväksyttiin 192 neliömetriä (päätös ) ja erillisen autotallin kerrosalaksi 53 neliömetriä, Samalla hyväksyttiin jätevesijärjestelmän muutos siten, että ns. harmaiden jätevesien lisäksi myös käymäläjätevedet johdettaisiin umpisäiliön sijasta biologis-kemialliseen pienpuhdistamoon ja nämäkin jätevedet imeytettäisiin sieltä XXn rajalla olevaan imeytyskenttään. YY ja YYn ilmoitettua vuonna 2010, ettei pienpuhdistamon vesiä voidakaan imeyttää maaperään, kunta vasta myönsi, ettei imeytys onnistu, koska alueella kallioperän päällä on vain vähän maata. Vuoden 2009 poikkeamispäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen uusien rakennuspiirustusten mukaan osa kerrosalasta siirrettiin ullakkokerrokseen. Asuintalon kerrosalaksi tuli muutospiirustuksen mukaan 192,2 neliömetriä, joista 176,8 neliömetriä sijoittuu pohjakerrokseen ja 15,4 neliömetriä ullakkokerrokseen varastotilaksi. Vaikka rakennuslupa oli myönnetty 1-kerroksiselle yhden asunnon asuinrakennukselle, sen monisiipinen, jyrkähkö harjakatto mahdollistaa käytännössä ullakkokerroksen ottamista asuinkäyttöön. Suurin osa ullakkotilasta jää virallisten kerrosalaneliöiden ulkopuolelle. Alkuperäisen rakennuslupapäätöksen mukaan tontilla sijainneet vanha loma-asunto ja sauna oli purettava rakennuspaikalta. Vanha loma-asunto on purettu, mutta saunarakennus on nyt seitsemän ja puolen vuoden jälkeen alkuperäisestä rakennuslupapäätöksestä edelleen purkamatta. Vuonna 2005 tehdyn suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen mukaan rakennuspaikan olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta on pyrittävä säilyttämään ja rakennusten suunnittelussa ja piha-alueen järjestelyissä tulee ottaa huomioon suojaustoimenpiteet liikennemelua vastaan. Kiinteistön omistaja on kuitenkin kaatanut puuston lähes kokonaan ja tasannut tontin täytemaalla ja istuttanut lähes koko alkuperäisen kasvillisuuden päälle nurmikkoa

2 Vuonna 2012 asuintalon ja autotallin rakennusluville haettiin ja myönnettiin vuoden jatkoajat. 2 Vuonna 2013 rakentaja jäi Sipoon kunnan rakennusvalvonnalle kiinni siitä, että oli rakentanut luvattomasti wc:n autotalliin, terassin kaiteet taloon, ulkoportaat talon toiseen kerrokseen, ikkunallisen oven talon toiseen kerrokseen sekä oven viereiset ikkunat talon toiseen kerrokseen sekä muuttanut tulisijan paikkaa. Sipoon kunnan rakennusvalvonta kehotti rakentajaa hakemaan luvat näille tekemilleen muutoksille. Lupa haettiin "muutospiirustukselle", ja Sipoon kunnan rakennusvalvonta myönsi luvat tehdyille muutoksille keväällä XX teki lupapäätöksistä oikaisuvaatimukset Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnalle, joka hylkäsi oikaisuvaatimuksen päätöksessään Helsingin hallinto-oikeus kumosi em. Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätöksen päätöksellään 14/0703/35, keskeisenä perusteluna se, että muutokset, joihin kunta oli myöntänyt luvat, olivat niin suuria, että niihin ei ole voitu suostua maankäyttö- ja rakennusasetuksen 79 perusteella. Joulukuussa 2013 Sipoon kunnan rakennusvalvonta myönsi vuoden jatkoajan asuintalon rakennusluvalle ja autotallin rakennusluvalle Joulukuussa 2014 Sipoon kunnan rakennusvalvonta myönsi vuoden jatkoajan asuintaion rakennusluvalle ja autotallin rakennusluvalle Lupahakemus oli perusteltu kolmisanaisesti "myönnetyt luvat -luvitetaan" 2. Nyt haettu rakennuslupa Koska YY ja YY eivät saaneet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 79 perusteella jälkikäteistä lupaa laittomalle rakentamiselleen, ovat he hakeneet lupaa uudelleen, nyt rakennusluvan nimellä. YY ja YY ovat nyt siis hakeneet rakennuslupaa asuintalolle ja autotallille. He ovat jo ennen luvan myöntämistä toteuttaneet ne rakennelmat, joille Lupaa jälkikäteen haetaan. Rakennuslupa, jota haetaan, on käytännössä saman sisältöinen kuin vuoden 2009 *'muutospiirustus", johon on lisätty vuoden 2013 Helsingin hallinto-oikeuden kumoaman "muutospiirustuksen" muutokset. YYt eivät hae lupaa kaikille luvatta tekemilleen muutoksille, kuten asuintalon toisen kerroksen pohjoispäätyyn tekemälleen ikkunalle, uudelle tieliittymälle ja asemapiirustuksessa säilytettäväksi merkityn puuston ja kasvillisuuden hävittämiselle. 3. Lupa-arkkitehdin päätös Sipoon kunnan lupa-arkkitehti XY on myöntänyt päätöksillään ja hakemuksen mukaiset rakennusluvat ja asuintalolle ja autotallille. 4 Oikaisuvaatimuksen perusteet ja perustelut Oikaisuvaatimuksen tekijä esitti päätöksistä ja tekemässään oikaisuvaatimuksessaan, että vähäistä suurempien ja hyvinkin suurten muutosten tekeminen alkuperäiseen rakennuslupaan "muutospiirustuksina on Sipoossa ollut "maan tapa", jolla jostain syystä pyritään välttämään täydellistä rakennuslupakäsittelyä. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14/0703/35 vahvistaa tämän ainakin YY tapauksen osalta. Nyt lupaa jo toteutetuille asuintalolle ja autotallille haetaan, sinänsä oikein, rakennuslupana. Kuitenkin totean, että rakennuslupakäsittely on ollut hyvin puutteellinen, olen edustajineni käynyt tutustumassa rakennuslupa-asiakirjoihin

3 3 rakennuslupaprosessin naapurien kuulemisvaiheessa joulukuussa 2014 Sipoon kunnan kuntalassa ja luvan myöntämisen jälkeen helmikuussa 2015 Sipoon kunnan rakennusvalvonnassa. Pyysin nähtäväksi kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat, jotka minulle luvattiinkin nähtäväksi. Hakemusasiakirjoista näkee, että hakemusasiakirjat olivat käytännössä samanlaiset kuin vuonna 2013 tehdyssä "muutospiirustushakemuksessa". Asiakirjoista puuttui useita Sipoon kunnan ja Suomen lainsäädännön rakennuslupahakemukselta edellyttämiä asiakirjoja. Lisäksi hakemuksessa oleva, korkeusaseman osalta yli kahdeksan vuotta vanha tontin asemapiirustus ei pidä paikkansa, sillä tontin korkeusasema on huomattavasti muuttunut tämän jälkeen tehtyjen maantäyttöjen takia. Lupapäätös näyttää muutenkin aivan identtiseltä aiemman "muutospiirustuspäätöksen" kanssa, huomattavaa on myös se, että lupa on edelleenkin jostain syystä myönnetty I-kerroksiselle talolle, vaikka talon toisessa kerrokseen on sijoitettu huonetiloja. Rakennuspaikalla ei ole ilmoitettu haetusta rakennusluvasta, näyttää siltä, että täydellistä vaikuttavuusarviointia ei ole tehty, vaan vuoden 2013 muutospiirustushakemukset on haluttu hyväksyä ja nyt tehty tämä rakennusluvan nimellä. Lupahakemus olisi pitänyt hylätä myös, koska rakennusoikeus on luvassa kokonaan käytetty ja talon toiseen kerrokseen sijoittuu huomattavasti tilaa, joka ei ole mukana virallisissa kerrosneliömetreissä. Kerrosalaa laskettaessa tilan käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat tilan ominaisuudet. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisuuden arvioinnissa tarkasteltavia ominaisuuksia ovat mm. tilan sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus. Jos ominaisuudet vastaavat pääasiallisen käyttötarkoituksen vaatimuksia siinä määrin, että tilaa voidaan käyttää tai se voidaan myöhemmin ottaa pääasialliseen käyttötarkoitukseen, tilat kellarikerroksessa ja ullakolla lasketaan kerrosalaan riippumatta ilmoitetusta käyttötarkoituksesta. Asuintalon toiseen kerrokseen on sisäänkäynti sekä sisä- että ulkokautta, toisessa kerroksessa on parveke ja kolme ikkunaa eteläsuuntaan ja myös ilman lupaa toteutettu luvaton ikkuna pohjoissuuntaan. Talon jyrkkä kattokulma mahdollistaa myös korkean huonekorkeuden toisessa kerroksessa. Em. syistä talon toisessa kerroksessa On runsaasti tilaa, joka olisi mahdollista muuttaa asuintilaksi esim. lopputarkastuksen jälkeen. Lisäksi talon toisen kerroksen "rakennuslupaan käyttämättömät" tilat saavat rakennuksen näyttämään hyvin suurelta ja ympäristöönsä sopimattomalta. Lisäksi lupahakemus olisi pitänyt hylätä, koska talon toisen kerroksen ikkunoista on suora ja esteetön näkyvyys XXn olo- ja makuuhuoneeseen, mikä häiritsee hänen yksityisyyttään. Lisäksi toisesta kerroksesta on esteetön näkymä XXn oleskelupihalle, tontin osalle joka on parhaiten suojassa Porvoon moottoritien liikennemelulta. Suunnittelutarveratkaisussa vuodelta 2005 nimenomaa pyydettiin ottamaan huomioon suojaustoimenpiteet liikennemelua vastaan, mikä koskee myös naapurien suojaamista. Lisäksi lupahakemus olisi pitänyt hylätä sen takia, että toisen kerroksen edellä mainitut ominaisuudet, toisen kerroksen erillinen sisäänkäynti ja erillinen autotallin WC mahdollistavat asuinrakennuksen käytön kahtena erillisenä asuntona, vaikka suunnittelutarveratkaisussa 78/05 lupa on myönnetty 1-asuntoiselle asuinrakennukselle. YY ja YYlle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen oikaisuvaatimuksen johdosta. He lausuvat saapuneessa vastineessaan seuraavaa:

4 4 XX esittää oikaisuvaatimuksessaan talomme ja autotallimme rakennetun toisin kuin rakennusluvassa on esitetty. XX vääristelee totuutta. XX viittaa kommenteissaan, edellisen tontin omistajan aiemmin hakemiin rakennuslupiin vuonna Niillä ei ole mitään tekemistä meidän vuonna 2009 hakemiin rakennuslupiin. Vuonna 2009 tontin ostamisen jälkeen olemme hakeneet uudet rakennusluvat talolle ja autotallille Sipoon rakennusvalvonnan toimesta. XX on asiassa kuultu, vastoin väittämäänsä. YY on henkilökohtaisesti esittänyt XXlle rakennuspiirustukset, jotka tämä hyväksyi ja allekirjoitti naapureiden kuulemislomakkeen. Siinä vaiheessa talon päädyn käyttöullakon huoneessa oli jo ikkuna. Naapureiden kuulemisen jälkeen, rakennuslupa tuli voimaan, ja aloitimme rakennusprosessin. Aloitimme talon rakentamisen voimassa olevalla ja XXn hyväksymällä rakennusluvalla. Siinä vaiheessa hänellä ei ollut mitään taloamme vastaan. Vasta muutamien vuosien kuluttua XX tahallaan asiaa sekoittaakseen toi esiin väittämänsä mukaan "alkuperäisen vuoden 2007 rakennusluvan", joka ei kuitenkaan mitenkään liity meidän rakennuslupaan. Vuonna 2012, suoritettiin muuttotarkastus ja muutimme asumaan taloomme, jatkaen sen rakentamista. Sitten vuonna 2013 kävi ilmi, että pääsy ullakolle keskellä makuhuonetta olevan kattoluukun kautta, ei ole käytännössä toimiva ratkaisu. YY kävi Sipoon kunnassa rakennuslupaosastolla kysymässä, mitä asialle voisi tehdä ja mitä lupia ja toimenpiteitä tarvitaan. YY kertoi näkemyksenään parhaan ratkaisun olevan rakentaa ulkoportaat ylös. YY sai rakennuslupaosastolta suullisen vastauksen, että ratkaisuehdotuksensa on toteuttamiskelpoinen, mutta sinne kuitenkin pitää tuoda uudet piirustukset. Lupa luvattiin sen jälkeen antaa. Olemme toimittaneet rakennusvalvontaan käsiteltäväksi uudet piirustukset, jossa oli piirretty ulkoportaat ylös, siirretty takan paikka ja lisätty WC autotalliin. (XXn virheellisen väittämän mukaan kyseessä on isot muutokset!) Käsitimme edellä kuvatun perusteella voivamme aloittaa portaiden teon. Sitten tontille saapui XXn valituksen johdosta rakennuslupavalvontaviranomainen ja ilmoitti; että portaiden teko on keskeytettävä siihen saakka kunnes saamme virallisen lupapäätöksen. Parin viikon kuluttua saimme luvan ja jatkoimme portaiden tekoa, XXn väitteet siitä, että Sipoon kunnan rakennusvalvonta kehotti meitä hakemaan luvat tehdyille muutoksille ei pidä paikkansa. Kaikki ne muutokset oli suoritettu vasta kun saimme luvat, ja sille on todisteet ja kuitit suoritetusta töistä. XXn väitteet perustuvat hänen pahantahtoisiin ja paikkansa pitämättömiin olettamuksiin ja fantasioihin. Talomme toiseen kerrokseen on mahdotonta sijoittaa edellä mainitun käyttöullakkohuoneen lisäksi huonetiloja jo yksin kattorakenteiden vuoksi. Sama koskee XXn mainitsemaa "luvatonta ikkunaa" talon toisessa päädyssä. Se ei ole ikkuna, vaan palo- ja tarkastusluukku. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat sen tarkistaa koska tahansa. XXn väitteet koskien tontin korkeusasemaa ja puiden kaatamista: Väitteet ovat absurdeja ja uusia keksittyjä kiusanteon tekosyitä. XX väittää meidän olevan vastuussa suunnittelutarveratkaisussa ja poikkeamispäätöksessä mainitun liikennemelun torjumisesta myös hänen piha-alueellaan, mikä on täysin perusteeton väite. Se että toisen kerroksen käyttöullakkotilan ikkunamme on näköetäisyydellä XXn pohjoispihasta ja talosta, ei voi olla syynä siihen, että se häiritsee hänen yksityisyyttään. Meidän talot sijaitsevat haja- asutusalueella, ja talostamme XXn tontin rajalle on 16 metriä, ja rajalta XXn talolle yli 20 metriä. Siis yhteensä 36 metriä! XXn yksityisyysvaatimuksen toteuttaminen edellyttäisi varmaan häneltä sellaista asuinpaikan valintaa, jossa ei ole lainkaan naapureita. Lopuksi:

5 -Ainoa syy meidän rakennusajan pidentymiseen on XXn tehtailemat valitukset ja rakennusprojektimme pitkittäminen. -Vanhaa saunarakennusta on rakentamisaikana käytetty väliaikaisena varastona. Se puretaan ennen kuin pidetään lopputarkastus. -Rakennuslupaprosessi toteutuu Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen ja sääntöjen mukaisesti ja rakennusvalvonnan kanssa yhteistyötä tehden, -XXn moitteet ja kyseenalaistamiset Sipoon kunnan rakennusvalvonnan toiminnasta eivät saa aiheuttaa haittaa allekirjoittaneille. 5 Rakennusvalvontapäällikön päätösehdotus Oikaisuvaatimus hylätään. Rakennuslupapäätökset ovat lainmukaisia ja oikeita. Perustelut Säädöstausta MRL 136, rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 1) rakennuspaikka täyttää 116 :n vaatimukset; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakentaminen täyttää 135 :n 3 6 kohdassa asetetut vaatimukset; 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 :n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon. Mitä 135 :n 2 momentissa säädetään, koskee rakentamista myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Mitä 135 :n 3 momentissa säädetään, koskee rakentamista sellaisella asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella, jolla purkaminen on luvanvaraista. MRL 116, rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. MRL 117, rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.

6 6 Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. MRL 135, rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Edellä 125 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään. Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä 139 :ssä säädetään purkamisluvan edellytyksistä. Kiinteistölle myönnetyt luvat Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätös nro 78/2005. Rakennusluvat ja omakotitalon ja autotallin/varaston rakentamiseksi. Suostumukset ( ja ) suunnitelmista poikkeamiseen, joilla aikaisemmat rakennusluvat muutettiin täysin. Suostumukset suunnitelmista poikkeamiseen nro ja (kumottu hallinto-oikeuden päätöksellä) Nyt valituksenalaiset rakennusluvat nro ja , joissa on kyse aikaisempien rakennuslupien ja niiden muutoksien muuttamisesta uudella rakennuslupapäätöksellä. Lisäksi rakennusluville on myönnetty jatko-aikapäätöksiä. Asian arviointi Yllä mainitut lainkohdat huomioon ottaen naapurin oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty yhtäkään sellaista seikkaa, joka estäisi luvan myöntämisen. Se, että rakentaminen on toteutettu osittain lainvoimaisesta luvasta poiketen, ei ole laissa mainittu syy olla myöntämättä haettua lupaa. Lyhyesti voidaan vielä valitusperusteittain todeta myönnetyistä rakennusluvista seuraavaa: Ullakkokerros Pohjoispäädyn luvaton ikkuna ei ole ikkuna, vaan luukku, joka kaukaa katsottuna näyttää ikkunalta. Kerrosalaan ei lasketa koko ullakkoa. Se, että ullakkokerrokseen on käynti ulkokautta, ja että autotallista löytyy WC, ei tee rakennuksesta 2-asuntoista. Ullakkokerroksen sijoitetun kerrosalan määrä on I kerrokseen verrattuna niin vähäinen, että rakennusta voidaan pitää I-kerroksisena. Sopeutuminen ympäristöön, näkyvyys naapurin kiinteistölle ja pihamaan kasvillisuus. Rakennus täyttää sille MRL 117 :ssä asetetut kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Kiinteistöt sijaitsevat Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisella kyläalueella, joka on haja-asutusalueeseen verrattuna tarkoitettu tiiviimpään rakentamiseen. Se, että toisen ullakkokerroksen ikkunasta on mahdollista nähdä naapurin puolelle, ei ole mitenkään poikkeuksellista. Näkyvyyttä ei muutoinkaan voi pitää poikkeuksellisena, koska valittajan kiinteistön rajalla kasvaa puustoa,

7 Lupa-arkkitehti on hyväksynyt asemapiirroksen. Kasvillisuutta ja puustoa kiinteistöllä on säästetty riittävässä määrin. 7 Melu Melun lähteenä alueella on moottoritien liikenne. Valittajan kiinteistö on luvan hakijan kiinteistön ja moottoritien välissä. Nyt kyseessä olevalla kiinteistöllä tehtävillä toimenpiteillä ei kyetä suojaamaan valittajan kiinteistöä moottoritien melulta. Lupahakemukseen liitetyt asiakirjat Valittaja ei tarkemmin yksilöi, mitä asiakirjoja hakemuksesta on hänen mielestään puuttunut. Yleisesti voidaan todeta, että naapurikuulemisen yhteydessä naapurit voivat tutustua niihin asiakirjoihin, jotka ovat merkityksellisiä naapureiden kannalta (esimerkiksi lupakuvat). Vastaavasti niitä asiakirjoja, joilla ei ole naapureille merkitystä tai jotka sisältävät salassa pidettävää aineistoa (esimerkiksi kiinteistön lainhuutotodistus), ei naapurikuulemisaineistoon liitetä. Lupa-asiakirjojen riittävyys on aina viranomaisen arvioitavissa. Rakennushankkeesta tiedottaminen Valittajan mukaan rakennuspaikalla ei ole ilmoitettu haetusta rakennusluvasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 :n 4. momentin mukaan rakennuspaikalla tarvittavasta asian vireilläolosta tiedottamisesta huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä. Tiedottamisen tarpeellisuutta ja suorittamistapaa harkittaessa otetaan muun muassa huomioon hankkeen koko ja sijainti. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä. Ilman luvan hakemisesta kertovaa kylttiäkin on valittaja ollut tietoinen hankkeesta. Kun otetaan huomioon hankkeen koko ja sijainti sekä se, että rakennus on jo kiinteistöllä, ei tiedottaminen kiinteistöllä ole ollut tarpeen hankkeen saattamiseksi yleisesti tiedoksi. Kerrosalan määrä. Vuonna 2009 myönnetyt suostumukset ja suunnitelmista poikkeamiseen ovat toistaiseksi vielä lainvoimaisia. Vuoden 2009 suostumuksiin verrattuna nyt hyväksytyssä rakennusluvassa on muutosta talon päätyyn tulevat portaat, ikkunat, ovi sekä parveke. Kerrosalaa ei aikaisemmin hyväksyttyyn verrattuna tule yhtään lisää. Kerrosalaan on laskettu toisesta kerroksesta 15,4 k-m². Muuta tilaa ei lasketa kerrosalaan.