Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 7. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Käyttösuunnitelma 2018

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Käyttösuunnitelma 2018

2 2 Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue, organisaatio Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue Kasvatus- ja opetuslautakunta, Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, palvelualuejohtaja Otavan Opisto johtaja-rehtori, Harri Jokinen Varhaiskasvatus- ja perusopetus kasvatus- ja opetusjohtaja, Seija Manninen Lukiokoulutus, toisen asteen ja korkeakouluyhteistyö johtava rehtori, Jari Kinnula Elinikäinen oppiminen ja osallisuus elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi Launonen Liikunta ja nuoriso Antti Mattila Taide, kulttuuri ja tapahtumat Matti Karttunen Tulosaluejohtaja varhaiskasvatuksen yksiköt, Pirjo Vartiainen, yksiköiden johtajat peruskouluyksiköt, Seija Manninen, koulujen rehtorit lukiot, lukioiden rehtorit kansalaisopisto, Matti Laitsaari kirjastot, Virpi Launonen liikuntapalvelut nuorisotyö kaupunginorkesteri, Jaakko Antila museot, Matti Karttunen yleiset kulttuuripalvelut, Susanna Latvala Tulosyksikköpäällikkö (ja henkilöstö) Hyvinvointi, elinvoima, osallisuus Aluejohtokunnat, vaikuttamistoimielimet, Virpi Launonen

3 3 Toiminnan ja talouden sitovuus Kaupunginvaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi valtuustoon nähden sitoviksi voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue on bruttomääräisesti budjetoitu budjettirahoitteinen yksikkö, joita sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Palveluverkon kehittämistä jatketaan, hallinnollisten tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen ja toimitilojen käyttöä tehostetaan. Toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Talousarviovuoden tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muihin vuosiin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön, vaan talousarvio hyväksytään vuosittain. Toimielinten ja viranhaltioiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Määrärahojen käyttö ja vastuut Yleiset vastuut määrärahoista Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella tilivelvollisia viranhaltijoita ovat palvelualuejohtaja, tulosaluejohtajat sekä tulosalueiden päälliköt. Lautakuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Laskut tulee kohdentaa aiheuttamisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tiivistetään myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaa kaupungin strategia; päämääränä hyvän elämän, kestävän kasvun ja korkean osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli. Kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Tulosalueen johtaja vahvistaa tulosyksikön talousarvion käyttösuunnitelman ja päättää tulosyksikköjen välisistä määrärahojen siirroista. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja palvelualueiden ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus.

4 4 Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat antaneet seuraavaa taloushallintoon liittyvää ohjeistusta: Mikkelin kaupungin hallintosääntö (luku 8) kv 41/ (muutos kv 6/ ) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje kh 148/ Hankintasääntö kh 124/ Kassanhoito- ja alitilitysohje kh 22/ Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Perinnän palvelukuvaus Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2018 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Kaupunginhallitus on päättänyt avustusperiaatteista Projektitoiminnan osalta määrärahojen käytössä noudatetaan annettuja projektiohjeita. Projektin tulo- ja menoarvio vuonna 2018 aloitettavaksi päätettyjen tai vuodelta 2017 jatkuvien projektien osalta sisältyy kunkin tulosalueen määrärahoihin. Projektit eritellään muista määrärahoista omaksi kokonaisuudeksi, jotta projektikohtaiset seurannat voidaan toteuttaa. Vuodelta 2017 jatkuvien hankkeiden tuloennakot kirjataan vuodelle Hankkeet on eritelty tilausnumerolla. Projektihakemukset allekirjoitetaan hallintosäännön mukaisesti. Projektin vastuuhenkilö huolehtii, että projektisuunnitelmasta, päätöksestä ja rahoituspäätöksestä sekä loppuraportista lähetetään kopio toimistosihteeri Arja Tuukkaselle. Tilausnumero projektin seurantaa varten avataan sen jälkeen, kun tieto hyväksytystä projektipäätöksestä on saapunut em. henkilölle. Projektien laskut hyväksytään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan vahvistamien hyväksymisoikeuksien mukaisesti. EU-projektilaskuissa täytyy aina olla merkintä EU-projekti. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään mennessä. Vuonna 2018 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien 1 toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut 2. Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lauta- ja johtokunnat hakevat 1 Työllisyysohjelma, henkilöstö- ja palvelukehitysohjelma 2 Talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan

5 5 mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. Tulosalueiden johtajat valmistelevat tulosalueensa toteutumaennusteen ja kirjallisen raportin kuukausittain. Sivistyksen palvelualueen johtoryhmä ja tulosalueiden johtoryhmät käsittelevät talousarvion toteutumaraportit ja ennusteet, joiden perusteella valmistellaan seurannat lautakuntaan ja kaupunginhallitukselle. Kunkin tulosyksikön päällikön tulee seurata oman yksikkönsä määrärahatilannetta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta myönnetyissä määrärahoissa pysytään. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta seuraa palvelualueen ja tulosalueiden toimintaa ja taloutta kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousraportointiaikataulun mukaisesti. Käyttötalouden menoperusteet Talouspalvelut antoi ohjeet talousarviolaadinnasta mm. seuraavilla yleisillä linjauksilla: - palveluprosessien poikkihallinnollista kehittämistä jatketaan henkilöstö- ja palvelukehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluprosesseja arvioidaan ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja toiminnan laatua sekä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. - kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin ei tule sopimuskorotuksia sopimuskaudella Seuraavan sopimuskauden mahdollisia korotuksia ei ole huomioitu. - lomarahavarauksissa on huomioitu 30 %:n lomarahaleikkauksen -1,46 %:n vaikutus työvoimakustannuksiin - vuonna 2018 kuntatyönantajan palkkaperusteinen eläkemaksu laskee 0,35 %. Lisäksi työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,85 % ja työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 1,00 % vuonna Sisäiset erät Sisäisistä eristä talouspalveluiden veloituksessa on huomioitu muun muassa Kunnan Taitoa Oy:n taloushallinnon palvelumaksut, taloussuunnittelun kustannukset ja KuntaERP:in vuosittainen poisto. Jakoperusteena on käytetty tositerivimääriä. Tietohallinnon kustannukset on jaettu toimialoille it- palveluihin ja sovelluspalveluihin varattujen määrärahojen suhteessa. Kuntien Tiera Oy:n tai muun ulkoisen palveluntarjoajan laskut kirjataan tietohallinnossa keskitetysti ja vyörytetään ulkoisena kuluna palvelualueille laitemäärien suhteessa ja osa laskuista suoraan aiheutumisperiaatteen mukaisesti. Tietohallinto kirjaa ja koordinoi kulut, jolloin tietohallinnon kokonaiskustannuksiin saadaan parempi kokonaishallinta. Hankintapalveluiden veloitus on vuoden 2017 tasolla ja perustuu yhteisesti kilpailutettavien hankintojen kustannuksiin. Jakoperusteena on käytetty varattujen määrärahojen (aineet ja tarvikkeet, palvelujen ostot, vuokrat, muut kulut) suhdetta palvelualueilla. Henkilöstöpalveluiden veloitus on jaettu palvelualueille varattujen palkkojen ja palkkioiden määrärahojen suhteessa, jyvitettävä kulu pitää sisällään ns. työnantajapalvelut, työsuojelun ja Kunnan Taitoa Oy:n henkilöstöhallinnon palvelumaksut. Yleishallinnon veloituksen jakoperusteena on palvelualueille osoitettu henkilöstömäärä. Puhelinvaihteen kustannukset kohdennetaan palvelualueille liittymien mukaan. Ruoka- ja puhtauspalveluiden hinnoittelu perustuu toiminnan kustannuksiin ilman katetta. Ruoka- ja puhtauspalveluiden hintaan vaikuttaa suoraan asiakkaan tarvitseman palvelun laatu, määrä ja tuottamisajankohta. Tilakeskuksen vuokrat lasketaan Haahtela- tilahallintaohjelmalla vuokran jakautuessa ylläpitovuokraan ja pääomavuokraan. Hankinnat Hankintatoiminnan yhteiset periaatteet ja kriteerit on hyväksytty kaupunginhallituksessa 429/ Hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden vieminen operatiiviseen toimintaan toteutetaan kaupungin hankintasäännön ja tarjouspyyntöjen yhteisten kriteerien kautta. Hankintasääntö on päivitetty vuonna 2017 ja se tukee nyt esitettyjen periaatteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Nyt esitettyjen yleisten periaatteiden mukaan laaditut tarjouspyyntöjen yleiset kriteerit varmistavat, että kaikissa kaupungin julkaisemissa tarjouspyynnöissä yhteiset periaatteet näkyvät myös yhtenäisinä vaatimuksina.

6 6 Hankinnoissa tulee noudattaa kaupungin hankintasääntöä (Kh 124/ ) Palvelu- ym. sopimukset ja sitoumukset käsitellään hankintarajojen mukaisesti ja päätöksen tekijä allekirjoittaa päätösvaltaansa liittyvät asiakirjat. Hankintaprosessissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita ja menettelytapoja: 1. Hankittava hyödyke tai palvelu on määritettävä mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti ottaen huomioon myös tuotteiden ja palvelujen aiheuttama ympäristökuormitus. 2. Tuotteiden hankinnassa tulee ensisijaisesti käyttää Mikkelin kaupungin tuotekatalogeja. 3. Mikäli tuotekatalogista ei löydy tarvittavaa tai vastaavaa tuotetta, niin osto/tilaus suoritetaan sopimustoimittajilta. Mikäli sopimustoimittajia on enemmän kuin yksi, tulee hyödyke tai palvelu kilpailuttaa minikilpailutuksena sopimustoimittajien kesken. Tiedot toimittajista löytyvät hankintapalveluiden kotisivuilta. 4. Mikäli sopimustoimittajilta ei löydy tarvittavaa palvelua tai hyödykettä tule hankinta kilpailuttaa. 5. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä kilpailutuksissa tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja Mikkelin kaupungin hankintasääntöä. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa Cloudia-hankintajärjestelmän kautta. 6. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa kilpailutus tulee suorittaa Cloudiapienhankintajärjestelmän kautta. Kilpailutus tulee aina suorittaa, mikäli hankinnan veroton arvo ylittää euroa. Alle euron hankinnoissa hyödynnetään kaupungin kilpailuttamia sopimustoimittajia. 7. Hankinnasta ilmoitetaan: hankintarajat ylittävissä hankinnoissa kaupungin www-sivuilla hankintakalenteri Cloudia (tarjous- ja/tai pienhankintaportaali) Hilma, hankintarajat ylittävät hankinnat ja tarpeen vaatiessa myös alittavat Hankintapäätökset ja hankintarajat Hankintarajat ylittävistä kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan pelkkä oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö. Liikelaitoksen johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli euron hankintapäätökset, jotka koskettavat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle euron hankintapäätökset ja sopimukset. 3. Yli euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.

7 7 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja sopimusten hankintaraja on euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta ylittää ja kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Toimialakohtaiset hankinnat Hankinnat on suunniteltava ja valmisteltava niin hyvissä ajoin ja siten, että eri organisaatioiden hankinnat voidaan saattaa osaksi koko kaupungin ja konsernin hankintaprosessia ja näin hyödyntää täysimääräisesti saatavilla olevia määrä-, logistiikka ja ostoeräetuja. Toimialat nimittävät hankintavastaavansa ja laativat omat hankintaohjelmansa, joissa määritellään ja ajastetaan merkittävät hankinnat. Toimialat toimittavat tarvittavat tiedot hankintapalveluihin hankintakalenterin ja kilpailutusten toteuttamista varten välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen mennessä. Toimialat saavat tarvittaessa apua hankintapalveluista tai Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä. Materiaalin kierrätys ja poisto Ensisijaisesti materiaalia hyödynnetään kierrättämällä tuotteita kaupungin yksiköiden välillä. Kaupungin omasta käytöstä poistettu materiaali myydään pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoavalle. Kierrätyksessä ja tarjouskilpailussa hyödynnetään sähköpostitiedottamista, sisäistä tai ulkoista tiedottamista, riippuen materiaalin arvosta. Myyntipäätöksen tekee tulosyksikön esimies tai henkilö, jolla on oikeus myydä kaupungin omasta käytöstä poistettua materiaalia. Mikäli myynnistä aiheutuvat kustannukset ylittävät materiaalin arvon, pitää materiaali poistaa mahdollisimman kustannus- ja ympäristötehokkaasti. Tässä hyödynnetään joko Mikkelin seudun jätehuoltoyhtiötä MetsäSairila Oy:tä, Mikkelin kierrätyspisteitä, metallin vastaanottotoimijoita tai uuden oston yhteydessä sopimusliikettä vaihtoperiaatteella. Hankintatoiminnan seuranta ja valvonta Toimialoilla hankintatoiminnan seurannasta ja valvonnasta vastaavat toimialakohtaiset hankintavastaavat yhteistyössä tulosyksiköiden johtajien kanssa. Toimialajohtajat vastaavat siitä että hankintavastaavien ja tulosyksiköiden johtajien päätökset ja toiminta ovat hankintalain, kaupungin hankintasäännön sekä kaupungin hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden ja kriteerien mukaisia. Epäselvissä ja hankalissa tapauksissa hankintavastaavat saavat työlleen tukea hankintatiimiltä, jonka jäseniä hankintavastaavat ovat, tuomalla asian käsiteltäväksi hankintatiimiin. Hankintatiimi voi tarvittaessa viedä asian konsernitarkastajan käsiteltäväksi. Konsernitarkastaja valvoo lisäksi virkansa puolesta siitä, että muussakaan kaupungin hankintatoiminnassa ei tapahdu väärinkäytöksiä tai hankintalain, kaupungin hankintasäännön eikä kaupungin hankintatoiminnan yhteisten periaatteiden ja kriteerien vastaista toimintaa. Konsernitarkastaja tuo esille tulleet väärinkäytökset kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päättää mihin toimiin asian suhteen ryhdytään.

8 8 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa kansalaisopiston, yleisten kulttuuripalvelujen, liikunta- ja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Palvelusuunnitelma Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta vapaan sivistystyön sekä kulttuurija liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö-, kävijä- ja opiskelijamääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Lautakunnan alaisilta tulosalueilta talousarvioraamissa vaadittujen tulojen merkittävä nousu johtaa palvelu- ja käyttömaksujen korottamiseen, mikä saattaa vähentää kaupunkilaisten harrastamisen määrää. Graniittitalon lukuisien ongelmien vuoksi taidemuseolle haetaan väistötiloja, joissa näyttelytoimintaa voidaan jatkaa. Toimintojen siirto ja kokoelmien pakkaus vie merkittävästi aikaa, minkä vuoksi taidemuseo ei ole avoinna yleisölle vuonna 2018 helmikuun jälkeen. Muissa museokohteissa toiminta jatkuu normaalisti. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään ja kehitetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Soten irtaannuttua kaupunkiorganisaatiosta on huomattu, että hyvin toiminut yhteistyö palvelujen tuottamisessa on hankaloitunut. Tarkastelujakson kuluessa tulisi pystyä palauttamaan hyväksi havaitut käytännöt ennalleen. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaisten toimintojen merkitys korostuu uudessa kunnassa soten irtaannuttua. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. Sodan ja rauhan keskus Muistiin liittyvien päätösten tekeminen ja mahdollinen keskuksen perustaminen vaikuttavat erityisesti taide, kulttuuri ja tapahtumat- tulosalueen kehittämiseen. Aluejohtokunnat toimivat Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa, Suomenniemellä ja Mikkelin pitäjän alueella. Ne edistävät alueensa elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa strategisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta. Lisäksi ne myötävaikuttavat alueensa verkostojen kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Huolehditaan alueellisesti tärkeistä historiallisista kohteista, museo- ja perinnerakennuksista muun muassa Pientoijolasta ja Läsäkosken myllystä. Vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella syrjäytymisen ehkäiseminen: Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus lk lähtötaso: Mli 7,2 (koko maa 8,5), tavoite: 5 % amm. opp. lähtötaso: 7,6 (kokoa maa 7,4) tavoite: 5 % lukio lähtötaso: Mli 8 (koko maa 7,2) tavoite: 5 % Liikuntaseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten ohjaaminen liikunnan pariin, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia tarjoavien liikuntatoimijoiden avustamisen lisääminen Liikunta- ja nuorisojohtaja Kirjaston ja nuorisopalveluiden uudenlaisen yhteistyön kehittäminen Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut

9 9 Otavan kirjasto/nuorisotilassa ja Suomenniemen kirjastossa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen: Humalajuominen, %-osuus lk lähtötaso: Mli 8,3 (koko maa 10,2) tavoite: 7 % amm. opp. lähtötaso: Mli 29,2 (koko maa 28,1) tavoite: 20 % lukio lähtötaso: Mli 17,1 (koko maa 18,3) tavoite: 10 % Tupakointi päivittäin, %-osuus lk lähtötaso: Mli 7 (koko maa 6,9) tavoite: 3 % amm. opp. lähtötaso: Mli 26,1 (koko maa 23,2) tavoite: 20 % lukio lähtötaso: Mli 2,6 (koko maa 3,4) tavoite: 0 % Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet lk lähtötaso: Mli 7,9 (koko maa7,5) tavoite: 5 % amm. opp. lähtötaso: Mli 19,6 (koko maa 20,6) tavoite: 15 % lukio lähtötaso: Mli 8,1 (koko maa 11,6) tavoite: 4 % Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Alueellisen nuorisotyön kävijämäärän ja kontaktien lisääminen muun muassa alueellisen nuorisotyön ja kirjastojen yhteistyötä kehittämällä. Liikunta- ja nuorisopalvelut, yleiset kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen: Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät tavoite: museoiden kävijät tavoite: orkesterin kuulijamäärä Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa tavoite: kävijämäärät tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä tavoite: uimahallikäynnit tavoite: teatterin kävijämäärät tavoite: kansalaisopiston opiskelijamäärä Toimitilojen ajantasaisuus: uuden taidemuseon rakentaminen. Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Naisvuoren uimahallin kävijämäärän kasvattaminen remontin valmistuttua Kirjastojen itsepalveluajat laajentavat palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta Digitaalisten palveluiden kehittäminen Aluejohtokuntien strategisten hankkeiden hyödyntäminen alueen palveluiden kehittämisessä museo- ja kulttuurijohtaja sivistysjohtaja ja tulosalueiden päälliköt liikunta- ja nuorisojohtaja elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja tulosaluejohtajat tulosaluejohtajat ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Työttömyysaste, %-osuus: Nuorisotyöttömät, % v. työvoimasta lähtötaso: Mli 21,8 (koko maa 17) tavoite: 17 Nuorten tavoittaminen, motivointi ja ohjaus työllistämistoimenpiteisiin, Olkkarin ja TE-toimiston yhteistyön lisääminen nuorten työllistämiseen liittyen, työvoimaneuvoja tavattavissa Olkkarissa Liikunta- ja nuorisojohtaja

10 10 Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite: imagotutkimuksen 7. sija 4. sija Laadukkaiden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestäminen. museo- ja kulttuurijohtaja Laadukkaat kirjastopalvelut ja kansalaisopisto Laadukkaiden liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito Saimaa-Sinfonietta-yhteistyön syventäminen elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja liikunta- ja nuorisojohtaja orkesterin intendentti LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km): tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %:sesti. Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Liikunta- ja nuorisojohtaja Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi ja ympäristöystävällisemmiksi sekä kestävän kehityksen mukaisiksi Taidemuseon uudisrakennus tai peruskorjaus Museotoimen hajallaan sijaitsevien säilytystilojen saaminen yhden katon alle Terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt asiakkaille ja henkilökunnalle Talous Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta TP 2016 TA 2017 Ltk esitys 2018 TA 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) Palvelu: Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Kokousten määrä yhteensä kpl ,0 Kustannukset ,3 Tuotot Netto ,3 Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä ,0 Hallinto, tuotot yhteensä Hallinto, netto ,0 Viestit tilaajalle: Avustusten taso säilyy samana kuin vuonna Teatteri euroa, Musiikkiopisto euroa ja Mikaeli euroa.

11 11 Taide, kulttuuri ja tapahtumat Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tulosalue vastaa museopalvelujen, yleisten kulttuuripalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa, luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, jakaa avustuksia sekä edistää kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Palvelusuunnitelma Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. Graniittitalon lukuisien ongelmien vuoksi taidemuseolle haetaan väistötiloja, joissa näyttelytoimintaa voidaan jatkaa. Toimintojen siirto ja kokoelmien pakkaus vie merkittävästi aikaa, minkä vuoksi taidemuseo ei ole avoinna yleisölle vuonna 2018 helmikuun jälkeen. Muissa museokohteissa toiminta jatkuu normaalisti. Päätökset Sodan ja rauhan keskus Muistin suhteen vaikuttavat Päämajamuseon palveluiden toteuttamiseen. Vuotta 2018 tulee värittämään kulttuuripalveluiden osalta organisaatiomuutos ja sen mukanaan tuomat henkilöstöuudistukset erityisesti johtotasolla. Toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli päivähoidon kanssa, Kulttuuripolku kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa ja Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Avustuksilla on tärkeä rooli myös jatkossa kulttuuripalveluiden toiminnassa avustusten myötä tuetaan paikallisia toimijoita sekä turvataan monipuolista ja runsasta tapahtumatoimintaa. Kotiseututyö ja kulttuuriperinnön eteenpäin saattaminen ovat mukana koko toiminnassa. Tapahtumien järjestämisessä painotus on kumppanuuksissa ja avustusten kautta tapahtumien mahdollistamisessa. Toiminnan järjestämisessä ja sisältöjä pohdittaessa pyritään ottamaan entistä enemmän huomioon kaupunkilaisten mielipiteet. Orkesteri tuottaa taide-elämyksiä ja osallistuu kaupungin monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpitämiseen. Sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaikenikäisen kuulijakunnan parissa. Orkesteri on asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä mahdollistava helposti saavutettava kulttuuritoimija. Orkesteri näyttäytyy merkittävänä tekijänä kaupungin mainekuvan kehittämisessä. Orkesteri tekee yhteistyötä paikallisten ja alueellisten musiikkitoimijoiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta -orkesteriyhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Kulttuuripalveluiden käyttö: museo, kävijämäärätavoite kulttuuripalveluiden käyttö: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa , kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta , säännöllistä toiminta-avustusta saavien kävijä / osallistujamäärä orkesteri kuulijamäärätavoite Näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja kehittäminen, digitaalisuuden hyödyntäminen Resurssien säilyminen Aktiivinen tiedottaminen kumppaneiden ja avustusta saavien tahojen tilaisuuksista/toiminnasta Vakiinnutetaan hyväksi koettuja uusia tapahtumia, esim. Museoiden Yö Markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen tulosaluejohtaja, tulosyksiköiden esimiehet, koko henkilöstö, viestintäpäällikkö, sivistysjohtaja

12 12 Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Tapahtumien sisällön kehittäminen: monipuolisuus ja vierailevien taiteilijoiden käyttö Saimaa Sinfonietta -yhteistyön jatkaminen yhdessä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa sekä konserttitoiminnan että kaupunkien mainekuvan tasolla Toteutetaan tapahtumia, joihin perheet voivat osallistua yhdessä Luodaan mahdollisuuksia lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksille kulttuurituottajat, museotoimenjohtaja, intendentti Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Tapahtumien ja näyttelyiden parempi saavutettavuus (esim. Mikaelin konsertit) Finna aineiston kartuttaminen/museot Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana sodan ja rauhan keskus Muistin selvitystyötä Suur-Savon museon perusnäyttelyn uudistus aloitetaan tuottamalla digitaalisia näyttelyelementtejä Jalkautuminen kentälle ja esim. vanhusten palvelutaloihin Voisiko saavutettavuutta parantamiseksi pilotoida esimerkiksi kulttuuripalveluauto-konsepti? Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Korkeatasoinen taiteellinen toiminta ja hyvä työaikasuunnittelu ovat merkittävät tekijät henkilöstön työhyvinvoinnille. Hallinnon työhyvinvoinnin takaa riittävät resurssit kehittämiseen ja operatiiviseen toimintaan sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan mitoitetut tavoitteet. ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen. kattavammin yleisölle internetissä. Digitaalisten aineistojen hyödyntäminen näyttelytoiminnassa. Sähköisten kanavien tehokas käyttö ja konserttien välittäminen internetin kautta. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Markkinoinnin ja viestinnän lisäksi on turvattava riittävät taloudelliset resurssit toimintamäärärahoihin. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja tulosalueen koko henkilöstö kiinnostavia, helposti lähestyttäviä, laadukkaita, matalan kynnyksen tapahtumia, jotka tuovat kulttuurin ihmisten arkeen Työpaikkakehitys Pyritään omalta osalta luomaan työmahdollisuuksia taide- ja kulttuurikentällä (esimerkiksi hankkeet) Pyritään hyödyntämään paikallisia toimijoita kaikessa toiminnassa tulosalueen ja tulosyksiköiden esimiehet Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. some Viestintä ja markkinointikoulutuksen sekä digitaalisen osaamisen lisääminen ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Digitaalisten aineistojen laajempi hyödyntäminen kokoelma- ja näyttelytoiminnassa. Kulttuurireitit sivuston jatkojalostus à auttaa välillisesti kulttuurialan yrittäjiä, kulttuuritilojen pitäjiä ja taiteilijoita. Konserttien välittäminen internetin kautta parantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja lisää tunnettuutta.

13 13 Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Korkeatasoisten näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja niiden markkinointi vaativat riittävän rahoituspohjan. Laitteistot ja ohjelmistot vaativat resurssointia. Markkinointiin ja viestintään on varattava riittävät taloudelliset resurssit. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus palvelualueella Rakennetun ympäristön laatu Toimitilojen kehittäminen asiakas- ja ympäristöystävällisemmiksi, esteettömyys huomioitava, samoin terveellisyys ja turvallisuus Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, sivistysjohtaja, tulosaluejohtaja Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen (hyödynnetään tapahtumatuotannoissa mm. puistoja ja viheralueita) Jatketaan Pienten Puistikot tapahtumasarjaa. Puistokonsertit ja Hulivilikarnevaali järjestetään jatkossakin monipuolisesti Mikkelin alueita hyödyntäen Koko yleisten kulttuuripalveluiden henkilöstö Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja toiminnan tarpeet huomioivaksi Toimitilat huomioivat toiminnan tarpeet, ovat terveelliset ja turvalliset sekä pysyvät tilat että väistötilat ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen tapahtumissa ja esim. näyttelyissä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Pitkän tähtäimen investointisuunnitelmat, resurssien mukainen toiminta. Henkilökunnan tietoisuuden lisääminen kehityksestä kohti kestävän kehityksen mukaista toimintaa, resurssiviisaus Palvelu: Taide, kulttuuri- ja tapahtumat TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä Hallinto, tuotot yhteensä Hallinto, netto Muu kulttuuritoiminta Muu kulttuuritoiminta, asiakkaat kpl ,0 / asiakas /asiakas 14,80 22,17 21, ,5 / käynti /käynti 14,80 22,17 21, ,5 Yhteensä ,5 Tuotot ,0 Netto ,9 Kulttuuripalvelut yhteensä / asukas /asukas 11,59 12,17 11,86 0-2,5 Tuottojen osuus kuluista (%) % -16,7-6,8-11,0-4 62,1

14 14 TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Museot Museot, käynnit kpl ,4 / käynti /käynti 28,54 38,05 44, ,1 / aukiolotunti /h 268,93 191,82 273, ,4 Kävijämäärä per käyttötunti kpl/h 8,36 4,69 4, ,4 Näyttelyiden määrä kpl ,4 Tallenteiden määrä kpl ,3 Sijoitettavien teosten määrä kpl ,8 Museot yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,7 Tuotot ,0 Tuottojen osuus kuluista (%) % -12,6-8,9-8,5 0-3,6 Netto ,1 Orkesteritoiminta Orkesteritoiminta, konsertit ja esitykset kpl ,0 / konsertti /konsertti ,7 Kuulijoiden määrä kpl ,3 / kuulija /kuulija 59,53 103,16 83, ,5 Kuulijoiden määrä / konsertit ja esitykset kpl/konsertti ,3 Orkesteritoiminta yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,7 Tuotot ,0 Tuotot % kuluista % -13,8-10,9-10,7 0-1,6 Netto ,9 Viestit tilaajalle: Orkesterin hallinnon resurssien vakiintumisen seurauksena pystytään panostamaan aiempia vuosia paremmin viestintään ja markkinointiin. Konserttimäärä on arvioitu vuoden 2017 tasolle, koska suunnitelmissa ei ole projekteja, joissa olisi useita esityksiä. Saimaa Sinfonietta -yhteistyön ja -brändin jatkuminen ja kehittäminen Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa on tärkeä strateginen valinta. Näin pyritään parantamaan säännöllisesti konserttitarjonnan monipuolisuutta ja kiinnostavuutta, millä on vaikutusta yleisömääriin ja tulotavoitteiden saavuttamiseen. Jotta orkesterista saadaan ylläpitäjän sijoitusta vastaava hyöty, sille on varmistettava jatkossakin ammattiorkesteritoiminnan vaatimat resurssit. Orkesterien, teatterien ja museoiden valtionosuusrahoituksen uudistamisen vaikutuksia on seurattava jatkossa tarkasti. Yleiset kulttuuripalvelut TA2018 Maiseman luvut ovat pitkälti identtisiä edellisvuoteen verrattuna. Suuri tulotavoite näkyy paineena jatkuvaan hankkeiden hakemiseen ja aktiivinen hanketoiminta sävyttääkin toimintavuotta Vaikka edellinen vuosi olikin melkoista "supervuotta" Asuntomessujen, HulaHula -päälähetyksen ja Suomi100 -juhlavuoden myötä, pyritään esimerkiksi kävijämäärätavoite säilyttämään samana seuraavallekin toimikaudelle. Panostetaan laadukkaaseen perustyöhön ja annetaan tilaa olemassa olevien toimintojen ja tapahtumien kehittämiselle. Vakiintuneen toiminnan rinnalla pyritään tekemään vähintään yksi uusi tapahtumakokeilu. Budjetti tasapainotettu avustuksista, asiantuntijapalkkioista sekä taiteilijoiden esiintymispalkkioista. Museotoimella on toimipisteitä 14 eri paikassa mikä aiheuttaa haasteita toiminnan organisoinnissa operoitaessa pienellä henkilökuntamäärällä. Graniittitalon lukuisien ongelmien vuoksi taidemuseolle haetaan väistötiloja, joissa näyttelytoimintaa voidaan jatkaa. Toimintojen siirto ja kokoelmien pakkaus vie merkittävästi aikaa, minkä vuoksi taidemuseo ei ole avoinna yleisölle vuonna 2018 helmikuun jälkeen. Muissa museokohteissa toiminta jatkuu normaalisti.

15 15 Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Perustehtävä Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen tehtävänä on tukea ja edistää mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, jotka ylläpitävät aktiivista kansalaisuutta. Tulosalue luo edellytyksiä aluedemokratian ja osallisuuden jatkuvuudelle ja laajenemiselle. Kansalaisopisto järjestää yleissivistävää koulutusta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Kansalaisopiston koulutustehtävä perustuu paikallisesti ja alueellisesti muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja seniorikansalaisten keskimääräistä suurempaan määrään. Koulutustehtävässä otetaan huomioon myös sivistystarpeen nopeat ja joskus yllättävätkin muutokset. Kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja Mikkelin kaupungin asukkaille sekä yhteistoimintasopimusten mukaisesti seudun kuntien asukkaille. Aluejohtokunnat, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti toteuttavat osaltaan kuntalaisdemokratiaa. Palvelusuunnitelma Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin, elinvoiman ja osallisuuden lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä. Kansalaisopiston kokonaistuntimäärää vähennetään edelleen hallitusti valtionosuuksien supistumisen takia. Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, voidaanko kaikki nykyiset kirjaston toimipaikat säilyttää. Kirjastoissa on ryhdytty kehittämään omatoimiaukioloaikamalleja vuonna Se mahdollistaa esimerkiksi kirjaston aineiston lainaamisen ja lehtien lukemisen silloinkin, kun kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla. Lisäksi kirjastotila on esimerkiksi yhdistysten käytössä kokoontumispaikkana. Vuonna 2017 voimaanastuneessa kirjastolaissa yhdeksi kirjastojen perustehtäväksi nostetaan kansalaisvalmiuksien edistäminen. Tähän liittyvät erilaiset lukutaidot muun muassa perinteinen lukutaito, numeroiden lukutaito, kuvalukutaito ja medialukutaito, sekä erilaisten laitteiden, sovellusten ja internetpalveluiden käyttötaidot. Uudet tietolähteet ja tekniset välineet sekä entistä enemmän internetiin siirtyneet palvelut lisäävät asiakkaiden tarvetta henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja muuttavat asiakaspalvelun luonnetta. Tämä tarkoittaa kirjastopalvelujen kannalta sitä, että asiakaspalvelussa korostuvat ohjaustaidot sekä nopea kyky omaksua erilaisten mobiililaitteiden internetsovellusten ja ohjelmien käyttöä. Erilaiset lukemisharrastusta edistävät toimintamuodot, kuten kirjavinkkaus, satutunnit ja lukupiirit, ovat vakiinnuttaneet jalansijansa kirjastojen palveluina. Kirjastojen tavoitteena on kehittää esimerkiksi kirjavinkkausta digivinkkauksen suuntaan. Tässä tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat koulut. Kouluyhteistyön kehyksenä on syksyllä 2016 lanseerattu kirjastopolku, joka on hyväksytty osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Aluejohtokunnat toimivat Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa, Suomenniemellä ja Mikkelin pitäjän alueella. Ne edistävät alueensa elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa strategisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta. Lisäksi ne myötävaikuttavat alueensa verkostojen kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Kirjastojen itsepalveluajat laajentavat palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. kirjastotoimenjohtaja, asiakaspalveluvastaava

16 16 Asiakastyytyväisyys Sosiaaliset kohtaamiset mahdollistava sisältötyö: satutunnit, asukastupa, lukupiirit, novellikoukku, taidemusiikkiklubi. Kansalaisopisto on tärkeä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääjä ja kehittäjä kaupungissa. Kulttuuri- ja harrastustoiminta lisää monien tutkimusten mukaan merkittävästi asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisopisto mittaa asiakastyytyväisyyttä vuosittain ja kansalaisopisto on mukana myös kaikkia kaupungin toimintoja koskevissa asiakastyytyväisyysmittauksissa. Tapahtumat ja palvelut tiimi Koko henkilökunta Kansalaisopiston rehtori Kirjasto osallistuu kirjastojen kansalliseen asiakaskyselyyn joka toinen vuosi ja Asiakaspalveluvastaava kirjasto on mukana kaikkia kaupungin toimintoja koskevissa asiakastyytyväisyysmittauksissa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Ammattitaitoisen henkilöstön työajan käyttäminen asiakaskontakteihin ja osallisuutta tukeviin sisältöpalveluihin: - Tiivistyvä yhteistyö koulujen kanssa Kirjastopolun lanseeraamisen myötä tukee lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta sekä tietoyhteiskunnassa selviämistä ja kriittisten tiedonhankintataitojen kehittämistä. - Toiminnallisten satutuokioiden järjestäminen kaikissa kirjastoissa tukee lasten lukuharrastusta houkuttelemalla heitä eläytymään satuihin ja kertomuksiin. Aikuisten lukutaitosuunnitelman laatiminen Osallistavan aineistovalinnan reunaehtojen selvittäminen Asiakkaan kohtaamiseen ja osallisuuden huomioimiseen liittyvien taitojen lisääminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Koko kirjaston kattavan kokoelmapolitiikan toteuttaminen Kokoelman kellutus Mikkelin kirjastojen välillä. E-aineisto-ohjeen laatiminen Esimiesten ja henkilökunnan tulee sisäistää Yksi kirjasto, yksi asiakaskunta, yksi kokoelma ajattelu Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Asiakastiedon ja palautteen kerääminen ja hyödyntäminen. Käytetään mobiililaitteita osana kirjavinkkausta ja muuta sisältötyötä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kehitetään laajassa verkostossa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Kansalaisopistolla on mahdollisuus tuottaa joissakin aineissa opetusta eri pisteisiin internetin välityksellä. ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään muun muassa asiakastyytyväisyysmittauksissa. Koulutetaan henkilökuntaa hyödyntämään mobiililaitteita ja opastamaan niiden käyttöä asiakkaille.

17 17 Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstöresurssista ei ole enää varaa supistaa ilman tuntuvia aukioloaikojen leikkauksia tai toimipaikkojen lakkauttamisia. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys Hyvin hoidettut kansalaisopistotoiminta ja kirjastopalvelut ovat osa kaupungin mainekuvaa ja sen kehitystä. Koko henkilökunta työskentelee toiminnan laadun ja sitä kautta Mikkelin mainekuvan parantamiseksi. Asukkaiden koulutustaso Kirjastopalveluissa edistetään omaehtoista ja tutkintoon johtavia opiskelua tarpeita palvelevan kokoelman ja tiedonhaun ohjauksen avulla. Tarjotaan väyliä tietoyhteiskuntataitojen opetteluun: kaikille avoimia kirjastotiloja, kirjastoissa käytettävissä olevia tietoteknisiä laitteita sekä henkilökohtaista että ryhmille suunnattua opastusta ja neuvontaa. Tietotunnit. Palvelupäällikkö (kokoelmat), Kokoelmatiimi Informaatikko Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään asiakaspalvelutilanteissa tapahtuvaa ohjausta. Vahvistetaan asiakaspalvelussa työskentelevien ohjaustaitoja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Opistolla ja kirjastopalveluilla on oma ympäristöohjelmansa ja lisäksi ekologisuuden tulee näkyä opiston kurssitarjonnassa. Koko henkilökunta toimii ympäristöohjelman mukaisesti. Ekologisuuden näkymisestä opiston kurssitarjonnassa huolehtii rehtori yhdessä vastuuopettajien kanssa. Kirjastopalveluissa panostetaan e- aineistoihin. Palvelupäällikkö (sisältöpalvelut) Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?

18 18 Palvelu: Elinikäinen oppiminen ja osallisuus TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö, opiskelija kpl / opiskelija /opiskelija Opetustunnit kpl / opetustunti /opetustunti Kurssilaisia kpl / kurssilainen /kurssilainen Peittävyys-% % 11,5 11,5 Vapaa sivistystyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä Tuotot Tuotot % kuluista % -27,1-27,1 Netto Pääkirjasto Pääkirjasto, lainat kpl ,3 / laina /laina 4,28 4,70 5,29 0,58 12,4 / toimintatunnit /h ,8 Käynnit kpl ,1 / käynti /käynti 5,28 7,24 6,51-0,73-10,1 Aukiolotunnit viikossa h ,9 Pääkirjasto yhteensä ,8 Tuotot yhteensä ,5 Netto ,4 Lähikirjastot Lähikirjastot, lainat kpl ,2 / laina /laina 5,19 4,83 5,67 0,84 17,4 / toimintatunnit /h ,7 Käynnit kpl ,6 / käynti /käynti 8,06 7,57 8,82 1,25 16,5 Aukiolotunnit viikossa h ,1 Lähikirjastot yhteensä ,3 Tuotot yhteensä ,7 Nettto ,4 Kirjastot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat kpl ,1 / laina /laina 4,64 4,75 5,42 0,66 14,0 / lainaaja /lainaaja ,9 Lainaajat / asukas (peittävyys) % 42,17 39,48 37,90-1,58-4,0 Käynnit kpl ,5 / käynti /käynti 6,22 7,36 7,17-0,20-2,7 Bruttokulut / asukas /asukas 64,85 67,31 69,73 2,43 3,6 Verkkopalvelun käyttö ,6 Asiantuntijapalvelut ,8 Kirjastot yhteensä ,6 Tuotot yhteensä ,4 Netto ,6

19 19 TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupiste yhteensä ,5 Tuotot yhteensä Netto ,5 Kirjastopalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,7 Toiminnan tuotot yhteensä ,8 Tuottojen osuus kuluista (%) % -0,2-0,2-0,1 0,0-16,4 Netto ,2 Viestit tilaajalle: Kokonaistuntimäärän hallittua alentamista jatketaan. Kirjastopalvelujen toiminnan volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan. Aukiolotunteja on aikaisempaa enemmän itsepalveluaikojan lisääntyessä. Käyttö on ollut laskusuuntaista, mutta omatoimiaukioloaikoja kehittämällä pyritään lasku taittamaan ja pitämään lainaus- ja kävijämäärät vähintään nykyisellä tasolla. Vuoden 2017 talousarviolukuihin on lisätty seutukirjastot.

20 20 Liikunta ja nuoriso Liikunta- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda toimintaedellytykset ja tukea monipuolista liikunta- ja nuorisotoimintaa, edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea nuorten kasvua, kehitystä ja kansalaisvalmiuksia. Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikuntapaikkarakentaminen ja jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi lisää kuntalaisten liikkumista. Tällainen vaikutus on esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen perusparannuksella. Palvelusuunnitelma Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulisi turvata. Palveluiden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla alueella ja niukkenevilla resursseilla on vaikeaa, ja palveluverkkoon on tarkastelujakson aikana tehty vähennyksiä kaupunginvaltuuston asettaman talouden tasapainottamisohjelman sekä keväällä 2014 valmistuneen palveluverkkoselvityksen mukaisesti. Keväällä 2016 valmistunut palveluverkkoselvityksen päivitys vaikuttaa palveluverkon laajuuteen: vain vähäisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja reittejä joudutaan lakkauttamaan. Liikunta- ja nuorisopalveluilta vaaditun tulojen lisäyksen vuoksi liikuntapaikkamaksuja joudutaan korottamaan. Korotukset on pyrittävä suuntaamaan niin, ettei kaupunkilaisten liikunnan määrä merkittävästi vähenisi. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen tähdätään muun muassa pyöräilyn edistämisellä, nuorisotyön kävijä- ja kontaktien määrän lisäämisellä ja liikunnan ulottamisella aluejohtokuntien strategisiin hankkeisiin. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus Omatoimiseen liikuntatoimintaan kannustaminen, eri lajeihin tutustuminen koulujen urheilukilpailuissa Liikuntasuunnittelija, nuoriso-ohjaajat Humalajuominen, tupakointi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %-osuus Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Uimahallikäynnit Liikunnan lisääminen Liikuntaseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten ohjaaminen liikunnan pariin, matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia tarjoavien liikuntatoimijoiden avustamisen lisääminen Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Alueellisen nuorisotyön kävijämäärän ja kontaktien lisääminen nuorisotalotyössä sekä muilla nuorisotyön työmuodoilla, käyntiä/kontaktia. Nuorisolain edellyttämät ilmoitukset oppilaitoksista opiskelunsa keskeyttäneistä, yhteydenotto nuoreen ilmoitusten perusteella ja toimenpiteet Etsivälle työlle tieto jokaisesta opiskelunsa keskeyttäneestä nuoresta Kutsuntaikäisten ikäryhmän tavoittaminen kutsunnoissa ja tarvittaessa etsivän nuorisotyön asiakkuus Naisvuoren uimahallin kävijämäärän kasvattaminen remontin valmistuttua, käyntiä. Pyöräilyn edistäminen, maastopyöräilyreitin suunnittelu ja Liikunta- ja nuorisojohtaja Nuoriso-ohjaajat, liikunta- ja nuorisosihteeri Etsivä nuorisotyö, Olkkaritiimi Etsivä nuorisotyö, liikuntasuunnittelija, liikunnanohjaaja Uimahallien henkilöstö, liikunta- ja nuorisojohtaja Liikunta- ja nuorisojohtaja, liikuntapaikkapäällikkö

21 21 toteutus yhdessä pyöräilyjärjestöjen kanssa. Voimaa vanhuuteen ohjelmatyön jatkaminen, vertaisohjaajien ja toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille tarkoitettujen voima- ja tasapainoryhmien lisääminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa Aluejohtokuntayhteistyön lisääminen, liikunnan lisääminen ja lähiliikuntapaikkarakentaminen aluejohtokuntien strategisiin hankkeisiin Liikunnanohjauksen tiimi, liikunta- ja nuorisojohtaja Liikunta- ja nuorisojohtaja, liikuntapaikkapäällikkö Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Työttömyysaste, %-osuus - alle 25-vuotiaat - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus Nuorten tavoittaminen, motivointi ja ohjaus työllistämistoimenpiteisiin, Olkkarin ja TE-toimiston yhteistyön lisääminen nuorten työllistämiseen liittyen, työvoimaneuvoja tavattavissa Olkkarissa Etsivä nuorisotyö, nuorisosihteeri Mikkelin mainekuvan kehitys Laadukkaiden liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito Liikunta- ja nuorisojohtaja, liikuntapaikkapäällikkö, liikuntapaikkojen hoitajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnostaminen on sidoksissa kaupungin investointiohjelmaan ja sen laajuuteen.

22 22 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km) Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa. Ulkoilureittien kunnostus ja kehittäminen. Liikuntapaikkapäällikkö, liikunta- ja nuorisojohtaja, liikuntapaikkojen hoitajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Keskitytään valikoitujen, nykyistä harvempien reittien ylläpitoon ja ohjataan käyttöä niille Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Ylläpito omalla työvoimalla ja tarvittaessa vähäisin ostopalveluin Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Retkeilyreittien hoitoon ei ole juurikaan varattu määrärahoja, hoito omalla työvoimalla. Kehittämismahdollisuudet rajalliset. Enemmän käytettyjen ulkoilureittien kunnostusta jatketaan vuosittain. Palvelu: Liikunta- ja nuorisopalvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Ulkoliikunta-alueet Ulkoliikunta-alueet, kpl kpl ,0 / alue /alue ,3 / hoidettu m2 /m² ,3 Yhteensä ,3 Tuotot ,0 Netto ,7 Liikuntareitit Liikuntareitit, km km ,0 / km /km ,2 Yhteensä ,2 Tuotot ,2 Netto ,7 Jäähallit Käyttöaste % % 69,7 84,3 84,3 0,0 0,0 / käyttötunti /h ,6 Yhteensä ,6 Tuotot ,6 Netto ,1 Uimahallit Uimahallit, käynnit kpl ,8 / käynti /käynti ,14-1,48-12,8 / käynti (netto) /käynti 7,01 8,16 6,72-1,45-17,7 / aukiolotunti /h ,7 / aukiolotunti (netto) /h ,4 Tuottojen osuus kuluista (%) % -28,9-29,8-33,8-4,0 13,4 Yhteensä ,9 Tuotot ,5 Yhteensä (netto) ,7

23 23 TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Sisäliikuntatilat Käyttöaste % % 61,1 50,0 50,0 0,0 0,0 / käyttötunti /h ,9 Yhteensä ,9 Tuotot ,6 Netto ,4 Liikuntapaikat yhteensä Liikuntapaikat, kustannukset yhteensä ,6 Tuotot yhteensä ,7 Netto ,1 / asukas /asukas ,6 Liikuntatoiminta Liikuntatoiminta, käynnit kpl ,0 0,0 / käynti /käynti 4,31 5,39 5,37-0,03-0,5 Yhteensä ,8-0,5 Tuotot ,0 0,0 Netto ,8-0,6 Seura- ja järjestötoiminta Seura- ja järjestötoiminta, seurojen määrä kpl ,0 Avustus / asukas /asukas 2,30 2,88 3,33 0,45 15,6 Yhteensä ,6 Tuotot Netto ,6 Liikuntapalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,4 Tuotot ,8 / asukas /asukas ,4 Tuottojen osuus kuluista (%) % -16,1-16,7-17,7-1,0 6,0 Netto ,1 Nuorisotilat Nuorisotilat, käynnit kpl ,0 / käynti /käynti ,7 Avoimet ovet tuntia viikossa h ,0 Yhteensä ,7 Tuotot ,0 Netto ,7 Leirikeskukset Leirikeskukset, käynnit kpl ,0 / käynti /käynti ,33 0 0,0 Yhteensä ,0 Tuotot ,0 Netto ,0 Nuorisotoiminta Nuorisotoiminta, käynnit kpl ,0 / käynti /käynti , ,7 Tilaisuuksia, lukumäärä kpl Yhteensä ,7 Tuotot ,0 Netto ,7 Järjestöjen nuorisotoiminta Järjestöjen nuorisotoiminta, avustettuja järjestöjä kpl Järjestöjen jäsenmäärä alle 29 vuotias kpl Yhteensä ,3 Tuotot ,0 Netto ,6

24 24 TP 2016 TA 2017 TA 2018 MUUTOS MUUTOS-% Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö yhteensä ,6 Tuotot ,8 Netto ,8 Nuorisotyö yhteensä Toiminnan kulut yhteensä ,7 / alle 29-vuotias asukas /asukas ,7 Asiakastyytyväisyys Tuotot ,0 Tuotot % kuluista % -16,2-16,4-13,7 2,7-16,6 Netto ,5 Viestit tilaajalle: Saimaa Stadiumin yhtiövastike ( vuodelle 2018, jatkossa koko vuodelle) on liikunta- ja nuorisopalveluiden budjetissa läpikulkueränä vuodesta 2018 alkaen. Monimuotoisten liikuntapalveluiden järjestämisen kannalta on tärkeää, että vastike saadaan täysimääräisenä talousarvioon myös jatkossa. Saimaa Stadiumin ja Mikkelin jäähalli Oy:n yhtiövastikkeiden osuus liikunta- ja nuorisopalveluiden budjetista on merkittävä. Vuoden 2018 alusta Vanha Sotilaskoti siirtyy nuorisopalveluilta kansalaisopistolle, siirto huomioitu talousarvioissa. Sotkua käyttäneet järjestöt saavat sieltä edelleen vuoroja. Liikunta- ja nuorisopalveluiden talousarvioraami on vaativa erityisesti kasvaneen tulovaateen kannalta. Koska nuorisopalveluiden puolella ei ole realistisia kohteita tulojen lisäämiseen, kohdentuvat hintojen korotukset liikuntalaitoksiin ja -paikkoihin. Usein toistuvat hinnankorotukset eivät edistä tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien kehittymistä. Liikuntaseurojen järjestämien avustuskelpoisten ohjauskertojen määrä juniori-ikäisille on lisääntynyt. Liikunnan määrän lisääntyminen ja liikunta- ja nuorisopalveluiden euromääräisesti suurimman avustustavan, ohjaaja-avustusten, kannustava vaikutus ohjauskertojen kasvamiseen ovat myönteistä kehitystä. Avustusmäärärahoja on kuitenkin jouduttu leikkaamaan usein, ja kaupunkistrategiankin mukainen liikunnan lisääminen saattaa aiheuttaa tarkastelujaksolla ylityspainetta avustusmäärärahoihin.

25 25 TALOUSARVIORAKENNE TA HY Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Sivistysjohtaja 1402HY1 Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto Sivistysjohtaja 1402HY11 Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto Sivistysjohtaja 1402HY111 Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Teatteri Musiikkiopisto Mikaeli 1402HY2 Taide, kulttuuri- ja tapahtumat Museo- ja kulttuurijohtaja 1402HY21 Taide, kulttuuri ja tapahtumat, hallinto Museo- ja kulttuurijohtaja 1402HY211 Taide, kulttuuri ja tapahtumat, hallinto Taide, kulttuuri ja tapahtumat, hallinto 1402HY22 Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuripäällikkö 1402HY221 Yleiset kulttuuripalvelut 1402HY23 Kaupunginorkesteri Intendentti 1402HY231 Kaupunginorkesteri Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden projektit Kaupunginorkesteri Kaupunginorkesterin projektit

26 HY24 Museot Museo- ja kulttuurijohtaja 1402HY241 Museot 1402HY25 Tapahtumat 1402HY251 Tapahtumat Museoiden hallinto Taidemuseo Suur-Savon museo Aluetaidemuseo Päämajamuseo Viestikeskus Lokki Museoprojektit Ristiina Suomenniemi Omat tapahtumat 1402HY3 Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja 1402HY300 Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus, hallinto 1402HY31 Kirjastot Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja 1402HY311 Mikkelin kirjastot Pääkirjasto Mikkeli-sali Anttola Lähemäki Otava Rantakylä Haukivuoren kirjasto Kalevankankaan kirjasto Ristiinan kirjasto

27 Suomenniemen kirjasto Yhteispalvelupisteet 1402HY312 Pertunmaa 1402HY313 Puumala 1402HY314 Hirvensalmi 1402HY32 Kirjaston projektit 1402HY321 Kirjaston projektit 1402HY33 Kansalaisopisto Rehtori 1402HY331 Vapaa sivistystyö 1402HY332 Taiteen perusopetus 1402HY333 Projektit Pertunmaan kirjasto Puumalan kirjasto Hirvensalmen kirjasto Kirjaston projektit Mikkeli Vapaa sivistystyö Hirvensalmi Vapaa sivistystyö Palvelutoiminta Mikkeli Taiteen perusopetus Hirvensalmi Taiteen perusopetus Ristiina Taiteen perusopetus Lasten ja nuorten Kuvataidekoulu Kansalaisopiston projektit

28 HY34 Aluejohtokunnat Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja 1402HY341 Aluejohtokunnat 1402HY35 Vaikuttamistoimielimet Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja 1402HY351 Vaikuttamistoimielimet Anttolan aluejohtokunta Haukivuoren aluejohtokunta Mikkelin pitäjän aluejohtokunta Ristiinan aluejohtokunta Suomenniemen aluejohtokunta Lasten parlamentti Nuorisovaltuusto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto 1402HY4 Liikunta ja nuoriso Liikunta- ja nuorisojohtaja 1402HY41 Liikuntapalvelut 1402HY411 Liikuntapalvelut 1402HY412 Ulkoliikuntapaikat Liikuntapalveluiden hallinto Ohjaustoiminta Ohjaaja-avustus Liikuntapaikka-avustus Muut kohdeavustukset Liikunnan projektit Liikuntaryhmien maksut Urheilupuisto Keinonurmikentät Nurmikentät

29 Hiekka-/luistelukentät Muut kentät Golfkenttä Huoltorakennukset Koneet ja kalusto Yhteiset kustannukset Hänninkenttä Ristiina Suomenniemi Uimarannat Ulkoilureitit Ostopalvelusopimukset Retkisatamat 1402HY413 Jäähallit ja kuplahalli 1402HY4131 Jäähallit 1402HY4132 Kuplahalli Kilpahalli Harjoitushalli Kuplahalli 1402HY414 Uimahallit ja sis.liik.tilat 1402HY4141 Uimahallit Rantakeidas Naisvuoren uimahalli 1402HY4142 Sisäliikuntatilat Rantakeidas, sali Rantakeidas, kuntosali Runebergin urheilutalo Muut sisäliikuntatilat Hauki-halli Ristiinan sisäliikuntatilat

30 HY4143 Muut liikuntatilat Saimaa Stadiumi 1402HY42 Nuorisotyö 1402HY421 Nuorisotyö Nuorisopalveluiden hallinto Nuorisoavustukset 1402HY4211 Nuorisotoiminta Kattilansilta Starlight Skeittihalli Kv-toiminta Rantakylä Anttola Otava Kesätoiminta Tapahtumat Haukivuori Etsivä nuorisotyö Ristiina Suomenniemi Saksala Susiniemi 1402HY4212 Muut tilat Vuokratut tilat 1402HY4213 Nuorisotyöprojektit Nuorisotyöprojektit

31 31 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat vuodelle 2018 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Taide, kulttuuri ja tapahtumat Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Virpi Siekkinen Virpi Launonen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Teatteri Virpi Siekkinen Matti Karttunen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Musiikkiopisto Virpi Siekkinen Matti Karttunen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Mikaeli Virpi Siekkinen Matti Karttunen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi asti Palkkailmoitukset ja tasetilit Virpi Siekkinen Virpi Launonen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Taide, kulttuuri ja tapahtumat, hallinto Matti Karttunen Susanna Latvala, Jaakko Antila Seija Häkkinen Annamari Terästi Kulttuuripalvelut Susanna Latvala Sirpa Pyrhönen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Kulttuuripalveluiden projektit Susanna Latvala Sirpa Pyrhönen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Kulttuuripalveluiden palkkailmoitukset ja tasetilit Susanna Latvala Sirpa Pyrhönen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi asti Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Kaupunginorkesteri Jaakko Antila Virpi Siekkinen Anu Pettinen, Inkeri Pöntinen Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Kaupunginorkesterin projektit Jaakko Antila Virpi Siekkinen Anu Pettinen, Inkeri Pöntinen Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Kaupunginorkesterin palkkailmoitukset ja tasetilit Jaakko Antila Virpi Siekkinen Anu Pettinen, Inkeri Pöntinen Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Museoiden hallinto Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Taidemuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Suur-Savon museo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Aluetaidemuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Päämajamuseo Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Viestikeskus Lokki Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Museoprojektit Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Ristiina Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Suomenniemi Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi Museoiden palkkailmoitukset ja tasetilit Matti Karttunen Anna-Maria Larikka Seija Häkkinen Annamari Terästi

32 32 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus, hallinto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Mikkelin kirjastot Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen, Tili /kirjastoaineisto: kaikki kirjaston vastuuyksiköt Arja Huttunen Paula Vahvaselkä, Arja-Hillevi Huttunen, Tili /kirjastoaineisto kaikki kirjaston vastuuyksiköt Paula Vahvaselkä Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Pertunmaan kirjasto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Puumalan kirjasto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Hirvensalmen kirjasto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Kirjaston projektit Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Irtain omaisuus Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Elinikäinen oppiminen ja osallisuus, palkkailmoitukset ja tasetilit Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Päivi Laurikainen, Arja Huttunen Mikkeli vapaa sivistystyö Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Hirvensalmi vapaa sivistystyö Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Palvelutoiminta Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Mikkeli taiteen perusopetus Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Hirvensalmi taiteen perusopetus Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Ristiina taiteen perusopetus Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen Kansalaisopiston projektit Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen

33 33 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Elinikäinen Kaikki Kansalaisopiston palkkailmoitukset Matti Laitsaari Virpi Launonen Marita Raatikainen Katja Ylönen oppiminen ja osallisuus kansalaisopiston vastuuyksiköt Elinikäinen Anttolan aluejohtokunta Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Haukivuoren aluejohtokunta Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Mikkelin pitäjän aluejohtokunta Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Ristiinan aluejohtokunta Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Suomenniemen aluejohtokunta Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Lasten parlamentti Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Nuorisovaltuusto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen Vammaisneuvosto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen oppiminen ja osallisuus Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Vanhusneuvosto Virpi Launonen Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä, Arja Huttunen Liikunta ja nuoriso Liikuntapalveluiden hallinto Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ohjaustoiminta Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen, Matti Poutiainen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ohjaaja-avustus Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen, Anne Salmi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi saakka Liikunta ja nuoriso Liikuntapaikka-avustus Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen, Anne Salmi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi saakka Liikunta ja nuoriso Muut kohdeavustukset Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Anneli Tirkkonen, Anne Salmi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi saakka Liikunta ja nuoriso Liikunnan projektit Antti Mattila Tarja Sinioja, Tiina Juhola Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Urheilupuisto Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Keinonurmikentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Nurmikentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi

34 34 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Liikunta ja nuoriso Hiekka-/luistelukentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Muut kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Golfkenttä Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Huoltorakennukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Koneet ja kalusto Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Yhteiset kustannukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Hänninkenttä Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ristiinan kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Suomenniemen kentät Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Uimarannat Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ulkoilureitit Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ostopalvelusopimukset Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Retkisatamat Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Kilpahalli/jäähalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Harjoitushalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Kuplahalli Pekka Turunen Tarja Sinioja, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Rantakeidas Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Sinioja Liikunta ja nuoriso Naisvuoren uimahalli Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Sinioja Liikunta ja nuoriso Rantakeidas, sali Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Sinioja Liikunta ja nuoriso Rantakeidas, kuntosali Virpi Lahti Kimmo Kellman, Antti Mattila, Tarja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Sinioja Liikunta ja nuoriso Runebergin urheilutalo Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Muut sisäliikuntatilat Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annamari Terästi

35 35 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Liikunta ja nuoriso Hauki-halli Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Ristiinan sisäliikuntatilat Kimmo Kellman Virpi Lahti, Antti Mattila, Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Saimaa Stadiumi Antti Mattila Tarja Sinioja Arja Tuukkanen Annamari Terästi Liikunta ja nuoriso Nuorisopalveluiden hallinto Antti Mattila Tarja Sinioja, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Nuorisoavustukset Antti Mattila Tarja Sinioja, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Kattilansilta Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Starlight Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Skeittihalli Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Kv-toiminta Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Rantakylä Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Anttola Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Otava Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Kesätoiminta Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Tapahtumat Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Haukivuori Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Etsivä nuorisotyö Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Ristiina Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Suomenniemi Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Saksala Tarja Sinioja Antti Mattila, Mervi Hotokka Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Susiniemi Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Vuokratut tilat Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Liikunta ja nuoriso Nuorisotyöprojektit Mervi Hotokka Antti Mattila, Tarja Sinioja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi Arja Tuukkanen, Annamari Terästi

36 36 Tulosalue Tulosyksikkö Tulosyksikön nimi Sis.tilaus Hyväksyjä 1. varahyväksyjä 2. varahyväksyjä Asiatarkastajat Asiatarkastajan varahenkilö Liikunta ja nuoriso Irtain omaisuus Antti Mattila Kimmo Kellman, Virpi Lahti, Pekka Turunen, Tarja Sinioja Liikunta ja nuoriso Liikunta ja nuoriso, palkkailmoitukset ja Pekka Turunen, Virpi Tarja Sinioja, Virpi Siekkinen tasetilit Lahti, Kimmo Kellman, Antti Mattila, Mervi Kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaiset tulosalueet , , , , , , , Arja Tuukkanen, Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Arja Tuukkanen, Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka Annamari Terästi Annamari Terästi Hotokka Työterveyspalvelut tilit , Virpi Siekkinen Virpi Launonen, Antti Mattila Arja Tuukkanen Annamari Terästi

37 37 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta projektit 2018, hyväksyjät ja asiatarkastajat Toimiala Tulosalue Sisäisen tilauksen nimi/projektin nimi Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue Kustannuspaikka Tilausnumero Rahoittaja/ rahoituspäätös/pvm. ja päätösnumero Alkupvm Loppupvm Projektin vastuuhenkilö Tilintarkastus/ viimeinen päivä tilintarkastukselle Hyväksyjä/ varahyväksyjä Liikunta ja nuoriso Etsivä nuorisotyö ISAVI/2931/ / Antti Mattila Mervi Hotokka/Antti Mattila/Tarja Sinioja Asiatarkastaja/ vara-asiatarkastaja Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka/arja Tuukkanen/Annamari Terästi Sivistyksen ja Liikunta ja nuoriso Himmeetä liikettä-hanke ISAVI/ /3382/ Antti Mattila Antti Mattila/Tarja hyvinvoinnin palvelualue Sinioja Anne Salmi saakka/anneli Tirkkonen Sivistyksen ja Taide, kulttuuri ja hyvinvoinnin palvelualue tapahtumat Taidemoovit OKM/149/620/ Susanna Latvala Susanna Latvala/ Sirpa Pyrhönen, Matti Karttunen Anneli Tirkkonen, Anne Salmi saakka/arja Tuukkanen/Annamari Terästi Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja Lake-Hanke (yhdessä Mäntyharjun hyvinvoinnin palvelualue osallisuus ja Pieksämäen opistojen kanssa) Opetushallitus 25/560/ Matti Laitsaari Matti Laitsaari/Virpi Launonen Marita Raatikainen/Katja Ylönen Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja Digitaitoja siulle ja miulle ISAVI/2991/ / Virpi Launonen Virpi Launonen/ hyvinvoinnin palvelualue osallisuus Matti Laitsaari Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja elumme ISAVI/2992/ / Virpi Launonen Virpi Launonen/ hyvinvoinnin palvelualue osallisuus Matti Laitsaari Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja Muistojen kultaa ISAVI/2993/ / Virpi Launonen Virpi Launonen/ hyvinvoinnin palvelualue osallisuus Matti Laitsaari Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja Itä-Suomen kirjastojen osaajat ISAVI/2994/ / Virpi Launonen Virpi Launonen/ hyvinvoinnin palvelualue osallisuus Matti Laitsaari Sivistyksen ja Elinikäinen oppiminen ja Kaikki mukaan kirjastopolulle ISAVI/2995/ / Virpi Launonen Virpi Launonen/ hyvinvoinnin palvelualue osallisuus Matti Laitsaari Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä Jaana Lahikainen Paula Vahvaselkä

38 38 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta ta 2018 tulosalueittain Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto ja avustukset Taide, kulttuuri ja tapahtumat Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Liikunta ja nuoriso Yhteensä Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta ta , , , , , Toimintatuotot ,0 Toimintakulut , , , Hyvinvoinnin ja osallisuuden palvelut, hallinto ja avustukset Taide, kulttuuri ja tapahtumat Elinikäinen oppiminen ja osallisuus Liikunta ja nuoriso Toimintakate

39 39 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta ta 2018 tiliryhmittäin Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä Muut toimintatuotot; ; 33 % Toimintatuotot Myyntituotot; ; 17 % Vuokratuotot; ; 21 % Tuet ja avustukset; ; 14 % Maksutuotot; ; 15 % Muut toimintakulut; ; 31 % Toimintakulut Henkilöstökulut; ; 33 % Avustukset; ; 12 % Aineet tarvikkeet ja tavarat; ; 6 % Palvelujen ostot; ; 18 %