Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
|
|
- Reijo Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Mari Räty & Perttu Virkajärvi MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi", Joensuu
2 Esityksen sisältö: RAE-hankeenosa Uudet menetelmät ja niiden pilotointi Lannan prosessointimenetelmät ja ravinteiden hallinta Lietelannan syyssijoitus nurmeen- levityksen vaikutukset ravinteiden huuhtoutumiseen Karjanlannan mekaanisen ja kemiallisen separoinnin yhdistäminen Nurmikasvuston poisto syksyllä Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Kasvidiagnostiikka Biohiilen vaikutukset nurmiviljelyn vesistöpäästöihin (Kosteikkojen vaikuttavuus)
3 Tausta: Fosfori on sisävesien rehevöitymisen minimitekijä Huuhtoutuu pintavalunnan mukana Miten nautakarja tai nurmitila voi tehostaa fosforin kiertoa ja samalla suojella vesistöjä?
4 Pintavalunta keväällä (Järvenranta, K. & Virkajärvi, P.; MTT Maaninka) Lumi ja routa (cm) P-pitoisuus (mg/l) valunta (mm) Pintavalunta mm Lumi cmpvm Routa cm Kokonais-P mg/l Kuva: MTT/Perttu Virkajärvi Pintavaluntamuodostaa noin 3 % kokonaisvalunnasta. Jopa 8 % fosforin vuotuisesta kokonaishuuhtoumasta voi tulla 2 viikon aikana keväällä (Huom. Ilmastonmuutos ja muuttuvat syksyt/talvet). Valtaosa kuormituksesta tulee kasvukauden ulkopuolella (kevätpainotteinen). Jopa 9 % kokonaisfosforista voi olla liukoisessa muodossa.
5 1. Lietteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen aiemmat suomalaiset kokeet Turtola, E. & Kemppainen, E Nitrogen and phosphorus losses in surface runoff and drainage water after application of slurry and mineral fertlizer to perennial grass ley. Agricultural and Food Science in Finland 7: Toholammen huuhtoutumiskenttä (pinta- ja salaojavalunta); hietamaa. Perustamisvuosi , nurmivuodet , kyntö Naudan liete, hajalevitetty. Levitysmäärä noin 28 kg P/ha /syksy (karkeasti 56 tn liete/ha). Huuhtoutunut P Kg/ha/v % NPK-l Lannoittamaton,18 18 Syyslevitys 4, 4 Talvilevitys 13,5 135 Kevätlevitys 1, 15 NPK-lannoitus 1, 1 Nurmivuosina pintavalunnan osuus kokonaisvalunnasta oli 83 1 %. Syyslevitys hajalevityksenä oli selvästi huonompi kuin kevätlevitys. Entä millainen olisi huuhtouma, jos syyslevitys olisi tehty sijoituksena?
6 Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä, J. & Heinonen-Tanski, H. 28. Evaluating slurry broadcasting and injection to leyfor phosphorus losses and fecal microorganisms in surface runoff. Journal of Environmental Quality 37: Maahan: P-luku 2. P:n huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l Levitysmäärä P kg/ha/vuosi 15 cm 2 kg/ha/vuosi Pintalevitys Sijoitus Väkilannoitus 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma, eikä eroa levitysmenetelmissä..2 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P:n huuhtoutumista (8 %) ja alentaa maan pintakerroksen P-lukua Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi
7 Lietelannan syyslevitys hyödyt Lietelannan levitysajan pidentyminen: Mahdollistaa maan rakenteen kannalta levityksen paremman ajoittamisen. Mahdollistaa kuljettamisen myös kauempana sijaitseville peltolohkoille. Mahdollistaa konekapasiteetin tehokkaamman käytön (urakointi, tilojen välinen yhteistyö; mahdollistaa uuden ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönoton). Lantavarastoihin saadaan lisää tilaa sisäruokintakaudeksi. Maan lämpötilan lasku: < 1 C (USA;Snyderym. 2); < 5 C (Suomi; Salo) Hidastaa nitrifikaatiotaeli ammoniumin (NH 4+ ) hapettumista huuhtoutumisalttiiksi nitraatiksi (NO 3- ), NH 4 -N:ä kertyy kylmään ja kosteaan maahan. Hidastaa denitrifikaatiotaeli nitraatin (NO 3- ) pelkistymistä kaasumaisiksi typpiyhdisteiksi (N 2 O, N 2 ). Hidastaa mineralisaatiota ja epäorgaanisen typen vapautumista. Vähentää ammoniumin (NH 4+ ) haihtumista ammoniakkina (NH 3 ) levityksen yhteydessä, ja kaasumaisten päästöjen aiheuttamia tappioita. Ammoniumioneja (NH 4+ ) voi pidättyä maahan: (Liikkuu huonommin kuin NO 3- ) Vaihtuvaan muotoon savimineraalien pinnoille ja humukseen kationinvaihdon seurauksena (ns. epäspesifinen pidättyminen) Vaikeasti vaihtuvaan muotoon joidenkin savimineraalien kerrosväleihin.
8 Lietelannan syyslevitys haitat Märkä maa, painava lietteenlevityskalusto Lisäävät pohjamaan tiivistymisen riskiä maan rakenteen huonontuminen, kasvukunnon heikentyminen (kasvien kasvu, viljeltävyys, maan kasvutekijät, ympäristökuormitus). Kasvukauden ulkopuolella kasvusto ei sido mineraalityppeä (NH 4 -ja NO 3 -N). Mineralisaation ajankohta kasvukauden ulkopuolella: Kasvien typenotto vs. mineralisaatioeli typpeä sisältävien orgaanisten yhdisteiden hajoaminen epäorgaaniseksi typeksi. Käyttämättä jäänyt ja/tai mineralisaatiossa vapautunut epäorgaanien typpi kulkeutuu veden mukana pinta- ja pohjavesiin: Vesistöjen rehevöitymisriski, kun typpi on minimitekijä (merkitys ei ole selväpiirteinen). Heikentää kasvien lietelannan typen hyväksikäyttöä. Typen kumuloituminen lietelannan pitkäaikaisessa käytössä? Fosforin huuhtoutumisriski!
9 Naudanlietelannansijoittaminennurmeen syksyllä -N:n ja P:n huuhtoutuminen Nurmi perustettu 211 Nurmivuodet Koejäsenet: 4 tn/ha toiselle sadolle (täydennys SS) 2 tn/ha toiselle sadolle (täydennys SS) + 2 tn/ha myöhään syksyllä (Kevätlannoituksessa NK1 on huomioitu syksyllä levitetyn lietteen sis. liukoisesta typestä 75 %) Levitys sijoittamalla: Sijoitussyvyys n. 6 cm 2-kiekko, vannasväli25 cm, (työleveys 15 cm) Lietteen syyslevitys Lysimetrikenttä Kuvat: MTT/Mari Räty
10 LYSIMETRIKENTTÄ pinta- ja pohjavesivalunta: M a a n p in ta 1 m R syys syys R kesä kesä T kesä kesä R syys syys 1,8 m Lysimetri Salaojaruutu Toimimaton lysimetri 3 c m S a la o ja H ie k k a a 1 m Perustettu 1986 Kaltevuus n. 1% M u o v ik a n g a s s e in ä t 1 m T syys syys Pintakeräin 7 m Vesinäytteiden keräysrakennus Lietelannan syyslevityksen vaikutus typen huuhtoutumiseen (MTT; RAE -hanke) Bioenergiaksi viljeltävän ruokohelven kasvihuonekaasutaseet kivennäismaalla (MTT + UEF) Kuva: MTT/Mari Räty
11 Maan lämpö la vuosina 2 213; Maaninka, Halola 25. Maan lämpötila: keskiarvo, min ja maks Maaninka, Halola vuosina 2 213, syvyys 1 cm 2. Lämpötila, o C Lämpötila keskiarvo Min lämpötila Maks lämpötila Kuukausi Vuosina maan lämpö lojen keskiarvo oli syyskuussa 11, o Cja lokakuussa 5,3 o C.
12 Maan lämpötila lietteen levityshetkellä syksyllä 212 ja 213 Maan lämpö la lysimetrikentällä (5 1 cm) syksyllä 212 Lämpötila, o C Syksyllä 213 levitys sulaan maahan ensilumien jälkeen. Lietteen syyslevitys Lämpötila, o C Päivämäärä Maan lämpötila Maan lämpötila Ilman lämpötila Syksy 212 oli erittäin sateinen, levitys jäätyneeseen maahan (pinta) ennen ensilumia. Lietteen syyslevitys Maan lämpö la lysimetrikentällä (5 1 cm) syksyllä 213 Päivämäärä Maan lämpötila Maan lämpötila Ilman lämpötila
13 Alustava tulos Lysimetrivalunnan kokonaistyppi Maksimi Minimi Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Kok. N (kg ha -1 )
14 Kuiva-ainesato 213 Kuiva-ainesato, kg ha kg/ha Alentunut sato (16 %) selvä märän syksyn jälkeen. Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys 1.SATO 2. SATO 1. ja 2. SATO 12 Kuiva-ainesato Kuiva-ainesato, kg ha kg/ha Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys 1. SATO 2. SATO 1. ja 2. SATO
15 Alustava tulos pintavalunnan mukana huuhtoutuva fosfori P (kg ha -1 ) Org. P Liuk. P.4. Maksimi Minimi Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys Syyslevitys Kesälevitys ; Nurmen perustaminen (Lietteen levitys 35 tn/ha, kalkitus 4 tn/ha, timotei(tenho)-nurminata (Kasper) 7 %+3 %) ja (sekä ); Lietteen kesä- ja syyslevitykset
16 Johtopäätökset Syksyn levitysaikaa oli hyvin vaikea ennustaa, Ajoitusta milloin tulee sopiva talven alku? Kestoa kuinka monta päivää levitys on mahdollinen? Olosuhteita lämpimien ja kylmien jaksojen ja sademäärien vaihtelua? Lieteen syyssijoitus ei lisännyt typen huuhtoumista merkittävästi Lämpötilateoriat toiminevat. Typpihuuhtouman taso on korkeahko Jatkuva lieteen käyttö lievä riski pohjavesialueella? Suomessa pohjavesien tila Euroopan parhaita samoin pintavesien. Märkänä syksynä fosforia huuhtoutui selvästi liikaa, vaikka liete oli sijoitettu ei niin paljon kuin aikaisemmissa hajalevityskokeissa (Turtola & Kemppainen 1998). Kuivempanakin syksynä huuhtoutuminen syyssijoituksesta oli suurempaa kuin kesälevityksestä, mutta määrällisesti ei tavattoman suuri. Käyttösuosituksien antaminen tulee olemaan vaikeaa, sillä tilakohtaiset olosuhteet ratkaisevat levityksen onnistumisen (maan kosteus, sää...) Myöhäisen syyslevityksen varaan on hankala suunnitella. Hetkellisesti voisi reagoida, jos tilaisuus on hyvä miten määritellään hyvä hetki/olosuhteet? P:n huuhtoutumisriski on vakava.
17 Maan fosforivarojen luokittelu biologisen käyttökelpoisuuden mukaan (sitoutumislujuus sekä orgaanisten yhdisteiden liukoisuus ja hajoamisherkkyys) Maanesteen ja hiukkaspinnoilla olevan P:n välillä vallitsee pyrkimys ylläpitää tasapainoa! Aktiivinen eli liukoinen P Maanesteessä epäorgaanisena tai orgaanisena Labiili pooli eli helposti mobilisoituvat varat Oksidien pinnoilla / helposti hajoavassa orgaanisessa aineksessa Tasapainoreaktio nopea hidas Stabiili pooli Mineraalirakenteissa / Humuksessa / Okludoituneena eli oksidien sisäosiin sulkeutuneena Reservit pienet (suhteellinen koko:1) Pääosin heti käyttökelpoista Määrä vaihtelee (1) Potentiaalisesti käyttökelpoista Reservit suuret (5) Käytännössä käyttökelvotonta Lähde: Hartikainen, H. 29.Fosfori. s Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M. ym. (toim.) Maan vesi-ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys ry.
18 Fosforikuormitus vesistöihin: pintavalunta, eroosio Pyrkimys ylläpitää tasapainoa maanesteen ja hiukkaspinnoilla olevan P:n välillä! Maaperässä maahiukkasen ympärillä vähän vettä (Maanesteessä suolapitoisuuden nousu edistää P:n sitoutumista hiukkaspinnoille tai vähentää desorptiota; esim. tilanne lannoituksen jälkeen.) Maa-aines pidättää tehokkaasti liukoisena olevaa P:a. Liukoisena olevan P:n määrä pysyy pienenä. Tilanne muuttuu: tulva/eroosio. Veden määrä kasvaa kiinteään ainekseen verrattuna. Maahiukkasen ympärillä olevan liuoksen suolapitoisuus laimenee. (Dispergoituminen, maamurusten hajoaminen P:n vapautuminen). Maa-aines luovuttaa fosforia hiukkaspinnoilta. Desorptionmyötä maakiloa kohti vapautuvan fosforin kokonaismäärä kasvaa. Jatkuva uutto Lähde:Hartikainen, H. 29. Fosfori. s Teoksessa: Paasonen-Kivekäs, M. ym. (toim.) Maan vesi-ja ravinnetalous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys ry.
19 2. Nurmikasvuston poisto syksyllä Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi
20 Nurmikasvuston poisto syksyllä (RAE-hanke) Muokkauskerroksen P-luku 6,2 mg l -1 Ensimmäisen sadon niitto tapahtui kaikilla koejäsenillä samanaikaisesti. Toisen sadon niittoaika porrastettu 14 vrk:n välein. Niittoajat Ei niittoa Syyssato (kg P ha -1 ) Kasvuston Syksyllä 212 P ja määrä 213 nostetut kg/ha 212 nurmilaatat ja Syksyllä 212 ja 213 nostetut nurmilaatat Huuhtoutunut P-määrä g/m ja 213 Käsittely mg kokonais-p m Käsittely
21 Suojavyöhykekasveista vapautunut fosfori Uusi-Kämppä, J Jäätyminen lisää nurmikasvuston fosforihuuhtoumaa -kasvuston korjaaminen pienentää. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 212, Viikki, Helsinki : esitelmät, posterit/ Toim. Nina Schulman ja Heini Kauppinen. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 28: 6 s. Kok-P, kg/ha Kasvissa jäljellä III jäätyminen & sulaminen II jäätyminen & sulaminen I jäätyminen & sulaminen Ennen jäätymistä 2 Nurmiv. Laidunv. Luonnonv. Maanpäällisestä suojakaistakasvustosta vapautui fosforia 1,6 3,1 kg ha -1 jäätymisen ja sulamisen seurauksena.
22 Elokuussa kasvibiomassassa oli 3,1 8,7 kokonais-pkg ha -1 Niitettäessä kasviaineksen mukana poistui ravinteita suojakaistalta (3,3 4,7 P kg ha -1 ). P kg ha -1 Vanha luonnonkaista Vanha ruohovartinen Vanha laidunnettu Vanha niitetty Nuori niitetty Nuori laidunnettu P kg ha -1 P kg ha touko-5 touko-5 touko-5 kesä-5 kesä-5 kesä-5 elo-5 elo-5 Niitto elo-5 loka-5 loka-5 loka-5 marras-5 marras-5 marras-5 huhti-6 huhti-6 huhti-6 Jäätyminen/sulaminen Loka-marraskuun välisenä aikana kasvibiomassasta poistui kokonais-p:a,5 6,1 kg ha -1. Räty, M., Uusi-Kämppä, J., Yli-Halla, M., Rasa, K. & Pietola, L. 21. Phosphorus and nitrogen cycles in the vegetation of differently managed buffer zones. Nutrient Cycling in Agroecosystems86:
23 Vanhalla luonnonkaistalla oli pintamaakerroksessa viljavuusfosforia(22 mg l -1 ) lähes kolmikertaisesti vanhaan niitettyynkaistaan verrattuna (7,5 mg l -1 ). 3 P mg l -1 maata 2 1-2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 -2,5 2,5-5 Vanha luonnonkaista Vanha ruohovartinen Vanha niitetty Nuori niitetty Vanha laidunnettu Nuori laidunnettu
24 Johtopäätökset Kasvuston poisto vähensi potentiaalisesti huuhtoutuvan P:n määrää säilörehunurmelta, eli pitkällä aikavälillä toimenpiteen pitäisi olla hyödyllinen Myös laidunnus edullinen verrattuna ei suojakaistaa tilanteeseen. Laidunnusta ei mielellään nuorelle nurmelle. Elo-syyskuun alku on todennäköisesti sopiva korkean P-tilan lohkon tai suojakaistatyyppisen säilörehunurmen viimeinen niittoaika. Etenkin vanhojen suojakaistojen kasvustossa paljon potentiaalisesti huuhtoutuvaa P:a. Sääolosuhteet ennen ja jälkeen niiton ratkaisevat toimenpiteen merkityksen: Ohut lumipeite/ei lumipeitettä ja suuret lämpötilavaihtelut -> Suurempi P-huuhtouma ja toimenpiteen merkitys edullinen. Perinteinen stabiilimpi talvi, tasaisempi lämpötila lumen alla -> Pienempi P-huuhtouma ja toimenpiteen merkitys vähäisempi lyhyellä aikavälillä. Nurmialueella eroosio on vähäistä - paitsi kynnetyt nurmet ja viljat. Suojakaistoissa paljon selvittämättömiä seikkoja: Liukoisen ja partikulaarisen P:n vaikutuksien haittasuhde? Kasvilajit? Tulvien vaikutus jne.?
25 3. Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Kuvat: MTT/Mari Räty
26 Kynnön syventäminen fosforirikkailla lohkoilla Fosfori huuhtoutuu maan pintakerroksesta. Sitä enemmän, mitä korkeampi on maan pintakerroksen ( 2 cm) P-luku. Korkean P-tilan lohkojen P-pitoisuus laskee suhteellisen hitaasti, vaikka lannoituksesta luovutaan (kuva). Viljelymaille on tyypillistä, että muokkauskerroksen ja alapuolisen jankon välillä on selvä ero P-pitoisuuksissa. Syvennetyllä kynnöllä maata muokataan tavanomaista kyntösyvyyttä syvemmältä, ja sekoitetaan runsaasti viljavuus-p:asisältävä maan pintakerros vähemmän P:a sisältävään maakerrokseen. Lisää maan P:n sitomiskykyä. Tavoite: Selvittää, voiko kynnön syventämisellä nopeuttaa pellon pintakerroksen P-luvun laskua. P-luku (mg P HAAc l -1 maata) Maan viljavuus-p:n kehitys eri P-taseilla Laskentamalli: Uusitalo, R. MTT (julkaisematon) Tase 14 Tase Tase -1-2, mg P l -1-4, mg P l Vuosi Kyseessä ei ole 197-luvun syväkyntö!
27 Toteutus Toteutus tavanomaisilla auroilla: Syksy 211: 4-siipinen 14 tuuman aura, Syksy 212: tavanomainen n. 23 cm; 3-siipinen 14 tuuman aura, syvennetty n. 35 cm; 3-siipinen 18 tuuman aura. Kaksi aluetta, muokkauskerroksen lähtötilanne: Alue 1: Multava (m) hietamoreeni (HtMr), P-luku 44 mg P HAAc l -1 maata (korkea), Alue 2: Multava (m) karkea hieta (KHt) P-luku 21 mg P HAAc l -1 maata (hyvä). Kuvat: MTT/Mari Räty
28 Tulokset - maan P-luku eri syvyyksillä Alue 1; kyntösyvyys 23 cm Lähtötilanne vs. 1. ja 2. muokkauskerta mg P AAc l -1 maata Alue 1; kyntösyvyys 35 cm Lähtötilanne vs. 1. ja 2. muokkauskerta mg P AAc l -1 maata Syvyys (cm) Syvyys (cm) Lähtötilanne 23 cm 35 Lähtötilanne 35 cm 4 1. muokkauskerta 23 cm 4 1. muokkauskerta 35 cm muokkauskerta 23 cm muokkauskerta 35 cm 5 5 Syvennetty kyntö alensi pintamaan P-lukua 14 mg/l. Yksi kyntökerta riitti. Tämä olisi vienyt 14 vuotta lannoituksen lopettamisen kautta. Kynnön syventämisen etu kyntökerroksen (25 cm) P-luvussa oli 5-6 mg/l. Tällä merkitystä myös viljavuusluokkien rajatapauksissa. Multavuus ja ph säilyivät tällä maalla hyvin. Kivet eivät haitanneet.
29 Johtopäätökset Kynnön syventäminen toimi toisella lohkolla, mutta toisella ei. Vaikutus riippuu pintamaan ja pohjamaan P-pitoisuuksien eroista. Sillä ei ollut yleisesti ehdotettuja haitallisia vaikutuksia. Voi suositella korkean P:n lohkoille kunhan ensin: Tarkistaa maanäytteellä muokkauskerroksen ja pohjamaan välisen P-pit. Eron. Ei sovi kivisille yms. lohkoille. Pohjois-Savon viljelysmaista noin 4 %:a voisi hyötyä toimenpiteestä. Fosforiluvultaan viljavuusluokassa korkea tai arveluttava korkea (VP) eli n 3 mg/l (hietamaa)
30 4. Kasvidiagnostiikka ja fosforilannoitus Kasvin ravinnepitoisuuden kautta voidaan arvioida lannoituksen riittävyyttä. Tarkka, koska se kertoo kasvin todellisen ravinteen oton. Tulos saadaan vasta lannoituksen jälkeen. Perinteisesti: ravinteen pitoisuus kuiva-aineessa. Uusi suuntaus: ravinnepitoisuus suhteessa kasvimassaan tai toisiin ravinteisiin. N- ja P -tarve; molemmat ovat suuremmat metabolisesti aktiivisissa solukoissa => mitä enemmän korsia, sen pienempi konsentraatiotarve. => N:P -suhde lupaava ravinnetarpeen osoittaja.
31 P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon Kumulatiivinen sato Maaninka Ruukki P suositus P suositus
32 P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon - 3 koetta 2-luvulta Ka-sato kg ka/ha/v P-lannoitus, kg/ha/v MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l Saves24 %
33 Yhteenveto lannoituksesta kg ka/ha/v Kuiva-ainesato kh/ha/v kg ka/ha/v Typpilannoitus kg N/ha/v Ht (alhainen reservikalium) Kaliumlannoitus kg/ha/v LCt (alhainen reservikalium) Fosforilannoitus kg P/ha/v Kivennäismaat Eloperäiset maat HsS (korkea reservikalium) Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l N K P N antaa 1-2 %, K 1 % ja P antaa 1 15 % sadonlisää, silloin kun maassa on N-, K-tai P-tila heikko.
34 Kyntökerroksen viljavuusfosfori Maaninka P - 2 P norm-norm 3 P nurmivuosien - 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - P - P norm-norm P nurmivuosien - P nurmivuosien hidas - P liete - P liete -liete P nurmiv. hidas lähtö Syksy 3 Syksy 4 Syksy 5 Syksy 6 Kevät 7 Syksy 7 Syksy 8 Syksy 9 Syksy 1 Syksy 11 Syksy 12 Syksy 13 Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä, ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua. Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö on nykyohjeiden mukaista ja typpilannoituksesta huolehditaan. -ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria.
35 Johtopäätökset Kansainvälisten tulosten perustella N:P -suhde toimii useilla kasvilajeilla. Koska Suomessa ei ole riittävästi havaintoja tilanteista, joissa P-lannoitus lisäsi satoa, ei kasvidiagnostiikkaa voida toistaiseksi kehittää. Maan P-luvun kohtuullinen lasku ei ole ongelma. On taloudellisesti kannattavampaa lannoittaa kasvia kuin maata. Nurmen P-lannoituksella saatu sadonlisä on huomattavan pieni suhteessa typen ja kalium satovasteeseen sellaisissa oloissa, jolloin vastetta saadaan.
36 KIITOS! Lietteen levitystä vuonna 1969 Kuva: Valto Kuosmanen Lietenäytös vuonna 27 Kuva: MTT/ Perttu Virkajärvi
Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin
Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotNurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotMaan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen
Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC
Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019, Vesiviestillä vaikuttavuutta-hanke Arja Mustonen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Nautakarja-alueen fosforikuormitus
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotFosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset
Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Mari Räty Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 15.3.2018 Taustaa Fosfori on yleensä järvissä minimiravinne kun
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotMiten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki
Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Lehmän rehuviljely Maitoa 9000 kg/vuosi Valkuaista 309 kg/vuosi
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotTilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotRAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotKyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen
Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka,
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotSeitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä?
Seitsemän lihavaa vuotta vieläkö nurmen fosforilannoituksesta voidaan tinkiä? Arja Mustonen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Raija Suomela 3) ja Raimo Kauppila 4) 1) Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotMTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki
MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus
LisätiedotRavinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Miten maaperä toimii? Kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden välinen
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotRavinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-
LisätiedotAnnex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
LisätiedotMAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS
MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS Perttu Virkajärvi MTT Yhteistyössä MTT & Yara Suomi oy Viljavuuspalvelu oy:n 6-vuotisjuhlaseminaari 25-1-212 Jyväskylä JOHDANTO Kalium se on typen ohella toinen
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotVarastoravinteet Varastokalium
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotN:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan
LisätiedotLuken glyfosaattitutkimusten tuloksia
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotRAE - Ravinnehävikit euroiksi
RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
Lisätiedot