Kommenttipuheenvuoro: Nordic IPBES

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kommenttipuheenvuoro: Nordic IPBES"

Tyyne Elli Auvinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kommenttipuheenvuoro: Nordic IPBES 2015-2018 Arvio pohjoismaisten rannikkoalueiden biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista Wood cut, illustrating the herring fishery in the Sound in the

Hansen, Anna-Stiina Heiskanen, Maija Häggblom, Hannele Ilvessalo-Lax, Susanna Jernberg, Minna Kallio, Marie Kvarnström, Cecilia Lindblad, Kristin Magnussen, Tero Mustonen, Pia Norling, Anders

1 Kommenttipuheenvuoro: Nordic IPBES Arvio pohjoismaisten rannikkoalueiden biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista Wood cut, illustrating the herring fishery in the Sound in the Middle Ages. From Olaus Magnus Petteri Vihervaara*, Andrea Belgrano, Jørund Braa, Gunilla Ejdung, Lars Gamfeldt, Monica Hammer, Kasper Hancke, Jörgen L.S. Hansen, Anna-Stiina Heiskanen, Maija Häggblom, Hannele Ilvessalo-Lax, Susanna Jernberg, Minna Kallio, Marie Kvarnström, Cecilia Lindblad, Kristin Magnussen, Tero Mustonen, Pia Norling, Anders Højgård Petersen, Michael Køie Poulsen, Eva Roth, Johanna Roto, Britta Skagerfält, Henrik Svedäng, Charlotta Söderberg, Jan Sørensen, Håkan Tunon, Susanne Vävare, et al. * Finnish Environment Institute (SYKE) petteri.vihervaara@ymparisto.fi

2 Scoping study 2016 Summary for Policy-Makers (SPM) Full report: Vol 1 (General) & Vol 2 (Cases) In press

4 Kartta: Minna Kallio, SYKE

5 Pohjoismainen yhteistyöprojekti Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti edustettuina ILK-näkökulma otettu huomioon, saamelaiset ja inuiitit Tutkijat, asiantuntijat ja paikallisten toimijoiden edustajat Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja maiden omilta ministeriöiltä

Tavoite Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelun vahvistaminen Paikallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen, sekä paikkatiedon hyödyntäminen

6 Tavoite Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelun vahvistaminen Paikallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen, sekä paikkatiedon hyödyntäminen IPBES-raamit mutta keskittyminen rannikkoalueiden ekosysteemeihin ja niistä saataviin ekosysteemipalveluihin Arvio nykytilasta ja suositukset päätöksentekijöille

Pääviestit Pohjoismainen rannikkoluonto tarjoaa runsaasti ekosysteemipalveluita, uniikki luonto! Luonto on toipumassa aiemmasta ylihyödyntämisestä (esim.

7 Pääviestit Pohjoismainen rannikkoluonto tarjoaa runsaasti ekosysteemipalveluita, uniikki luonto! Luonto on toipumassa aiemmasta ylihyödyntämisestä (esim. lohi); joidenkin lajien tila huononee silti yhä (esim. lunni). Uusia paineita (esim. mikromuovit, tulokaslajit, rakentaminen) ja ilmastonmuutokset arvaamattomuus. Kaikki sektorit mukaan biodiversiteetin turvaamiseen; Sidosryhmät laajasti mukaan.

Foodweb and biodiversity of an Arctic ecosystem. Simplified view of the Disko Bay ecosystem with copepods in a central positon.

middle left), and provide food for organisms at higher trophic levels such as fish, birds (auks) and whales (Greenland whale).

Munter & T. G. Nielsen, 2005. Key ecosystem components of the food web for the NE Atlantic coastal zones.

8 Foodweb and biodiversity of an Arctic ecosystem. Simplified view of the Disko Bay ecosystem with copepods in a central positon. Calanus-copepods has a key position in the food web (centered), where they graze on phytoplankton (phototrophic microalgae, middle left), and provide food for organisms at higher trophic levels such as fish, birds (auks) and whales (Greenland whale). In addition, copepod droppings constitute a food resource for bottom-living animals as they sink to the seafloor. Source: B. Munter & T. G. Nielsen, Key ecosystem components of the food web for the NE Atlantic coastal zones. See text and the case studies of Helgeland (Norway) and Faroe Islands for details on key species and habitats. Figure is adopted from HELCOM (2010).

luontotyypeistä, niiden esiintymisestä ja

merialueilla: kelppimetsät (a), meriajokasniityt

9 Luontotyypit ja niiden tuottamat ekosysteemipalvelut Tieto merialueiden luontotyypeistä, niiden esiintymisestä ja kunnosta on välttämätöntä, jotta niiden tarjoamat ekosysteemipalvelut voidaan turvata. Esimerkkejä arvokkaista habitaateista pohjoisilla merialueilla: kelppimetsät (a), meriajokasniityt (b), ja sinisimpukkayhteisöt(c). Kuvat: a) NIVA (KM Norderhaug), b) NIVA (K Hancke), c) Pia Norling.

Ihmistoiminnasta aiheutuvat suorat ja epäsuorat paineet vaikuttavat ekosysteemipalveluiden tuotantoon. An integrated biodiversity status of the Baltic Sea.

10 Ihmistoiminnasta aiheutuvat suorat ja epäsuorat paineet vaikuttavat ekosysteemipalveluiden tuotantoon. An integrated biodiversity status of the Baltic Sea. Areas in blue and green represent areas with an acceptable biodiversity status, while areas in yellow, orange and red represent areas with an unacceptable biodiversity status. Large circles represent assessment sites in open basins and small circles represent coastal assessment sites. Source: HELCOM (2009) - where general assessment principles are described.

11 Suositukset päätöksentekijöille (1/2) Pohjoismaisella mallilla paljon annettavaa maailmanlaajuisesti! Politiikkojen koordinointi yli rajojen tärkeää, jottei aiheuteta yhteentörmäyksiä. Rantojen vapaa saavutettavuus on tärkeää, jotta ekosysteemipalveluista voidaan nauttia (esim. virkistyskäyttö, matkailu). Tietopohjaa pitää yhä vahvistaa (esim. maameri-vuorovaikutus, toiminnallinen monimuotoisuus)

12 Suositukset päätöksentekijöille (2/2) Seurantamenetelmien yhtenäistäminen on tärkeää vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Uusien menetelmien tehokkaampi käyttö saatava rutiiniksi (esim. kaukokartoitus). Paikallisen tiedon (ILK) hankintaan ja dialogiin panostettava voimavaroja. Tietoisuutta biodiversiteetistä lisättävä! Biodiversiteettikato on suurempi haaste kuin ilmastonmuutos!

13 Kiitos! Lisätietoja: Petteri Vihervaara, SYKE

Samankaltaiset tiedostot

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä Olli Ojala SYKE Luontoympäristökeskus Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus? Tieteiden talo 30.03.2016 Esityksen sisältö Biodiversiteetin