Nautakarjatalouden vesistökuormitus
|
|
- Merja Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja Inno-Tietoa! -hanke 1
2 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 1 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Ravinteet kertyvät karjaalueelle
3 Maidontuotannon ja lannan fosforin jakautuminen Lanta M. Hyrkäs 2013 S. Luostarinen
4 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 2 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan
5 Lannan kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä P:N suhde eläinlajeittain Lähde: Viljavuuspalvelu 2000) N TOT P P:N suhde Naudat Siat Siipikarja Turkiseläimet Nurmisadossa P:N suhde n , ohran jyvät Yleensä puhutaan vain lannasta - Naudan liete lähinnä kasvien tarvetta
6 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 3 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta
7 Nurmen kuiva-ainesato Nurmen kuiva-ainesato typpilannoituksen funktiona (Salo ym.2013) Kivennäismaat Orgaaniset maat y = x x R² = Typpilannoitus kg/ha/v y = x x R² = Biologinen maksimi saavutetaan koeolosuhteissa verraten korkeilla lannoitusmäärillä (344 ja 335 kg/ha/v) kun kyseessä mineraalityppi Eloperäisillä mailla suuri vaihtelu, kivennäismailla yhteys vahva
8 Kg /ha Nurmen kumulatiivinen (4 vuotta) typpitase, kivennäismaa N lannoitus 200 kg/ha/vuosi Suomela 2009
9 Multamaan kumulatiiviset typpitaseet, kg /ha Suomela 2009
10 Nurmen fosforitase YARA & MTT Nurmen P-kertalannoitus -koe, 3 koejäsentä: Koejäsen P-lannoitus P-tase kg/ha kg/ha/koe kokeen Ei P lannoitusta Suositusten mukainen P-lannoitus P lannoitus lietteessä Kun ravinnetase on negatiivinen, maasta poistuu enemmän ravinteita kuin sinne annetaan, taseen ollessa positiivinen maahan kertyy ravinteita Laskennallinen ravinnetase ottaa huomioon vain sadon mukana poistuvat ravinteet, ei huuhtoutuvia tai haihtuvia ravinteita. Jos nurmen satotaso on hyvä, on fosforin tase selvästi negatiivinen Laitumilla yleensä selvästi positiivinen P-tase!
11 Ohran ja nurmen typpi- ja fosforitase (Biotila Virkajärvi ym. käsikirjoitus) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) N-tase keskim Ohra * 54.1 Nurmi * P-tase keskim Ohra Nurmi -2.9 * * = Kokovilja Ohran taseet positiiviset, nurmen selvemmin negatiiviset Satotason vaikutus!! Huom! Lisää N lannoitusta parantaa P tasetta, mutta heikentää N tasetta Nurmilla hyvä N ja P hyväksikäyttö (monivuotinen, vegetatiivinen sato)
12 Ruukin korjuurytmityskoe: Satoon sitoutuneet ravinteet 2013 Taseet N = 0, P = -12 ja K = -156 kg ha -1 Raija Suomela ym. 2013
13 TORIA 3 BRAGE 3 EINAR 5 ALTTI 4 KUNNARI 4 WOLMARI 4 EERIK 3 EDVIN 5 VILDE 6 ELMERI 5 AUKUSTI 4 ERKKI 3 TIRIL 5 VOITTO 5 POLARTOP 3 OLAVI 4 ROLFI 6 ARTTURI 3 JYVÄ 3 PILVI 4 Lako, % Valkuainen, % Ruukin virallinen ohrakoe : Valkuaispitoisuus laskee satoisimmilla lajikkeilla Brage , Toria Sato kasvaa
14 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 4 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Positiivisen ravinnetaseen vuoksi peltojen P-luku nousee Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Peltojen P luku korkea karjatalousalueella Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta Ravinnetase usein negatiivinen
15 Frequency % havainnoista (%) Peltojen P-luku Pohjois-Savossa (PETU-hankkeen pilottitilat , N =20 tilaa, 273 lohkoa) Pilottitilojen lohkojen P-luvun jakauma (n=273) Pääosa luokassa tyydyttavä välttävä 48%, 32%, Arveluttavan korkeita 0 Korkeita 2 % P-luku Soil P mg/l 15
16 Keski-arvo Iisalmi Juankoski Kaavi Karttula Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Pitoisuus maaperä P-luvut kuntakohtaiset keskiarvot Pohjois- Savossa (Lähde: viljavuuspalvelu) Fosforipitoisuudet Pohjois-Savossa Fosfori (P) mg/l Fosfori (P) mg/l Kunnat Voimakkaat karjatalouskunnat - Vieremä, Kiuruvesi - eivät erotu!
17 Viljavuuskehitys Suomen Ympäristöpalvelun mukaan, Oulun lääni VILJAVUUSKEHITYS OULUNLÄÄNISSÄ. LUVUT ON PROSENTTEJA = VILJAVUUSLUOKAN NÄYTEMÄÄRÄ /KOKONAISNÄYTEMÄÄRÄ KYSEISELLÄ MAALAJILLA Pohjois-Pohjanmaa 2011 Suurin naudanlihantuottaja - yli 12 milj. kg, eniten lypsylehmiä yli kpl Maan nuorimmat viljelijät - keski-ikä n. 49v OULUN LÄÄNI Maalaji Näytteitä ph P mg/l Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Karkea kiv ,7 15,9 0,02 0,07 0,23 0,34 0,21 0,10 0, Karkea kiv ,9 15,3 0,02 0,08 0,26 0,33 0,19 0,10 0, Karkea kiv ,9 14,3 0,03 0,09 0,28 0,33 0,18 0,08 0, Karkea kiv ,65 0,05 0,13 0,32 0,30 0,13 0,05 0,01 10vuotta vuotta Eloper ,3 11,6 0,03 0,09 0,29 0,37 0,13 0,05 0, Eloper ,4 10,2 0,04 0,12 0,36 0,32 0,09 0,04 0, Eloper ,5 9,46 0,04 0,15 0,38 0,30 0,08 0,03 0, Eloper ,71 0,08 0,19 0,39 0,25 0,05 0,02 0,01 10 vuotta vuotta Raija Suomela 2013
18 Viljavuuskehitys SYP mukaan, Nivala Nivalassa kotieläintuotantoa (nautakarja, myös sikoja) ja rehuviljan tuotantoa paljon. Siellä tilanne näyttää hyvältä: p-luvut keskittyvät vielä tyydyttävään kivennnäismailla. Eloperäisillä mailla tilanne sama kuin muuallakin NIVALA Maalaji Näytteitä P mg/l (keskiarv Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Karkea kiv ,8 0,03 0,08 0,27 0,36 0,19 0,06 0, Karkea kiv ,5 0,01 0,07 0,29 0,39 0,18 0,06 0, Karkea kiv ,5 0,02 0,08 0,30 0,37 0,17 0,06 0, Karkea kiv ,43 0,04 0,17 0,38 0,28 0,10 0,03 0,00 10vuotta vuotta Eloper 984 8,1 0,04 0,12 0,41 0,35 0,05 0,01 0, Eloper ,6 0,01 0,13 0,50 0,31 0,03 0,01 0, Eloper ,1 0,02 0,15 0,52 0,27 0,03 0,01 0, Eloper 331 6,42 0,04 0,22 0,49 0,21 0,03 0,01 0,00 10vuotta vuotta Raija Suomela 2013
19 Viljavuuskehitys SYP mukaan, Liminka ja Tyrnävä Limingassa pääosin viljantuotantoa, hyvät satotasot. P-luvut alenevat sekä kivennäis- että eloperäisillä mailla (eloperäisiä maita vähemmän). LIMINKA Maalaji Näytteitä P mg/l Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Karkea kiv ,3 0,03 0,07 0,20 0,36 0,22 0,10 0, Karkea kiv ,3 0,02 0,07 0,25 0,34 0,21 0,09 0, Karkea kiv ,0 0,03 0,08 0,26 0,34 0,20 0,08 0, Karkea kiv ,74 0,04 0,12 0,28 0,30 0,18 0,08 0,01 10 vuotta vuotta Eloper 302 9,4 0,04 0,12 0,33 0,35 0,11 0,04 0, Eloper ,9 0,04 0,13 0,46 0,27 0,05 0,02 0, Eloper 346 8,9 0,08 0,18 0,42 0,20 0,05 0,03 0, Eloper 79 7,35 0,04 0,28 0,42 0,19 0,01 0,03 0,04 10 vuotta vuotta Tyrnävällä viljantuotantoa pääosin, siemen- ja ruokaperunan tuotanto, hyvät satotasot. P-luvut alenevat sekä kivennäis- että eloperäisillä mailla (eloperäisiä maita vähemmä TYRNÄVÄ Maalaji Näytemäärä P mg/l (keskiarv Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea karkea kiv ,4 0,01 0,03 0,15 0,38 0,33 0,09 0, karkea kiv ,6 0,01 0,03 0,14 0,39 0,33 0,10 0, karkea kiv ,3 0,01 0,04 0,19 0,38 0,30 0,08 0,00 10 vuotta eloper ,7 0,01 0,08 0,23 0,41 0,13 0,07 0, eloper ,2 0,04 0,10 0,28 0,43 0,09 0,04 0, eloper 574 9,4 0,04 0,15 0,33 0,36 0,08 0,03 0,02 10 vuotta Raija Suomela 2013
20 Viljavuusfosfori kyntökerroksessa Arja Mustonen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Raija Suomela ja Raimo Kauppila Liete Ei P lannoitusta Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua Nautakarjan lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja satotaso hyvä P-luvun lasku toistaiseksi hyvä asia mutta kuinka kauan?
21 Fosforilannoituskoe Raija Suomela Raija Suomela Suojaviljan kehittyminen hidastunut Ei fosforia koejäsenellä 21
22 Viljavuus-P mg/l Viljavuus-P mg/l Eläinmäärät ja pellon P-luku maakunnittain Viljavuus-P mg/l Viljavuus-P mg/l 25 Sikoja kpl/ha 25 Siipikarjaa kpl/ha y = 5,0476x + 10,021 R² = 0, y = 0,338x + 11,427 R² = 0, ,5 1 1, sikoja kpl/ha siipikarjaa kpl/ha Erikoiskasvien osuus % viljelyalasta Lypsylehmiä kpl/ha y = -10,163x + 14,61 R² = 0, y = 0,3257x + 10,755 R² = 0, Erikoiskasvien osuus % maakunnan viljelyalasta ,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 lypsylehmiä kpl/ha
23 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 5 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Positiivisen ravinnetaseen vuoksi peltojen P-luku nousee Nurmenviljelyssä pintalannoitus Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Peltojen P luku korkea karjatalousalueella Fosfori kumuloituu pellon pintaan Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta Ravinnetase usein negatiivinen Ei nautakarja-alueella
24 Syvyys, cm Syvyys Fosforin kertyminen maan pintakerrokseen nurmiviljelyssä Maan P, mg/l Maan P, mg/l Maan P, mg/l P mg/l NPK Ei pintalan noitusta Liete pintaan P mg/ (Saarela & Mäntylahti 2008) Toholampi, Hs, 4 v x 50 kg/ha/v P pintaan Maaninka,nurmivuodet 2 and 3, HHt (Järvenranta & Virkajärvi julkaisematon) Maaninka HHt,15/kg/ha P/vuosi pintaan (Järvenranta & Virkajärvi 2010)
25 Fosforilannoituskoe tulokset Arja Mustonen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Raija Suomela ja Raimo Kauppila Maaninka Ruukki a) b) L1 Fosforiton PH2O mg kg L1 Fos fori ton L2 Suositus P+pinta P L3 Nopea varasto L4 Hidas varasto 1 L5 Perusliete L6 Perusliete+pinta P 5 Lähtö Lähtö L7 Lyhytkierto/Hidas varasto 2 Vesiliukoisen fosforin pitoisuus maassa 0-2 cm syksyisin
26 kg/ha/vuosi Lietteen levitysmenetelmän merkitys Uusi-Kämppä & Heinonen-Tanski Maahan: P-luku 2. P huuhtoutumiseen Viljavuus-P, mg/l Levitysmäärä P kg/ha/vuosi 10 cm Pintalevitys Sijoitus Väkilannoitus 0.2 1) Asiallinen lietemäärä (jossa 15 kg/ha P) lyhytaikaisessa kokeessa ei ole ollut ongelma 2) Sijoittaminen estää tehokkaasti P huuhtoutumista (80%) ja vähentää maan pintakerroksen P-lukua 3) Huom! kaikki nautakarjatilat eivät sijoita lantaa (kuivalanta, muut syyt) Pintalevitys Sijoitettu äkilannoitus Lieteen levitysmenetelmä 1 levityskerta per vuosi 2 levityskertaa per vuosi
27 Vredo1 Vredo2 Vredo3 Letku1 Letku2 Väkilannoite1 Väkilannoite RV 11,0 RV 10,6 RV 12,2 VREDO testaus MTT Ruukissa Raija Suomela ja Essi Saarinen Toinen sato -Lannoitus 28 tn liete + SS = N80kg /ha - Maalaji m KHt - Korjuu pyöröpaaleihin 2000 D 639 D 636 D Letku Vredo NPK VHBI - tulos Nurmen kuiva-ainesato 2. Niitto ( ) Tunkkainen tuoksu /lanta haisi Tässä kokeessa sijoittaminen lisäsi satoa yli 800 ka kg/ha Hyvä, kirkas tuoksu
28 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 6 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Positiivisen ravinnetaseen vuoksi peltojen P-luku nousee Nurmenviljelyssä pintalannoitus Ravinteiden huuhtoutumisriski korkea, erityisesti liukoinen P Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Peltojen P luku korkea karjatalousalueella Fosfori kumuloituu pellon pintaan Ravinnepitoisuus valumavesissä korkea Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta Ravinnetase usein negatiivinen Ei nautakarja-alueella Nykyisellä lannoitusrajoituksella ei juurikaan kumuloidu, paitsi liete
29 P in surface run off kg /ha Maan pintakerroksen 0-2 cm P:n vaikutus P huuhtotumiseen pintavalunnassa Soil P AAC, mg/l Silage Pasture Renowation Al and Fe kyllästysasteet l!!
30 Kuormitusarviot Kirmanjärveltä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro Peltovaltainen alue Pelto- ja metsävaltainen alue Metsävaltainen alue 90 < Ominaiskuormitus Kok-P Kok-N Pelto-% kg ha -1 a -1 Peltovaltaiset Vuorenmaa et al Metsävaltaiset < 5 % Vuorenmaa et al
31 Ruukki peltolohko, alustava huuhtouma-arvio Raija Suomela 2014 Rahkasuon salaojavesien ravinnekuormitus 2012, karkea arvio Liuk P kg /vuosi /ha Tot N kg /vuosi /ha kastelu säätö kastelu säätö 0,16 0,14 7,5 8,8 Molemmissa ojitusalueissa käytetty alueen keskiarvoa suurempia pitoisuustuloksia (P-pitoisuutena 0,08 mg /l ja N-pitoisuutena 4,3 mg /l) Virtaamat ojitusaluekohtaisia, vuodelta 2012 (sateinen) Peltolohkolla kyseisenä vuonna ensimmäisen vuoden nurmi, väkilannoite - lannoitus Aiempina vuosina tasaisesti karjanlantaa lannoituksena, mm ja
32 Syyslevitystuloksia Suomesta vähän Maaningalla aloitettu tutkimus, mutta tuloksia ei vielä julkaistu Alustavia tuloksia kuitenkin niin, että lokakuun lietteen levitys 20 tn /ha ei lisännyt N-päästöjä kesälevitykseen verrattuna, mutta huuhtoumat suuret kg N /ha Syyslevitys lisäsi fosforihuuhtoumaa kesälevitykseen nähden (0,5 2,0 kg P /ha). Kokeessa kuitenkin erittäin märät olosuhteet
33 Flytgödsel till vall på hösten fördelar och risker Cecilia Palmborg, Institutionen för norrländsk jordbruksvetenskap Lena Rodhe, JTI Sofia Delin, Institutionen för Mark och Miljö, Skara
34 Slutsatser Cecilia Palmborg ym Syyslevitys toi yhtä hyvän sadon kuin kevätlevitys Syksyllä voi levittää korkeintaan 50 kg ammoniumtyppeä tai noin 35 t naudanlietettä /ha Suuremmat naudanlietteen määrät lisäävät nitraattitypen huuhtoumariskiä Ammoniakkipäästöt voivat olla suuret myös myöhäissyksyllä Kasvissa suurin osa lannan typestä ohjautui versoihin, mutta paljon jäi myös tyveen (esim. timotein sipuli) ja juuriin Lietteen levitys onnistuu myös syksyllä, mutta vältä aurinkoista ja tuulista säätä!
35 a A Ingen stg a a Blandvall B tidig höst C sen höst a D vår Försök a Utlakning september - augusti Cecilia Palmborg ym A Ingen stg a a a Gräsvall B tidig höst C sen höst D vår b A Ingen stg a a Blandvall B tidig höst C sen höst b Försök 2 D vår b A Ingen stg ab a Gräsvall B tidig höst C sen höst Vall II Vall I ab D vår Högre gödslingsnivå
36 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 7 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Positiivisen ravinnetaseen vuoksi peltojen P-luku nousee Nurmenviljelyssä pintalannoitus Ravinteiden huuhtoutumisriski korkea, erityisesti liukoinen P Karjatalousalueen pinta- ja pohjavesien laatu heikko Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Peltojen P luku korkea karjatalousalueella Fosfori kumuloituu pellon pintaan Ravinnepitoisuus valumavesissä korkea Erityisesti P, NO 3 Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta Ravinnetase usein negatiivinen Ei nautakarja-alueella Nykyisellä lannoitusrajoituksella ei juurikaan kumuloidu paitsi liete Riski on olemassa, etenkin liukoinen P
37 Vesistöjen (pintavedet) laatu Ekologinen luokitus MTT Ruukki Nurmet MTT Maaninka Luontaiset päästöt Maan käytön vaikutukset Sulfaattimaat rannikolla Source: Finnish Environment Institute & Rural Environment Institutes
38 Pohjaveden NO 3 - pitoisuus Source: Backman, B Suomi Alle 25 mg/l mg/l mg/l Yli 50 mg/l NO 3 konsentraatio pohjavedessä ei erityisen korkea (< 20 mg/l vrt EU raja 50 mg/l Nautakarja-alueet eivät erotu Suunta parempaan päin ja Suomessa tilanne Euroopan parhaita
39 Kuormituksen analyysi - kuinka me sen olemme ajatelleet 8 Lähtökohta Seuraus Havainto Karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti Karjanlannassa liikaa fosforia suhteessa typpeen verrattuna kasvien tarpeeseen Nurmelle käytetään paljon ravinteita. Liikaa? Positiivisen ravinnetaseen vuoksi peltojen P-luku nousee Nurmenviljelyssä pintalannoitus Ravinteiden huuhtoutumisriski korkea, erityisesti liukoinen P Karjatalousalueen pinta- ja pohjavesien laatu heikko Ravinteet kertyvät karjaalueelle Positiivinen P tase Positiivinen ravinnetase Peltojen P luku korkea karjatalousalueella Fosfori kumuloituu pellon pintaan Ravinnepitoisuus valumavesissä korkea Erityisesti P, NO 3 Karjanlanta jakaantuu epätasaisesti mutta P ei yksiselitteisesti nautojen mukaan Nautakarjan lannan N:P suhde ei kovin kaukana optimista nurmen kannalta Ravinnetase usein negatiivinen Ei nautakarja-alueella Nykyisellä lannoitusrajoituksella ei juurikaan kumuloidu paitsi liete. Riski on olemassa, etenkin liukoinen P Kyllä pintavedet, mutta miksi?
40 Yllättävää? - Kyllä. - Mutta [nauta + nurmi] ei ole sama kuin [Sika/broileri + vilja] Lypsylehmä tarvitsee säilörehun viljelyalaa noin 0.6 ha/lehmä ja tuottaa lantaa noin 23 tn/v jolloin laskennallinen levitysmäärä on 38 tn/ha/v säilörehulle, jossa 19 kg/ha P, mikä on sopiva vain hieman yli tyydyttävän P-luokan nurmelle (16 kg/ha/v). Myös muissa nautakarjatalouden ympäristövaikutuskeskustelussa otettava huomioon tuotannon nauta + nurmi kokonaisuus eikä yksin naudan vaikutus
41 Silti töitä vielä jäljellä: 1.Tiedonsiirto: Lietteen sijoitus, tasainen jako peltolohkojen kesken, selkeiden pistekuormitusten esto, laitumien suojavyöhykkeet 2. Tutkimus: nurmelle & naudalle räätälöidyt ratkaisut Liukoinen P Liukoisen P:n pysäytyskeinot vaikeita Karjanlannan kokonaistypen kumuloituminen Syyslevitys nurmelle sijoittamalla Lietelannan optimaalinen täydentäminen (starttityppi, K?) Järvien sisäisen kuormituksen merkitys järven luontainen rehevyys - takautuva vedenlaatumallinnus (pohjasedimenttinäytteet) menossa (MTT/GTK) Kuivalanta, Pistekuormitus, Laidun, ammoniakki (NH3) ja dityppioksidi (N 2 O) Empiirisen tutkimuksen merkitys luotettavan tiedon lähteenä jos asia on tärkeä kustannukset on hyväksyttävä
42 Tilojen kannalta lanta on logistinen haaste Massat suuria, ravinnepitoisuus alhainen separointi, prosessointi, biokaasu? Kuljetusetäisyydet, tiestön kunto, työn ajoitus jne. Logistiikan ratkaisut parantavat ravinteiden hyväksikäyttöä Lietelannan optimaalinen täydennyslannoitus (N!) jos pellon P-tila on ongelmallisen korkea -> typen käyttöä ei kannata rajoittaa Lietteen levitystä vuonna 1969 Kuva: Valto Kuosmanen Lietenäytös 2007 Kuva: P Virkajärvi
43 Kiitos! 44
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotMTT AJANKOHTAISET KUULUMISET. Raija Suomela Luke / Ruukki
MTT AJANKOHTAISET KUULUMISET Raija Suomela Luke / Ruukki Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Nurmituotannon tuottavuus
LisätiedotFosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset
Fosforin huuhtoutuminen, pintavalunta ja vesistövaikutukset Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, Mari Räty Luke Maaninka 1 Teppo Tutkija 15.3.2018 Taustaa Fosfori on yleensä järvissä minimiravinne kun
LisätiedotMainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset
Mainettaan parempi karjatalous nurmenviljelyn edulliset ympäristövaikutukset Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta LUKE, Kuopio Kiitokset: Hannele Pulkkinen, Arto Huuskonen, Sanna Kykkänen, Mari Räty Johdanto
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotNurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotSyksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin
Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotTilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotViljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Viljelijä tulotukikoulutus 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 9.4.2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013
SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC
Nurmiviljely ja nautakarjatalouden ABC Iisalmen reitti-seminaari 18.3.2019, Vesiviestillä vaikuttavuutta-hanke Arja Mustonen, Mari Räty, Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Nautakarja-alueen fosforikuormitus
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotRavinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa-
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014
SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 1.1.-31.3.2014 Q1 2 (6) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMiten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki
Miten saan lannan ravinteet mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön peltoviljelyssä mitä tekniikkaa se vaatii? Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Lehmän rehuviljely Maitoa 9000 kg/vuosi Valkuaista 309 kg/vuosi
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotENSIHOITOPALVELUN TILASTO
ENSIHOITOPALVELUN TILASTO 1.1.-30.6. 18.8. 2 (7) PSshp:n palvelutasopäätöksen sisältämät tavoitteet potilaan tavoittamisajasta Palvelun saatavuus riskiluokittain päivittäistehtävissä. Tavoittamisviiveet
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Lisätiedot