TAMPEREEN KAUPUNGIN PÄIHDEPOLIITTINEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN PÄIHDEPOLIITTINEN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN PÄIHDEPOLIITTINEN SUUNNITELMA Tampereen kaupungin raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Elokuu 2000

2 Lukijalle Käsissäsi on laajaa aihepiiriä koskettava, mutta samalla yksittäisiä, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä Tampereen kaupungin raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan laatima päihdepoliittinen suunnitelma. Suunnitelmaan on koottu ajankohtaista tietoa päihdetilanteesta Tampereella, siinä esitellään ja arvioidaan päihdehuollon palvelujärjestelmää ja ehdotetaan toimenpiteitä sekä ehkäisevän päihdetyön että päihdehuollon palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Päihteiden käytön lisääntyminen ja päihteiden aiheuttamat sosiaaliset, terveydelliset ja psyykkiset ongelmat sekä näiden ongelmien ehkäisy ja hoito ovat julkisessa keskustelussa esillä lähes päivittäin. Usein puhutaan tärkeistä asioista ja tarjotaan hyviäkin ratkaisuehdotuksia, mutta yleensä huomio kiinnitetään ainoastaan laajan ilmiön yhteen puoleen kerrallaan. Päihteiden käyttöön vaikuttavat tekijät ovat hyvin moninaisia. Riippuvuuden syntyminen on fysiologinen ja psykososiaalinen yksilöllinen prosessi. Myös päihteiden aiheuttamat haitat ovat yksilöllisiä ja tarvittavat hoitoratkaisut tulisi näin ollen myös tehdä yksilöllisesti. Kaikille sopivia malleja sen paremmin ehkäistä päihteiden käyttöä kuin hoitaa päihdeongelmaakaan ei ole. Toisaalta päihteiden käyttö on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, toisaalta yksilön valintaan ja elämähistoriaan liittyvä asia. Päihteet koskettavat jollakin tavalla jokaista kaupunkilaista. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunta halusi myös käsitellä ilmiötä mahdollisimman laajana kokonaisuutena. Tästä syystä päädyttiin laatimaan yhteinen ehkäisevää päihdetyötä, alkoho liongelmia ja huumeita koskeva suunnitelma. Toimiva ehkäisevä työ helpottaa paineita hoito- ja kontrollitoimissa. Samoin toimiva hoitojärjestelmä ehkäisee päihteiden käyttöä. Tampereen kaupunginhallituksen asettaman raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Puheenjohtaja: Tukeva Erkki, aluejohtaja, A-klinikkasäätiö, Sihteeri: Kuusela Aulikki, raittiussihteeri, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, raittiustoimisto Jäsenet: Laiho Risto, toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta Axén Erkki, asuntoisännöitsijä, Tampereen kaupungin asuntotoimi Lundberg Hannu, diakoni, Tampereen Ev.lut seurakunnat Hytönen Liisa, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupungin opetuspalvelukeskus Tamminen Reijo, nuorisotoimenjohtaja,

3 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Sippola Matti, ylikomisario, Tampereen Poliisilaitos Hakala Paula, osastonhoitaja, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Numminen Anita, taloushallintopäällikkö, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Levonen Helena, sosiaalipalvelupäällikkö, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Sintonen Eero, terveyskeskuslääkäri, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Rantanen Ilkka, erikoistyövoimaneuvoja, Tampereen työvoimatoimisto Esko Kari, ympäristönsuojelutarkastaja, Tampereen kaupungin ympäristötoimi Raittius- ja päihdeasian neuvottelukunta asetti syksyllä 1999 työryhmän valmistelemaan päihdepoliittista suunnitelmaa. Työryhmään kuuluivat Erkki Tukeva, pj., Liisa Hytönen, Reino Koivisto (sosiaali- ja terveystoimen kehittämiskeskus), Aulikki Kuusela, Pirjo Kuusilinna (sosiaali- ja terveystoimen kehittämiskeskus), Kirsti Kylliö (raittiustoimisto), Risto Laiho, Helena Levonen ja Eero Sintonen. Sihteeriksi kutsuttiin alkaen sosiaalityöntekijä Päivi Ahtiala. Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Lisäksi ehkäisevän päihdetyön, alkoholin käyttäjien hoidon ja huumeiden käyttäjien hoidon toimenpide-ehdotuksia valmisteli kolme pienryhmää. Valmisteluvaiheessa järjestettiin Päihdetyön asiantuntijaseminaari, jossa kuultiin alan asiantuntijoita ja pohdittiin päihdetilannetta Tampereella sekä kehittämistarpeita eri näkökulmista. Suunnitelman valmistelutyössä kuultiin kaikkiaan 50 eri asiantuntijaa. Erkki Tukeva puheenjohtaja Aulikki Kuusela sihteeri Päivi Ahtiala Projektisihteeri

4 Sisältö Johdanto Suunnitelman arvot ja toimintaperiaatteet 1. Alkoholi- ja huumepoliittinen tilanne Suomessa 1.1 Alkoholipolitiikka 1.2 Huumausainepolitiikka 1.3 Päihteiden käyttö ja haitat 1.4 Päihteitä koskeva lainsäädäntö 2. Päihdetilanne Tampereella 2.1 Alkoholin ja lääkkeiden käyttö 2.2 Huumeiden käyttö 2.3 Nuorten päihdekäyttö kyselytutkimusten mukaan 2.4 Päihdehaitat ja kustannukset Tampereella 3. Päihdehuollon palvelujärjestelmä 3.1 Päihdepalvelujen tilanne 3.2 Päihdepalvelujen tarve ja hoitopolut 3.3 Kehittämistarpeet 4. Ehkäisevä päihdetyö 4.1 Ehkäisevä päihdetyön lähtökohdat ja tavoitteet 4.2 Ehkäisevä päihdetyö - Raittiustoimiston rooli 4.3 Kysynnän ja tarjonnan vähentäminen Päihdevalistuksen periaatteet Koulujen ehkäisevä päihdetyö Nuorisotyö Tarjonnan vähentäminen Alkoholin tarjonta Huumeiden tarjonta 4.4 Varhainen puuttuminen/lapset ja nuoret Riskiryhmät ja lievän huolen alue

5 4.4.2 Varhaisen puuttumisen malli Etsivä nuorisotyö Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Kouluterveydenhuolto Huumetestit ehkäisevän päihdetyön menetelmänä 4.5 Mini-interventio terveydenhuollossa 4.6 Työelämä ja päihteet 4.7 Koulutus ja tiedonhankinta 5. Hoitojärjestelmän kehittäminen 5.1 Alkoholi- ja lääkeongelmaisten hoito 5.2 Huumeiden käyttäjien hoito 5.3 Erityisryhmien hoito Raskaana olevat päihteitä käyttävät ja pikkulasten äidit Mielenterveysongelmaisten päihdehoito Vammaiset päihdepalvelujen käyttäjinä Vangit ja Kriminaalihuollon asiakkaat Rattijuoppojen hoito 6. Suunnitelman seuraaminen 7. Toimenpide-ehdotukset, tiivistelmä lähteet liite 1 liite 2 liite 3 kuullut asiantuntijat Päihdehuollon palvelut Tampereella Raskauden aikaisen päihdehoidon järjestäminen Tampereella

6 JOHDANTO Lyhyesti: Päihdepoliittisen suunnitelman tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy, vähentäminen ja korjaaminen. Tavoitteena on selkiyttää päihdetyön työnjakoja, vahvistaa osaamista ja tiivistää yhteistyötä. Suunnitelmassa tehdään myös asiantuntija-arvioihin perustuvat ehdotukset päihdetyön palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoite on palvella konkreettisin ehdotuksin päätöksentekoa. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta vuonna 1991 Tampereella tehtiin alkoholipoliittinen suunnitelma. Alkoholipoliittisesta suunnitelmasta tämän päihdepoliittisen suunnitelman valmistumiseen vierähti lähes vuosikymmen. Tänä aikana koko päihdepoliittinen kenttä on kokenut voimakkaan muutoksen, joka jatkuu edelleen. Alkoholin saatavuus helpottui 1990-luvulla, ja sen kulutus kääntyi ripeään nousuun alkuvuosikymmenen notkahduksen jälkeen. Huumeiden käyttö lisääntyi selvästi erityisesti 1990-luvun loppupuolella, ja huumeiden käytön kulttuuri alkoi laajentua. Nuorten keskuudessa alkoi yleistyä niin sanottu ajanvietekäyttö ja kannabis vakiinnutti asemansa alkoholin rinnalla. Nuorten asenteet muuttuivat huumemyönteisemmiksi, erityisesti kannabiksen ja muiden poltettavien tai suun kautta nautittavien aineiden suhteen. Päihdekäytössä ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä yhteiskunnan muuhun muutokseen. Tampereella muutosta kuvaa laman aikana alkaneen jakaantumisen hyväosaisiin ja heikompiosaisiin muuttuminen pitkäaikaiseksi ilmiöksi. Työttömyys ei ole laskenut toivottua vauhtia ja pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut monen kaupunkilaisen ongelma. Kaupungin kehitykselle on myös tyypillistä voimakas väestönkasvu, vähittäinen elinkeinorakenteen muutos ja tiivis kaupunkirakentaminen. Kuluttamisesta on tullut aikaisempaa tärkeämpi osa elämää. Kuluttaminen myös ohjaa osaltaan erityisesti nuorten käyttäytymistä. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kaupunkipolitiikan suuntaviivoista vuonna Strategia perustuu mm. arvioon Tampereen väkiluvun selvästä kasvusta. Vuonna 2010 väestömäärän arvioidaan olevan asukasta ja vuonna 2020 jo asukasta. Oletettavaa on, että Tampereelle muuttaa suhteellisen paljon korkeasti koulutettua väkeä, vaikka yleisesti ottaen kaupungistuminen tuo suhteessa runsaammin työtöntä ja koulutustasoltaan heikompaa väestöä kaupunkikeskuksiin. Elinkeinorakenne Tampereella muuttuu hitaasti teollisuudesta palvelujen ja erikoistuneen huipputeknologian suuntaan. Työttömyyden arvioidaan laskevan vuoden 1993 ennätyksellisestä 25 prosentista vasta vuoteen 2010 mennessä alle 10 prosenttiin. Vuoden 1998 joulukuusta vuoden 1999 joulukuuhun keskimääräinen työttömyysaste oli 16,7 prosenttia, mikä on noin 2,5 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Kaupunginvaltuusto korostaa kaupunkipolitiikan suuntaviivoista päättäessään, että kaupungin perustehtävä on turvata kaikille asukkaille ihmisar-

7 voisen elämän edellytykset koko elinkaaren ajan, lapsesta vanhuuteen. Tämä tapahtuu mm. huolehtimalla peruspalvelu- ja perusturvajärjestelmän kattavuudesta. Syrjäytymiskehityksen ehkäisemisen todetaan olevan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden haaste. Syrjäytymisen ehkäiseminen valittiin myös vuoden 2000 talousarvion painopistealueeksi. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään mm. panostamalla lastensuojelun kehittämiseen, työllistämistoimiin sekä koulujen tukiopetukseen ja psykososiaalisen työhön. Mielenterveys- ja päihdehuollon palvelujen kehittämisen todetaan myös olevan tärkeätä syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Viime vuosikymmenen muuttuvassa tilanteessa ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut tekivät parhaansa pysyäkseen ajan hermolla. Kokonaisvaltaista tilanteen pohdintaa ja linjojen valintaa kuitenkin kaivattiin. Myös huumehoidossa uudet hoitomuodot tekivät tuloaan. Koettiin tarpeelliseksi pohtia eri vaihtoehtoja mahdollisimman laajan yhteistyön pohjalta. Vuoden 1991 Alkoholipoliittisen suunnitelman tarkistaminen tuli välttämättömäksi. Raittius- ja päihdeasiain neuvottelukunnan näkemyksen mukaan päihdekenttä on laaja kokonaisuus, jonka taustalla vaikuttavat paitsi yhteiskunnalliset ja yhteisölliset muutokset myös riippuvuusilmiön luonne. Riippuvuus on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ilmiö, eikä päihdyttämiseen käytetty aine sinänsä ole tärkeä. Näistä syistä ei haluttu tehdä erillistä huumestrategiaa vaan mahdollisimman kokonaisvaltainen päihdepoliittinen suunnitelma. Neuvottelukunta perusti vuonna 1999 työryhmän tekemään päihdepoliittista suunnitelmaa. Työryhmän työskentely alkoi syksyllä 1999, ja projektisihteeri aloitti työnsä helmikuussa Työskentelyaikaa neuvottelukunta myönsi vuoden 2000 kesäkuun loppuun. Toimeksiantona oli mahdollisimman konkreettisten toimenpide-ehdotusten laatiminen. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Se myös järjesti Päihdetyön asiantuntijaseminaari maaliskuussa Tavoitteena oli luoda kokonaiskatsaus päihdetilanteeseen Tampereella, päihteiden käytön laajuuteen, käyttäjien kokemuksiin palvelujärjestelmästä, erityisryhmien tilanteeseen, palvelujärjestelmän toimijoiden kokemuksiin ja eettisiin sekä lainsäädännön luomiin perusteisiin. Työryhmä asetti päihdepoliittisen suunnitelman tavoitteeksi mm. keskustelun virittämisen päihdeasioista samoin kuin asenneilmapiiriin vaikuttamisen. Eettisenä valintanaan työryhmä korosti, että ihmisarvoa ei tarvitse ansaita. Näin ollen päihdehaittojen vähentäminen on tärkeää silloinkin, kun päihdekäytön lopettamiseen ei ole edellytyksiä. Työryhmän tavoitteena oli suunnitelman avulla myös rajata ja määritellä käsitteitä sekä selkiyttää työnjakoja. Päihdepoliittisen suunnitelman säännöllistä tarkistamista pidettiin tärkeänä palvelujärjestelmän kehittymisen kannalta. Tiedonhankinta ja tietoon perustuva pohdinta luovat edellytyksiä vaikuttavuuden arvioimiselle ja palvelujärjestelmän kehittymiselle. Suunnitelman kannalta asiakasnäkökulmaa pidettiin keskeisenä, sillä palvelujärjestelmä toimii tehottomasti, jos se ei kohtaa olemassa olevia tarpeita. Suunnitelmalle asetettiin tavoitteita myös työryhmän ulkopuolelta. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johto odotti saavansa konkreettiset toimenpide-ehdotukset huumekäyttäjien lääkehoitojen osalta,

8 raskaana olevien päihdekäyttäjien hoitamiseksi ja hoitoonohjausjärjestelmän selkiyttämiseksi. Keskeisin tavoite oli kuitenkin luoda keinoja päihteidenkäytön vähentämiseksi. Näin ollen suunnitelman näkökulmaksi valittiin ehkäisevä päihdetyö sen eri tasoissa ja ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Suunnitelma laadittiin perusrunkonaan ehkäisyn kolme tasoa: primääriehkäisy, sekundaariehkäisy ja tertiääriehkäisy. Suunnitelman alussa luodaan katsaus suomalaiseen päihdepolitiikkaan ja tilanteeseen (luvut 1-2), jonka jälkeen arvioidaan Tampereen päihdepalvelujen toimivuutta, tavoittavuutta ja vaikuttavuutta sekä asiakkaan että järjestelmän kannalta (luku 3). Päihdepolitiikan pohjana olevat arvot ja toimintaperiaatteet tuodaan esille luvussa 4. Primaaririehkäisy kohdistuu koko väestöön. Siinä tavoitteena on päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen. Tavoitteena on elinolojen kehittäminen sellaisiksi, että mielekkään elämän mahdollisuudet ovat olemassa. Keinoja ovat peruspalvelujen hyvä toimivuus, päihteiden vastainen asennekasvatus, perustiedot päihteistä, päihteiden käyttöä säätelevien normien luominen ja ylläpitäminen sekä kontrollitoimet. Primaariehkäisyn piiriin kuuluvia asioita käsitellään luvuissa ja 5.7. Sekundaariehkäisy kohdistuu riskiryhmiin ja varhaisvaiheen kokeilijoihin. Tavoitteena on päihdekäytön katkaisu tai kohtuullistaminen jo ennen kuin varsinaisia ongelmia esiintyy. Keinoja ovat erilaiset yksilöllisesti suunnatut varhaisen puuttumisen menetelmät. Työmuodot kohdistuvat laaja-alaisesti yksilön elämäntilanteeseen. Olennaista on verkostojen (omaiset, järjestöt, viranomaiset) yhteistyö. Sekundaariehkäisyn piiriin kuuluvia asioita esillä luvuissa Tertiääriehkäisy sisältää hoidon, kuntoutuksen ja päihdehaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet. Tärkeä elementti tertiääriehkäisyssä on myös päihderiippuvuudesta toipuvan tukeminen takaisin yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi. Tertiääriehkäisyn piiriin kuuluvia asioita käsitellään luvuissa Toimenpide-ehdotukset on koottu lopuksi erikseen lukuun 7.

9 SUUNNITELMAN ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Arvot Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Kaikilla kaupunkilaisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus saada laajasti päihteitä koskevaa asiallista ja oikeaa tietoa henkilökohtaisten päätöstensä perustaksi. Oikeutta hoitoon ei tarvitse ansaita vaan kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus hoitoon asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Vastuullisuus Kaupunkilaisilla on yhteinen vastuu lähimmäisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Toisaalta myös jokainen ihminen on lopulta itse vastuussa omasta elämästään ja omista valinnoistaan. Lapset ja nuoret ottavat itsenäisesti vastuuta omista ratkaisuistaan kehitystasonsa mukaisesti, mutta päävastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kasvusta on heidän vanhemmillaan. Toimintaperiaatteet Ehkäisevällä päihdepolitiikalla terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia Ehkäisevä päihdetyö on inhimillistä ja taloudellista toimintaa. Se on vastuullista asioihin puuttumista ja täysipainoista inhimillisten voimavarojen käyttöä. Työ tukee terveen ja turvallisen kasvuympäristön kehittämistä lapsille ja nuorille. Aikuisille se antaa lisääntyneen tiedon myötä mahdollisuuden toteuttaa terveellisiä elämäntapoja. Ehkäisevä päihdetyö myös tukee terveiden elintapojen toteuttamista. Tavoitteena on hyvän olon lisääminen muiden keinojen kuin päihteiden avulla. Koulutus ja tiedon lisääminen parantavat edellytyksiä estää ja hoitaa päihdehaittoja. Tarpeenmukainen, toimiva ja verkottuva palvelujärjestelmä Tampereella on monipuoliset päihdehoitopalvelut. Järjestelmän kehittämisessä lähdetään asiakkaan muuttuvista tarpeista ja niiden huomioon ottamisesta. Hoidon arvioinnissa tarvitaan keskittämistä ja ammatillistumista. Hoitoketjujen ja verkottumisen kautta saadaan voimavarat tehokkaimmin käyttöön ja asiakkaalle asianmukaisin, toimivin hoito.

10 Päihteiden saatavuuden rajoittaminen Alkoholin tarjonnan lisääntymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Yhteisvastuullisesti on pyrittävä säätelemään saatavuutta kohtuulliselle tasolle. Kansalaiskeskustelua vastuullisesta anniskelusta ja myynnistä ravintola-alan yrittäjien, kaupan edustajien ja kuntalaisten kesken tulee edistää. Kansallisen huumausainestrategian periaatteiden mukaisesti Tampereella toteutetaan rajoittavan huumausainepolitiikan ja haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan yhdistelmää. Toiminnan arviointi ja tiedon keruu on palveluiden laadun parantamisen edellytys ja päätöksenteon apuväline Arvioinnin tehostamisella saadaan laadun parantamisen lisäksi tietoa korjausta vaativista toimenpiteistä ja toimivista järjestelmistä. Tiedon keruulla saadut faktatiedot päihteiden käytön haitoista, kustannuksista, käyttömääristä ja saatavuudesta antavat päättäjille mahdollisuuden tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä.

11 1. ALKOHOLI- JA HUUMEPOLIITTINEN TILANNE SUOMESSA 1.1 Alkoholipolitiikka Lyhyesti: Suomen alkoholipolitiikan poikkeussäädökset purkautuvat vuonna Uusia kansallisen alkoholipolitiikan linjauksia ja keinoja pohditaan parhaillaan. Tavoitteena on alkoholin sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Alkoholipolitiikka on murroksessa 2000-luvun alkaessa. Kieltolain luoma ylhäältä ohjaaminen vaikutti vahvasti alkoholipolitiikassa aina 1990-luvulle saakka, jolloin yhteiskunnallinen kehitys ja Euroopan Unioniin liittyminen muuttivat alkoholipolitiikan suuntaa. Monopoliyhtiö Alkon purkamisen jälkeen alkoholipolitiikka on siirtynyt valtioneuvoston vastuulle. Vanhat alkoholipolitiikan keinot, lähinnä hinnoittelu ja saatavuuden rajoittaminen, ovat menettämässä merkitystään. Uusi alkoholilaki säädettiin vuonna Siinä rajattiin kuntien osuutta alkoholipolitiikassa niin, että kunnat eivät enää osallistu anniskelu- ja myyntilupien myöntämisprosessiin. Laista poistettiin myös kielto nauttia alkoholijuomia yleisillä paikoilla. Eduskunnan Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta laati uudessa tilanteessa uuden alkoholipoliittisen strategian, kansallisen alkoholipolitiikan (1995) ja esityksen sen toimeenpanemiseksi (1997, nimellä "Onks tietoo?"). Neuvottelukunta suosittelee ongelmien rajaamisen keinoksi yhteisöllisiä toimia ja kansalaisvastuuta. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Alkoholipolitiikka työryhmän uusia alkoholipoliittisia keinoja etsimään. Työryhmän tehtävänä on tehdä aloitteita ja tuoda uusia näkökulmia alkoholipolitiikkaan ottaen huomioon vuonna 2004 tapahtuvat muutokset. Tällöin viimeiset poikkeussäädökset alkoholipolitiikassamme purkautuvat. Parhaillaan päivitetään WHO:n Euroopan alkoholiohjelmaan perustuvaa kansallista alkoholiohjelmaa. Euroopan alkoholiohjelman tavoitteena on alkoholin haittojen estäminen ja vähentäminen. 1.2 Huumausainepolitiikka Lyhyesti: Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta sisältää sekä rajoittavan että haittoja vähentävän huumausainepolitiikan elementit. Huumausainepoliittinen toimikunta jätti mietintönsä vuonna 1997 (1997:10). Sen pohjaksi tehtiin laaja selvitys huumausainetilanteesta ja kehityksestä. Huumausainestrategia-komiteanmietinnössä esitettiin myös toimenpiteitä huumausainetilanteen parantamiseksi. Mietinnön peruslinjausten ja toimenpide-ehdotusten pohjalta valtioneuvosto teki huumausainepolitiikan periaatepäätöksen ja toimenpideohjelman vuonna 1999.

12 Päätöksen mukaan suomalainen huumausainepolitiikka perustuu yleisiin yhteiskuntapoliittisiin toimiin, kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, joilla tehostetaan huumausaineiden levittämisen ja käytön kokonaiskieltoon perustuvaa huumausainekontrollia, ehkäistään kokeilua ja käyttöä sekä järjestetään riittävä hoito ja helpotetaan hoitoon hakeutumista. Huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäiseminen ja mm. huumausaineista aiheutuvien haittojen jääminen mahdollisimman pieniksi. 1.3 Päihteiden käyttö ja haitat Lyhyesti: Alkoholin käytön lisääntyminen aiheuttaa välittömien haittojen lisääntymisen heti. Välillisten haittojen esiintymiseen saattaa mennä jopa 10 vuotta. Huumeiden käyttöön ja eri päihteiden sekakäyttöön liittyy alkoholia suurempi syrjäytymisen ja erilaisten terveysongelmien riski. Alkoholin tilastoidun kulutuksen huippu saavutettiin vuonna 1990, jolloin 100- prosenttisena alkoholina mitattu kulutus oli 7,7 litraa asukasta kohti. Taloudellinen lama aiheutti kulutuksen notkahduksen, jonka jälkeen kulutuskäyrä kääntyi uuteen nousuun 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1998 tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa asukasta kohti. Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävä osuus kokonaiskulutuksesta (matkailijoiden tuoma alkoholi, kotivalmistus, salakuljetus ja korvikkeet) kääntyi laman myötä kasvuun. Kasvu voimistui huomattavasti vuonna 1995, jolloin EU-jäsenyydestä aiheutuvat säädösten lieventymiset kasvattivat matkailijoiden mukanaan tuoman alkoholin tuontia. Tilastoimattoman alkoholin kulutuksen arvioidaan olleen 1,8 litraa vuonna Alkoholi on suomalaisten valtapäihde. Tutkimusten mukaan lähes 90 prosenttia yli 15-vuotiaista käyttää alkoholia. Raittiiden miesten osuus on noin 10 prosenttia ja naisten noin 14 prosenttia. Päivittäin alkoholia käyttävien osuus on noin 3 prosenttia väestöstä. Nuoret aloittavat alkoholin käytön entistä aikaisemmin. Raittiiden 12- ja 14-vuotiaiden osuudet ovat vähentyneet ja alkoholin säännöllinen käyttö nuorten keskuudessa on yleistynyt. Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on yhteys: kulutuksen noustessa haitat lisääntyvät. Välittömät alkoholin aiheuttamat haitat kuten juopumuspidätykset, rattijuopumus, pahoinpitelyt ja myrkytystapaukset kasvavat heti kulutuksen lisääntyessä. Pitkäaikaiset haitat, kuten alkoholisairastavuus ja kuolleisuus, seuraavat jopa vuosikymmenen viiveellä. Yli 80 prosenttia pahoinpitelijöistä oli humalassa poliisin tutkimissa törkeissä pahoinpitelyissä vuonna Alkoholin osuus on yhtä merkittävä lähes kaikessa väkivaltarikollisuudessa. Sairaaloissa kirjataan vuosittain runsaat hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus on joko pää- tai sivudiagnoosina. Päihdehuollon laitoksissa oli vuonna 1998 hoidossa yli asiakasta, ja A-klinikoilla sekä Nuorisoasemilla kävi yhteensä yli asiakasta. Alkoholin käytön seurauksena kuolee vuosittain noin 3000 henkeä, mikä on noin 6 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Alkoholin käytöstä aiheutuvat välittömien haittakustannusten arvioitiin vuonna 1997 olleen vähintään 2,9 miljardia markkaa ja enintään 3,7 miljardia

13 markkaa. Kustannuksista noin 40 prosenttia koitui kontrollitoimista. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuudet olivat molemmat noin viidenneksen. Välillisten kustannusten arvioitiin olevan noin miljardia markkaa. Suurin kustannus oli menetetyn elämän arvo ennenaikaisen kuoleman johdosta. Huumeiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulla Suomessa. Vuonna 1998 tehdyn väestökyselyn mukaan arviolta 10 prosenttia aikuisväestöstä eli noin suomalaista on joskus elämässään käyttänyt huumeita. Tällöin kyse on enimmäkseen kokeiluista. Huumeista riippuvaisia henkilöitä arvioidaan olevan ainakin noin henkeä. Eri rekisteritietoja yhdistelemällä tehdyn arvion mukaan amfetamiinin ja opioidien käyttäjiä oli henkilöä vuonna Pääkaupunkiseudulla käyttäjien määrä oli tuolloin prosenttia suurempi kuin vuonna Huumeiden käyttöön ja eri päihteiden sekakäyttöön liittyy suuri syrjäytymisen ja erilaisten terveysongelmien riski. Osa huumeiden ostamiseen käytetyistä rahoista hankitaan rikollisin keinoin tai prostituutiolla. Huumeiden käyttö altistaa psykiatrisille häiriöille ja vahingoittaa keskushermoston rakennetta ja toimintaa. Huumeet ovat usein osallisena tapaturmissa, liikenneonnettomuuksissa ja myrkytyskuolemissa. Yliannostukseen kuolee vuosittain kymmeniä henkilöitä. Huumeiden käyttöön liittyy likaisten huumeneulojen välityksellä leviäviä veriteitse välittyviä maksatulehduksia (hepatiitit), hiv-infektiot ja joukko muita infektioita. Odottavien äitien huumeiden käyttö vahingoittaa sikiötä ja aiheuttaa lapselle jopa pysyviä keskushermostohäiriöitä. Huumeiden käyttöön liittyy myös väkivaltaisuutta, joka pääasiassa on huumeiden käyttäjien välistä, esimerkiksi huumevelkojen perintään liittyvää. Pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttäjien keskuudessa leviää hivepidemia, ja vuoden 2000 alkupuolella tartunnan saaneita oli kirjattu hieman yli 100. Suurin osa tartunnan saaneista on nuoria, noin vuotiaita. Jokainen uusi hiv-tartunta merkitsee tartunnan saaneen kotikunnalle noin miljoonan markan kuluja. C-hepatiitti on myös huumekäyttöön liittyvä maksatulehdus, jonka oireet tulevat vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. C-hepatiitin aiheuttamat kustannukset voivat kasvaa jopa hivepidemian kustannuksia suuremmiksi. Huumausaine-ehtoisten hoitojaksojen määrä sairaaloiden vuodeosastoilla on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1998 pää- ja sivudiagnoosina huumesairaus oli yli 6000 hoitojaksoa. Huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäytön aiheuttamat välittömät haittakustannukset olivat vuonna 1997 noin 0,6-1,0 miljardia markkaa. Arvio välillisistä haittakustannuksista oli 1,7-3,6 miljardia markkaa. Eniten välittömiä kustannuksia aiheutui sosiaalitoimen menoista ja kontrollitoimista. Välillisistä kustannuksista suurin menoerä oli menetetyn elämän arvo ennenaikaisen kuoleman johdosta. 1.4 Päihteitä koskeva lainsäädäntö

14 Päihdepolitiikkaa säätelevissä laeissa päihteitä tarkastellaan ehkäisyn, kontrollin, asiakkaan oikeusturvan ja hoidon järjestämisen näkökulmista. 1) Alkoholilaki (1143/1994): Alkoholin kulutuksen ohjaaminen säätelemällä mm. alkoholipitoisten aineiden valmistusta, myyntiä ja mainontaa. Laissa poistettiin kunnalta sillä aikaisemmin ollut mahdollisuus vaikuttaa alueellaan myönnettäviin yksittäisiin anniskelulupiin. 2) Huumausainelaki (1289/1993): Laissa määritellään huumausaineiksi luokiteltavat aineet ja määrätään huumausaineille yleiskielto. 3) Päihdehuoltolaki (41/1986): Päihteiden ongelmakäyttöön ja siihen liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy sekä sisällöltään ja laajuudeltaan tarvetta vastaavan päihdehoidon järjestäminen säädetään kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi. 4) Raittiustyölaki (828/1982): Kunnan tehtävä tehdä ehkäisevää päihdetyötä. 5) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994): Laissa määritellään terveydenhuollon eettiset periaatteet. 6) Sosiaalihuoltolaki (710/1982): Päihteiden käyttäjien tukeminen, henkilön, perheen ja yhteisön toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 7) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992): Potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät oikeudelliset periaatteet. 8) Lastensuojelulaki (683/1983): Lasten suojelu päihteiltä ja päihdehaitoilta. 9) Rikoslaki (39/1889) tai (769/1990) tai laki rikoslain muuttamisesta (1304/1993): Huumausainerikokset ja niiden rangaistukset. 10) Kansanterveyslaki (66/72): Vastuu terveydenhuollosta on kunnalla. 11) Mielenterveyslaki (1116/90): Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset. 12) Laki päihtyneiden käsittelystä (461/73): Päihtyneiden säilöönottoa koskevat määräykset.

15 2. PÄIHDETILANNE TAMPEREELLA 2.1 Alkoholin ja lääkkeiden käyttö Lyhyesti: Tampereella alkoholin kulutus on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleisin päihdeongelma alkoholismin jälkeen. Tampereella on satoja lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Suomessa keskimääräinen alkoholin kulutus vuonna 1998 oli noin 7,1 litraa asukasta kohti. Tampereella juodaan noin kaksi litraa tätä keskiarvoa enemmän. Tilastoimattoman alkoholin osuudeksi arvioidaan lisäksi 30 prosenttia. Näin ollen kulutus Tampereella olisi noin 12 litraa asukasta kohti. Vuonna 2004 voimaan tulevat alkoholin tuontirajoitusten muutokset aiheuttavat myös painetta alentaa alkoholijuomien verotusta ja hintaa Suomessa. Tällöin alkoholinkulutuksen asukasta kohti arvioidaan kasvavan litraan asukasta kohden. Jos tamperelaiset edelleen juovat pari litraa enemmän, kulutus nousee litraan alkoholia asukasta kohti. Lisäksi tulee tilastoimattoman alkoholin osuus, jota on tässä tilanteessa vaikea arvioida. Kulutuksen lisääntyessä alkoholin käyttöön liittyvät haitat myös lisääntyvät. Kotipolttoisen alkoholin myynti ja käyttö on yleistä syrjäytyneiden asuinalueilla mm. Hipposkylässä, Härmälässä ja Muonamiehentiellä. Näillä alueilla viinakauppiaat hallitsevat asukkaiden taloutta myymällä viinaa velaksi ja perimällä velat asukkaiden eläkkeistä ja muista sosiaalietuuksista. Alkoholin velaksi myynti kurjistaa asukkaiden tilannetta, koska välttämättömiin kuluihin jää liian vähän rahaa. Lääkkeiden väärinkäyttäjiä arvioidaan koko maassa olevan henkilöä. Lääkkeiden väärinkäyttäjien määrä on pysytellyt 1990-luvun loppupuolella suunnilleen samalla tasolla. Alkoholismin jälkeen yleisin päihdeongelma on lääkkeiden päihdekäyttö sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö. Valtakunnallisten laskelmien perusteella voidaan arvioida Tampereella olevan satoja lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Heistä suuri osa käyttää myös muita päihteitä samanaikaisesti. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa, ja se painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Suurin osa päihteenä käytettävistä lääkkeistä saadaan lääkärin kirjoittamilla lääkemääräyksillä. Väärinkäytön muotoja ovat käyttö huumaustarkoituksessa tai yhdessä alkoholin ja huumeiden kanssa sekä lääketottumus, jolloin lääkkeen käyttöä jatketaan sairauden hoidon jo loputtua. Yleisimpiä päihteenä käytettäviä lääkkeitä ovat bentsodiatsepiinit, jotka ovat rentouttavia, rauhoittavia, ahdistusta vähentäviä tai nukahtamista helpottavia lääkevalmisteita.

16 2.2 Huumeiden käyttö Lyhyesti: Tampereella arvioidaan olevan tuhansia kannabiksen kokeilijoita. Ekstaasi ja muut design-huumeet ovat osa joidenkin nuorten kulutuskäyttäytymistä. Tämä ns. ajanvietekäyttö on lisääntymässä voimakkaasti. Runsas 1000 henkilöä käyttää huumeita suonensisäisesti. Huumeiden käyttäjät ovat eri ikäisiä, mutta suosituinta huumeiden käyttö on vuotiaiden keskuudessa. Keski-ikä tulee nousemaan tästä samalla kun entistä nuoremmat aloittavat huumeiden käytön. Uusia ilmiöitä ovat nuoret huumeita käyttävät perheet ja suonensisäinen käyttö vasta-alkajien keskuudessa. Suonensisäisesti käytettävistä aineista valta-asema on amfetamiinilla. Heroiinia Tampereella käytetään toistaiseksi vähän, sen sijaan täällä käydään laajaa buprenorfiinin (Subutex, Temgesic) katukauppaa. Selkeiden tilastotietojen saaminen huumeiden käytöstä ja käyttäjien määrästä ei ole mahdollista. Myöskään kulutustietoja ei alkoholin tapaan ole saatavissa. Kaikki päättely käyttäjien määrästä on tehtävä epäsuorasti erilaisten otantaan perustuvien kyselyjen, päihdehuollon laitosten asiakastietojen tai erilaisten rekisterien perusteella. Kysely- ja haastattelututkimuksissa ei todennäköisesti tavoiteta varsinaisia huumeiden käyttäjiä tai ongelmakäyttäjiä mm. siitä syystä, että kyselyihin vastaaminen ei kuulu huumekulttuurissa tapoihin, käyttäjillä ei aina ole asunto-osoitteita, koulunkäynti on loppunut tai varusmiespalvelua ei suoriteta. - Huumekäytön laittomuus myös vähentää käyttäjän halua ilmoittaa käytöstään kyselylomakkeella. Tampereella tehdyissä, lähinnä koululaisia koskevissa kyselytutkimuksissa esille on tullut huumeiden kokeilujen määrä. Juha Mieskolaisen tekemän selvityksen mukaan vuonna 1992 kokeilijoita (lähinnä kannabiksen) oli 6,6 prosenttia kaikista vuotiaista (Mieskolainen 1992). Jos tuota prosenttilukua sovellettaisiin asukaslukuun vuonna 1999, olisi vuotiaista tamperelaisista (n=8462) 558 kokeillut huumeita. 76 nuorta olisi kokeillut enemmän kuin 10 kertaa. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 1999 lukiolaisista 20 prosenttia oli kokeillut kannabista (Rimpelä & al. 2000) vuotiaiden ikäryhmään sovellettuna se tarkoittaisi, että vuonna tämän ikäryhmän nuorta olisi kokeillut kan-nabista. Saman sovelluksen mukaan heroiinia tai muita ns. kovia aineita kokeil-leita olisi vuotiaista 253 kappaletta (3%). Kokeilusta on matkaa säännölliseen käyttöön ja ongelmakäyttöön. Suonensisäisesti huumeita käyttävien lukumäärää voidaan arvioida mm. tartuntatautirekisterin avulla. C-hepatiitin esiintyvyyden perusteella voidaan päätellä, että Suomessa on suonensisäisten huumeiden käyttäjää (Poikolainen 1997). MERTA-menetelmällä eli useiden eri viranomaisten ylläpitämien rekistereiden tietoja yhdistelemällä on puolestaan arvioitu amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrää. Koko maassa arvioidaan vuonna 1997 olleen näiden aine-ryhmien käyttäjää. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan 0,9 prosentin vuotiaasta väestöstä olevan amfetamiinin tai opiaattien

17 käyttäjiä. Kokonaisuudessaan Stakesissa on arvioitu Suomessa olevan huumeiden ongelmakäyttäjää. (Partanen, 1999) Päihdehoidon edustajat esittivät päihdepoliittisen suunnitelman valmisteluun liittyneessä Päihdetyön asiantuntijaseminaarissa arvioita Tampereen päihdetilanteesta. Huumeiden osalta arviot olivat yksituumaisia: huumeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Osittain huumekäyttö on tullut entisen, alkoholin ja lääkkeiden käytön rinnalle, osittain myös sen tilalle. Huumeiden käyttö ei rajoitu syrjäytyneisiin, perinteisesti alkoholiongelmien kanssa kamppailleisiin ihmisryhmiin vaan huumeiden käyttäjiksi rekrytoituu myös ns. valtaväestöön kuuluvia nuoria. Tampereella oli vuotiasta asukasta vuonna Jos pääkaupunkiseudun huumekäyttäjien MERTA-menetelmällä arvioituja väestö-osuuksia sovelletaan suoraan Tampereelle, saadaan määräksi 1030 amfetamiinin tai opiaattien käyttäjää. Yhteensä eri asiantuntija-arviot huomioon ottaen Tampereella voidaan arvioida olevan vähintään runsas 1000 suonensisäisesti huumeita käyttävää. Arviota voidaan vielä tarkastella vertaamalla sitä Tuki- ja neuvontapiste Nervin asiakkaiden lukumäärään. Nervin asiakaskunta koostuu suonensisäisesti huumeita käyttävistä. Nervi avattiin toukokuussa Vuoden 2000 alkukuukausiin mennessä siellä on asioinut yhteensä 430 suonensisäisesti huumeita käyttävää. Myös Päihde- ja sosiaalipoliklinikka Paussin lääkärin vastaanottamien asiakkaiden määrän äkillinen kasvu kertoo osaltaan huumeiden käyttäjien määrän kasvusta. Vuonna 1998 Paussin lääkärillä oli noin 300 oma-aloitteisesti vastaanotolle hakeutunutta asiakaskäyntiä, seuraavana vuonna vastaavia asiakaskäyntejä oli noin tuhat. Paussin lääkärin asiakkaat ovat enimmäkseen (76% vuonna 1999) huumeiden ja lääkkeiden käyttäjiä, joista suuri osa on aktiivisessa käyttövaiheessa ilman lopettamismotivaatiota. Päihdetyön asiantuntijaseminaarissa tuli esille myös huumekäytön uusia piirteitä. Huumekäyttö on vakiintunut elämäntavaksi osalle nuorista muutama vuosi sitten. Tyypillinen käyttäjä on nyt iältään vuotias ja myös näin ollen parhaassa hedelmällisyysiässä. Nuoret huumeperheet on suhteellisen uusi ilmiö, joka tulee laajenemaan lähivuosina. Myös käyttäjien keski-ikä tulee nousemaan, eikä huumekäyttö enää ole nuorten ongelma. Toistaiseksi enemmistö huumeiden käyttäjistä on aloittanut käytön alkoholilla. Uusi ilmiö on hyvin nuorten, vuotiaiden siirtyminen nopeasti tai suoraan suonensisäisten huumeiden käyttöön, jolloin myös käytön tuomat terveyshaitat tulevat hyvin nuorena, jopa alle 18-vuotiaana. Tämä tullee yleistymään lähivuosina. Lisäksi osa nuorista käyttää huumeita, erityisesti ekstaasia ja muita ns. design-huumeita, osana kulutuskäyttäytymistä. Huumetta käytetään esimerkiksi teknoraveissa tai muissa vapaa-ajanvieton tilanteissa. Suhtautuminen yleensä suun kautta nautittaviin huumeisiin on myönteistä ja yksilönvapautta korostavaa. Tämäntyyppisen huumekäytön voidaan olettaa lisääntyvän vielä lähivuosina, mutta käytön määrää on mahdoton arvioida muutoin kuin suhteessa kannabiksen käyttöön. Kannabiksen kokeilun ja käytön yleistyessä myös design-huumeiden käyttö lisääntyy. Tamperelainen ilmiö on buprenorfiinin valta-asema huumemarkkinoilla. Buprenorfiini on opioidi, joka on tarkoitettu vaikeiden kiputilojen hoitoon

18 (buprenorfiinia sisältävät lääkevalmisteet ovat nimeltään Temgesic ja Subutex). Buprenorfiinia käytetään myös opiaattivieroitushoidossa. Amfetamiini on toistaiseksi Tampereella, kuten koko maassa, kannabiksen jälkeen eniten käytetty huumausaine. Opioideista Tampereella valta-asemassa on buprenorfiini, kun taas pääkaupunkiseudulla ja Turussa käytetään eniten heroiinia. Buprenorfiini aiheuttaa riippuvuutta, mutta sen tuomat sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat pienempiä kuin heroiinin. Tosin Tampereen huumemarkkinoiden tilanne tässä suhteessa saattaa muuttua muutamassa viikossa heroiinin suuntaan. 2.3 Nuorten päihdekäyttö kyselytutkimusten mukaan Lyhyesti: Tamperelaisnuorten keskuudessa tehtyjen Mieskolaisen (1992) ja Rimpelän (2000) kyselytutkimusten mukaan päihdekäyttö nuorten keskuudessa on lisääntynyt koko 1990-luvun. Alkoholin humalahakuinen juominen on lisääntynyt. Huumeiden, lähinnä kannabiksen, kokeilut ovat lisääntyneet 1990-luvun alusta vuosikymmenen loppuun mennessä huomattavasti. Joka viides lukiolainen on kokeillut kannabista. Ammattioppilaitosten opiskelijoiden keskuudessa kyselyjä ei ole tehty. Alkoholin ja tupakan käytön sekä huumekokeilujen yhteys tulee tutkimuksissa selvästi esiin. Juha Mieskolainen teki 1992 tutkimuksen nuorten huumeiden käytöstä Tampereella (Mieskolainen, 1992). Selvitys perustui kouluissa tehtyyn kyselyyn ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten haastatteluihin. Kyselyaineistoon kuului myös joukko Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja työvoimatoimiston asiakkaita. Kyselyyn osallistuneiden ikähaarukka oli vuotta. Vuonna 1992 huumeita oli tarjottu 20 prosentille kyselyyn osallistuneista ja niitä ilmoitti kokeilleensa 6,6 prosenttia kaikista. Vajaa puolet ilmoitti kokeilleensa uudelleen ensikokemuksen jälkeen ja alle prosentti ilmoitti jatkaneensa käyttöä yli 10 kertaa. Mieskolainen totesi huumeiden kokeilun ja säännöllisen alkoholinkäytön välillä olevan selvä yhteys. Huumeiden kokeilijoista 59 prosenttia ilmoitti käyttävänsä alkoholia vähintään kerran viikossa, kun kaikista kyselyyn osallistuneista viikoittain juovia oli 13 prosenttia. Mieskolainen totesi johtopäätöksenään, että vaikka huumeiden tarjonta Tampereella oli lisääntynyt edelliseen vuosikymmeneen (vertailuvuosi 1985) verrattuna, nuorten päihdekulttuurissa oli alkoholilla silti keskeisin sija. Huumeiden kokeilu jäi useimmiten yhteen tai kahteen kertaan ja nuorten asenteet huumeita kohtaan olivat kielteisiä. Kokeiluaineena oli pääsääntöisesti kannabis. Tampereen peruskoulujen 8. ja 9. -luokkalaisille sekä lukion toisluokkalaisille tehdyssä Kouluterveyskyselyssä verrataan vuosia 1996, 1997 ja Kouluterveyskysely osoittaa tilanteen muuttuneen edellä kuvatusta Mieskolaisen selvityksestä. Päihteiden käyttö tamperelaisnuorten keskuudessa lisääntyi kouluterveyskyselyn vertailuvuosina edelleen, mutta huumekokeilut olivat huomattavasti suositumpia kuin Mieskolaisen tutkimuksessa (Rimpelä & al., 2000, 25-32). Ongelma on, että kyselytutkimukset on tehty ainoastaan peruskoulussa ja lukiossa. Ammatilliset oppilaitokset ja samalla suuri osa tamperelaisnuorista jäi niistä ulkopuolelle. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoululaisten päivittäinen tupakointi lisääntyi sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Vuodesta 1996

19 vuoteen 1999 päivittäinen tupakointi lisääntyi 17 prosentista 22 prosenttiin ja yhdeksännellä luokalla 22 prosentista 26 prosenttiin. Lukiossa sekä tyttöjen että poikien päivittäinen tupakointi vähentyi tytöillä 15 prosentista 13 prosenttiin ja pojilla 19 prosentista 16 prosenttiin. Nuuskaamisen osalta kehitys oli samansuuntainen. Kouluterveyskyselyssä keskityttiin alkoholin käytön osalta humalajuomiseen. Viikoittain alkoholia käyttävien määrä lisääntyi peruskoululaisten keskuudessa. Suurin lisäys oli yhdeksäsluokkalaisten poikien juomisessa. Heistä viikoittain joi vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Täysin raittiiden peruskoululaisten osuus väheni 30 prosentista 22 prosenttiin. Ainakin kerran tosi humalassa ilmoitti vuonna olleensa 52 prosenttia peruskoululaisista. Vuonna 1999 luku oli 60 prosenttia. Kerran kuukaudessa tai useammin tosihumalan ottavia oli kahdeksannen oppilaista 20 prosenttia, yhdeksännen pojista 34 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia sekä lukion pojista 26 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia vuonna Alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttö sen sijaan on peruskoulussa pysynyt suunnilleen samalla tasolla (11-13%), lukiossa yhteiskäyttö jopa väheni. Imppaamisen kokeilijoita oli peruskoulussa kuusi prosenttia vuonna Huumekokeilut nuorten keskuudessa ovat kyselyn mukaan lisääntyneet. Vuonna 1996 hieman yli puolet peruskoululaisista kertoi tietävänsä jonkun, joka oli kokeillut huumaavia aineita. Vuonna 1999 tuttaviensa kokeiluista tietävien osuus oli noussut 65 prosenttiin. Huumeita oli tarjottu vuonna prosentille yläasteen oppilaista, vuonna 1999 aineita oli tarjottu 24 prosentille. Tarjoajina olivat enenevässä määrin ystävät ja tuttavat. Marihuanaa tai hasista (kannabista) kokeilleiden peruskoululaisten osuus nousi neljässä vuodessa yhdeksästä prosentista 15 prosenttiin. Myös lukiossa kannabistuotteita kokeilleiden osuus oli kasvussa: vuonna 1996 kokeilleita oli 17 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin 20 prosenttia. Heroiinia, kokaiinia tai muita ns. vahvoja huumeita ilmoitti vuonna 1999 peruskoululaisista kokeilleensa neljä prosenttia, lukiolaisista kaksi-kolme prosenttia. Nuorten tosihumalan juomisen osuudet ovat Tampereella valtakunnallista keskitasoa. Jonkin huumaavan aineen kokeiluja puolestaan peruskoululaisilla oli eniten Rovaseudulla ja Vantaalla (25%), seuraavaksi eniten Helsingissä ja Tampereella (23%). 2.4 Päihdehaitat ja niiden kustannukset Tampereella lyhyesti: Päihteet aiheuttavat terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa päihteet aiheuttivat yli 22 miljoonan markan kustannukset vuonna Suonen-sisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa yleisen C-hepatiitin hoito on kallista. Jos HIV-epidemia leviää pääkaupunkiseudulta Tampereelle, se kasvattaa erikoissairaanhoidon kuluja noin miljoona markkaa potilasta kohti. Toimeentulotuessa päihteiden käyttö on usein osa vaikeutunutta elämäntilannetta. Lastensuojelussa 37 prosenttia huostaanotoista tehdään vanhempien päihteiden käytön takia. Raskaana olevien naisten päihteiden käyttö aiheuttaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän haittoja.

20 Päihteiden kulutuksen ja päihdehaittojen välillä on selkeä yhteys. Mitä enemmän päihteitä kulutetaan, sitä suuremmat ovat käytön aiheuttamat välittömät haitat. Päihteiden käyttö lisää terveys- ja sosiaalikuluja, rikoskontrollin kustannuksia ja omaisuusvahinkoja. Myös pitkäaikaiset haittakustannukset, kuten päihdesairastavuus ja kuolleisuus, seuraavat kulutuksen kehittymistä, tosin vuosien viiveellä. Tässä käsitellään lyhyesti päihdehaittoja ja niiden sosiaali- ja terveystoimelle aiheuttamia kustannuksia. Päihdehoidon erityispalvelujen kustannuksia käsitellään luvussa 3.1. Päihdekäytöstä aiheutuu riippuvuussairauden ohella monenlaisia terveydellisiä haittoja: psyykkisiä, somaattisia ja tartuntatauteja. Alkoholin käyttö tuo ongelmia useimmiten noin 10 vuoden viiveellä, huumeet taas joissakin tapauksissa jo muutaman kuukauden kuluttua käytön aloittamisesta. Päihteet aiheuttavat mm. sairaalahoitoa vaativia psykooseja sekä pitkäaikaisia masennustiloja ja paniikkihäiriöitä, joihin nykyiset lääkehoidot tehoavat melko huonosti. Yleinen koulu- ja työselviämistason lasku ja henkinen taantuminen edistävät sosiaalista syrjäytymistä. Impulssi- ja aggressiokontrollin heikentyminen johtaa väkivaltaan ja tapaturmiin. Sekavuus ja muistamattomuus esimerkiksi lääkkeiden väärinkäytön yhteydessä johtaa usein loukkaantumisiin, paleltumisiin tai arvaamattomaan käyttäytymiseen. Velkojen perintään liittyy pahoinpitelyjä, lisäksi itsemurhat sekä tahalliset tai puolitahalliset liika-annostelut ovat tavallisia. Likaisista huumeiden käyttövälineistä syntyvien suolitulehdusten, verenmyrkytysten, paiseiden, kuolioiden sekä luu- ja läppätulehdusten hoito on kallista ja lääketieteellisesti vaativaa. Lisäksi tarkkaa lääkeohjelmaa tarvitsevat potilaat eivät usein ymmärrä tilaansa tai poistuvat hoidosta ennenaikaisesti päihdehimon pakottamina. Uusimpana ilmiönä ovat nousseet esille väärinkäytettävien tablettilääkkeiden suonensisäisen käytön seurauksena ilmenneet verkkokalvovaurion aiheuttamat sokeustapaukset. Edellä mainituista syistä päihteet aiheuttavat päivystysasema- ja lääkäriasemakäyntejä sekä sairaanhoidon tarvetta, joka ei kuitenkaan tilastoissa kirjaudu päihde-ehtoiseksi. Terveydenhuollon piirissä päihteet aiheuttavat yhteensä noin 22,1 miljoonan markan kustannukset. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan tamperelaisia hoidettiin vuonna 1998 erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksessa päihde-ehtoisten (päädiagnoosi) sairauksien takia runsas sairaalahoitopäivää, joiden kustannus oli 12,7 miljoonaa markkaa. Sivu- ja päädiagnoosit yhteen laskien päihde-ehtoisia hoitopäiviä kertyi yli kappaletta. Sivudiagnoosina hoidettujen päihde-ehtoisten sairauksien kustannusvaikutus ei ole määritel-tävissä. Hatanpään päivystysasemalla oli vuonna 1999 yhteensä hieman yli lääkärillä käyntiä. Arvion mukaan näistä oli päihde-ehtoisia 15 prosenttia. Päihteiden aiheuttamien käyntien kustannus oli 4,3 miljoonaa markkaa. Lääkä-riasemilla lääkärikäyntejä oli vuonna 1999 yhteensä , joista päihde-eh-toisia voidaan arvioida olevan 7-8 prosenttia. Näiden käyntien kustannus on noin 5,1 miljoonaa markkaa. Huumeneuloista ja seksikontakteista tarttuvan B-hepatiitin leviäminen näyttää Tampereen seudulla pysähtyneen. B-hepatiitti-rokotukset aloitettiin vuonna Sen sijaan uusia, verikontaktivälitteisiä C-hepatiittitapauksia ilmaantuu tasaisella vauhdilla myös terveysneuvonnan piirissä olevien keskuudessa. Tämä vaatii valmistautumaan HIV -epidemian tuloon, vaikka tämän suunnitelman kirjoitus-vaiheessa Tampereella syntyneitä HIV -tartuntoja ei

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut. Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä

Asiantuntijapalvelut. Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä Asiantuntijapalvelut Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä Asiantuntijapalvelujen henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa:

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa: Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto Lausunto 1 (5) 28.8.20 1 1 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestint ministeri PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi laura.north@lvm.fi LVM lausuntopyynt 8.8.2011,

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen.

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen. PKC GROUP II,, P yt kirja 112012 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika: Paikka: L sn : 4.4.2012, klo13.00 P rssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Kokouksessa olivat l sn kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tulevaisuus turvassa!

Tulevaisuus turvassa! Anneli Manninen, Tarja Meristö & Jukka Laitinen T ärkeimmiksi muutosvoimiksi nousevat teknologian avaamat uudet mahdollisuudet sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Turvallisuusalan osaamistarpeista

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla

Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla Hanna Tuohimaa, Tarja Meristö, Mirkka Pirilä (toim.) Häiriö polulla NV-perheiden hyvinvointipolun nykytilanne ja haasteet Länsi-Uudellamaalla iaroea JrihAISrT iaroea mrbiicatilks NV eannaquohimaaiqarjajerist

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) Y-tunnus 0841066-1 VARSINAINEN YHTI KOKOUS. Aika ja paikka. 1. Kokouksen avaaminen. 2. Kokouksen j rjest ytyminen

ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) Y-tunnus 0841066-1 VARSINAINEN YHTI KOKOUS. Aika ja paikka. 1. Kokouksen avaaminen. 2. Kokouksen j rjest ytyminen ATRIA OYJ P YT KIRJA 1/2011 1 (6) VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika ja paikka L sn 29.4.2011 klo 13.00, Finlandia-talo osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki niluetteloon (liite 1) merkityt osakkeenomistajat,

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, Kauppatieteet 5.9.2012, informaatikko Maarit Putous Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä Yliopiston toiminta perustuu tieteelliseen tietoon,

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) j rjest laskuvarjourheilun avoimet SM-kilpailut. J rjestelyt toteutetaan Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL)

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Seuraavien 25 vuoden keskeinen haaste on puolittaa maailman k yhyys.

Seuraavien 25 vuoden keskeinen haaste on puolittaa maailman k yhyys. 952948_FI 04-08-2003 09:28 Pagina 2 Seuraavien 25 vuoden keskeinen haaste on puolittaa maailman k yhyys. Me t h n pyrkiv t aikuiset emme varmastikaan n e toimintamme lopputulosta, vaan lastemme on jatkettava

Lisätiedot

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24 Laatimispvm: 13.6.2014 Rekisterin nimi Rekisterinpitäjä Kokkolan terveyskeskuksen päihdetyön rekisteri Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi PL

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin kuvaus

Pakka-toimintamallin kuvaus Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

KOTKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 ( 10 ) Läsnä Rönkä Kaisa jäsen, kokouksen puheenjohtaja von Hertzen Ulla-Maija.

KOTKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 ( 10 ) Läsnä Rönkä Kaisa jäsen, kokouksen puheenjohtaja von Hertzen Ulla-Maija. KOTKAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 12.10.2011 klo 17-18.45 Paikka Kotkan seurakuntakeskus kokoushuone 1 Läsnä Rönkä Kaisa, kokouksen puheenjohtaja von Hertzen Ulla-Maija Holmberg

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous

Pohjanmaan kautta. Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talviaktiviteetit Kulttuuri ja tapahtumat Majoitus ja ruokailu Perhe ja hyvinvointi Kokous Talvi 2006-2007 Tervetuloa Pohjan maalle! Tule Sinäkin Pohjanmaalle! Kulttuuria ja hemmottelua Perhelomat Talviloma

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Ikäihmisten kotona asumista tukeva osaaminen

Ikäihmisten kotona asumista tukeva osaaminen Teemu Santonen, Minna Zechner, Tapio Myllymaa & Pirja Fagerlund Tämä raportti kokoaa yhteen satojen työelämän asiantuntijoiden näkemykset vaihtoehtoisista tulevaisuuden kuvista ja niihin liittyvistä koulutuksen

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) Terveyslautakunta Tja/9 23.08.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) Terveyslautakunta Tja/9 23.08.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) 226 Lausunto aloitteesta syntyvyyden lisäämisestä HEL 2011-001627 T 06 00 00 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti Kuntayhtymähallitus 27 22.02.2011 Ympäristöterveydenhuoltojaosto 10 30.03.2011 Kuntayhtymähallitus 59 26.04.2011 Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti 9/11/02/07/2011

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot