Tanelin kasviopin sivu
|
|
- Sakari Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. LUOKKA Opettaja: Hannele Siira-Kemppainen Aarnio Miro Ahonen Toivo Angeria Oula Georgiev Milena Hansen-Haug Tytti Hentilä Juho Kivioja Abou Kuvaja Kaapo Laurila Santeri Pikkuaho Emmi Puroila Solja Rahko Malla Ruddock Hanna Sääskö Taneli Wennström Vilja Tanelin kasviopin sivu Viidennen luokan syyslukukausi alkoi kasviopilla. Etsimme varjon ja valon kasveja pihamailta ja tienvarsilta. Yritimme myös löytää kasveja, jotka viihtyisivät märässä. Pilpasuolta löysimme kaikkea myös hiekkarinteen, jota pitkin oli ihana kieriä makuultaan alas. Opettelimme tunnistamaan yhteensä 30 yleisintä puuta, varpua, sammalta, kukkaa ja marjaa. Syyslukukauden huipennus oli näytelmä Pinokkiosta, jonka esitimme sekä perinteisin teatterin keinoin että varjoteatterin avulla. Lavastuksen suunnittelu ja toteutus oli kokonaan oppilaiden käsialaa. Myös monien kohtausten lopullinen idea löytyi oppilaiden kekseliäistä päistä. Uutena oppiaineena tuli maantieto. Kun syksyllä kaivauduimme kotiseudun multaan kasveja tutkiessamme, maantiedon tunneilla matkasimme pohjoisen tuntureilta etelän viljaville ja vesirikkaille alueille. Kuuntelimme oppilaiden esitelmiä eri puolille Suomea suuntautuneista reissuista perheen kanssa. Ryhmissä tutkimme muiden Pohjoismaiden luontoa ja elinkeinoja. Pohjoismaiden kartta on Santerin käsialaa.
2 Myös historian jaksot veivät meidät pois kotiseudulta. Tutustuimme Intian ja Persian muinaiskulttuureihin, pyramidien ja faaraoiden Egyptiin ja lopulta antiikin Kreikkaan. Tarinat Spartasta ja Ateenasta kirvoittivat monia keskusteluja. Odysseus oli odotettu lukuvieras pääainetunnin lopuksi. Milenan buddha Ja tietysti osallistuminen Espoossa pidettäviin steinerkoulujen viidesluokkalaisten olympialaisiin yhdessä Rovaniemen steinerkoulun viidennen luokan kanssa oli arvoisensa päätös antiikin Kreikan jaksolle. ''Olympialaisissa satoi vettä ja oli huono ilma, mutta eihän meitä ole sokerista tehty. Minä ja Malla olimme Mykenen kaupungissa. Pituushypyssä hyppäsin toisella kierroksella 2,3 metriä. Tarkkuusheitto oli ihan uus juttu. Korkeushypyssä hyppäsin aika hyvin, vaikka olen näin lyhyt. Keihäänheitossa sain tyylipisteitä. Sitten syötiin ja juostiin maraton.'' Emmi Pikkuaho
3 6. LUOKKA Opettaja: Kirsi Perttola-Ylinampa Al-Khanji Eva Immonen Minttu Korhonen Kia** Kuusela Jesper Leikas Pekka Maaninen Maria Mursu Veera Nevala Paavo Nikula Olli-Veikko Oja Kerttu Ollikkala Maria Otsamo Rosaliina Pirttiaho Elvi Prittinen Unna-Maria Pylväs Teo Savaloja Janette Vaarala Totte Valkama Unna Pekan maalaama Goethen väriympyrä Kuudes luokka on siirtymävaihe lapsuudesta nuoruusikään: huoleton lapsuus alkaa olla takana, ja murrosikä saavuttaa oppilaan toisensa jälkeen. Tämä murrosvaihe näkyy luokassa: oppilaat ovat toisinaan häliseviä ja levottomia, toisinaan omissa maailmoissaan. Lapsuuden reippaus ja heittäytyminen on poissa, ja tilalle on tullut varautuneisuus ja kyseenalaistaminen. Asioita täytyy alkaa arvioida uudelta pohjalta, eikä opettajan tai vanhempien sanaa ja esimerkkiä enää niellä mukisematta. Kun tähän sielulliseen murrokseen epävakauteen, epävarmuuteen ja haavoittuvuuteen lisätään nopea fyysinen kasvu ja kehon muutokset, hontelo olo ja kömpelyys, ollaankin jälleen kerran uuden tilanteen edessä. Steinerpedagogiikka pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen, ja se näkyy opetussuunnitelmassa ja erilaisissa tavoissa opettaa ja työstää asioita. Kuudennella luokalla oppilaiden itsenäinen ajattelu alkaa herätä syy-seuraussuhteiden tajuamisella: pohditaan, miten asiat ovat suhteessa toisiinsa ja millaisia vaikutuksia asioilla ja teoilla on. Omia mielipiteitä alkaa olla asiasta kuin asiasta, ja niitä esitetään kärkkäästi, samoin aletaan kiinnittää huomiota omiin oikeuksiin. On tärkeä oppia perustelemaan näkemyksiään ja kuuntelemaan toisten mielipiteitä sekä ymmärtää oikeuksien ja velvollisuuksien yhteenkuuluvuus, tekojen ja sanomisten seuraukset. Kuudennen luokan opetussuunnitelma tarjoaa paljon aineistoa tällaisten asioiden läpikäymiseen: maantieteen jaksolla tarkastellaan maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, historiassa perehdytään antiikin Roomaan, kansainvaelluksiin ja keskiaikaan, geologiassa sukelletaan maankuoren rakenteeseen, kivien syntyyn ja kiertokulkuun, äidinkielessä tutustutaan tapaluokkiin ja niin edelleen. Uutena oppiaineena kuudennella luokalla alkaa fysiikka. Fysiikan keskeisiä asioita kuudennella ovat äänioppi, valo-oppi ja lämpöoppi ja jonkin verran kurkistetaan myös sähkön ja magnetismin maailmaan. Opetus etenee kokeiden avulla. Opettaja valmistelee erilaisia kokeita, joita oppilaat havainnoivat. Havainnoinnissa pyritään suureen tarkkuuteen ja objektiivisuuteen. Oppilaat kirjoittavat havaintonsa omaan vihkoonsa kotona tai koulussa seuraavana päivänä.
4 Otteita oppilaiden havaintomuistiinpanoista ja vihkoteksteistä: Valo Valoa tulee esimerkiksi auringosta, tulesta ja sähköstä. Pimeässä kaikki esineet näyttävät harmailta, mutta valossa näkee esineiden värit. Kun on ollut pitkään pimeässä ja sitten laittaa valot päälle, on valo niin kirkasta että joutuu siristelemään. Kynttilän valo pimeässä on niin heikkoa, ettei se yllä kovinkaan pitkälle. Rajaa pimeän ja valon välillä ei voi nähdä selvästi. Aurinko valaisee, halusimme tai emme, mutta yöllä valaisevat kuu ja tähdet. Kokeessa opettaja osoittii kahdella erivärisellä lampulla liitutauluun, jonka edessä Minttu seisoi. Kun ope näytti vihreää valoa, tuli Mintusta pinkki varjo ja toisin päin. Kun ope osoitti kummallakin valolla yhtä aikaa, tuli kaksi varjoa, joista toinen oli pinkki ja toinen vihreä. Opettaja laittoi taululle ison valkoisen paperin ja sen päälle vuorotellen erivärisiä paperilappuja. Meidän piti tuijottaa värillistä paperilappua ja sitten valkoista paperia: valkoisella paperilla näkyi väripaperin vastaväri. Sinisen vastaväri on oranssi, punaisen vihreä ja keltaisen violetti. Täytimme kahdeksan pulloa vedellä. Laitoimme ensimmäisen pullon melkein täyteen ja viimeiseen ihan vähän. Täydestä pullosta kuului matalampi ääni ja tyhjimmästä korkein, kun pulloa napautti lusikalla. Pidin toista kättä kylmässä vedessä ja toista lämpimässä. Kun sitten laitoin kummatkin kädet haaleaan veteen, tuntui kylmässä kädessä kuumalta ja lämpimässä kädessä haalealta. Opettaja laittoi yhteen lasiin kylmää vettä ja toiseen kuumaa. Kun kylmään veteen laitettiin mustetta, se jäi lillumaan veteen, mutta kun kuumaan veteen laitettiin mustetta, se sekoittui heti. Sähkö Sähköä tarvitaan valaistukseen, kodinkoneisiin, lämmitykseen ja elektroniikkaan, sähköjuniin ja sähköautoihin. Luonnossa sähköä voi nähdä ja tuntea, kun ukkosella salamoi. Sähköiskun voi saada vaikka koskemalla sähköaitaa. Jos ilmapalloa hankaa hiuksiin, niin hiukset sähköistyvät ja nousevat pystyyn. Sellaista sähköä sanotaan hankausähköksi eli staattiseksi sähköksi. Havaintokeskeisessä opetuksessa keskitytään ilmiöön ja puhtaaseen havaintoon. Ei siis lähdetä luonnon lainalaisuuksista itsestäänselvyyksinä, vaan päädytään niihin omien havaintojen kautta. Havaintokeskeinen opetus vahvistaa objektiivista, ennakkoluuloista vapaata ajattelua. Kuudennelta luokalta alkaen opettajan asiantuntijuuden merkitys kasvaa ja auktoriteettiasema vastaavasti vähitellen vähenee. Oppilaan itsenäisen, omaan tutkimukseen ja ajatteluun pohjaavan työskentelyn määrä kasvaa, tietysti opettajan tuella ja ohjaamana. Kuudennella luokalla otetaan suuri harppaus kohti kolmatta seitsenvuotiskautta, jonka päämääräänä on itsenäisen, vapaan ja elävän ajattelun kehittäminen. Myös piirtäminen voi olla havaitsemista ja sen harjoittelua. Viereisessä kuvassa on Unna-Marian piirtämä talvinen koivu.
5 7. LUOKKA Opettaja: Tarja Eteläinen Honkamaa Tommi Hämäläinen Pihla* Ijäs Nora Karjalainen Ida-Kaisa Laurila Mona Ollikkala Saku-Erik Pikkuaho Iida* Pirhonen Aatto Rahko Saana Raitala Lyy Rantaniemi Matti Rissanen Joona Salkosuo Veeti Strömfors Joel Tanska Anssi Törmänen Aaron Vaara Juha Vainio Sara Äärelä Oula Noran historian vihkon kansikuva Seitsemännellä luokalla nuorella on tarve rakentaa siltoja maailmaan tukeutuen omiin henkilökohtaisiin arvostelukyvyn voimiinsa. Näitä voimia kehitetään steinerkoulussa muun muassa itse tehden. Itse tehty valmis työ ohjastaa jo seuraavaa hyvän matkan. Murrosikäisen suhde opettajan auktoriteettiin heikkenee. Tämän vuoksi opetustyyli muuttuu. Itse tehty jalostuu ikäkauden mukaisesti itsenäiseksi ajatteluksi. Yksi opettajan monista tehtävistä on ohjata nuoria tässä sydämensivistystä vaativassa lajissa. Nuoren kannustaminen itselliseen ajatteluun on tietoinen tönäisy kohti hänen omaa kohtalonvirtaansa. Napanuoran katkaisu vanhasta kunnon luokanopettajasta ja vanhemmista on vaivalloinen mutta pakollinen prosessi. Nuori tarvitsee irtiottonsa, jotta saisi näkymän omaan elämäntiehensä. Yksilöitymisprosessi on turvallinen, kun tukena on tuttu yhteisö. Kuluneen vuoden teemana koulutyössä onkin ollut itsenäinen työskentely. Opiskelu muuttuu kahdeksatta luokkaa kohden mentäessä yhä enemmän oman työn aktivoimiseksi. Tiedonhaku ja lähdekriittisyys ovat avainajatuksia seitsemäsluokkalaisen arjen työlle.
6 Äidinkielen jaksolla oli neljä kokonaisuutta: kieli, kielenhuolto, kirjallisuus sekä media ja tiedonhaku. Tekstipakin avulla opeteltiin suullisten ja kirjallisten tekstien tekemisen vaiheet sekä opeteltiin tunnistamaan erilaisia tekstilajeja. Käytännön sovelluksia aiheesta kirjoitettiin historian ja maantiedon aiheista. Nämä työt olivat jakson kypsyysnäytteitä. Keskustelua kirvoitettiin myös äidinkielen tärkeydestä ihmisen sisäiselle olemassaololle, niin kansakuntana kuin yksilönäkin. Vuoden teema, kausaliteetti, syy- ja seuraussuhteet värittävät opetussuunnitelman kaikkia aineita. Ihmisopin jaksolla käsiteltiin ihmisen tärkeimmät elintoiminnot. Perehdyttiin ihmiskehoon sen toiminnan ja rakenteen kautta. Seksuaalikehityksestä keskustelimme Raisa Cacciatoren teosten tukemana. Aiheina olivat muun muassa rakkaus, seurustelu ja ehkäisy, henkilökohtainen hygienia sekä se, että vastuuseen itsestä kuuluu myös kunnioitus toista kohtaan. Keskustelimme myös siitä, miten media käsittelee seksuaalisuutta, ja sen mahdollisesta vaikutuksesta nuoren oman seksuaaliidentiteetin muodostumiseen. Ravinto ja terveys -tunneilla kuulimme useita vierailijoita, jotka pohtivat kanssamme käytännön esimerkkien kautta hyvää ravitsemusta. Ruoka ravitsee myös ulkoisia aisteja. Jakso kirvoitti hienoja keskusteluja. Kysymys siitä, mikä meitä ravitsee, jäi ajatuksen siemeneksi koko joukolle. Yksityiskohta Monan maalauksesta
Oulun steinerkoulu Kaarretie 14, 90500 Oulu puh. (08) 5542 871/opettajainhuone (08) 5542 875/toimisto fax (08) 5542 885
VUOSIKERTOMUS 2012 2013 Oulun steinerkoulu Kaarretie 14, 90500 Oulu puh. (08) 5542 871/opettajainhuone (08) 5542 875/toimisto fax (08) 5542 885 info@oulun-steinerkoulu.fi www.oulun-steinerkoulu.fi Toimituskunta:
Lisätiedot9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotKulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen
Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen
LisätiedotLasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin
Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Lisätiedot3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.
VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotElämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille
Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotRAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa
RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2
Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotPäiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke
Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman
LisätiedotYMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET
YMPÄRISTÖOPPI JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotBiologia ja maantieto
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotPUNKAHARJUN KOULUJEN YLEISURHEILUKILPAILUJEN TULOKSET
PUNKAHARJUN KOULUJEN YLEISURHEILUKILPAILUJEN TULOKSET 4.9.13 T 8-40 M 1. ERÄ 1 Saga Kyhyräinen Punkasalmi 7,7 2 Noora Suomalainen Punkasalmi 8,5 3 Alina Jaatinen Punkasalmi 8,6 4 Emilia Kosonen Punkasalmi
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotPUNKAHARJUN KOULUJEN YLEISURHEILUKILPAILUJEN TULOKSET 8.9.15
PUNKAHARJUN KOULUJEN YLEISURHEILUKILPAILUJEN TULOKSET 8.9.15 T 8-40 M LOPPUKILPAILU 1 Emilia Hamza Punkaharju 7,0 2 Iida Saariniva Punkaharju 7,0 3 Wilma Asikainen Kulennoinen 7,3 4 Ronja Koikkalainen
Lisätiedot4.1 Samirin uusi puhelin
4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen
LisätiedotMINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE
HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen
LisätiedotVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World
LisätiedotViinijärven päiväkoti
Viinijärven päiväkoti Viherrystä Viinijärvellä Viime vuonna meidän päiväkotimme pihalle istutettiin kaksi omenapuuta ja kaksi kirsikkapuuta. Meillä oli kevätjuhla, jossa vanhemmatkin lapioivat kuoppia
LisätiedotVantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa
Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa Tässä ohjeistuksessa kuvataan opettajille alakoulun arvioinnin teknistä toteuttamista Wilmassa. Opetussuunnitelman perusteissa ja Vantaan
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotOpetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista
Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja
LisätiedotKartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin
LisätiedotYdinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.
A-jakso: viikot 45 50 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 10-14 Aloitusseminaari ABC-jakson harjoittelijoille ti 23.10.2011 klo 12.30-14.00. C jakson infotilaisuus ti 19.2. 2013 Normaalikoulun luokka B
LisätiedotPuolivälin päiväkoti. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina
Puolivälin päiväkoti Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina Miltä kuulostaa kevät, kun vesi tippuu jääpuikoista? Miten kurjet kutsuvat kavereitaan ja miten sammal rapisee? Joskus kun tulen päiväkotiin,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotTekemistä varhaiskasvatukseen
Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTeksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ
Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotLAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015
LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen
Lisätiedot( ).
Koulutushankkeeseen kuuluvat Koulujen turvallisuus ja lainsäädäntö asiantuntijaluento sekä Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikön ja Lapin urheiluopiston
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
LisätiedotLintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala
Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana
LisätiedotMeidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki
SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotAjon vauhdikas ja vaihteleva kesäkausi 2014 on takana. Kesään kuului uimista, yleisurheilua, jalkapalloa ja ulkolentopalloa.
Ajo tuksia Ajon vauhdikas ja vaihteleva kesäkausi 2014 on takana. Kesään kuului uimista, yleisurheilua, jalkapalloa ja ulkolentopalloa. Ajon kesäretki tehtiin kesäkuun alussa Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien
LisätiedotTuntisuunnitelma on sovellettavissa ja tuotekuvia on hyvä muuttaa esimerkiksi oman koulun kioskin tarjontaan sopiviksi.
Sokeripalanäyttelyn voi pitää eri oppiaineissa, esimerkiksi kuvaamataidossa, äidinkielessä, terveystiedossa, kotitaloudessa ja matematiikassa. Suosituksena on yksi luokka kerrallaan. Tuntisuunnitelma on
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotHANKASALMEN ALAKOULUJEN VÄLISET YLEISURHEILUMESTARUUSKILPAILUT KE ASEMAN KENTÄLLÄ
HANKASALMEN ALAKOULUJEN VÄLISET YLEISURHEILUMESTARUUSKILPAILUT KE 9.9.2015 ASEMAN KENTÄLLÄ TYTÖT 1-2.lk 40m 1. Emilia Tarvainen Nj 7.6 2. Vilja Salo Kv 7.7 3. Isla Smolander Nj 7.8 4. Ada Backman Kv 7.9
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotVäkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus
Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus Lasten tilanteen arviointi ja hoitamisen edellytykset turvakodissa Lasten kanssa tehtävä
LisätiedotKITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA
KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),
LisätiedotPikku-Iikan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pikku-Iikan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri - Toimintamme päiväkodissa on tavoitteellista, pedagogisesti perusteltua. - Luomme lapselle innostavan ja turvallisen ympäristön,
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotErityisluokanopettajien syysseminaari. Siuntiossa
Erityisluokanopettajien syysseminaari Siuntiossa 27.9.2012 (Mikola 2012, Booth, Ainscow ja Dyson 2006) Integraatio on ehdollinen käsite: Oppilaan tulee täyttää tiettyjä kriteerejä voidakseen käydä lähikouluaan.
LisätiedotVÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)
VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
LisätiedotLapsen oikeudet ja globaalikasvatus. Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin
Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin mielipiderinki Mielipiderinki Seistään ringissä. Jokainen astuu yhden askeleen eteenpäin, menee kyykkyyn tms. ja kertoo oman nimensä
Lisätiedot