Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
|
|
- Leo Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1
2 Esityksen rakenne Nautakarjatalous ja nurmiviljely kuormituksen näkökulmasta Reittivesistöjen luonne MTT Maaningan vesistötutkimukset Työstä yleisesti Virtaaman luonne Fosforikuormitus Typpikuormitus Ravinnekierto ja taseet, pellon Peltomaan P-tila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
3 Johdanto: vesistöjen laatu Suomessa Ekologinen luokitus Nurmet MTT Maaninka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Source: Finnish Environment Institute & Rural Environment Institutes
4 Johdanto 2:.. sekä maidontuotannon ja lannan fosforin jakautuminen Lannan P M. Hyrkäs 2013 S. Luostarinen 2013 Source: Finnish Environment Institute & Rural Environment Institutes Saarijärven vesistöreitin kunnissa lannan P 9,7 kg/ha/v laskettuna vilja- ja nurmialalalle (Löytöjärvi & Stenman 2012) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
5 Johdanto 3: Suurin osa tutkimuksesta ja suojelukeinoista keskittyy Itämereen ja eroosiofosforin sekä typen huuhtoutumisen estämiseen Lumi-/Nurmi-/Karja-Suomen alueen vesistökuormitus on aivan erilaista kuin Etelä-Suomen kasvituotantoalueen kuormitus Maalajit > eroosioherkkyys > eroosio-p/liukoinen P Kasvipeitteisyys Valuntahuipun ajankohta Vastaanottava vesistö: sisävesistöissä P tärkein Sisä-Suomen reittivedet Matalia keskisyvyys 6 m Luontainen rehevyys vaihtelee Rikkonaisia Yksilöllisiä Fosfori tärkein rehevöitymisen minimitekijä Sisäinen kuormitus voi olla suurta suhteessa ulkoiseen kuormitukseen
6 Johdanto 4. Esimerkki reittivesistä Pohjois-Savo Kirmanjärveen kohdistuva fosforikuormitus - ylempien järvien merkitys ravinteiden sitojana, pienimuotoinen reittivesijärjestelmä Järveen tuleva kg/a Järveen pidättyvä fosfori, Pidättymis-% Kangaslampi Seuraavaan järveen siirtyvä fosfori, kg/a Iso-Ahmo Pikku-Ahmo Pieni-Kirma Kirmanjärvi 593, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
7 Nurmituotannon vesistövaikutus - erityispiirteet Nurmituotanto ja nautakarja kiinteästi yhdessä Karkearehutarve johtaa siihen, että eläinten ja peltoalan suhde ei voi olla korvin suuri Nautakarjan lanta oleellinen osa viljelyä ja kuormitusta Kasvipeitteisyys pieni eroosio Nurmet monivuotisia eivätkä tuleennu pitkä ravinteidenottokausi suuri ravinteiden poistuma Tehokas ja laaja juuristo Lannoitus nurmivuosina pintaan Nurmen uusimisvuosi osa viljelyä Ilmasto-olot Nurmi-Suomessa erilaiset kuin Etelä-Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
8 MTT Maaninka - Vesistötutkimus
9 Nurmien vesistökuormitus Menetelmät 3 eri mittakaavaa Pintavaluntasimulaattori 0.33 m 2 nopea, useita käsittelyjä voidaan verrata samanaikaisesti laitteiston kehitystyömenossa 100 m Peltomittakaavan lysimetri 100 m 2 pintavaluntakeräimet 400 m 2 maatilamittakaavan toimenpiteet Valuma-alue 3 km 2 jatkuvatoiminen virtaaman mittaus & näytteenotto MTT Agrifood Research Finland 9
10 Näytteenotto ja virtaamamittaus Liquiport 2000 RPT20 Kok.-P, liuk.-p, kok.-n, NH 4 -N, NO 3 -N, DOC, kiintoaines, ph, sähkönjohtokyky STS DL/N Series 70 Kuvat: MTT/Kirsi Järvenranta, Mari Räty Starflow Ultrasonic Doppler Instrument Model 6526 Maataloustieteen Päivät , Helsinki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
11 Valunta MTT Maaningan lysimetrikentällä Lumen korkeus Roudan syvyys Lämpötila Sademäärä 120 Lysimeter water mm Snow cm Frost cm Temperature o C ,4 o C 3,4 o C 4,7 o C 80 Precipitation mm mm 518 mm 676 mm Roudan ja lumen sulamisrytmi ohjaa veden suuntautumista pohjevesi- tai pintavaluntaan Huom! Routa voi olla huokoista tai kiinteää
12 Pintavalunta keväällä Lumi ja routa (cm) P-pitoisuus (mg/l) valunta (mm) -9 Pintavalunta mm Lumi cm pvm Routa cm Kokonais-P mg/l Pintavalunta 30 % kokonaisvalunnasta Noin 80% fosforin vuotuisesta kokonaishuuhtoumasta tulee 2 viikon aikana keväällä kun kosteikot ja suojakaistat ovat jäässä Huom Ilmastonmuutos tulee muuttamaan valunnan luonnetta Noin 90 % kokonaisfosforista on liukoisessa muodossa
13 Maan pintakerroksen 0-2 cm P:n vaikutus P huuhtoutumiseen pintavalunnassa MTT Maaninka & Toholampi Pintavalunnan P kg /ha Maan P P mg/l mg/l Säilörehu Laidun Kyntövuosi (Vanha ennuste) Kevätvaluman vesimäärä riittää huuhtomaan likimain kaiken irtoavan fosforin maan pinnasta ja kasvustosta j a siksi vuoden sademäärä ei tässä ole vaikuttanut P kuormituksen kokonaismäärään Laiduntaminen kuormittanut Maaningan kentällä enemmän kuin säilörehu (vanhat vs uudet tulokset) Muutkin tekijät vaikuttavat mm maaperän Al and Fe kyllästysasteet Lähteet: Saarijärvi et al 2004; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998; Turtola ym. 2005; MTT Maaninka (julkaisematon) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14 Fosforin kertyminen maan pintakerrokseen nurmiviljelyssä Maan P, mg/l Maan P, mg/l Maan P, mg/l P mg/l Syvyys, cm Syvyys NPK Ei pintalannoitu sta Liete pintaan P mg/ (Saarela & Mäntylahti 2008) Toholampi, Hs, 4 v x 50 kg/ha/v P pintaan Maaninka, nurmivuodet 2 ja 3, HHt (Järvenranta & Virkajärvi, julkaisematon) Maaninka HHt,15/kg/ha P/vuosi pintaan (Järvenranta & Virkajärvi 2010) Maa- ja elintarviketalouden
15 Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä & Heinonen-Tanski Maahan: P-luku 2. P huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l Levitysmäärä P kg/ha/vuosi cm 20 kg/ha/vuosi Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä Pintalevitys Sijoitus 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi Väkilannoitus 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P huuhtoutumista (80%) ja vähentää maan pintakerroksen P-lukua 3) Huom! kaikki nautakarjatilat eivät sijoita lantaa (kuivalanta, muut syyt) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
16 Typpilannoitus ja typen huuhtoutuminen nurmilta Lysimetrikenttä. MTT Maaninka. Käytetty lietelantaa 3 v ajan Huuhtotuminen kg/ha/v Typen huuhtotuminen nurmilta Suomessa LCt Typpilannoitus, kg/ha/vuosi Nurm en ikä 1v 2v 3v 4v Tasolla 200 kg/ha N tai alle huuhtoutuminen ei näyttäisi olevan ongelma (< 15 kg/ha N) kivennäismailla käytettäessä lannoitetyppeä Nurmia uusittaessa typpeä vapautuu esim. jos glyfosaattikäsittely syksyllä Turv la typpeä vapautuu lannoituksesta riippumatta mm. sateisina vuosina Lietettä käytettäessä myös pintavalunta-tappioita (Turtola ja Kemppainen 1998), mutta laiduntutkimuksissa pintavalunta vain 5 kg/ha/v N (Saarijärvi 2008) Käytettäessä pitkään lietettä huuhtoutuminen kasvaa? Saadaanko lysimetrikentältä saadaan korkeampia huuhtoumia kuin salaojakentältä? Lähteet: Saarijärvi et al 2004; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998; Turtola ym. 2005; MTT Maaninka (julkaisematon) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16
17 Pohjaveden NO 3- pitoisuus Source: Backman, B Suomi Alle 25 mg/l mg/l mg/l Yli 50 mg/l NO 3 konsentraatio pohjavedessä ei erityisen korkea (< 20 mg/l vrt EU raja 50 mg/l Nautakarja-alueet eivät erotu Suunta parempaan päin ja Suomessa tilanne Euroopan parhaita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
18 Kuormitusarviot Kirmanjärveltä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro Peltovaltainen alue Pelto- ja metsävaltainen alue Metsävaltainen alue 90 < Ominaiskuormitus Kok-P Kok-N Pelto-% kg ha -1 a -1 Peltovaltaiset Vuorenmaa et al Metsävaltaiset < 5 % Vuorenmaa et al Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
19 Tämähän on hyvä uutinen. Syitä maltilliseen kuormitukseen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
20 Ravinnetaseet: esimerkki Ohran ja nurmen typpi- ja fosforitase (Biotila Virkajärvi ym. käsikirjoitus) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) N-tase keskim Ohra * 54.1 Nurmi * P-tase keskim Ohra Nurmi -2.9 * * = Kokovilja Ohran taseet positiiviset, nurmen selvemmin negatiiviset Satotason vaikutus Huom! Lisää N lannoitusta parantaa P tasetta, mutta heikentää N tasetta Nurmilla hyvä N ja P hyväksikäyttö (monivuotinen, vegetatiivinen sato) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
21 Viljavuusfosfori kyntökerroksessa (Virkajärvi ym. 2012) Maaninka kyntökerros lähtö Syksy 03 Syksy 04 Syksy 05 Syksy 06 Ei P lannoitusta Kevät 07 Syksy 07 Syksy 08 Syksy 09 Syksy 10 P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete -0 P liete -liete P nurmiv. hidas Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua Liete Nautakarjan lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja satotaso hyvä P-luvun lasku toistaiseksi hyvä asia, mutta kuinka kauan? kg ka/ha/v Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon pieni (Virkajärvi ym. 2010) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
22 Peltojen P-luku Pohjois-Savossa (PETU-hankkeen pilottitilat , N =20 tilaa, 273 lohkoa) Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) Osuus havainnoista % havainnoista (%) P-luku Kyntökerroksen viljavuus-p mg/l Pääosa luokassa tyydyttävä välttävä 48%, 32%, Arveluttavan korkeita 0 Korkeita 2 % sama tulos monesta aineistosta: nautakarja-alueen peltojen P-luku ei ole korkea! Korkea P-luku: turkis, sika, siipikarja, erikoiskasvit 22
23 Nauta + nurmi on kokonaisuus, jossa nurmi tasapainottaa naudan kuormitusta Eläinmäärä per peltoala Lypsylehmä tarvitsee säilörehun viljelyalaa noin 0.6 ha/lehmä ja tuottaa lantaa noin 23 tn/v jolloin laskennallinen levitysmäärä on 38 tn/ha/v säilörehulle, jossa 19 kg/ha P, mikä on sopiva vain hieman yli tyydyttävän P-luokan nurmelle (16 kg/ha/v). Siksi nautakarja-alueen peltojen P-luku ei ole korkea Ympäristötuen lannoitusrajat ja nitraattiasetus estävät lannan fosforin kertymisen, koska nurmi ottaa maasta tehokkaasti ravinteita Nurmi vähentää eroosiota Myös nautakarja-alueen maalajit ovat osin vähemmän eroosioherkkiä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
24 Nurmelle ja naudalle räätälöidyt ratkaisut Tutkittavaa: Liukoinen P Liukoisen P:n pysäytyskeinot vaikeita Suojakaistojen merkitys nauta-alueella Karjanlannan kokonaistypen kumuloituminen Syyslevitys nurmelle sijoittamalla Lietelannan optimaalinen täydentäminen (starttityppi, K?) Kuivalanta, Pistekuormitus Laidun Kokeellisen tutkimuksen merkitys luotettavan tiedon lähteenä jos asia on tärkeä, kustannukset on hyväksyttävä Huom! Maidon ja naudanlihantuotanto vastaa n 60% koko Suomen maataloustuotannon arvosta! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
25 Muita syitä rehevyyteen Järven luontainen rehevyys FOKUS II hankkeessa (MTT Maaninka) tutkitaan takautuvan vedenlaatumallinnuksen avulla, mikä on ihmistoiminnan vaikutus järvien tilaa Pohjois-Savossa 50 järveä, pohjasedimenteistä tutkitaan piileväkoostumus Kalibroidaan nykyisen veden P-pitoisuuden vaihteluvälin avulla Mira Tammelin (TY) & Tommi Kauppila (GTK ) Tulokset valmistuvat 2014 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
26 Järvien sisäinen kuormitus Kirmanjärveen tuleva kuormitus: ulkoinen kuormitus 600 kg/a sisäinen kuormitus 2100 kg/a (bruttosedimentaatio) ja kokonaiskuormitus 2700 kg/a - kuormituslähteet jaoteltuna Sedimentti 73 % Muu yht. 30 % Kirmanjärven yläpuoli 8 % Ruostepuron oja 2 % Kirmanjärven lähi va 9 % Kalasto 7 % Kirmanjärven yläpuoli Suurisuonoja Ruostepuron oja Kirmanjärven lähi va Sade Tulvarantavesi Pohjavesi Kalasto Sedimentti ym. Huom! Sisäiseen kuormitukseen monta syytä, myös maatalouden vanhat synnit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
27 Karjatilan fosforikuormituksen minimointi 1. Ruokinnan P-tase kohdalleen 2. Maa-analyysit onko fosforilannoitustarvetta? 3. Lietteen sijoitus; levityksen ajoitus: kasvukaudella parempi, starttityppi Nämä keinot tuovat lähinnä säästöjä tai ovat edullisia toteuttaa! 4. Ei lietettä laidunlohkoille, vesistön läheisyyteen eikä tulvanalaisille pelloille nurmen uudistamisvaiheessa 5. Eroosion torjunta? 6. Pistemäisten kuormituslähteiden kartoitus 7. Kuormittavimmat peltolohkot 1. Lohkon P-taseen seuranta 2. Kynnön syventäminen 10 cm (kun P-luku >50 mg/l eli n 1-2 % Pohjois-Savon pelloista) 3. Suojakaistat? 4. Mihin vedet suuntautuvat - voidaanko estää suora kuormitus? Näistä keinoista aiheutuu työtä tai kustannuksia, mutta ei kaikissa tapauksissa 27
28 Yhteenveto Lumi-/Nurmi-/Karja-Suomen alueen vesistökuormitus on aivan erilaista kuin Etelä- Suomen kasvituotantoalueen kuormitus Maalajit, eroosioherkkyys Kasvipeitteisyys Valuntahuipun ajankohta : kevät Vastaanottava vesistö: sisävesistöissä P tärkein Nautakarjatalouden kuormitus ei ole erityisen suurta Syy: naudat + nurmet muodostavat kokonaisuuden Ongelmana liukoinen P > liukoinen P, hankala pysäyttää, käyttökelpoisuus korkea Mahdollisesti typen pohjavesikuormitus, jos nurmisadot eivät ole suuria Silti kuormituksen minimoiminen kannattaa Ruokinnan P-tase kohdalleen, säästö fosforilannoituksessa, lieteen multaus tai maltillinen määrä letkulevityksessä, starttityppi Pistekuormituksen estäminen, eroosion torjunta, korkean P-luvun lohkojen erityiskohtelu, laitumien suojavyöhykkeet? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
29 KIITOS! Lietteen levitystä vuonna 1969 Kuva: Valto Kuosmanen Lietenäytös 2007 Kuva: P Virkajärvi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotFosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset
Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Mari Räty Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 15.3.2018 Taustaa Fosfori on yleensä järvissä minimiravinne kun
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotTilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen
LisätiedotSyksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin
Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen
LisätiedotMTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki
MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotMainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset
Mainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta LUKE, Kuopio Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty Johdanto
LisätiedotMTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty
MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotNurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC
Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019, Vesiviestillä vaikuttavuutta-hanke Arja Mustonen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Nautakarja-alueen fosforikuormitus
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotIisalmen reitin fosforikuormitusmalli
Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelun lähtökohdat ja tavoitteet Yksilöllisen suunnittelun mahdollisuudet
Maatalouden vesiensuojelun lähtökohdat ja tavoitteet Yksilöllisen suunnittelun mahdollisuudet Kirsi Järvenranta, erikoistutkija, Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 1.10.2015 Vesiensuojelun lähtökohdat 1 Maatilat
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotVesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna
Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRavinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-
LisätiedotN:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on
LisätiedotMiten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki
Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Lehmän rehuviljely Maitoa 9000 kg/vuosi Valkuaista 309 kg/vuosi
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotTurvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot
Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Mari Räty & Perttu Virkajärvi MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi", Joensuu Esityksen
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotLevitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen
Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotTäydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotNurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous hyvis vai pahis?
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous hyvis vai pahis? Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arja Mustonen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty &
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotApuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön
TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta
Lisätiedot