Kaupunginhallituksen kokoushuone

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallituksen kokoushuone"

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus Graafinen seuranta 1-6/ Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset) Strategian ja talouden toteutumisraportti Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka Rahoituspolitiikka Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten Kotkan uimala Katariina Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/kustannusarvio Lausunto Kotkamills Oy Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Koktamills Oy:n YVA-arviointiohjelma Sopimus ruotsinkielisen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f:n välillä Voimassa oleva sopimus, Samskola Uusi sopimus Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä alkaen KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET alkaen Täyttöluvat Täyttölupahakemus Tekniset palvelut Liite pykälään täyttöluvat Kuntamarkkinat Helsingissä Kuntamarkkinoiden ohjelma Maakunnallinen yrittäjäjuhla Kotkassa Esitys Kotkan kaupungin ja Kymen Yrittäjien yhteistyösta Maakunnallisen yrittäjäjuhlan järjestämisessä Kutsunnat

2 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 206 Valtuuston pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Vastaus valtuustoaloitteeseen Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi Kokoomus RKP:n valtuustoaloite Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen Valtuustoaloite nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen, Pekkola Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset

3 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus ESITYSLISTA KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

4 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

5 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

6 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

7 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 5 D/1010/ / Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controllerit Maarit Heikkilä, puh Leena Rasi, puh Maija Spännäri, puh Outi Toivonen, puh vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh Tiivistelmä: Kaupunginhallitukselle annetaan tiedoksi seurantaraportti talousarvion toteutumisesta ajalta Selvitykset toiminnan, talouden ja tavoitteiden toteutumisesta sekä ennusteet loppuvuoden osalta sisältyvät raporttiin. Konsernin konsolidoitu välitilinpäätös ajalta raportoidaan KH:n kokoukseen Tässä yhteydessä läpikäydään myös tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne. Talousvaikutukset ym. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen mukainen v seuranta. Esittelyteksti: Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä (milj. euroa) TP2014 LTA2015 TP2015 Ennuste Toimintatuotot 104,4 103,2 102,1 Toimintakulut -398,3-394,4-397,1 TOIMINTAKATE -293,9-291,3-295,1 Verotulot 209,5 213,6 209,9 Valtionosuudet 91,1 93,5 96,7 Rahoitusnetto 0,7 1,4 1,4 VUOSIKATE 7,4 17,2 12,9 Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 53,0 % ja vuosikate 5,6 milj. euroa. Vuosikate on heikentynyt 0,6 milj. euroa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että alkuvuoden toimintakate on toteutunut noin 4,8 milj. euroa talousarviota huonompana. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta, palkoissa ja palkkioissa on saavutettu noin 1,2 milj. euron säästöt talousarvioon verrattuna. Lautakuntatasoi- Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

8 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 6 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä nen ennuste talouden toteutumisesta ennustaa koko vuoden toimintakatteen jäävän 3,8 milj. euroa talousarviosta. Lautakuntien toiminta ja talous Erilliseen raporttiin sisältyvä lautakuntakohtainen ennuste sisältää toimielinten omat arviot talouden kehityksestä. Ennusteen kertaluonteisiin poistoihin on sisällytetty kantasataman rakennusten sekä poliisitalon alaskirjaukset, yhteensä 2,8 milj. euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen ennustetaan jäävän talousarviosta yhteensä 0,88 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Ennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Vastuualue Tavoite 2015 Tot 6 / 2015 Ennuste 2015 Ero Kaupunkisuunnittelu / rakennukset 1,30 0,00 0,00-1,30 Kaupunkisuunnittelu / maankäyttö ja kaavoitus 3,20 0,69 3,46 0,26 Kaupunginhallitus 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 4,50 0,69 3,46-1,04 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästöta-

9 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 7 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä voite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Tekninen lautakunta Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen

10 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 8 puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa noin 0,1-0,2 milj. eurolla. Muut lautakunnat ja liikelaitokset Muiden kaupungin lautakuntien ja liikelaitosten talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstötavoitteiden toteutuminen Osavuosikatsauksessa on seurantatiedot liittyen talousarvion 2015 henkilöstötavoitteisiin. Lisäksi henkilöstöstrategiaa hyväksyttäessä (kaupunginvaltuusto ) on päätetty, että henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Liitteestä löytyy henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaraportti. Samaan yhteyteen on liitetty katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteiden vuoden 2015 toteutumisennusteeseen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä kesäkuun lopussa oli 237,8 milj. euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 42,4 milj. euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 280,2 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,09 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-kesäkuussa 1,0 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on +2,0 % koko maassa, Kotkassa +0,6 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 2,6 % edellisvuodesta. Kuntaliiton laskelmiin tukeutuvan verotuloennusteen mukaan on odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousarviossa pysymiseksi. Verotulot olisivat näin jäämässä yli 3,0 milj. euroa budjetoidusta. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla, 3,1 milj. euroa talousarviota parempana. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

11 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 9 Tiedossa olevat epävarmat tekijät loppuvuodelle 2015 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien ja mahdollisuuksien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski/mahdollisuus Taloudellinen vaikutus Kaupunkisuunnittelu Maankäytön ja kaavoituksen sekä +3,5 milj. eur rakennusten myyntiin liittyvät kes- keneräiset neuvottelut Terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon kustannukset -6,2 milj. euroa Sosiaali- ja terveyslautakunta YHTEENSÄ Henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannukset -0,4 milj eur -3,1 milj. euroa Ennusteen muutokset seurannan 5/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on annettu yhteenveto edellisen seurannan jälkeen ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista: milj. eur 05/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä -5,9 Poistoarvion muutos, sis. poliisitaloon ja kantasatamaan liittyvät alaskirjaukset -3,6 Myyntivoittotavoitteen tarkentuminen (sis. kantasataman) 1,0 Muutokset seurannassa 06/2015 yhteensä -2,6 06/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä -8,5 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Tilikauden 2015 tulos on 0,1 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus olisi jäämässä 8,5 milj. euroa talousarviosta. Esityslistan liitteenä on ulkomaanmatkaraportti tammi-toukokuulta. Esityslistan liitteenä on Strategian ja talouden toteutumisraportti Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

12 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 10 Liitteet: 1. Graafinen seuranta 1-6/ Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset) 3. Strategian ja talouden toteutumisraportti Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin liitteineen tiedoksi ja päättää lähettää sen tiedoksi valtuustolle. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

13 TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero %-ero TA2015 TOT %-ero TA2015 TOT2014 Tammi ,1 8,1-1, Tammi ,2 8,3 0, Helmi ,9 15,5-0, Helmi ,0 15,9 0, Maalis ,4 23,7-0, Maalis ,9 23,7 0, Huhti ,0 32,8-0, Huhti ,8 31,4 0, Touko ,7 41,5-0, Touko ,9 39,6 0, Kesä ,4 53,0-1, Kesä ,4 51,4 1, Heinä ,3 0,0 60,3 Heinä ,3 0,0 60,3 Elo ,4 0,0 68,4 Elo ,4 0,0 68,4 Syys ,5 0,0 76,5 Syys ,3 0,0 76,3 Loka ,7 0,0 82,7 Loka ,3 0,0 84,3 Marras ,7 0,0 90,7 Marras ,1 0,0 92,1 Joulu ,0 Joulu ,0 Toimintakatteen seuranta Palkat ja palkkiot seuranta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

14 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP TP TA TA Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero %-ero TA2015 TOT %-ero TA2015 TOT2014 Tammi ,3 7,9-2, Tammi ,0 8,1-0, Helmi ,6 14,3-2, Helmi ,3 15,2 0, Maalis ,3 20,6-2, Maalis ,4 22,9 0, Huhti ,7 29,5-2, Huhti ,9 32,0 0, Touko ,8 36,5-1, Touko ,0 40,2-0, Kesä ,1 44,0-3, Kesä ,3 50,7-0, Heinä ,9 0,0-53,9 Heinä ,6 0,0 58,6 Elo ,2 0,0-60,2 Elo ,3 0,0 66,3 Syys ,9 0,0-66,9 Syys ,0 0,0 74,0 Loka ,4 0,0-81,4 Loka ,4 0,0 82,4 Marras ,3 0,0-88,3 Marras ,0 0,0 90,0 Joulu ,0 Joulu ,0 Toimintatulojen seuranta Toimintamenojen seuranta Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

15 TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa KUMULATIIVINEN TULOS Tammi Tammi Helmi Helmi Maalis Maalis Huhti Huhti Touko Touko Kesä Kesä Heinä Heinä Elo Elo Syys Syys Loka Loka Marras Marras Joulu Joulu Kumulatiivinen tulos Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LIITE: Kaupunginhallitus / 194

16 KOTKAN KAUPUNGIN ULKOMAANMATKALASKURAPORTTI sisältää liikelaitokset HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS Edustus Pietarin Perhelomakampanja - tapahtumassa KUSTANNUS- PAIKKA OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET (erittele alla olevaan sarakkeeseen, mitä summa pitää sisällään) 285,05 = matkakulut 134,40, hotelli 50,00, päiväraha 100,65 MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) Airaksinen Lioudmila Venäjä Pietari Alv-yhtymä Lentoliput + lentokenttäkuljetus 386,20, majoitus 297,00, osallistumismaksu Haapanen Jorma Unkari Budapest Kuntajohdon opintomatka Budapestiin. Kaupunginhallitus Päivärahat 126,9 1666,80 osall.maksu 1590,00 messuosasto 2500,00 tarjoilu 288,75 esiintyjä 228,90 hotelli 306,00 Maanhankinta ja 273,90 Lentoliput 392,50 Hannonen Markku Ranska Nizza MIPM-kiinteistömessuille osallistuminen luovutus sis. päivärahat Yhteensä 5306,15 Kotka-Pietari yhteistyöraamisopimuksen Kirjaamo- ja matkaliput 164,95, Hassinen Raino Venäjä Pietari neuvottelut toimistopalvelut 51,85 päivärahat majoitus 175,58 Neuvottelut Kantasataman hankkeista, Helsinki-Keskus ja syksyn Kotka-päivät Kirjaamo- ja matkaliput 158,60, Hassinen Raino Venäjä Pietari Pietarissa toimistopalvelut 70,15 päivärahat majoitus 181,75 Projektimatka, Euroopan Komission Perusopetuksen Helenius Jenna Espanja Kanarian saaret rahoittama hankkeet 0,00 0 Erasmus+ VETA projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan Helenius Jenna Bulgaria Muu kohde Komission rahoittama Langinkoski 0,00 0 Projektimatka, Euroopan Komission Perusopetuksen Helve Taina Espanja Kanarian saaret rahoittama hankkeet 0,00 0 Erasmus+ VETA Projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan Helve Taina Bulgaria Muu kohde Komission rahoittama Langinkoski 0,00 0 Järvinen Eveliina Portugali Lissabon Non- formal education Nuorisotalo Welho 120 päivärahat Kataja Jaana Tanska Muu kohde Jobshadowing Konservointilaitos 363,80 Laaksonen Heikki Unkari Muu kohde Diadem viherkattoseminaari 2015 Puistotoimiston hallinto Päivärahat 98,55, kmkorvaus Kotka-Hki- Kotka 114,40 ja pysäköinti lentokentällä 80,00, yht. 292,95 Osallistumismaksu 300 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

17 Kotkan ja Pietarin välinen yhteistyösopimus, Lindelöf Henry Venäjä Pietari KH Kaupunginhallitus 51,85 päivärahat matkaliput 164,95, majoitus 175,58, taksimatkat / kuljetukset 301,80, neuvottelukulut 633 Lindelöf Henry Britannia Lontoo Lindelöf Henry Venäjä Pietari Risteilyliikennettä koskeva markkinointitapahtuma KH Kaupunginhallitus 83,95 päivärahat Neuvottelut venäjän taiteen museo sekä ulkoaisainkomitean kanssa Kaupunginhallitus 70,15 päivärahat matkaliput 305,23, majoitus 277,45, taksimatkat / kuljetukset 125,73, muut kulut 135 (taksimatkat Lontoossa) matkaliput 158,60, majoitus 181,75, taksimatkat / kuljetukset 362,48, neuvottelukulut 1038,12 Lindholm Terhi Ranska Nizza MIPIM-messut Cannesissa Lehdistötilaisuus Helsinki-keskuksen uusista internetsivuista ja keskuksen viestintäryhmän Makkonen Kari Venäjä Pietari kokous Makkonen Kari Venäjä Pietari Helsinki-keskuksen viestintäryhmän kokous Suomi-talossa (matkakertomus mukana) Viestintä ja suhdetoiminta Viestintä ja suhdetoiminta Viestintä ja suhdetoiminta Vainio Marjo Ruotsi Tukholma Valtakunnalliset Uimahalli- ja kylpyläpäivät Terveysliikunta 410,06 = päiväraha 273,90, kuljetus 136,16 77,91 = päiväraha 71,68 kuljetus 6,23 40,00 = päiväraha 273,02 (133,82 kilometrikorvaus, 139,20 Päiväraha) osallistumismaksu 1590,-, lennot 392,50, hotelli 366,-, tarjoilu 288,75, esiintyjä 228,90, messukumppanuus 2500,-, neuvottelu 75,-, pysäköinti 61,- yht. 5502,15 junaliput 101,70, hotelli 84,21 yht. 185,91 junaliput 108,38, kuljetukset 27,85 yht. 136,23 osallistumismaksu 270,00 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

18 KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN LIITE: Kaupunginhallitus / 194

19 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma ja ennuste... 1 Talousarvion toteutuminen toimielimittäin ja ennuste 2 Pitkä tuloslaskelma. 4 Verotilitykset ja kumulatiivinen vuosikate kuukausittain... 5 Investointien yhteenveto... 6 Katsaus henkilöstöstrategian toimeenpanoon 7 Katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteisiin.. 11 Konsernihallinto. 17 Kaupunginhallitus, kaupunkistrategian toteutuminen.. 17 Ympäristölautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 20 Kulttuurilautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen 24 Tekninen lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 27 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 29 Liikuntalautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen.. 36 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 38 Liikelaitokset.. 42 ICT-Kymi. 42 Kymenlaakson pelastuslaitos.. 44 Kymijoen Työterveys 47 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

20 1 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2015 Kirjanpito Muutos ed. Muutos Edelliset Ennuste vuoteen % 12 kk Vertailutieto ed. vuoden sama ajankohta Toimintatuotot 103,2 45,4 49,1-3,7-8 % 102,6 102,1 Henkilöstökulut -158,4-81,3-81,3 0,0 0 % -155,3-158,4 Palvelujen ostot -165,9-83,5-85,8 2,3-3 % -173,8-167,1 Muut toimintakulut -70,1-35,1-33,1-2,0 6 % -68,5-71,6 TOIMINTAKATE -291,3-154,5-151,0-3,5 2 % -295,0-295,1 Verotulot 213,6 110,3 109,2 1,1 1 % 210,3 209,9 Valtionosuudet 93,5 48,3 45,5 2,8 6 % 93,4 96,7 Rahoitustuotot ja -kulut 1,4 1,5 2,5-1,1-42 % 3,2 1,4 VUOSIKATE 17,2 5,6 6,2-0,6-10 % 12,0 12,9 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -18,1-9,3-10,1 0,7-19,7-18,9 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-2,8 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 19,4 0,0 TILIKAUDEN TULOS -0,9-3,7-3,8 0,1 11,4-8,8 Poistoeron ja varausten muutokset 1,2 0,0 0,0 0,0 3,8 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,3-3,7-3,8 0,1 15,3-8,5 LIITE: Kaupunginhallitus / 194

21 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakun ta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelu lautakunta TELA Tekninen lautakunta SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,00 % Henkilöstökulut ,21 % Palvelujen ostot ,64 % Muut toimintakulut ,67 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,85 % Ero TA/Ennuste TOIM INTAKATE ,42 % Toimintatuotot Henkilöstökulut ,02 % Palvelujen ostot ,94 % Muut toimintakulut ,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,00 % -370 TOIM INTAKATE ,23 % Toimintatuotot ,30 % Henkilöstökulut ,50 % Palvelujen ostot ,92 % Muut toimintakulut ,99 % S8 Sisäiset tuotot ,39 % S9 Sisäiset kulut ,48 % TOIM INTAKATE ,27 % Toimintatuotot ,30 % Henkilöstökulut ,24 % Palvelujen ostot ,67 % Muut toimintakulut ,30 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,39 % TOIM INTAKATE ,87 % Toimintatuotot ,17 % Henkilöstökulut ,55 % Palvelujen ostot ,00 % Muut toimintakulut ,77 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,78 % TOIM INTAKATE ,57 % Toimintatuotot ,49 % Henkilöstökulut ,91 % Palvelujen ostot ,11 % Muut toimintakulut ,30 % S8 Sisäiset tuotot ,87 % S9 Sisäiset kulut ,61 % TOIM INTAKATE ,17 % Toimintatuotot ,79 % Henkilöstökulut ,43 % Palvelujen ostot ,93 % Muut toimintakulut ,29 % S8 Sisäiset tuotot ,87 % S9 Sisäiset kulut ,09 % TOIM INTAKATE ,70 % Toimintatuotot ,16 % Henkilöstökulut ,54 % Palvelujen ostot ,50 % Muut toimintakulut ,81 % S8 Sisäiset tuotot ,75 % S9 Sisäiset kulut ,65 % TOIM INTAKATE ,33 % LIITE: Kaupunginhallitus / 194

22 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma Budjetti TA Tot% Ennuste Toimintatuotot ,71 % Henkilöstökulut ,99 % Palvelujen ostot ,34 % Muut toimintakulut ,18 % S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut ,25 % Ero TA/Ennuste TOIM INTAKATE ,84 % Toimintatuotot ,45 % Henkilöstökulut ,32 % Palvelujen ostot ,48 % Muut toimintakulut ,03 % S8 Sisäiset tuotot ,96 % S9 Sisäiset kulut ,54 % TOIM INTAKATE ,52 % Toimintatuotot ,12 % Henkilöstökulut ,05 % Palvelujen ostot ,66 % Muut toimintakulut ,19 % TOIM INTAKATE ,48 % Toimintatuotot ,55 % Henkilöstökulut ,59 % Palvelujen ostot ,41 % Muut toimintakulut ,16 % TOIM INTAKATE ,32 % Toimintatuotot ,87 % Henkilöstökulut ,48 % Palvelujen ostot ,76 % Muut toimintakulut ,38 % TOIM INTAKATE ,29 % Toimintatuotot ,03 % Henkilöstökulut ,31 % Palvelujen ostot ,34 % Muut toimintakulut ,05 % S8 Sisäiset tuotot ,87 % S9 Sisäiset kulut ,87 % TOIM INTAKATE ,03 % LIITE: Kaupunginhallitus / 194

23 TULOSLASKELMA KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI 4 Kirjanpito LTA2015 Vert. tilanne Tot. %/ Muutos-% LTA Toimintatuotot Myyntituotot % -2 % Maksutuotot % 3 % Tuet ja avustukset % -35 % Muut toimintatuotot % -17 % Valmistus omaan käyttöön % -9 % Toimintatuotot yht % -8 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot % 1 % Henkilösivukulut Eläkekulut % -2 % Muut henkilösivukulut % -10 % Palveluiden ostot % -3 % Aineet ja tarvikkeet % -8 % Avustukset % 4 % Muut toimintakulut % 25 % Toimintakulut yht % 0 % ULKOINEN TOIMINTAKATE % 2 % Sisäiset myynnit % -5 % Sisäiset ostot % -5 % TOIMINTAKATE % 2 % Kunnallisvero % 1 % Kiinteistövero % Yhteisövero % 3 % Verotulot yht % 1 % Valtionosuudet % 6 % Rahoitustuot. ja -kulut % -72 % VUOSIKATE % -11 % POISTOT/SATUNNAISET ERÄT Suunn.mukaiset poistot % -8 % TILIKAUDEN TULOS % -3 % Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ % -3 % LIITE: Kaupunginhallitus / 194

24 5 VEROTILITYKSET KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 (1 000 eur) KUMULATIIVINEN VUOSIKATE KUUKAUSITTAIN LIITE: Kaupunginhallitus / 194

25 6 INVESTOINTIEN YHTEENVETO, Talousarvion toteutuminen 1000 euroa HANKERYHMÄ Aineeton käyttöomaisuus Aineeton käyttöomaisuus Yht. Ensikertainen kalustaminen Ensikertainen kalustaminen Yht. Irtain omaisuus Irtain omaisuus Yht. Kiinteä omaisuus / ostot Kiinteä omaisuus Yht. Liikenneväylät Liikenneväylät Yht. Liikuntapaikat Liikuntapaikat Yht. Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Yht. Puistot ja leikkipaikat Puistot ja leikkipaikat Yht. Talonrakennus Talonrakennus Yht. Uudet alueet Uudet alueet Yht. Venesatamat Venesatamat Yht. KAUPUNKI YHTEENSÄ Lisätalousarvio Talousarviomäärärahoja käytettävissä Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Käyttöom myynti Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat Irtain omaisuus Kymenlaakson pelastuslaitos Yht. Investointien hankinnat Rahoitusosuus Aineeton käyttöomaisuus Kymijoen työterveys Yht. Investointien hankinnat Aineeton käyttöomaisuus ICT Kymi Investointien hankinnat LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO Talonrakennuksen investointimenot eriteltyinä: Lisätalousarvio Talousarviomäärärahoja käytettävissä Talonrakennus, Päiväkotien leikkialueet investointimenot Keskeneräiset työt Kiinteistöjen ATK Karhulan uimahalli Kotkan uimala Katariina Karhuvuoren urheilutalo Mussalon koulu, vanha osa Urheilukeskus, katsomotilat, pelikenttä Urheilukeskus, rahoitusosuus Perusparannus Suunnittelu TALONRAKENNUS, YHTEENSÄ LIITE: Kaupunginhallitus / 194

26 KATSAUS HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMEENPANOON 1. Hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu Kriittiset menestystekijät: Resurssien määrittely ja turvaaminen Eläköitymisen hallinnan suunnitelma Kotkan työnantajakuvan parantaminen ja rekrytointien onnistuminen 7 Arviointikriteerit tai -mittarit: Palvelutasolle riittävien resurssien turvaaminen ja lakisääteisten tasojen toteutuminen Henkilöstösuunnitelma kiinteäksi osaksi talousarviota Seurantatiedot rekrytoinneista Toimenpiteet Vuodelle 2015 laadittu henkilöstösuunnitelma on ollut lähtökohtaisesti rekrytointien ja täyttölupien perustana. Osana kaupungin uutta talouden tasapainotusohjelman laadintaa henkilöstösuunnitelma on päivitetty. Raportointikaudella on käynnistynyt yt-menettely ja välisenä aikana käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut, mikä merkitsi myös vakituisen henkilöstön rekrytointikieltoa lukuun ottamatta muutamia ammattiryhmiä, jotka rajattiin kiellon ulkopuolelle. HTV2 ennuste kesäkuu 2015 (vertailu tehdään vuoden 2012 lukuihin talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti) Vakituiset 2226,6 (2012: 2253,0, -26,4,) Määräaikaiset 626,7 (2012: 733,4, -106,7) Yhteensä 2853,3 (2012: 2986,4, -133,1) Täyttöluvat: Vakituiset 30 kpl (hyväksyttyjä 29, joista 4 kpl hyväksyttyjä 1.8. alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Määräaikaiset 153 kpl (hyväksyttyjä 153, joista 22 sisäisesti) Yhteensä 183 kpl (hyväksyttyjä 182, joista 4 kpl ehdollisena 1.8.alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Kaupungin rekrytoinnit 87 ilmoitusta 151 työpaikkaa 1885 hakemusta 2. Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus Kriittiset menestystekijät: Vaativuuteen perustuva palkkaus Kannustinjärjestelmän rakentaminen Toimivan palautteenantamiskäytännön luominen Työmotivaation vahvistaminen palkitsemisen kautta Arviointikriteerit tai -mittarit: Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä Kehityskeskusteluiden toteutumisaste Työhyvinvointikysely noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet Kaupungissa on käytössä tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu hyväksytyn ohjeen mukaisesti toukokuussa. Seuraavan kierros on syyskuussa. HyTy-palkkioita jaettu yhteensä 47 henkilölle (vastaa 1880 euroa). Kaudella elokuu elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa LIITE: Kaupunginhallitus / 194

27 3. Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Kriittiset menestystekijät: Esimiesten tukeminen koulutuksella Yhdenvertaisen esimiestyön turvaaminen Kehityskeskusteluiden käyminen Vuorovaikutuksellisen viestinnän edistäminen Yhteistoiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi johtamista 8 Arviointikriteerit tai -mittarit: Esimieskoulutusten osallistujamäärä ja saatu palaute sekä vastaaminen toiveisiin Esimiesinfojen osallistujamäärät Kehityskeskustelujen toteutumisaste Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet Esimiesinfot: osallistujaa osallistujaa osallistujaa Henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti esimieskoulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa Esimiehen palautetaidot, esimieskoulutus, 10 osallistujaa Vaikeat tilanteet esimiestyössä, esimieskoulutus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, esimieskoulutus 25 osallistujaa Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Kaudella elokuu elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

28 4. Henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito Kriittiset menestystekijät: Ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Toimiva perehdytyskäytäntö Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen Työelämän joustavuuden lisääminen Hyvän työilmapiirin mahdollistaminen Työntekijöiden osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen Arviointikriteerit tai -mittarit: Sairauspoissaoloja kuvaavat mittarit Ammatillisen täydennyskoulutuksen määrä Kaupungin järjestämien henkilöstökoulutusten määrä ja osallistujamäärät Uudelleensijoitettujen määrä ja onnistumisaste Työterveyshuollon palvelujen mittarit Työhyvinvointietujen käyttö Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein 9 Toimenpiteet Sairauspoissaoloennuste 2015: 16,4 16,9 päivää / työntekijä (vuonna 2014 sairauspoissaolot olivat 16,4 päivää/työntekijä) Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti koulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa Esimiehen palautetaidot, EVA -esimiesvalmennus, 10 osallistujaa Vaikeat tilanteet esimiestyössä, EVA -esimiesvalmennus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, 25 osallistujaa Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Henkilöstökoulutukset TEM kilometrikorvausten verollisuus- koulutus, 80 osallistujaa 1.4. Stressinhallinta ja ajankäyttö työelämässä, 6 osallistujaa Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto, 24 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Myös ammatillisessa täydennyskoulutuksessa olevat sisältyvät tähän kokonaismäärään. Uudelleensijoitettuja ja työkokeiluja yhteensä 31 henkilölle, joista onnistuneita 25 (onnistumisaste 80 %) Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa 4 henkilöä Työhyvinvointietujen käyttö Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl. Teatterikäyntejä 230 kpl. Työterveyden käyntimäärät Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl LIITE: Kaupunginhallitus / 194

29 10 Vuodelle 2015 on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, joka on toteutunut suunnitellusti: tuettu esimiehiä sairauslomiin puuttumisessa järjestetty koulutuksia tarjottu tupakanvieroitushoitoa 5 henkilölle Järjestetty liikuntakursseja, yhteensä 8 liikuntaryhmää (tules-ryhmät, kuntosali- ja vesiliikuntaryhmät). Osallistujia yhteensä 66, 502 käyntikertaa. Osallistujat ryhmiin on kohdennettu työterveyshuollon kautta. omalla ajalla toteutettua liikuntaa on tuettu. Vesijuoksuryhmiä ja jumppakursseja on järjestetty kevään aikana yhteensä 58 kertaa, yhteensä 638 osallistumiskäyntiä tarjottu kuntoutusta o kolme kuntoremonttiryhmää keväällä 2015, osallistujia 28 henkilöä o Aslak kuntoutukseen osallistunut eri ryhmiin yhteensä 33 kaupungin työntekijää o Tyk osallistunut eri ryhmiin yhteensä 8 kaupungin työntekijää tehostettu sisäistä viestintää Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

30 KATSAUS TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖ- TAVOITTEISIIN Tammikuu - kesäkuu Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o yhteensä 100 vakinaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Muutos Vakituisten HTV2 - ennuste HTV vuonna HTV vuonna HTV2 ennuste vuoteen 2012 Q1-2/2014 Q1-2/ Konsernipalvelut 560,6 545,3 520,0-40,6 KH Kaupunginhallitus 5,1 4,0 3,5-1,6 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue 74,5 73,7 73,3-1,2 KVLA Keskusvaalilautakunta 1 1,0-1,0 HALL Hallinnon vastuualue 77,8 74,8 73,7-4,1 TELA Tekninen lautakunta 340,5 330,6 312,0-28,5 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 36,8 37,5 38,8 2,0 TARA Talouden vastuualue 24,9 23,7 18,6-6,3 Hyvinvointipalvelut 1692,4 1699,1 1706,6 14,2 TERV Terveydenhuollon vastuualue 259,8 266,3 273,4 13,6 VANH Vanhustenhuollon vastuualue 410,4 389,9 392,7-17,7 SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 182,6 194,6 188,6 6,0 OPET Opetustoimen vastuualue 417,7 432,2 428,7 11,0 PAIV Päivähoidon vastuualue ,8 333,6-4,4 NUOR Nuorisotyön yksikkö 10,4 12,6 12,3 1,9 HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 40,6 47,7 49,5 8,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 32,9 26,0 27,8-5,1 Kotkan kaupunki 2253,0 2244,4 2226,6-26,4 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle Lisäksi ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Toteutunut palkkasumma ennustaa kehitystä paremmin. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu euroa enemmän vakituisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna Vakituisten määrän ja maksettujen palkkojen kehitys on huolestuttavaa kahdesta syystä: vakituisten vähentyminen on hidastunut kun samanaikaisesti palkkojen yleiskorotukset ja lääkäreillä alkaen on kustannusvaikutuksiltaan negatiivinen. Asiaan on puututtu, kun kaupunginhallitus päätti aloittaa koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut osana uutta talouden tasapainottamisohjelmaa ( ), jonka tavoitteena on 33,8 HTV2:n vähennys ja 88,3 vakanssin vähennys vuosina Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi työnantajan ja henkilöstön välisten yt-neuvottelujen tuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen osana palvelurakenteen muutoksia. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

31 12 2. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o 125 määräaikaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Muutos Määräaikaisten HTV2 - ennuste HTV vuonna HTV vuonna HTV2 ennuste vuoteen 2012 Q1-2/2014 Q1-2/ Konsernipalvelut 114,8 74,2 79,8-35,0 KH Kaupunginhallitus 0,0 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin 16,5 9,2 5,6 vast.alu -10,9 KVLA Keskusvaalilautakunta 2,1 2,2 2,5 0,4 HALL Hallinnon vastuualue 18,1 19,7 22,1 4,0 TELA Tekninen lautakunta 75,6 41,0 47,4-28,2 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 0,7 1,2 1,3 0,6 TARA Talouden vastuualue 1,8 0,9 1,0-0,8 Hyvinvointipalvelut 618,6 598,7 546,9-71,7 TERV Terveydenhuollon vastuualue 60,1 58,8 54,9-5,2 VANH Vanhustenhuollon vastuualue 173,5 121,2 131,5-42,0 SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 134,2 138,8 85,9-48,3 OPET Opetustoimen vastuualue 153,6 166,0 171,6 18,0 LANU projektit 1,0-1,0 PAIV Päivähoidon vastuualue 83,9 100,4 91,7 7,8 NUOR Nuorisotyön yksikkö 4,0 1,5 1,4-2,6 HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 4,4 6,6 6,3 1,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 3,9 5,4 3,4-0,5 Kotkan kaupunki 733,4 672,8 626,7-106,7 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle Määräaikaisten ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu euroa enemmän määräaikaisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna Vaikka määräaikaisten vähennys on toteutunut tavoitteen mukaisesti, niin palkkojen yleiskorotus alkaen ja lääkärien palkkojen yleiskorotus alkaen on nostanut palkkakustannuksia. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

32 13 3. Sairauslomapäivät laskevat yhden päivän/työntekijä vuodessa vuosien 2014, 2015 ja 2016 aikana, yhteensä kolme päivää Vertailu tehdään vuoden 2012 sairauspoissaololukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Sairauspoissaolot vastuualueittain yhteensä , kesäkuuhun mennessä 2015 ja vertailu kesäkuuhun 2014 Muutos Vastuualue SPO / hlö SPO / hlö SPO / hlö SPO / hlö Q2/ Q1-2/2014 Q1-2/2015 Q2/2015 KH Kaupunginhallitus 0,0 0,8 0,8 0,0-0,8 KAKU Kaupunkikehitys ja kulttuuri 9,0 7,9 4,3 6,7 2,4 KVLA Keskusvaalilautakunta 0,0 0,7 0,7 0,0-0,7 HALL Hallinto 13,5 13,3 7,2 10,8 3,5 TELA Tekninen lautakunta 21,7 16,6 8,6 8,7 0,1 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 12,0 9,9 6,3 5,3-1,0 TARA Talous 2,2 6,5 3,5 4,7 1,1 TERV Terveydenhuolto 17,4 14,3 7,2 6,8-0,4 VANH Vanhustenhuolto 25,2 24,6 12,7 13,8 1,1 SOSH Sosiaalihuolto 15,8 14,2 7,2 7,9 0,7 OPET Opetustoimi 13,3 11,1 5,7 5,3-0,4 PAIV Päivähoito 21,8 19,3 10,5 10,8 0,3 NUOR Nuorisotyön yksikkö 9,0 8,4 4,0 4,8 0,8 HNLA Hyvinvointineuvola 16,8 9,8 5,7 7,2 1,4 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 16,9 26,4 10,6 13,7 3,1 Yhteensä 18,6 16,2 8,4 8,9 0,5 Jos sairauspoissaolojen kehitys jatkuu ennusteen mukaisesti, ja on todennäköistä, että sairauspoissaolot pysyvät joko samalla tasolla tai nousevat hieman (+0,5 päivää/työntekijä) vuoden 2014 tasoon verrattuna. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna laskua olisi kuitenkin -1,7 päivää/työntekijä. Vuositasolla ennuste sijoittuu 16,4-16,9 sairauspäivään / työntekijä (ka). Kun sairauspoissaolokustannuksia vertailee tämän vuoden (2015) ja viime vuoden (2014) kesäkuun lopun tilanteen osalta, sairauspoissaolojen kustannusvaikutus on olematon. Vuoden 2012 kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna säästöä on syntynyt euroa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

33 4. Palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, vuosien aikana yhteensä 7500 päivää 14 Toteutuma alkuvuonna henkilöä 1065 päivää henkilöä 1344 päivää Osana talouden tasapainottamisohjelmaa Kotkan kaupunki suosittelee henkilöstölle palkattoman vapaan ottamista ja esimiehille sen myöntämistä siinä laajuudessa, kuin se toiminnan kannalta on mahdollista. Palkatonta vapaata säästösyistä on mahdollista käyttää vain siellä, missä toiminta kyetään järjestämään vapaiden aikana ilman sijaisia tai vapaan vuoksi muuten kohoavia kustannuksia. Alkuvuonna 2015 on käytetty palkatonta vapaata säästösyistä 279 päivää enemmän kuin samana ajanjaksona vuonna Mahdollisesti kesälomakausi nostaa vielä pidettyjen päivien määrää. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

34 15 5. Jatketaan ylityökieltoa Vastuualueet kirjaavat talousarviotavoitteisiin vuosien aikana tavoitteet ja keinot vähentää lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia. Vertailulukuna käytetään vuoden 2012 ylityökustannuksia. Toteutuma alkuvuonna 2015 Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Kustannukset tammi - kesäkuu 2014 Kustannukset tammi - kesäkuu 2015 Muutos alkuvuodesta 2014 alkuvuoteen 2015 Hallinnon vastuualue , , , ,47 418,73 Talouden vastuualue 3 309,66 0,00 627,76 318,62-309,14 Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue , , , ,17-743,24 Tekniset palvelut , , , , ,17 Terveydenhuollon vastuualue , , , , ,88 Vanhustenhuollon vastuualue , , , , ,64 Sosiaalihuollon vastuualue , , , , ,87 Opetustoimen vastuualue 3 530, ,41 883,89 320,66-563,23 Päivähoidon vastuualue 4 337, , , , ,00 Hyvinvointineuvolan vastuualue 3 097, ,25 341,00 345,32 4,32 Nuorisotyön yksikkö 1 184,39 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikuntayksikön vastuualue , , , , ,29 Kotkan kaupunki , , , , ,29 Ylityökustannukset ovat nousseet vuoden 2014 kustannuksista eurolla, mikä selittyy teknisissä palveluissa kiinteistönhoidossa mm. kaudelle sattuneella vaalityöllä ja useamman työntekijän sairauslomilla, joita on hoidettu muiden työntekijöiden vuoron jatkamisella ylityönä sekä katukunnossapidossa talvisesongilla. Terveyden- ja vanhustenhuollossa kustannusnousu selittyy hoitohenkilökunnan palkan yleiskorotuksilla ja vuoden alusta Lisäksi vanhustenhuollossa on ollut ajoittain vaikeuksia saada sijaisia, ja työtä on osittain jouduttu tekemään lisä- ja ylityönä. Pitemmällä tarkasteluvälillä muutos on tavoitteen mukainen. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

35 16 6. Yhteenvetoarvio kustannusvaikutuksista Henkilöstöperusteiset kustannussäästöt ovat toteutuneet tavoitteen suuntaisesti, kuitenkin odotettua hitaammin. Kuuden miljoonan euron säästötavoitteesta henkilöstökuluissa noin puolet on saavutettu vuodesta 2012 alkaen kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Palkkakulut (netto) Huom! yleiskorotusten vaikutus & Sairauspoissaolot 755 Kustannusvaikutus 1-6/ 2015 verrattuna 1-6/ Ylityökustannukset Yhteensä Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Henkilöstöön kohdistuvat säästöt vuodesta asti Palkkakulujen lasku vuodesta 2012(netto) Sairauspoissaolojen lasku vuodesta Ylityökustannusten säästö vuodesta Palkaton säästösyistä Yhteensä Uuden talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on, että kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä kaupungin käyttötaloudessa saavutetaan lähes 11 miljoonan säästö, josta henkilöstökustannusten säästötavoite on maksimissaan 1,3 miljoonaa euroa. Raportointikaudella käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut välisenä aikana. Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi työnantajan ja henkilöstön välisten neuvottelutuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen. Palvelurakennetta ja -verkostoa sekä toimintoja uudelleen järjestämällä tavoitellaan nykyistä toimivampia ja tehokkaampia palveluja sekä kustannussäästöjä siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluihin. Toimenpiteet jalkautetaan vastuualueille alkaen. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

36 17 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Kärkikohteiden ja tapahtumien kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Vellamo (maksavat 6 900) Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Kävijämäärät: Vellamo Vellamo maksavat Meripäivät Kirjasto Maretarium Tapahtumia yht. 500 Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Kirjasto Maretarium (maksavat ) Tapahtumat 191 Kantasataman maankäyttösopimus ja keskeiset sopimukset valmistuneet Uusien työpaikkojen määrä Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoice-kaupan määrä Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Kotka 600 (brutto) Kotka 300 (netto) Milj.,invoicekaupasta ei ole saatavilla tilastotieto Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa -kokeilun laajentaminen. Yritysten palvelemisen kehittäminen mm. uuden toimintamallin avulla. Seurantajaksolla ei ole tapahtunut uusia sijoittumisia. Seuranta vuositasolla (tammitoukokuu) Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa on otettu käyttöön kaupunkikehityksen ja kaupunkisuunnittelun vastuualueilla. Yritysten palvelemisen parantamiseksi ollaan päätetty konsernitason toimintamallista. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämis-hankkeita Kantasataman asemakaava lainvoimainen. Karhulanniemen kaa- Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Hyväksymismenet- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee varunko valmistuu. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe käynnissä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194 telyyn syksyllä. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe on käynnissä.

37 18 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Vakituinen henkilökunta, ks. s. 11. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Henkilöstömäärän vähennys etenee talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti. Avoimen hallinnon ohjelman toteuttaminen Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta vuoden 2015 aikana on 35 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 41 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot laskevat 1,0 päivää/työntekijä. Kaupunki on mukana valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kehittämisohjelmassa. Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään ja käyttöä lisätään Määräaikainen henkilökunta, ks. s. 12. Sairauspoissaolot, ks. s. 13. Kaupunki on mukana avoimen hallinnon ohjelmassa. Avoinkotka.fi-sivustoa on käytetty Kantasatama-hankkeen viestintäkanavana. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Vuosikate vastaa poistoja ja investointeja Vuosikate 19 milj. euroa 1-6/2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. Velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva 2015 euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

38 19 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vesistön tila Kotkan alueen pistekuormitustaso laskee. Kotkan kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/a) Päästöt vähenevät, päästötasotavoite on t/vuosi. Seuranta vuositasolla. Seuranta vuositasolla. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raaka-aineena (Kotkan energia) (%) Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli 50 %. Kaupungin toimintojen energiankulutus on alle MWh/vuosi. Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat v. 2014: 54,34 % Seuranta vuositasolla. Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnissä yhdessä Kaakkois-Suomen ELY:n ja alueen kuntien kanssa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

39 20 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Kehitetään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia Rakennusvalvonnan sähköistä asiointia lisätään. Rakennusvalvonta on liittynyt valtakunnalliseen lupa.fi sähköiseen järjestelmään. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyt sujuvia Rakennuslupien ratkaisemisen delegointia lisätään. Ei ole lisätty. Ympäristönsuojelussa kehitetään sähköistä lupa- ja ilmoitusmenettelyä ympäristöministeriön lupapistepalvelun kehittämishankkeen pohjalta.. Osallistutaan lupa.fipilottihankkeeseen ja tapaamisiin. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu Asuinympäristön kuluttaja- palveluita, kuten leikkikenttiä, uimahalleja, kauneushoitoloita ja elämyspalveluita, valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Kymenlaakson kuntien yhteistyötä ekotehokkuuden edistämisessä vahvistetaan. Kootaan kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. Toteuma 15 %, valvonta painottuu syksyyn. Kotkan Kekeverkosto perustettiin 12/2014, noin 25 toimijaa. Verkosto kokoontui neljä kertaa Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Rakentamisen energiatehokkuus Energianeuvontaa jatketaan rakennusvalvonnassa yhteistyössä kaupunki- Toteutunut. suunnittelun kanssa. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Kaupungin ekotukitoimintaa ja ekoarkea kehitetään. Ekoaviisi ilmestyi kaksi kertaa. Teematapahtumat ja koulutukset toimivat kehittämi- LIITE: Kaupunginhallitus / 194

40 21 sen välineinä. Järjestettiin yhteinen ekotukihenkilökoulutus Haminan kanssa 3/2015. Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on - 0,69 milj. euroa, mikä on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Toimintamäärärahasta on käytetty 63,9 %. Kulut ja tuotot ovat kertyneet edellisvuotta hitaammin. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa 0,85 milj. euroa noin 0,1 milj. eurolla. Rakennusvalvonnan osalta toimintatuottotavoitteen ennustetaan toteutuvan 100 %:sti, mikäli Outlet -hanke käynnistyy. Rakentamisen määrään vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne taantuman ja työttömyyden seurauksena. Rakennusvalvonnan ulkoisen toimintakatteen ennustetaan olevan - 0,19 milj. euroa, joka on sama kuin tavoitetaso. Ympäristölautakunnan vuoden 2015 toimintakate tavoite on - 1,0 milj. euroa. Toimintakatteen ennustetaan olevan -1,2 milj. euroa, mikä merkitsee ylitystä talousarvioon 0,1 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

41 22 KULTTUURILAUTAKUNTA Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen Kärkikohteiden ja tapah- ja omaleimainen tumien kehittäminen ja kaupunki, jossa tapahtumien kävijämäärät, tapahtu- määrä Tavoitetaso 2015 Toteuma Vellamo Kirjasto Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 500 Vellamo Kirjasto kävijät Tapahtumat 191 Lautakunnan alaisten instrumenttien (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupunginkirjasto, Kymenlaakson museo ja Avustusbudjetti) kokonaiskehitystyö saatiin alulle loppukeväästä 2015 uuden kulttuurijohtajan aloitettua toimessaan. Kesän ja alkusyksyn prioriteetti on ollut prosessien ja sidosryhmien kartoittaminen. Lautakunta tulee käsittelemään syksyllä kulttuurijohtajan ja toimijoiden yhdessä laatiman tiekartan, johon sisältyy toimintatapojen uudistaminen ja tehokkuuksien hakeminen erilaisten muodollisten ja sisällöllisten uudistusten kautta. Tiekartan merkittävä määrittäjä on myös KH:n hyväksymä säästöohjelma, jonka implementointi alkaa syksyllä Kulttuurisasiainkeskuksen osalta kehittäminen on suuntautunut henkilöstömuutosten prosessointiin ja ydintapahtumien (keväällä Dreamwall) tuotannolliseen ammattimaistamiseen. Kirjastojen osalta kehittäminen on suuntautunut tilojen kunnostuksiin ja tapahtumatuotantojen vakiinnuttamiseen. Museon kohdalla kehittämisen keihäänkärkinä ovat olleet näyttelyn uudistaminen palvelumuotoiluhankkeiden tuloksia hyödyntäen ja yhteistyö Oxford Research:in kanssa. Kulttuuriasiainkeskus Kulttuuriasiainkeskuksen kevään päätapahtuma Dreamwall pidettiin Merikeskus Vellamossa, jossa se keräsi kahden päivän aikana yhteensä yli 1500 osallistujaa ja sai laajasti huomiota mediassa. Dreamwall toteuttaa ajatusta Vellamon, Kulttuuriasiainkeskuksen, Nuorisotoimen, Kaupunginteatterin ja Opetustoimen hyvästä yhteistyöstä ja tuo yli 1500 kotkalaista nuorta merikeskukseen. Kulttuuriasiainkeskuksen pienempiä tuotantoja ovat muun muassa Runoklubit, joissa on käynyt yhteensä 240 ihmistä ja Kansallinen veteraanipäivä, jota vietettiin Kymin kirkossa ja Helilän seurakuntakeskuksessa, juhlatilaisuuteen osallistui yli 200 henkeä. Kaupunginkirjasto Kirjastojen alkuvuotta ovat sävyttäneet remontit ja ilmeiden uudistamiset, joiden myönteinen vaikutus on alkanut näkyä lähes välittömästi. Asiakkaat ovat löytäneet pääkirjaston raikastuneen ja uudistuneen kolmannen kerroksen kiitettävästi. Palaute on ollut myönteistä, vaikka kolmannen kerroksen remontointi onkin vaikuttanut lainaus- ja kävijälukuihin. Kokonaislainaus- ja kävijäluvut ovat siis olleet laskussa, poikkeuksena Otsolan sivukirjasto, jossa lainaus on muutamina kuukausina noussut yli kymmenen prosenttia. Pääkirjastossa lainaus- ja kävijälukuihin vaikutti vielä tammikuun ajan jatkunut kolmannen kerroksen remontti. Lopputulos oli erittäin onnistunut uusine työskentelypisteineen, opiskelu- ja mediatiloineen sekä tutkijanhuoneineen. Karhulan kirjastoa puolestaan remontoitiin toukokuun kahden viimeisen viikon aikana, jolloin kirjasto oli kokonaan suljettu, mikä luonnollisesti vaikutti lainauslukuihin. Talousarvion toteuma on suunnitelman mukainen. Myös investoinnit tulevat toteutumaan loppuvuoden aikana suunnitellusti. Tapahtumatuotannot jatkuivat vilkkaana kevätkaudella. Erityisesti kirjalliset illat, nukketeatteriesitykset ja mobiililaiteopastukset olivat suosittuja. Monia vakiintuneita tapahtumia kuten satutuokioita, lukupiirejä, elokuvaesityksiä, monikulttuurisia suomikerhoja ja lukukoirien vierailuja jatkettiin keväällä. Kirjavinkkaus ja muu koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli myös aktiivista. Kymenlaakson museo Kymenlaakson museon näyttelyn uudistaminen on ollut kriittinen sijoitus tulevaisuuteen. Kävijämäärien lisääminen ilman keskeisten näyttelyiden merkittävää uudistamista on käytännössä mah- LIITE: Kaupunginhallitus / 194

42 23 dotonta. Tästä johtuen alkuvuodesta (maaliskuun alussa) museo sulki 2. kerroksen näyttelytilan ja aloitti merkittävän suunnittelu- ja uudistamisprosessin. Uudistettujen näyttelyosioiden vaikutus tullaan näkemään vasta vuoden 2016 puolella ja vaikuttanee siis myös syksyn kävijämääriin. Koko Vellamon kävijämäärät olivat hieman edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät, mutta kävijämäärän tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Museon käynnissä olevan näyttely-uudistuksen ja koko Vellamon palvelumuotoilukonseptin toivotaan tuovan lisää näyttelykävijöitä ja asiakaslähtöisiä palveluita loppuvuodesta alkaen. Kokouspalveluiden käyttö on jatkanut nousuaan ja sen lisäämiseen on vielä potentiaalia, erityisesti Kantasataman uusien hankkeiden myötä. Vellamon kaikkien toimijoiden yhteisten yksiköiden (asiakaspalvelu, viestintä jne.) toiminnan kehittämistä jatketaan asiakkaiden mukaan ottamista edistäen kulttuurijohtajan johdolla. Vuoden 2015 alusta Kymenlaakson museolle siirtyi Galleria Uusikuvan toiminta ja vastuu kaupungin taidekokoelmista. Uusikuvan näyttelyissä on alkuvuoden aikana käynyt noin 1800 kävijää ja taidekokoelmaa on kartoitettu kahdella työllä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

43 24 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusta kehitetään Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään Uutta vuorovaikutustilaa kaupungintalon alakerrassa hyödynnetään monipuolisesti Kotkansaaren ja kantasataman jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämissuunnitelma laadittu Uusi vuorovaikutustila ei vielä varusteltu. Vuorovaikutusta on painotettu toiminnassa. Suunnitelma on keskittynyt Kantasataman alueelle. Aluetta laajennetaan Kotkansaaren yleiskaavan yhteydessä 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Toiminnallisesti kiinnostavien ja monipuolisten paikkojen kehittäminen Kauppatorin kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä torin toimijoi- Kauppatorin suunnitelman ensimmäisen vaihe käytössä, työ jatkuu. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kaupunkisuunnittelun yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille den kanssa Kantasataman asemakaava lainvoimainen Kansallisen kaupunkipuiston jalkauttaminen yritysten hyödynnettäväksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Toimenpiteitä aloitettu Vetovastuu Cursorilla 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämishankkeita Karhulan keskustan kehittämishanke ja Kotkansaaren osayleiskaavoitus käynnissä YTK:n kesäkoulu työstää Karhulan keskustaa. Kotkasaaren OYK käynnistyy elokuussa. Asuntopoliittinen ohjelma Valmistuu vuoden Työ on kesken. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee 2015 aikana Yleiskaavahankkeen tavoitevaihe käynnissä Tavoitevaihe on käynnissä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupunkisuunnittelun prosessit toimivat sujuvasti ja vastaavat toimintaympäristön haasteisiin Prosessien kaikille osille on tekijä Yleiskaava-arkkitehdin virka täyttämättä. Liikennesuunnittelu ostopalveluna. Paikkatietokäsittelijöiden toimia täyttämättä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

44 25 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vastuualueen sisäistä vuorovaikutusta kehitetään Sisäisten tehtäväraatien kokeilu Tehtäväraadit ovat kokoamatta. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Tonttituotantoprosessin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta Pitkäntähtäimen suunnittelua hyödynnetään seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa Rakennuskannan käyttö-, myynti-, kehittämis- ja purkuvaihtoehtojen kattava arviointi PTS-työ ei ole edennyt suunnitellulla tavalla, tilannetiedon keruu käynnissä. Työ on käynnistynyt toimitilapäällikön aloitettua virassa. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kantasataman ympäristöohjelma laadittu Kantasataman l vaiheen Breeamsertifikaatti hankittu Breeam-työn vaihe seuraa hankkeen vaihetta. Talous Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästötavoite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Maanhankinta ja luovutus Hovinsaarenrannan kaksi ensimmäistä kerrostalotonttia on myyty n euron kauppahinnalla. Maanhankinta ja -luovutus on muutoin painottunut asemakaavan toteuttamiseksi tehtyihin kauppoihin ja vaihtoihin. Tonttien luovutuksen osalta on pääpaino Räskin alueella, jossa on 12 varausta. Rakentajat pääsevät paikalle lokakuun alussa. Kantasataman kaupallisen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat satamahallien hankintaa koskevat sopimukset ovat lisämäärärahaesityksineen kaupunginvaltuustossa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

45 26 Kaavoitus Asemakaavoitus painottuu edelleen elinkeinotontteihin. Jumalniemen kehittämishanke yhdessä kiinteistönomistajien kanssa on käynnistynyt. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n kansainvälinen kesäkoulu työskentelee Kotkassa ja pohtii Karhulan keskustan ja Jumalniemen alueiden kehittämistä. Kantasataman kaava on menossa hyväksymismenettelyyn kesän aikana yhdessä aluetta koskevien sopimusten kanssa. Ristinkallion ja Rasinkylän kaavat tulevat ehdotuksena nähtäville elokuun aikana. Kierikkalan kalastusmatkailuelinkeinoa tukeva asemakaava on saanut lainvoiman. Keskussairaalan hanke etenee sairaala-alueen suunnittelun vaatimassa aikataulussa. Karhulanniemen kaavarunko on tulossa hyväksyttäväksi loppusyksystä. Alueen suunnittelu jatkuu asemakaavojen muodossa maanomistajan kanssa yhdessä sovittavassa aikataulussa. Pohjolatalon kaavamuutos sai lainvoiman tammikuussa, mutta rakentaminen ei ole toistaiseksi käynnistynyt. Räskin alueelta on varattu 8 tonttia. Rakentaminen voi alkaa alueella syksyllä Räskin jälkeen uusien, merkittävien omakotialueiden tuominen kaavoitusohjelmaan edellyttää maanhankintaa, jonka pohjaksi tarvitaan yleiskaavoitusta. Karhulan Pitkäsaaren ranta-asemakaava on käynnistynyt ja luonnos tulee nähtäville syksyllä Energia- ja ilmastoasioiden arviointi on otettu yhdeksi tarkastelukohteeksi kaavojen yhteydessä. Arviointi sisältää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, alueen joukkoliikenneyhteyksien, hyvien kävelyolosuhteiden ja pyöräilyn sekä kestävien energiaratkaisujen mahdollistamisen arvioinnin. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtäville. Saatu palaute on pääosin käsitelty ja kaava tulee hyväksyttäväksi loppuvuodesta Seudun strateginen yleiskaavatyö on käynnistynyt ja tavoitevaihe on meneillään. Hankkeessa kytketään uudella tavalla toisiinsa elinkeinokehittäminen, alueen markkinointi ja maankäytön suunnittelu. Mittaus- ja kiinteistötoimi Kotka siirtyy käyttämään suositusten mukaista N2000 korkeusjärjestelmää alkaen. Mittaukset ja laskenta korkeusjärjestelmän vaihtamiseksi on tehty. Aineistojen muuntaminen ja sidosryhmille tiedottaminen on valmisteltu ja toteutetaan syksyllä. Maastomittauksia on tehty tasokoordinaatiston paikallisten virheiden selvittämiseksi tulevien korjausten tekemistä varten. Keskeisten tehtävien prosessien ajantasaistaminen on aloitettu kiinteistöselvitysten ja pohjakartan tarkistuksessa sekä tonttijako- ja toimituskarttojen tuottamisessa. Maksamattomien venepaikkamaksujen ja talvisäilytysmaksujen keräämistä on tehostettu. Kiinteistötoimitukset ja rakennusvalvontamittaukset on tehty tilausten mukaisesti. Kiinteistöselvityksiä ja pohjakartan tarkistuksia tehdään kaavoituksen edellyttämillä alueilla. Toimitilahallinto Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt edellisvuoteen verrattuna sähkökustannuksissa, mutta vastaavasti väistötilojen aiheuttamat määrärahat eivät tule riittämään. Toimitilahallinnolle talousarvioon 2015 kirjattua 1,94 milj. euron säästötavoitetta ei tulla saavuttamaan. Uimala Katariinan altaan korjaukseen kohdistettu korjausmääräraha kohdistetaan uudelleen / käytetään Uimalan kuntotutkimuksiin ja tarveselvityksen laatimiseen. Urheilukeskuksen katsomotilojen rakentaminen käynnistynee syksyllä (rahoitusratkaisu vielä avoin) Talousarvioon eivät ole sisältyneet katsomon suunnittelukustannukset, jolloin suunnitteluun varatut määrärahat ylittyvät. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

46 27 TEKNINEN LAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Tekniset palvelut osallistui kyselytutkimukseen, jonka tulokset saadaan syksyllä. Talonsuunnittelun hinta-/ laatusuhteen arviointi Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenetelmän mukaan Pisteytys- ja puitesopimusperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa. Suunnittelijat valitaan niiden mukaan. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kilpailutuksissa ja päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Hankintakilpailutusten ja päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Päätösten yhteydessä on mietitty yritysvaikutuksia. Yhdessä Cursorin kanssa on kehitetty menettelytapaa yrityskontakteihin reagoimiseen. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista Teknisten palveluiden johtoryhmässä on mukana henkilöstön edustajat ja muistiot jaetaan kaikkiin työpisteisiin. Tiedotteita ajankohtaisista asioista on jaettu nettiin ja tiedotusvälineille. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä Joukkoliikenteen matkus- Joukkoliikenteen Kotkan paikallisliiken- LIITE: Kaupunginhallitus / 194

47 28 kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa tajamäärä. matkustajamäärä pyritään nostamaan vuoden 2013 tasolle. teen matkustus tammi-kesäkuussa on pudonnut 8,3 % vuoden 2013 tammikesäkuun tasosta.. Kaupungin hankintojen ekologisuus Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Hankinnoissa on mahdollisuuksien mukaan otettu ekologisuus huomioon. Peruskorjaus- ja uudisrakennusvaiheissa kaupungin kohteet suojataan sään vaikutuksilta, kosteusvahingoilta Työt suoritetaan suojatusti Työt on tehty tarvittaessa suojatusti. TEKNISET PALVELUT Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Investointeihin on esitetty Kantasataman suunnitteluun lisämäärärahaa ( euroa). Esityksen käsittely on kesken. E 18 erillishankkeen urakan kustannukset kertyvät urakan edistymisen myötä eikä kustannusten tarkka ennustaminen vuoden vaihteen tilanteeseen ole mahdollista. Hyvin todennäköisesti hankkeelle joudutaan hakemaan vuodelle 2015 lisämäärärahaa, joka kuitenkin pienentää taloussuunnitelmassa hankkeelle vuodelle 2016 varattua määrärahaa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

48 29 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen vanhustenhuollossa sosiaalihuollossa terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä / ei) Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Vanhustenhuollon osalta toteutuu Sosiaalihuollossa ei toteudu toimeentulotuen käsittelyajoissa. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85- vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää asiakasta. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään., ottamalla käyttöön mm. suojattu sähköposti. Vähennys n. 14 %. Aloitettu Sosiaalihuollossa käyttäjämäärä ylittää tavoitteen. Suojattu sähköposti käytössä. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tulkkikeskuksen toiminnasta tehdään uusi yhteistyösopimus Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Sopimus tuli voimaan Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset vanhustenhuollossa suhteessa lakiin /suosituksiin Sairauspoissaolot Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. LIITE: Kaupunginhallitus / 194 Vanhustenhuollossa toteutuu Vanhustenhuollossa 6 kuukauden aikana 13,8 pv/hlö (12,7/

49 30 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Vastuu- tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internetsivuilla, median kautta tai infotilaisuuksissa 2014) 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa talouden toteuma Toimintakate ei ylity Toteuma-% 50,3 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen toimintaperiaatteet käytössä 100% Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

50 31 Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa terveysasemalle on päässyt noin 1-2 kk kuluessa, tavoite 2 viikossa ei ole vielä toteutunut. Kuntoutuksessa hoitotakuu on ylittynyt 98 potilaalla, tavoite 2kk ei ole toteutunut. Jono kuntoutukseen on 260 potilasta. Ajanvarauspuhelimessa vastausprosentti on laskenut 61%:iin, mutta kesäkuussa suunta oli jo parempi ja vastausprosentti 76, mutta ei vielä 100%. Avoterveydenhuollon käynnit (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) olivat yhteensä käyntiä ja 20038potilasta. Terveyskioskissa oli 3635 käyntiä ja 2510 asiakasta. Hoivakotien ja kotihoidon lääkäripalvelut ovat ostopalveluna. Terveysasemien päiväaikainen päivystys siirrettiin Carean toiminnaksi Tavoitteeksi asetettiin käyntiä/vuosi ja tavoitteessa on pysytty. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet avoterveydenhuollossa vuoden päivästä vuoden ,2 päivään. Vastaanottotoiminnassa poissaoloja oli 9 pv/työntekijä. Kuntoutuksessa sairauspoissaoloja oli 2,9 pv/työntekijä. Suun terveydenhuolto Hoitotakuussa pysyminen on suun terveydenhuollossa haasteellista ja ajoittaisia vaikeuksia aikarajoissa pysymisessä on ollut. Kiireettömään hoitoon oireesta riippuen pääsee 2-4 kk kuluessa, oireettomissa tilanteissa tutkimukseen 5-6 kk sisällä. Toiminnassa on tapahtunut kasvua sekä käynneillä että asiakkaiden määrällä mitaten verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Käyntien määrä on kasvanut yli 1198 käynnillä, asiakkaita on ollut 247 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Käyntien määrän kasvuun vaikuttaa maaliskuun alussa käynnistynyt arkiiltojen (klo 16-21) ja arkipyhien sekä viikonloppujen (klo 10-21) päivystys. Tässä päivystyksessä on käyntejä ollut Arkipäivien päiväaikaisessa toiminnassa käynnit ovat lisääntyneet siis 162 käynnin verran. Palvelujen ostoihin on käytetty rahaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka koko ilta- ja viikonloppupäivystys ostetaan. Vähennys on ollut eur. Päiväaikaiseen perustyöhön on tämän vuoden alkupuolella tarvittu palvelujen ostoa vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska hammaslääkärivirat on saatu alkuvuonna täytetyksi paremmin kuin vastaavana aikana viime vuonna. Vuokratyövoiman lisäksi palveluita on hankittu palvelusetelillä, johon rahaa käytettiin alkuvuoden aikana eur. Edellisenä vuonna palvelusetelitoiminnan vasta käynnistyessä rahaa oli siihen käytetty kesäkuun lopussa eur. Palvelujen ostoihin ja palveluseteliin yhteensä on siis käytetty euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja on huomattava, että tämän vuoden luvut sisältävät kokonaan uuden toiminnan (ilta- ja viikonloppupäivystys). Vuoden jälkipuoliskolla ei päästä merkittävään vuokrahammaslääkäripalvelujen käytön vähenemiseen, koska vakanssien täyttötilanne tulee olemaan heikompi. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 suun terveydenhuollossa korkeat. Vuoden 2015 alkupuolella on tapahtunut suotuisaa kehitystä. Poissaolopäivien lukumäärä kesäkuun lopussa vuonna 2014 oli 10,5 ja tänä vuonna 6,1. Laskua on siis yli neljä päivää/työntekijä. Perumattomien poisjääntien karsimiseksi on suun terveydenhuollossa tehty työtä. Tätä varten hankittiin pari vuotta sitten mm. ajanvarauksesta muistuttava tekstiviestipalvelu ja se käänsikin poisjäännit laskuun. Vuoden alussa tapahtuneen tietojärjestelmien yhdistämisen yhteydessä testiviestimuistutusta ei yrityksistä huolimatta saatu toimimaan ja se näkyy perumattomien poisjääntien LIITE: Kaupunginhallitus / 194

51 32 kasvuna. Perumattomia poisjääntejä oli alkuvuonna 1179, kun niitä edellisen vuoden vastaavana aikana oli Poisjääntien suhteellinen osuus toteutuneista käynneistä oli alkuvuonna 4,5 %, edellisenä vuonna 4,1 %. Mielenterveystyö Alkuvuoden aikana on tehty mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitys. Selvityksen pohjalta laaditun mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointia koskevan projektisuunnitelman täytäntöön panoon liittyvien toimenpiteiden (toiminta, tilat, henkilöstö) valmistelu on alkanut. Hoitotakuu on toteutunut lähetepoliklinikalla, keskimääräinen odotusaika kiireettömiin palveluihin on ollut alle kaksi viikkoa. Lähetteetön akuuttityöryhmä on kyennyt joustavasti vastaamaan palvelutarpeisiin. Terveysasemille on rekrytoitu psykiatriset sairaanhoitajat. Erikoislääkärivaje psykiatrian poliklinikalla on jatkunut. Asumispalvelujen ostoissa ei ole tapahtunut toivottua vähentymistä. Kotiin vietävien palvelujen ostot noudattelevat edellisen vuoden tasoa. Korvaushoidon kustannukset jatkavat kasvuaan. Henkilöstön sairauspoissaoloissa on tapahtunut merkittävä vähennys (-3 pv/työntekijä) verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Kesäkuun lopulla 2015 sairauspoissaoloja oli kertynyt 5.8 pv/työntekijä. Terveyskeskussairaala Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollon päivystyksestä kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 89 %. Potilaita tuli ja lähti keskimäärin 7 joka päivä. Kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat on pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä. Potilasprofiilin muutos akuuttipotilaiksi näkyy lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa, budjetissa on pysytty. Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon (hoiville) jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavia oli 11 potilasta, kun vastaavaan aikaan edellisenä vuonna heitä oli 22. Samanaikaisesti sairaalan hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 14,33 vuorokautta (vrt. 20,4 vuorokautta vuonna 2014). Karhulan sairaalassa oli 1205 päättynyttä hoitojaksoa, muutosprosentti edelliseen vuoteen +22,1 %. 109 sairaansijalla on tuotettu hoitopäivää. Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää suunnitellusti aiempaa nopeammin kaikki potilaat Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. ( Uuden EfficaRaportointiohjelman myötä päivän hoitopäivätilastot ovat virheelliset, joten seurantaluvut ovat ajanjaksolta ) Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu 7 vuodepaikkaa lonkkaliukumäki, neuroliuku ja kuntoutuspotilaille. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa Hoikussa oli päättyneitä hoitojaksoja 67 ja keskimääräinen hoitoaika vuorokautta (EfficaRaportointi). Tehtäväsiirto: kuoleman toteaminen kotisairaalassa, kotisaattohoidossa ja hoivakodeissa alkaen tehtävä siirtyi Karhulan sairaalan lääkäreille. Myös vainajien säilytys siirtyi Karhulan sairaalan tiloihin. Vainajan luovutuksesta huolehtivat Karhulan sairaalan hoitajat kotisairaalasta, kotisaattohoidosta ja hoivakodeista tulleita vainajia oli 16. Sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 (5,8 pv) kesäkuun lopussa, 5,9 pv/työntekijä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

52 33 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa ei ole ollut yhtään jonopäivää v aikana. Tavoitteena on, että jonopäiviä ei myöskään enää synny. Erikoissairaanhoidon laskutus on vuoden 2015 alusta alkaen muuttunut reaaliaikaiseksi eli ennakkolaskutus käytäntöä ei enää ole. Tästä johtuen kesäajan toiminnan supistusten vaikutukset kuntalaskutukseen voidaan todentaa vasta elokuussa Yleislääkäripäivystys siirtyi keskussairaalaan alkaen ja yleislääkäripäivystys käyntien määrä on vähentynyt sovitun tavoitteen mukaisesti (maksimi käyntiä/vuosi). Yleislääkäripäivystyksen kustannuksiin liittyy kuitenkin suuri riski, koska terveydenhuollon budjetissa yleislääkäripäivystykseen on varattu 1M ja esh:ssa puolestaan sen kustannukset on arvioitu 2,5 M. Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 59,9 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. Hoivapalveluja saa 11,5 % ja kotihoidon eri palveluja 29 %. Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoitetasoa (9 %) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien määrällä. Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 581 (715 /2014). Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 445 (461/2014). Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5,3 % (tavoite 5 %). Uusia sopimuksia on tehty 76:lle (54/2014) ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 51 (47/2014) asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 12 (7/2014). Omaishoidon asiakkaista on noin 20 % (noin 32 %/2014) säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä (lakisääteinen vapaa, intervalli tai muu vapaa). Virkistysvapaata käytti 15% hoitajista. Alueellisessa kotihoidossa on otettu toukokuussa 2015 käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Hoiva-asumisessa oli 679 asukaspaikkaa, joista 324 omaa, 355 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 87.Erilaisia lyhytaikapaikkoja on 60. Yhteensä hoivapalveluilla on 826 asukas- tai lyhytaikapaikkaa. Hoivapaikan on 6 kk:n aikana saanut 165 henkilöä. Kielteisiä päätöksiä on tehty 7. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 4 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 12 (7/2014) ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7 (6/2014). Kotkaan odottaa kolme (3) muuttajaa ja Kotkasta pois odottaa yhdeksän (9) muuttajaa. Pihkapolun hoivakodin toiminta loppui toukokuussa 2015 Karhuvuorikodin laajennusosan valmistuessa. Pihkapolun asukkaat sijoittuivat Karhuvuorikotiin. Karhuvuorikodin laajennusosassa on neljä ryhmäkotia, joista kaksi on omaa toimintaa ja kaksi ostopalvelua. Samalla vähennettiin Koskenrinteen ostoja/palveluseteleitä 10 paikkaa ja A- klinikan ostoja 5 paikkaa, sekä yksi Karhuvuorikodin ryhmäkodin toiminta muutettiin tehostetusta palveluasumisesta tavalliseksi palveluasumiseksi. Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuuluu työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja Kelalle maksettava osuus pitkäaikaistyöttömien kustannuksista. Työvoiman palvelukeskukset ovat organisoitumassa uuteen muotoon Kaakkois-Suomen alueella. Kotkan näkökulmasta uudistuvan työvoiman palvelukeskuksen toimialue tulee laajenemaan Kymenlaakson alueen kokoiseksi. Kotkan toimipiste tulee säilymään uudessakin työvoiman palvelukeskuksessa. Kunta rahoittaa nyt aikaisemman 500 pv kestäneen työttömyyden sijaan puolet jo 300 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Arvioitu kokonaiskustannus työmarkkinatuen kuntaosuudesta LIITE: Kaupunginhallitus / 194

53 34 vuodelle 2015 on 7,5-7,7 miljoonaa euroa. Palkkatukityöllistäminen on haastavassa tilanteessa. Kunnan sisäinen palkkatukityöllistäminen on jäissä YT-menettelyn vuoksi. Kesäkuun lopussa palkkatuella työllistettyjä oli 30, joista 19 velvoitetyöllistettyjä. Valtion palkkatukimäärärahojen riittämättömyys puolestaan vähentää tukityöllistämistä kuntaorganisaation ulkopuolella. Työllistämisen painopistealueena ovat edelleen Kelan listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä noin työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on n 20 %. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu ( ) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Sosiaalityön palvelualue Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Alkuvuoden aika erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne on kesäkuun loppuun mennessä saatu jälleen lakisääteisten määräaikojen puitteisiin. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksestä on saatu raportit. Työskentely jatkui kevään ajan tavoitteena toimintaprosessien kehittäminen. Lopputuloksena lastensuojelun siirto lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen osana perhepalveluja valmistellaan loppuvuoden aikana. Siirto koskee noin 80 työntekijää. Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämistä jatketaan. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 % (58 % v. 2014). Sijaishuollon ostopalveluissa hoitopäivien määrä aleni 14 % ed. vuodesta. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat jällen kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät ovat vähentyneet viime vuodesta 32 %. Lyhytaikaisen hoidon ja tutkimusjaksojen määrä Carean palveluissa vaihtelee kuukausittain asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lyhytaikaiseen hoitoon on käytetty lisääntyvissä määrin perhehoitoa niiden lasten kohdalla, joilla se on mahdollista. Asiakasmäärät asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Lievää kasvua on ollut myös muuten. Ostona hankitut hoitovuorokaudet lisääntyivät noin 8 %. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön osuus on lievässä kasvussa ja kehitysvammaisten pääsyä palkkatyöhön on pyritty edistämään. Kymenlaaksossa tehdään laitoshoidon purun ohjelman lisäksi maakunnallinen suunnitelma kehitysvammapalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä yhtenäistetään käytäntöjä. Omaishoidossa asiakasmäärässä on pientä kasvua. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää perhehoitajia ja lapsia on tullut palvelun piiriin. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Asiakasmäärän kasvu on kuitenkin edellisvuosia vähäisempää, asiakkaita on yhteensä 182. Tavoitteena on alentaa kustannuksia noin eurolla, mikä edellyttää myös toimivaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa palvelutarpeen arvioinnissa. Ostopalvelut on kilpailutettu vuoden alussa, mutta hintojen aleneminen alkaa vaikuttaa vasta asiakkaiden päätösten umpeutuessa. Asetettu säästötavoite on mahdollista saavuttaa ellei asiakasmäärä kasva. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaista lievää kasvua. Kustannukset eivät ole juurikaan kohonneet. Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti perustetut seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja LIITE: Kaupunginhallitus / 194

54 35 Maahanmuuttajafoorumi toimivat. Seudullisissa palveluissa painopisteenä on edelleen palveluista tiedottaminen ja palveluiden jalkautuminen muihin Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu. Näin on arvioitu yhdessä muiden toimijoiden järjestämien koulutusten kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu 15 henkilöä/vuosi. Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen. Sopimus tulkkipalvelujen järjestämisestä kattaa nyt koko Kymenlaakson. Palvelut on kilpailutettu vuoden 2015 alussa Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Vastaanottokeskus toimii hajasijoitettuna. Paikkamäärä on 150, jota on keväällä Migrin pyynnöstä lisätty 25 paikalla. Koivulan ryhmäkodin toiminta jatkuu ennallaan. Paikkamäärien lisäystä tultaneen pyytämään syksyn aikana maahan tulevien turvapaikan hakijoiden määrän kasvun vuoksi. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

55 36 LIIKUNTALAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö Uimahallipalveluja 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö käyntiä. Uimahallipalveluja 175 pv:nä. Jäähallipalveluja 124 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot: 6/2014 yhteensä 12,0/pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat 6/2015 yhteensä 12,9/pv/hlö Palvelupistepalavereja on pidetty suunnitellusti liikuntapaikoilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus 4,00 4,14 Kotkan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämissä tiloissa ja alueilla käyttö sisäliikuntatilojen osalta ( käyntiä) osoittaa hieman edellistä vuotta hiljaisempaa toimintaa. Vuotta 2014 hiljaisempaan toimintaan on useita eri syitä mutta merkittävin niistä on uimahallien käyttöaktiivisuus kesäaikaan. Kesäkuussa kylmät säät vaikuttivat erityisesti pääliikuntatilan käyttöön Kotkan maauimalassa. Tolsa Areenan uusi tekonurmipäällyste, urheilukeskuksen hiekkakentän tekonurmipäällyste ja Hovinsaaren Veikonpuisto saatiin suunnitelmien mukaisesti kaikki ajallaan valmiiksi Talous Liikuntalautakunnan alaisen liikuntayksikön talouden toteuma on toimintatuottojen osalta 51,7 % ja ulkoisten toimintakulujen osalta 55,7 %, joka antaa ulkoiseksi toimintakatteeksi 62,1 % arvioidusta. Maksutuottokertymään vaikuttaa osaltaan korotettu tulotavoite ( ), uimahallien arvioitua hiljaisempi käyttö, alkuvuodesta toteutettu uimahallien taksojen korotukset ja liikuntahallien (Karhuvuoren urheilutalo, Kamppailukeskus ja Karhulan liikuntahalli) lattiaremonttisulut, pienentäen käyttöä ja tulokertymää. Tulokertymän toteutumiseen liittyvistä riskeistä huolimatta liikuntayksikkö arvioi talousarvion toteutuvan suunnitellusti. Kuitenkin ylitysriskiä sisältyy palveluiden ostoihin varattujen määrärahojen osalta, asiantuntijapalveluiden käyttö samoin yhteistoimintasopimukset ja ulkoiset vuokrakulut eivät näyttäisi olevan riittävässä määrin budjetoituja. Liikuntatoimen investointihankkeiden kustannuksia on ensimmäisellä puolivuotisjaksolla kirjattu lähiliikuntarakentamisen osalta ,- euroa. Tämä sisältää valtionosuuden vaikutuksen Veikon- LIITE: Kaupunginhallitus / 194

56 37 puiston lähiliikuntapaikkaan. Arto Tolsa -areenan ja toisen lähiliikuntapaikan kunnostukseen on käytetty ,- euroa. Valtionosuutta kohteelle on myönnetty ,- euroa. Lisäksi liikuntatilojen välineistöön on käytetty ,- euroa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

57 38 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Valtakunnallinen keskitaso Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Oppimistulosten valtakunnallinen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5) Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen. Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja monialaiset peruspalvelut/itsearviointi 100 % Arviointitulos väh 3/5 100% Vatupassin monialainen yhteistyö toimii Terveystarkastukset toteutuneet suunnitellusti Vatupassityö toimii Lasten Vatupassin osalta. Nuorten osalta haasteita on henkilörakenteen kuntoon saattamisessa. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Lasten ja nuorten palveluiden rakennusten monipuolisuus ja hyvä kunto Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Kesken Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa Kesken 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Mitoitusten mukainen ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö 100 % Toteutunut Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä päivä/henkilö Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivän/henkilö Avoin Kotka verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta Seuranta vuoden lopussa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity LIITE: Kaupunginhallitus / 194

58 39 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat ja periaatteet käytössä 100 % Päiväkodeissa (2) tulossa sisäilmakorjauksia kesän aikana Sisäilmaongelma 0 % Toimintaa väistötiloissa Talous Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate toteutunee talousarvion mukaisesti. Opetustoimen maksutuotot alittunevat n. 0,1 milj. euroa, Kotkan opiston osallistumismaksujen kertymä selviää syys-lokakuussa. Vastuualue pysynee kuitenkin budjetissa, sillä määräaikaisia koulunkäynnin ohjaajia palkataan syksystä alkaen ainoastaan hankerahoituksella. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella maksutuottojen osalta on olemassa riski, että tuotot jäävät alle budjetoidun, elokuussa voimaan tuleva indeksikorotus saattaa lisätä maksutuloja syksyn osalta mikäli perheiden tulotaso pysyy nykyisenä. Tukipalveluiden henkilöstön rakennemuutos tulee osaltaan vaikuttamaan uuden toimikauden alkaessa henkilöstömenojen riittävyyteen. Palvelusetelien käyttö tulee syksystä olemaan myöskin pienempää kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Opetustoimi Valtuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman mukaan tehtyjä päätöksiä ryhdytään toteuttamaan tulevina lukuvuosina. Langinkosken yhtenäiskoulun osalta tuodaan koulun hankesuunnitelma lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi syksyllä Metsolan, Hovinsaaren ja Tiutisen koulun lakkauttaminen käsitellään vielä omina päätöksinään valtuustossa. Kotikielen opetuksesta sekä valmistavan vaiheen opetuksen kuljetuksista luovutaan. Vakinainen opetushenkilöstö palkataan suunnittelupäivästä ja määräaikainen henkilöstö vain koulupäivien ajaksi. Lukiokoulutuksesta sekä Kotkan opiston toiminnasta säästetään kummastakin euroa. Kaikkiaan opetustoimen tavoite talouden tasapainotusohjelmaan on euroa. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnissä. Kotkan perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen vuosiluokilla ja asteittain vuosiluokilla Lukiokoulutuksessa valmistellaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoa syksystä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen euroa. Avustus on käytettävissä vuosina Avustus on noin puolet verrattuna aiempina vuosina saatuihin. Hallitusohjelman mukaan ollaan näistä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetuista erillisistä valtionavustuksista luopumassa kokonaan. Karhuvuoren koulun uudisrakennushanke valmistuu aikataulussa ja koulurakennus on otettavissa käyttöön vuoden 2016 alussa. Mussalon koulun peruskorjaushanke käynnistyy kesällä 2015 ja valmistuu keväällä Mussalon koulu aloittaa lukuvuoden väistötiloissa entisessä puutalousopistossa, Savotassa. Kotkansaaren koulun, sekä Haukkavuoren että Keskuskoulun toimipisteiden sisäilmaryhmät ovat kokoontuneet ja kouluihin on suunniteltu korjaustoimenpiteitä vuonna Haukkavuoren koulu aloittaa lukuvuoden väistötiloissa entisessä Toivo Pekkasen koulussa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

59 40 Päivähoito ja varhaiskasvatus Lain mukaan tarvittavat päivähoitopaikat riittivät hyvin kevään aikana ja yksityisissä päiväkodeissa oli myös jonkin verran väljyyttä. Päiväkotien johtamisen tehtävät yhdistettiin vuoden alussa yhden johtajan alaisuuteen Malmingin ja Tavastilan päiväkodeissa. Uuden Katariinan päiväkodin suunnittelutyö eteni aikataulun mukaisesti, mutta päätös rahoitusratkaisusta siirtyi syksylle. Uudisrakennuksen tarpeen perustelut tarkennetaan vastaamaan lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Kaikissa toimipisteissä oli käytössä sekä tuoteperustaisen budjetoinnin mukainen talouden seuranta, että hoitopaikkojen täyttö tuotekertoimien pohjalta. Päivähoitoyksiköt jatkoivat yksikkökohtaisen henkilöstömenojen seurantaa ja henkilöstösuunnitelman tekoa vuoden 2016 talousarvion pohjaksi. Päiväkotien laitosapulaisten työtä ja resursseja mitoitettiin uudelleen ja useissa yksiköissä siihen yhdistettiin siivoustyötä laaditun toimintamallin mukaisesti. Mobiiliperustaisen kirjauksen käyttöä laajennettiin kevään aikana niin, että yhdeksään päiväkotiin lisättiin koulutus ja valmiudet asiakastietojen tallentamiseen ja seurantaan puhelimen avulla. Vastuualue valmisteli oman osuutensa tasapainotusohjelmasta ja valtuuston kesäkuussa tekemän päätöksen linjaukset tullaan ottamaan käyttöön alkaen. Suunnitelmaan liittyy päiväkotien johtajuuksien yhdistämistä, avoimen varhaiskasvatuksen tuntimäärien supistamista sekä päiväkotien laitosapulaisten siirtyminen teknisiin palveluihin viimeistään lukien. Edellisen vuoden lopulla julkistettiin uudet voimaan tulevat esiopetussuunnitelman perusteet. Esiopetus muuttui velvoittavaksi tulevan lukuvuoden alusta lukien. Uuden kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laatimistyö käynnistyi siten, että kunkin oppimiskokonaisuuden valmisteluun koottiin työryhmät. Yhteistyötä opetustoimen kanssa tehdään sekä esiopetussuunnitelmaan että perusopetuksen opetussuunnitelmaan liittyen. Varhaiskasvatussuunnitelman osalta saatiin valmiiksi kasvun kansio sekä käynnistettiin vertaissovitteluohjelma. Vastuualueen valmiussuunnitelman laatiminen eteni. Uudistetun varhaiskasvatuslain ensimmäinen osa hyväksyttiin toukokuussa 2015 ja se tulee voimaan Lain voimaantulo aiheuttaa muutoksia lapsiryhmäkohtaisessa henkilökuntamitoituksessa, lapsikohtaisten ja kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien lakisääteisyydessä sekä toiminnan arvioinnissa. Uuden hallitusohjelman esitykset mahdollisesta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja muutoksista henkilökunnan ja lasten väliseen suhdelukuun ovat vielä käsittelyssä ja kesken. Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan toiminta on kevään aikana toteutunut suunnitellusti neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja tavoitteisiin on päästy haasteista huolimatta. Kehittämistyötä on jatkettu varhaisen tuen palveluissa koko kevään. Uusia työtapoja monitoimijaiseen työhön on mallinnettu. Kultuurimuutoksen eteenpäin vieminen työn tekemisessä on ollut haastavaa. Vatutiimin toiminta on vakiintunut ja tuonut esiin päällekkäisen työn ja palvelut, joihin perheitä on ohjattu. Asiakkaat, joilla on suuri palveluntarve, on käsitelty matalan kynnyksen moniammatillisessa työryhmässä (Vatu-tiimi) yhteistyössä perheen kanssa, viikon sisällä palvelutarpeen tultua esiin. Tavoite on löytää perheelle nopeasti oikea apu ja vastuutaho, jos sitä ei omasta toiminnasta löydy. Nuorten Vatupassin henkilöstörakennetta ei ole saatu vielä suunnitellun mukaiseksi. Lääkärityö on ollut vähäistä ja sairaanhoitaja on toteutettu määräaikaisella työntekijällä, jonka rahoitus tulee opetustoimen tasa-arvorahasta. Hyvinvointineuvola on ollut mukana lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen työssä. Kevään aikana on haettu suuntaa tuleville palveluille. FCG:n konsulttiapua hyödynnettiin huhtikuun puoleen väliin. Kehittämistyön ohjausryhmää on johdettu hyvinvointineuvolasta ja sitä on toteutettu kolmen tiimin avulla (lasten, nuorten ja sijaishuollon tiimit). Sosiaalitoimi ja nuorisotyön yksikkö ovat olleet vahvasti mukana kehittämistyössä. Kevään aikana päätettiin, että Kotkaan perustetaan varhaisen tuen palveluiden vetämänä Perhekeskus lapsiperheille ja nuorisotyön yksikön vetämänä Ohjaamo nuorille. Molemmat ovat toimintamalleja, joita koordinoidaan keskitetysti ja yli eri hallinnon alojen. Molemmat tarvitsevat tilat, joista käsin toimintaa ohjataan. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen palvelua lapsille, nuorille ja perheille. Yhteistyökumppaneita toiminnan toteuttamiseen ovat kaupungin omien toimijoiden lisäksi seurakunta, TE-keskus, oppilaitokset, rannikkopajat, järjestöt jne. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

60 41 Toukokuussa käynnistettiin talouden tasapainotusohjelma, jossa yhtenä tavoitekohtana oli lasten ja nuorten palveluiden laajentaminen koskemaan myös lastensuojelua. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi lastensuojelun ja hyvinvointineuvolan yhdistämisen perhepalveluiksi vuoden 2016 alusta. Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimessa on painotettu nuorten keskeistä roolia toiminnan järjestämisessä sekä yhteistä tekemistä yli hallinnollisten rajojen. Nuorisovaltuusto on osallistunut mm. kantasataman suunnitelmiin ja hyvinvointikertomukseen valmisteluun. Nuorten asiantuntijaryhmä on ollut mukana nuorten matalan kynnyksen paikan ns. Ohjaamon suunnittelussa, jonka valmistelusta nuorisotoimi on vastannut. Nuorten kansainvälisen leirin, DigiCampin valmistelut ovat olleet työntekijöiden ja nuorten yhteisenen tehtävä. Samoin Koko Kotka Neuloo sekä Katukulttuuri -tapahtumat osana Kotkan Meripäiviä. Merkittävä valmistelu on ollut maksuton Lasten Meripäivät. Lasten kulttuurikeskus liittyi perustajajäsenenä Suomen Lastenkulttuurikeskusten Liittoon. Lasten kulttuurikeskus toteutti Lasten kulttuuriviikot ja valmisteli kulttuurikasvatussuunnitelmaa sekä kulttuuripolkua osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Nuorisotila Kulma avattiin vuoden alussa ja Karhuvuoden koulun nuorisotilan suunnittelu on ollut keskeinen yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa. Kansalaisaktivistien ylläpitämä pyöräpaja avattiin Hovinsaarelle nuorisotoimen tukemana. Koulunuorisotyöntekijä jalkautui kirjastoon ja vapaa liikunta Höntsä toimi Karhulassa. Kotkan nuorisotoimi vastaa 14 kunnan Junareissu-hankkeesta, jonka avulla on kehitetty koulu-, laatu- ja kansainvälistä nuorisotyötä. Uusi kehittämiskohde on digitaalinen työote ja osaaminen. Nuorisotoimenjohtaja on vastannut Mariankatu 24 Kumppanuustalon valmistelusta Yksillä Purjeillahankkeen, järjestöjen ja ryhmien kanssa. Nuorisotoimessa on maailman paras henkilökunta. Talous on tasapainossa ja ulkopuolista rahoitusta n. kolmasosa budjetista. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

61 42 LIIKELAITOKSET ICT Kymi Laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Liikelaitoksen palvelut Sisältö- ja käytettävyys- vastaavat tilaajien tavoitteet asettamia ja yhteisesti Laadun ja toimintavarmuksia sovittuja vaatimuuden ylläpito äkilli- sisällön, käytettävyyden, sissä kuormitustilan- laadun teissa sekä kustannustehokkuuden Asiakastyytyväisyys osalta. Tavoitetaso 2015 Toteuma Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. Kehitetään säännölliset asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt pysyviksi Säännöllinen seuranta on toteutunut. Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu, tulokset hyvät. 2. Seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Johtokunnan ja asiakasyhteistyöryhmän toiminta Sujuva yhteistyö Yhteistyö on sujuvaa. 3. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Tyytyväinen, oppiva ja kehittyvä henkilöstö Osaamisen kehittämistyö jatkuu Työtyytyväisyys, tasapuolinen työnjako Tuloksellisuus Tarvittavia koulutuksia on järjestetty. Tasapuolisen työnjaon saavuttamiseksi on perustettu tiimejä ja jaettu vastuutehtäviä tarvittaessa uudelleen. 4. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kilpailukykyinen ja kustannustehokas toimintamalli Läpinäkyvä kustannusrakenne Toteutuneet kustannukset Palvelujen tuotteistus Palvelukuvauksia kehitetään. Kustannukset ovat pysyneet ennakoidulla tasolla. Palvelujen tuotteistaminen on aloitettu. Talous on toteutunut alkuvuoden aikana odotetusti ja palvelutuotanto on ollut sujuvaa. ICT Kymin johtokunta on kokoontunut kahdesti ja asiakasyhteistyöryhmä kolme kertaa. Henkilöstön kehityskeskustelut on käyty ja koko asiakaskunnalle suunnattu asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu. Loppuvuoden osalta niin palvelutuotanto kuin ICT Kymin taloudellinen tilanne jatkunee ennalta suunnitellusti, tällä hetkellä näihin ei ole mitään muutoksia nähtävissä. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

62 43 ICT KYMI TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot 0 0 Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Tilikauden ylijäämä LIITE: Kaupunginhallitus / 194

63 44 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma (vuosi 2014) Pystytään pelastamaan ihmiset ja omaisuus onnettomuustilanteessa. Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrän lasku. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Onnettomuuksien määrä on 1 % pienempi kuin vuonna Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Pelastustoimen tehtävät olivat 1608 (1466). Vahingontorjuntatehtäviä oli 110 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna Palokuolemia oli 1 (2). Henkilö oli menehtynyt ennen pelastusyksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle Valvonnasta toteutunut 80 %. Erityiskohteista valvottu 41 % ja asuinrakennuksista valvottu 91 %. Alkuvuodelle on painottunut asuinrakennusten omavalvonnat. Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Kuntalaisten saavutettavuus Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Käydään vuosittain tulosja kehityskeskustelut. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, palvelutuotantoon osallistuvien sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Poikkeamat alle 0,4 % ensihoitotehtävistä. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Turvallisuusviestillä tavoitettu henkilöä joka on 10 % Kymenlaakson asukas-luvusta. Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin vähän. Ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuskohteen 77 %:ssa (78 %) hälytyksistä. Tehtäviä oli 6616 (6985) ja poikkeamia 4 (3) eli 0,06 % (0,042 %). Kehityskeskusteluja käydään vielä. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Kolme henkilöä on ollut esimieskoulutuksessa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

64 45 Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Testauksesta on selkeä ohjeistus ja sen mukaan laitos suorittaa testausta Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä. Ei oteta lainaa. Asukasta kohti kustannukset ovat ta:n mukaan 76,20 (75,09). Tämä on hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. Maksuvalmius kunnossa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

65 46 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä LIITE: Kaupunginhallitus / 194

66 47 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Asiakastyytyväisyys TTL YRITYSAVAINKY- SELYS-TÄ: Asiakkaiden tyytyväisyys työterveyshuollon antamaan tietoon sairauspoissaoloista ja niihin vaikuttavista tekijöistä/ tai Työterveyshuolto antaa palautetta yrityksemme henkilöstön terveydentilasta Kaikkien asiakkaiden antama keskiarvo vähintään 3,5 Ennaltaehkäisevä KL1 työ Ennaltaehkäisevän työn osuus toiminnan laskutuksesta Ennaltaehkäisevän työn osuus > 40 % Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä 2015 Ennaltaehkäisevän työn osuus 46% 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Pk-yritysten työterveyshuolto Valtakunnalliset mallit ovat käytössä Otetaan käyttöön pienyrityksille ja yrittäjille suunnatut toimintamallit työpaikkaselvityksessä Uudet toimintamallit otetaan käyttöön alkaen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhtiöittämisvelvollisuus Kaikki liikelaitoksessa mukana olevat kunnat tulevat mukaan osakeyhtiöön, jos yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu. Yhtiöittämisen suunnittelu on vireillä. Siirtymäaikaa on asti. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Oikeudenmukainen työnjako Toiminta on jatkuvaa Organisaation toiminta on avointa ja oikeudenmukaista ja vastuut selkeät Asiakasmäärä ja laatu /henkilö Organisaatiomalli kehitetään johtoryhmälle v suunnatun kyselyn tulosten pohjalta Asiakasmäärä on tarkistettu ja mitoitettu työn kuormittavuuden mukaan Malli on valmis ja seurannasta ja arvioinnista on sovittu Uusi organisaatio on astunut voimaan Toimintaa arvioidaan johtokunnassa. LIITE: Kaupunginhallitus / 194

67 48 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Tulos Tulos Tuloksen toteutumista seurataan hallinnossa viikoittain ja poikkeamiin reagoidaan Tulos Palveluverkko Tilantarve arvioidaan asiakastarpeen ja toiminnan kustannustehokkuuden kannalta heti. Tarpeettomista tiloista on luovuttu ja tilojen käyttö on mitoitettu optimaaliseksi Tarpeettomista tiloista on luovuttu. Hallinnon toimitilojen vuokra-sopimus päättyy Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimipisteiden saavutettavuus julkisilla välineillä Kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä Kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana ( ) kilpailluilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee noudattaa markkinaperusteista hinnoittelua. Yhtiöittämisen valmistelua jatketaan syksyllä. Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen on vaikuttanut merkittävästi toimintaan. Isot asiakkaat karsivat kustannuksia työterveyshuoltotoiminnasta. Jotta asiakkaiden säästötavoitteisiin pystytään vastaamaan, edellyttää tämä työterveyshuollon toiminnan jatkuvaa arviointia sekä kiinteiden kustannusten alentamista. Organisaation kehittäminen jatkuu aktiivisesti. Johtoryhmätyöskentelyä on tiivistetty johtoryhmän kokoa pienentämällä ja tehtävien tarkemmalla määrittelyllä. Kanta-arkistoon siirtyminen tapahtui maaliskuussa Arkistoon siirtyminen on työllistänyt henkilökuntaa ennakoitua enemmän, mm. potilastietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien ja järjestelmän hitauden vuoksi. Kuusankosken toimipisteen sisätilaongelmaa ei saatu korjattua, joten toimitiloista luovuttiin Uudet tilat ovat Kouvolan toimipisteen yhteydessä. Haminan sisäilmaongelmat jatkuvat ja tilojen turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Hallinnon toimitilojen vuokrasopimus on irtisanottu päättymään LIITE: Kaupunginhallitus / 194

68 49 KYMIJOEN TYÖTERVEYS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tilikauden ylijäämä LIITE: Kaupunginhallitus / 194

69 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 67 D/1043/ / Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti Valmistelija: Esittelyteksti: Maarit Heikkilä Kaupunginhallitus on asettanut alaisilleen tulosalueille taloudellisia, toiminnallisia sekä määrällisiä tavoitteita vuodelle Tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on laadittu tavoitteiden toteutumisesta oheinen seurantaraportti ajalta Liitteet: Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportin tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: controller Maarit Heikkilä Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

70 KOTKAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI I LIITE: Kaupunginhallitus / 195

71 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain. 1 Hallinnon vastuualue. 6 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue. 9 Talouden vastuualue LIITE: Kaupunginhallitus / 195

72 1 KH kustannuspaikoittain Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1201 Kaupunginvaltuusto 4 Toimintakulut ,44% 1202 Kaupunginhallitus 1210 Tilapäiset toimikunnat 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus 1230 Johdon hankkeet 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav Veteraaniavustukset 1243 Musiikkiopisto 1245 Maretarium 1246 Orkesteri 1247 Teatteri 1248 Mylly 1249 Muut sos.avustukset 1250 Muut vuosiavustukset ULK. TOIMINTAKATE ,44% 4S Sisäiset erät ,27% TOIMINTAKATE ,33% 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,03% ULK. TOIMINTAKATE ,61% 4S Sisäiset erät ,45% TOIMINTAKATE ,10% 4 Toimintakulut ,37% ULK. TOIMINTAKATE ,37% TOIMINTAKATE ,37% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,39% ULK. TOIMINTAKATE ,39% 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE ,79% 4 Toimintakulut ,32% ULK. TOIMINTAKATE ,32% TOIMINTAKATE ,32% 4 Toimintakulut ,28% ULK. TOIMINTAKATE ,28% 4S Sisäiset erät ,39% TOIMINTAKATE ,19% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,47% ULK. TOIMINTAKATE ,47% TOIMINTAKATE ,47% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,37% ULK. TOIMINTAKATE ,37% TOIMINTAKATE ,37% 4 Toimintakulut ,13% ULK. TOIMINTAKATE ,13% TOIMINTAKATE ,13% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,51% ULK. TOIMINTAKATE ,51% TOIMINTAKATE ,51% LIITE: Kaupunginhallitus / 195

73 2 KH kustannuspaikoittain Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1253 Muut kirjastotoim.av 4 Toimintakulut ,00% 1254 Elinkeinoelämän edistäminen 1301 Eläkkeet 1310 Kunnallisverotus 1320 Kaakon Taitoa -palvelut 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 1335 Vakuutukset 1350 Muut yhteiset 1400 Yhteiset palvelut 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut 1404 Keskusarkisto 1405 Pysäköinnin valvonta 1406 Ruori asiakaspalvelupiste ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 4 Toimintakulut ,92% ULK. TOIMINTAKATE ,92% TOIMINTAKATE ,92% 4 Toimintakulut ,72% ULK. TOIMINTAKATE ,72% TOIMINTAKATE ,72% 4 Toimintakulut ,33% ULK. TOIMINTAKATE ,33% TOIMINTAKATE ,33% 4 Toimintakulut ,11% ULK. TOIMINTAKATE ,11% TOIMINTAKATE ,11% 3 Toimintatuotot ,39% ULK. TOIMINTAKATE ,39% TOIMINTAKATE ,39% 4 Toimintakulut ,25% ULK. TOIMINTAKATE ,25% TOIMINTAKATE ,25% 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut /0 ULK. TOIMINTAKATE /0 TOIMINTAKATE /0 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,77% ULK. TOIMINTAKATE ,58% 4S Sisäiset erät ,15% TOIMINTAKATE ,03% 3 Toimintatuotot 24 0 /0 4 Toimintakulut ,55% ULK. TOIMINTAKATE ,55% 4S Sisäiset erät ,34% TOIMINTAKATE ,81% 3 Toimintatuotot ,49% 4 Toimintakulut ,35% ULK. TOIMINTAKATE ,10% 4S Sisäiset erät ,49% TOIMINTAKATE ,40% 3 Toimintatuotot ,42% 4 Toimintakulut ,05% ULK. TOIMINTAKATE ,09% 4S Sisäiset erät ,32% TOIMINTAKATE ,88% 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,07% ULK. TOIMINTAKATE ,74% 4S Sisäiset erät ,29% TOIMINTAKATE ,91% LIITE: Kaupunginhallitus / 195

74 3 KH kustannuspaikoittain Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1410 Lakiasiat 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,46% ULK. TOIMINTAKATE ,56% 4S Sisäiset erät ,34% TOIMINTAKATE ,34% 1420 Henkilöstöpalvelut 3 Toimintatuotot ,49% 4 Toimintakulut ,03% ULK. TOIMINTAKATE ,74% 4S Sisäiset erät ,70% TOIMINTAKATE ,65% 1421 Luottamusmiestoiminta 3 Toimintatuotot ,83% 4 Toimintakulut ,34% ULK. TOIMINTAKATE ,41% 4S Sisäiset erät ,01% TOIMINTAKATE ,18% 1422 Työsuojelutoiminta 3 Toimintatuotot ,61% 4 Toimintakulut ,12% ULK. TOIMINTAKATE ,30% 4S Sisäiset erät ,36% TOIMINTAKATE ,71% 1423 Henkilöstön kehittäminen 4 Toimintakulut ,56% ULK. TOIMINTAKATE ,56% 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE ,26% 1424 Työpaikkaruokailu 4 Toimintakulut ,42% ULK. TOIMINTAKATE ,42% 4S Sisäiset erät ,00% TOIMINTAKATE ,21% 1425 Henkilöstön virkistys 4 Toimintakulut ,30% ULK. TOIMINTAKATE ,30% TOIMINTAKATE ,30% 1426 Henkilöstön huomioiminen 4 Toimintakulut ,24% ULK. TOIMINTAKATE ,24% TOIMINTAKATE ,24% 1427 Työterveydenhuolto 3 Toimintatuotot ,55% 4 Toimintakulut ,42% ULK. TOIMINTAKATE ,72% 4S Sisäiset erät ,20% TOIMINTAKATE ,81% 1428 Henkilöstöpankki 4 Toimintakulut ,41% ULK. TOIMINTAKATE ,41% TOIMINTAKATE ,41% 1429 Koululaisten kesätyöpaikat 4 Toimintakulut ,90% ULK. TOIMINTAKATE ,90% 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE ,94% 1480 Maaseututoimi 4 Toimintakulut ,71% ULK. TOIMINTAKATE ,71% TOIMINTAKATE ,71% LIITE: Kaupunginhallitus / 195

75 4 KH kustannuspaikoittain Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1491 Keskusvarasto 3 Toimintatuotot ,47% 4 Toimintakulut ,38% ULK. TOIMINTAKATE ,00% 4S Sisäiset erät ,96% TOIMINTAKATE ,74% 1492 Kuljetustoimisto 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE / Kansainvälinen toiminta 3 Toimintatuotot ,00% 4 Toimintakulut ,26% ULK. TOIMINTAKATE ,41% TOIMINTAKATE ,41% 1441 Viestintä ja suhdetoiminta 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,59% ULK. TOIMINTAKATE ,07% 4S Sisäiset erät ,19% TOIMINTAKATE ,75% 1442 Kotkan markkinointi 4 Toimintakulut ,66% ULK. TOIMINTAKATE ,66% TOIMINTAKATE ,66% 1460 Meripäivät 3 Toimintatuotot ,98% 4 Toimintakulut ,55% ULK. TOIMINTAKATE ,12% 4S Sisäiset erät ,85% TOIMINTAKATE ,35% 1461 Tall Ship's race 4 Toimintakulut ,50% ULK. TOIMINTAKATE ,50% TOIMINTAKATE ,50% 1610 Seutupalvelut 4 Toimintakulut ,88% ULK. TOIMINTAKATE ,88% 4S Sisäiset erät ,00% TOIMINTAKATE ,60% 1611 Rahoitusos. muiden hallinnoimiin 4 Toimintakulut projek ,00% ULK. TOIMINTAKATE ,00% TOIMINTAKATE ,00% 1612 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 4 Toimintakulut ,10% ULK. TOIMINTAKATE ,10% TOIMINTAKATE ,10% 1613 Merikotka 4 Toimintakulut ,92% ULK. TOIMINTAKATE ,92% TOIMINTAKATE ,92% 1620 Muut projektit 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE / Matkailupalvelu 4 Toimintakulut ,68% ULK. TOIMINTAKATE ,68% 4S Sisäiset erät /0 TOIMINTAKATE ,72% 1600 Controller ja rahoitus 3 Toimintatuotot /0 4 Toimintakulut ,02% ULK. TOIMINTAKATE ,91% 4S Sisäiset erät ,45% TOIMINTAKATE ,87% LIITE: Kaupunginhallitus / 195

76 5 KH kustannuspaikoittain Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1640 Tietohallinto 4 Toimintakulut ,90% ULK. TOIMINTAKATE ,90% 4S Sisäiset erät ,26% TOIMINTAKATE ,29% 5085 Puhelinvaihde 3 Toimintatuotot ,29% 4 Toimintakulut ,25% ULK. TOIMINTAKATE ,50% 4S Sisäiset erät ,73% TOIMINTAKATE ,37% Yhteensä 3 Toimintatuotot ,30% 4 Toimintakulut ,91% ULK. TOIMINTAKATE ,35% 4S Sisäiset erät ,23% TOIMINTAKATE ,27% Talous Alkuvuoden toteuman perusteella kaupunginhallituksen talousarvion mukaiset tulot eivät ole toteutumassa. Pysäköinninvalvonnan tammi-kesäkuun tulojen toteutuma on 0,14 milj. euroa, joka on 29 % koko vuodelle budjetoidusta 0,48 milj. eurosta. Vuonna 2014 koko vuoden pysäköinnin toimintatuotot olivat 0,4 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus / 195

77 6 Myyntivoittojen tavoite on 4,5 milj. euroa, joista on toteutunut 0,7 milj. euroa. Myyntivoittojen toteumaennuste vuodelle on 3,5 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Myyntivoittoennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen talousarvion mukainen toimintakate on - 17,6 milj. euroa. Vuoden 2015 toimintakatteen ennustetaan olevan -18,5 milj. euroa. Ylitys 0,9 milj. euroa aiheutuu pääasiallisesti kertymättömistä myyntivoitoista. HALLINNON VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Uuden asianhallintajärjestelmän hallittu ja on- ja käyttäjälähtöisiä nistunut käyttöönotto Tavoitetaso 2015 Toteuma Sujuvat kokouskäytännöt koko kaupungin osalta Asianhallintajärjestelmä Halli on käynnistetty Prosessikuvaukset vireillä Asiakaspalvelupiste Ruorin toiminnan vakiinnuttaminen Asiakkaat ja organisaatio tuntevat Ruorin toiminnan, sijainnin ja pisteen tarjoamat palvelut Ruorin toimintaa on esitelty kevään aikana johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa (12 tilaisuutta), pistettä markkinoitu mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa, avoimet ovet kuntalaisille ja kaupungin henkilöstölle. Tiedottaminen jatkuvaa. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu taa pyritään laajenta- Keskusvaraston toiminmaan seudulliseen toimintamalliin Tavoitetaso 2015 Toteuma Toiminnassa tavoitellaan laajempaa seudullista yhteistyötä Keskusvaraston organisointiselvitys tekeillä, valmistuu syksyllä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstöpalvelut koordinoi henkilöstösuunnittelua sekä tukee henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. - Esimiesinfot 5 krt/vuosi Esimiesinfoja järjestetty kolme: (64 osallistujaa) (83 osallistujaa) (19.5. osallistujaa) LIITE: Kaupunginhallitus / 195

78 7 - Järjestää henkilöstö- ja esimieskoulutuksia - Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajantasaisia - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla - Työterveyshuollon palveluiden käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan - Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Esimieskoulutuksia järjestetty yksi, Esimiesten työlainsäädäntöpäivä (25 osallistujaa) Henkilöstökoulutuksia järjestetty kolme: TEM kmkorvausten verollisuus (80 osallistujaa) 1.4. Stessinhallinta ja ajankäyttö työelämässä (6 osallistujaa) Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto (24 osallistujaa) Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajan tasalla ja päivitetään aina tarvittaessa. Uudelleensijoitettuja 31 henkilöitä, onnistumisaste 80 %. Työterveyden palveluiden käyttö. Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl Työhyvinvointietujen käyttö: Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl Teatterikäyntejä 230 kpl Uimahallin käyttö on lisääntynyt. Uusia työhyvinvointitoimenpiteitä on otettu käyttöön. LIITE: Kaupunginhallitus / 195

79 8 Määräaikaan sidottuihin lainopillisiin tehtäviin kyetään reagoimaan asiantuntevasti ja säädetyssä ajassa Selvitetään pääluottamusmiehien läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueensa lautakunnissa Nykyisen henkilöresurssin riittävyys Selvitys tehty vuoden 2015 aikana Lakimiehen virka on perustettu kesästä 2015 alkaen ja viran täyttö valmistellaan täyttöluvan mukaisesti. Selvitys pääluottamusmiesten läsnäolo- ja puheoikeudesta lautakunnissa valmis-tellaan vuoden loppuun mennessä. Taataan keskusvaraston toiminnan sujuvuus Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Keskusvaraston toimintaan jätetään minimimiehitys siihen asti, kun hankintamenettelyn uudistaminen on selvitetty. Sen jälkeen edetään selvityksen pohjalta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kaupungin toimielinten päätöstiedot ovat internetissä virheettöminä ja oikea-aikaisina Jatkuva seuranta Toteutunut pääosin Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa. Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. Henkilöstöpalvelut ovat tiedottaneet aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossserni- ja Vuorovaikutteinen kon- omistajaohjaus Tavoitetaso 2015 Toteuma Budjetoidut pysäköintivirhemaksutulot saavutetaan Omistajaohjaustapaamiset tytäryhteisöjen kanssa väh. 1 krt / vuosi Toteutetaan elosyyskuussa Konserninäkökulmasta oikealle tasolle arvioidut osinkotuottotavoitteet Aktiivinen sopimusohjaus valmistelu- ja jälkitoimenpiteineen sekä poikkeamiin reagointi Valtuuston hyväksymät osinko- ja muut tuottotavoitteet saavutetaan Vastuutettu sopimusseuranta ja - valvonta Virhemaksuja kpl Tavoitteet saavutettu Sopimusseuranta valmistelussa Jäljessä arvioidusta vuosituotosta LIITE: Kaupunginhallitus / 195

80 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa 9 Kriittiset menestystekijät Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Arviointikriteerit/mittarit Sähköisten kokouskäytäntöjen kehittäminen Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Tavoitetaso 2015 Toteuma Valtuuston siirtyminen sähköiseen kokousmateriaaliin Kotoj-projekti jatkuu Valmius on olemassa, mutta lopullinen päätös tehtävä erikseen. Halli on käynnistetty Prosessikuvaukset vireillä KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Ajantasainen päätöstiedottaminen (% valtuuston ja käyttäjälähtöisiä ja hallituksen kokouksista) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen Viestintä- ja markkinointileimainen ja omatoimenpiteet sekä tapah- kaupunki, tumat, joilla rakennetaan jossa tapahtuu Kotkan ja seudun imagoa ja tunnettavuutta. Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksesta julkaistaan päätöstiedotteet heti kokouksen jälkeen. Lisäksi kehitetään lautakuntien kokousten päätöstiedottamista. Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksista päätöstiedotteet tehty heti kokousten jälkeen. Tavoitetaso 2015 Toteuma myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajatapaamiset, mediavierailut) 8 kpl (mm.venemessut, kansainväliset kiinteistömessut/ MIPIM, logistiikkamessut/transrussia, kvdatakeskustapahtumakantasatamatilaisuudet Kotkassa Laajan seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen, kohderyhmänä yritykset, investorit ja osaajat Seudullinen elinkeinomarkkinointikampanja käynnistynyt Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Meripäivien kävijämäärä Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 kertaa vuodessa. Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla Yrittäjien tapaamisia pidetty 4 kpl. LIITE: Kaupunginhallitus / 195

81 10 Yrittäjyysilmapiirin parantaminen Tehostettu toimintamalli yritysten palvelemiseen ja tiedonjakoon. Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. Toimintamallia ja tietojärjestelmää kehitetty. Seuranta vuositasolla 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Kaupunkirakenne on Keskustojen kehittämistiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asumiden edistäminen. ja elävöittämishankkeinen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudulliset toimintamallit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kantasatamahankkeeseen liittyvä viestintä on aktiivista ja hanke etenee tavoiteaikataulussa. Seudullisen matkailun myyntipalvelun käynnistäminen. Seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen. Toteutunut Seudullista matkailun myyntipalvelua valmisteltu. Seudullinen elinkeinomarkkinointi käynnistynyt. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sisäisen viestinnän tehostamista jatketaan. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. Henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa. Uuden intranetiin liittyvän järjestelmän käyttöönotto toiminnan ja tiedonjaon tehostamiseksi. Vuorovaikutustilaisuudet ja kyselyt 15 kpl. AvoinKotka.fi - palveluun 10 uutta kohdetta. Viestinnän toimintamalleja kehitetään Henkilöstön uutiskirje etarmo ilmestynyt 6 kertaa. Uuden intranetin käyttöönotto meneillään. Vuorovaikutustilaisuuksia pidetty 7, AvoinKotka.fipalvelussa yksi uusi kohde. Laajennetun johtoryhmän viestintäpäivä pidetty, viestinnän toimintamallin kehittäminen käynnistetty 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossseen hankitaan yhteis- Tapahtumien rahoituktyökumppaneita Tavoitetaso 2015 Toteuma Meripäivien toimintatuotot kasvavat 5% vuoden 2014 tason verrattuna. Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla LIITE: Kaupunginhallitus / 195

82 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävien kokouskäytäntöjen edistäminen 11 Lyncetäkokousohjelman käytön lisääminen (koulutus, kokoushuoneen varustaminen kaupungintalolla) Etäkokoussysteemi vireillä yhteen kaupungintalon kokoushuoneista TALOUDEN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Sähköisten palveluiden ja käyttäjälähtöisiä määrä ja käyttö Työyhteisöjen työskentelyn tukeminen neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu een julkisen sektorin ta- Aktiivisesti mukana alulous- ja tietohallinnon kehittämisessä. Tavoitetaso 2015 Toteuma Oikeat ohjelmat käytössä Prosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen taloushallinnossa Kartoituksia tehty ja työ jatkuu vuoden 2016 puolelle Hankintaprosessi valmistuu vuoden loppuun mennessä Tavoitetaso 2015 Toteuma Alueyhteistyön tavoitteet määritelty selkeästi Alustavia suunnitelmia käynnissä, toteutunee vuoden loppuun mennessä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelman mukaiset toiminnan muutokset toteutetaan onnistuneesti. Selkeät tehtäväkokonaisuudet määriteltynä tavoitteineen jokaiselle Henkilöstösuunnitelma aikataulussa, yksilötason tavoitteiden määrittelyä ei ole vielä aloitettu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainosstointeja ja vuosikate vastaa inves- poistoja velkaantuminen pysäytetty Tavoitetaso 2015 Toteuma Vuosikate 19 milj. euroa Velan määrä ei kasva /2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. LIITE: Kaupunginhallitus / 195

83 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 81 D/986/ / Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka Valmistelija: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö (hyväksytty Kh ) antaa valtuudet tiettyjen rahoitusasioiden hoitoon, mutta varsinaista rahoituksen ohjeistusta tai toimintasääntöä kaupungilla ei ole ollut. Toiminnan kannalta on selkeämpää niin talouden vastuualueella kuin rahalaitosten ja mahdollisten muiden vastapuolien taholta, jos sallitut instrumentit, valtuudet ja toimintatavat ovat kaikkien tiedossa transaktioita tehtäessä. Liitteenä olevassa Rahoituspolitiikka-ohjeen on listattu ne rahoituksen osaalueet, joilla kaupunki hoitaa rahoitustaan ja takauksia tai vakuuksia. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Rahoituspolitiikka-ohje Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö: Talouden vastuualueen tehtävät - 5 Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rahoituspolitiikka-ohjeen kaupungin rahoituksen toimintaohjeeksi - samalla poistaa leasingrahoituspalveluja koskevan ohjeistuksen (Kh ) säädöskokoelmasta. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja säädöskokoelma Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

84 Rahoituspolitiikka sivu Talouden vastuualue / Rahoitus Rahoituspolitiikka Kotka kaupungille ja liikelaitoksille sekä soveltuvin osin kaupungin enemmistöomistuksessa oleville yhtiöille Kotkan kaupungin taloussääntö on hyväksytty valtuustossa Tässä taloussäännössä annetaan kaupungin ja sen liikelaitosten talousarviota, taloussuunnittelua, maksuliikennettä ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, noudatettava tämän taloussäännön määräyksiä. Rahoituksen tarkoituksena on siis turvata kaupungille ja sen konserniyhtiöille riittävä ja kustannustehokas rahoitus. Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö määrittelee vastuut ja valtuudet talouden vastuualueella rahoituksen osalta. Yleistä Konsernin rahoituspolitiikka on työkalu rahoituksen riskienhallintaan. Ohjeistuksessa määritellään valtuudet ja vastuut rahoitusinstrumenttien käyttöön, hyväksyttävät instrumentit ja maturiteetit, takauksien sekä vakuuksien käyttö ja hinnoitteluperiaatteet, lainasalkun hoito ja raportointi. Omana osanaan käsitellään leasing rahoitusta sekä konsernin vakuutuksia. Lainasalkun hoito Lainakantaa hoidetaan talousarvion mukaisesti. Nostettavat uudet lainat kilpailutetaan ja valitaan tarjousten perusteella. Korkoperusteena uusissa lainoissa tulee olla lainasalkun kokonaisnäkökulma sekä sen hetkinen korkotaso ja odotukset huomioiden. Pitkäaikaista lainarahaa voidaan nostaa niin JVK kuin pankkilainamuotoisena. Lainan ehdot tulisi sopia mahdollisimman joustaviksi niin maksuohjelman muutosten kuin koronmääräytymisen osalta. Mahdolliset muutokset tulisi olla tehtävissä molemminpuolisina; ei siis yksipuolista muutosmahdollisuutta lainanantajalle. Rahoitusinstrumentit Kuntatodistukset Rahoituksessa käytettävät kuntatodistukset ovat maksimissaan 12 kuukauden pituisia. Kuntatodistuksia tulisi hyödyntää lyhyen maksuvalmiuden hallintaan sekä pidempien lainojen maksuaikataulujen optimoimiseen. Kuntatodistusohjelmia tulee olla usean rahalaitoksen kanssa kilpailutuksen varmistamiseksi. Koronvaihtosopimukset Mikäli katsotaan tarpeelliseksi tehdä koronvaihtosopimuksia, tulee niiden olla lainasalkun maturiteetin mukaisia. Yksittäisen lainan suojaukseen koronvaihtosopimus kuitenkin maksimissaan 10 vuodeksi. Talous- ja rahoitusjohtajan päätöksellä pidempi sopimusaika on mahdollista. Koronvaihtosopimusten tulee olla luonteeltaan selkeitä sekä muutettavissa niin maturiteetin kuin muiden ehtojen osalta molempien vastapuolien hyväksynnällä. Talletukset Kassavarojen salliessa talletuksia voi tehdä määräajoiksi tai toistaiseksi. Talletuksia tulee tehdä riskittömiin vakavaraisiin Suomessa toimiviin rahalaitoksiin huomioiden Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka LIITE: Kaupunginhallitus / 196

85 Rahoituspolitiikka sivu mahdolliset likviditeettimuutokset pikaisellakin aikataululla. Osakeomistus ei kuulu kaupungin sijoitusvaihtoehtoihin. Muut rahoitusinstrumentit Muita instrumentteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti erityisin perusteluin. Konsernitili Kotkan kaupungilla on konsernitili. Tilin osallisina on kaupungin kokonaan tai osittain omistamat konserniyhtiöt sekä liikelaitokset. Konsernitili mahdollistaa konsernin sisäisen likviditeetin netotuksen, eli limiittien puitteissa yhtiöllä voi olla lyhytaikaista velkaa tai saamista päätilin omistajalta (Kotkan kaupunki omistaa päätilin). Konsernitilin avulla minimoidaan lyhytaikaisen lainarahoituksen tarve rahoituslaitoksilta. Leasing Investoinneissa ja hankinnoissa, jotka on hyväksytty normaalin prosessin mukaisesti hankittavaksi, voidaan käyttää leasing-rahoitusta rahoitusmuotona. Mikäli kohde hankitaan leasing-rahoitusta käyttäen, tekee talous- ja rahoitusjohtaja päätöksestä viranhaltijapäätöksen. Talouden vastuualue kilpailuttaa tarvittaessa yksittäisen leasing-rahoituksen tai antaa luvan kilpailutetun raamisopimuksen käyttöön. Leasingrahoituksen kustannus sisällytetään hankinnan tehneen vastuualueen käyttötalousmenoihin. Poikkeuksellisesti voidaan harkita rahoituserien käyttöä, mikäli investointi / hankinta koskee useampaa vastuualuetta. Leasing-rahoituksen käytön tulee aina olla kyseisessä markkinatilanteessa kokonaistaloudellisesti kustannustehokas vaihtoehto. Leasing rahoitusmuotona ei kasvata kaupungin lainapääomaa. Takaukset ja vakuudet Kaupunki voi myöntää takauksia kaupungin omistamille yhtiöille huomioiden valtiontukisäännöt. Olennaista on, että myös kunnan omistamien yhtiöiden varat ovat julkisia varoja ja näitä koskevat samat valtiontukisäännöt kuin itse kuntaakin. Mikäli katsotaan, että toiminta on olennainen osa kunnan toimintaa, sallitaan myös 100% takaukset 80 prosentin maksimimäärän sijaan. Vakuuksia ei kaupungin tulisi antaa vaan tarvittaessa käyttää pankkitakauksia vakuuksien sijaan. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tulisi vaatia vakuuksia aina mahdollisuuksien mukaan turvatakseen omat saatavansa ja / tai investointinsa. Raportointi Talouden vastuualue raportoi vuosineljänneksittäin rahoitustilanteen kaupunginhallitukselle ja raportti liitetään kaupunginhallituksen kokousta seuraavan kaupunginvaltuuston kokousmateriaaliin tiedoksi. Myös talouden seurantaraportissa raportoidaan kaupungin lainapääoma. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi KOTKA Kotka LIITE: Kaupunginhallitus / 196

86 4 (10) 2.4 Talouden vastuualueen tehtävänä on - huolehtia talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista; - huolehtia toiminnallisten muutosten talousvaikutusten arvioinnista ja osallistua muutosten valmisteluun; - kehittää johdon raportointijärjestelmiä; - huolehtia kaupungin taloushallinnon kehittämisen ohjauksesta; - huolehtia tilinpäätöksen tulossuunnittelusta ja tilinpäätöksen analysoinnista sekä konsernitilinpäätöksen laatimisesta ja konsernitaloutta koskevien laskelmien tuottamisesta; - vastata controller-toiminnasta arvioimalla kaupungin sekä konserniyhteisöjen toiminnallista ja taloudellista kehitystä; - huolehtia kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämisestä; - huolehtia Kotka-konsernin rahoituksesta, maksuvalmiudesta sekä varojen hallinnasta; - huolehtia takaustoiminnasta, riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta sekä vakuuksien ja arvopapereiden hoitamisesta; - huolehtia siitä, että kaupungin hallintoelimet saavat päätöksenteon tueksi tutkitut ja käyttövalmiit tiedot, tutkimukset ja ennusteet kaupungista ja sen toimintaympäristöstä; - huolehtia tietohallinnon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä sekä palvelujen tuottamisesta; - vastata yhteishankintojen valmistelusta. Talouden vastuualuetta johtaa talous- ja rahoitusjohtaja. Hänen sijaisenaan toimii hänen määräämänsä viranhaltija. Talouden vastuualueella on seuraavat palvelualueet: 1. controller- ja rahoitusyksikkö - palvelualueen johtajana on talous- ja rahoitusjohtaja 2. tietohallintoyksikkö - palvelualueen johtajana on tietohallintopäällikkö. 3. Sisäinen tarkastus - palvelualueen johtajana on tarkastuspäällikkö Talous- ja rahoitusjohtaja määrää palvelualueiden johtajien sijaisuuksista. LIITE: Kaupunginhallitus / 196

87 8 (10) Kansliapäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai sen alaisen hallinnon huonetilojen luovuttaminen tilapäiseen käyttöön; 2. vahingonkorvauksesta päättäminen konsernipalvelujen osalta, kun vaadittu korvausmäärä on enintään euroa; 3. henkilön siirtäminen alaiseltaan vastuualueelta toiselle alaiselleen vastuualueelle; 4. julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättäminen; 5. konsernipalvelujen maksuista päättäminen, ellei maksun määrääminen kuulu kaupunginhallituksen tai lautakunnan toimialaan. Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Kotka-konsernin kassavarojen tilapäinen sijoittaminen; 2. tilapäisluoton ottaminen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupunginhallituksen vahvistaman enimmäismäärän puitteissa; 3. lainan ottaminen kaupunginvaltuuston vahvistamissa rajoissa; 4. koron- ja valuutan vaihtosopimuksista, koronsuojaussopimuksista sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta päättäminen enintään talousarviossa olevan lainakannan verran; 5. kaupungin myöntämien lainojen ja takauksien vakuuksien realisoinnista sekä ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamisesta päättäminen; 6. takauksiin liittyvien lainojen lainaehtojen muutoksiin suostuminen; 7. aravalainan irtisanominen tai ehdoista poikkeavan maksuajan myöntäminen; 8. tilapäisluoton myöntäminen kaupungin tytäryhteisölle kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa; 9. leasing-rahoituksen käytöstä päättäminen kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti; 10. kaupungin rahalaitoksissa olevista tileistä päättäminen; 11. virastojen ja laitosten käteisvarojen suuruudesta päättäminen; 12. kaupungin saatavan maksusuunnitelman hyväksyminen. LIITE: Kaupunginhallitus / 196

88 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 86 D/376/ / Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten Tela / 47 Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kaupunginhallitukseen menevän listatekstin alkuun ennen varsinaista listatekstiä tulee merkitä seuraavaa, jos asialla on liittymäkohta tai kohtia talousarvioon: 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa? Talousarviovaikutukset Tekninen lautakunnan talousarviossa vuodelle 2015 ei ole varattu määrärahoja Kantasataman kehittämiseen. Talousarviotekstin mukaan mikäli hankkeen eteneminen vaatii rakennustoimenpiteitä, tehdään niistä vuoden aikana lisämäärärahaesitys. Lisämäärärahaesitys sisältää euron lisämäärärahan Kantasataman yleissuunnitteluun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnitteluun. Talouden tasapainotusohjelman mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin talouden tasapainotusohjelman vuosille Ohjelman g-kohdan mukaan jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnittelukaudella vähintään 4 Me vuodessa. Lisämäärärahaesitys on tasapainotusohjelman mukainen, koska Kantasatama-hankkeesta uskotaan saatavan merkittäviä verotuloja sekä tuloja tonttien vuokrauksesta. Kaupunkistrategian mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuosille Strategian eräänä tavoitteena on talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen. Toteutuessaan Kantasatama hanke lisää työpaikkoja Kotkansaarelle. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

89 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 87 Lisämäärärahaesityksen perustelut Kaupunkisuunnittelusta saadun tiedon mukaan Hankekehittäjän vastuulla olevista suunnitelmista ovat seuraavat meneillään: - Pohjatutkimukset - Tilasuunnittelu - Rakennesuunnittelu - Palotekninen suunnittelu - Rakennusluvan valmistelu Kaupungin ja liikelaitosten vastuulla olevista suunnitelmista ovat meneillään seuraavat: - Pilaantuneiden maiden yleissuunnitelma Kaupungin ja eri osapuolten väliset maankäyttö- ja muut tarvittavat sopimukset ovat joko allekirjoitettuja, valmiiksi neuvoteltuja tai neuvottelut niiden osalta ovat käynnissä Hankkeen kireän aikataulun vuoksi yleissuunnittelu ja vaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian. Määrärahaa on tarkoitus käyttää vasta sopimusten allekirjoitusten ja asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Määräraha on kaupungin osuus yleissuunnittelusta ja rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelusta tämänhetkisen kustannusjakoluonnoksen mukaan. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Tekninen johtaja Hannele Tolonen Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle euron lisämäärärahaa Investoinnit-menokohtaan Kantasataman yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Määrärahaa käytetään, mikäli Kantasatama hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh Alla ehdotettua lisämäärärahaa käytetään, jos Kantasatama-hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää myöntää euron suuruisen lisämäärärahan Investoinnit-menokohtaan Kantasatama-hankkeen yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

90 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 88 Toimeenpano: Kv: Ote: tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelu Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

91 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 89 D/133/ / Kotkan uimala Katariina Tela / 41 Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh Kotkan uimala Katariinan altaan allaspinnoitteen vaihtoon on vuodelle 2015 varattu investointimäärärahaa euroa. Hanke on kilpailutettu ja saatujen tarjousten perusteella hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Päätöstä haetaan investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutokselle. Tarkoituksena on teettää uimala Katariinasta perusteellisemmat kuntotutkimukset ja käynnistää uimala Katariinan tarveselvitys. Uimala Katariinan korjauksiin vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu euroa esitetään käytettäväksi tarkempiin kuntotutkimuksiin. Tähän mennessä hankkeelle varatusta määrärahasta on käytetty ,64 euroa suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Koko hankkeelle vuodelle 2015 varattu määräraha tulee riittämään. Tarkempien kuntotutkimusten perusteella selvitetään, kannattaako nyt suunniteltua korjausta tehdä vai vaatiiko uimala isomman peruskorjauksen. Myös tarveselvityksellä selvitetään uimalan peruskorjauksen laajuutta ja tarvetta. Päätös toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita hyvinvoinnista ja laadukkaista palveluista sekä tasapainossa olevasta taloudesta. Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon on varattu euron määräraha vuodelle Tekninen lautakunta on päätöksellään hyväksynyt allaspinnoitteen vaihtohankkeen rakennuttamisyksikön vuoden 2015 työohjelmaan. Tehdyn kuntotutkimuksen, suunnitelmien ja saadun urakkatarjouksen perusteella hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Keväällä 2015 tehdyssä kuntotutkimuksessa selvitettiin lähinnä vanhan altaan betoninen uudempi välipohja. Liikuntayksikön, kaupunkisuunnittelun toimitilapäällikön ja teknisten palveluiden kesken pidetyssä palaverissa päädyttiin yhteiseen ratkaisuun, jossa uimala Katariinaan tehtäisiin tarkemmat kuntotutkimukset sekä käynnistettäisiin uimala Katariinan tarveselvitys. Liikuntalautakunta on esittänyt päätöksessään tekniselle lautakunnalle Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon varatun määrärahan käyttötarkoituksen muuttamista perusteellisempaan uimahallin kuntotutkimukseen. Lisäksi liikuntalautakunta päätti nimetä edustajansa tarveselvitystyöryhmään. Liitteet: Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus on esityslistan liitteenä. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

92 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 90 Esittelijä: Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/kustannusarvio on esityslistan liitteenä. Tekninen johtaja Hannele Tolonen Ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu euron määräraha, joka oli varattu altaiden pinnoituksiin, voidaan käyttää tarkempiin uimala Katariinan kuntotutkimuksiin. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh Liitteet: Esittelijä: 1. Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset / Kustannusarvio Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu euron suuruinen määräraha uimalan altaiden pinnoituksiin voidaan käyttää uimalan tarkempiin kuntotutkimuksiin. Toimeenpano: Ote: tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

93 LIITE: Kaupunginhallitus / 198

94 LIITE: Kaupunginhallitus / 198

95 Korjaushistoria Käytössä olleet asiakirjat Kuntotutkimuksen rajaukset LIITE: Kaupunginhallitus / 198

96 LIITE: Kaupunginhallitus / 198

97 LIITE: Kaupunginhallitus / 198

98 LIITE: Kaupunginhallitus / 198

99 Tutkimusseloste TT (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit Kotkan uimahalli Puistotie Kotka Ref. Vahanen Oy / Jukka Maja Kotkan uimahalli, ohuthietutkimukset ja kloridianalyysit 1. TUTKIMUKSET Ohuthietutkimuksia varten poratuista betonilieriönäytteistä PN1, PN2 ja PN3 valmistettiin petrografiset ohuthieet näytteiden ulkopinnasta alkaen, ulkopinnan suuntaa vasten kohtisuorassa suunnassa. Ohuthieet tehtiin noin 55 mm:n syvyyteen saakka. Ennen preparointia näytteet impregnoitiin vakuumissa epoksilla. Ohuthieiden preparointi- ja tutkimusmenetelmä on esitetty standardeissa ASTM C856 ja NT Build 381. Näytteet tutkittiin Nikon E600 Eclipse -polarisaatiomikroskoopilla. Kloridipitoisuudet määritettiin näytteistä CL1, CL2 ja CL3 potentiometerisella titrauksella standardia SFS 5451 soveltaen. 2. TULOKSET 2.1 Ohuthietutkimukset Näyte 1 (uima-altaan seinä, kellari) Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo Y-tunnus Business ID LIITE: Kaupunginhallitus / 198

100 Tutkimusseloste TT (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 2 (uima-altaan seinä, kellari) Näytteen pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin kohtalaisesti tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 3 (uima-altaan seinä, kellari, reunakonsolin alapuoli) Näytteen pinnassa on orgaaninen pinnoite, jossa ei ole mineraalista täyteainetta (kuten asbestia). Rakenteeltaan betoni on melko homogeenista. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo Y-tunnus Business ID LIITE: Kaupunginhallitus / 198

101 Tutkimusseloste TT (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit Klorisipitoisuudet Kloridianalyysien tulokset esitetään alla olevassa taulukossa. Näyte Rakenneosa Clpitoisuus, % CL 1 Uima-altaan seinä, kellari 0,05 CL 2 Uima-altaan seinä, kellari 0,12 CL 3 Uima-altaan seinä, kellari, reunakonsoli 0,27 3. YHTEENVETO Rakenteeltaan uima-altaan betoni on homogeenista ja pääaisassa kohtalaisen tiivistä, siis yleisesti ottaen ladultaan hyvää. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Tyypiltään kiviaines on sellaista, jossa ei alkalikiviainesreaktioita yleisesti todeta. Eikä reaktioita kiviaineksessa todettukaan, eikä sellaisia ole kiviaineksen koostumuksen perusteella odotettavissa. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sementin hydrataatioaste on korkea ja betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on kiteytymiä. Näytteen 2 pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Kloridipitoisuudet olivat näytteissä koholla. Näytteen 1 kloridipitoisuus oli 0,05 %. Kahdessa muussa näytteessä koridipitoisuus (0,12 ja 0,27 %) on huomattavasti yli ns. kriittisen kloridipitoisuuden. Kriittinen kloridipitoisuus (0,07 %) tarkoittaa kloridipitoisuuden määrä, jolla teräskorrooiso voi käynnistyä betonissa ilman, että teräs on karbonatisoituneella (neutraloituneella) alueella betonissa. Espoo Hannu Pyy, TkL erityisasiantuntija, laboratoriopalvelut VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI Espoo Y-tunnus Business ID LIITE: Kaupunginhallitus / 198

102 KOTKAN KAUPUNKI KUSTANNUSARVIO Tekniset palvelut Ville Suni KOTKAN UIMALA KATARIINA SISÄALTAIDEN PINNOITUKSET Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut sisältäen altaiden betonirakenteiden kuntotutkimuksen ja kopioinnin Kokonaisurakka Hankevaraus muutos- ja lisätyöt sisältäen yksikköhintatyöt Kustannukset yhteensä Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa. Kustannusarvio sisältää 6 kpl Omega lähtökorokkeita asennettuna. Kokonaishintaan sisältyvä erillishinta Kotkan kaupunki Tekniset palvelut Rakennuttajapäällikkö Ville Suni Jakelu Tekninen johtaja Hannele Tolonen LIITE: Kaupunginhallitus / 198

103 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 101 D/311/ / Lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Kala / 54 Valmistelija: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kaupunkisuunnittelun lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Hankkeen taustaa Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä tonnista tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100M ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävän metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävillä muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA- lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA- menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY- keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa Arviointimenettely päättyy joulukuussa Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa YVA- arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen.

104 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 102 Kaupunkisuunnittelun huomioita arviointiohjelmasta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä - Arviointiohjelmassa on mainittu Kymenlaakson taajamien maakuntakaava. Tämän lisäksi tarkasteluun tulee ottaa myös Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaavassa tehdasalue on säilynyt ennallaan mutta keskustatoimintojen aluetta on laajennettu Kantasatamassa. Kaavassa on esitetty tehtaan edustan merialueilla olevat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue sekä Ruotsinsalmen meritaistelualue. Maakuntakaavan merkinnät tulee huomioida arviointia tehtäessä. - Kymenlaakson maakuntakaavassa alue on esitetty merkinnällä T/s = teollisuus- ja varastorakennusten alue jolla on vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Kyseisillä kohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehdasaluetta ja lisäksi alueella olevia rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita. - Kotkan kaupunki on suunnitellut Kantasataman alueen muuttamista pääosin kaupalliseen käyttöön. Muutostyö vaatii voimassa olevan asemakaavan muuttamisen nykyisestä satamakäytöstä kaupalliseen ja asuinkäyttöön. Itälaiturin pohjoisosa tehdasalueen vieressä jää edelleen satamakäyttöön. Kaavoitustyötä on tehty yhteistyössä Kotkamillsin tehtaan kanssa. Erityisesti on paneuduttu tehtaan liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennearvioita on päivitetty tehtaan antamien liikenteen lisäystä koskevien arvioiden myötä. Liikenteestä tehdyt arviot on huomioitu kaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydessä. Kantasataman asemakaavamuutokseen on liittynyt myös Kantasataman ympäristöohjelma. - Kotkamills Oy:n naapuriin on toteutumassa Kotkan uusi poliisitalo, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna. Rakennushankkeesta vastaa Senaattikiinteistöt. - HaminaKotkasatama Oy ja kehitysyhtiö Cursor ovat yhteistyössä kehittämässä risteilijäliiketoimintaa Kantasatamaan Kansainvälisen risteilijäliiketoiminnan käynnistäminen Kotkan Haminan seudulle hankkeen kautta. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida YVA- arvioinnin yhteydessä. - Kantasataman kaavan yhteydessä tehtiin myös melumallinnus, jossa huomioitiin myös tehtaan aiheuttama melu sekä liikenteen että tehdastoiminnan osalta. Mitoittavaksi haitaksi melumallinnuksen osalta osoittautui kuitenkin sataman laivaliikenteen aiheuttama melu erityisesti asutukselle ja hotellitoiminnalle. Tehdyt selvitykset ovat arviointityön käytettävissä. - Arviointiohjelmassa tehtävään liikenteen arviointiin tulisi sisällyttää arvio eri liikennemuotojen määristä sekä tulevan että lähtevän liikenteen osalta. Kotkan kaupungin kannalta on mielenkiintoista myös mitä reittejä erityisesti raskas liikenne käyttää kaupungin sisällä ei vain Kotkansaarella. Kaakkois- Suomen ELY- keskus on käynnistänyt Mussalon satamaan johtavan Merituulentien parannussuunnitelman mihin suunnitelmaan tiedolla on myös

105 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 103 merkitystä. Arvio rautatie- ja laivakuljetusten osuudesta on tarpeen selvittää. Liikenteen aiheuttamien haittojen arvioimiseksi myös liikenteen vuorokausirytmillä on merkitystä haittoja arvioitaessa. Liikenteeseen liittyvillä arvioilla on erityistä merkitystä kaupungin kehittämisen kannalta koska Kotkansaaren katuverkossa ei ole olemassa korvaavaa kuljetusreittiä. Toisaalta liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on tarpeen saada tietoa, joka vaikuttaa Kotkansaaren sisääntulotieratkaisun tekemiseen ja tarvittavaan ajankohtaan. - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet; kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja puuttuu joku kohde mm. lyseon lukio. - Kantasatama- hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen hankkeen ympäristöasioiden huomioimiseksi käytetään työkaluna Breeam Communities- ympäristösertifikaattia. Tähän prosessiin liittyen Kantasataman alueelle laaditaan mm. Kantasataman luontovaikutusten arviointi ja luontoarvostrategia, joka valmistuu syyskuussa Myös muut Kantasataman ympäristöasiat määrittyvät tarkemmin Breeam-työn myötä. - Kaiken kaikkiaan kaupunkisuunnittelu toteaa, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutosta Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Kaupunkisuunnittelu ei ota kantaa ympäristö-vastuualueen eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin kysymyksiin arviointiohjelmassa. Em. kysymysten arviointi jää asianomaisten tahojen tehtäväksi. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta viikolla 24. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Lautakunta hyväksyy edellä esitetyn kaupunkisuunnittelun lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Sotela / 100 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kotkamills Oy suunnittelee tehtaalleen toiminnallisia muutoksia, joiden johdosta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa arviointiohjelmasta. Hankkeen taustaa Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

106 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 104 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä tonnista tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100 M ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävät muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA-lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA-menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa Arviointimenettely päättyy joulukuussa Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa YVA-arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen Sosiaali- ja terveyspalveluiden huomioita arviointiohjelmasta: - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet. Kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja joitain kohteita puuttuu. - Arvioinnissa on tultava esille muutosten työllisyysvaikutukset. Lautakunta pitää hyvänä, että investoinnilla taataan nykyiset työpaikat ja mahdollisesti luodaan uusia työpaikkoja. - Meluhaitat: Kasvavasta liikenteestä aiheutuvat lisääntyvät meluhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen melutasoon. Arvion mukaan tehtaan toiminnallisista muutoksista ei aiheudu muutosta nykyiseen melutasoon.

107 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu Päästöhaitat: Sekä kasvavan liikenteen että tehtaan toiminnallisten muutosten aiheuttamat lisääntyvät päästöhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen päästötasoon. - Kasvavien liikennemäärien ja kantasataman alueen muiden toiminnallisten muutosten takia myös liikenteen turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon arviointia tehtäessä. - Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta, viikolla 24. Arviointiohjelma ei ollut täysin valmis ennen lautakunnan esityslistan valmistumista. Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Ympäristökeskus Valmistelija: ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh Tiivistelmä: Ympäristökeskuksen lausunto KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelma kuvaa prosesseja, muutoksia, vaikutuksia ja arviointitapaa johdonmukaisesti. Kotkan ympäristökeskus kiinnittää huomiota seuraaviin vaikutuksiin ja riskeihin. Muutosten yhteydessä tapahtuva tuotannon kasvu tuo muutoksia ympäristövaikutuksiin ja energian kulutukseen. Kasvu lisää päästöjä ja energian kulutusta, mutta samalla prosessin ominaispäästöt ja ominaisenergiankulutus laskevat, mikä loiventaa vaikutuksia. Tehdasta tullaan käyttämään täydellä voimalaitoskapasiteetilla, jolloin maakaasukombivoimala lisäpolttimineen on käytössä. Maakaasun polttoprosessissa syntyy ilman typestä typenoksideja, joten typenoksidipäästöt lisääntyvät, samoin hiilidioksidipäästöt. Tehtaan aiheuttama raskas liikenne kaupungin läpi kasvaa merkittävästi. Liikennemelu ja -tärinä lisääntyvät ajoreitin varrella, samoin pakokaasupäästöt. Liikenteen vaikutukset ajoreitin varrella asuinalueilla on tärkeää

108 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Sivu 106 selvittää. Melun ja pakokaasupäästöjen leviämisselvitykset ovat tiiviissä kaupunkirakenteessa tarpeen. Kemikaalien käytön lisääntyminen ja monipuolistuminen tuottaa uusia vaikutuksia ja riskejä. Vaihtoehtojen tarkastelussa (6.4) on syytä tuoda esille vaihtoehto 2:n sisältämän kemiallisen esikäsittelyn tuottamat vaikutukset ja riskit. Vaihtoehtoja 1 ja 2 on näin ollen vertailtava myös keskenään ja tunnistettava tuotantotapojen ero kemikaalien käytön vaikutuksissa ja riskeissä. Kemikaalien käytön lisääntyvistä vaikutuksista ja riskeistä on syytä pyytää ympäristövaikutusten arviointia varten kannanotto Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Turvatekniikan keskukselta. Koska KotkaMills Oy:n laitokset sijaitsevat asuinyhdyskunnan keskellä, on YVA:n riskitarkastelussa pidettävä mukana pahimman käytännössä mahdollisen tapahtuman todennäköisyys ja estäminen. Kh Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVA Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVAsta kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä ympäristökeskuksen lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

109 Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kuva: Pekka Vainio LIITE: Kaupunginhallitus / 199

110 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) HANKKEESTA VASTAAVA Kotkamills Oy Stefan Fors, hankevastaava Puh YHTEYSVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ELY-keskus Antti Puhalainen, yhteyshenkilö Puh YVA-KONSULTTI Linnunmaa Oy Eeva Punta, projektivastaava Puh LIITE: Kaupunginhallitus / 199

111 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Otsikko Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pvm Tilaaja Kotkamills Oy yhteyshenkilö: Stefan Fors Sivuja 46 s. Työryhmä Linnunmaa Oy: Eeva Punta, Marjo Pusenius, Reetta Hurmekoski Jakelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkamills Oy Linnunmaa Oy LIITE: Kaupunginhallitus / 199

112 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) SISÄLLYS 1 JOHDANTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-menettelyn osapuolet Arviointimenettelyn sisältö Arvioinnin aikataulu NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS Kotkamills Oy:n yrityskuvaus Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta Sellun valmistus Mekaanisen massan valmistus Kierrätyskuidun valmistus Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi Aikakausilehtipaperin valmistus Saha Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Puuraaka-aineet Kemikaalit Veden käyttö Muut raaka-aineet Energiantuotanto ja -kulutus Toiminnan ympäristökuormitus Päästöt ilmaan Jätevedet Melu ja tärinä Haju ja pöly Jätteet Liikenne HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT Hankkeen yleiskuvaus Prosessi Mekaanisen massan valmistus Massankäsittely Pastakeittiö Kartonkikone Viimeistely ja pakkaus Arkitushylyn käsittely Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Raaka-aineet Kemikaalit Vedenkulutus LIITE: Kaupunginhallitus / 199

113 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet Päästöt ilmaan Jätevesipäästöt Jätteet Rakenteet Sähköistys ja automaatio Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät Logistiikka Ulkoinen logistiikka Sisäinen logistiikka Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO Tarvittavat luvat YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen Vaihtoehtojen vertailu YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE Ilmanlaatu Pinta- ja pohjavedet Kallio- ja maaperä Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu Suojelukohteet Melu ja tärinä Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema Asutus ja elinolot YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin rajaus Käytettävä aineisto Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ekologiaan Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset meluun ja tärinään Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan LIITE: Kaupunginhallitus / 199

114 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Riskit ja häiriötilanteet Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Kuvat Kuva 1. YVA-menettelyn kulku... 9 Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta...24 Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue Kuva 7. Hankkeen arvioitavat vaikutukset rakentamisen, toiminnan ja toiminnan lopettamisen aikana Taulukot Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät tonneina sekä tuotantokapasiteetti Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona. 20 Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon. 28 Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen Käytetyt lyhenteet BOD Biologinen hapenkulutus (Biological oxygen demand) COD Kemiallinen hapenkulutus (Chemical oxygen demand) CTMP Kemihierre (Chemithermomechanical pulp) PK Paperikone TMP Kuumahierre (Thermomechanical pulp) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (Total reduced sulfur) VE0 Nollavaihtoehto VE1, VE2 Vaihtoehdot 1 ja 2 VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Carbon) YSL Ympäristönsuojelulaki YVA Ympäristövaikutusten arviointi LIITE: Kaupunginhallitus / 199

115 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 1 JOHDANTO Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailla (jatkossa Kotkamills Oy) valmistetaan laminaattipaperia, sahatavaraa ja aikakausilehtipaperia. Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikoneen 2 tuotantosuuntaa muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla paperikoneen tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä tonnista tonniin vuodessa. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investointi edellyttää monia muutoksia tehtaalla, jotta konekanta soveltuu kartongin valmistukseen ja kapasiteettia voidaan kasvattaa. Investoinnin myötä mekaanisen massan valmistusta ja ostosellun määrää lisätään. Samalla myös energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Hankkeella on vaikutusta Kotkamills Oy:n toiminnan ympäristövaikutuksiin esimerkiksi raskaan liikenteen lisääntymisen sekä ilma- ja jätevesipäästöjen muuttumisen vuoksi. Kotkamills Oy on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin muutoshankkeen toteuttamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtia 5 b ja 12. Tämä arviointiohjelma on YVA-lain mukainen esitys hankkeen vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Viranomaisilla, järjestöillä, asukkailla ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa osaa arviointiin antamalla lausunto tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta sekä tehdystä arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys ympäristöluvan myöntämiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma toimitetaan kesäkuussa 2015 hankkeen yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), joka kuuluttaa arviointiohjelmasta ja asettaa sen nähtäville. Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan yhteysviranomaiselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon valmisteltaessa arviointiselostusta, joka valmistuu lokakuussa Arviointiselostuksesta kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy. Arvioitu päättymisaika on joulukuussa LIITE: Kaupunginhallitus / 199

116 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvanvaraiselle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 2.2 YVA-menettelyn osapuolet Kotkamills Oy toimii hankkeesta vastaavana. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy vastaa myös YVA-menettelyn toteuttamisesta. Konsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen vastaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja selostuksesta tiedottamisesta sekä lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä. Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnot sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta, joissa se ottaa kantaa muun muassa arviointimenettelyn riittävyyteen. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty tarkemmin YVA-laissa ja -asetuksessa. ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (713/2006). 2.3 Arviointimenettelyn sisältö YVA-menettelyn kulku on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. ELY-keskus kuuluttaa LIITE: Kaupunginhallitus / 199

117 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) arviointiohjelmasta ja asettaa arviointiohjelman nähtäville. ELY-keskus pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. ELY-keskus esittää omassa lausunnossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointiselostusvaiheessa toteutetaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi arviointiohjelman ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta sekä arviointiohjelmasta. Arviointimenettely päättyy, kun ELY-keskus toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä muut lausunnot ja mielipiteet Kotkamills Oy:lle. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisen aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessä, miten YVAarviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Kuva 1. YVA-menettelyn kulku LIITE: Kaupunginhallitus / 199

118 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 2.4 Arvioinnin aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun arviointiohjelma toimitetaan yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kesäkuussa Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan ELY-keskukselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Tavoitteena on, että arviointiselostus valmistuu lokakuussa Arviointiselostuksen kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy arviolta joulukuussa YVA-menettelyn vaiheet ja suunniteltu aikataulu ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu Kuukausi Y VA-ohjelma Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelmasta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiohjelmasta Y hteysviranomaisen lausunto Y VA-selostus Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksesta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiselostuksesta Y hteysviranomaisen lausunto LIITE: Kaupunginhallitus / 199

119 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 3 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Kotkamills Oy:n yrityskuvaus Kotkamills Oy valmistaa tehtaissaan laminaattipaperia, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta käsittää sellutehtaan, kierrätyskuitulaitoksen, laminaattipaperin valmistuksen ja impregnoinnin, mekaanisen massan valmistuksen, nykyisen aikakausilehtipaperin valmistuksen, voimalaitoksen ja sahan. Lisäksi toimintaan kuuluu raakavesipumppaamo ja jätevedenpuhdistamo. Seuraavassa kuvassa on esitetty eri toimintojen sijainnit tehdasalueella (Kuva 2). Tehtaiden tuotanto toimii keskeytymättömästi kolmessa vuorossa. Tehdasintegraatissa työskentelee noin 500 henkilöä. Yhtiön muut tuotantolinjat sijaitsevat Imatralla ja Malesiassa (L.P. Pacific Films Sdn. Bhd.). LIITE: Kaupunginhallitus / 199

120 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta LIITE: Kaupunginhallitus / 199

121 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 3.2 Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus Hanz Gutzeitin vuonna 1872 perustama saha on kasvanut Kotkamillsin tehtaiksi, jotka tuottavat sahatavaran ja prosessoitujen puutuotteiden lisäksi aikakausilehtipaperia, laminaattipaperia sekä laminaattipaperin jatkojalosteita. Kotkan tehtaiden historian merkittäviä hetkiä ovat: 1872 Saha, W. Gutzeit & Co Sulfaattisellutehdas 1953 Paperitehdas 1980 Impregnointilaitos 1993 Kombivoimalaitos 1998 Stora Enso Oyj omistajaksi 2010 OpenGate Capital omistajaksi 2011 Kierrätyskuitulaitos 2015 MB rahastot omistajaksi Kotkamills Oy sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa. Asemakaavassa (vahvistettu ) Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti on laajuudeltaan noin 75 ha. Tontin länsi- ja lounaispuolella on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen korttelialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Tehdasalueen länsipuolella Ruukinkadun varrella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, jonka viereiseen kortteliin ollaan parhaillaan rakentamassa uutta poliisitaloa. Tehdasalueen luoteispuolella sijaitsee Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Vastarannalla Tiutisensaaressa on asutusta. Kotkamills Oy:n tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille nro , nro , nro , nro , nro ja nro Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja ympäröivä kaupunki on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Kotkamills Oy:n luoteispuolella sijaitsevan Kotkan Kantasataman asemakaavaan on suunniteltu muutosta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen. Nykyään suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57 ha, josta noin 29 ha on vesialuetta ja 28 ha maaalueita. Kaava-alue rajautuu kaakkoisreunastaan Kotkamills Oy:n tehdasalueeseen. Kotkansaaren alueella on Kotkan kaupunginvaltuustossa hyväksytty osayleiskaava, jota ei kuitenkaan ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Kaavassa tehdasalue on merkitty TT:ksi eli teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue, /s = alue, jolla on säilytettäviä, vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien ja niiden ympäristöjen maakuntakaavan päätöksillään ja Maakuntakaava korvasi vahvistetun seutukaavan suunnittelualueella. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

122 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kotkamills Oy:n tehtaat kuuluvat Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus / 199

123 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 3.3 Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta Kotkamills Oy:n tehdasintegraattiin kuuluvia tuotantotoimintoja ovat sellutehdas, kierrätyskuitulaitos, paperikone 1 (PK 1), impregnointitehdas, hiertämö, pastakeittiö, paperikone 2 (PK 2), sahaus ja höyläys sekä kombivoimalaitos. Sellutehtaalla valmistetaan havupuun sahanpurusta valkaisematonta sulfaattisellua. Sellu jalostetaan paperikoneella 1 Absorbex-laminaattipaperiksi ja osa paperista jalostetaan edelleen kahdella impregnointikoneella Imprex-runkopaperiksi ja -pinnoituskalvoksi. Sellun lisäksi paperin raaka-aineena käytetään kierrätyskuitua, joka valmistetaan kierrätyskuitulinjalla. Tehdasintegraattiin kuuluvat hiertämö, pastakeittiö ja paperikone 2 muodostavat Solaris-tuotelinjan, jossa valmistetaan kuumahierrettä (TMP, Thermomechanical pulp) ja edelleen päällystettyä puupitoista aikakausilehtipaperia. Tehtaan tarvitsemaa lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan omassa kombivoimalaitoksessa, jonka polttoaineena käytetään maakaasua. Myös sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, jota hyödynnetään prosessihöyrynä ja sähköntuotannossa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty vuosien tuotantomääriä. Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät tonneina sekä tuotantokapasiteetti Tuotanto t/a Laminaattipaperi (PK 1) Impregnointi, runkopaperi ja pinnoituskalvo Aikakausilehtipaperi(PK 2) Kapasiteetti Sellun valmistus Sellutehtaalla valmistetaan kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä sahanpurusellua, joka käytetään laminaattipaperin, runkopaperin ja vanerin pinnoituskalvopaperin raaka-aineeksi. Sellu eli kemiallinen massa valmistetaan niin sanotulla sulfaattimenetelmällä, jossa puuaines keitetään emäksisessä keittoliemessä. Keitetty massa pestään vedellä kemikaalijäänteiden erottamiseksi ja lajitellaan. Valmis massa syötetään paperikone PK 1:lle käytettäväksi laminaattipaperin valmistukseen. Vuonna 2014 sellua tuotettiin noin tonnia. Sellun valmistuksen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Sellunkeiton yhteydessä syntyy sivutuotteena tärpättiä, joka hyödynnetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Massanpesussa erotettava mustalipeä johdetaan haihduttamon kautta polttoon soodakattilaan ja edelleen kaustistamolle jatkokäsittelyyn, jotta epäorgaaniset kemikaalit saadaan prosessiin uudelleen käytettäviksi. Mustalipeästä erotettu suopa toimitetaan puolestaan muualle käytettäväksi mäntyöljyn valmistuksessa. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

124 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Mekaanisen massan valmistus Mekaaninen massa valmistetaan kuusihakkeesta. Hiertämöllä hake pestään, höyrytetään kuumaksi ja jauhetaan paineen ja kuumuuden avulla kuiduiksi. Tämän jälkeen massa lajitellaan ja valkaistaan peroksidilla ja ditioniitilla. Kuumahierteen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa Kierrätyskuidun valmistus Kierrätyskuitulaitoksen raaka-aineena käytetään pahvijätettä, joka hankitaan lajiteltuna pahvinkeräysorganisaatiolta. Raaka-ainepaalit kuljetetaan varastosta pulpperointiin, jossa paalit hajotetaan kuiduiksi. Kuituuntunut massa puhdistetaan karkealajittimessa, josta hyväksytty jae johdetaan varastotorniin eli massatorniin. Varastotornista massa pumpataan varastosäiliöön, josta se pumpataan hienolajitteluun. Massa ajetaan ruuvin läpi, jonka jälkeen se sekoitetaan paperikoneen kiertoveteen. Kierrätyskuitumassasta osa viedään raaka-aineeksi Kotkamills Oy:n Tainionkosken paperitehtaalle Imatralle. Kierrätyskuidun tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi Sellutehtaalta tuleva kemiallinen massa laimennetaan veteen, lajitellaan ja jauhetaan tarpeen mukaan ja pumpataan paperikoneelle PK 1. Tässä vaiheessa massan sekaan voidaan lisätä tarvittavat lisäaineet ja kierrätyskuitu sekä tarvittaessa ostettu sellu. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä niin, että kuitujen osuus on alle 1 % seoksesta. Seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi paperikoneen viiraosalle. Koneessa paperiradasta poistetaan vettä useassa eri vaiheessa ja parannetaan paperin lujuusominaisuuksia. Paperin paksuutta ja tiheyttä säädetään tarvittaessa välipuristimen ja/tai kalanterin avulla. Valmis paperi rullataan konerulliksi, leikataan pituusleikkurilla pienemmiksi asiakasrulliksi ja pakataan. Osa valmiista laminaattipaperista kuljetetaan impregnointitehtaalle, jossa on kaksi impregnointikonetta (IK 3 ja IK 4). Impregnointiprosessissa paperiin imeytetään fenoliformaldehydihartsia ja kuivatetaan leijukuivaimessa lämpimällä ilmalla. Kuivauksessa hartsin haihtuvat aineet poltetaan jälkipolttimessa, jossa apupolttoaineena käytetään maakaasua. Valmiissa tuotteessa on paperia % ja loput hartsia. Tuote rullataan tai leikataan arkeiksi ja pakataan. Tuotteita käytetään korkeapainelaminaatin runkopaperina ja puulevyjen pinnoituksessa. Impregnointitehtaan tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa, mutta viime vuosina tuotanto on ollut alle 20 tonnia vuodessa Aikakausilehtipaperin valmistus Aikakausilehtipaperin valmistukseen käytetään oman tehtaan kuumahierrettä, ostettua mänty- ja koivusellua sekä päällystysaineita. Valmistuksessa kuumahierre ja jauhettu ostosellu sekoitetaan, massaseos lajitellaan ja siihen lisätään retentioaineet, täyteainetalkki, vaahdonestoaine ja väri. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä ja seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi koneen viiraosalle ja johdetaan edelleen puristin- ja haihdutusosalle massan kuivaamiseksi. Paperin painettavuuden parantamiseksi paperin molemmat puolet päällystetään päällystyspastalla. Paperikoneen 2 tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

125 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Päällystyspasta on pigmentti-sideaineseos, joka valmistetaan pastakeittiöllä. Pastan valmistuksessa käytetään kemikaalien lisäksi voimalaitoksella valmistettua, kemiallisesti puhdistettua vettä. Pastakeittiön yhteydessä on kemiallinen vedenpuhdistuslaitos, jossa valmistetaan kaikki paperikone 2:n tarvitsema puhdas prosessivesi eli käytännössä paperikoneen suihkuvedet. Valmis konerulla siirretään pituusleikkurille, leikataan asiakasrulliksi ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille Saha Tehdasintegraatin sahan kahdella sahalinjalla tuotetaan pääsääntöisesti kuusitukista sahatavaraa, joka kuivataan ja josta osa höylätään profiililaudoiksi tai rakennusteollisuuden runkoaihioiksi. Sahan vuotuinen sahauskapasiteetti on m 3 ja höyläyskapasiteetti act-m Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Puuraaka-aineet Tärkeimmät ja määrällisesti suurimmat puuraaka-aineet ovat sellun valmistuksessa käytettävä sahanpuru, hierteen valmistuksessa käytettävä kuusihake sekä sahatuotteiden raaka-aineena käytettävät kuusitukit. Kotkamills Oy:n omalla sahalla syntyy valtaosa hierteen valmistukseen käytettävästä kuusihakkeesta. Sahanpurusta syntyy vain pieni osa. Haketta ja purua käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin m 3 ja kuusitukkia m Kemikaalit Kotkamills Oy:n vuonna 2014 määrällisesti eniten käyttämät kemikaalit ja niiden käyttötarkoitus on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 3). Kemikaalit ja lisäaineet tuodaan tehtaalle säiliöautoilla. Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014 Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus t/a Fenolihartsi Impregnointi Vetyperoksidi Massankäsittely Natriumsilikaatti Massankäsittely 880 Rikkidioksidi Massankäsittely Natronlipeä Massankäsittely Tärkkelys Paperin valmistus Kaoliini Paperin päällystys Lateksi Paperin päällystys Optinen kirkaste Paperin päällystys Talkki Massankäsittely, paperin valmistus Rikkihappo ph-säätö Hiilidioksidi Sellun valmistus LIITE: Kaupunginhallitus / 199

126 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus t/a Pesulipeä Sellun valmistus Poltettu kalkki Sellun valmistus Lisäksi tehtaalla käytetään pienempiä määriä erilaisia prosessin lisä- ja apuaineita ja limantorjuntakemikaaleja sekä impregnointitehtaalla liimoja, hartseja, kovetteita ja metanolia. Jätevedenkäsittelyssä käytetään alumiinisulfaattia, ureaa, nesteklooria ja -happea sekä fosforihappoa Veden käyttö Tehdasintegraatin käyttämä raakavesi otetaan Kymijoesta noin 6 km:n päästä tehtaalta, Langinkosken pumppausasemalta. Vesi puhdistetaan tehtaan omalla vesilaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Vuonna 2014 Kotkamills Oy käytti raakavettä noin 14,5 miljoonaa kuutiota eli keskimäärin noin m 3 päivässä. Suurin osa käytetään prosessivetenä ja osa jäähdytysvetenä. Lisäksi Kotkamills Oy käytti merivettä voimalaitoksen sisäisiin jäähdytystarpeisiin vuonna 2014 noin 5 miljoonaa m 3. Tehtailla käytetty talousvesi ( m 3 vuonna 2014) otetaan kaupungin vesijohtoverkosta Muut raaka-aineet Muita Kotkamills Oy:n merkittäviä määriä käyttämiä raaka-aineita ovat Solaris-tuotelinjalla käytettävä ostosellu (valkaistu sulfaattisellu), impregnointitehtaalla käytettävä valkaisematon sulfaattisellupaperi (josta hyvin pieni määrä ostettua) sekä kierrätyskuidun raaka-aine. Kotkamills Oy osti sellua vuonna 2014 yhteensä noin tonnia. Kierrätyskuidun raaka-aineena käytettävää keräyspaperia, joka koostuu keräyspahvista, keräyskartongista sekä teollisuuden kääreistä, päätylapuista ja hylsyistä, käytettiin vuonna 2014 noin tonnia. 3.5 Energiantuotanto ja -kulutus Tehdasintegraatin energiantuotanto tapahtuu kombivoimalaitoksessa sekä sellutehtaan soodakattilassa. Kombivoimalaitos on sähköä ja prosessihöyryä tuottava voimalaitos, jonka pääpolttoaine on maakaasu. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Kombivoimalaitoksen pääkomponentit ovat kaasuturbiini, kombikattila (=lämmöntalteenottokattila) ja höyryturbiini. Kaasuturbiinin yhteyteen kytketyssä kombikattilassa tuotetaan kaasuturbiinin savukaasujen lämmöllä korkeapainehöyryä höyryturbiinille. Prosessihöyryn lisäksi kombivoimalaitos tuottaa lämpöä sisäiseen lämmitysvesikiertoon ja kaukolämpöä Kotkan Energian kaukolämpöverkkoon. Kaasuturbiinin ja kombikattilan savukaasut johdetaan samaan piippuun. Kombivoimalaitosta voidaan ajaa kolmella eri ajomallilla. Useimmiten kaasuturbiinia ja kombikattilaa käytetään samaan aikaan, jolloin energiantuotantoa lisätään ja säädetään kombikattilan lisäpoltolla. Yhteenlaskettu polttoaineteho on tällöin 176 MW. Kun höyryntarve on vähäisempi, kombikattilan lisäpolttoa ei käytetä. Kombikattilaa voidaan ajaa tarvittaessa myös ilman kaasuturbiinia, jolloin hyödynnetään lisäpolttimia. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

127 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, joka johdetaan kombivoimalaitoksen korkeapainehöyryn kanssa yhteiseen höyryturbiiniin. Soodakattilan pääpolttoaine on selluvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä, joka on biopolttoaine. Soodakattilan savukaasut johdetaan omaan piippuun. Koko voimalaitoksen sähköntuotantoteho on noin 70 MW, josta kaasuturbiinin osuus on noin 42 MW ja höyryturbiinin 28 MW. Kombikattilan ja soodakattilan yhteenlaskettu maksimituorehöyryteho on noin 190 MW, josta kombikattilalla voidaan tuottaa 105 MW ja soodakattilalla 85 MW. Kotkamills Oy:n sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4). Lämmönkulutuksessa ei ole huomioitu sähköntuotantoon kuluvaa lämpöenergiaa. Kotkamills Oy tuotti vuonna 2014 sähköenergiaa MWh, josta myytiin 14 %. Sähköverkosta Kotkamills Oy osti sähköä MWh. Sähköä toimitetaan Kotkamills Oy:lle Kotka-Kyminlinnan 110 kv sähkölinjaa pitkin, joka kulkee Kantasataman alueen läpi ilmajohtona. Kaukolämpöä Kotkamills myi Kotkan kaupungin kaukolämpöverkkoon MWh. Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 Energia MWh/a Kohde 2014 Sähkö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö Myynti Lämpö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö Kaukolämpö Toiminnan ympäristökuormitus Päästöt ilmaan Kotkamills Oy:n tehtaiden merkittävimmät ilmapäästöt ovat sellutehtaan, kombivoimalaitoksen ja impregnointitehtaan savukaasupäästöt sekä sellutehtaan hajukaasupäästöt. Kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukossa ei ole mukana kaikkia vähäisempiä päästöjä, kuten sahan kuivaamossa sekä hiertämöllä hakkeen jauhatuksen yhteydessä puusta vapautuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt 2014 Epäpuhtaus Yksikkö 2014 Typen oksidit NOX t (NO2) 368 Rikkidioksidi SO2 t 7 Pelkistyneet rikkiyhdisteet TRS t (S) < 1 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC t 11 Hiukkaset t 18 Hiilidioksidi CO2, fossiilinen t Hiilidioksidi CO2, biopolttoaineet t LIITE: Kaupunginhallitus / 199

128 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Jätevedet Puhdistamon jätevedet Jätevesiä syntyy sellun ja paperin valmistuksessa sekä pieniä määriä muilla osastoilla. Tehtaan jätevedet käsitellään omalla puhdistamolla biologisesti aktiiviliete- ja anaerobiprosesseissa ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen purkupisteiden kautta. Jätevesien käsittelystä mereen johdettavien jätevesipäästöjen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 6). Tehdasalueen saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona Jätevesimäärä m 3 /d Kiintoaine t/d BOD7 t/d COD t/d Fosfori kg/d Typpi kg/d ,5 0,7 5,7 15,7 131 Jäähdytys- ja hulevedet Jäähdytysvedet, joita käytetään tehtailla vuodessa yhteensä noin 8 miljoonaa kuutiometriä, pumpataan jäähdytysvesiputken kautta puhtaina mereen. Hulevedet eli piha-alueiden sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Kemikaalien purkauspaikkojen asfaltoiduille alueille kertyvät sadevedet kerätään ja käsitellään jätevesilaitoksella Melu ja tärinä Kotkamills Oy:n toiminnoista aiheutuu melua ympäristöön. Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaiden ulkopuolella Kotkansaaressa on suoritettu päivä- ja yöajan ympäristömelumittaukset seitsemässä pisteessä tehtaiden tuntumassa. Mittaukset suoritti Pöyry Finland Oy. Tehtaat toimivat mittausten aikana normaalisti, ainoastaan voimalaitoksen kaasuturbiini ei ollut tuolloin käytössä. Lopullisiin mittaustuloksiin sisältyy vain tasaisen tehdasmelun tai tehdasalueella toimivien ajoneuvojen meluosuudet. Mittausten aikana tunnistettiin melulähteiksi muun muassa hakealueen kuljettimet, meesauunin toiminta, jätteenkäsittelyalue sekä pastakeittiön ja paperitehtaan kattopuhaltimet. Vuonna 2004 tehtaille on suoritettu kattava teollisuusmeluselvitys, johon sisältyi tehtaiden pääasiallisten äänilähteiden mittaukset sekä melumallinnus. Tuolloin merkittävimmiksi melunlähteiksi tunnistettiin puru- ja hakekentän ajoneuvot ja rekkaliikenne, hiertämön ja höyryverkon varoventtiilit (häiriötilanteet), polttokelpoisen jätteen käsittelyyn liittyvät ajoneuvojen työäänet, prosessipuhdistuksiin tarvittavat imuautot sekä tukkien käsittely sahalla. Edellä mainittujen melulähteiden meluominaisuudet vaihtelevat. Osa melusta on tasaista ja osa jaksottaista. Vuoden 2011 mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samana vuonna 2004 saatuihin tuloksiin verrattuna. Yöajan ohjearvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä, tulosten epävarmuus huomioiden. Tehdasalueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää ympäristöön. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

129 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Haju ja pöly Tehdasintegraatissa syntyy selluprosessille tyypillisiä haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Tehtaalla on investoitu väkevien ja laimeiden hajukaasujen käsittelyyn 2000-luvulla ja päästöt ovatkin vähentyneet viime vuosina selvästi. Merkittäviä pölypäästöjä tehtailla syntyy muutaman kerran vuodessa sellutehtaan soodakattilalla (suolapöly) ja meesauunilla (kalkkipöly) sähkösuotimien häiriötilanteissa. Lisäksi pölyämistä aiheutuu ajoittain hake- ja purukasoilta niiden lähialueille Jätteet Kotkamills Oy:n toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely perustuu syntypaikkalajitteluun, jossa syntyneet jätteet lajitellaan hyödynnettäviin, loppusijoitettaviin ja vaarallisiin jätteisiin. Seuraavassa kuvassa (Kuva 4) on esitetty Kotkamills Oy:n suhteellinen jätteiden sijoitus vuonna Jätemäärät on laskettu kuiva-ainemäärien mukaan. Suurin osa jätteestä on mennyt poltettavaksi Kotkan Energialle. Tehdasintegraatissa syntyy polttokelpoisia jätteitä kuten kuorta ja sahausjätettä. Merkittävä osa jätteestä on hyödynnetty materiaalina maanparannuksessa. Kaatopaikalle jätettä on toimitettu vain vähän. Kierrätykseen toimitettavia materiaaleja ovat muun muassa jätepaperi ja metalliromu. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisille laitoksille käsiteltäväksi. Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna Liikenne Liikenne tehdasalueelle kulkee Kotkansaarella Satamakatua pitkin. Tehdasalueella liikenne ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Tavaraliikenne koostuu raaka-aineiden, lopputuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Liikenne vaikuttaa melutasoon, pakokaasupäästöihin sekä katupölyn leviämiseen. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

130 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Arkisin tehdasalueelle ajaa yli 300 ja viikonloppuisin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, sisältäen raskaan liikenteen sekä henkilöautoliikenteen. Vuonna 2014 tehtaan portista ajoi tehdasalueelle noin ajoneuvoa kuukaudessa. Työntekijöiden ja vierailijoiden autot pysäköidään pääportin vieressä olevalle parkkipaikalle sekä tehdasalueen pysäköintialueelle. Pääportin viereiselle parkkipaikalle pysäköidään henkilöautoja päivittäin noin kappaletta. Lisäksi tehtaalle kulkee juna noin kerran viikossa tuoden sahalle tukkeja. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

131 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 4 HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikone PK 2 muutetaan kartonkikoneeksi, jolla tuotetaan pakkauskartonkeja. Samalla on tarkoitus kasvattaa tuotantokapasiteettia, jolloin pakkauskartonkia tuotetaan vuodessa tonnia. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen sekä kertakäyttöastioihin. Taivekartongin neliöpaino on g/m 2. Kartongintuotantoa varten Kotkamills Oy:n hierteen tuotantoa lisätään ja hierteen valmistukseen lisätään mahdollisesti kemiallinen esikäsittely. Ostosellun määrä ja energian kokonaiskulutus kasvavat. Ympäristön näkökulmasta hankkeella on merkittävä vaikutus liikenteen määrään, sillä tehtaalle suuntautuva raskas liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna. Hankkeen myötä Kotkamills Oy:n tehtaiden ilmapäästöt kasvavat, sillä maakaasun polttoa kombivoimalaitoksessa lisätään. Hankkeella on lisäksi vaikutusta tehtaan jätevesipäästöihin lisääntyneen kemikaalikulutuksen sekä uusien käyttöön otettavien kemikaalien vuoksi. Myös virtaama jätevedenpuhdistamolla tulee lisääntymään. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Hankkeeseen liittyvät rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa Uusi tuotanto pyritään käynnistämään kesäkuussa Hankkeen alustava esisuunnittelu sekä investointipäätös on tehty ja päälaitetoimituksista on tehty sopimukset Valmet Paperikoneet Oy:n ja Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy:n kesken. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa. Rakentamisen aikana hanke työllistää useita satoja työntekijöitä. Valmistuttuaan hanke takaa työn nykyisille työntekijöille. 4.2 Prosessi Kotkamills Oy:n paperikoneen 2 nykyinen konekanta uusitaan kartongintuotantoon soveltuvaksi. Kartonkikoneen muutoksen lisäksi tehdään myös muita merkittäviä muutoksia ja laitehankintoja. Prosessit ja niihin liittyvät muutokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio kartongin valmistuksesta. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

132 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta Mekaanisen massan valmistus Kuumahierteen (TMP) tuottamista varten tehtaalla on kolme jauhinlinjaa. Kuumahierteen valmistusta lisätään merkittävästi. Tuotantokapasiteetti kasvatetaan nykyisestä tonnista tonniin vuodessa rakentamalla lisää jauhatuskapasiteettia. Hierteen jauhatusastetta lasketaan, jolloin tuotannon ominaisenergiankulutus pienenee eli energiaa kuluu tuotettua tonnia kohden vähemmän kuin ennen. Valkaisukemikaalien käyttö mekaanisen massan valmistuksessa vähenee. Ensisijainen vaihtoehto tehtaalla on valmistaa kuumahierrettä, mutta mikäli lopputuotteelta vaaditaan korkeampaa laatua, aletaan tehtaalla valmistaa kemihierrettä (Chemithermomechanical pulp, CTMP) eli puolikemiallista massaa. Valmistusprosessiin sisällytetään tällöin kemiallinen esikäsittely, jossa hake käsitellään natriumbisulfiitilla. Kemiallisen käsittelyn ansiosta puun kuidut eroavat helpommin kuin ilman esikäsittelyä, jolloin sähköntarve vähenee Massankäsittely Massankäsittelyssä mekaaninen massa, ostosellu ja hylkymateriaali käsitellään sopivaksi ennen syöttöä kartonkikoneelle. Massankäsittelyyn sisältyy muun muassa sellupaalien hajotus ja sekoitus veteen, massan puhdistus sekä massojen sekoitus keskenään ja kemikaalien lisäys sen mukaan, millaista kartonkia halutaan valmistaa. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Massankäsittelyosastoon tehdään muutoksia. Massankäsittelyyn rakennetaan nykyisen sellupaalien pulpperointilinjan lisäksi toinen linja Pastakeittiö Pastakeittiössä valmistetaan päällystyspasta, joka pumpataan kartonkikoneen viidelle päällystysasemalle. Hankkeessa pastakeittiön kapasiteettia lisätään ja prosessilaitteita, kuten sekoittimia ja pumppuja, lisätään tarpeen mukaan. Käyttöön otetaan myös uusia päällystyskemikaaleja Kartonkikone Paperikoneesta uusitaan useita laitteistoja, viiran leveyden (5,97 m) säilyessä kuitenkin ennallaan. Kartonkikoneen höyrynkulutus on nykyistä paperikonetta suurempi, joten höyrylinjoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen vesisuihkujärjestelmä uusitaan ja vesikiertoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen märkäpään kemikaalijärjestelmiä uusitaan. Kartonkikoneeseen rakennetaan myös uusi puristinosa ja kuivatusosat uusitaan. Kartonkikoneen alle rakennetaan uudet pulpperit. Myös päällystysasema ja muita käsittelyjärjestelmiä uusitaan. Hydrauliikka- ja voitelujärjestelmä uusitaan tarpeen mukaan. Kartonkikoneen loppuosan nykyinen nosturi uusitaan nykyisestä 30 tonnista 50 tonnin kapasiteettiin. Nykyiset kalanterit, joilla muokataan paperin ominaisuuksia, on tarkoitus säilyttää. Myös nykyisiä paperikoneen ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimia ja kanavia käytetään mahdollisuuksien mukaan kartonkikoneessa Viimeistely ja pakkaus Tuotteiden viimeistelyyn hankitaan uusi pituusleikkuri ja kuljettimiin tehdään uudistuksia. Pakkauslinja uudistetaan. Nykyisen hylsynsahauslinjan lisäksi rakennetaan toinen sahauslinja Arkitushylyn käsittely Tehtaalle rakennetaan uusi arkitushylkylinja, jolla voidaan käsitellä asiakkaan palauttama paalattu arkitushylky uudelleen käytettäväksi kuituraaka-aineeksi. 4.3 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Valmistusprosessissa puuraaka-aine hyödynnetään tehokkaasti. Prosessissa pyritään myös tuotettua kartonkitonnia kohti käytetyn energian, valkaisukemikaalien ja veden minimoimiseen Raaka-aineet Kartonkikoneella käytettävät pääraaka-aineet ovat hakkeesta valmistettu hierre (tai kemihierre) ja koivu- ja mäntysellu. Koivusellun osuus on noin 80 % ja mäntysellun 20 %. Raaka-aineiden käyttö lisääntyy siirryttäessä paperin valmistuksesta kartongin valmistukseen sekä tuotannon lisääntyessä. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

134 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Kemikaalit Päällysteiden valmistuksessa otetaan käyttöön uusia päällystyskemikaaleja. Lisäksi kartonkikoneella otetaan käyttöön uusi liima ja retentioaine. Paperin valmistuksessa käytetyn bentoniitin käyttö loppuu. Muiden kemikaalien käyttö pääsääntöisesti nousee suhteessa tuotantoon. Valkaisukemikaalien tarve prosessissa selvitetään. Todennäköisesti valkaisuun käytettyjen kemikaalien, vetyperoksidin ja ditioniitin käyttö tehtaalla jatkuu, mutta käyttömäärät pienenevät. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä eli mekaanisen massan valmistusprosessiin sisällytetään kemiallinen esikäsittely, tarvitaan valmistusprosessiin natriumbisulfiittia. Natriumbisulfiitin valmistukseen käytettävien rikkidioksidin ja lipeän käyttömäärät lisääntyvät tehtaalla huomattavasti siinä tapauksessa, että natriumbisulfiitti tuotetaan tehtaalla Vedenkulutus Tehtaan kokonaisvedenkulutus kasvaa tuotannon kasvaessa. Veden ominaiskulutus kuitenkin pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin nykyisin tuotettua paperitonnia kohden. 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus Tuotannon lisääntymisen vuoksi Kotkamills Oy:n energiantarve lisääntyy huomattavasti. Lisäenergiantarve pystytään todennäköisesti kattamaan nykyisellä voimalaitoskapasiteetilla. Maakaasukombivoimalaa ajetaan tällöin pääasiassa maksimiteholla eli kombikattilassa käytetään lisäpolttimia. Tehtaan ominaisenergiankulutus todennäköisesti pienenee, pääosin hierteen jauhatusasteen pienenemisen vuoksi. 4.5 Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet Päästöt ilmaan Typenoksidipäästöt ilmaan kasvavat, sillä maakaasun polttoa lisätään. Samalla myös hiilidioksidipäästöt kasvavat. Tehtaan ominaisenergiankulutus kuitenkin pienenee eli energiaa tarvitaan vähemmän tuotettua kartonkitonnia kohden Jätevesipäästöt Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia tehtaalla syntyvien jätevesien määrään ja laatuun. Mahdollinen kemihierteen valmistuksen aloittaminen saattaa vaatia jäteveden käsittelyprosessissa toimenpiteitä, jotka kuvataan arviointiselostuksessa Jätteet Toiminnan aikana syntyvien jätteiden määrään ja laatuun ei tule merkittävää muutosta. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

135 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 4.6 Rakenteet Kartonkikonemuutoksen johdosta rakenteisiin tehdään joitakin muutoksia muun muassa lattian osalta, sillä konetta laajennetaan alaosastaan. Myös koneen palkkeja ja tolppia vahvistetaan. Perustukset tuetaan kalliopintaan. Lattioita korjataan ja vahvistetaan tarpeen mukaan. Tehdasrakennukseen rakennetaan kasvavan kapasiteetin vuoksi lisäsiipi, jonka pinta-ala on noin m 2. Lisäsiipi rakennetaan paperitehtaalta nykyiselle poliisiasemalle päin. Lisäsiivessä varastoidaan sellupaaleja ja hylsyjä ja sinne sijoitetaan uudet sellupulpperit. 4.7 Sähköistys ja automaatio Nykyistä automaatiojärjestelmän riittävyyttä arvioidaan ja tehdään tämän perusteella tarvittavat muutokset. Sähköistykseen liittyviä muutoksia ovat muun muassa mahdolliset uusien moottoreiden ja taajuusmuuttajien hankinnat. Todennäköisesti tarvitaan myös uusi sähkömuuntaja. Nykyinen Kotkamills Oy:lle tuleva, ilmassa kulkeva 110 kv:n sähkökaapeli uusitaan tarvittaessa välillä Hietanen Kyminlinna. 4.8 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät Valmistusprosessin kapasiteetin kasvun myötä myös prosessin poistoilman määrä kasvaa, joka huomioidaan tehdassalin ilmastoinnissa. Sali-ilmastointia uusitaan tarpeen mukaan muun muassa ilman sisääntulonlaitteiston, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta. 4.9 Logistiikka Ulkoinen logistiikka Kotkamills Oy:n ulkoinen logistiikka käsittää raaka-aineiden tuonnin tehtaalle sekä valmiiden tuotteiden viennin pois tehdasalueelta. Kuljetus tapahtuu rekka-autoilla käyttäen nykyisiä kuljetusreittejä. Kuljetukset painottuvat arkipäiviin. Raskaan liikenteen kuljetukset tulevat lisääntymään tuotantokapasiteetin kasvaessa. Erityisesti liikennettä lisää tuotekuljetusten lisäksi hakekuljetusten ja ostosellun käytön lisääntyminen. Myös kemikaalien kuljetukset lisääntyvät ja arkitushylky palautetaan asiakkailta tehtaalle. Liikenne lisääntyy myös rakentamisen aikana. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7) on esitetty arvio kartongintuotantoon liittyvästä vuotuisesta kuormien määrästä ja kuinka paljon kuormien määrä lisääntyy nykyiseen verrattuna. Taulukossa 8 on esitetty yhdensuuntainen keskimääräinen ajoneuvojen määrä vuonna 2014 tehtaan portista sisään, sisältäen raskaan ja kevyen liikenteen. Taulukossa 8 on esitetty myös investoinnista aiheutuva raskaiden ajoneuvojen lisäys sekä ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen. Investoinnin jälkeen raskas liikenne lisääntyy kuukaudessa LIITE: Kaupunginhallitus / 199

136 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) vajaalla ajoneuvolla eli keskimäärin noin 60 ajoneuvolla päivässä, mikä tarkoittaa noin 25 % lisäystä tehtaalle kulkevien ajoneuvojen määrään. Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon Kartongintuotannon kuormat Lisäys nykyiseen tuotantoon verrattuna, kuormat Hake/puru Ostosellu Pigmentit Lateksit Kemikaalit Arkitushylky Kartonki (valmiit tuotteet) Yhteensä Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen Vuodessa Kuukaudessa Päivässä Tehtaalle portista Lisäys investoinnin myötä Ajoneuvot yhteensä Sisäinen logistiikka Sisäinen logistiikka käsittää trukkiliikenteen, joka muodostuu pääasiassa raaka-ainekuormien purkamisesta ja tuotekuormien lastauksesta Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet Toiminnan aikana ympäristökuormitusta aiheuttaa etenkin liikenne, sillä raskaan liikenteen määrä kasvaa hankkeen myötä. Lisääntyvä liikenne vaikuttaa meluun, pölyyn sekä pakokaasupäästöihin. Tehtaalla lisätään maakaasun polttoa kasvavan energiantarpeen vuoksi, jonka myötä typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt kasvavat. Käytettäviin kemikaaleihin tulee jonkin verran muutoksia, mikä voi vaikuttaa tehtaan jätevesiin. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä, saattaa jäteveden käsittelyprosessi vaatia tehostamistoimenpiteitä. Vedenkulutus tehtaalla kasvaa, mutta ominaiskulutus pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin tuotettua paperitonnia kohden nykyisin. Tehtaan aiheuttaman melun ja jätemäärien ei arvioida muuttuvan. Prosessisuunnittelussa pyritään minimoimaan energian, kemikaalien ja veden käyttö tuotettua kartonkitonnia kohden. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

137 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Muutoshankkeen rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat lisääntyvä liikenne sekä rakennustöistä johtuva melu. Meluhaittoja minimoidaan työsuunnittelun avulla ajoittamalla meluisimmat toimet arki- ja päivätyöajalle. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

138 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO 5.1 Tarvittavat luvat Toiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014). YSL:n 27 :n ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 1 a ja b mukaan Kotkamills Oy:n toiminnalla tulee olla ympäristölupa. Kotkamills Oy:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä päätös ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta (nro 147/2012/1). Päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Toiminnan olennaisen muuttumisen takia ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa YSL 29 :n perusteella. Ympäristölupahakemus toimitetaan syksyllä 2015 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristölupa voidaan myöntää vasta sitten, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tulee myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoittaminen huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 49:ssä yksilöityä haittaa terveydelle, ympäristölle, maaperälle, pohjavedelle, merelle, luonnonolosuhteille tai lähialueen asukkaille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukainen rakennuslupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Kotkamills Oy hakee rakennuslupaa ennen rakentamisen aloittamista. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (855/2012) mukaan Kotkamills Oy on turvallisuusselvityslaitos, koska tehtaalla varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten impregnointihartsia, metanolia ja rikkidioksidia. Toiminnanharjoittaja tarkistaa toiminnan laajuuden uuden valvonta-asetuksen (685/2015) mukaisesti. Jos toiminnan laajuus ei muutu, turvallisuusselvitys tulee tarkastaa ja saattaa ajan tasalle, kun tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Päivitetty turvallisuusselvitys toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES). Jos vaaraluokan kemikaalimäärät muuttuvat 10 %:lla tai tehtaalle tulee esimerkiksi uusi prosessi tai turvallisuuteen vaikuttava varojärjestelmä, toiminnanharjoittaja laatii muutosilmoituksen/ lupahakemuksen TUKES:lle. Myös pelastussuunnitelmat päivitetään uudistetun toiminnan osalta. 5.2 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen YVA-asetuksen mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 5 b ja 12 kohtia. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

139 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 6 ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT YVA-lainsäädäntö edellyttää vaihtoehtojen tutkimista YVA-menettelyssä tarpeellisessa määrin. Lisäksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli niin sanottu nollavaihtoehto, ellei se ole erityisestä syystä tarpeeton. 6.1 Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta Nollavaihtoehdon (VE0) tarkoituksena on toimia vertailuvaihtoehtona muille toteuttamisvaihtoehdoille ja kuvata tilannetta, missä toiminta jatkuu nykyisellään. Nollavaihtoehdon mukaisesti paperikone PK2:n toiminta ja tuotantokapasiteetti ( t/a), raaka-ainemäärät ja kuumahierteen valmistus pysyvät ennallaan eikä muitakaan suunniteltuja laitemuutoksia ja laajennuksia tehdä. 6.2 Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä Vaihtoehdon 1 (VE1) mukaisesti Kotkamills valmistaa kuumahierrettä (TMP) eli mekaanista massaa ja sen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Kartongin tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.3 Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen Vaihtoehdon 2 (VE2) mukaisesti mekaanisen massan valmistukseen sisältyy kemiallinen esikäsittely, jolloin tuotettu massa on puolikemiallista massaa, kemihierrettä (CTMP). Kemiallinen esikäsittely tehdään natriumbisulfiitilla, joka voidaan valmistaa tehtaalla tai ostaa valmiina. Massan tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa ja kartongin tuotantokapasiteetti tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.4 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu tapahtuu vaihtoehtojen 1 tai 2 sekä nollavaihtoehdon välillä. Vertailun perusteella voidaan tunnistaa muutoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset verrattuna nykytilanteeseen. Vertailun avulla tunnistetaan muutoksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen kanssa. Vaihtoehtojen vertailu perustuu hankkeelle annettaviin ympäristötavoitteisiin, muodostettaviin vertailukriteereihin sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Ympäristötavoitteiden muodostamisessa otetaan huomioon: Luonnon- ja ympäristönsuojeluarvot Terveyden ja viihtyisyyden turvaaminen Lainsäädäntö LIITE: Kaupunginhallitus / 199

140 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) Arvojen merkittävyys Viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaispalautteen painotukset Tavoitteet ja käytettävät arviointikriteerit muodostetaan arviointityön aikana. Kriteerit valitaan siten, että niillä voidaan mahdollisimman selkeästi kuvata tarkasteltavia muutoksia. Vaikutusten arviointi laaditaan hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia ja tavoitteita koskevana yhteenvetotarkasteluna. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

141 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE 7.1 Ilmanlaatu Kotkamills Oy osallistuu Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kotkan ympäristökeskus seuraa alueen ilmanlaatua kahdella jatkuvatoimisella ilmanlaadun mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Asemilla mitataan yhdyskuntailman hengitettävien hiukkasten, typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu siirrettävä mittausasema, jolla mitataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuutta. Vuonna 2014 siirrettävä mittausasema oli sijoitettu Kotkansaarelle, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmaukseen. Mittaustuloksista laaditaan kuukausittain yhteenvetoraportit sekä vuosiraportit. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien perusteella Kotkan ilmanlaatu oli vuonna 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 86 % ajasta, Rauhalan mittausasemalla 79 % ajasta ja Kotkansaarella katutasossa 58 % ajasta. Heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli enemmän kuin vuonna Suurimmat ilmanlaatuun vaikuttaneet tekijät olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maaliskuun katupölyaikana ja pienhiukkasten kaukokulkeuma kesäkuun alussa. Hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet alittivat kuitenkin voimassa olevat kansalliset ohje- ja raja-arvot kaikilla mittausasemilla vuonna Hajutunteja rekisteröitiin vuonna 2014 Kotkansaarella 0,7 % mittausajasta. Myös pienhiukkasten vuosikeskiarvo jäi Kotkansaaren katutason mittausasemalla selvästi vuosiraja-arvoa pienemmäksi, mutta se ylitti hieman WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan ilmanlaatu on Kotkassa keskimäärin hyvä. Merkittävimmin Kotkan ilmanlaatua kuormittavat alueella toimivat sellu- ja paperitehtaat sekä satamat, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typenoksideja ja hiukkasia. Merkittäviä päästöjä aiheuttavat myös tieliikenne, sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset. Myös puun pienpoltto voi heikentää ilmanlaatua. Voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumat voivat lisäksi ajoittain heikentää ilmanlaatua huomattavasti. Kotkan merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamien rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten päästöt vähenivät oleellisesti 1980-luvun loppupuolella. Kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut luvulla, eivätkä päästömäärät vähene enää selkeästi. Typenoksidien päästömäärät ovat vaihdelleet muita päästöjä enemmän. Tämä selittyy lähinnä teollisuuslaitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla. (Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014, Kotkan ympäristökeskus) Kotkamills Oy:n tehtailla on ollut muutaman kerran vuodessa pölyhaittoja liittyen meesauunin ja soodakattilan sähkösuotimien toimintahäiriöihin sekä hake- ja purukasoihin. Pölystä on tullut yhteydenottoja naapurustolta 2 4 kertaa vuodessa. Hajuhaittoja esiintyy harvoin. 7.2 Pinta- ja pohjavedet Pyhtää Kotka Hamina-sisäsaariston merialueet on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt LIITE: Kaupunginhallitus / 199

142 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan. (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedotteet ) Kotkan edustan merialueen suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka kulkeutuu alueelle Kymijoen virtaamien mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2013 oli yhteensä 186 kg fosforia ja 7934 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 48 kg fosforia ja 363 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2013 fosforin osalta 23 % ja typen 7,5 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman noussut verrattuna edellisvuoteen. Kasvu selittyy jokien kuormituksen vähenemisellä johtuen edellisvuotta pienemmistä virtaamista. (Pyhtää Kotka Haminamerialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 238/2014) Viime vuosina Pyhtää Kotka Hamina-merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vaikutus näkyy muun muassa sameuden lisääntymisenä ja alhaisina suolapitoisuuksina. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua eri vuosien välillä. Kotkamills Oy osallistuu Pyhtää Kotka Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kotkamills Oy:n tehtaat eivät sijaitse pohjavesialueella (Alueellista ympäristötietoa Pohjavesialueet kunnittain 2015, Kaakkois-Suomen ELY-keskus). 7.3 Kallio- ja maaperä Kotkamills Oy:n tehdasalueella on tutkittu maaperän kuntoa vuosina ja 2015 (Ramboll Finland Oy 2008 ja 2015). Tutkimusten mukaan tehdasalueella on maa-alueita, joissa on kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita. Muutamassa paikassa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (VNa 214/2007) annetun maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvot, lähinnä entisen sahan alueella tehdasalueen eteläosassa. Tutkimusten ohessa tehtyjen arvioiden mukaan kyseisiä alueiden maa-aineksien puhdistamiseen tai vaihtamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Hankkeen rakennustöitä ei tehdä aluilla, joilla on todettu kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia. 7.4 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu Kotkamillsin tuulivoimahankkeeseen liittyneen YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2012 selvitettiin kattavasti alueen linnusto, uhanalaislajisto, EU:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV eliölajit sekä lepakoiden esiintyminen. Tehdasalueella tehtiin myös hyönteis- ja kasvillisuuskartoitus, joiden tuloksia esitellään LIITE: Kaupunginhallitus / 199

143 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) arviointiselostuksessa. Lisäksi Kotkan Kantasataman asemakaavaselvityksen yhteydessä on tehty hyönteis- ja luontoselvityksiä. Kotkamills Oy osallistuu Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa ja se on voimassa vuodet Vuonna 2013 tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kalatarkkailu painottuu Kymijoelle sen vaelluskala-arvon vuoksi. Merialueen kalaston rakennetta on selvitetty vuonna 2014, raportti tutkimuksen tuloksista valmistuu kesällä Vuoden 2013 käyttökelpoisuustutkimuksen mukaan haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden rajaarvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaat kg. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi yhteensä noin kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa noin 1000 kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen yhteenlasketut saaliit olivat noin kg ja kpl Suojelukohteet Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kaupunkipuisto toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Se koostuu monipuolisesti viheralueiden muodostamasta viherrakenteesta ja vesialueiden muodostamasta sinirakenteesta. Sirpaleisen oloinen kaupunkipuistoalue eheytyy joki- ja merialueiden avulla yhtenäiseksi ja toimivaksi kaupunkitilaksi. Kaupunkipuiston suojelualueet ja -kohteet (luonnonsuojelulailla tai kaupungin päätöksellä rauhoitetut kohteet) ovat Langinkosken luonnonsuojelualue, rauhoitettu , (asetus 382/1995) Kokonkosken jalopuumetsikkö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rajauspäätös Puistolan tervaleppälehdon suojelupäätös, Kotkan kaupunginhallitus Lehmäsaaren koillinen rantalehto, lehtojensuojeluohjelma, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös , 0400L Näistä Kotkamills Oy:n tehtaita lähinnä on Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä Katariinan Meripuistossa sijaitseva Puistolan tervaleppälehto, joka edustaa Itäiselle Suomenlahdelle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Kotkan kaupungin verkkosivujen mukaan puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta. Tervaleppälehto sijaitsee puronotkelmassa, joka muistuttaa ikimetsää. Lajistonsa lisäksi lehdolla on rikas historia. Alueella sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskokonaisuuteen kuuluvia rakennelmia, kuten ruutikellarin perustuksia ja tiilikasarmin kivijalka. Lähin Natura-alue on Kymijoki (FI ) noin 3,5 kilometriä hankealueesta itään. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

144 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy (46) 7.5 Melu ja tärinä Valtionneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992), jonka mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Viimeisin ympäristömelumittaus Kotkamills Oy:n tehtailla on tehty vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2011), jossa mitattiin tehtaan aiheuttamaa melua seitsemässä pisteessä tehdasalueen ulkopuolella. Mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samassa vuonna 2004 tehtyyn meluselvitykseen verrattuna. Meluun liittyviä valituksia on tullut naapurustolta 1 2 kappaletta vuodessa. Tehdasalueen tärinästä ei ole mittaustietoa eikä haitoista ole rekisteröityä tietoa. 7.6 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema Alueella on ollut teollista toimintaa vuodesta Tehdasalue on Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue sekä /s = alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Kotkan kaupungin hallinnossa on käsittelyssä hankealueen viereisen Kantasataman asemakaavan uudistaminen. Mikäli Kantasataman hanke toteutuu, Kotkamills Oy:n nykyinen liikennereitti muuttuu hieman. Nykyiset liikennereitit on esitetty kuvassa Asutus ja elinolot Hankealueen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset, koulu (700 m), päiväkoti (600 m), vanhustentalo (400 m) sekä virkistysalue Isopuisto (500 m). Tehdasalueen luoteispuolella on Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Kuvassa 6 on esitetty kartta Kotkansaarella sijaitsevista erityiskohteista. LIITE: Kaupunginhallitus / 199

145 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue LIITE: Kaupunginhallitus / (46)

Nro 8/2015 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU. Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA. 17.08.2015 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA. Valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Nro 8/2015 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU. Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA. 17.08.2015 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA. Valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 8/2015 Kaupunginvaltuusto KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 17.08.2015 klo 18:00 Valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 85 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 22/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 23.11.2015 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 304 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 4.8.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 24.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Ji puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I vapuheenjohtaja Lommi Semi II vapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Mika Luumi Ji Merivirta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOKOUSKUTSU Nro 12/2015 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 12:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 172 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 173 Pöytäkirjan tarkastajat...

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 20/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 02.11.2015 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 274 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 10.3.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 5/2016 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 21.03.2016 klo 16:30 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 73 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

14 Talouden toteutuminen 30.6.2015 / tukipalvelulautakunta. 15 Talousarvio 2016 / käyttötalous / tukipalvelulautakunta

14 Talouden toteutuminen 30.6.2015 / tukipalvelulautakunta. 15 Talousarvio 2016 / käyttötalous / tukipalvelulautakunta Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 11.08.2015, klo 17:30-18:16 Paikka Kunnantalo, teknisen johtajan huone Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Talouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016

PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 KULTTUURITOIMI PUOLIVUOSIKATSAUS 2014 (tammi-kesäkuu) JA LYHYT KATSAUS KOKO VUOTEEN 2 014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015-2016 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden 2014 toiminnasta, arvio talousarvion

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN

KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma ja ennuste... 1 Talousarvion toteutuminen toimielimittäin ja ennuste 2 Tuloslaskelma. 4 Verotilitykset

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 11/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 17.06.2015 klo 16:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 155 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856 00005000 TEKNINEN LAUTAKUNTA (02) 3001 Myyntituotot 1.378.970 927.932,06 67,3 790.178,08 137.753,98 551.426,83 1.341.605 1.479.359 1.367.510 3200 Maksutuotot 88.390 44.446,24 50,3 41.542,63 2.903,61 10.489,55

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2016 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 514 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2015-2016 vaihteessa oli 75 514. Väestömäärä kasvoi 473 henkilöllä (0,6 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain Sivu 1 Tuloslaskelma / ulkoiset Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue 100 Konsernihallinto Talousarvio/ Käyttösuunnitelma 2015 1012 Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot