Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka"

Transkriptio

1 Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1

2 Esityksen rakenne Nautakarjatalous ja nurmiviljely kuormituksen näkökulmasta Reittivesistöjen luonne MTT Maaningan vesistötutkimukset Työstä yleisesti Virtaaman luonne Fosforikuormitus Typpikuormitus Ravinnekierto ja taseet, pellon Peltomaan P-tila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Johdanto: vesistöjen laatu Suomessa Ekologinen luokitus Nurmet MTT Maaninka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Source: Finnish Environment Institute & Rural Environment Institutes

4 Johdanto 2:.. sekä maidontuotannon ja lannan fosforin jakautuminen Lannan P M. Hyrkäs 2013 S. Luostarinen 2013 Source: Finnish Environment Institute & Rural Environment Institutes Saarijärven vesistöreitin kunnissa lannan P 9,7 kg/ha/v laskettuna vilja- ja nurmialalalle (Löytöjärvi & Stenman 2012) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Johdanto 3: Suurin osa tutkimuksesta ja suojelukeinoista keskittyy Itämereen ja eroosiofosforin sekä typen huuhtoutumisen estämiseen Lumi-/Nurmi-/Karja-Suomen alueen vesistökuormitus on aivan erilaista kuin Etelä-Suomen kasvituotantoalueen kuormitus Maalajit > eroosioherkkyys > eroosio-p/liukoinen P Kasvipeitteisyys Valuntahuipun ajankohta Vastaanottava vesistö: sisävesistöissä P tärkein Sisä-Suomen reittivedet Matalia keskisyvyys 6 m Luontainen rehevyys vaihtelee Rikkonaisia Yksilöllisiä Fosfori tärkein rehevöitymisen minimitekijä Sisäinen kuormitus voi olla suurta suhteessa ulkoiseen kuormitukseen

6 Johdanto 4. Esimerkki reittivesistä Pohjois-Savo Kirmanjärveen kohdistuva fosforikuormitus - ylempien järvien merkitys ravinteiden sitojana, pienimuotoinen reittivesijärjestelmä Järveen tuleva kg/a Järveen pidättyvä fosfori, Pidättymis-% Kangaslampi Seuraavaan järveen siirtyvä fosfori, kg/a Iso-Ahmo Pikku-Ahmo Pieni-Kirma Kirmanjärvi 593, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Nurmituotannon vesistövaikutus - erityispiirteet Nurmituotanto ja nautakarja kiinteästi yhdessä Karkearehutarve johtaa siihen, että eläinten ja peltoalan suhde ei voi olla korvin suuri Nautakarjan lanta oleellinen osa viljelyä ja kuormitusta Kasvipeitteisyys pieni eroosio Nurmet monivuotisia eivätkä tuleennu pitkä ravinteidenottokausi suuri ravinteiden poistuma Tehokas ja laaja juuristo Lannoitus nurmivuosina pintaan Nurmen uusimisvuosi osa viljelyä Ilmasto-olot Nurmi-Suomessa erilaiset kuin Etelä-Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 MTT Maaninka - Vesistötutkimus

9 Nurmien vesistökuormitus Menetelmät 3 eri mittakaavaa Pintavaluntasimulaattori 0.33 m 2 nopea, useita käsittelyjä voidaan verrata samanaikaisesti laitteiston kehitystyömenossa 100 m Peltomittakaavan lysimetri 100 m 2 pintavaluntakeräimet 400 m 2 maatilamittakaavan toimenpiteet Valuma-alue 3 km 2 jatkuvatoiminen virtaaman mittaus & näytteenotto MTT Agrifood Research Finland 9

10 Näytteenotto ja virtaamamittaus Liquiport 2000 RPT20 Kok.-P, liuk.-p, kok.-n, NH 4 -N, NO 3 -N, DOC, kiintoaines, ph, sähkönjohtokyky STS DL/N Series 70 Kuvat: MTT/Kirsi Järvenranta, Mari Räty Starflow Ultrasonic Doppler Instrument Model 6526 Maataloustieteen Päivät , Helsinki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Valunta MTT Maaningan lysimetrikentällä Lumen korkeus Roudan syvyys Lämpötila Sademäärä 120 Lysimeter water mm Snow cm Frost cm Temperature o C ,4 o C 3,4 o C 4,7 o C 80 Precipitation mm mm 518 mm 676 mm Roudan ja lumen sulamisrytmi ohjaa veden suuntautumista pohjevesi- tai pintavaluntaan Huom! Routa voi olla huokoista tai kiinteää

12 Pintavalunta keväällä Lumi ja routa (cm) P-pitoisuus (mg/l) valunta (mm) -9 Pintavalunta mm Lumi cm pvm Routa cm Kokonais-P mg/l Pintavalunta 30 % kokonaisvalunnasta Noin 80% fosforin vuotuisesta kokonaishuuhtoumasta tulee 2 viikon aikana keväällä kun kosteikot ja suojakaistat ovat jäässä Huom Ilmastonmuutos tulee muuttamaan valunnan luonnetta Noin 90 % kokonaisfosforista on liukoisessa muodossa

13 Maan pintakerroksen 0-2 cm P:n vaikutus P huuhtoutumiseen pintavalunnassa MTT Maaninka & Toholampi Pintavalunnan P kg /ha Maan P P mg/l mg/l Säilörehu Laidun Kyntövuosi (Vanha ennuste) Kevätvaluman vesimäärä riittää huuhtomaan likimain kaiken irtoavan fosforin maan pinnasta ja kasvustosta j a siksi vuoden sademäärä ei tässä ole vaikuttanut P kuormituksen kokonaismäärään Laiduntaminen kuormittanut Maaningan kentällä enemmän kuin säilörehu (vanhat vs uudet tulokset) Muutkin tekijät vaikuttavat mm maaperän Al and Fe kyllästysasteet Lähteet: Saarijärvi et al 2004; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998; Turtola ym. 2005; MTT Maaninka (julkaisematon) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Fosforin kertyminen maan pintakerrokseen nurmiviljelyssä Maan P, mg/l Maan P, mg/l Maan P, mg/l P mg/l Syvyys, cm Syvyys NPK Ei pintalannoitu sta Liete pintaan P mg/ (Saarela & Mäntylahti 2008) Toholampi, Hs, 4 v x 50 kg/ha/v P pintaan Maaninka, nurmivuodet 2 ja 3, HHt (Järvenranta & Virkajärvi, julkaisematon) Maaninka HHt,15/kg/ha P/vuosi pintaan (Järvenranta & Virkajärvi 2010) Maa- ja elintarviketalouden

15 Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä & Heinonen-Tanski Maahan: P-luku 2. P huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l Levitysmäärä P kg/ha/vuosi cm 20 kg/ha/vuosi Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä Pintalevitys Sijoitus 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi Väkilannoitus 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P huuhtoutumista (80%) ja vähentää maan pintakerroksen P-lukua 3) Huom! kaikki nautakarjatilat eivät sijoita lantaa (kuivalanta, muut syyt) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Typpilannoitus ja typen huuhtoutuminen nurmilta Lysimetrikenttä. MTT Maaninka. Käytetty lietelantaa 3 v ajan Huuhtotuminen kg/ha/v Typen huuhtotuminen nurmilta Suomessa LCt Typpilannoitus, kg/ha/vuosi Nurm en ikä 1v 2v 3v 4v Tasolla 200 kg/ha N tai alle huuhtoutuminen ei näyttäisi olevan ongelma (< 15 kg/ha N) kivennäismailla käytettäessä lannoitetyppeä Nurmia uusittaessa typpeä vapautuu esim. jos glyfosaattikäsittely syksyllä Turv la typpeä vapautuu lannoituksesta riippumatta mm. sateisina vuosina Lietettä käytettäessä myös pintavalunta-tappioita (Turtola ja Kemppainen 1998), mutta laiduntutkimuksissa pintavalunta vain 5 kg/ha/v N (Saarijärvi 2008) Käytettäessä pitkään lietettä huuhtoutuminen kasvaa? Saadaanko lysimetrikentältä saadaan korkeampia huuhtoumia kuin salaojakentältä? Lähteet: Saarijärvi et al 2004; Huhta & Jaakkola 1994; Turtola & Kemppainen 1998; Turtola ym. 2005; MTT Maaninka (julkaisematon) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16

17 Pohjaveden NO 3- pitoisuus Source: Backman, B Suomi Alle 25 mg/l mg/l mg/l Yli 50 mg/l NO 3 konsentraatio pohjavedessä ei erityisen korkea (< 20 mg/l vrt EU raja 50 mg/l Nautakarja-alueet eivät erotu Suunta parempaan päin ja Suomessa tilanne Euroopan parhaita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Kuormitusarviot Kirmanjärveltä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro Peltovaltainen alue Pelto- ja metsävaltainen alue Metsävaltainen alue 90 < Ominaiskuormitus Kok-P Kok-N Pelto-% kg ha -1 a -1 Peltovaltaiset Vuorenmaa et al Metsävaltaiset < 5 % Vuorenmaa et al Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 Tämähän on hyvä uutinen. Syitä maltilliseen kuormitukseen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Ravinnetaseet: esimerkki Ohran ja nurmen typpi- ja fosforitase (Biotila Virkajärvi ym. käsikirjoitus) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) N-tase keskim Ohra * 54.1 Nurmi * P-tase keskim Ohra Nurmi -2.9 * * = Kokovilja Ohran taseet positiiviset, nurmen selvemmin negatiiviset Satotason vaikutus Huom! Lisää N lannoitusta parantaa P tasetta, mutta heikentää N tasetta Nurmilla hyvä N ja P hyväksikäyttö (monivuotinen, vegetatiivinen sato) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 Viljavuusfosfori kyntökerroksessa (Virkajärvi ym. 2012) Maaninka kyntökerros lähtö Syksy 03 Syksy 04 Syksy 05 Syksy 06 Ei P lannoitusta Kevät 07 Syksy 07 Syksy 08 Syksy 09 Syksy 10 P 0-0 P norm-norm P nurmivuosien -0 P nurmivuosien hidas -0 P liete -0 P liete -liete P nurmiv. hidas Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua Liete Nautakarjan lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja satotaso hyvä P-luvun lasku toistaiseksi hyvä asia, mutta kuinka kauan? kg ka/ha/v Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon pieni (Virkajärvi ym. 2010) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 Peltojen P-luku Pohjois-Savossa (PETU-hankkeen pilottitilat , N =20 tilaa, 273 lohkoa) Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) Osuus havainnoista % havainnoista (%) P-luku Kyntökerroksen viljavuus-p mg/l Pääosa luokassa tyydyttävä välttävä 48%, 32%, Arveluttavan korkeita 0 Korkeita 2 % sama tulos monesta aineistosta: nautakarja-alueen peltojen P-luku ei ole korkea! Korkea P-luku: turkis, sika, siipikarja, erikoiskasvit 22

23 Nauta + nurmi on kokonaisuus, jossa nurmi tasapainottaa naudan kuormitusta Eläinmäärä per peltoala Lypsylehmä tarvitsee säilörehun viljelyalaa noin 0.6 ha/lehmä ja tuottaa lantaa noin 23 tn/v jolloin laskennallinen levitysmäärä on 38 tn/ha/v säilörehulle, jossa 19 kg/ha P, mikä on sopiva vain hieman yli tyydyttävän P-luokan nurmelle (16 kg/ha/v). Siksi nautakarja-alueen peltojen P-luku ei ole korkea Ympäristötuen lannoitusrajat ja nitraattiasetus estävät lannan fosforin kertymisen, koska nurmi ottaa maasta tehokkaasti ravinteita Nurmi vähentää eroosiota Myös nautakarja-alueen maalajit ovat osin vähemmän eroosioherkkiä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24 Nurmelle ja naudalle räätälöidyt ratkaisut Tutkittavaa: Liukoinen P Liukoisen P:n pysäytyskeinot vaikeita Suojakaistojen merkitys nauta-alueella Karjanlannan kokonaistypen kumuloituminen Syyslevitys nurmelle sijoittamalla Lietelannan optimaalinen täydentäminen (starttityppi, K?) Kuivalanta, Pistekuormitus Laidun Kokeellisen tutkimuksen merkitys luotettavan tiedon lähteenä jos asia on tärkeä, kustannukset on hyväksyttävä Huom! Maidon ja naudanlihantuotanto vastaa n 60% koko Suomen maataloustuotannon arvosta! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

25 Muita syitä rehevyyteen Järven luontainen rehevyys FOKUS II hankkeessa (MTT Maaninka) tutkitaan takautuvan vedenlaatumallinnuksen avulla, mikä on ihmistoiminnan vaikutus järvien tilaa Pohjois-Savossa 50 järveä, pohjasedimenteistä tutkitaan piileväkoostumus Kalibroidaan nykyisen veden P-pitoisuuden vaihteluvälin avulla Mira Tammelin (TY) & Tommi Kauppila (GTK ) Tulokset valmistuvat 2014 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

26 Järvien sisäinen kuormitus Kirmanjärveen tuleva kuormitus: ulkoinen kuormitus 600 kg/a sisäinen kuormitus 2100 kg/a (bruttosedimentaatio) ja kokonaiskuormitus 2700 kg/a - kuormituslähteet jaoteltuna Sedimentti 73 % Muu yht. 30 % Kirmanjärven yläpuoli 8 % Ruostepuron oja 2 % Kirmanjärven lähi va 9 % Kalasto 7 % Kirmanjärven yläpuoli Suurisuonoja Ruostepuron oja Kirmanjärven lähi va Sade Tulvarantavesi Pohjavesi Kalasto Sedimentti ym. Huom! Sisäiseen kuormitukseen monta syytä, myös maatalouden vanhat synnit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

27 Karjatilan fosforikuormituksen minimointi 1. Ruokinnan P-tase kohdalleen 2. Maa-analyysit onko fosforilannoitustarvetta? 3. Lietteen sijoitus; levityksen ajoitus: kasvukaudella parempi, starttityppi Nämä keinot tuovat lähinnä säästöjä tai ovat edullisia toteuttaa! 4. Ei lietettä laidunlohkoille, vesistön läheisyyteen eikä tulvanalaisille pelloille nurmen uudistamisvaiheessa 5. Eroosion torjunta? 6. Pistemäisten kuormituslähteiden kartoitus 7. Kuormittavimmat peltolohkot 1. Lohkon P-taseen seuranta 2. Kynnön syventäminen 10 cm (kun P-luku >50 mg/l eli n 1-2 % Pohjois-Savon pelloista) 3. Suojakaistat? 4. Mihin vedet suuntautuvat - voidaanko estää suora kuormitus? Näistä keinoista aiheutuu työtä tai kustannuksia, mutta ei kaikissa tapauksissa 27

28 Yhteenveto Lumi-/Nurmi-/Karja-Suomen alueen vesistökuormitus on aivan erilaista kuin Etelä- Suomen kasvituotantoalueen kuormitus Maalajit, eroosioherkkyys Kasvipeitteisyys Valuntahuipun ajankohta : kevät Vastaanottava vesistö: sisävesistöissä P tärkein Nautakarjatalouden kuormitus ei ole erityisen suurta Syy: naudat + nurmet muodostavat kokonaisuuden Ongelmana liukoinen P > liukoinen P, hankala pysäyttää, käyttökelpoisuus korkea Mahdollisesti typen pohjavesikuormitus, jos nurmisadot eivät ole suuria Silti kuormituksen minimoiminen kannattaa Ruokinnan P-tase kohdalleen, säästö fosforilannoituksessa, lieteen multaus tai maltillinen määrä letkulevityksessä, starttityppi Pistekuormituksen estäminen, eroosion torjunta, korkean P-luvun lohkojen erityiskohtelu, laitumien suojavyöhykkeet? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

29 KIITOS! Lietteen levitystä vuonna 1969 Kuva: Valto Kuosmanen Lietenäytös 2007 Kuva: P Virkajärvi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset

Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Mari Räty Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 15.3.2018 Taustaa Fosfori on yleensä järvissä minimiravinne kun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Nautakarjatalouden vesistökuormitus

Nautakarjatalouden vesistökuormitus Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen

Lisätiedot

MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki

MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia

Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Mainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset

Mainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset Mainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta LUKE, Kuopio Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty Johdanto

Lisätiedot

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC

Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019, Vesiviestillä vaikuttavuutta-hanke Arja Mustonen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Nautakarja-alueen fosforikuormitus

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Fosforilannoitus nurmituotannossa Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla

Lisätiedot

Nurmien fosforilannoitus

Nurmien fosforilannoitus Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelun lähtökohdat ja tavoitteet Yksilöllisen suunnittelun mahdollisuudet

Maatalouden vesiensuojelun lähtökohdat ja tavoitteet Yksilöllisen suunnittelun mahdollisuudet Maatalouden vesiensuojelun lähtökohdat ja tavoitteet Yksilöllisen suunnittelun mahdollisuudet Kirsi Järvenranta, erikoistutkija, Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 1.10.2015 Vesiensuojelun lähtökohdat 1 Maatilat

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta

Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Lehmän rehuviljely Maitoa 9000 kg/vuosi Valkuaista 309 kg/vuosi

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet

Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Mari Räty & Perttu Virkajärvi MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi", Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous hyvis vai pahis?

Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous hyvis vai pahis? Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous hyvis vai pahis? Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arja Mustonen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty &

Lisätiedot

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen

Lisätiedot

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot