Kaavaselostus Ahonkylän asemakaavan muutos ja laajennus korttelit 70, 71 ja 76. Aurinkoniitty

Transkriptio

1 Kaavaselostus Ahonkylän asemakaavan muutos ja laajennus korttelit 70, 71 ja 76 Aurinkoniitty Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi

2 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 5 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 14 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 20 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset 23 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 26 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös Kannen kuva Mika Ruutiainen

3 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta Ilmajoki Kunnanosa Ahonkylä Alue Aurinkoniitty Korttelit 70, 71 ja 76 Kaava Asemakaavan muutos ja laajentaminen Kaavan laatija Ari-Pekka Laitalainen kaavoitusjohtaja p Tapio Mäntymaa kaavasuunnittelija YKS 480 p Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie ILMAJOKI Vireille tulo Kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Asemakaavan hyväksyminen Kunnanhallitus x.x

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ahonkylän taajamassa noin seitsemän kilometriä Ilmajoen kunnan keskustasta koilliseen liittyen luontevasti Ahonkylän asemakaava-alueeseen. Alue on kunnan omistama pinta-alaltaan noin 3,5 ha. Maanmittauslaitos ESRI Finland KOULU Aurinkoniitty Maanmittauslaitos ESRI Finland Aurinkoniityn alue on pääosin viljeltyä peltoa ja maastonmuodot tasaiset maanpinnan viettäessä loivasti etelään. Alue sijoittuu hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja noin 400 metrin etäisyydelle Ahonkylän koulusta. 4

5 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoitustyön tarkoituksena on lisätä Ahonkylän tonttitarjontaa kaavoittamalla Aurinkoniityn alueelle pientalovaltainen asuntoalue. Kaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiselle asuinalueena ja kehitetään Ahonkylää edelleen korkeatasoisena asuinalueena. 1.4 Kaavaa koskevat suunnitelmat ja selvitykset Luonto- ja maisemaselvitys. Ahonkylän osayleiskaava. Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy Ahonkylän rakennusinventointi. Ilmajoen kunta Ilmajoen kirkonkylän, Koskenkorvan ja Ahonkylän alueiden alustava maaperän rakennuskelpoisuuskartoitus. Suunnittelukeskus Oy Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle Ahonkylän asemakaavan muuttamiseksi ja laajentamiseksi Aurinkoniityn alueelle Kunnanhallituksen kaavoituspäätös nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnokset Lähtökohdat Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa ehdotus julkisesti nähtäville Kunnanhallitus Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä x.x.2018 x Kunnanhallituksen päätös asemakaavan hyväksymisestä 5

6 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue Koulutien ja Puskalantien kulmaukseen Aurinkoniityn alueelle. Liikenteellisesti alue liittyy sekä Puskalantien ja uuden Aurinkoniityntien kautta Koulutiehen ja Ahonkylän muuhun rakenteeseen. Koulutie liittyy Tuomikyläntiehen ja sen kautta kantatiehen Asemakaavan toteuttaminen Alueelle suunnitellut rakennuspaikat sijaitsevat kunnan omistamalla alueella, joten kunta toimii rakennuspaikkojen luovuttajana. Asuinalueen toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan saatua lainvoiman. Kunta vastaa kunnallistekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta. 6

7 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Maanmittauslaitos ESRI Finland Asemakaavoitettava alue sijoittuu peltotasangolle rajautuen koillisessa Ahonkylän selänteeseen. Alue on viljeltyä peltoaluetta, jonka itäisellä reunalla kulkee lounas-koillinen -suuntaisesti 110 kv sähkölinja. Näkymä Koulutieltä suunnittelualueelle, joka on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Ahonkylän yleiskaavan maisemarakenteessa suunnittelualue sijoittuu peltotasangolle, joka viettää loivasti lounaaseen korkeustason ollessa välillä mpy. Ahonkylän kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä. Suunnittelualueen maaperä on vallitsevasti savea, koilliskulmaukseen ulottuu kapea kaistale kalliota. 7

8 maisemarakenne Maanmittauslaitos ESRI Finland Maanmittauslaitos ESRI Finland Maanmittauslaitos ESRI Finland 8

9 3.2.3 Pinta- ja pohjavedet sekä tulvariskikartoitus Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Kyrönjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille Pysyvä asutus pyritään ohjaamaan alueelle, jossa asutus on suojassa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvalta tulvalta. Suunnittelualue ei ole tulvariskialuetta. Erittäin harvinainen tulva eli tulva kerran 1000 vuodessa yltäisi mahdollisesti hieman suunnittelualueen lounaiskulmaukseen. Liiteri ESRI Finland Pienilmasto Pienilmastoltaan suunnittelualue on suojainen, etelään avautuva rinne Luonto ja luonnonsuojelu Ahonkylän luonto- ja maisemaselvityksessä yleiskaava-alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen luonto- ja ympäristötekijöiden perusteella. Suunnittelualue sijoittuu pääosin peltoalueelle, koillisessa jonkin verran toiminnallisen keskuksen alueelle. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita eikä huomionarvoisia luontokohteita. Maanmittauslaitos ESRI Finland 9

10 3.3 Rakennettu ympäristö Kyläkuva, yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen ympäristö Ahonkylän taajama on yksi Ilmajoen kolmesta asemakaavoitetusta taajamasta. Vanha kylämäinen asutus myötäilee tiiviinä nauhana metsäselänteen reunaa. Uudempi taajama-asutus kätkeytyy selänteen metsäiseen ympäristöön. Ahonkylässä toimii kyläkoulu, jossa lukuvuonna oli 220 oppilasta sekä kolme päiväkotia. Päivittäisasiointipalvelut sijaitsevat Ilmajoen keskustassa. Ahonkylässä on yksityisiä palveluja kuten lääkäriasema, pizzeria, parturi-kampaamoita, suunnittelupalveluja sekä tauolla oleva kauppakeskus. Ahonkylässä asuu vahvan identiteetin omaava kyläyhteisö ja luonnon tarjoamat virkistysmahdollisuudet tekevät kyläalueesta viihtyisän asumismiljöön. Aktiivinen kyläseura ja väestön nuori keski-ikä ovat sosiaalisen kehityssuunnan tuntomerkkejä. toiminnallinen rakenne Maanmittauslaitos ESRI Finland 10

11 3.3.2 Virkistys Ahonkylässä on monipuoliset ulkoilumaastot ja -reitit ja asuntoalueiden sisälle on jätetty pienpuistoja leikkikenttineen. Ahonkylä liittyy kylästä itäänpäin kulkevan esteettömän elämysreitin välityksellä laajaan Kyrkösjärven alueen viheralueverkostoon. Maanmittauslaitos ESRI Finland Ahonkylä Esteetön elämysliikuntareitti Lakeuden elämysliikunta ry 11

12 3.3.3 Liikenne Ahonkylä tukeutuu liikenteellisesti kantatiehen 67, joka takaa hyvät liikenneyhteydet sekä Ilmajoen että Seinäjoen suuntaan. Suunnittelualuetta sivuaa kokoojatiet, lännessä Koulutie ja koillisessa Puskalantie Kevytliikennettä varten on rakennettu erilliset väylät osalle Koulutietä sekä Isovuorentien ja Käpälämäentien varteen. Kevyen liikenteen yhteys on rakennettu myös kantatien varteen Seinäjoen suuntaan. Maanmittauslaitos ESRI Finland Julkisen liikenteen pysäkit. Liikennevirasto

13 3.3.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistoja Tekninen huolto Ilmajoen kunnan teknisen huollon verkosto ulottuu suunnittelualueen rajalle. Vesijohto kulkee alueen halki luode-kaakko -suuntaisesti. Suunnittelualueen ylittää lounas-koillinen -suuntaisesti 110 kv voimalinja. Jätehuollon Ahonkylässä hoitaa keskitetysti Lakeuden Etappi Oy. vesijohto Maanmittauslaitos ESRI Finland jäteviemäri sadevesiviemäri voimalinja 110 kv sähkölinja 20 kv 3.4 Maanomistus Maanmittauslaitos ESRI Finland Suunnittelualue on Ilmajoen kunnan omistuksessa. 13

14 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava sekä 2016 vahvistetut vaihemaakuntakaavat I ja II. Vaihemaakuntakaava III on vireillä. Kokonaismaakuntakaava Kokonaismaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen ja kaupunkikehittämisen alueeksi. Alueen halki kulkee lounas-koillinen -suuntaisesti 110 kv:n voimajohto. Taajamatoimintojen alue Kaupunkikehittämisen kohdealue Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkikeskuksena. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Kuntien yleiskaavoissa kevyen liikenteen verkostojen jatkuvuus on varmistettava. Voimajohto 110 kv Vaihemaakuntakaava I Vaihemaakuntakaava I on vahvistettu Ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Kaavassa suunnittelualue on taajamaa ja sille on osoitettu voimajohdon merkintä. Taajama Voimajohto Merkinnällä osoitetaan Etelä-Pohjanmaan voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan osoittamat voimajohdot ja voimajohtojen uusilla johtovarauksilla osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Vaihemaakuntakaava II Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Kaava on tullut voimaan Kaavassa suunnittelualue on taajamaa ja se on osoitettu Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -käytävän kehittämisalueeksi. Suunnittelualuetta sivuaa kantatien 67 uudet liikennejärjestelyt. Taajama Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -käytävän kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -vyöhykkeen kasvualueet, jossa sijaitsevat merkittävimmät asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät. Alueet rakentuvat yhä tiiviimmäksi tie- ja yritys- sekä asuinalueiden vyöhykkeeksi. Suunnittelumääräys: Alueiden maankäyttö- ja liikenneratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan lähi- ja kaukoliikenteen sekä maankäytön toimiva ja turvallinen yhteensovittaminen siten, että alueiden läpi kulkevan päätieverkon (vt 19 ja kt 67) liikennöitävyys säilyy korkeatasoisena. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Merkittävästi parannettava 2-ajoratainen valta- tai kantatie Merkinnällä osoitetaan monikaistaisia moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisillä ajoradoilla varustettuja valta- ja kantateitä. 2-ajorataisina valta- tai kantateinä maakuntakaavassa osoitetaan nykyisille tielinjauksille toteutettavat valtatien 19 osuus Seinäjoki-Lapua ja kantatien 67 osuus Seinäjoki-Ilmajoki sekä vt:n 3 ja kt:n 67 yhteinen liikennekäytävä Kurikassa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kehityskäytävän Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -erityispiirteet; kasvava työmatka- ja raskas liikenne, kehittyvä joukkoliikenne sekä maa- ja metsätalouden liikennetarpeet. Tieyhteyksillä tulee varautua rinnakkaistieverkoston rakentamiseen. Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevyen liikenteen järjestelyihin erityisesti taajamien ja kyläasutuksen kohdalla. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 14

15 Uusi eritasoliittymä tai merkittävästi parannettava liittymä Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantateiden uudet eritasoliittymät, kevennetyt eritasoliittymät tai olemassa olevien eritasoliittymien ja liittymien parantamiset. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon päätieverkon liikennemäärät, liikenteen sujuvuus ja kasvu sekä liikenneturvallisuus. Uusia eritasoliittymiä ja merkittävästi parannettavia risteysjärjestelyjä ja muita parannustoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa kevennetysti edellä mainittujen näkökohtien perusteella huomioiden nykyinen ja tuleva tarve. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Ahonkylän yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Yleiskaavassa alue on osoitettu maatalousalueeksi (MT), Tuomiluoman purouoman edustavaksi maisemaalueeksi (ma-1) sekä valtakunnallisesti merkittäväksi Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueeksi (ma-4). Puskalan tien osalta alue kuuluu maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen; Puskalantien ja lähiympäristön alueen paikallishistoriallinen arvo suuri alkuperäisenä säilyneen tieympäristön takia (ma- 2). Alue rajautuu myös kantatien 67 melualueeseen (55dB). Suunnittelualue rajattu punaisella Ahonkylän yleiskaavan kaavaotteeseen. Maatalousalue Alueelle saa rakentaa maataloutta palvelevia rakennuksia Maisemallisesti arvokas alue Tuomiluoman purouoman edustava maisema-alue Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue Puskalantien ja lähiympäristön alueen paikallishistoriallinen arvo suuri alkuperäisenä säilyneen tieympäristön takia Maisemallisesti arvokas alue Valtakunnallisesti merkittävä Kyrönjoen kulttuurimaisema-alue Johto tai linja 15

16 3.5.3 Asemakaavat Ote Ahonkylän ajantasakaavan hakemistokartasta. Kaavoitettava alue rajattu punaisella. Kaavoitettavaa aluetta koskee Puskalantien osalta lääninhallituksen vahvistama Knuuttilan alueen rakennuskaava. Koulutietä koskee kunnanhallituksen hyväksymä nimenmuutos Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan maanmittausinsinööri on hyväksynyt Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita. 16

17 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Ahonkylä on suosittua omakotialuetta. Asemakaavaa on nyt tarkoitus laajentaa Aurinkoniityn alueelle ja osoittaa alue omakotirakentamiselle. Asemakaava-alue on tässä vaiheessa rajattu kunnan omistamalle maalle. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle Ahonkylän asemakaavan laajentamista Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä julkaistulla kuulutuksella, jossa on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Osalliset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat ja maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset, yhteisöt ja yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Etelä-Pohjanmaan liitto - Caruna Oy - EPV Alueverkko Oy - Elisa Oyj - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos - Ahonkylä-seura ry Ilmajoen kunta - tekninen johtaja - rakennustarkastaja - kunnallistekniikan insinööri - ympäristöinsinööri - varhaiskasvatusjohtaja - sivistysjohtaja Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset ja lähtötiedot ovat olleet nähtävillä Osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnoksiin niiden ollessa nähtävillä. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Kommentit on pyydetty kunnan viranhaltijoilta. Kaavaluonnoksia esiteltiin kyläläisille Aurinkoniityn kaavoituksen osallisten aloituspalaverissa ja lähialueen asukkaat esittivät käsityksiään alueen toteuttamisen periaatteista. Kaavaehdotuksesta informoitiin lähialueen asukkaita ja ehdotuksesta tuli myönteistä palautetta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnanhallitus on asettanut asemakaavan tavoitteeksi kehittää aluetta pientalotyyppisenä asuinalueena kaavoittaa alueelle tontteja, jotka soveltuvat maastosta riippuen 1-2 -kerroksisille asuinrakennuksille kehittää aluetta edelleen korkeatasoisena asuinalueena luoda maankäytölliset edellytykset alueen kehittämiselle asuinalueena luontoarvot huomioiden 17

18 4.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu, valinta ja perustelut Kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B Kaavoitettavalle alueelle on laadittu kaksi kaavaluonnosta. Molemmissa vaihtoehdoissa asemakaavan laajennusalue on osoitettu asumiseen sekä kaavatie- ja viheralueeksi. Kaava-aluetta on laajennettu koskemaan Puskalantien tiealue. Asukastilaisuuden keskustelujen johdosta lisättiin kevyen liikenteen väylä Puskalantielle luonnosvaihtoehdossa B ja alue suunniteltiin toteutettavaksi II(½) -kerroksisena. Kaavaluonnokset ovat olleet osallisten arvioitavana epävirallisessa kuulemisessa luonnosvaihtoehto A luonnosvaihtoehto B 18

19 Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen Kaavaluonnoksista on jätetty kolme lausuntoa ja yksi mielipide: Caruna Oy Kaava-alueella on Carunan 20 kv ja 0,4 kv ilmajohtoja sekä kaapelointeja. Mahdollinen johto- ja muuntamosiirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Lausuntomahdollisuus tulisi olla myös ehdotusvaiheessa. Vastine: Lausunto on otettu huomioon. EPV Alueverkko Oy Voimajohdon johtoaukea on metriä ja reunavyöhyke metriä. Mikäli johtoalueella on tarpeen työskennellä, tulee niistä aina pyytää erillinen lausunto voimajohdon omistajalta. Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Elisa Oy Ei lausuttavaa. Aurinkoniityn alueen lähiasukkaat, 24 henkilöä Mielipiteessä esitetään rivitalotonttien muuttamista omakotitonteiksi vanhan ympäröivän asuntoalueen luonteen mukaisesti. Aloituspalaverissa toivottiin II(½)-kerroksista omakotirakentamista ympäröivän rakennuskannan mukaan. Vastine: Mielipide on otettu huomioon. 19

20 4.4.2 Kaavaehdotus Kaavaehdotus on laadittu huomioiden luonnosvaiheen osallisten lausunnot ja kommentit. Kaava-aluetta on laajennettu koskemaan Koulutien alue Puskalantieltä Tuomikyläntielle asti. Korttelin 71 rivitalotontit on muutettu erillispientalotonteiksi, tonttien rakennusoikeus on 200 k-m 2. Kerrosluku kaikissa kortteleissa on II(½). Alueelle on sijoitettu kaksi puistoaluetta. 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Asemakaavasta valmisteltiin luonnosvaihtoehdot A ja B. Tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle luonnosten pohjalta valmistellun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan x.x.2018 x. 20

21 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle on osoitettu asumisen alueita. Asemakaavalla muodostetaan neljä Puskalantiehen ja yhdeksän Aurinkoniityntiehen tukeutuvaa pientalotonttia. Asuntokadut liittyvät Koulutien kokoojatien kautta Ahonkylän muuhun rakenteeseen sekä Tuomikyläntien kautta kantatiehen 67. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 3,5 ha, rakennusoikeus 3170 k-m 2 ja aluetehokkuus e=0,09. Alueelle on osoitettu 13 erillispientalon rakennuspaikkaa. Asukkaita alueelle on arvioitu tulevan noin 52, kun mitoitusperusteena on käytetty 4 as/rakennuspaikka. Palvelut Puolen kilometrin säteellä kaava-alueelta sijaitsevat Ahonkylän koulu, neuvola, päiväkodit Vanamo ja Metsätähti sekä nuorisotila ja urheilukenttä. Käpälämäen päiväkotiin on matkaa noin kaksi kilometriä. Liikekeskus on kilometrin päässä ja Ahonkylän muut palvelut sijaitsevat eri puolilla kylää. Alue tukeutuu muiden palvelujen osalta Ilmajoen keskustan monipuolisiin kunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin, jonne on matkaa noin seitsemän kilometriä. Täydentäviä palveluja on saatavissa Seinäjoelta, jonne on matkaa noin 10 km. 21

22 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on suunniteltu asetettujen tavoitteiden mukaisesti pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja lähivirkistysalueeksi ja siten jatkettu Ahonkylälle ominaista rakennetta; asuntotonttien välittömässä läheisyydessä on yhteys virkistysalueille ja -reitistöille. Alueen sijainti antaa rakentajille edellytykset myös uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkokeräinten sekä maalämpö- ja ilmapumppujen, tehokkaaseen hyödyntämiseen. Julkisivuihin vaikuttavissa asennuksissa tulee kuitenkin pyrkiä yhtenäiseen kyläkuvaan. 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue Alueelle saa rakentaa II (1/2) -kerroksisia pientaloja. Kortteleissa 70 ja 76 on yhteensä 8 tonttia, joiden tonttitehokkuus on 0,20. Korttelissa 71 on 5 tonttia, joiden rakennusoikeus on 200 k-m 2 /tontti. Rakennuksille on annettu rakentamistapasuositus. Viidellä tontilla piharakennus on rakennettava osoitettuun tontin sivuun kiinni. Puistoalue Puistoalueiksi on osoitettu Niittypuisto ja Sarastuspuisto. Niittypuistoon on osoitettu ohjeellinen leikkipaikka ja Sarastuspuisto toimii vihervyöhykkeenä. 5.4 Kaavan vaikutukset Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue on pääosin sähkölinjan suoja-aluetta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot ja luonnon moninaisuus Vesistöt ja vesitalous Maisema Alueen luontoarvot tulevat moninkertaistumaan kasvillisuuden ja hyönteisten määrän monipuolistuessa. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Hulevesiä kerääntyy tulvaaikana kantatien rajaamalle alapuoliselle peltoalueelle. Alue on Alajoen maisema-alueen reunaan sijoittuva viljelty peltoalue, joka rajautuu Ahonkylän keskustaajaman rakennettuun pientaloalueeseen. Asemakaava muuttaa maisema-alueen kaavan osalta rakennetuksi alueeksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Terveellisyys, turvallisuus, virkistys ja viihtyvyys Ahonkylän pientaloalue puistoineen laajenee ja tuotantopellon reunavyöheke siirtyy. Sosiaalinen ympäristö Uusi pientaloalue tulee olemaan osa Ahonkylän keskusta-aluetta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntatalouteen Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taajamakuva ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne, liikenne ja tekninen huolto Yhdyskuntatalous Palvelut, kuten kolme päiväkotia ja koulu sekä Ahonkylän liikekiinteistön palvelut, Ahonkylän lääkäriasema ja muut yksityiset palvelut kuin myös esteetön ulkoilureitti saavat lisää käyttäjiä ja toiminta vahvistuu. Alueen taajamakuva vahvistuu. Asemakaava laajentaa Ahonkylän keskustaajaman yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos liittyy välittömästi yleiskaavassa asumiselle varattuun alueeseen. Alueen täydentyessä liikenne lisääntyy. Alue liitetään olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon, jonka hyötysuhde tehostuu. Alue hyödyntää valmista kunnallistekniikan runkoa ja tukee kunnan palvelurakennetta. Alue hyödyntää olemassa olevaa kaavatiestöä. 22

23 5.5 Ympäristön häiriötekijät Merkittäviä häiriöitä alueella ei ole tiedossa. Mahdolliset häiriöiksi koetut asiat ovat liikenteestä ja virkistysliikenteestä sekä yleisistä asumiseen liittyvistä toiminnoista johtuvia. Sähkölinja rajoittaa rakentamista johtoalueella, mutta ei estä alueen virkistyskäyttöä. Kantatien 67 mahdolliset muutokset lähivuosina saattavat muuttaa nykyisiä liikennejärjestelyitä, jolloin sekä joukkoliikenne että kevytliikenne tulee huomioida liikenneyhteyksien kehittämisessä. Ajoittain peltoviljelystä johtuvaa tilapäistä haittaa saattaa esiintyä kylvö- ja korjuuaikoina. 5.6 Nimistö Uusi kaavatie on nimetty Aurinkoniityntieksi ja kevyen liikenteen väylä Aurinkopoluksi. Puistot on nimetty Niittypuistoksi, Aurinkopuistoksi ja Sarastuspuistoksi. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 23

24 24

25 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Koko alue voidaan rakentaa I - II(½) kerroksisena. Alueen rakennusten pääasiallinen harjan suunta on määrätty. Osa piharakennuksista on rakennettava tontin rajaan kiinni. Alueella suositellaan käytettäväksi vaihtoehtoisia, uusiutuvia energiajärjestelmiä muun muassa aurinkoon nähden edullisen sijainnin ja maaston muodon vuoksi. Varhaisessa suunnitteluvaiheessa voidaan järjestelmien sijoittaminen ja toteuttaminen huomioida paremmin osana kokonaisratkaisua. Alueen riittävän yhtenäisyyden saavuttamiseksi on laadittu rakentamistapasuositukset kattokaltevuudelle sekä julkisivu- ja kattoväritykselle. Valinnat vaikuttavat koko alueen yleisilmeeseen ja asukkaiden viihtyvyyteen ja näin voidaan toteuttaa myös monimuotoisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja. Rakentamisessa otetaan huomioon alue kokonaisuudessaan eli myös naapuri sekä avoimet näkymät. Mahdolliset muut rakenteet ja rakennelmat kuten aidat tulee sovittaa rakennuksen muun värityksen kanssa yhteen. kortteli kattokaltevuus katon väri 70 ja 76 1:1,5 1:2,5 71 1:1,5 1:2,5 tumma harmaa tai musta tiilenpunainen tai vastaava rakennusten pääasiallinen väritys tumma värisävy tai tumma harmaa vaalea värisävy tai vaalea harmaa

26 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutuu kaavan saatua lainvoiman ja kunnallistekniikan toteuttamisen mukaan. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn ja kunnallistekniikan rakentamisen kautta. Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös 26