TERVEELLISTÄ RUOKAA RAVINTOLASSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEELLISTÄ RUOKAA RAVINTOLASSA?"

Transkriptio

1 TERVEELLISTÄ RUOKAA RAVINTOLASSA? Anu Sikström Opinnäytetyö Joulukuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) SIKSTRÖM, Anu Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 50 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka TERVEELLISTÄ RUOKAA RAVINTOLASSA? Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy Tiivistelmä Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy:n toimeksiannosta perehdyttiin terveellisen ravintolaruokailun kriteereihin ravitsemussuositusten ja -lainsäädännön pohjalta. Tavoitteena oli selvittää millaisin edellytyksin saataisiin luotua terveellinen, suositusten mukainen keittiöimago, Elinvoimakeittiö. Konseptin on tarkoitus toteutua keväällä Työssä lähdettiin liikkeelle suomalaisen ravitsemuspolitiikan kehityksestä ja voimassa olevista suosituksista yrityksen keskeiset kohderyhmät, kouluikäiset ja työikäiset vuotiaat, huomioon ottaen. Suositusten tämänhetkinen toteutuminen ja Suomen elintarvikelainsäädäntö olivat myös keskeisessä roolissa. Ruoan terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioitiin uusien ruokasuuntausten valossa ja pyrittiin nostamaan esille tämän kaltaisen liikeidean kannalta oleellisimmat tekijät ja muutoskohteet. Ruoan terveellisyys ja turvallisuus nousivat useissa eri lähteissä esille kuluttajan ruokavalintaa ohjaavina tekijöinä ja ravintolaruokailun lisääntymisen myötä nämä tekijät huomioonottavalle ravintolakonseptille olisi kysyntää. Ideologian käytännön toteutus ei vaadi kovin suuria muutoksia yrityksessä, mutta se vaatii edelleen tarkentamista ja tietoperustan kokonaishallintaa. Ensimmäisinä toimenpiteinä yrityksessä voitaisiin soveltaa lautasmallia ja Sydänliiton terveellisen aterian kriteerejä oikeaoppisten aterioiden koostamisessa. Avainsanat (asiasanat) terveellinen ruoka, ravintola, matkailuyritys Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Date Author(s) SIKSTRÖM, Anu Type of Publication Dissertation Pages 50 Confidential Language Finnish Title Until HEALTHY FOOD IN RESTAURANT? Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor MERTANEN, Enni Assigned by Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy Abstract This paper examines the criteria for healthy restaurant food on the basis of nutrition recommendations and legislation. The work was an assignment from Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy. The goal of the paper is to investigate the prerequisites for creating a kitchen image that is both healthy and in accordance with the recommendations, The Vitality kitchen. The concept has meaning to be carried out in the spring The point of departure for the work was the development of the Finnish nutrition policy and its prevailing recommendations concerning school children and adults which are the primary target groups of the company Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy. Also, the realization of the recommendations at present as well as the Finnish food legislation was in a central role. The healthiness and safety of food was evaluated in the light of new food trends. Furthermore, the most essential factors in a business concept such as this were brought up as well as needs for change. The healthiness and safety of food were brought up in several different sources as factors guiding the consumer choices concerning food. As eating in restaurants increases, there will be a demand for a kitchen concept that takes notice of these factors. The practical implementation of the ideology does not require great changes in the company but does need some further specifying and total command of the information base. As the first step in compiling a wellbalanced meal, the company could apply the plate model and the criteria for a meal given by Finnish heart organisation, Sydänliitto. Keywords Healthy food, restaurant, tourism company Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 TYÖN TAVOITE JA TARKOITUS TAUSTAA ELÄMYSTEN JA YSTÄVYYDEN KARTANOSTA RUOKA TÄNÄÄN Ravitsemuspolitiikka ja ruoan riskit Kansalliset ravitsemussuositukset Suositusten toteutuminen Kouluruokailu Työpaikkaruokailu Lainsäädäntö Asetukset terveysväitteistä Painonhallinta ja keveys Omavalvonta Uudet suuntaukset Luomu Lähiruoka Elävä ravinto IDEASTA KÄYTÄNTÖÖN Elinvoimakeittiön puitteet Ruokavalion koostaminen Elintarvikehankinnat ja säilytys POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...42 LÄHTEET...46 LIITTEET...49 Liite 1 :Energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositus...49 Liite 2 : Ruokaympyrä, ruokakolmio ja lautasmalli...50 Liite 3 : Suurkeittiöiden elintarvikehankintojen ravitsemukselliset ehdot...51

5 1 TYÖN TAVOITE JA TARKOITUS 2 Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata, mitä ravintolassa tarjottu terveellinen ruoka nykykäsityksen mukaan on ja miten meidän pitäisi ravitsemussuositusten mukaan syödä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Elämysten ja Ystävyyden kartano oy Rautalammilta. Tietoperustassa käsitellään ravitsemussuositusten ja suomalaisten ruokavalion lisäksi myös työpaikka- ja kouluruokailua yrityksen keskeisinä asiakasryhminä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten yrityksen keittiöimago, Elinvoimakeittiö, soveltuu näihin periaatteisiin. Perusideana on selvittää, millaisilla muutoksilla ravintolaruokaa voidaan markkinoida terveellisenä ja kuinka se toteutetaan käytännössä, elintarvikelainsäädäntöä unohtamatta. Tavoitteenani on hakea teoriataustaa Elinvoimakeittiöideologialle ja pohtia eri näkökulmista mahdollisuuksia sen toteutumiselle. Motivaatiota lisää myös oma henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen: haluan olla mukana kehittämässä omaa työympäristöäni parempaan ja terveellisempään suuntaan. Työ on pohjatyötä konseptille, jonka on tarkoitus toteutua kevääksi TAUSTAA ELÄMYSTEN JA YSTÄVYYDEN KARTANOSTA Elämysten ja Ystävyyden kartano Oy on seikkailu-elämysretkiin sekä vuorovaikutus- ja yhteistyökoulutukseen erikoistunut palveluyritys. Yrityksen kotipaikkana on Rautalampi ja siellä sijaitseva Sahalan kartano. Elämysten ja Ystävyyden kartano on yksi kolmesta tilalla toimivasta yrityksestä. Sahalan tilayhtymän kokonaispinta-ala on noin hehtaaria, josta metsää on noin 900 hehtaaria, peltoa 68 hehtaaria, omaa vesialuetta 54 hehtaaria ja muita alueita noin 90 hehtaaria. Alue on hyvin kaunista ja maastot vaihtelevia, myös luonnonvaraista eläimistöä on runsaasti. Sahalan kartanonimen alla toimiva yhtiö on keskittynyt lähinnä maa- ja metsätaloustöihin, hevosten hoitoon ja kasvatukseen. Tilan, kuten myös muut yhtiöt, omistaa agronomi Veli-Jussi Jalkanen. (Sahalan kartano.)

6 3 Easydoing Oy on ergonomiatuotteita valmistava yritys, jonka tuotantotilat sijaitsevat myös Sahalan alueella. Yrityksen päätuote on Salli Satulatuoli, jota oheistuotteineen myydään ja markkinoidaan ympäri maailmaa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2002 oli 1,5 miljoonaa euroa ja se työllistää tällä hetkellä 19 henkilöä mukaan luettuna Varkaudessa toimivan markkinointipisteen. (The original Salli system.) Elämysten ja Ystävyyden kartanon toiminta-ajatuksena on tarjota korkealuokkaista vuorovaikutuskoulutusta, aitoja seikkailuja ja elämyksiä retkien ja tehtäväkokemusten muodossa. Käytössä on koulutetut islanninhevoset, Myötätuuli (noin 40 hengen soutupurjevene), Tuulinuoli (noin 20 hengen kanootti), Wagon Train (12 hengen vankkuri/reki), yhteistyö-/esterata ja kiipeilyseinä. Toimitilat ja majoitustilat on vuokrattu Sahalan kartanosta ja ne käsittävät mm. ryhmä- ja yritysmajoitustilat, ryhmätyötilat, Riihikappelin sekä 30 hengen Holy Smoke -savusaunan. Lisäksi käytössä on A-oikeuksin varustettu Ruokatupa, kaksi kotaa ja laavuja maastoyöpymisiä ja -ruokailuja varten. (Elämysten ja Ystävyyden kartano oy.) Ohjelmapalveluista voi valita valmiin paketin, esim. ratsastusvaelluksen kotaruokailuineen, virkistyspäivän vaikkapa vesillä tai reippaan lumikenkäsafarin. Valmiita paketteja löytyy runsaasti eri-ikäisille ja eri kokoisille ryhmille. Ohjelmapaketin voi myös kasata itse eri elementeistä omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. (Elämysten ja ystävyyden kartano oy.) Ohjelmapaketteihin sisältyy lähes poikkeuksetta jonkinlainen kahvitus, ruokailu tms. Keittiö vastaa kaikista ryhmien ruokailuista niin sisällä kuin ulkona maastossakin. Ryhmät koostuvat lähinnä leiriläisistä ja yritysryhmistä ja ikäjakauma on hyvin laaja. Nuorimmat vaellukselle osallistujat ovat olleet noin 5-vuotiaita ja vanhimmat jo 80 vuotta täyttäneitä. Kartano toimii ympäri vuoden, mutta tällä hetkellä sesonki on keskittynyt lähinnä huhti- ja lokakuulle sekä pikkujouluaikaan. Ratsastusvaellukset ovat suosittuja talvellakin. Elämysten ja Ystävyyden kartanon keittiössä työskentelevät tällä hetkellä emäntä, kaksi työntekijää sekä yksi apulainen. Arkisin valmistetaan henkilökunnalle lounas, mutta muutoin keittiön toiminta on lähinnä tilaustoiminta-periaatteella. Ruoat valmistetaan yleensä keittiön tiloissa. Poikkeuksena ovat mm. kotaruoalla usein tarjottavat muurinpohjaletut, jotka paistetaan avotulella kodalla tai nuotiolla maastossa. Myös kiuasateri-

7 4 at kypsytetään usein nimensä mukaisesti savusaunan kiukaalla. Maastoyöpymisiin pakataan eväät mukaan, jolloin ryhmäläiset itse valmistavat ja koostavat esim. iltapalan metsässä. Keittiön toimintaperiaatetta on työstetty toiminnan aloittamisesta asti ja selkeää linjausta on haettu koko ajan. Tavoitteena on ollut luoda jotain yksilöllistä, ehkä omaperäistäkin, mutta myös muuhun yrityskuvaan sopivaa imagoa. Yrityksen johdossa on aina oltu kiinnostuneita ravitsemusasioista ja terveydestä. Toiminnassa on pyritty kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, puhtauteen ja elämyksellisyyteen, joten on luonnollista lähteä rakentamaan myös ruokatuotetta sen pohjalta. Keskeisesti keittiön toiminnassa on aina ollut esillä lähiruoka-ajattelu. Rautalampi lähiympäristöineen tarjoaa monipuolisesti tuotteita, kuten kalaa, riistaa, kasviksia, juureksia ja tietysti marjoja: Suonenjoki, tunnettu mansikkapitäjä on aivan vieressä. Vähitellen mukaan on noussut myös luomu, jonka tiimoilta keittiölle on tehty mm. luomusuunnitelmaa vuonna Henkilöstövaihdosten vuoksi hanke on jäänyt hieman puolitiehen. Ruoanvalmistuksessa toimintaohjeena on ollut ruoan vähärasvaisuus ja rasvoistakin hyvälaatuisten rasvojen, kuten camelina- ja rypsiöljyjen suosiminen ruoissa. Myös teollisten elintarvikkeiden välttäminen ja elävä ravinto ovat kulkeneet suunnitelmissa mukana. Keväällä 2003 Elämysten ja Ystävyyden kartanon keittiön ravitsemusideologia nimettiin Elinvoimakeittiöksi Veli-Jussi Jalkasen aloitteesta. Konsepti nostaa esiin erilaisia ravitsemuksellisia näkökohtia keittiötoiminnassa. Pääperiaatteena elinvoimakeittiössä on terveellinen, puhdas ruoka, joka noudattaa sekä perinteisiä tapoja että ravitsemussuosituksia. Lisäksi se sisältää jo toiminnassa osittain mukana olevia asioita, kuten lähiruoka ja luomu, joita pyritään lisäämään entisestään. Mukaan otetaan jossain määrin elävän ravinnon oppeja ja suositaan mahdollisimman alkuperäisiä raaka-aineita, kuten esim. tuoreet kasvikset ja kuoripäällinen vilja. Omana mausteenaan ovat uudet, tieteessä vielä keskustelun alla olevat tai ns. vaihtoehtoihin liittyvät ainekset. Elinvoimaideologian tavoitteena on tuoda lisäarvoa ja kilpailukykyä itse yritykselle, mutta myös antaa asiakkaille takuu syödä hyvin ja terveellisesti. Idean työstämisessä liikkeelle lähdettiin lähialueiden luomuyrittäjien kartoituksella ja tutkimalla tuotetarjontaa. Keittiön emäntä otti yhteyttä muutamiin yrityksiin ja kyseli

8 5 lähinnä toimitusmahdollisuuksia ja hintoja. Samoihin aikoihin käynnistyi elävän ravinnon perus- ja jatkokurssi, jonka koko keittiön henkilöstö kävi omalla työpaikalla Suonenjokelaisen Elävän ravinnon yhdistyksen (ERY) tukihenkilö Susanna Kainulaisen johdolla. Kokoontuminen oli kerran viikossa ja ohjelmassa oli teoriaopetuksen lisäksi elävän ravinnon valmistusta. Elinvoimakonseptin työstäminen viivästyi, kun keittiössä tuli jälleen henkilöstömuutoksia syksyllä 2003, minkä jälkeen uudistukset ovat edenneet hieman hitaammin perehdyttämisen ym. syiden vuoksi. Tavoitteena kuitenkin on, että kevätsesonkiin 2004 starttaa uusi, elinvoimainen keittiöidea. Tämän opinnäytetyön on määrä olla teoreettisena pohjana Elinvoimakeittiön toiminnalle ja työkaluna käytännön toteutuksessa. 3 RUOKA TÄNÄÄN 3.1 Ravitsemuspolitiikka ja ruoan riskit Ihmisten terveyskäyttäytyminen liittyy olennaisena osana hyvinvointiin ja myös terveysongelmiin. Kansanterveyden näkökulmasta huonot ruokatottumukset ja liikunnan puute ovat yhtä oleellisia terveyden heikentäjiä kuin juomatavat ja tupakointi. Suomalaisten ylipainoisuus, alkoholin käyttö ja tupakointi lisääntyvät tulevina vuosina, mikäli terveempien elämäntapojen edistämistä ei saada uusille urille. (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 17.) Yhteiskunnan kehittyminen maaseutuyhteiskunnasta kaupungistuneeseen palvelu- ja edelleen tietoyhteiskunnaksi on ollut vääjäämätöntä. Muutos alkutuotannosta teollistuneeseen tuotantoon, tuottajasta kuluttajaksi on löydettävissä myös ruokakulttuurista: valmisruokateollisuus on kehittynyt, joukko- ja ravintolaruokailu yleistynyt ja kaikkiaan ruokamarkkinat ovat kansainvälistyneet. (Peltosaari ym. 2002, 202.) Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat osaltaan kuluttajan ruokavalintoihin. Ravitsemukselliset tekijät eivät yksin määrää ruoan valintaa, vaan myös mm. ruoan maku, hinta, alkuperä, ruokamieltymykset, pelot, riskit ja uskomukset, valintatilanne ja perhe-

9 6 tilanne ohjaavat kuluttajan käyttäytymistä. Ympäristön merkitys ja energiatehokkuus kiinnostavat kuluttajia. Eläinten oikeudet ja energiansäästö ovat muoti-ilmiöitä. Maatalouden tehokkuusajattelu kummeksuttaa, sillä omassa maassa tuotettua ruokaa pidetään tuontiruokaa puhtaampana ja turvallisempana. (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 20.) Tutkimuksetkin osoittavat suomalaisiin raaka-aineisiin pohjautuvien elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun korkeaksi ja vierasainepitoisuudet turvallisiksi vastaaviin ulkomaisiin nähden (Kumpulainen 1998, 7). Geeniteknologian kehittyminen pelottaa ja tuotteiden alkuperästä ollaan yhä kiinnostuneempia (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 20). Pelkoa lisäävät omalta osaltaan lisääntyneet kansainväliset eläintautiepidemiologiat, kuten BSE eli hullun lehmän tauti, joka on nautaeläimillä esiintyvä tarttuva sienimäinen aivorappeuma. Se aiheuttaa ihmiselle vaarallista aivorappeumatautia eli ns. Creutzfeld-Jacobin tautia. Muita vastaavia tauteja ovat pääosin lampailla esiintyvä keskushermostosairaus, scrapie, sorkkaeläimillä maailmanlaajuisesti merkittävin tartuntatauti, suu- ja sorkkatauti sekä viljellyillä lohikaloilla ympäri maailman esiintyvä verenvuotoseptikemia eli VHS-tauti. Kaikista löytyy tapauksia myös Suomesta. (Elintarvikkeet ja eläimet 2000.) Tuotteiden elinkaari lyhenee koko ajan ja kuluttaja kokee usein olonsa epävarmaksi alati uusiutuvien valmisteiden alkuperästä, ravintosisällöstä, terveellisyydestä ja puhtaudesta. EU:n myötä lisääntyneen ja vapautuneen kansainvälisen elintarvikekaupan riskit koetaan aiempaa suuremmiksi. (Emt. 21.) Elintarvikkeiden turvallisuuden arviointi koskee koko ketjua. Elintarvikkeille on asetettu erilaisia laatuvaatimuksia, joiden tulee täyttyä. Ravinnon turvallisuutta arvioidaan erilaisten ravitsemustutkimusten avulla. Tällaisilla tutkimuksilla selvitetään mm. ravinnosta saatavia torjunta- ja lisäaineita ja elintarvikkeiden mikrobiologisia riskejä. Apuna tutkimuksissa käytetään erilaisia tuotanto- ja kulutustilastoja, kuten esim. torjunta-ainejäämien saantitilastoja tai ruokamyrkytystilastoja. Myös markkinoilla olevien elintarvikkeiden ravintoainetietoja tarvitaan sekä esim. mikrobiologisten riskien arvioinnissa tilastoa erilaisten haitallisten mikrobien esiintymistä. (Penttilä 1998, ) Elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat kansainväliset laatuvaatimukset, eli standardit perustuvat terveisiin tieteellisiin riskin analysoinnin periaatteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen elintarvikeviranomaiset tekevät yhteistyötä YK:n, YK:n maa-

10 7 ilman terveysjärjestö WHO:n, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ja EU:n alaisten organisaatioiden kanssa. Järjestöt ovat määrittäneet mm. kansainvälisten standardien mukaiset turvallisuustutkimukset uusien lisä- ja torjunta-aineiden markkinoille saamisen edellytykseksi. Aineiden käyttöturvallisuus testataan ensin, useimmiten koeeläimillä, jolloin saadaan selville aineiden mahdolliset haittavaikutukset ja mm. syöpävaarallisuus. Testien perusteella hyväksyttäville aineille määritellään niiden käyttöön liittyvät sallitut enimmäisrajat, joiden turvallisuutta arvioidaan saannin arvioinnin avulla. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat EU:n lisäainemääräykset, jotka edellyttävät kaikkien jäsenmaiden seuraavan eri väestöryhmien lisäaineiden saantia. (Emt ) Elintarvikkeiden ravitsemuksellinen laatu vaikuttaa myös niiden turvallisuuteen. Ruoan valmistaminen oikein, asianmukainen käsittely ja säilytys on mikrobiologiselta kannalta turvallista. Pilaantuminen ja juomaveden huono mikrobiologinen laatu ovat omiaan lisäämään ruokamyrkytyksiä, jotka ovat yleisimpiä ruoan aiheuttamia ongelmia. Muita ravitsemuksellisia riskejä tuovat allergeenit eli allergisia reaktioita aiheuttavat aineet. Erilaisten allergioiden valtava lisääntyminen asettaa tuotteen valmistajille paineita pakkausmerkintöjen suhteen sekä suurkeittiöille entistä enemmän tarkkuutta ruokien valmistukseen. (Emt ) Oma lukunsa ravitsemusriskeistä ovat jo aiemmin mainitut lisäaineet, joita käytetään toivotun teknologisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Tällaisia ovat elintarvikkeen turvallisuuden parantaminen mm. bakteerien kasvua estämällä, tuotteen koostumuksen parantaminen esim. sakeuttamalla, elintarvikkeen houkuttelevuuden lisääminen värin tai arominvahventeiden avulla sekä säilyvyyden parantaminen. Lisäaineen käytön elintarvikkeessa tunnistaa pakkauksessa olevan numerotunnuksen eli ns. E-koodin avulla. Vieraat aineet puolestaan ovat elintarvikkeeseen vahingossa joutuneita haitallisia aineita kuten kasvinsuojelun torjunta-aineet, ympäristösaasteet tai luontaisesti haitalliset aineet kuten mm. sienimyrkyt ja nitraatti. Vieraat aineet saattavat aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia, äkillisen sairastumisen tai jopa kuoleman, ja siksi niiden pääsyä elintarvikkeisiin pyritään tehokkaasti estämään. (Emt ) Ravinnon turvallisuudessa ja terveellisyydessä joutuu tänä päivänä yhä enemmän luottamaan valvontajärjestelmiin ja asiantuntijoihin. Kuluttajilla on mahdollisuus hakea ja saada tietoa elintarvikkeista, mutta valveutuneinkin kuluttaja joutuu usein pyörälle päästään tieto- ja pykäläviidakossa. Kaikilla ei myöskään ole kiinnostusta tai taloudel-

11 8 lisia edellytyksiä valita monipuolista ja terveellistä ruokaa. Suomalaisten terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä seurataan ja aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantitietoja kerätään, mutta ne pitäisi nähdä myös kokonaisuutena, onhan jo monesti tullut todistettua oikeanlaisen ravinnon myönteiset vaikutukset terveyteen. (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 21 ja 24.) Terveellisyys on nousemassa ihmisten keskeiseksi elämänarvoksi. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tulleet jäädäkseen ja uusia fyysistä ja henkistä terveyttä parantavia ruokavalioita kehitellään koko ajan. Ruoasta ja syömisestä halutaan nauttia vaivattomasti. Ruokajärjestelmä muuttuu enemmän kodista ulospäin suuntautuneeksi. Ihmiset nauttivat yhä enemmän aterioita ravintoloissa, pikaruokapaikoissa, työpaikkaruokaloissa jne. Tämä luo tarpeita uudenlaisten ruokapalveluiden ja -konseptien syntymiselle. (Emt ) 3.2 Kansalliset ravitsemussuositukset Suomalaisten ravinnonsaanti on muuttunut paljon vuosien saatossa. Ruoan saannissa ei 1900-luvulla ole ollut sellaista puutetta kuin nälkävuosina, mutta vakavia kansanravitsemusongelmia on ollut ja vielä toisen maailmansodan jälkeenkin esiintyi puutoksia joistakin ravintoaineista. Sodanaikaisen elintarvikkeiden säännöstelyn lakattua sukellettiin toiseen ääripäähän eli ongelmaksi muodostui liiallinen ravinnon saatavuus. Ravitsemusongelmien tutkimus aloitettiin maassamme hyvin varhain ja Suomi pääsi mukaan myös kansainvälisiin ravintoperäisiä sairauksia tutkiviin ohjelmiin, kuten sydänja verisuonitauteja selvittävään tutkimukseen luvun puolivälissä asiantuntijat alkoivat esittää toimenpide-ehdotuksiaan ja kun asiantuntijoiden määrä kasvoi ja asioiden tuntemus lisääntyi, alettiin toimenpiteitä myös vahvistaa työryhmissä ja komiteoissa. (Suojanen 2003, 7.) Maa- ja metsätalousministeriön alainen Valtion ravitsemusneuvottelukunta on säännöllisesti laatinut suosituksia suomalaisten ruokavalion parantamiseksi jo vuodesta 1954 lähtien. Tärkeinä keinoina väestön ravitsemustilanteen korjaamiseksi neuvottelukunta on pitänyt väestölle suunnattua ravitsemusopetusta ja -valistusta. Esiin on noussut myös tuotanto-, vero- ja hintapoliittiset toimet sekä elintarviketeknologiset toimenpi-

12 teet ja lainsäädännön kehittäminen. (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 11.) 9 Ravitsemusneuvottelukunnan uusimmat kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin syksyllä Edellisistä suosituksista oli ennättänyt kulua lähes kymmenen vuotta (1987) ja uudet pohjoismaiset suosituksetkin olivat valmistuneet vuonna Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat juuri em. pohjoismaisiin suosituksiin ja ne antavat suuntaviivat maan elintarvike- ja ravitsemuspolitiikalle. Suositusten tavoitteena on määritellä väestön ja väestöryhmien hyvä ravintoaineiden saanti sekä tarkastella tavoitteita väestön terveyden edistämiseksi. Ne on tarkoitettu käytettäviksi mm. ruokapalveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa sekä ravitsemusopetuksen, -kasvatuksen ja -neuvonnan perusteina ja erilaisten ravitsemustutkimusten tulosten arvioinnin pohjana. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 1998, 5.) Suositukset on laadittu siten, että ne soveltuvat väestötasolle terveille, kohtuullisesti liikkuville ihmisille. Muutamia erityisryhmiä on myös huomioitu kuten kasvisruokailijat, laktoosi-intolerantit sekä raskaana olevat ja imettävät naiset. Suositukset soveltuvat lisäksi aikuisiän diabeetikoille sekä henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla. Lisänä ovat myös pikkulapsille laaditut omat suositukset, jotka paraikaa ovat uudistumassa. Erilaiset viranomaistahot ovat lisäksi laatineet kansallisia ravitsemussuosituksia täydentäviä erityissuosituksia mm. kouluruokailusta (1999), koosteen erilaisia joukkoruokailuja koskevista suosituksista (1994) ja varusmiesten ruokailusta (2003). (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, ) Ravitsemussuosituksissa on esitetty suositukset energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista. Liite 1. Energiaravintoaineiden suhteellisessa jakaumasuosituksessa lasketaan hiilihydraattien osuudeksi % kokonaisenergian määrästä. Proteiinien osuus on % ja rasvojen korkeintaan 30 % kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan osuuden tulisi olla korkeintaan 10 E%. Alkoholille ja suolalle on laadittu myös saantisuositukset. Alkoholin osuuden ei tule ylittää 5 E%, mikä naisilla vastaa 15 gramman ja miehillä 20 gramman alkoholiannosta päivässä. Natriumin saanti ruokasuolaksi (NaCl) laskettuna olisi aikuisilla hyvä rajoittaa noin 5 grammaan päivässä eli noin 0,5 g/mj.(mm. Parkkinen & Sertti 1999, 17; Ravitsemus ja ruokavaliot 2002, 40.)

13 10 Täysipainoisen aterian kulmakivinä voidaan pitää monipuolisuutta, tasapainoisuutta, kohtuutta ja nautittavuutta. Sanallisten ravitsemussuositusten havainnollistamisessa on käytetty erilaisia ruokavaliomalleja, tunnetuimmat ehkä jo 1950-luvulta peräisin oleva ruokaympyrä ja jo yli kolmekymmentä vuotta elänyt ruokakolmio. Liite 2. Ruokaympyrän tarkoituksena on kuvata eri elintarvikkeiden suhteellista määrää ruokavaliossa. Sen kuuteen lohkoon on sisällytetty ravintosisällöltään keskenään samankaltaisia elintarvikkeita ja valitsemalla päivittäin jotakin jokaisesta lohkosta, turvataan monipuolisuus ja vaihtelevuus ruokavaliossa. Ruokaympyrän mukaan valitussa ruokavaliossa suositaan runsaasti täysjyväviljavalmisteita, kasviksia ja hedelmiä. Vähärasvaisia lihaja kalavalmisteita, kananmunaa ja maitovalmisteita käytetään kohtuudella ja rasvaa niukasti. Ruokakolmio puolestaan on jaettu neljään tasoon siten, että kolmion kanta muodostaa ruokavalion perustan eli viljavalmisteet ja perunat. Toiselta tasolta löytyvät kasvikset, hedelmät ja marjat ja kolmannelta tasolta liha, kala, kananmuna ja maitovalmisteet. Huippuun on sijoitettu ne ruoat, joita tulisi käyttää vähän eli sokeri, rasvat ja niitä runsaasti sisältävät tuotteet. (mm. Kylliäinen & Lintunen 2002, 92-95; Suositus hyväksi suomalaiseksi ruokavalioksi.) Selkeä käytännön havaintomalli yksittäisen aterian koostamiseksi on lautasmalli (Liite 2). Lautasesta reilu puolet on varattu kasviksille, raasteille, salaatille tms. Perunalle, riisille tai pastalle on varattu reilu neljännes lautasesta ja vajaa neljännes täytetään kala- tai liharuoalla. Ateriaa voi täydentää lasillisella vähärasvaista maitoa tai piimää, parilla leipäviipaleella, joilla on margariinia, sekä annoksella marjoja tai hedelmällä. Lautasmallin avulla ruoka on helppo annostella ravitsemuksellisesti oikeanlaiseksi ja näin seurata suositusten toteutumista kansantajuisesti. (mm. Kylliäinen & Lintunen 2002, 147; Suositus hyväksi suomalaiseksi ruokavalioksi.) Suositusten toteutuminen Vuoden 1987 suosituksista suomalaisten ruokatottumuksissa mentiin parempaan suuntaan aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. Suosittiin vähärasvaisia ja rasvattomia elintarvikkeita, sekä rasvoissa enemmän kasvirasvaa. Kasvisten käyttö oli lisääntynyt ja suolan taas vastaavasti vähentynyt. Kuitenkin suositusten vastaisesti puolestaan leivän ja perunan kulutus oli vähentynyt ja alkoholin kulutus kasvanut. Ylipainoisuus ja sen lisääntyminen nostettiin suomalaisten ravitsemuksen suurimmaksi epäkohdaksi ja

14 11 epäkohtaan myötävaikutti edelleen liiallinen rasvan ja suolan käyttö. Näiden faktojen myötä kansanravitsemuksen parantamisen ja terveyden ylläpitämisen keskeisiksi tavoitteiksi listattiin tasapainoinen ravintoaineiden saanti, energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisääminen, kovan rasvan käytön vähentäminen, natriumin saannin vähentäminen sekä alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 1998, 8-9.) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman esityksen pohjalta käynnistettiin kansallisen ravitsemuksen seurantahanke helmikuussa Sen tarkoituksena on koota, yhdistää, jalostaa ja välittää edelleen tietoa suomalaisten ravitsemuksesta kohderyhmänään mm. ravitsemuskasvatusta toteuttavat organisaatiot, terveydenhuolto, elintarviketeollisuus ja -kauppa, alan opiskelijat, tutkijat ja asiantuntijat sekä ruokapalveluita järjestävät tahot. Tietoa välitetään painetussa muodossa joka toinen vuosi ilmestyvässä Ravitsemuskertomuksessa ja seurantajärjestelmän ylläpitämien internetsivustojen kautta. Ravitsemuskertomukset sisältävät päätuloksia Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja kerätyistä tilastoista. (Lahti-Koski & Kilkkinen 2001, 5.) Vuonna 2001 ilmestyneessä Ravitsemuskertomus julkaisussa käsiteltiin suomalaisten ruokatottumuksia vuosituhannen vaihteessa. Edelleen voitiin todeta, että vaikka ruokakorin sisältö osin olikin paranemaan päin, tavoitteisiin oli vielä matkaa. Kehitys parempaan oli siis pysähtynyt. Ruoan kokonaisenergiansaantia pidettiin edelleen liian suurena. Ravintoaineista hiilihydraattien osuus energiasta tulisi olla suurempi, samoin kuidun. Vastaavasti rasvojen määrää tulisi vähentää ja kiinnittää huomiota niiden laatuun. Vitamiineista ja hivenaineista C-vitamiinin saanti ylitti suositukset, mutta D- vitamiinin saanti jäi kaikissa ikäryhmissä liian alhaiseksi, varsinkin talvella. Myös raudan saanti hedelmällisessä iässä olevilla naisilla oli suositeltua alhaisempi. (Emt. 6 ja 42.) Ikäryhmäkohtaisia erojakin ruokavalioista löydettiin jonkin verran. Nuoret aikuiset söivät vähemmän perunaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja kuin muut työikäiset. Erityisesti nuorten miesten kasvisten käyttö oli vähäistä, samoin nuorten naisten ruisleivän syönti. Nuoret suosivat kuitenkin ruoanvalmistuksessa kasvirasvoja enemmän kuin vanhempi väestö. Naiset suosivat kasviksia, hedelmiä, vähärasvaisia maitovalmisteita, kevytlevitteitä, kahvileipää, makeisia ja suklaata. Miehille puolestaan maistui naisia paremmin leipä ja peruna. (Emt. 42.)

15 12 Kokonaiskulutuksessa positiivista oli tuoreiden kasvisten ja juuresten osuuden lisääntyminen. Perunavalmisteiden käyttö oli myös kasvanut, vaikkakin perunan kulutus oli pysynyt samana. Hedelmien kulutus oli pysynyt melko tasaisena ja marjojen vähän lisääntynyt. Lihan kokonaiskulutus oli tasaista, mutta lihalaatujen kulutussuhteet olivat hieman muuttuneet. Sianlihan ja erityisesti broilerinlihan käyttö oli noussut naudanlihan kulutuksen käännyttyä laskuun. Kalan kulutus oli myös 1990-luvun puolivälin jälkeen kääntynyt laskuun. (Emt. 7-8.) Nestemäisten maitovalmisteiden käyttö oli selvästi vähentynyt, mutta juustoja ja jogurtteja käytettiin enemmän. Rasvojen kulutus oli ilahduttavasti vähentynyt kasviöljyä lukuun ottamatta. Juomien kuten mehujen, virvoitusjuomien ja alkoholijuomien kulutus oli kaiken kaikkiaan noussut melko paljon. Oluen juominen kuitenkin oli kääntynyt laskuun. (Emt. 7-8.) Teollisten valmisteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen. Joka kolmas mies ja joka neljäs nainen syö teollisia valmisruokia vähintään kerran viikossa. Lisäksi ruokailutavoissa on tapahtunut muutosta. Valtaosa suomalaisista syö päivittäin vain yhden lämpimän aterian ja muutonkin suomalaisten ateriarytmi on muuttunut napostelua suosivaksi. (Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi 2003, 18.) Suomalaisten ravitsemussuositusten toteuttamisen toimintaohjelmassa (2003, 16) todetaan, että kansalaisten terveys on jatkuvasti parantunut ja kuolleisuus pienentynyt kaikissa ikäryhmissä. Syynä myönteiseen kehitykseen aikuisväestössä pidetään tupakoinnin vähenemisen, terveellisten ruokatottumusten ja tehostuneen hoidon vaikutusta sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen. Suomessa syöpäkuolleisuus on edelleen Euroopan pienimpiä, mutta mm. alkoholisairaudet, allergiat, astma ja diabetes ovat viime vuosina olleet jälleen kasvamaan päin. Myös 1990-luvun alkuun asti vähentynyt hammaskariesongelma on osittain makeisten kulutuksen huiman kasvun myötä nostamassa taas päätään. Huolestuttavana ravitsemusongelmana tällä hetkellä pidetään ylipainoisuutta, joka lisääntyy kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla ja lapsilla jopa aikuisia nopeammin. Lihavuuden yleistymisen myötä kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes sekä erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhä useamman ihmisen ongelmana. Sydän-

16 13 ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy ja tärkeimpänä syynä pidetään edelleen liiallista kovan rasvan ja suolan saantia. Ravitsemusongelmiin käytetään huomattava määrä lääkkeitä ja rahaa, vaikka lukuiset tutkimukset osoittavat, että monissa tapauksissa riittäisi ruokavalioremontti, alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen. (Emt. 6.) Kouluruokailu Ruokatavat muotoutuvat yleisesti maan kulttuurin ja käyttäytymistapojen mukaan. Hyvinvointivaltiona Suomessa on ruokaa hyvin saatavilla ja valikoima kehittyy huimaa vauhtia koko ajan. Kehittyvä elinympäristö ja teknologia tuovat paljon lisävaikutteita ravinnon määrään ja laatuun, ja media osaltaan tuo sen hyvin esille. Ruokakulttuuri elää ja kansainvälistyy kaiken aikaa perinteiden seuratessa mukana. Ruokailu on edelleen sosiaalinen tapahtuma, mutta kenttä on kaikilla tavoin laajentunut. On siirrytty kotikeittiöistä ruokailemaan ulos, muulloinkin kun juhlapyhinä, ja kun ennen ruokapöytään kokoontui koko perhe yhtä aikaa, nykyään jokainen syö usein eri aikoina eri paikoissa. (Parkkinen & Sertti 1999, 4-5.) Ruokamieltymyksiä pidetään synnynnäisinä, kodin, omien tottumusten ja erilaisten mallien vaikutuksesta kehittyvinä (Emt. 6). Kodilla on merkittävä osuus ruokatottumusten syntyyn, mutta myös päiväkodeilla ja koululla on entistä suurempi rooli ravitsemuskasvattajana. Sen lisäksi, että lapset viettävät suuren osan ajastaan päivähoidossa tai koulussa, on todettu, että yhteisöissä lasten ruokatottumuksia on helpompi laajentaa terveellisempään ja monipuolisempaan suuntaan. (Lahti-Koski & Kilkkinen 2001, 10.) Ala-asteiässä lasten oman tekemisen ja kokemisen kautta tuotetut myönteiset ruokailutavat ovat jo hyvin tehokkaita, sillä tämän ikäinen lapsi pystyy jo ymmärtämään terveellisen ruoan ja oman kehityksen välisen yhteyden (Lyytikäinen 2001, ). Murrosikäiset ovat ravitsemuskasvatuksellisessa mielessä haastava joukko. Hormonaaliset muutokset, yksilöityminen ja itsenäistyminen luovat nuorille paineita. He haluavat kokeilla uutta, samaistua ihanteisiin ja toisaalta irrottautua kodin ja vanhempien tavoista. Samaa käytäntöä nuoret usein noudattavat ruokatavoissaankin. Asenne ruokaa kohtaan voi olla hyvin välinpitämätön tai vastaavasti sairaalloisen kiinnostunut. (Emt. 145.)

17 14 Perusopetuslaissa on erikseen annettu säädökset kouluruoasta. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 628/1998, 31 ). Lainsäädäntö takaa maksuttoman aterian perusopetuksesta lähtien toisen asteen opintojen loppuun. Kouluruokailusuositukset pohjautuvat yleisiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin (1998). Niiden mukaan kouluruokailun tulee kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta. (Lintukangas ym. 1999, 6 ja 48.) Ateria antaa mallin hyvästä, ravitsevasta ruoasta ja se on tarkoitettu koko kouluyhteisön fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi virkistäytymiseksi työpäivän aikana (Lyytikäinen 2001, ). Vaikka lain mukaan kouluaterian tulisi olla ohjattu, lapset saavat jo hyvin varhain valikoida itse mitä lautaselleen ottavat tai siitä syövät. Aterioiden suunnittelun lähtökohtana onkin se, että suositukset toteutuvat vain siinä tapauksessa, että oppilas syö aterian kaikki osat. (Lintukangas ym. 1999, 5.) Yläasteikäisten kouluruokailua selvittäneessä tutkimuksessa (2003) todettiin, että oppilaista keskimäärin 89 % nautti koulussa aterian. Pääruokaa söi 95 % oppilaista, mutta salaattia vain 47 %, ja maitoa tai piimää joi noin puolet ruokailijoista. (Urho 2003, 12.) Heittelyä tulee myös päivittäisen energiansaannin suhteen. Kouluruokailua käsittelevän helsinkiläisselvityksen (2001) mukaan kouluruoka kattoi 3. ja 5. luokkalaisten päivittäisestä energiantarpeesta noin 10 % ja jäi yläasteen oppilaillakin % laskennallista kouluruokailusuositusta alemmaksi. Seurauksena tästä usein on näläntunne, mikä ajaa ylimääräisten välipalojen syöntiin, jotka yleensä ovat makeisia, virvoitusjuomia, jäätelöä tai suolaisia pikkusyötäviä. (Emt. 41.) Välipaloista saatetaan saada jopa 40 % ravintoenergiasta ja ohessa huomattava määrä rasvaa, suolaa ja sokeria. Varsinkin tytöt saattavat korvata erilaisilla välipaloilla useankin päivän ateriat kun he lihomisen pelossa jättävät varsinaiset ateriat syömättä. Tällä tavoin suojaravintoaineiden, etenkin kuidun ja vitamiinien saanti, jää hyvin vähäiseksi. (Kylliäinen & Lintunen 2002, 128.) Energian saannin epätasapaino ravitsemuksessa on ongelmallista. Toisaalta lapset lihovat hurjaa vauhtia, toisaalta osa kärsii liian vähäisestä energian saannista. Etenkin nuorilla tytöillä painon tarkkailu alkaa jo varhain ja saattaa aiheuttaa ruokavalioon jopa vaarallisia muutoksia. Näkyvän rasvan pois jättäminen, ruokailun ajoittainen laiminlyönti ja erilaiset ruokavaliokokeilut ovat hyvin tyypillisiä laihduttavalle nuorelle. Äärimmilleen vietynä laihuuden ihannointi ja tyytymättömyys omaan kehoon voivat

18 15 johtaa moniin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Erilaiset syömishäiriöt, kuten anorexia nervosa ja bulimia ovat juuri tällaisten laaja-alaisten ongelmien summa. (Lyytikäinen 2001, ) Vaikka ruokatottumukset kouluissakin ovat pääosin menneet myönteiseen suuntaan (Nuorten terveystapatutkimus 1997), muitakin haasteita on luvassa. Maidon juonnin selkeä väheneminen, etenkin nuorten tyttöjen keskuudessa on koko ajan kasvava ilmiö. Myös erityisruokavaliot ovat lisääntyneet, osin allergioiden ym. vaikutuksesta, mutta myös kansainvälistyminen ja muoti-ilmiöt tuovat mukanaan uusia tuulia ruokavalioihin. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon kasvisruokavalio, jonka noudattamisen taustalla eettisten tai filosofisten syiden ohella saattavat olla esim. terveyshakuisuus tai puhtaasti kokeilunhalu. (Lintukangas ym. 1999, 5 ja 66.) Nuorten, jo yläasteikäistenkin, lisääntynyt alkoholinkäyttö on sekä ravitsemuksellisesti että terveydellisestikin oma ongelmakohtansa, mihin tulee kiinnittää erityishuomiota (Peltosaari ym., 248) Työpaikkaruokailu Ateriointi kotona kattaa edelleen suurimman osan päivittäisestä ravinnonsaannista, mutta työpaikka-aterian merkitys on ruokailukulttuurin muutoksen myötä nousemassa yhä suurempaan arvoon (Peltosaari ym. 2002, 254). Naisten työssäkäynnin yleistyminen, työpaikkaruokailun kehittyminen sekä koko perheen vapaa-ajan harrastukset kodin ulkopuolella ovat väljentäneet myös ateriointitapoja. Yhä harvemmin nautitaan kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja syödään kotona. Ateriointi on epäsäännöllisempää, syödään välipaloja ja pikaruokaa ja ruokailu on siirtynyt enemmän kodin ulkopuolelle ja työpaikoille. Perinteinen ruokakulttuuri nostaa päätään enää lähinnä vain juhlapäivinä. (Puumalainen 2001, 175.) Kansanterveyslaitoksen (KTL) tekemän Finravinto-tutkimuksen uusin tulosraportti ilmestyi Finravinto-tutkimuksessa esitellään uusimpia tutkimustuloksia suomalaisten ruokavaliosta ja sitä käytetään osana viiden vuoden välein toteutettavaa Finriski-tutkimusta. Siinä puolestaan seurataan suomalaisen työikäisen väestön terveydentilaa sekä yleisimpien kansansairauksien riskitekijöitä. Finravinto-tutkimuksen 2002 mukaan suomalaisen työikäisen keskimääräinen päivittäinen ruokavalio koostuu kuudesta ateriointikerrasta. Siihen yleensä sisältyi vain yksi pääateria, mutta kuitenkin

19 miehistä 47 % ja naisista 50 % söi vielä kaksi pääateriaa työpäivinä. (Valsta ym. 2003, 3.) 16 Työterveyslaitoksen Nuorten aikuisten työaikaista ruokailua selvittäneen tutkimuksen (2000) mukaan kolmasosa työntekijöistä syö lounasta työpaikkaruokalassa. Eväitä syö naisista 41 % ja miehistä 28 % ja 14 % syö lounaan kotona. Noin 6 % päivätyötä tekevistä ei syö lounasta ollenkaan. Työpaikkaruokaloissa ruokailevat ovat useimmiten hyvin koulutettuja ja hyvätuloisia ja he tekevät kevyehköä työtä. Pienemmät tulot ja fyysisempi työ yhdistyivät yleensä eväiden syöntiin tai kotona syömiseen. (Laitinen 2000, 49 ja 53). Työterveyslaitos antoi ensimmäiset suosituksensa työpaikkaruokailusta 1970-luvun alussa. Annettuja suosituksia tarkistettiin 1986 Lääkintöhallituksen toimesta ja 1995 julkaistiin työpaikkaruokailun historiaa ja kehittämistä käsittelevä Työterveyslaitoksen julkaisu Yksin vai yhdessä - työpaikkaruokailu murrosvaiheessa. Työpaikkaruokailun tavoitteena on tarjota mahdollisuus ravitsevaan ja kohtuuhintaiseen ateriaan työpäivän aikana, ylläpitää ja edistää henkistä vireyttä, terveyttä ja työtehoa sekä ohjata säännöllisiin ja terveellisiin ruokatottumuksiin. Ruokatauon aikana on mahdollisuus virkistäytyä, irtautua hetkeksi työstä ja tavata toisia ihmisiä. Näin katsotaan työntekijän motivaation ja vireystason nousevan. (Puumalainen 2001, ) Työikäisen aikuisen energiantarve määritellään ravitsemussuositusten (1998) mukaan ja se voi mm. iästä, sukupuolesta, fyysisestä aktiivisuudesta ja terveydentilasta riippuen vaihdella huomattavasti. Kevyttä työtä tekevien, vähän tai säännöllisesti liikkuvien naisten energiantarve on 7,5 MJ 10,9 MJ ( kcal) vuorokaudessa ja miesten 9,4 MJ 12,9 MJ ( kcal). Työpaikka-aterian tulee kattaa kolmannes päivittäisestä energiansaannista. (Peltosaari ym. 2002, 255). Tällä hetkellä noin puolet päivittäisestä energiasta tulee pääaterioista (lounas ja päivällinen) ja välipalojen osuus on noin kolmannes päivittäisestä energiansaannista (Valsta ym. 2003, 3). Työterveyslaitoksen tutkimus (2000) osoitti, että työpaikkaruokalassa lounastavien ruokavalio on monipuolisempi ja keskimääräinen painoindeksi (BMI) pienempi kuin eväitä syövillä tai kotona lounastavilla. Suurin BMI on niillä, jotka eivät syö lounasta lainkaan. Työpaikkaruokalassa työntekijät syövät useammin kasviksia, vihanneksia, kala- ja broileriruokia. Erityisesti suositusten mukaan syövien naisten osuus on yleensä

20 suurempi kuin miesten, mutta tähän vaikuttaa todennäköisesti yksilön valinnat mm. leipärasvan, salaatin ja -kastikkeen osalta. (Laitinen 2000, ) 17 Työpaikkaruokailun positiiviset tutkimustulokset voivat olla esimerkkinä työikäisille siitä, että pienellä muutoksella saa paljon aikaan. Ruokailun säännöllisyyden kannalta työaikainen lounas on tärkeää syödä. Näin verensokeri pysyy tasaisena ja keskittymiskyky ja vireys pysyvät työpäivän ajan hyvänä. Syömisen hallintakin on helpompaa kun päivän aikana ei pääse kertymään sellaista nälkää, mikä illalla ryöstäytyy valtavaan ahmimiseen. (Emt ) Mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävimmät ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen johtavat sairaudet. Ruokavaliolla on todettu olevan tärkeä merkitys erityisesti sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden syntyyn, mikä puolestaan on merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaja. Näin siis hyvin suunnitellut ja toteutetut, suositusten mukaiset työpaikkaruokalan ateriat voivat osaltaan edistää työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. (Emt ) 3.3 Lainsäädäntö Asetukset terveysväitteistä Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alla toimiva Elintarvikevirasto (EVI) on elintarvikevalvontaa johtava ja kehittävä viranomainen. Se johtaa, suunnittelee ja kehittää sekä osaltaan suorittaa elintarvikkeiden ja niiden kanssa kosketuksiin joutuvien tarvikkeiden valvontaa sekä näihin liittyvää riskinhallintaa. Lisäksi se vastaa mm. elintarvike- ja terveydenhuoltolain valvonnasta. (Elintarvikeviraston vuosikertomus 2002.) Elintarvikelain (1995/361) 1 määrittelee lain tarkoitukseksi mm. elintarvikkeiden terveydellisen laadun sekä kuluttajan suojaamisen laadullisesti huonojen elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Näin pyritään eri keinoin ehkäisemään, vähentämään ja poistamaan elintarvikkeesta johtuvia terveyshaittoja ja turvaamaan elintarvikkeen laatu. Myös elintarvikkeesta saatavien tietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä har-

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Sivu 1. Terveysväitteiden valvontaopas

Sivu 1. Terveysväitteiden valvontaopas Sivu 1 Terveysväitteiden valvontaopas 2002 Sivu 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Keskeisiä säädöksiä 3. Keskeisiä käsitteitä 4. Sallittuja väitteitä 3.1 Funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

11. RUOKATOTTUMUKSET. 11.1 Johdanto. 11.2 Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä 11. RUOKATOTTUMUKSET Heini Kelloniemi Liisa Hiltunen Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 11.1 Johdanto Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosikymmenien

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ TERVEELLISYYS JA TERVEYSVAIKUTTEISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. 2.12.2009 Kuopio Kuopion seudun osaamiskeskus OSAAMISKESKUSOHJELMA

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot