Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Lapin alueellinen MPK 51 Luosto Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue Lapin aluehallintovirasto 1

2 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisten tehtävien merkitys lisääntynyt Strateginen tehtävä Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Toimeentuloturvan järjestäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujen turvaaminen Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuuden turvaaminen Terveysuhkien havainnointi-, seuranta- ja hallintajärjestelmien ylläpitäminen Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Vakuutustoiminnan turvaaminen

3 Lainsäädäntöä ja ohjeita Valmiuslaki (1552/2011) velvoittaa viranomaisia varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa tilanteissa ja varautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin (varautumisvelvollisuus, ministeriöiden työnjako, toimivaltuudet poikkeusoloissa) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 : varautumistehtävät Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 38 : sairaanhoitopiirin velvollisuus yhdessä kuntien kanssa laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma. Valtion rahoitus terveydenhuollon valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen, mahdollisuus nimetä valtakunnallisia toimijoita. Uusi tartuntatautilaki (1227/2016), voimaan Velvoitevarastointilainsäädäntö (979/2008) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011) Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) Ohjeita Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM kuntainfo ) Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki (Kuntaliiton yleiskirje ) Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu (STM 15:2011), Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut- opas (STM 16:2009) Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas (STM 5:2002) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010, VN periaatepäätös ) Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset tavoitteet (VN periaatepäätös ) 3

4 Valmiuslaki (1552/2011), voimaan I OSA: Yleiset säännökset (1-13 ) 3 : Poikkeusolojen määritelmä : Influenssapandemian kannalta merkittävä muutos Myös vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti on poikkeusolo 6 7 : Asetus toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisesta Valmiuslain toimivaltuuksia voidaan soveltaa vain poikkeusoloissa valtioneuvoston asetuksessa säätämällä (asetuksen käsittelee myös eduskunta) 12 : Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. 4

5 Valmiuslaki, II osa: Toimivaltuudet poikkeusoloissa ( ) 11 Luku Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen (86-88 ) 86 : Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminta poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön : 1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa 2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella; 3) sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu; 4) luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. Pykälän soveltamisala kattaa julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon Säännös koskee sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja asumispalveluyksiköitä, esim. Vanhainkodin asukkaat voidaan asuttaa tiiviimmin tai siirtää toiseen vanhainkotiin, jotta vanhainkoti voitaisiin muuttaa sairaalaksi. 5

6 Valmiuslain 88 :n mukaan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että kunta voi luopua 1) terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos määräajan ylittäminen ei vaaranna potilaan terveyttä; 2) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36:ssä tarkoitetuista sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista; 3) lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) (varhaiskasvatuslaki) mukaisen päivähoidon järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin; 4) terveydensuojelulain (763/1994) mukaisen ilmoituksenvaraiseen toimintaan liittyvien ilmoitusten käsittelystä ja päätöksenteosta sekä asuntojen terveyshaittojen selvittämiseen liittyvistä tehtävistä. 6

7 Työvelvollisuus: valmiuslain 14 luku 95 : Työvelvollisuus poikkeusoloissa on jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, velvollinen tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Soveltamisala kattaa julkisen ja yksityisen sektorin - Määräys voidaan antaa korkeintaan 2 viikoksi kerrallaan, ja voidaan uusia kerran. - Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa poikkeusoloissa työvelvollisuuden täytäntöönpanoa ja työvoiman ohjausta varten työvelvollisuusrekisterin, jonka rekisterinpitäjä on työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoimaviranomainen antaa työvelvolliselle työmääräyksen. 7

8 Avin peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualueen tehtävät varautumisessa Ohjaa ja valvoo normaalioloissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (julkinen ja yksityinen), palvelujen laatua, saatavuutta ja henkilöstön riittävyyttä (alueellinen ohjaus-, lupa- ja valvontaviranomainen) Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja valmiussuunnittelun ohjaus, yhteensovittaminen, valvonta ja päivittäminen uhkien muuttuessa Ennakoiva näkökulma riskien havaitsemisessa, vaikutusten analysoinnissa ja hallinnassa Yhteistoiminta kuntien, kuntayhtymien (ml. shp:t), järjestöjen ja valtion eri organisaatioiden välillä Muodostaa ja ylläpitää tilannekuvaa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

9 Yhdistää monialaisen viraston laajan asiantuntijuuden (sosiaalihuolto; terveydenhuolto; ympäristöterveydenhuolto: eläinlääkintähuolto, elintarviketurvallisuus, tuoteturvallisuus, terveydensuojelu; päivittäistavarahuolto) Osallistuu (viraston järjestämiin) valmiusharjoituksiin, maanpuolustuskursseille jne. Hoitaa lakiin perustuvat viranomaistehtävät Viestii ja tiedottaa Toimii tarvittaessa alueellisena toimijana erikseen annettavien valmiuslain mukaisten lisävaltuuksien mukaisesti 9

10 STM Case työtaistelu 2007 Case tphakijat 2015 Avi / PeOL kunnat kuntayhtymät yksityiset palveluntuott. 10

11 Hälytysjärjestelyt ja tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollossa STM kokoaa VN:n yhteiseen tilannekuvaan oman hallinnonalan osuuden Alueellista tilannekuvaa tuotetaan tarpeen mukaan Avin PeOL-vastuualueilla ja sairaanhoitopiireissä Tarvittaessa tietoa saadaan yksityisiltä sotepalveluntuottajilta STM ja HVK tuottavat sotehuoltovarmuuden tilannekuvaa Tärkeää on, että paikallistasolla hälytysjärjestelyt ovat kunnossa ja tarvittaessa kyky toimittaa tilannetietoa sekä oman päätöksenteon tueksi että aina ministeriötasolle saakka välitettäväksi.

12 Sosiaalihuollon oman toiminnan varmistaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaaminen Kotona asuvien, palvelujen varassa elävien asiakkaiden palvelujärjestelyt Huoltotehtävissä paikkakunnalla olevien henkilöiden majoituksen ja ruokahuollon, lastenhoidon järjestäminen Toimeentulotuen maksaminen Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa tavallista suurempi joukko kuntalaisista saattaa tarvita toimeentulotukea (perustoimeentulotuen myöntää Kela, harkinnanvaraisen kunnat) Sosiaalihuollon toimintayksiköiden toiminnan turvaaminen Psykososiaalinen tuki ja palvelut 12

13 Haavoittuvimmat väestöryhmät Vanhukset, (pienet) lapset kotona asuvat toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt, kotihoidon asiakkaat; muistisairaat vammaiset pitkäaikaissairaat vuodeosastopotilaat yksinäiset ja syrjäytyneet toimeentulotuen varassa elävät mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sähkölämmitteisten asuntojen asukkaat (onko tulisijaa, onko polttopuita?) 13

14 Sosiaalitoimen erityistehtävät Majoitus (laajamittaisen maahanmuuton osalta yhteensovitus ELY-keskuksen kanssa) Ruokahuolto ( ruokahuollon suunnitelma on osa sosiaalitoimen valmiussuunnitelmaa vaikka sen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtivatkin ravitsemusalan toimijat /STM julk. 2015:1). Oman toiminnan jatkuvuussuunnitelmassa huomioidaan ateriapalvelujen piirissä olevat sosiaalihuollon asiakkaat. Vaatetushuolto (sis. hlökohtainen hygienia) Henkilöstövaraukset ja vap. menettely(1/50 huollettavaa) 14

15 Osa sosiaalihuollon tehtävistä on perua ajalta, jolloin: Oli vain kunnallisia laitoshuollon yksiköitä (vanhainkoteja, päiväkoteja, lastenkoteja jne.), joissa oli omat keittiöt ja pesulat (pyykinhuoltotilat). Henkilöstö ja toimintatavat olivat tuttuja. Oli liinavaatevarastot, patjavarastot ym. joita voitiin hyödyntää valmiusvarastoina. Palvelut tuotettiin kunnan omana toimintana, jäsenyytenä kuntayhtymässä tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Nykytilanne Muonitusasioista vastaa sekä päivittäistavarahuolto että sosiaalihuolto. Omissa kodeissaan (palveluasuminen ja itsenäinen asuminen) on hoivan ja huollon piirissä runsaasti henkilöitä, jotka tarvitsevat lääkehoitoa, ruokahuoltoa ja muutoinkin monipuolista apua ja tukea selviytyäkseen arjessaan. Eri tahoilla on mahdollisuus ja velvollisuus miettiä vastuut ja kehittää yhteistoimintaa uudelta pohjalta kunkin toimijan osaaminen huomioiden. 15

16 Valmiussuunnittelusta terveydenhuollossa Tavoitteena turvata kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset palvelut. Valmiussuunnitelmat sisältävät periaatteet valmiuden nostamisesta sekä lisäresurssien ja tilannejohtamisjärjestelmien käyttöönotosta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi niihin sisältyvät teknisen huollon, valmiusvarastoinnin, tietoturvan, viestinnän sekä toimitilaturvallisuuden suunnitelmat Yksiköillä laitoskohtainen valmiussuunnitelma toimintojen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta kaikissa olosuhteissa. Pandemiasuunnitelmat ovat osa terveydenhuollon yleistä varautumista, vaikkakin niitä on laadittu erillisinä suunnitelmina. 16

17 Mihin varaudutaan? Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa eri toimialojen palvelujen kysyntä voi kasvaa äkillisesti ja/tai palvelujen tarjontakyky voi supistua oleellisesti Tavoite: Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee varautua siihen, että palvelujärjestelmä toimii häiriötilanteissa riittävän hyvin ja että erityistä apua ja tukea tarvitsevista henkilöistä huolehditaan. 17

18 Terveydenhuollon valtakunnalliset toimijat (terveydenhuoltolaki 38.2 ) valtio voi osallistua valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitoon rahoittamalla toimintaa toimintaa varten STM voi nimetä valtakunnallisia toimijoita HUS ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi tilanteet, jotka eivät kuulu kunnan tai kuntayhtymän vastuulle erityistilanteiden jälkihoidosta aiheutuneita kuluja voidaan korvata kun se tapahtuman luonne ja kunnan voimavarat huomioon ottaen on perusteltua

19 Sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot Sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa varautumisessa. Yhteistyö valmiussuunnittelussa on välttämätöntä ja siinä korostuvat Avien hallinnollinen rooli ja sairaanhoitopiirien terveydenhuollon asiantuntijarooli. Avit ohjaavat, koordinoivat ja valvovat alueellista varautumista ja pandemian torjuntaa alueellaan sekä varmistavat, että myös työterveyshuolto otetaan mukaan aktiiviseksi toimijaksi alueellisissa ja paikallisissa pandemiasuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät valmistelevat ja päivittävät terveydenhuollon alueelliset valmiussuunnitelmat yhteistyössä avien ja kuntien/kuntayhtymien kanssa. Pandemiavalmiustyöryhmä vuodesta 2006 alkaen 19

20 Kunnat / kuntayhtymät Kunnat/kuntayhtymät laativat ja päivittävät omat varautumissuunnitelmansa ottaen huomioon yhteistyön yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa paikallisesti. Pandemiavalmius on otettava huomioon hankittaessa palveluja yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta (ostopalvelusopimuksissa huomiointi)! Pandemian varautumissuunnitelma tulee liittää olemassa oleviin muita poikkeustilanteita varten laadittuihin valmiussuunnitelmiin. Terveyskeskusten tulee laatia suunnitelmansa shp:n kuntayhtymän ja aluehallintoviranomaisen koordinoiman alueellisen pandemian varautumissuunnitelman mukaiseksi. Yhteistyö alueellisesti ja eri organisaatioiden välillä! Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä tarvitaan. 20

21 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM 9:2012)- Muistilistat pandemiaan varautumisessa sairaanhoitopiiri- ja kuntatasolla Pandemian varautumissuunnitelma shp Terveydenhuollon pandemian aikainen toiminta: - Pandemiajohtoryhmän perustaminen - Tilojen käyttö sairaalassa - Potilaiden sisäänotto/kotiutus - Henkilökunnan työhönotto/työvuorojen järjestäminen/työterveyshuolto - Influenssan seurantajärjestelmä - Tarvikkeiden varmuusvarastointi ja lääkehuolto - Viestintä - Vainajien säilyttäminen Pandemian varautumissuunnitelma - terveyskeskus Terveydenhuollon pandemian aikainen toiminta, kuten yllä ja lisäksi influenssavastaanotot ja väestön rokotusten järjestäminen Kansallisen varautumissuunnitelman pohjalta on alueelliset suunnitelmat päivitetty 2013, ja niiden pohjalta suurin osa Lapin kunnista on päivittänyt omat sosiaali- ja terveydenhuollon pandemiasuunnitelmansa. 21

22 Sosiaalihuollon varautumisen arviointi (STM analysoinut 255 kunnan suunnitelmat , Lapista puuttui 1 kunta) Suurilla alueilla (yli as) suunnittelu on tehty merkittävästi paremmin mm. seuraavilla osa-alueilla: Valmiussuunnittelun koordinaatio Paikallisten riskien tunnistaminen Valmiussuunnitelman päivitys Haavoittuvien asiakasryhmien huomioiminen Jatkuvuudenhallinnan vaatiminen ostopalveluilta Johtaminen ja tilannekuva Hälytysjärjestelyt Vapaaehtoisten kanssa sopiminen Seurakunnan tuki Modernit informaatiokanavat kansalaisille Psykososiaalisen tuen toteuttamisen suunnittelu 22

23 Sosiaalihuollon varautumisessa kehitettävää Yksityinen sektori tulee sopimuksin velvoittaa varautumiseen ja ottaa mukaan valmiuskoulutuksiin ja harjoituksiin Järjestöjen kanssa sopiminen (SPR koordinoijana) Tilannekuvan muodostaminen häiriötilanteissa Hälytysjärjestelmä Koska pienet alueet ovat selkeästi varautuneet huonommin kuin suuret (yli as) alueet, tulee yhteistoiminta-alueita kannustaa päivittämään suunnitelmansa niin, että suunnitelma laaditaan yhteistoiminta-alueella ja siinä sovitaan yhteistoimintamenettely kuntaan. Sosiaalitoimen asiantuntijoiden tulee itse olla mukana valmiussuunnitteluprosessissa, ja terveydenhuollon asiantuntijoiden myös. Molempien asiantuntemusta tarvitaan! Suunnittelua ei saa jättää toisen asiantuntijaryhmän tehtäväksi saatikka pelastustoimen tehtäväksi! 23

24 STM:n kysely sairaanhoitopiirien alueellisesta varautumisesta 2014 (STM rap. 37/2014 Alueellinen varautuminen ja valmiussuunnittelu sairaanhoitopiireissä) 17 (20) sairaanhoitopiiriä oli laatinut alueellisen valmiussuunnitelman tai se on vireillä (ei ollut tehty Lapin eikä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä) 16 shp:ä oli kerännyt alueensa terveyskeskusten pandemiasuunnitelmat Psykososiaalisen tuen koordinaatio ja johtaminen alueilla vaihtelee:17 shp:ä mainitsi 35 eri koordinaatiotahoa. Myös toimijoita lukuisia. Alueellinen johtaminen, koordinaatio, tilannekuvan luominen, viestintä haasteellisia. 24

25 Terveydenhuollon varautumisessa kehitettävää Yhteistoiminta Jatkuvuudenhallinta ydintoiminnot ulkoistetut ydintoiminnot tukitoiminnot ja ulkoistetut tukitoiminnot (sisäisiin ja tukitoimintoihin kohdistuviin häiriöihin myös varauduttava) Potilashoidon eri osa-alueiden yhteistoiminta: ensihoito, tartuntataudit, psykiatria, turvallisuusasiat jne. varautumisen yhteensovittaminen. Esim. suuronnettomuusvarautuminen, pandemiavarautuminen, psykososiaalinen tuki, kyberhäiriöihin varautuminen. Alueiden välinen yhteistyö ja yhteistyö valtakunnallisen tason kanssa. 25

26 Säädöstarpeita uudessa sote-lainsäädännössä Alueellinen valmiussuunnittelu sosiaali- ja terveydenhuollossa; maakunnat Varautumisessa otettava huomioon jatkuvuuden turvaaminen myös ostopalveluja käytettäessä Valtion rahoitus erityistilanteisiin ja valtakunnalliset toimijat (rahoitusratkaisusta riippuen) Asetus häiriötilanteisiin varautumisesta? Toimivalta useaa itsehallintoaluetta koskevassa häiriötilanteessa: STM voisi määrätä yhden maakunnan johtamaan ja koordinoimaan tilannetta STM voisi ottaa johto- ja koordinaatiovastuun itselleen merkittävissä häiriötilanteissa? 26