Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sian lietelanta ohran lannoituksessa"

Transkriptio

1 Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Maaperä PIIKKIÖ (02)

2 Sian lietelanta Sian lannan osuus kaikesta Suomessa tuotetusta lannasta on noin 15 %. Se keskittyy Vaasa Tampere Imatra linjan lounaispuolelle. Suuria keskittymiä ovat Vakka-Suomi erityisesti Vehmaa ja Huittisten seutu sekä Keski-Pohjanmaa. Lannan sisältämän kokonaisfosforin määrä suhteessa kasvinviljelyn tarpeisiin

3 Sian lietelanta Sikojen tuottaman fosforin määrä on yleensä liian suuri tilan ja jopa laajemman lähialueen levitysmahdollisuuksiin nähden, vaikka liukoisen typen määrä saattaa hyvinkin sopia niille. Kokonaistypen määrä ei yleensä rajoita sian lietelannan käyttöä viljanviljelyssä.

4 Sian lietelanta Sianlietelannan tyypillinen käyttö on viljojen erityisesti ohran kasvinravinteiden lähteenä. Sen ravinnekoostumus ei ole kuitenkaan optimaalinen ohran lannoitukseen. Sian lietelannassa on tyypillisesti liikaa fosforia suhteessa typpeen. Onko se ongelma vai etu?

5 Sian lietelanta Käyttömäärää, -aikaa ja levitystekniikkaa rajoittavat tekijät: Ns. nitraattiasetus: 170 kg/ha kokonaistyppeä lannasta kalenterivuodessa. Syksyllä (s.o. sadonkorjuun jälkeen) saa käyttää vain 15 m 3 /ha sian lietelantaa. Sallitut levitysajat Multaus tai sijoitus syksyllä. Ympäristötukijärjestelmä Liukoisen typen sallitut käyttömäärät kasvin, viljelyvyöhykkeen, maalajin ja satotason perusteella. Kasveille käyttökelpoisen fosforin käyttömäärät kasvin, maan fosforipitoisuuden ja satotason perusteella.

6 Sian lietelannan käyttöstrategiat Maksimaalinen kertalevitysannos Se määräytyy yleensä kokonaistypen perusteella, jos satotaso on perustasoa suurempi ja lantapoikkeuksia fosforin osalta voidaan käyttää. Se määräytyy yleensä liukoisen typen perusteella, jos sato ei ole perustasoa suurempi ja lannanpoikkeuksia fosforin osalta voidaan käyttää. Lantaa ei voida käyttää joka vuosi, vaan hyödynnetään fosforin tasausta ja mahdollisesti fosforin käyttömäärän lantapoikkeuksia. Vuoden fosforintarvetta vastaava annos Fosforipitoisuus on kerta-annosta rajoittava, jos fosforiluku on tyydyttävä. Huonommat fosforiluvut saattavat johtaa siihen, että typpirajat tulevat vastaan. Typpilannoitus täydennetään tavoitetasoon typpilannoitteilla.

7 Sian lietelannan käyttöstrategiat Levitysmäärä t/ha kg/t kg/ha kg/ha kg/ha Kokonaistyppi Liukoinen typpi Kokonaisfosfori Kasveille käyttökelpoinen fosfori Kalium Magnesium Kalsium Natrium g/t g/ha g/ha g/ha Boori Kupari Mangaani Sinkki Kokonaistyppi kg/ha 170 Liukoinen typpi kg/ha 100 Kasveille käyttökelpoinen fosfori kg/ha 15 Käyttämällä kasveille käyttökelpoisen fosforin mukaista annostusta voidaan levittää joka vuosi.

8 Sian lietelannan käyttöstrategiat Keskimääräisen sian lietelannan arvo kasvinravinteena Ravinne kg/t /kg /t Liukoinen typpi Kasveille käyttökelpoinen fosfori Kalium Yhteensä Tyypillinen urakoitsijan veloitus levityksestä Varastointikustannus Kuljetuskustannus traktorikalustolla 2,5 /t 2,5 /t 0,4 /tkm Syyslevityksessä menetetään potentiaalisesti liukoisen typen arvo, joka vastaa talven yli varastoinnista aiheutuvaa kustannusta.

9 Sian lietelannan käyttöstrategiat Maksimaalinen kertalevitysmäärä kokonaistypen perusteella edellyttää, että liukoista typpeä saa käyttää noin 120 kg/ha. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viljely tapahtuu Etelä- tai Keski- Suomessa savi- tai hiesumaalla ja satotaso on vähintään 5000 kg/ha. Levitys yleensä joka kolmas vuosi Maksimaalinen kertalevitysmäärä liukoisen typen perusteella: Esimerkissä viljely Etelä- tai Keski-Suomessa savi- tai hiesumaalla satotason ollessa vähintään 4000 kg/ha. Varmaan yleisimmin käytetty intensiivisillä sikatalousalueilla, koska yli 5000 kg/ha sato voi olla vaikea saavuttaa tällä käyttöstrategialla. Levitys yleensä joka kolmas vuosi

10 Sian lietelannan käyttöstrategiat Vuoden fosforintarvetta vastaava annos Levitys joka vuosi joko ennen kylvöä, kylvön yhteydessä tai kasvustoon. Typpilannoitustäydennys vajaa 45 kg/ha kylvölannoittimella kylvön yhteydessä. Toimii samalla starttilannoitteena Erityisen tärkeä, jos lietelanta levitetään vasta kasvustoon, koska muutoin kasvusto kärsii alussa typen puutetta. Tasaa lietelannan epätasaisempaa levitystulosta. Oikeuttaa esimerkiksi erityisympäristötukeen lietelannan sijoitus peltoon. Käytännössä urakoitsija tekee koko levityksen (2,5 /t) tukea (56 /ha) vastaavalla summalla kuljetusmatkan ollessa kohtuullinen.

11 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnesuhteita voidaan korjata separoimalla lietelanta, jolloin liukoinen typpi jää pääasiassa nesteosaan ja fosfori joutuu kiinteään osaan. Fosforin erottumista voidaan tehostaa saostuskemikaaleilla ja nostamalla ph:ta ph nousee luontevasti esimerkiksi mädätyksessä. Lietelantaan ennen mädätystä lisätty puhdistamoliete tai jopa elintarviketeollisuuden sivutuote voi sisältää merkittävän määrän ylimääräistä saostuskemikaalia, joka vaikuttaa myös lannan fosforia saostavasti.

12 Sian lietelannan käyttöstrategiat Separoitua nesteosaa voidaan käyttää periaatteessa vuosittain varsinkin, jos pellon fosforiluku ei ole erittäin korkea, koska ympäristötuki sallii tällöin käytettäväksi vähintään 15 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia yli 25 metrin etäisyydellä vesistöstä, jos ei käytetä muuta kuin lannan fosforia. Poikkeuksella sallittu käyttömäärä on hyvässä ja korkeassa fosforiluokassa tavanomaista enemmän. Biolaitosten tuotteet ovat kuitenkin lannoitevalmisteita eikä niiden kohdalla tällaista poikkeusta sallita, joten rejektivedenkin (separoitu nesteosa) palauttaminen tiloille voi olla vaikeaa.

13 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnepitoisuudet eri lantalajeissa 2005 Kokonais- Liukoinen Liukoinen/ Fosfori, Käyt.kelp. P Kalium, Kalsium, Magnesium, Kuivatyppi, kg/t typpi, kg/t Kokoiatyppi, % kg/t kg/t kg/t kg/t kg/t aine, % Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Ravinteiden arvo (2.2011) /kg Yhteensä, /t /t /t Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Nesteosan fosforipitoisuus on merkittävästi alempi kuin raaka-aineen ja kuivaosan kuiva-ainepitoisuus mahdollistaa kompostoinnin ja arvo taloudellisesti mielekkään käytön muualla.

14 Sian lietelannan käyttöstrategiat Ravinnepitoisuudet eri lantalajeissa 2005 Kokonais- Liukoinen Liukoinen/ Fosfori, Käyt.kelp. P Kalium, Kalsium, Magnesium, typpi, kg/t typpi, kg/t Kokoiatyppi, % kg/t kg/t kg/t kg/t kg/t Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Levitysmäärä t/ha kg/ha 100 kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha Mädättämätön liete Mädätetty liete Separoitu nesteosa Separoitu kuivaosa Tarve mallasohra 5000 kg/ha, 10,5 % valkuiasta Nesteosan käyttö vaikka ainoana kasvinravinteiden lähteenä on mahdollista vaikka joka vuosi, raaka-aineen vain joka toinen vuosi. Kuivaosana ei voida antaa edes yhden vuoden typpiannosta, koska kokonaistypen määrä vuodessa saa olla vain 170 kg/ha.

15 Aineisto ja menetelmät Kenttäkoe 2005 ja 2006 Ypäjällä Hietasavi ph 5,8 Fosforiluku 7,0 mg/l (välttävä) => max 22 kg P/ha v. Orgaanisen hiilen pitoisuus 2,51 % Multava Koekasvi: Annabell-ohra (500 kpl/m2) Levitykset kylvön yhteydessä: ja Levitykset kasvustoon ja

16 Aineisto ja menetelmät Koejäsenet: Pääruututekijä (lantatyyppi) Mädättämätön lietelanta (hygienisoitu, mutta silti laiton ) Mädätetty lietelanta (mädätysjäännös) Mädätetystä lietelannasta separoitu nesteosa (rejektivesi) Mädätetystä lietelannasta separoitu kuivaosa (mädätysjäännös) Osaruututekijä (levitysmenetelmät ja -ajat; nestemäiset lannat) Sijoitus tavallisella vantaalla kylvön yhteydessä Sijoitus siipivantaalla kylvön yhteydessä Pintalevitys ja multaus tunnin kuluttua ja sen jälkeen välitön kylvö. Starttityppi (50 kg/ha) kylvön yhteydessä ja kasvustoon levitys 50 kg liuk. N lannasta

17 Aineisto ja menetelmät Osaruututekijä (levitysmenetelmät ja ajat; separoitu kiinto-osa) Mullattu kylvämällä Katettu lannalla kylvön jälkeen Mullattu tunnin kuluttua levityksestä ja kylvetty välittömästi sen jälkeen Starttityppi (50 kg/ha) kylvön yhteydessä ja kasvustoon levitys 50 kg liuk. N lannasta Osaosaruutekijä eräissä koejäsenissä Annostus liukoisen typen tai kokonaistypen perusteella Erilliset typpitasot mineraalilannoitteella 0, 50, 75, 100, 125 ja 150 kg N/ha Tavoitetaso lantakoejäsenissä 100 kg N/ha

18 Aineisto ja menetelmät Separoidulla nesteosalla voidaan kattaa hyvin suuri osa ohran liukoisen typen tarpeesta lietelannalla kokonaistypen määrän ollessa 170 kg/ha, koska liukoisen typen osuus kokonaistypestä on suurempi kuin separoimattomassa. Samalla fosforista aiheutuvat rajoitteet käyttömäärälle vähenevät. Periaatteessa separointi vähentää selvästi sikatalouden lannankäyttömahdollisuuksia, koska historian fosforinkäytön rasitteet eivät paina yhtä paljon.

19 Aineisto ja menetelmät

20 Aineisto ja menetelmät Letkulevityksen jälkeen Mullattuna Kylvettynä

21 Aineisto ja menetelmät Lietelanta, (täydennyslannoitus) ja kylvö yhdellä ajokerralla valmiiksi.

22 Aineisto ja menetelmät Lietelannan levitys kasvustoon letkulevityksenä.

23 Tulokset ja tulosten tarkastelu Eri lantalajit eivät olleet täysin samaa alkuperää prosessin viipymien takia Esimerkiksi mädätys 3 viikkoa Liukoisen typen osuus s.o. lannoitusarvo kasvoi mädätyksessä vain 2,8 6,9 %.

24 Tulokset ja tulosten tarkastelu kg/ha Taval Siipi 2005 typpilannoitustasokorjattu normisato 2006 typpilannoitustasokorjattu normisato Vuodet eivät ole veljeksiä kg N/ha tuotti vuonna 2005 jo 4157 kg/ha ja vuonna 2006 vain 2537 kg/ha. Vuonna 2005 sato kasvoi tyyppilannoitusta lisäämällä vain vähän. Vuonna kg N/ha ei tuottanut maksimaalista satoa. kasvukausi 2006 oli varsin samankaltainen kuin Taval. Siipi 4038 Taval Taval Siipi Taval Mullattu Katettu Liuk. N h kul. Liuk. N 3910 Kylvön yhteydessä pintalannoituksena korkeamman typpilannoituksen hyvään satoon kuin normaali. Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Huuhtoumat? Normaalina kasvukautena yli 100 kg/ha typpilannoitus mineraalilannoitteella ei ole mielekäs h kul Kok. N kasvukausi Liuk. N Kok N Liuk. Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. N N N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sateeton ja kuiva kasvukausi vaatii Kylvön yhteydessä Kasvustvust. Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kasvust. Kasvust. Väkilannoitus 4141

25 Tulokset ja tulosten tarkastelu % ,7 12,3 Taval. 12,1 12,5 Siipi 11,7 10,9 12,3 11,3 12,1 12,7 Taval. 12,0 12,5 Siipi 12,1 12,8 Taval typpilannoitustasokorjattu raakavalkuaispitoisuus 2006 typpilannoitustasokorjattu raakavalkuaispitoisuus Peruslaatuisen mallasohran raakavalkuaispitoisuus saa olla korkeintaan 11,5 % Mallasohran tuottamiseksi typpilannoituksen olisi pitänyt olla alle 75 kg/ha kumpanakin vuonna, joka olisi 11,9 11,0 11,8 11,3 12,1 11,9 12,1 12,6 Taval. 12,6 13,4 Siipi 11,8 12,8 Taval. 11,8 11,2 Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. Kok. N Liuk. Liuk. Liuk. Kok. N merkinnyt tässä aineistossa 5 %:n sadon N N N N N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Kylvön yhteydessä Kasvustvustvust. pintalannoituksena Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kas- Kylvön yhteydessä Kasvust. menetystä verrattuna 11,9 11,2 12,0 11,7 ympäristötukijärjestelmän sallimaan suurimpaan typpitasoon nähden. Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Sadon alennus voi olla paljon suurempikin. Raisio Oyj ( ): mallas 185 /t, rehu 161 /t, mallas +15 % 11,7 11,1 Mullattu 12,0 11,0 Katettu 11,6 11,5 1h kul. 12,3 11,9 1h kul. 12,0 11,4 10,5 10,4 11,2 11,4 11,6 11,6 12,0 12,9 Väkilannoitus 12,4 13,4 12,7 14,3

26 Tulokset ja tulosten tarkastelu 2005 typpilannoitustasokorjattu normisato 2006 typpilannoitustasokorjattu normisato kg/ha Taval. Siipi Taval Siipi Taval. Taval. Siipi Taval. Mullattu Katettu 1h kul. 1h kul. Liuk. N Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. N Kok. N Liuk. N Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Sijoitus Pinta Kylvön yhteydessä Kylvön yhteydessä Kylvön yhteydessä Kok. N Liuk. N Liuk. N Liuk. N Kylvön yhteydessä pintalannoituksena Mädättämätön liete, liuk. N Mädätetty liete Mädätetystä lietteestä separoitu nesteosa Mädätetystä lietteestä separoitu kuivaosa Kok. N Kasvust. Kasvust. Kasvust. Kasvust. Väkilannoitus

27 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kumpanakaan vuonna minkään lantalajin parhaalla levitysmenetelmällä ja ajalla ei saatu sato eronnut merkittävästi mineraalilannoitteella saadusta, mutta lietelannoilla paras vannastyyppi vaihteli ja kuivaosalla multaustapa. Keskimäärin paras levitystapa lietelannoilla oli sijoitus jommallakummalla vannastyypillä ja kuivaosalla välitön multaus kylvämällä. Tavallinen vannas kuitenkin toimi käytännössä paremmin Tässä tutkimuksessa mädätetyllä lietelannalla saavutettiin 2,5 17,4 % parempi sato kuin mädättämättömällä sijoitusmenetelmien tuottaessa paremman sadon kuin pintalevitysmenetelmät.

28 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kasvustoon levityksen vaikutukset vaihtelevat paljon vuosittain olosuhteista riippuen. Kasvustoon levitys saattoi jopa alentaa satoa pelkällä starttitypellä saatuun nähden, mutta saattoi vastata 25 kg/ha typpilannoitusta eli puolta annetusta. Mädätetystä lietelannasta separoitu nesteosan tuloksiin levitysmenetelmä tai aika vaikutti vähemmän kuin muilla lantalajeilla saatuihin.

29 Johtopäätökset Lannan typpilannoitus perustuu sen sisältämään liukoisen typen määrään. Mädätys parantaa lietelannan typpilannoitusarvoa, mutta ei kovin paljon. Mädätetyllä lietelannalla saadaan kuitenkin liukoisen typen pitoisuuden kasvua suurempi sadonlisä verrattuna mädättämättömään riippuen levitysmenetelmästä ja ajasta.

30 Johtopäätökset Mädätetty lietelanta soveltuu korkeamman ph:nsa takia huonommin pintalevitykseen suurten ammoniakkitappioiden takia, minkä takia sen nopea multaaminen on vielä tärkeämpää kuin mädättämättömän. Myös kuivaosan nopea multaaminen on erittäin tärkeää. Tunninkin viivästys näyttää olevan liikaa. Yhdistämällä lietelannan sijoitus kylvöön levitys voidaan tehdä kosteampaan maahan. Jos lietelantaa ei ehditä sijoittaa kylvön yhteydessä, se parempi levittää starttityppilannoitukseen saaneeseen kasvustoon kuin pintalevitystekniikalla kylvön yhteydessä. Lannan levitys kasvustoon ei kuitenkaan ole mielekästä sadontuotantonäkökulmasta.

31 Johtopäätökset Kylvön jälkeisen levityksen voi tehdä heti maan kuivuttua riittävästi, vaikka kasvustoa ei vielä juuri olekaan. Tallaustappiot kasvavat jyrkästi, kun oraassa on yli 2 lehteä. Tällä on suuri merkitys erityisesti sijoitettaessa kasvustoon, jolloin työleveys on pieni ja tallattu osuus on suuri. Esimerkiksi kiilajyrävantaalla tehty sijoitus ei vaurioita kasvustoa oleellisesti tässä vaiheessa pyöränjälkien ulkopuolelta. Kasvustoon levitys vähentää lietelannan käyttömahdollisuuksia, jos liukoinen typpi on rajoittava kuten nesteosaa käytettäessä.

32 Johtopäätökset Mallasohralaadun tuottaminen on periaatteessa mahdollista millä tahansa lantalajeista typpilannoitustason olleessa riittävän alhainen. Rehuohran tuotannossa typpeä kannattaa käyttää ympäristötuen sallima maksimimäärä.

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Lannan levityksen ongelmat Karjanlanta on osasyyllinen vesistöjen ravinnepäästöihin, pohjavesien pilaantumiseen,

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n. Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Sari Luostarinen & Ville Pyykkönen Maaninka Sisältö 1. Johdanto 2. Nurmi- ja ohrakokeiden

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl 19.1.2012 Heikki Lehtonen, Prof.. Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot