Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Transkriptio

1 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Lukiolaisista nostetta ohjelmistoalalle Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Päivi Jaakola Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/5089/ /2017/POPELY Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Osatoteuttajat Oulun yliopisto, ITEE/TOL, Interact research unit Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö TAUSTA Naisten aliedustuneisuus ohjelmistoalan työtehtävissä on kansallinen ja globaalistikin tunnistettu ongelma. Vaikka digitaalisuus ja ohjelmistot ovat sukupuoleen katsomatta yhä suurempi osa kaikkien kansalaisten elämää, on ohjelmistoalalle kouluttautuvista opiskelijoista ylivoimaisesti suurin osa miehiä. Toisen Pohjois-Pohjanmaatakin koskettavan ongelmakentän muodostaa pula ohjelmistoalan osaajista. Esimerkiksi Oulun seudulla on toistuvasti raportoitu ohjelmistoyritysten vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa. Viimeaikaisessa uutisoinnissa (esim. Kaleva ) on myös tullut julki yritysten halu rekrytoida erityisesti naispuolisia työntekijöitä. Vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistus on tuonut ohjelmoinnin pakolliseksi osaksi perusopetusta. Lukioissa on syytä reagoida nyt, koska lukioihin tuleva opiskelija-aines on jo ottanut ensiaskeleensa ohjelmoinnin saralla ja mahdollisesti herännyttä kiinnostusta on syytä tukea tai vaihtoehtoisesti sellainen voidaan pyrkiä herättämään ennen tärkeitä uraan liittyviä valintoja. Lukioissa on jo havaittu ohjelmoinnin opetuksen tärkeys, ja ohjelmointi on tulossa valinnaiseksi kurssiksi opetustarjontaan. Julkisuudessa on kuitenkin myös käyty keskustelua siitä, kuinka opettajat kokevat ohjelmoinnin opetuksen haastavaksi ja pelkäävät ammattitaitonsa riittämättömyyttä. Lukioille on syytä tarjota toimintamalleja ja - välineitä tähän tarkoitukseen. On olemassa tutkimustietoa siitä, että naispuoliset opiskelijat lähestyvät ohjelmointitehtäviä eri tavoin kuin miespuoliset opiskelijat. Jotta saavutetaan parhaat mahdolliset oppimistulokset, tulee tämä ottaa huomioon opetuksessa. On myös tärkeää, että ohjelmointi kuvataan opiskelijoille yhtenä ohjelmistokehityksen työtehtävistä, joiden joukossa se on tärkeässä roolissa, mutta jotka edellyttävät myös esimerkiksi suunnittelu- ja testaustyötä. Koska ohjelmistoalaan liittyvät mielikuvat välittyvät ja tulevat jatkossakin välittymään koulujen henkilöstön (lukioissa opettajien ja opintoohjaajien) kautta, on tärkeää, että he ymmärtävät työn todellisen luonteen. Tämä ymmärrys puuttunee usein niiltäkin opettajilta, jotka sinällään kykenevät opettamaan ohjelmoinnin perusteita. Hankkeen keskiössä ovat siis ohjelmoinnin

2 2 (5) ja sen opettamisen lisäksi ohjelmistoalaan liittyvät mielikuvat ja alan kiinnostavuus. Ohjelmoinnin opetus lukioissa lisäisi nuorten (niin naisten kuin miestenkin) mahdollisuuksia saada lisätietoa ohjelmistoalasta. Lukioissakin on ohjelmoinnin merkitys jo havaittu ja tieto- ja viestintäteknologia on opetustarjonnassa entistä vahvemmassa roolissa. Lukioissa on myös vahva perinne tarjota paikallisia oppiaineita, paikallisia syventäviä kursseja ja paikallisia soveltavia kursseja, joissa ohjelmointi voi hyvin olla jo mukana. Ohjelmoinnin opettamista pilotoidaan jo esimerkiksi Helsingin ja Turun seuduilla; Oulun seudulla ainakin Haukiputaan lukiossa löytyy valinnainen ohjelmoinnin kurssi, mutta mitään kunnianhimoisempaa hanketta ohjelmoinnin tuomiseksi lukioihin ei tällä alueella ole käynnissä. Tällaiselle hankkeelle olisi kuitenkin tarvetta alueen ohjelmistoammattilaisten määrän lisäämiseksi. TAVOITE Hankkeen päätavoitteena on lisätä naispuolisten opiskelijoiden osuutta ohjelmistoalan lukio-opintojen jälkeisessä koulutuksessa. Hankkeella - tuodaan lukioiden opetuskäytänteisiin mukaan oppisisältöjä ja oppimistapoja, jotka tukevat etenkin naispuolisten opiskelijoiden kiinnostusta ohjelmointiin ja siihen liittyviin työtehtäviin - tuetaan lukioiden opinto-ohjaajia ja aineenopettajia ohjelmistoalan työn sisältöjen ymmärtämisessä, jotta he osaavat paremmin ohjata nuoria ohjelmistoalan tehtäviin - tuodaan lukioiden ohjelmointiin liittyvään opetukseen mukaan laajemmin ohjelmistoalan keskeisiä työkäytänteitä, jotta ymmärrys ohjelmistoalan moninaisuudesta lisääntyy - saavutetaan ymmärrys tietojenkäsittelyn opetuksen nykytilasta, suurimmista haasteista naispuolisten opiskelijoiden mukaan saamisessa sekä kirjallisuudessa raportoiduista parhaista käytänteistä koulutuksellisen tasa-arvon parantamisessa ohjelmistoalalla. TOIMENPITEET Hankkeen toimenpiteinä: Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjelmoinnin ja ohjelmistokehityksen opetuksen asiantuntijat jalkautuvat Oulun seudun ja Oulun Eteläisen lukio-opetuksen toimijoiden joukkoon, ja luovat yhteistyöverkoston kartoitetaan kohdekoulujen tietojenkäsittelyn opetuksen tila ja tunnistetaan opetuksen hyviä käytänteitä ja pedagogisia esteitä tuotetaan ja pilotoidaan toimintamalleja ja konkreettisia työkaluja lukiotason tietojenkäsittelyn opetukseen tukien erityisesti lukioiden naispuolisten opiskelijoiden oppimista. Työkalut mahdollistavat tietojenkäsittelyaineksen integroinnin paitsi tietotekniikkakursseille myös muihin oppiaineisiin, ja niitä voidaan ottaa lukioissa käyttöön joustavasti erilaiset opetuksen ja opiskelijoiden lähtökohdat huomioiden. Toimenpiteinä lisäksi mm. - Työpaketin puitteissa tarjotaan käytännönläheistä koulutusta lukion opettajille ja opinto-ohjaajille sekä mentorointia lukion opettajille ja opiskelijoille. - Opettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksessa tarjotaan perustietoa ohjelmoinnista ja tietojenkäsittelyalasta erilaisine työtehtävineen sekä tietoa sukupuolisensitiivisestä ohjelmoinnin ja tietojenkäsittelyn opetuksesta. - Opettajien kanssa toteutettavassa työpajatyöskentelyssä käydään konkreettisesti läpi erilaisia tapoja vetää läpi ohjelmointiprojekteja osana lukio-opetusta siten että opetus ottaa huomioon naispuolisten opiskelijoiden tarpeet ja kiinnostuksen ja kannustaa heitä mukaan. Työpajatyöskentelyssä hyödynnetään myös visuaalisia ohjelmointiympäristöjä, pelillistämistä ja opetuspelejä. - Mentorointia tehdään valituissa 6-8 lukiossa, joissa työpajatyöskentelyn läpikäyneitä opettajia tuetaan ja ohjataan heidän toteuttaessaan ohjelmointiprojekteja lukion opiskelijoille työpajatyöskentelyn toimintamalleja ja työkaluja hyödyntäen. Mentorit kommentoivat opetussuunnitelmia, seuraavat opetusta, antavat palautetta opetustapahtumien jälkeen ja haastavat ja tukevat opettajia huomioimaan ja tukemaan erityisesti naispuolisia opiskelijoita osallistumaan.

3 3 (5) Opinto-ohjaajille välitetään tietoutta ohjelmistoalan luonteesta ja työtehtävistä, jotta he kykenevät välittämään tätä tietoutta edelleen opiskelijoille. Kohdelukion opettajat osallistetaan työkalujen suunnitteluun, ja käytetään hyväksi heidän pedagogista asiantuntemustaan lukiotason opetuksesta. Opettajat voivat olla esimerkiksi matematiikan, äidinkielen ja/tai kuvaamataidon opettajia, mutta myös muita aihepiiristä kiinnostuneita opettajia. Pyritään löytämään mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn. - Lukion sisällä käynnistetään rekrytointi, jonka seurauksena valitaan opiskelijoita pilotoimaan hankkeen kehittämiä työkaluja. - Valittu opiskelijaryhmä vie läpi ohjelmistoprojektin, johon kuuluvat määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja testausvaiheet. - Ydinryhmän ulkopuolella kohdelukion oppitunneilla voidaan pilotoida yksittäisiä projektin työkaluja. Esimerkkejä näistä ovat: o kuvaamataidon tunneilla toteutettava ohjelmiston käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu o äidinkielen tunneilla tehtävät käyttäjähaastattelut osana ohjelmiston vaatimusmäärittelyä o psykologian tunteihin liitettävä ohjelmiston käytettävyystestaus. TULOS Hankkeen tuloksena: koulutuksellinen tasa-arvo paranee ohjelmistoalan miesvaltaisuus vähenee lukioiden opettajien ja opinto-ohjaajien valmiudet paranevat, ja he saavat konkreettista välineistöä tietojenkäsittelyn opetukseen ja opintojen ohjaukseen lukioiden ja korkeakoulujen verkostoituminen kehittyy, ja syntyy uusia yhteistyömuotoja. Hankkeen mitattavia tulostavoitteita ovat: kpl lukioiden opinto-ohjaajille ja opettajille suunnattua koulutusta ohjelmoinnista ja tietojenkäsittelyalasta kpl kohdelukioiden opettajille suunnattua projektimuotoista työpajatyöskentelyä sisältävää koulutusta ohjelmistotyön ja ohjelmoinnin opettamisesta kpl mentorointiohjelmaa läpivietynä hankkeen kohdelukioissa osana tukemassa ohjelmointiprojektien toteutusta - Hankkeen aikana kehitetyt käytänteet ja työkalut ovat saatavilla online-alustan kautta. - Loppuseminaari, johon kutsutaan osallistujia intressiryhmistä. Näihin kuuluvat mm. oppilaitosten sekä korkeakoulujen henkilökunta ja kuntien päättäjät. - Julkaisu jossa esitellään hankkeen tulokset. Hankkeen aikana siirtyy pedagogista osaamista toimijoiden välillä. Hankkeen oppimat sekä kehitetyt työkalut ja toimintamallit tullaan julkaisemaan avoimesti verkossa ja hankkeen aikana toteutetaan verkostofoorumi, joka tukee viestintää sidosryhmien välillä. Koska työkaluja myöhemmin käyttävät tahot tulevat olemaan lähtökohdiltaan erilaisia, tuotetaan työkalujen rakenne joustavaksi niin, että ne soveltuvat käytettäviksi vaihteleviin tilanteisiin. Esimerkiksi taidepainotteisen lukion opiskelijoille voidaan tarjota ohjelmistojen visuaalista suunnittelua koskettavaa tietoutta ja tehtäviä, kun taas matematiikkapainotteiseen opiskeluun voidaan tuoda ohjelmointityökaluja ja tarjota tehtävien visuaalinen materiaali niin, ettei se vaadi suurta työpanosta. Hankkeesta hyötyvät pitkällä aikavälillä opiskelijoiden lisäksi myös ohjelmistoalan yritykset uuden osaavan työvoiman kautta. Naisten saaminen lisääntyvissä määrin koulutuksen kautta ohjelmistoalan tehtäviin on tärkeää myös siksi, että se tuo uusia näkökulmia alan innovointiin.

4 4 (5) ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Seutukunnat Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan Kunnat Oulu, Kempele, Siikalatva, Haapajärvi, Ylivieska Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Kohderyhmänä lukioiden opiskelijat, etenkin naispuoliset, joskin kokeiluihin otetaan mukaan kaikki halukkaat opiskelijat. Kohderyhmänä ovat myös lukioissa työskentelevät henkilöt (mm. opinto-ohjaajat ja aineenopettajat). Yhteensä 158 osallistujaa, joista tuotosindikaattoreita: 128 peruskoulutaustaista ja 10 osallistuvaa opintoohjaajaa/opetushenkilöstöä. Alustavan tiedon mukaan hankkeeseen osallistuvat mm. Haukiputaan, Kastellin, Siikalatvan, Kempeleen ja Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiot. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hanke tukee erityistavoitetta 9.1 (Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen), jossa kehittämiskohteena ovat koulutus- ja työuriin liittyvät siirtymävaiheet. Hanke toteuttaa erityistavoitteessa 9.1 mainittua tavoitetta tukea naisten ja miesten erilaisia lähtökohtia ja tarpeita sekä lisätä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. Hankkeella innostetaan nuoria ohjelmistoalalle; erityisesti panostetaan naisopiskelijoiden kiinnostuksen nostamiseen ohjelmistoalaa kohtaan. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja digitalisaatiota. Hanke on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Erityiset valintaperusteet: 31/45 p. MAKO: 1 C (Osaaminen)

5 5 (5) Käsittelyt: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EURA-rahoituskokous Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Elinkeino ja luonnonvara -teemaryhmä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö