Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta
|
|
- Veikko Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravinteiden satofunktiot nurmiviljelyssä - tuleva ympäristötukijärjestelmä pellon ravinnetalouden kannalta Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty MTT Maaninka, Innotietoa- hanke Lihanautatutkimusseminaari, Oulu
2 1 NURMEN FOSFORILANNOITUS
3 JOHDANTO Fosfori (P) on välttämätön ravinne kasveille Sen vaikutus sadonmuodostukseen ei ole yhtä selkeä kuin typen ja kaliumin Toisaalta pintavesien rehevöittäjä Mitä korkeampi on maan P-tila, sitä suurempi huuhtouma Lannoitussuositukset perustuvat maan P- pitoisuuteen 1. Kenttäkoe Maaningalla ja Ruukissa Meta-analyysi ( Valkama et al 214) 3. 3 uutta koetta Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l
4 Kenttäkokeiden suorituksen perusidea tasapuolinen tutkittavaa aihetta kohtaan tarkkuus toisto eron suuruuden merkitys sovellettavuus
5 1. Nurmen fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe Yara & MTT Ilman P:tä viljellyt ruudut eivät erotu vielä 1:n vuoden jälkeen P. Virkajärvi)
6 Kumulatiivinen ka-sato Yara & MTT Maaninka Ruukki P suositus P suositus Suositus: lannoitettu n.143 kg P ilman satovastetta
7 g/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Maaninka Sadon P-pitoisuus Yara & MTT 1 niitto 2 niitto 4,5 4, 3,5 3, 2,5 Suositus 2, Nopea varasto 1,5 Hidas varasto 1, Perusliete,5 Perusliete + pinta P, Sää vaikuttaa rehun P-pitoisuuteen (Kuivuus v. 26 ja 21) Lannoituksella ei vaikutusta, kun maan P-tila >1 mg/l Nurmen Ruukki P ei ongelma märehtijöiden P saannin kannalta 4,5 4 3,5 3 Suositus 2,5 Nopea 2 varasto Hidas 1,5 varasto Perusliete 1 Perusliete,5 + pinta P Suositus Nopea varasto Hidas varasto Perusliete Perusliete + pinta P Suositus Nopea varasto Hidas varasto Perusliete Perusliete + pinta P
8 P-tase Maaninka ja Ruukki Yara & MTT P kg/ha Maaninka Input Tase P P norm-norm P nurmivuosien P nurmivuosien hidas P liete P liete-liete P nurmivuosien hidas Ruukki P P norm-norm P nurmivuosien P nurmivuosien hidas P liete P liete-liete P nurmivuosien hidas Kaikki koejäsenet: selvästi negatiivinen P-tase Negatiivinen tase tavoiteltava, kun P-luokka arv. korkea, korkea, hyvä, Korkea N-lannoitus lisää P-poistumaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
9 Kyntökerroksen viljavuusfosfori y ,5 2, , , , , , P - 2 P norm-norm 3 P nurmivuosien - 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - lähtö Syksy 3 1 P - Syksy 4 2 P norm-norm Syksy 5 3 P nurmivuosien - Syksy 6 4 P nurmivuosien hidas - 5 P liete - lähtö Syksy 3 Syksy 4 Syksy 5 Maaninka kyntökerros Maaninka Syksy 6 Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät 7 RUUKKI Ruukki kyntökerros Ruukki kyntökerros Syksy 7 Syksy 8 Syksy 9 Syksy 1 Syksy 11 Syksy 11 Yara & MTT Syksy 12 Syksy 12 Syksy 13 Syksy 13 P - Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua P norm-norm P nurmivuosien - P nurmivuosien hidas - P liete - P liete -liete P-luokan aleneminen lisäsi P lannoitustasoa 211 jälkeen Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja typpilannoituksesta huolehditaan P nurmiv. hidas ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria Havaittu P-luvun lasku ei haittaa vielä! Ei vaikutusta satoon, sadon P- P - P norm-norm pitoisuuteen mutta vähentää P nurmivuosien -huuhtoutumista ja lisäksi rahaa säästyy P nurmivuosien hidas - norm-norm P liete - nurmivuosien - P liete -liete nurmivuosien hidas - P nurmiv. hidas P liete - Tyypillinen P liete -liete hietamaa: jotta maan P-luku ei laske P nurmiv. hidas tarvitaan +14 kg/ha/v tase- tämän vuoksi karjatiloilla maan P-luku ei yleensä ole noussut korkeaksi!
10 2. P-lannoituksen vaikutus nurmen satoon - 3 koetta 2-luvulta Ka-sato kg ka/ha/v P-lannoitus, kg/ha/v MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l Saves 24 % Näissä kokeissa P lannoituksen poisjättö EI ole vaikuttanut haitallisesta rehun 1 P-pitoisuuteen
11 3. Fosforilannoituksen satovaste eri P-tilan mailla kooste suomalaisista tutkimuksista Valkama et al 214 submitted Matala P tila Keskimääräinen P tila Maan P-tila (mg P ac /l maata) Matala (<6, savimaat; <1 karkeat kivennäismaat; < 8 orgaaniset maat); Korkea P tila medium (6 12, savimaat; 1 18, karkeat kivennäismaat; 8 15, orgaaniset maat); Korkea (> 12, savimaat; > 18, karkeat kivennäismaat; > 15, orgaaniset maat) Satovaste selvä, kun maan P-tila alle 6, 1 tai 8 mg/l, muulloin satunnainen Orgaanisilla mailla lannoituksella suurempi vaste Mitä huonommat kasvuolot sitä todennäköisempi satovaste (kylmyys, kuivuus, heikko juuristo)
12 Tämän hetkiset ehdotukset ympäristötuen P lannoitusrajoiksi Kasvi Taulukko M 1.5// Huono Huononlain en Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, ruokohelpi satovuonna, kokoviljasäilörehu, maissi Satotaso 75 kg ka/ha/v tai suurempi Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, LANTAPOIKKEUS Monivuotinen nurmi: laidun Monivuotinen nurmi ja ruokohelpi, perustaminen keväällä Monivuotinen nurmi ja ruokohelpi, perustaminen kesällä tai syksyllä jne Nämä eivät ole huonot ehdotukset noin yleisesti - jokaista tilannetta ei voi ottaa huomioon
13 Lannoituksen viljavuus-p:n perusteella Maan P-tila mg P AC / l maata Maalaji Matala Keskiverto Korkea Savi < > 12 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, mukaan satotasoa seurattava Ei lannoitusta Karkea kivennäismaa < > 18 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, mukaan satotasoa seurattava Ei lannoitusta Orgaaninen maa < > 15 ph < 5,3: Huolehdi kalkituksesta! Lannoita suositusten mukaan ph >5,3 Lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta ja lannoita suositusten mukaan Maan P:tila voi laskea välttävä/tyydyttävä luokkien rajalle Huolehdi kalkituksesta
14 Johtopäätökset Kun maan P-luokka tyydyttävä ei ole tarvetta nostaa maan fosforilukua Fosforilannoituksen vähentäminen laskee maan viljavuusfosforin määrää, mutta satotaso pysyy samana, kun P-tila tyydyttävä Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi P-lannoituksesta luopua noin 1 12 vuodeksi Jos maa on fosforitilaltaan luontaisesti korkea, on alentuminen hidasta. Jos maan fosfori on lannoituksella keinotekoisesti nostettu on alentuminen nopeaa Orgaanisilla mailla huolehdittava kalkitukset Kun maan P-luokka korkea, negatiivinen P-tase on positiivista säästöt, huuhtouma Juuriston kasvuedellytyksistä on huolehdittava P ei liiku maassa Poudanarat maat NK lannoitus Karjanlannan P riittää monissa tapauksissa P-hinta: katso MTT/ Kasper/Fosforilaskuri
15 2 NURMEN TYPPILANNOITUS
16 Kg ka/ha JOHDANTO Tärkein ravinne nurmituotannossa Typpilannoitus on muun lannoituksen perusta! Ravinteidenoton tehokkuus kärsii, jos typpeä on liian vähän Satovaste korkea taloudellinen kannattavuus hyvä Säilörehunurmen keskimääräinen satotaso alle 5 kg ka/ha vähäinen typpilannoitteiden käyttö N-lannoitus kg N / ha / v Kivennäismaat Eloperäiset maat
17 Ka-sato, kg/ha/v Nurmen lannoituskokeet 196-> Kivennäismaat Kivennäismaat Hiivola et al 1974 Tähtinen 1979 Min soils Raininko 1968 Raininko 1968 irr Joki-Tokola ym 2 HeS Kapuinen 212 Verraten yhdenmukainen kuva N-lannoitus, kg/ha/vuosi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17
18 DM yield kg/ha/year N-lannoituksen nykyinen satofunktio Effect of nitrogen fertilization on grass yields on mineral soils (Salo et al 214) Nykyinen funktio on satotasoltaan matala ja kuiva-ainetuoton optimin ylittäviä lannoituksia vain vähän Biologinen maksimi saavutetaan koeolosuhteissa verraten korkeilla lannoitusmäärillä (344 ja 335 kg/ha/v) Kivennäismailla yhteys vahva Nykyisten lannoitussuositusten kohdalla (2-24 kg/ha) satovaste hyvä ja taloudellisesti kannatava y = -,57x ,888x R² =, N fertilization kg/ha/y
19 Ka-sato, kg/ha/v Nurmen lannoituskokeet 196-> Orgaaniset maat Orgaaniset maat Luostarinen 1974 LCt Tähtinen 1979 Org soils Joki-Tokola ym 2 LCt Hiivola et al 1974 org soils Kokeita vähemmän, hajonta suurempaa kuin kivennäismailla N-lannoitus, kg/ha/vuosi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19
20 KA-sato ilman N-lannoitusta - maan orgaanisen aineen vaikutus N- hyväksikäyttöön y = 61,133x + 247,4 R² =, Kohtalainen yhteys maan orgaanisen aineen ja -N ruutujen satojen välillä, etenkin kun Hiivola ym. (1974) ei huomioida r2 ->.7 Liian vähän havaintoja? muiden kasvien kokeet tukevat Länsi-Suomen (Ruukin) aineistossa -ruudut tuottavat hämmästyttävän korkeita satoja (vihreät pisteet) sulfaattimaat Ruukki = Rahkasoista vapautuu vain vähän typpeä (osuus koko maassa pieni, mutta Lapissa ja Kainuussa n 2% Maan orgaanisen aineen pitoisuus % (osuus viljavuusnäytteistä) Poistettu Hiivola 1974 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2
21 Typpi- ja fosforitase (Biotila ; käsikirjoitus Virkajärvi et al. ) Kokonaistyppi (N) ja kokonaisfosfori (P) Ntase Ptase Ohra yht 29* yht Raakalanta Mädätysjäännös Separoitu jäännös kuiva Separoitu jäännös kuiva + neste oraille Nurmi Raakalanta Mädätysjäännös Separoitu jäännös kuiva + neste oraille * = Kokovilja Käytettäessä lietelantaa tai mädätysjäännöstä, ovat N ja P taseet ohranviljelyssä selvästi positiiviset ja nurmenviljelyssä negatiiviset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21
22 N-lannoitus Uudet satoisat lajikkeet Kasvukauden pidentyminen korjuukertojen lkm lannoituksen jakaminen 3 korjuuta 23 kg N/ha ( ) Satopotentiaali on korkein 1. ja 2. sadossa Kolmas sato on sulavaa MIHIN SATOON HALUTAAN PANOSTAA Ilmastonmuutos: kasvukausi pitenee -> tarvitaanko N lannoitussuosituksiin muutos?
23 Talvehtiminen Liian suuri ja liian myöhään annettu typpilannoitus altistaa talvituhoille (varsinkin kun viimeinen niitto liian myöhään) Tutkimuksissa > 1 kg/ha ja niitto syyskuun puolessa välissä altisti talvituhoille Viljelyvyöhykkeellä IV lannoitus viimeistään elo -syyskuun vaihteessa tai vasta kasvukauden päättyessä - vanha ohje Huom! Lajikekokeissa heinänurmien talvehtiminen erinomaista ainakin vyöhykkeelle III asti. Lannoittamatta jätetyn nurmen korjaaminen on kokeissa heikentänyt talvehtimista ja kevätkasvua
24 Karjanlanta Liukoisen typen osuus kokonaistypestä noin 5 % Kohtuullinen (n. 3 tn/ha) liete määrä ja typpitäydennys takaa sadon hyvä typen hyväksikäytön Tasaus esim. salpietarilla heti niiton jälkeen, vasta sitten liete-> antaa hieman pelivaraa lietteen ajoittamiselle Taseet lasketaan kokonaistypen perusteella Lietteen sijoitu hyvä sekä typen hyväksikäytön että fosforin huuhtoutumisen kannalta sellaisilla mailla joille sijoitus nurmeen sopii.
25 Rehuarvo Typpilannoitus vaikuttaa rehun valkuaispitoisuuteen (1 kg N,5 % yks. RV) Typpeä yleensä rehussa liikaa verrattuna märehtijän tarpeeseen typen hyväksikäyttöaste Lannan typpipitoisuus nousee huuhtoutumisriski 13 % raakavalkuaispitoisuus täyttää pötsin tarpeen Märehtijän kannalta olennaisempaa on OIV-arvo (tavoite 8 g/kg ka) SULAVUUS! Mitä matalampi raakavalkuaispitoisuus, sitä sulavampaa rehua Esim. RV 13 % rehun sulavuus 68 g/kg ka
26 RV % Typpilannoitus ja eri kasvilajien raakavalkuaispitoisuus eri vuosina Kapuinen et al. julkaisematon 25. y =.756x R² = y =.563x R² =.9895 y =.43x R² = N lannoitus kg/ha/niitto RN 1. vuosi RN 2. vuosi RN 3. vuosi TT 1. vuosi TT 2. vuosi TT 3. vuosi NN 1. vuosi NN 2. vuosi NN. 3. vuosi Lin. (RN 3. vuosi) Lin. (TT 3. vuosi) Lin. (NN. 3. vuosi) 1 kg N nostaa raakavalkuaista noin,5 prosenttiyksikköä - 13 % raja ylittyy nopeasti Maatiloilla helposti 2-3 % yksikköä korkeammat RV-pitoisuudet kuin MTT:n kokeissa (Karjanlanta!) RN = ruokonata TT = timotei NN = nurminata
27 Typpilannoituksen vaikutus satoon ja rvpitoisuuteen (Kapuinen et al. in preparation) Kaksi esimerkkiä RV g/kg ka rv g/kg ka Niitto 1 rv g/kg ka 25 Koiranheinä Nurminata 23 Niitto 3 Koiranheinä Nurminata 2 Engl. raiheinä Ruokonata 2 Engl. raiheinä Ruokonata 15 Timotei 15 Timotei Kasato kg ka/ha Kasato kg ka/ha SATO kg/ka/ha/niitto Kasvilaji x niitto x vuosi yhdysvaikutus selvä! SATO kg/ka/ha/niitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
28 Tämän hetkiset ehdotukset ympäristötuen N lannoitusrajoiksi Taulukko M 1.3// (ei kokonaan) Vähämultaiset ja multavat Runsasmultaiset Erittäin runsasmultaiset Eloperäiset Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, yksi sato < 5,9 % 6-11,9% 12-19,9 % 2 -> % Maissisäilörehu Vihantavilja, kokovilja Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, yksi sato 2 satoa, laidun Vähintään 3 satoa Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon enimmäismäärä kevät levitys
29 Johtopäätökset Tärkein ravinne Uutta tutkimustietoa tarvitaan uudet suositukset kohtuullisen hyvät noston mahdollisuus on poissuljettu mm. nitraattiasetuksella Orgaanisen aineksen pitoisuus maassa on biologisesti oikean suuntainen Karjanlannan täydentäminen! Joustoa korjuutaktiikkaan Talvehtiminen kärsii vasta korkeilla N-annoksilla ja, kun nurmi niitetään karaistumisen kannalta epäedulliseen aikaan Lannoitetyppi helppo hallita, karjalannan kokonaistyppi vaikeampi (taseet, kumuloitumine, huuhtoutuminen) Typpilannoitus yhdessä maan hyvä mururakenteen kanssa kaiken lannoituksen perusta!
30 Kuormitusarviot Kirmanjärven intensiiviseltä maataloustuotannon alueelta Seuranta-alue Koko, ha Pelto-% Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N kg ha -1 a -1 kg ha -1 a -1 1 Ruostepuro Peltovaltainen alue Pelto- ja metsävaltainen alue Metsävaltainen alue 9 < Kokonaisfosfori ei ole hälyttävän korkea vaan aika tavanomaisia (1,1 kg/ha/v) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
31 3 NURMEN KALIUMLANNOITUS
32 JOHDANTO Kalium se on typen jälkeen tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne Nurmien kaliuminotolle tyypillistä luksusotto, syvä juuristo, runsas tarve Sadon mukana poistuu kaliumia kg/ha/v (vrt viljat 12-2 kg/ha/v) Eläinravitsemus Nykyisten kaliumlannoitus suositusten taustalla maan viljavuuskalium! K-lannoitus kg K / ha / v Hieta Metsäsara-turve Hiesusavi 1. Vanhojen kokeiden yhteenveto (meta-analyysi) 2. Uudet kokeet
33 MAAN KALIUMVATRAT Viljavuus-K Reservi-K Kokonais-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K Mineraalien K
34 Reservikaliumanalyysi Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 2 vuodessa Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppiset peltolohkot (esim 1 per 5 2 ha riittää). Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta- ja pohjamaan erot) 23! (= sillä saa 16 kg Kaliumia lannoitteessa)
35 Kuiva-ainesato kg/ha/v Lannoitussuositusten vertailu Maalaji Viljavuus-K Reservi-K Ht LCt HsS K-lannoitus kg/ha/v Hieta Metsäsaraturve Hiesusavi Uudet reservikaliumiin perustuvat suositukset paljon järkevämpiä
36 Uusi kaliumlannoituskoesarja KENA kehittyvä naudanlihantuotanto -hanke Kolme paikkakuntaa, erilaiset maat Mukana myös karjanlanta + N-täydennys SS 4 kg/ha N Rehuarvo tarkasti Sulavuus Kivennäiskoostumus K/Ca+Mg ekvivalenttisuhde (laidunhalvausriski) Kationi-anionisuhde (poikimahalvausriski) Ruukki Liete Ktaso kg/ha/v ei lietettä Liete 3 tn/ha + = 93 kg/ha K Maaninka Mikkeli
37 Kuiva-ainesato KA-sato kg/ha/v Maaninka P-arvot KA-sato kg/ha/v K-taso 212 NS 213 NS NS ei liete 212 liete Ruukki P-arvot K-taso 212 NS 213 NS 214 NS 212 ei liete 212 liete ei liete 213 ei liete liete 214 ei liete 214 liete 213 liete 214 ei liete 214 liete K-lannoitus kg/ha/v K-lannoitus kg/ha/v Ruukin satotaso korkea Kaliumin satovaikutus hyvin pieni
38 Maan kaliumvarat Viljavuus-K, mg/l mg/l Viljavuus-K, mg/l Viljavuus-K, mg/l Ruukki Maaninka kyntökerros -25 (-25 cmcm) Maaninka Viljavuus-K 25-5 cmruukki 25-5 cm tyydyttävä tyydyttävä ei lietettä, 12 K ei lietettä, K ei ei lietettä, K K välttävä ei lietettä, 5 K ei lietettä, 5 K ei ei lietettä, 5 5 KK 1 ei lietettä, 1 1 K ei lietettä, 1 K ei ei lietettä, 1 1 KK ei lietettä, 15 K ei lietettä, 15 K 8 ei lietettä, 8 ei lietettä, 2 K 2 K ei ei lietettä, KK ei lietettä, ei lietettä, 2 2 KK huononlainen liete, K liete, 56 K liete, 1 K liete, 15 4K liete, K liete, 5 6K liete, 1 K liete, 15 4 K liete, liete, K K liete, liete, 5 5 K K liete, liete, 1 1 K K liete, liete, K K huononlainen liete, 2 K liete, 2 K liete, liete, 2 2 K K 2 2 Reservikalium ei reagoi K-lannoitukseen. Viljavuus-K reagoi etenkin heikomman K- kevät kevät kevät syksy syksy -12 syksy syksy syksy syksy syksy -14 kevät -11 kevät syksy kevät syksy syksy syksy syksy -13 syksy -14 syksy -14 tilan mailla. Reservi-K, Reservi-K, mg/l mg/l Reservi-K, mg/l Maaninka Reservi-K, mg/l Ruukki kyntökerros (-25 cm) Maaninka 25-5 cm Reservi-K Ruukki 25-5 cm Pintamaa reagoi jankkoa herkemmin lannoitukseen ei lietettä, K ei lietettä, K ei lietettä, 5 K 25 ei lietettä, 255 K ei lietettä, 1 K ei lietettä, 1 K ei lietettä, 15 K 2 ei lietettä, 215 K 2 2 ei lietettä, 2 K ei lietettä, 2 K liete, K 15 liete, K liete, 5 K liete, 5 K liete, 1 K liete, 1 K 1 korkea liete, 15 K liete, 15 K liete, 2 K liete, 2 K matala kevät kevät kevät syksy syksy -12 syksy syksy syksy syksy syksy -14 kevät -11 kevät syksy kevät syksy syksy syksy syksy -13 syksy syksy ei lietettä, ei lietettä, KK ei lietettä, ei lietettä, 5 5 KK ei lietettä, ei lietettä, 1 1 KK ei lietettä, ei lietettä, KK ei lietettä, ei lietettä, 2 2 KK liete, liete, K K liete, liete, 5 5 K K liete, liete, 1 1 K K liete, liete, K K liete, liete, 2 2 K K
39 K-tase K-tase, kg/ha/v 1 Maaninka K-tase, kg/ha/v 1 Ruukki ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete K-lannoitus kg/ha/v K-lannoitus kg/ha/v Sadon mukana poistuu noin 25 3 kg K/ka ryöstöviljelyä? Vaan miten estää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
40 K-pitoisuus rehussa K-pitoisuus, g/kg ka Maaninka 2. sato K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete K-pitoisuus, g/kg ka Ruukki 2. sato K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Kaliumpitoisuus varsin korkea Lietelannoitus nostaa enemmän Ruukissa kuin Maaningalla Maaningalla nousee, Ruukissa alentuu vuosien myötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
41 Kationi-anioni tasapaino DCAD = ((K/39+Na/23)-(Cl/35.5+2*S/32))*1 meq/kg ka DCAD Maaninka 2. sato K-lannoitus kg/ha DCAD ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Ruukki 2. sato K-lannoitus kg/ha 212 ei liete 212 liete 213 ei liete 213 liete 214 ei liete 214 liete Klooripitoiset lannoitteet parantavat DCAD-arvoa! Vuosierot selkeitä Karjanlanta ei ole ongelma Tätä ei analysoida rehuista Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
42 Matala reservikalium (alle 5 mg/l) Matala viljavuuskalium Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K- lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (2 4 cm vähintään, mutta voi analysoida 6 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K-lannoitusta. Korkea viljavuuskalium Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 3 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Korkea reservikalium (yli 1 mg/l) Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 3 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K- pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. MTT Ruukin maat näyttävät olevan poikkeus: sulfaattimaita, runsaasti typpeä, juuristo kasvaa hyvin ja pystyy ilmeisesti ottamaan kaliumia enemmän kuin maaanalyysi osoittaa - sama ilmiö kuin P:n osalta Suuret koekohtaiset vaihtelut myös kaliuminpuutetta havaittu! Rehun K-analyysi Jos orgaaninen kerros ohut jankko on tärkeä ravinteiden lähde
43 Johtopäätökset Maa Viljavuuskalium voi laskea maassa nopeasti vaikka reservikaliumia maassa on runsaasti Reagoi kaliuminottoon ja lannoitukseen nopeasti Reservikaliumpitoisuus on stabiili, eikä vaihtele helposti Pintamaan K-pitoisuus reagoi lannoitukseen herkemmin Kasvi Reservikalium parempi kaliumtarpeen ennustaja kuin viljavuuskalium Satovaste vasta selvä, kun reservikalium < 5 mg/l uudessa koesarjassa vasteet eivät olleet aivan odotettujen kaltaisia ensimmäisellä nurmijaksolla (Sulfaattimaat) Maks n. 2 kg/ha/v; nykyisillä hinnoilla, mutta vain aidosti kaliumköyhillä mailla K-lannoitusta tulee lisätä nurmen iän myötä (lannoitussuosituksiin?) Jako niittojen kesken likimain kuin nykyisin K-lannoitus nostaa kasvin kaliumin pitoisuutta, mikä laskee samalla D-arvoa Eläin Rehun K-pitoisuus mukaan maksimi 25 kg/ha/v (matalan K-tilan maat) K/Ca+Mg suhde nousee K-lannoituksen myötä DCAD laske K-lannoituksen lisääntyessä, kun K-lannoite kloridipitoinen Karjanlanta Karjanlannan K täysin käyttökelpoista Lannan rikki ja kloori parantaa rehuarvoa Pienentää kaliumtaseen vajetta hyvä erityisesti karkeilla mailla Biotiitti hyvä kaliumlannoite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
44 Kg ka/ha Lannoituksen satovasteet Typpi Fosfori Kalium N-lannoitus kg N / ha / v P-lannoitus kg P / ha / v K-lannoitus kg K / ha / v Kivennäismaat Eloperäiset maat Matala P < 1 mg/l P > 1 mg/l Hieta Metsäsara-turve Hiesusavi Lietteen sijoitus hyvä sekä typen että fosforin osalta
45 Kiitos! Kuvat: MTT/Maaningan arkistot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 45
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotNurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka NURA- DACD-ryhmä Maaninka 23.11.2016 Johdanto
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotNurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016
LisätiedotAjankohtaista nurmen lannoituksesta
Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotReservikalium lannoituksen suunnittelussa
Reservikalium lannoituksen suunnittelussa Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen & Arja Mustonen Luonnonvarakeskus, Maaninka Muhkea maaperä -tilaisuus 5.9.2018 Kuopio Nurmet Rahaksi (NuRa) -hanke
LisätiedotNurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus
Nurmien lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus Perttu Virkajärvi, Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Mari Räty Luke Maaninka Nurmen tuotantokustannukseen vaikuttavat tekijät
LisätiedotFosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
LisätiedotNurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K
Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotNykyiset nurmen lannoitussuositukset
RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotYMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ
YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia
LisätiedotMAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS
MAAN RESERVIKALIUM JA NURMIEN KALIUMLANNOITUS Perttu Virkajärvi MTT Yhteistyössä MTT & Yara Suomi oy Viljavuuspalvelu oy:n 6-vuotisjuhlaseminaari 25-1-212 Jyväskylä JOHDANTO Kalium se on typen ohella toinen
LisätiedotNurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta
Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,
LisätiedotKalium kasvintuotannossa
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Kalium kasvintuotannossa Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017 Mikkeli
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka Kuvat: MTT/Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät, Kuopio
LisätiedotTILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA
TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA TehoToimi-hanke, MATO seminaari 7.2.2018 Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Antti Iho, Antti Miettinen, Sanna Kykkänen, Mari Räty,
LisätiedotNurmien kaliumtalous. Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta & Sanna Kykkänen Luke Maaninka
Nurmien kaliumtalous Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta & Sanna Kykkänen Luke Maaninka Ravinnerenki 13.4.2016 Yara Siilinjärvi 1 Esityksen sisältö Taustaa kaliumista Nurmen
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotVarastoravinteet Varastokalium
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017
LisätiedotNurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka
Nurmiviljelyn vesistövaikutukset Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty MTT Maaninka MAISA- hankkeen päätösseminaari 19.3.2014 MTT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 Esityksen rakenne
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
Lisätiedot21.2.2012 Kuopio. MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka. (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.2012 Kuopio
Tuottavan nurmen edellytykset 21.2.212 Kuopio Kirsi Pakarinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka (C) MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21.2.212 Kuopio Mitä tuottavuus on? Biologinen
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotMaan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen
Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotLietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet
Lietteen syyssijoitus ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähentämismahdollisuudet Perttu Virkajärvi & Mari Räty MTT Maaninka, Kotieläintuotannon tutkimus RAE-hanke: "Ravinteista rahoiksi ", Kuopio Esityksen
LisätiedotPellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?
Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotLannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotNautakarjatalouden vesistökuormitus
Nautakarjatalouden vesistökuormitus Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta & Mari Räty, MTT Maaninka Raija Suomela, MTT Ruukki Pohjois-Pohjanmaan lantapäivät 18. ja 19.2.2014 Inno-Tietoa! -hanke 1 Kuormituksen
LisätiedotMiten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?
Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Pellot Tuottamaan hankkeen loppuseminaari Joensuu 28.11.2013 Päivi Kurki MTT Mikkeli Pellon peruskunto: vesitalous,
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotYara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
Lisätiedot