Maankäyttösopimus koskien tonttia

Transkriptio

1 Maankäyttösopimus koskien tonttia Sopijaosapuolet: a) Joensuun kaupunki (Y- tunnus ) PL Joensuu Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.xx.xxxx (dnro / ) (Myöhemmin tässä sopimuksessa Kaupunki) b) Euroopan metsäntutkimuksen tukisäätiö (Y-tunnus: ) Kauppakaari 1, Joensuu (Myöhemmin tässä sopimuksessa Maanomistaja) c) YIT Rakennus Oy Kauppakatu 23 a Joensuu (Myöhemmin tässä sopimuksessa Yhtiö) (esisopimus kiinteistökaupasta Euroopan metsäntutkimuksen tukisäätiön kanssa; joka valtuuttaa asemakaavan muutoksen hakemiseen ja maankäyttösopimuksen neuvotteluun) 2. Sopimusalue Sopimus koskee Maanomistajan omistamaa asemakaavan mukaista tonttia , jonka pinta-ala on 3178 m 2 ( Sopimusalue ). Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan Sopimusalueen nykyinen kaavoitustilanne Sopimusalueella on voimassa Joensuun kaupunginvaltuuston vuonna 1982 hyväksymä asemakaava nro 947. Alue on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), jolla tehokkuusluku e=0,9. Tehokkuusluvulla ilmaistaan rakennusoikeuden määrä suhteessa tontin pinta-alaan. Tämän 3178 m² suuruisen tontin nykyinen rakennusoikeus on noin 280 k-m². Kerrosluku on. 4. Asemakaavan muutosehdotus nro 1712 (Torikatu 34) Asemakaavaehdotuksessa Sopimusalueen tontti osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Uudisrakentamiseen osoitetun rakennuksen kerrosluku on VI. Tontin pinta-ala on 3178 m². Kaavakartalla lukuna ilmoitettu tontin rakennusoikeus on 800 k-m².

2 Kaavakartalle merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä: Pihakannen ja rakennusten alle sijoittuvat pysäköintitilat Pihakannen alle johtavan ajoluiskan Talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin Sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä Muuntamotilat. Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. Tontin rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksen myötä 2990 k-m².. Sopimuksen tarkoitus Kaupunki ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun mukaisesti tällä sopimuksella asemakaavaehdotuksen nro 172 mukaisesta sopimuksen kohteen toteuttamisesta ja Maanomistajan osallistumisesta kaavamuutosaluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin ja aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimus on neuvoteltu kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittiseen ohjelman (KV ) ja kaupunginhallituksen päättämien maankäyttökorvauksen laskentaperusteiden (KH ) pohjalta. Toimivalta asemakaavan hyväksymisessä on maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 2 :n mukaisesti kaupunginvaltuustolla eikä tämä sopimus rajaa millään tavoin valtuuston toimivaltaa asiassa.. Kunnallistekniikan järjestäminen.1 Kaupungin kunnallistekniikan ja katualueiden rakentaminen Sopimusalueen toteuttamiseksi ei ole tarpeen rakentaa uutta Kaupungin kunnallistekniikkaa eikä katu- tai muita yleisiä alueita..2 Vesi- ja jätevesihuollon järjestäminen Maanomistajalla on velvollisuus liittyä kaupungin vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin elleivät Kaupunki ja Maanomistaja vesihuoltolain puitteissa erikseen toisin sovi. Kaupunki perii sopimuksen kohteena olevalta alueelta normaalin taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi- ja jätevesimaksut.

3 .3 Hulevedet Maanomistaja vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Jos hulevesiä ei voida hoitaa kiinteistöllä, kiinteistön tulee liittyä kaupungin tai vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmään sen mukaan kuin siitä yleisesti säädetään..4 Johtojen ja laitteiden siirtäminen Maanomistaja sopii sopimuksen kohteena olevalla alueella johtojen, kaapelien ja putkien sekä niihin liittyvien laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvista kustannuksista johtojen, kaapeleiden ja putkien omistajien kanssa. Kaupunki ei osallistu mahdollisiin siirtokustannuksiin.. Rasitteet Sopimusalueen mahdollisista rakentamisesta aiheutuvien rasitteiden perustamisesta vastaa Maanomistaja.. Pysäköinnin järjestäminen Maanomistaja on velvollinen järjestämään uuden asemakaavan vaatimat pysäköintipaikat omalle tontilleen. 7. Maankäyttösopimuskorvaus Yhtiö osallistuu asemakaavan nro 1712 muutosalueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin kustannuksiin maksamalla Kaupungille maankäyttösopimuskorvauksena satakuusikymmentäkahdeksantuhatta satakaksikymmentäviisi (18 12) euroa. Yhtiö maksaa korvauksen Kaupungille 30 päivän kuluessa asemakaavan voimaan tulosta (korvauksen eräpäivä). Maankäyttösopimuskorvaus ei sisällä mahdollista kaavoituksen erikseen laskuttamaa kaavoitusmaksua. 8. Sopimuksen siirtäminen ja sopimuksen kohteen edelleen luovuttaminen Maanomistaja vastaa tämän sopimuksen velvoitteiden toteuttamisesta myös sopimuksen kohteena olevan kiinteistön/määräalan, sen osan tai kiinteistön/määräalan hallintaan oikeuttavien osakkeiden osalta, jotka se luovuttaa kolmannelle. Kyseiseen luovutuskirjaan on otettava tämän sopimuksen mukaiset ehdot siten, että tämän sopimuksen mukainen

4 korvaus ja muut mahdolliset saatavat maksetaan sopimusrikkomuksen tapahtuessa Kaupungille. Maanomistaja on velvollinen ilmoittamaan luovutuksesta kuukauden sisällä kirjallisesti kaupungingeodeetille (Kaupunkirakennepalvelut/Maaomaisuus Muuntamontie, Joensuu) Maanomistaja vastaa viime kädessä tämän sopimuksen velvoitteista, kunnes se on todistettavasti osoittanut kaupungille, että vastuu velvoitteista on siirtynyt luovutuksensaajalle ja Kaupunki on siirron hyväksynyt. 9. Vakuus Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Yhtiö luovuttaa Kaupungille euron suuruisen vakuuden sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Vakuuden tulee olla pankkitakaus tai muu kaupungin hyväksymä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes maankäyttösopimuskorvaus on maksettu. Vakuus vapautuu, kun maankäyttösopimuskorvaus on maksettu kokonaisuudessaan. Kaupunki luovuttaa vakuuden takaisin Yhtiölle, mikäli sopimus raukeaa. 10. Viivästyskorko Mikäli kohdassa 7 sovittua korvausta korkoineen ei kokonaan makseta eräpäivään mennessä, on Maanomistaja velvollinen suorittamaan viivästyneelle määrälle korkolain 4 :n 1. momentin mukaista viivästyskorkoa aina maksupäivään asti. 11. Sopimuksen voimaantulo, sitovuus ja raukeaminen Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituksin. Mikäli asemakaavan muutos nro 1712 tulee voimaan sisällöltään olennaisesti toisenlaisena, kuin se on ollut tätä sopimusta laadittaessa, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan uuden sopimuksen. Uusi sopimus laaditaan tämän sopimuksen ehtojen mukaisena voimaan tullutta kaavaa vastaavaksi. Tämä sopimus purkautuu, mikäli Joensuun kaupunginvaltuusto ei hyväksy kohdassa 4 tarkoitettua asemakaavaa tai asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan mahdollisen muutoksenhaun johdosta. Osapuolet sopivat, että maankäyttösopimuksen purkautuessa edellä mainitulla tavalla ei korvauksia suoriteta puolin eikä toisin ja annettu vakuus raukeaa.

5 12. Sopimuksen liitteet Tämän sopimuksen liitteitä ovat: LTE 1: Asemakaavamuutosehdotuksen kartta merkintöineen 13. Sopimuksen jakelu Tätä sopimusta on tehty kolme (3) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.. Sopimuksen hyväksyminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen Hyväksymme tämän sopimuksen ehdot ja sitoudumme noudattamaan niitä. Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Joensuussa kuun päivänä JOENSUUN KAUPUNKI Anu Näätänen kaupunkiympäristöjohtaja Kalle Sivén kaupungingeodeetti YIT Rakennus Oy Euroopan metsäntutkimuksen tukisäätiö

6 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu VI IV I IV IV IV IV kt kt Konservatorio SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU RANTAKATU TORIKATU lpa VI VI ik-1 p le kt a lpa-ajo AL LTE 1 1 /

7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE 1 2 / AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. TORIKATU 800 VI Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Tontin/Rakennuaikan numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema Rakennusala. 8 kt Rakennusala, jolle saa sijoittaa katoksen. a Auton säilytyaikan rakennusala. lpa Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska.

8 LTE 1 3 / lpa-ajo Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa pihakannelle johtavan ajoluiskan Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ik Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Katu. p Pysäköimiaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Ylimmän kerroksen julkisivun tulee olla erilainen kuin muiden kerrosten julkivut. 3. Ensimmäisen kerroksen parvekkeet tulee toteuttaa erilaisina kuin muut parvekkeet esim. terassimaisina ratkaisuna. Ensimmäisen kerroksen julkisivu suositellaan rakennettavan poikkeavana muusta julkisivusta. 4. Parvekkeet saavat ulottua istutettavalle alueen osalle enintään 2, metriä julkisivupinnasta lukuun ottamatta ik-1 -merkinnällä osoitettua rakennusalan sivua. Kadulle avautuvat parvekkeet on lasitettava.. Pääsisäänkäynneistä tulee olla esteetön kulkuyhteys kadulle ja piha-alueelle.. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 7. Pihakansi on toteutettava ilmeeltään vehreänä. Leikki- ja oleskelualueeksi on varattava yhtenäistä istutuksin tai muutoin rajattua ulko-oleskelutilaa vähintään 7, % tontin pinta-alasta. 8. Alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa tontille siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy.

9 LTE 1 4 / 9. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa toteuttaa: - Pihakannen ja rakennusten alle sijoittuvat pysäköintitilat - Pihakannen alle johtavan ajoluiskan - Talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin - Sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä - Muuntamotilat. Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. 10. Rakennusten ensimmäisen asuinkäytössä olevan kerroksen ohjeellinen korkeusasema on vähintään +82,0 mmpy. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ap/0 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ap/70 k-m2. Asuminen: 1 ap/100 k-m2. Opiskelija-asuminen: 1 ap/110 k-m2. Palveluasuminen: 1 ap/190 k-m2. Asumisen vieraaikat: 1 ap/alkava 100 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap/tontti 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 3. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 4. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varauutkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista.

10 LTE 1 / POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp/0 k-m2. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp/0 k-m2. Asuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto. Palveluasuminen: 1 ppp/80 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

11 LTE 1 / Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 4 a :n (323/20) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä aupunginlakimies Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU kaupunginosan korttelin osan asemakaavan muutos TORIKATU 34 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen /1712 Kaavoituäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Sanna Seppänen/Liisa Lampilahti