NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sivistyslautakunnan käyttösuunnitelman hyväksyminen vuodelle Sivistystoimialan erillisavustukset Koulujen TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma Varhaiskasvatuksen TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma Anomus taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamiseksi 13 6 Huitin päiväkodista luopuminen 20 7 Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamiseksi kokoaikaiseksi Nurmijärvellä 8 Nuorten kesätyöllistäminen 28 9 Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Aika klo 17:00-20:00 Paikka Aapo, ent. teknisten kokoushuone Osallistujat Läsnä Kalliokoski Taneli, KESK puheenjohtaja Heinonen Jonna, VIHR jäsen Jalava Markku, KOK varapuheenjohtaja poissa 2 käsittelyn ajan 18:14-18:22 Kakko Kimmo, SMP jäsen poistui klo 19:30 Keturi Mari, SDP jäsen poissa klo 17:55-18:00 Linna Tommi, KESK jäsen Martelius Seija, KOK jäsen Oksa Jari, SDP jäsen Raekannas Riikka, KESK jäsen Vilkman Kaisa, KOK jäsen Pispala Leni, VIHR kunnanhallituksen edustaja Rovasalo Toivo nuorisovaltuuston edustaja Hirvonen Tiina esittelijä Hyvämäki Kirsi pöytäkirjan pitäjä poissa 2 käsittelyn ajan klo 18:14-18:22 Mäkinen Ville pöytäkirjan pitäjä Lindfors Markku, KOK varajäsen Poissa Valli Mika, RKP jäsen Muut Laine Marja-Leena valmistelija Luostarinen Kati valmistelija Sorvali Anu valmistelija Winha-Järvinen Merja valmistelija poissa 2 käsittelyn ajan klo 18:14-18:22 Benjaminsson Päivi asiantuntija paikalla klo 17:00-17:45 Elg Pia asiantuntija paikalla klo 17:00-17:45 Ruokokoski Raine asiantuntija paikalla klo 17:00-17:45 Tolonen Jaana asiantuntija paikalla klo 17:00-17:45 Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jonna Heinonen ja Markku Jalava. Pykälän 2 osalta pöytäkirjan tarkastaa Markku Lindfors.

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Käsitellyt asiat 1-11 Allekirjoitukset Taneli Kalliokoski Kirsi Hyvämäki Ville Mäkinen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä 1, 3-11 pöytäkirjanpitäjä 2 Pöytäkirjan tarkastus Jonna Heinonen Markku Jalava Markku Lindfors 1, Pöytäkirja yleisesti nähtävillä klo 9: 00 alk. Todistaa Kirsi Hyvämäki Ville Mäkinen

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan käyttösuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2018 SIVIS 1 Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2018 talousarvion ja vuo sien taloussuunnitelman. Talousarvioon ja -suun nitel maan sisältyvät mm. Nurmijärven kuntastrategia vuosille , toimialojen/keskuksen/liikelaitosten strategiat, muutokset vuon na 2017, toiminnalliset ja taloudelliset sitovat taviotteet ja mit tarit vuodelle 2018 ja tavoitetasot vuodelle Talousarvioon on koot tu myös keskeisimmät tulosalueiden perustiedot, kuten hen ki lömää rä ja edellisvuotta enemmän suoritetietoja. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on nouda tet ta va valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvio sitoo toi mi eli miä ja henkilöstöä ja on samalla valtuuston toiminnan ja talou den ohjausväline. Siihen tehtävistä muutoksista tavoite-, tu losalue-, ja hanketasolla päättää sitovuusmääräykset huomioonottaen val tuus to. Mahdolliset muutokset talousarvion tavoitteisiin, määrärahoihin ja tulo ar vioi hin esitetään osavuosikatsauksissa (OVKI ja OVKII) sekä tam mi-lo ka kuul ta laadittavassa johdon kuukausiraportissa. Määräraha- ja tuloarviomuutosten yhteydessä on selvitettävä niiden vai ku tus asetettuihin tavoitteisiin ja tehtävä myös perustellut esi tykset tavoitteiden muutoksiksi. Mikäli määräraha uhkaa ylittyä tai tuloarvio alittua, on ensisijaisesti so peu tet ta va toimintaa ja/tai etsittävä kate myönnetyistä mää rä rahois ta tavoitteena kustannustehokkuus ja taloudellinen toiminta. Muu tos esi tyk set täytyy perustella yksityiskohtaisesti. Talousarvion sitovuus Talousarviossa vuodelle 2018 esitetyt tavoitteet on johdettu kun tastra te gian ja kärkihankkeiden pohjalta. Käyttötaloudessa määrärahat ovat pääsääntöisesti valtuustoon nähden sitovia tulosalueen toimintakatteen tasolla (nettomeno- tai net totu lo si to vuus). Käyttösuunnitelmat ja liikelaitosten talousarviot Kärkihankkeisiin ja strategisiin linjauksiin perustuvat toiminnalliset tavoit teet on talousarviossa esitetty toimialatasolla. Määrärahat ja tu loar viot on talousarviossa esitetty pääosin tulosalueittain. Toimialat /kes kuk set laativat näihin perustuen käyttösuunnitelmansa. Si vis tyslau ta kun nan tulosalueiden käyttösuunnitelmat ovat liitteessä 1. Koulutuspalveluiden budjettiin tilille avustukset yhteisöisölle on varattu toiminta-avustukset taiteen perusopetusta toteuttaville yh-

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta dis tyk sil le ja kansalaisopistotoimintaa järjestävälle Nurmijärven opis tol le yhteensä euroa. Näistä toiminta-avustuksista tehdään erillinen päätös 2. Tälle tilille on myös varattuna valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Nurmijärven mo nitoi mi ta lon vuokra-avustuksiin euroa. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden budjettiin tilille avustukset yhtei söl le on varattu toiminta-avustuksiin euroa. Näistä toi minta-avus tuk sis ta tehdään erillinen päätös 2. Toimialan/keskuksen tulee käyttösuunnitelmassa ja liikelaitoksen talous ar vios saan asettaa tulosalueen/liikelaitoksen valtuustotason tavoit teis ta johdettuna lautakunta-/johtokunta/tulosalue-tasoisia alemman tason sitovia osatavoitteita. Osatavoitteet asetetaan toiminnalle niin, että ne kuvaavat oleellista osaa toimintaa, niiden toteutumiseen voi daan hallintokunnassa vaikuttaa ja että niiden toteutumista voidaan seurata konkreettisesti mitaten lau ta kun nan/hal lin to kun nan/liike lai tok sen edellyttämässä aikataulussa. Tavoitteita asetetaan toimin nan taloudellisuudelle, tuottavuudelle ja/tai vaikuttavuudelle. Käyt tö suun ni tel man esitysmuoto voi noudattaa talousarvion esi tysmuo toa ja rakennetta. Sivistyslautakunnan tulosalueiden si vis tys lauta kun taan nähden sitovat tavoitteet ovat liitteessä 2. Toimiala/keskus voi jättää jakamatta osan myönnetyistä mää rä rahois ta myöhemmin määriteltävää varautumisluonteista tarkoitusta var ten. Toimialojen/keskuksen on pitäydyttävä vain välttämättömissä hankin nois sa ja rekrytoinneissa. Käyttökulujen hillitseminen on mer kit tävin talouden hallintakeino. Talousarviomäärärahoja ei saa ylittää eilä tu lo ar vio ta alittaa ilman valtuuston päätöstä. Kaikessa toiminnassa tu lee tavoitella tehokkuutta ja taloudellisuutta. Investointiosa Sivistyslautakunnan talousarvioon sisältyy seuraavat in ves toin ti määrä ra hat, jotka ovat hankekohtaisesti sitovia: - Päiväkotien kalusto euroa - Päiväkotien ATK- ja AV-laitteet euroa - NYK peruskorjaus, Mikkola ja sisäilmakorjaus kalusto euroa - Lepsämän koulu, vanha osa, peruskorjaus, kalusto euroa - Syrjälän koulu, lvi ja sisäilmakorjaus, kalusto euroa - koulujen ATK-opetus ja AV-laitteet euroa - koulujen kalusto euroa - Taabor, Puolimatkan krouvi ja kahvio euroa

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta YHTEENSÄ euroa LIsäksi nuorisopalveluiden monitoimitalon irtaimiston investointirahoista vuodelta 2017 on siirretty euroa vuodelle Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy tulosalueidensa käyttösuunnitelmat vuo del le 2018 sekä osatavoitteet liitteen mukaisesti ja päättää, että si vis tys toi men joh ta ja hyväksyy käyttösuunnitelman alemmalle ta solle. Sivistyslautakunta oikeuttaa viranhaltijat suorittamaan las ken nal liset tarkistukset ja korjaukset. Käyttösuunnitelma toimitetaan tiedoksi kun nan hal li tuk sel le ja valtuustolle. Sivistyslautakunta antaa tu losalue pääl li köil le valtuudet päättää tulosalueensa käyt tö suun ni tel maan si säl ty väs tä irtaimistomäärärahan käytöstä. Lisäksi sivistyslautakunta päättää, että lautakunnan alainen vi ran halti ja or ga ni saa tio raportoi toiminnastaan lautakunnalle kun nan hal li tuksel le esitettävien osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yh teydes sä. Sivistyslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden to teu tu mises ta raportoidaan II osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yh tey des sä. Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 1-2.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistystoimialan erillisavustukset 2018 SIVIS 2 Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön mu kai sesti sivistyslautakunta päättää avustusten ja tukien myöntämisestä kun nan hal li tuk sen määräämien periaatteiden mukaisesti. Sivistyslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt vuo tuis ten erillisavustusten hakuajat (kuluvan toimintavuoden ha kuai ka päättyy edellisenä vuonna), hakemukseen liitettävät asiakir jat sekä avustusten jakoperusteet. Avustuksista päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toi minnan laatu ja laajuus. Huomiota kiinnitetään erityisesti mukana olevien lukumäärään sekä hakijan taloudelliseen kokonaistilanteseen. Avus tet ta van toiminnnan on edistettävä kunnan strategisten ta voittei den toteutumista. Toiminta-avustuksia jaettaessa on kiinnitetty huomiota hakuajan päät ty mis ta edeltäneen toimintavuoden tilinpäätösasiakirjoihin, edeltä neen toimintavuoden tapahtumiin ja opetukseen osallistuneiden lu ku mää rään, kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan sekä sel vi tykseen siitä, miten toiminta tukee kunnan straegisia tavoitteita. Nämä kaikki tiedot selviävät hakijoiden toimittamista asiakirjoista. Sivistyslautakunta on kokouksessaan vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt, että koulutuspalveluista vuosittain jaettava toiminta-avustus opistoille ja taiteen pe rus opetuk sel le on euroa ja kirjasto- ja kulttuuripalveluista jaet ta va toiminta-avustus, sisältäen kult tuu ri avus tuk set, on euroa. Tarkemmat päätökset avustusten ja ka mi ses ta tehdään käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Talousarviokokouksen yhteydessä valtuusto päätti lisätä kulttuuriavustuksiin euroa. Näin ollen kirjasto- ja kulttuuripalveluiden myöntämä toiminta-avustus on euroa.. Liitteissä 3-7 (sähköiset liitteet) on Nurmijärven opiston, musiikkiopiston, tanssiopiston, Kivi-juhlien ja Taito-Uusimaan avustus ha ke muk set sekä tilinpäätöstiedot. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta päättää myöntää koulutuspalveluiden budjetista erillisavustustuksia seuraavasti: Taiteen perusopetus: Nurmijärven musiikkiopisto euroa

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Nurmijärven tanssiopisto euroa Nurmijärven opisto/kuvataidekoulu euroa Nurmijärven opisto/musiikkikoulu euroa Kivi-juhlat/teatteri euroa Vapaa sivistystyö: Nurmijärven opisto euroa Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden budjetista myönnetään toiminta-avustuksia seuraavasti: Kivi-juhlat euroa Taito-Uusimaa euroa. Kulttuuriavustuksina jaetaan euroa. Päätös perustuu hakijoiden taloudelliseen tilanteeseen, heidän esittämiin osallistujamääriin sekä toiminnan luonteeseen ja aikaisempaan avustusten jakoon. Lisätietoja: sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 3-7 (sähköisinä). Jalava, Winha-Järvinen ja Hyvämäki (Jalava Kivi-juhlien hallituksen jäsen, Hyvämäki Nurmijärven Opiston ja Nurmijärven musiikkiopiston hallituksessa Nurmijärven kunnan edustajana ja Winha-Järvinen Hyvämäen varajäsen Nurmijärven Opiston hallituksessa ) poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan pitäjänä toimi hallintosihteeri Ville Mäkinen ja pöytäkirjan tarkistajana Markku Lindfors.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Koulujen TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma 2018 SIVIS 3 Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät monipuolista tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Tämän vuoksi koulujen nykyistä laitekantaa on edelleen hieman lisättävä sekä jo olemassa olevat laitteet säilytettävä toimintakuntoisina sekä varustettava nykyaikaisilla oheislaitteilla sekä sovelluksilla. Koulujen AV-välineistö on suunnitelmien mukaisesti saatettu vuosien mittaan perustasolle, jossa opetustiloissa opettajalla on käytössään riittävä työvälineistö. Vuoden 2018 koulujen TVT-investointien painopisteenä on tämän nykyisen, vaiheittain elinkaarensa päähän tulevan, AV-laitteiston uusinta. Tämä vaatii myös opetustilojen uudelleen kaapelointeja nykyisten teknisten vaatimusten mukaisiksi. Tämän lisäksi uudistetaan ja lisätään oppilaskäyttöön tulevia päätelaitteita, avustetaan edelleen lukiolaisten henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden hankintaa sekä uudistetaan opetustilojen AV-ratkaisuja uuden opetussuunnitelman mukaisten oppimisympäristöjen mukaisiksi. Oppilaskäyttöön hankittavat päätelaitteet ovat pääsääntöisesti ipad tabletteja sekä chromebook kannettavia. Näiden hankinta suoritetaan koulujen oppilasmäärän (tavoitteena 2 oppilasta/laite) ja pedagogisten tarpeiden perusteella. Tarkoitus on, että kouluilla on käytettävissään monipuolinen laitevalikoima, joka tukee tieto- ja viestintäteknologian käyttöä erilaisissa oppimistilanteissa. Nykyiset lukio-opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opintojensa aikana sekä tulevat osallistumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Lukiot ovat kokeneet toimivaksi malliksi sen, että kunta mahdollistaa opiskelijan kannettavan tietokoneen hankinnan ja tukee hankintaa maksamalla osan hinnasta. Lukiolaiskannettavan hinta määräytyy laitevalinnan yhteydessä ja kunnan tukema osa hinnasta on noin 200 /opiskelija. Näin lukiolaisilla on heti opiskelujen alkaessa ajanmukaiset työvälineet käytettävissään. Kone on lukiolaisen täydessä hallinnassa ja omistusoikeus siirtyy opiskelijalle hänen saavuttaessa lukion oppimäärän. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kasvaessa myös koulujen verkkojen käyttöaste nousee. Kesän 2017 aikana Nurmijärven kunnan jokainen koulu on saatettu kuituyhteyden piiriin. Tarpeen mukaan suoritetaan täydentäviä asennuksia esimerkiksi langattomien verkkojen osalta, jotta verkot mahdollistavat tieto- ja viestintäteknologian oppimiskäytön monipuolisesti koulujen tiloissa.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelmassa on huomioitu joidenkin koulujen siirtyminen väliaikaisiin väistötiloihin, koska opetussuunnitelman mukainen opetus on taattava myös näissä tiloissa. TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma on liitteenä (liite 8). Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy koulujen vuoden 2018 TVT-in ves toin timää rä ra han käyttösuunnitelman esityksen mukaisesti. Lisätietoja: Ossi Hyyti, tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 8.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Varhaiskasvatuksen TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma 2018 SIVIS 4 Varhaiskasvatussuunnitelma VASU2017 sekä esiopetuksessa käytössä oleva uusi opetussuunnitelma edellyttävät tieto- ja viestintäteknologian käyttöä jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämän vuoksi jokainen varhaiskasvatuksen yksikkö on oltava varustettu nykyaikaisilla tietoja viestintäteknologisilla laitteilla. Esiopetuksen yksiköiden nykyiset laitteet on edelleen säilytettävä toimintakuntoisina sekä varustettava tämän hetken oheislaitteilla sekä sovelluksilla. Langattomat verkot ovat ehdoton edellytys tieto- ja viestintäteknologian monipuoliselle oppimiskäytölle sekä päiväkodeissa käytössä olevalle mobiilikirjautumiselle. Varhaiskasvatuksen yksiköiden langattomien verkkojen kohentamista aloitettiin vuoden 2017 aikana ja tätä työtä jatketaan tehdyn suunnitelman mukaisesti vuoden 2018 aikana. Tarkoitus on, että päiväkodin tilat voivat toimia monipuolisina oppimistiloina myös TVT-välineistöjä käytettäessä. Tämän vuoksi tiloja uudistetaan uusilla AV-ratkaisuilla. Jokaisen varhaiskasvatuksen yksikön päiväkotiryhmään hankittiin vuonna 2017 lasten yhteiskäyttöön päätelaitteita. Esiopetusyksiköissä lasten yhteiskäytössä olevia päätelaitteita on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan. Vanhimpia päätelaitteita tullaan uusimaan vuoden 2018 aikana. Päätelaitteista tähän käyttöön soveltuvat ipadit. Ne mahdollistavat esiopetuksen opetussuunnitelmassa esillä olevan monimuotoisen median käsittelyn. Itse kuvattujen videoiden sekä kuvien avulla esimerkiksi digitarinoiden tuottaminen lasten kanssa on helppoa. Lisäksi tabletteihin on saatavilla monipuolisia oheislaitteita sekä sovelluksia. TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelma on liitteenä (liite 9). Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym päris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy varhaiskasvatuksen vuoden 2018 TVT-investointimäärärahan käyttösuunnitelman esityksen mukaisesti. Lisätietoja: Ossi Hyyti, tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 9.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Anomus taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamiseksi SIVIS 37 Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Toimintaa säätelee laki ( /633, liite 3) ja asetus ( /813, liite 4) taiteen perusopetuksesta, asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ( /986, liite 5) sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet (liite 6). Lain mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Kunta koulutuksen järjestäjänä voi lain mukaan järjestää taiteen perusopetusta itse tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Nurmijärven kunta voi hakemuksesta myöntää taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan Nurmijärvellä. Luvan myöntäminen on harkinnanvaraista. Koska kunta on laissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä, kunnalla on oikeus ja velvollisuus seurata ja arvioida yksiköiden toimintaa ja pyytää raportteja ja toimintakertomuksia siltä osin kuin toiminta koskee taiteen perusopetusta. Oppilaitos voi hakea yleisen ja/tai laajan oppimäärän opetustoimiluvan niihin taiteenaloihin, joihin Opetushallitus on määrittänyt opetussuunnitelman perusteet. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on määritetty seuraaville taiteenaloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on määritetty musiikkiin, sirkukseen, tanssiin, teatteritaiteeseen ja visuaalisiin taiteisiin (arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö). Yleisen oppimäärän opinnot ovat laskennalliselta laajuudeltaan 500 oppituntia, laajan oppimäärän opinnot ovat laskennalliselta laajuudeltaan 1300 oppituntia. Taiteen perusopetusta antavan

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta oppilaitoksen tulee voida tarjota oppilaalle koko oppimäärä. Taiteen perusopetusta antavalla oppilaitoksella tulee olla opetussuunnitelma, joka on laadittu Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taiteen perusopetusta antavalla oppilaitoksella tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä opetus- ja muuta henkilökuntaa. Rehtorin kelpoisuus määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lisäksi oppilaitoksella tulee olla taloudelliset edellytyksen opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Sivistystoimi on vastaanottanut yksityisen musiikkileikkikoulu Tiluliin anomuksen (liite 7) taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamiseksi. Anomuksessa ei mainita hakeeko musiikkileikkikoulu lupaa taiteen perusopetuksen yleisen vai laajan oppimäärän mukaisen opetuksen antamiseen. Anomuksen liitteenä oli musiikkileikkikoulun opetussuunnitelma (liite 8a ja päivitetty suunnitelma liite 8b). Opetussuunnitelmassa ei mainita onko se laadittu taiteen perusopetuksen yleisen vai laajan oppimäärän perusteiden mukaan. Musiikkileikkikoulu Tilulii on tammikuussa 2017 perustettu avoin yhtiö. Musiikkileikkikoulussa on ollut maaliskuun 2017 lopussa noin 120 oppilasta. Musiikkileikkikoululla on toimitila Klaukkalan keskustassa. Musiikkileikkikoulussa työskentelee vakituisesti yksi henkilö. Musiikkileikkikoulu Tilulii antaa pääsääntöisesti varhaisiän musiikkikasvatusta. Opetussuunnitelman mukaan soitinryhmissä on jatkoryhmiä 7-8 -vuotiaille. Musiikkileikkikoulussa ei ole mahdollista suorittaa taiteen perusopetuksen yleisen tai laajan oppimäärän mukaisia opintoja eikä sieltä ole mahdollista saada taiteen perusopetuksen päättötodistusta. Musiikkileikkikoulun perustajalla ja ainoalla vakituisella opettajalla ei ole opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista rehtorin kelpoisuutta. Uuden yrityksen taloudellisia edellytyksiä opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Koska musiikkileikkikoulu Tilulii ei tarjoa koko taiteen

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta perusopetuksen oppimäärän mukaisia opintoja ja sen opettajalla ei ole rehtorin kelpoisuutta, musiikkileikkikoulu ei täytä taiteen perusopetusta antavalle oppilaitokselle asetettuja vaatimuksia. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hylätä Musiikkileikkikoulu Tiluliin anomuksen taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamisesta. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 3-8. SIVIS 51 Musiikkileikkikoulu Tilulii on toimittanut uuden anomuksen (liite 8) taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamiseksi. Anomuksen mukaan hakija hakee taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetustoimilupaa. Anomuksen liitteenä oli musiikkileikkikoulun täydennetty opetussuunnitelma (liite 9). Musiikin yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksia ovat yksinlaulu, kuo ro/lau lu yh tye, yhteismusisointi, soitinopinnot, musiikin tuntemus, mu sii kin teoria ja säveltapailu, vapaa säestys ja improvisointi, musiik ki tek no lo gia, maailmanmusiikki ja taiteidenvälisyys. Oppilas tekee oman opiskelusuunnitelmansa oppilaitoksen ope tustar jon nan pohjalta. Oppilas voi koota musiikin yleisen oppimäärän suo rit ta mi seen vaadittavat 10 opintokokonaisuutta oppilaitoksen ope tus suun ni tel man mukaisista opintokokonaisuuksista joko va lit semal la eri opintokokonaisuuksia tai yhden opintokokonaisuuden tavoit tei den ja sisältöjen pohjalta rakentuvista musiikillista osaamista sy ven tä vis tä tasolta toiselle etenevistä opintokokonaisuuksista. Musiikkileikkikoulu Tiluliin opetussuunnitelma ei mahdollista edellä mai nit tu jen periaatteiden mukaista opiskelua. Lisäksi opintojen laajuus ei täytä yleiselle oppimäärälle asetettuja määräyksiä (500 tuntia). Edellä esitetyn perusteella Musiikkileikkikoulu Tiluliin ope tus suun nitel ma ei täytä musiikin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän ope tus suun ni tel mal le annettuja määräyksiä. Hakijan mukaan taiteen perusopetuksen opinnot on mahdollista suo rit taa Nurmijärven Opistossa. Jotta Musiikkileikkikoulu Tiluliissä

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta an net ta va varhaisiän musiikkikasvatus voitaisiin katsoa osaksi Nurmi jär ven Opiston opetusta, varhaisiän musiikkiopintojen tulisi olla ku vat tu na kunnan hyväksymässä Nurmijärven Opiston taiteen perus ope tuk sen opetussuunnitelmassa. Kunnalla ei ole velvollisuutta opetustoimiluvan myöntämiseen, vaan lu van myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Nurmijärven kunnalla ei ole tällä hetkellä tarvetta kunnassa tarjottavan taiteen pe rus opetuk sen tarjonnan laajentamiseen. Hakija ei ole uudessa anomuksessaan esittänyt sellaisia perusteluja, jot ka edellyttävät sivistyslautakunnan pykälässä 37 tekemän päätöksen muuttamista. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hylätä Musiikkileikkikoulu Tiluliin anomuksen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetustoimiluvan saamisesta. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 8-9. SIVIS 5 Musiikkileikkikoulu Tilulii hakee toimittamallaan anomuksella (liite 10) taiteen perusopetuksen erityislupaa varhaisiän musiikinopetukselle. Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevan lain 2 :ssä (ed. pyk. 37 liite 3) todetaan, että kunta voi järjestää taiteen perusopetusta tai asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Kunta koulutuksen järjestäjänä voi lain mukaan järjestää taiteen perusopetusta itse tai hankkia palvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä (Laki taiteen perusopetuksesta 4 ). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lain mukaisesti. Nurmijärven kunta ei järjestä itse taiteen perusopetusta, vaan sitä järjestävät kunnan alueella toimivat yksityiset oppilaitokset; Nurmijärven musiikkiopisto, Nurmijärven Opisto ja Nurmijärven

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta tanssiopisto. Näistä oppilaitoksista Nurmijärven musiikkiopistolla ja Nurmijärven tanssiopistolla on Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu lupa taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Nurmijärven Opisto järjestää taiteen perusopetusta Nurmijärven kunnan opetustoimiluvalla. Musiikkileikkikoulu Tilulii anoo lupaa järjestää varhaisiän musiikinopetusta Nurmijärven kunnan opetustoimiluvalla. Koska koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lain mukaisesti, sivistystoimessa on tehty seuraava arvio siitä, miten taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevassa laissa (ed. pyk. 37, liite 3) ja asetuksessa (ed. pyk. 37, liite 4), opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (ed. pyk. 37, liite 5) sekä taiteen perusopetusta koskevissa opetussuunnitelman perusteissa (ed. pyk. 37, liite 6) asetetut edellytykset opetuksen järjestämiselle toteutuvat: Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevan lain 9 :ssä todetaan, että jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajanvirkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Terhi Kuparinen on ilmoittanut toimivansa Musiikkileikkikoulu Tiluliin rehtorina, joten musiikkileikkikoululla on lain edellyttämä toiminnasta vastaava rehtori. Rehtorin kelpoisuudesta määrätään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksen 2 :n mukaan rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) opetushallinnon hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Musiikkileikkikoulu Tiluliin omistajan ja opettajan Terhi Kuparisen

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ansioluettelosta (liite 11) on nähtävissä, että hänellä on ylempi korkeakoulututkinto, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus sekä riittävä työkokemus opettajan tehtävissä. Lisäksi Terhi Kuparinen on suorittanut opetushallinnon tutkinnon Täten Terhi Kuparisella on asetuksen edellyttämä kelpoisuus toimia musiikkileikkikoulun rehtorina. Opettajanvirkojen osalta voidaan todeta, että Terhi Kuparinen toimii musiikkileikkikoulun ainoana opettajana. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 3 :n mukaan taiteen perusopetusta järjestävällä oppilaitoksella tulee olla ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Edellä on todettu, että Terhi Kuparisella on ammatilliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Sen sijaan taloudellisia edellytyksiä on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska yritys on perustettu tammikuussa Taiteen perusopetusta antavalla oppilaitoksella tulee olla opetussuunnitelma, joka on laadittu Opetushallituksen antamien taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkileikkikoulu Tiluliin opetussuunnitelma on liitteenä 12. Opetussuunnitelman perusteet ovat määräys, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta. Musiikissa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu sekä yleiselle että laajalle oppimäärälle. Yleisen oppimäärän opinnot ovat laskennalliselta laajuudeltaan 500 oppituntia, laajan oppimäärän opinnot ovat laskennalliselta laajuudeltaan 1300 oppituntia. Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen tulee voida tarjota oppilaalle koko oppimäärä. Musiikkileikkikoulu Tiluliin opetussuunnitelma ei täytä taiteen perusopetuksen yleiselle tai laajalle oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja määräyksiä mm. opintokokonaisuuksien tavoitteiden, keskeisten sisältöjen ja opintojen laajuuden osalta. Taiteen perusopetuksen käsite, rakenne ja laajuus on kuvattu liitteenä 13 olevassa Opetushallituksen tiedotteessa 16/2008. Tiedotteen sivulla 3 olevassa kuvassa on kuvattu varhaisiän (musiikki)kasvatuksen suhdetta taiteen perusopetuksen yleiseen ja laajaan oppimäärään. Kuten kuvasta näkee, molempia oppimääriä voi edeltää varhaisiän (musiikki)kasvatus, mutta se sijoittuu kuvassa varsinaisen taiteen perusopetuksen ulkopuolelle. Koska Musiikkileikkikoulu Tiluliin opetussuunnitelma ei täytä taiteen perusopetuksen yleiselle tai laajalle oppimäärälle annettuja määräyksiä, eikä varhaisiän musiikinopetus ole varsinaista taiteen

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta perusopetusta, Musiikkileikkikoulu Tiluliille ei voida antaa taiteen perusopetuksen oppilaitoksena toimivan oppilaitoksen asemaa. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hylätä Musiikkileikkikoulu Tiluliin anomuksen saada taiteen perusopetuksen erityislupa varhaisiän musiikinopetukselle. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Raekannas Heinosen kannattamana esitti, että sivistyslautakunta päättää hyväksyä Musiikkileikkikoulu Tiluliin anomuksen saada taiteen perusopetuksen erityislupa varhaisiän musiikinopetukselle. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava, kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: Esittelijän esitys = jaa Raekannaksen esitys = ei Äänestyksen tulos: jaa 4 ääntä: Kakko, Linna, Oksa ja Lindfors ei 7 ääntä: Heinonen, Jalava, Keturi, Martelius, Raekannas, Vilkman ja Kalliokoski. Päätös: Sivistyslautakunta hyväksyi äänestyksen jälkeen äänin 4-7 Raekannaksen esityksen. Päätökseen kuuluu liitteet Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka on liitteessä 20.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Huitin päiväkodista luopuminen SIVIS 6 Huitin päiväkoti sijaitsee Klaukkalassa VVO:lta vuokratussa tilassa osoitteessa Kyntäjäntie 5. Päiväkodissa on kaksi ryhmää, mutta käytössä siellä on ollut ainoastaan yksi ryhmä. Kun siellä olevat esioppilaat lähtevät keväällä koulutielle, ei päiväkotiin enää sijoiteta lapsia. Päiväkodista luovutaan, koska se on vuokratila, eikä sitä enää tarvita lapsimäärän pienenemisen takia.työntekijät sijoitetaan alueen muihin päiväkoteihin. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta ja päiväkodista luovutaan alkaen. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy Huitin päiväkodista luopumisen alkaen. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, Päätös: Esitys hyväksyttiin.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamiseksi kokoaikaiseksi Nurmijärvellä SIVIS 7 SDP:n valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen kokoaikaisen sub jek tii visen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi Nurmijärvellä (liite 14). Perusteluissa mainitaan mm. että kokoaikaisen oikeuden var haiskas va tuk seen tulee koskea kaikkia lapsia riippumatta lapsen vanhem man työmarkkina-asemasta tai perhevapaiden käytöstä. Varhais kas va tus oi keu den rajaaminen asettaa erilaisessa sosiaalisessa ti lan tees sa olevien perheiden lapset eriarvoiseen asemaan, mikä kas vat taa kustannuksia lapsen elämän myöhäisemmässä vai heessa.tarve säännölliseen kasvua ja kehitystä tukevaan var hais kas vatuk seen korostuu etenkin perheissä, joissa on työttömyyttä, uu pumus ta tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Lapsen mahdollisuus säi lyt tää tutut sosiaaliset suhteet päiväkotiryhmässä saattaa vai keutua. Varhaiskasvatuslakia koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana kahdessa vaiheessa. Vuoden 2016 la ki muu tokset koskivat subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja aikuis ten ja lasten välisen suhdeluvun nostamista yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti varhaiskasvatuslain uudistusta kos ke vas sa kokouksessaan pykälässä 16 ottaa käyttöön 20 viikkotunnin subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslaki: Varhaiskasvatuslain ensimmäisessä pykälässä säädetään lapsen oikeu des ta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta ei enää nähdä pel käs tään työvoimapoliittisena palveluna vaan yhä enemmän koros tuu pedagoginen näkökulma ja lapsen oikeus oppimiseen. Varhaiskasvatuslain 11 pykälässä säädetään varhaiskasvatuksen jär jes tä mi ses tä. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoito on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edel lyttää. Lain 11 a pykälässä säädetään, että kunnan on huolehdittava sii tä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun op pi vel vol li suuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta on kuitenkin edellisestä poiketen järjestettävä koko ai kai ses ti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät ko ko ai kai ses ti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työs sä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus edellä esitettyä 11 a py kä län säädöstä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laa juu dessa kuin se on tarpeen lapsen huoltajan osa-aikaisen taikka vä li ai kai-

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta sen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu misen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn takia. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokoaikaisesti myös silloin jos se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taik ka muutoin lapsen edun mukaista. Tutkimustietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille julkai sun mukaan suomalaisten lasten osallistuminen var hais kas va tukseen on selkeästi alhaisempaa kuin muiden EU jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden lasten osallistuminen ja jää selvästi eu roop pa laisen keskiarvon alapuolelle. Lasten varhaisvuosiin sijoittaminen ja var hais kas va tus jär jes tel män kehittäminen nähdään yhä useammin kaik kein tehokkaammaksi investoinniksi tulevaisuuteen. Pe rus ajatuk se na ajattelutavassa on se, että varhaisvuosien aikana lapsille muo dos tuu ns.. inhimillistä pääomaa, joka muuntuu myös yh teis kunnan inhimilliseksi pääomaksi, koska se auttaa lasta hänen myö hemmil lä opinpoluillaan ja työelämässä. Useiden tutkimusten mukaan var hais kas va tuk sel la on havaittu olevan positiivisia yhteyksiä lasten so si aa lis ten taitojen ja sosio-emotionaalisen kehityksen kanssa. Lap sis ta tulee tutkimusten mukaan myös itsenäisempiä, mu kau tuvam pia, hyvät yhteistyötaidot omaavampia, positiivisemmin op pi miseen suuntautuvia ja keskittymiskykyisempiä osallistuessaan ryh mämuo toi seen varhaiskasvatukseen (Varhaiskasvatuksen tiekartta vuosil le , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Valtioneuvostolle tehdyssä selvitystyössä varhaiskasvatuksen lainsää dän nön muutosten vaikutuksista paneudutaan myös sub jek tii visen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksiin. Subjektiivisen oi keu den rajaaminen tuotti haasteita mm. toiminnan järjestämiseen ei kä odotettuja taloudellisia säästöjä pystytty mittaamaan. Jär jes telmäs tä ei ole saatu myöskään joustavaa, niin, että se vastaisi kaikkien perheiden tarpeisiin. Julkaisussa haastateltiin myös niiden lasten vanhempia, joiden lapset olivat rajatussa varhaiskasvatuksessa. Vanhemmat suhtautuivat ra jat tuun varhaiskasvatukseen hyvin kriittisesti. He kokivat, että varhais kas va tus oi keu den rajaaminen heikentää lasten tasa-arvoisuutta suh tees sa muihin lapsiin ja vähentää lasten vertaissuhteiden py syvyyt tä. He kokivat myös lasten hyvinvoinnin hei ken ty neen ja olivat huo lis saan, miten hoitopäivän keskeyttäminen vai kut taa lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen (Selvitys var hais kas va tuk sen lainsää dän nön muutosten vaikutuksista, Valtioneuvoston sel vi tys- ja tutki mus toi min nan julkaisusarja 78/2017). Nurmijärven tilanne: Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuksessa oli sijoitettuna

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta lasta, joista 54 myönnettiin laajennettu varhaiskasvatusoikeus lap sen kehityksestä johtuvista syistä ja 15 lasta, joille myönnettiin laa jen net tu oikeus varhaiskasvatukseen perheen tilanteesta joh tuvis ta syistä. 43 lasta oli subjektiivisella 20 tunnin oikeudella var haiskas va tuk ses sa. Nurmijärven varhaiskasvatuksessa jokainen perhe/lapsi tulee varhais kas va tuk seen palveluohjauksen kautta.tämä tarkoittaa sitä, että per heen kanssa keskustellaan heidän (perheen ei tarvitse kir jal li sesti selvittää) varhaiskasvatustarpeestaan ja yritetään yhdessä löytää sel lai nen varhaiskasvatuksen toimintamuoto, joka parhaiten sopii per heen kulloiseenkin tilanteeseen. Kun uutta varhaiskasvatuslakia laa dit tiin, hallituksen esitykseen sisältyi ajatus, ettei 20 tunnin subjek tii vi sen varhaiskasvatuksen tule lisätä byrokratiaa. Nurmijärvellä per he on saanut lapselleen pidennetyn oikeuden var hais kas va tukseen palveluohjauskeskustelun tuloksena, mikäli on sitä tarvinnut. Va li tuk sia ei ole tullut. Lapsille ja perheille tehdyn kyselyn tuloksia: Varhaiskasvatuksessa 20 viikkotuntia oleville tai sitä laajemman oikeu den saaneille lapsille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin lasten mieli pi tei tä päiväkotipäivästä. Lapsilta kysyttiin, mikä päiväkodissa on kivaa, onko lapsi saanut päiväkodissa kavereita, haluaisiko lapsi olla päi vä ko dis sa pitempään ja vastaavasti miksi ei haluaisi olla päi vä kodis sa pitempään. Lasten vanhemmilta kysyttiin, onko lasten päi vä koti päi vä heidän tarpeisiinsa riittävä ja kuinka pitkä päiväkotipäivä olisi hei dän tarpeisiinsa sopiva. Kysely lähetettiin niille lapsille ja perheille, joilla on oikeus 20 viik kotun nin varhaiskasvatukseen (sisältäen myös ne perheet, jotka ovat 20 viikkotunnin sijasta saaneet halutessaan sitä laajemman var haiskas va tus oi keu den), yhteensä 67 kappaletta. Näistä palautui 35 kappa let ta eli vastausprosentti oli 52. Kysely tehtiin päiväkodissa muun toi min nan lomassa. Kyselyyn vastanneista lapsista 23 oli 20 viikkotunnin ja 11 sitä laajem man varhaiskasvatusoikeuden piirissä. Osalla lapsista kielitaito ei ollut tarpeeksi riittävää ymmärtämään kysymyksiä, joten osa ky symyk sis tä jäi vaille vastausta. Päiväkodissa on 17 lapsen mielestä aina mahdottoman kivaa. Useim mi ten on kivaa 14 lapsen mukaan ja vain joskus on kivaa kahdel la lapsella. Kahdella lapsella ei ole ollut koskaan kivaa. Kun kysyttiin, miksi päiväkodissa on kivaa, painottuivat vastauksissa ka ve rit, leikkiminen ja päiväkodin toiminta. Vastaavasti ne lapset, joilla on vain joskus ollut kivaa tai ei lainkaan ki vaa vastasivat, että jos ei ole kavereita, tulee heti äitiä ikävä tai jos

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta jo ku kiusaa, on kamalaa. Yksi lapsi totesi, että "kotona just laitettu au to mat to, olis kivampaa olla siellä". Vastaajista 28 oli saanut päiväkodissa kavereita, mutta yksi ei ollut saa nut lainkaan kaveria ja kaksi on vain joskus saanut kaverin. Lapsista 12 ilmoitti haluavansa olla päiväkodissa pitempään. Syitä oli vat: " että ehtisin leikkiä enemmän" " joskus haluaisin nähdä, mitä täällä on välipalaksi" " joskus olisi kiva nukkua täällä päiväunet" " haluan olla täällä paljon" " että rohkaistun olemaan toisten lasten kanssa" " täällä on hauskoja leikkikavereita" " koska täällä on kaikki kaverit" " tykkään täällä kaikesta" Kyselyn vastauksissa painottuivat selkeästi kaverit, leikki ja toiminta. Lapsista 17 ilmoitti haluvansa olla enemmän kotona: " en halua olla satukammarissa satuja kuuntelemassa" " kun ei ole kavereita, tulee aina äitiä ikävä" " koska äiti on ihana" " koska meillä on joulukuusi" " koska en halua mennä nukkariin" " siksi, kun päiväuniaika on niin pitkä" " siks, koska haluaisin olla kotona" " siks, koska aamupiiri on niin pitkä" Kolme lasta vastasi kysymykseen hyvin diplomaattisesti " joskus haluai sin olla enemmän päiväkodissa joskus enemmän kotona" ja toinen haluaa olla kotona " saman verran kuin nyt". Seitsemällä lap sella oli vaikeus ymmärtää kysymystä. Lasten haastattelu on vaikeaa, koska lapsi vastaa yleensä juuri sen het ki sen tunnetilansa mukaan. Jos on äitiä ikävä ja kysytään ko dista, ikävä lisääntyy ja lapsi vastaa: " äiti tulee hakemaan" ja alkaa itkeä ikäväänsä. Kyselyn tulos näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että varhaiskasvatus vah vis taa lasten kaverisuhteita ja opettaa lapsia toimimaan omassa vii te ryh mäs sään, oman ikäistensä kanssa ja vahvistaa näin lapsen so si aa li sia taitoja. Vanhemmilta kysyttiin, onko heidän lapsensa päiväkotipäivän pituus per heen kannalta riittävä ja jos ei ole, kuinka pitkä päiväkotipäivän pi täi si olla. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 22 piti nykyistä 20 viikkotunnin

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta var hais kas va tus ta perheelleen sopivana. Pientä ristiriitaisuutta vastauk sis sa oli siltä osin, että seuraavassa kysymyksessä he kuitenkin toi vat esiin tarpeen pidemmästä päiväkotipäivästä. Kymmenen vanhem paa vastasi, ettei päivän pituus ole riittävä. Kahdeksan vanhem paa ei esittänyt uutta pidempää aikaa hoitopäivälle ja näin voisi olet taa, että he olivat täysin tyytyväisiä nykyiseen var hais kas va tus oikeu teen sa. Muutamalle perheelle olisi riittänyt 3 tunnin päivittäinen hoi to ai ka. Riittävä päiväkotipäivän pituus vanhempien mielestä liikkui 5-8 tunnin haarukassa päivittäin. Syitä olivat: " meidän perhettä helpottaisi, jos toinen vanhempi voisi hakea töiden jälkeen lapsen kotiin" " 25 tuntia viikossa olisi parempi, saisi suunniteltua päivät paremmin" " 20 tuntia rajoittaa liikaa, joustoa pitäisi olla" " lapsen leikit jäävät usein kesken" " lapsi ei saa riittävästi leikkiä kavereidensa kanssa" Varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutukset: Nykyisen 20 viikkotunnin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laa jen ta mi nen ei ole kustannusneutraali tilanteen mukaan kunnassa oli 25 yli 3-vuotiasta lasta ja 12 alle 3-vuotiasta lasta, jot ka käyttivät varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Mikäli kaikki 20 tun tia viikossa varhaiskasvatusta käyttävät lapset siirtyvät käyt tämään kokoaikaista päivähoitoa, tarvitaan lisää 19 hoitopaikkaa ja kol me kasvattajaa. Neljän tunnin kasvattajathan heillä on jo ollut tähän kin saakka. Vuositasolla kustannukset ovat tällöin noin eu roa, kun hoitopaikan hinta on noin euroa vuodessa, mikä si säl tää kaikki menot. Subjektiivisen varhaiskasvatuksen ( 20 viikkotuntia) lapset on si joitet tu eri päiväkoteihin ympäri kuntaa. Alkuperäinen valtuustolle esitet ty suunnitelma lasten sijoittamisesta omiin ryhmiinsä ei käy tännös sä onnistunut, koska perheiden tilanteet muuttuvat nopeasti. Mikä li perhe haluaa siirtää lapsensa kokoaikaiseksi saattaa riskinä olla jois sa kin päiväkodeissa, että lapsi joudutaan siirtämään toiseen ryhmään sen vuoksi, että lasten ja kasvattajien lain mukaiset suh de luvut toteutuisivat. Nurmijärven uusi asiakasmaksuohjeistus antaa perheille mah dol lisuu den valita eri tuntiportaiden mukaan keskimäärin enintään 14 viik ko tun nis ta keskimäärin 35 viikkotuntiin tai sen yli menevän varhais kas va tuk sen. Aikaperusteinen laskutus antaa perheille mah dol lisuu den suunnitella varhaiskasvatustarpeensa joustavasti elä män tilan teen sa mukaan, vaikka 20 viikkotunnin varhaiskasvatus laa jennet tai siin kin kokoaikaiseksi. Lapsen päiväkotipäivän pituus on

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta silloinkin perheen valinta. Johtopäätös: Nurmijärven kunnan sivistystoimi haluaa olla lapsiystävällinen ja esit tää, että rajatusta varhaiskasvatusoikeudesta ( 20 viikkotuntia) luo vu taan ja sen jälkeen perheet saavat valita lapsilleen sellaisen hoi to päi vän pituuden, joka parhaiten palvelee heidän elä män ti lanneet taan. Varhaiskasvatus nähdään panostuksena tulevaisuuteen - tätä ajatusta tukevat lähes kaikki viime aikoina ilmestyneet kan sainvä li set tutkimukset ryhmämuotoisen varhaiskasvatuksen vai ku tuk sista lapsen nykyiseen ja myöhempään elämään. Niin kuin nurmijärveläinen lapsi totesi, haluan olla päiväkodissa pidempään " että rohkaistun olemaan toisten lasten kanssa". Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Arvio kustannusten noususta vuositasolla noin euroa. Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nurmijärven kunnan varhaiskasvatus luopuu 20 tuntiin viikossa rajatusta subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta alkaen. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Jalava Raekannaksen kannattamana esitti, että Nurmijärven kunnan varhaiskasvatus ei luovu 20 tuntiin viikossa rajatusta subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta alkaen. Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: Esittelijän esitys = jaa Jalavan esitys = ei Äänestyksen tulos: Jaa 6 ääntä: Heinonen, Kakko, Keturi, Linna, Oksa ja Kalliokoski Ei 5 ääntä: Jalava, Martelius, Raekannas, Lindfors ja Vilkman. Päätös: Sivistyslautakunta hyväksyi äänin 6-5 esittelijän esityksen.

27 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Päätökseen kuuluu liite 14.

28 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sivistyslautakunta Nuorten kesätyöllistäminen SIVIS 8 Sivistyslautakunnan nuorisopalveluiden tulosalueen talousarviossa vuo del le 2018 on nuorten kesätyöllistämiseen varattu yhteensä euroa. Määräraha on euroa suurempi kuin vuonna Nuorten kesätyöllistäminen vuonna Kunnan eri toimipisteisiin palkattiin 73 nuorta kahdeksi viikoksi. Työ ai ka 30 tuntia viikossa ja palkka 380 euroa. Kesätyöpaikkoihin tu li yhteensä 800 hakemusta. Nuorilla oli mahdollista hakea 2 eri työ teh tä vää. Osa nuorista haki kuitenkin kaikkiin kunnan toi mi pisteis sä oleviin työtehtäviin. 2. Kesätyöseteleitä jaettiin 155 kpl. Nuori hakee kesätyösetelillä itse työ pai kan. Työnantajalle maksettiin työjakson jälkeen hakemuksen pe rus teel la tukea 330 euroa. Työantaja maksoi nuorelle 2 viikon työjak sos ta palkkaa minimissään 380 euroa. Kesätyösetelit jaettiin yhdessä päivässä haun alkamisesta. Nuorten työllistämisestä kuntaa sekä kesätyösetelien jakamisesta on saatu hyvää palautetta niin nuorilta kuin työnantajiltakin. Kesätyöseteleillä on työllistetty nuoria mm. nurmijärveläisiin yh distyk siin. Tällä on mahdollistettu harrastustoiminnan järjestämistä lapsil le koulun kesäloman aikana. Nuorten kesätyöllistäminen vuonna Kunnan eri toimipisteisiin palkataan 81 nuorta kahdeksi viikoksi. Työ ai ka 30 tuntia viikossa ja palkka 380 euroa. Nuorilla oli mah dollis ta hakea 2 eri työtehtävää. 2. Nuorisopalvelut järjestää pilotti-hankkeena ideakilpailun, jossa nuo ril la on mahdollisuus ehdottaa hanketta, joka liittyy nuo ri so pal velui den markkinoinnin kehittämiseen tai toiminnan sisällön ke hit tä miseen tai tapahtuman suunnitteluun, joka toteutetaan vuoden 2018 ai ka na. Hankesitys tulee ideoida ja esittää kahden nuoren toi mesta.ideakilpailun haetaan maaliskuun loppuun men nessä.toteutettavan hankkeen valitsee nuorisovaltuusto yhdessä nuo riso pääl li kön kanssa. Hankkeeseen palkataan 2 nuorta samoilla ehdoil la kuin kuntaan palkattavat muutkin kesätyöntekijät. 3. Kesätyöseteleitä jaetaan 200 kpl. Nuori hakee kesätyösetelillä itse työpaikan. Työnantajalle maksettiin työjakson jälkeen ha ke muksen perusteella tukea 330 euroa. Työantaja maksaa nuorelle 2 viikon työjaksosta palkkaa minimissään 380 euroa. Ohjeet kesätyösetelin myöntämisestä on liitteessä 15. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset