133 Pakilan seurakunnan kirkkoherran vaali 2018/ käsittely 8

Transkriptio

1 542/ Pakilan seurakunnan kirkkoherran vaali 2018/ käsittely 8 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto valitsee Pakilan seurakunnan kirkkoherran virkaan Tiia Valve-Tuovisen. Käsittely Työryhmän jäsenet Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa olivat lähettäneet ennakolta kirjallisen vastaehdotuksen, jossa ehdotettiin Kaisa Heinistä kirkkoherraksi. Ehdotus sai kannatusta. Juhani Nyyssönen ehdotti Antti Yli-Opasta kirkkoherraksi, ehdotus ei saanut kannatusta. Suoritettiin lippuäänestys, jossa ehdokkaat saivat ääniä: Kaisa Heininen 6 ääntä Tuomo Törmänen 0 ääntä Tiia Valve-Tuovinen 8 ääntä Antti Yli-Opas 1 ääni Päätös Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi Pakilan seurakunnan kirkkoherran virkaan Tiia Valve-Tuovisen. Selostus Esittelijänä on tuomiokapitulin määräämä vaalin valmistelija kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen. Esittely perustuu vaalin valmisteluryhmän esitykseen. Valmisteluryhmän esitys ja perustelut Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto asetti vaalia varten valmisteluryhmän, johon nimettiin Arto Ingervo, Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa. Valmisteluryhmän puheenjohtajan toimi Sanna Vesikansa. Vaalin valmistelijaksi tuomiokapituli määräsi kirkkoherra Timo Pekka Kaskisen. Pakilan seurakuntaneuvosto määritteli viran erityistarpeet seuraavalla tavalla: Seurakunnan lausunto viran erityisistä tarpeista

2 Pakilan seurakunnan aluetta luonnehtii sanonta urbaani viherkaupunki, siihen kuuluvat Helsingin pohjoiset kaupunginosat Länsi-Pakila, Itä-Pakila sekä Tuomarinkylän Paloheinä ja Torpparinmäki. Asukkaat arvostavat asuinalueensa luonnonläheisyyttä, pientalovaltaisuutta ja turvallisuutta sekä ihmisten välistä kunnioittavaa yhteistyötä. Helsingin suomenkielisistä seurakunnasta kirkkoonkuulumisprosentiltaan Pakilan seurakunta oli 2017 suurin. Lapsiperheiden alueena lapset ja nuoret ovat seurakunnan työn keskiössä. Tavoitteenamme on kohdata perheet tarpeineen ja palvella yhteisöä laadukkaasti samoin kuin tukea alueella pitkään asuneita senioreita aktiivisina toimijoina paikallisissa yhteisöissä. Kirkkoherraksi valittavalta alueellamme edellytämme Näyttöä johtajuudesta ja yhteisöllisen toiminnan tukemisesta Toimimista seurakunnan hengellisenä johtajana ja läsnäolevana kasvona Vahvaa osaamista tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöjohtamisesta sekä tuloksekkaasta ja vastuullisesta taloushallinnon johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä Viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyä luoda toimivia yhteyksiä naapuriseurakuntiin ja muihin toimijoihin kaupungissa Kykyä toimintakulttuurin murroksessa ja olosuhteiden muutoksissa kehittää ja johtaa seurakuntaa työntekijöineen joustavasti sekä ihmisläheisesti tavoitteiden suuntaan Avarakatseisuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin lausunto Virkaan oli 12 hakijaa. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut hakijoista KJ 6:16, 3 mom. mukaisen lausunnon. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Tuomiokapituli on todennut kaikki hakijat virkaan kelpoisiksi. Lausuntoa varten tuomiokapitulin asettama työryhmä on haastatellut kaikki hakijat. Lausunnossa kuvataan hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä arvioidaan heitä taidon, kyvyn ja seurakuntaneuvoston määrittelemien viran erityistarpeiden perusteella. Lausunto on hyvin valmisteltu ja perusteltu. Lausunto toimii lainsäädännön edellyttämänä hakijoiden ansiovertailuna. Lausunnossa tuomiokapituli jakoi hakijat kolmeen ryhmään, joita kuvataan seuraavilla ilmaisuilla: 1. Täyttävä erinomaisesti vian erityiset tarpeet (3 hakijaa) 2. Täyttävät hyvin viran erityiset tarpeet (6 hakijaa) 3. Täyttävät kohtalaisesti viran erityiset tarpeet (3 hakijaa) Valmisteluryhmä päätti kokouksessaan kutsua haastatteluun kuusi hakijaa: Satu-Elina Ansas, Kaisa Heininen, Markku Komulainen, Tuomo Törmänen, Tiia Valve-Tuovisen ja Antti Yliopas. Perusteina olivat työkokemus, koulutus, hakemuskirjelmä sekä tuomiokapitulin lausunto. Haastatteluun kutsutuista kolme sijoittui tuomiokapitulin lausunnon ensimmäiseen ryhmään ja kolme toiseen. Toisesta ryhmästä valmisteluryhmä kutsui haastatteluun Satu-Elina Ansaksen ja Tiia Valve-Tuovisen, koska heillä on viran erityisiin tarpeisiin liittyvää kokemusta ja ky-

3 kyä sekä Tuomo Törmäsen kirkkoherran virassa hankkiman johtamiskokemuksen perusteella. Valmisteluryhmä haastatteli hakijat Haastattelu kesti kunkin hakijan osalta noin 45 minuuttia. Haastattelun tavoitteena oli saada kuva hakijan motivaatiosta, teologista näkemyksistä, johtamiskokemuksesta, visioista ja ajatuksia niiden toteuttamisesta sekä seurakuntaneuvoston määrittämiin erityistarpeisiin liittyvästä kokemuksesta ja osaamisesta. Haastattelu perusteella valmisteluryhmä arvioi, että hakijoista kärkeen sijoittuvat Kaisa Heininen, Tuomo Törmänen, Tiia Valve-Tuovisen ja Antti Yliopas. Perustelut ovat liitteenä olevassa haastattelu- ja vertailumuistiossa. Valintatyöryhmän esitti seurakuntaneuvostolle, että käkihakijat lähetetään soveltuvuusarvioon. Päätöstä tehdessään seurakuntaneuvostolla oli käytössään kustakin hakijasta heidän itse tuottamansa kahden minuutin kestoinen videoesittely. Videot olivat haastattelutyöryhmän jäsenten käytettävissä jo ennen haastattelujen tekemistä. Soveltuvuusarviointi Soveltuvuusarvion teki MPS Career Oy, vastaavana tutkijan Heidi Palo. Valmisteluryhmä tapasi Heidi Palon ennen arvion tekemistä, luovutti hänelle kuvauksen viran erityisistä tarpeista ja kuvasti tehtävää, johon kirkkoherra valitaan sekä niitä tarpeita, joita viranhoito edellyttää. Soveltuvuusarvion raportit perustuvat etukäteistehtäviin? sekä yhden päivän aikana suoritettuihin haastatteluihin ja yksilö- ja ryhmätehtäviin. Heidi Palo esiteli arvion tulokset valmisteluryhmälle ja seurakuntaneuvostolle Arvion raportit olivat neuvoston jäsenten nähtävissä esittelytilaisuudessa ja sen jälkeen kirkkoherranvirastossa. Pakilan seurakuntalaisille järjestettiin neljän kärkihakijan yhteishaastattelu Tilaisuudessa hakijat vastasivat aluksi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan ja seurakunnan nuorten laatimiin kysymyksiin. Sen jälkeen seurakuntalaisilla oli mahdollisuus esittää heille kysymyksiä. Yleisötilaisuuden jälkeen hakijat olivat kukin seurakuntaneuvoston haastateltavina. Nämä haastattelut olivat kestoltaan 20 minuuttia. Hakijoiden vertailu Hakijoiden työkokemus ja ansiot on kuvattu tuomiokapitulin lausunnossa. Niitä ei ole tarpeen valinnan perusteissa toistaa. Esittelijä on käyttänyt valmistelussa laatimaansa haastattelumuistiota, joka on ollut myös valintatyöryhmän käytettävissä. Se hävitetään, kun vaali on saanut lainvoiman. Tuomiokapitulin lausunnon valmisteluun liittynyt haastattelu nojautui keskeisesti seurakunnan antamaan kuvaukseen Pakilan kirkkoherran viran erityisistä tarpeista. Kuvaus viran erityisistä tarpeista annettiin myös soveltuvuusarvion tekijän käyttöön. Valintatyöryhmän suorittamassa hakijoiden haastattelussa tavoitteena oli syventää ja tarkentaa näkemystä hakijoiden motivaatiosta, esimiestyöstä, johtamistyylistä ja visioista. Kysymykset eivät nousseet suoraan viran erityisten tarpeiden ilmaisuista, eivätkä siksi olleet hakijoiden ennakoitavissa.

4 Kaikilla kärkihakijoilla on kokemusta johtamisesta ja esimiestehtävistä. Tuomo Törmänen on toiminut viisi vuotta kirkkoherrana pienessä pohjoissuomalaisessa maalaisseurakunnassa, Antti Yli-Opas on parhaillaan vt. kirkkoherrana pienessä uusmaalaisessa maalaisseurakunnassa, Kaisa Heininen toiminut esimiesvastuussa suurehkossa helsinkiläisessä seurakunnassa ja Tiia Valve-Tuovinen on toiminut työalan lähiesimiehenä ja projektin johtajana keskisuuressa helsinkiläisessä seurakunnassa. Hakijat ovat hankkineet johtamiskokemusta hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä, mutta valintatyöryhmän mukaan sitä on kullakin riittävästi. Haastattelussa kaikki hakijat toivat vastauksissaan esille hyvää ajantasaista ymmärrystä johtamisen yleisistä periaatteista, kuten yhteistyön tekemisen tärkeydestä, seurakuntalaisten huomioon ottamisesta ja nopeassa muutoksessa olevan toimintaympäristön asettamista haasteista. Kaisa Heinisellä on ollut kehittämässä verkostomaista työskentelyä, ja hänellä on erityistä kiinnostusta toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen puolesta. Hän on ollut organisoimassa yhteisöruokailun käynnistämistä ja hänellä oli keskeinen rooli Oulunkylän seurakunnassa turvapaikanhakijoiden auttamistyössä. Hänellä on myös kokemusta työstä seurakunnan ja kirkon kannalta haasteellisessa opiskelijamaailmassa. Haastattelussa hän esitti helsinkiläiseen toimintaympäristöön istuvaa oivaltavaa teologista osaamista. Hän osoitti oivaltavaa näkemystä yhteisöllisyyden rakentamisessa ja siihen sitouttamisessa. Työryhmä koki hänet työotteeltaan joustavaksi ja pystyväksi toimimaan aloitteellisesti uusissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tuomo Törmänen on ollut nykyisessä tehtävässään aktiivinen toimija, luontevasti verkostoituva sekä johtamisessaan ratkaisuhakuinen. Hän antoi haastattelussa vaikutelman aloitekykyisyydestä ja ripeäotteisuudesta. Hän korosti olevansa analyyttinen ja pystyi haastattelussa hahmottamaan nopeasti asioiden olennaisen sisällön. Hänellä ei ole työkokemusta pääkaupunkiseudun toimintaympäristöstä. Tiia Valve-Tuovinen toi haastattelussa esiin konkreettisia visioita tulevaisuudesta ja hahmotteli kiinnostavasti keinoja, joilla niitä kohti voidaan suunnistaa. Hänellä on hyvä paikallistuntemus eteenkin nuorisotyön näkökulmasta. Hänellä on monipuoliset viestintätaidot ja näkemystä eri viestintäväylien käytöstä seurakunnassa. Hänellä on halua ja taitoa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Haastattelussa hän esitti helsinkiläiseen toimintaympäristöön istuvaa oivaltavaa teologista osaamista. Hänestä välittyi vaikutelma innovatiivisesta ja nopeasti ratkaisuja hahmottavasta työotteesta. Hänellä on halu kehittää työyhteisöä ja seurakuntaa. Antti Yli-Oppaalla on merkittävää teologisesta osaamista, monipuolisin koulutus ja hän on toiminut myös kansainvälisissä ekumeenisissa yhteyksissä. Hänelle on kertynyt johtamiskokemusta kirkkoherran viran lisäksi myös työyhteisökonsultin tehtävässä vaativassa seurakuntarakenteen uudistusprosessissa. Hänellä on näyttöä verkostomaisen työotteen soveltamisesta yhteistyössä neuvolan ja urheiluseurojen kanssa. Hänellä on toiminut myös aviopari- ja miestyössä. Haastattelussa hän antoi vaikutelman itsenäisestä mutta visioissaan maltillisesta kirkon työn uudistajasta. Hänellä on vain vähän kokemusta helsinkiläisestä toimintaympäristöstä.

5 Valmisteluryhmän enemmistön kanta Valmisteluryhmä ei ollut yksimielinen siitä, kuka ehdokkaista on soveltuvin Pakilan seurakunnan kirkkoherraksi. Kokouksessa valmisteluryhmä äänesti äänin 3 1 siitä, että soveltuvin hakija Pakilan seurakunnan kirkkoherraksi on Kaisa Heininen. Valmisteluryhmän jäsenet Ari Järvinen, Jaana Lahti ja Sanna Vesikansa äänestivät Kaisa Heinistä, Arto Ingervo Tiia Valve-Tuovista. Esittelijän näkemys ja esityksen perustelut Esitystä laatiessaan esittelijä on tulkinnut seurakunnan antamaa kuvausta seurakunnasta sekä viran erityisten tarpeiden kuvausta seuraavasti: 1. Näyttöä johtajuudesta ja yhteisöllisen toiminnan tukemisesta Kirkkoherran tärkein tehtävä on johtaa. Kirkkoherran pitää ottaa vastuuta, tuntea alaiset ja osata kuunnella. Kokemusta johtajuudesta kertyy kirkkoherran työssä aina, muissa seurakunnan tehtävissä vaihtelevasti. Enemmän kuin johtamiskokemuksen määrää työryhmä pyrki arvioimaan hakijoiden johtamispotentiaalia. Soveltuvuuslausunto toimii tärkeänä tukena tässä arvioinnissa. Johtopäätösten oikeellisuuden näkökulmasta on erityisen paljon merkitystä sillä, jos haastattelussa tehdyt havainnot ja soveltuvuusarvio tukevat toisiaan. Yhteisöllisen toiminnan tukeminen ei usein määräydy tehtävän perusteella vaan on riippuvainen johtajan tai työntekijän orientaatiosta, tavasta tehdä työtä. Yhteisöllisen johtajuuden ulottuvuuksina pidetään esimerkillä johtamista, halua ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita sekä kykyä vaikuttaa visioimalla ja motivoimalla. 2. Toimimista seurakunnan hengellisenä johtajana ja läsnä olevana kasvona Hengellinen johtajuus ei ole erillinen ilmiö seurakunnassa. Se kytkeytyy kirkkoherran tehtävään ympäristön analyysistä ja tahdonmuodostuksesta strategisiin valintoihin ja tavoitteiden asettamiseen. Hyvä hengellinen johtajuus sitouttaa ihmiset mukaan tarkoituksella ja sydämellä. Se pitää yllä motivaation. Seurakunnassa motivaatio on ajoittain koetuksella, kun toimintaympäristö ja toiminnan painopisteet ovat muutoksessa. Hengellisessä johtajuudessa onkin usein kysymys taidosta pitää yllä toiveikkuutta ja välittää traditiota. Jälkimmäinen saattaa tulla ajoittain haastetuksi ja silloin teologinen osaaminen, tradition tulkitseminen, on tärkeää. 3a. Vahvaa osaamista tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöjohtamisesta Hyvä johtaja tekee työntekijöistään tähtiä, jolloin työt sujuvat ja syntyy tulosta. Ihmisten johtamisessa tavoitteena on saavuttaa yhdessä enemmän kuin mihin yksittäinen ihminen pystyy. Hyvä johtaja ymmärtää johtamisen olevan palvelutehtävä: kirkkoherra on seurakuntaa varten. Kirkkoherran on tärkeä tuntea tiiminsä ja tietää, miten tukea ja auttaa erilaisia ihmisiä. Työntekijöiden kannalta kokemus tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta tuo mukanaan hyvän työmotivaation. 3b. tuloksekkaasta ja vastuullisesta taloushallinnon johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä

6 Helsinkiläisen seurakunnan kirkkoherran tehtävässä painopiste taloushallinnon johtamisessa on taidossa seurata raporteista talouden kehitystä. Hänen on osattava reagoida mahdollisiin muutoksiin ajoissa. Tätäkin tärkeämpi taito on kyky löytää keinoja saada rahat riittämään niukkenevien resurssien toimintaympäristössä. Helsingin seurakuntayhtymässä kirkkoherra saa myös talousasioissa monipuolisesti tukea ja laadukasta opastusta talousasioiden hoitoon. 4. Viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä kykyä luoda toimivia yhteyksiä naapuriseurakuntiin ja muihin toimijoihin kaupungissa Kirkkoherran työssä lähestyttävyys ja kiinnostavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Verkostoituminen liittyy kaikkiin tapaamisiin, joissa kohdataan uusia ihmisiä. Hyvä verkostoituja on kiinnostunut ihmisistä ja etsii mahdollisuuksia olla toisille avuksi ja hyödyksi. Sosiaalinen media on olennainen osa modernia verkostoitumista. Kirkkoherran on kuitenkin ymmärrettävä viestinnän kokonaisuutta ja eri viestintävälineiden merkitystä laajasti. Sosiaalisen median käyttämisen taidot korostuvat jatkuvasti, mutta seurakunnan kannalta myös muilla viestinnän väylillä on edelleen merkitystä. Viestintäosaamista arvioitaessa hakijoiden välillä on selviä eroja. 5. Kykyä toimintakulttuurin murroksessa ja olosuhteiden muutoksissa kehittää ja johtaa seurakuntaa työntekijöineen joustavasti sekä ihmisläheisesti tavoitteiden suuntaan Kirkkoherralla on tärkeää olla osaamista sekä ideoiden kehittämisessä että niiden jalostamisessa käytännön toteutukseen. Kirkon ja seurakuntien toimintaympäristö lähestyy tulevaisuudessa yhä enemmän yritysten tilannetta, jossa menestystekijät syntyvät innovaatioista, kehittämisestä ja jatkuvasta parantamisesta. On tärkeää, että kirkkoherra osaa sanoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi työyhteisölle (ja seurakunnalle) seurakunnan vision, mission ja strategian. Johtajan persoonan helppolukuisuus auttaa alaisia ymmärtämään viestit oikein, tukee turvallisuudentunnetta ja rohkaisee omaksumaan uskaltavaa ja kokeilevaa työotetta. Kysymys on johtamisen kannalta tärkeästä ominaisuudesta, ja siksi keskeinen painopistealue hakijoiden vertailussa. Soveltuvuusarvio antaa tärkeää tukea tähän arviointiin. Johtopäätösten oikeellisuuden kannalta on paljon merkitystä sillä, jos haastatteluvastaukset saavat tukea soveltuvuuslausunnosta. 6. Avarakatseisuutta, innovatiivisuutta sekä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja Johtajan tärkeä ominaisuus on nähdä erilaisuus voimavarana, hyväksyä epävarmuus ja sallia omien ajatusten haastaminen. Erilaisuuden arvostaminen liittyy myös kysymykseen joustavuudesta, joka on asiantuntijaorganisaation johtajalle tärkeä ominaisuus. Kirkossa tarvitaan uusia innovaatioita. Pakilan seurakunta tarvitsee niitä ollakseen kilpailukykyinen. Innovaatioita synnyttävät ideoivat ihmiset. Ideoita tarvitaan paljon, jotta joukkoon mahtuu myös helmiä. Hyvä johtaja pystyy luomaan innostavan vision, joka saa työntekijät tekemään parhaansa. Toiseksi hän luo selkeän perustehtävän, joihin kaikkien on helppo

7 kiinnittyä. Nämä kaksi asiaa tukevat työntekijöissä lisäarvoa tuottavaa positiivista itseohjautuvuutta, työt sujuvat ja asiat etenevät. Esittelijän johtopäätökset Pakilan seurakunta etsii uuden kirkkoherran kanssa tietä tulevaisuuteen. Seurakunnassa on toteutettu laaja Jäsen 360 asiakasryhmätutkimus, jolla on kartoitettu pakilalaisten arvoja, odotuksia, hengellisyyttä ja asennetta suhteessa kirkkoon. Tulevaisuuden suunnitelmat halutaan perustaa faktoihin käyttäen apuna segmentointia, kyselyjä ja palvelumuotoilun menetelmiä. Esittelijän näkemyksen mukaan Pakilan seurakunta on kuvauksessaan viran erityisistä tarpeista ilmaissut etsivänsä eteenpäin katsovaa, rohkeaa, avointa ja empaattista kirkkoherraa, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot ja seurakunnan johtajalle tarpeellista tunneälyä. Kirkkoherra tulisi olla helppo lähestyä. Häneltä odotetaan olevan monipuoliset viestintätaidot ja hyvä tilannetaju. Kirkkoherran tulee pystyä esiintymään yleisön edessä, mutta hänen on kyettävä myös antamaan tilaa muille työntekijöille ja mahdollistaa heille onnistumisen kokemuksia. Esittelijän näkemyksen mukaan Tiia Valve-Tuovisella on parhaat edellytykset vastata kirkkoherrana Pakilan seurakunnan tulevaisuuden haasteisiin innovatiivisella, niin työyhteisöä kuin seurakuntalaisia innostavalla johtajan otteella. Soveltuvuusarvio tukee näitä esittelijän Tiia Valve-Tuovisesta tekemiä havaintoja ja johtopäätöksiä. Valinnassa käytettävä aineisto Seurakuntaneuvostolla on käytössään tuomiokapitulin lausunto hakijoista sekä soveltuvuusarvion tulokset. Näitä ei liitetä pöytäkirjaan, koska molemmat sisältävät viranomaisen toiminnan julkisuudessa annetun lain (621/1999) 24: :n 1 momentin 29 kohdan nojalla salassa pidettävää tietoa. Tuomiokapitulin lausunto arkistoidaan tuomiokapitulissa. Soveltuvuusarvion tulokset hävitetään seurakunnassa, kun vaali on saanut lainvoiman. Seurakuntaneuvoston jäsenille on aiemmin lähetetty tuomikapitulin lausunto ja hakemukset, joihin sisältyy nimikirjan otteet ja hakijoiden itse laatimat CV:t. Näitä ei lähetetä uudestaan. Liitteet 1 MUUTOSESITYS ESITTELIJÄN ESITYKSEEN

8