Maankäyttösopimus koskien tonttia

Transkriptio

1 Maankäyttösopimus koskien tonttia Sopijaosapuolet: a) Joensuun kaupunki (Y- tunnus ) PL Joensuu Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.xx.xxxx (dnro / ) (Myöhemmin tässä sopimuksessa Kaupunki) b) xxxxxx (xxxxxx-xxxx) xxxxxx (xxxxxx-xxxx) xxxxxxx Joensuu (Myöhemmin tässä sopimuksessa Maanomistaja) c) Rakennus Hassinen Oy (Y-tunnus ) Kutterikuja 1 B JOENSUU (Myöhemmin tässä sopimuksessa Yhtiö) (esisopimus kiinteistökaupasta xxxxx:n kanssa; joka valtuuttaa asemakaavan muutoksen hakemiseen ja maankäyttösopimuksen neuvotteluun) 2. Sopimusalue Sopimus koskee Maanomistajan omistamaa asemakaavan mukaista tonttia , jonka pinta-ala on 1004 m 2 ( Sopimusalue ). Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan Sopimusalueen nykyinen kaavoitustilanne Sopimusalueella on voimassa Joensuun kaupunginvaltuuston vuonna 1990 hyväksymä asemakaava nro Alue on asemakaavassa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolla tehokkuusluku e=0,2. Tehokkuusluvulla ilmaistaan rakennusoikeuden määrä suhteessa tontin pinta-alaan. Tämän 1004 m² suuruisen tontin nykyinen rakennusoikeus on 21 k-m². Kerrosluku on. 4. Asemakaavan muutosehdotus nro 12 (Kukkolankatu ja 8) Asemakaavaehdotuksessa Sopimusalue on osa uutta tonttia ja asuinkerrostalojen korttelialuetta, AK. Tontin pinta-ala on 294 m² ja kerrosluku V. Kaavakartalla lukuna ilmoitettu tontin rakennusoikeus on 30 k-m².

2 Kaavakartalle merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä: ajoluiskat, pysäköintiin liittyvät tilat, katokset ja jätekeräyspisteen pysäköintitasojen rakennusalalle talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 0 k-m 2 sekä niihin liittyvät kulkutiet rakennuksen ullakolle. Asumista palvelevia aputiloja, kuten varastotiloja, rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. Kaavamuutos mahdollistaa merkittävästi tehokkaamman kerrostalorakentamisen jakautuen kahden nykyisen omakotitontin ja kaupungin omistaman puiston alueelle. Tonttitehokkuus kaavassa osoitetulla tontilla on e= noin 1,4. Sopimusalueen rakennusoikeus kasvaa täten 110 k-m 2.. Sopimuksen tarkoitus Kaupunki ja Maanomistaja sopivat maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun mukaisesti tällä sopimuksella asemakaavaehdotuksen nro 12 mukaisesta sopimuksen kohteen toteuttamisesta ja Maanomistajan osallistumisesta kaavamuutosaluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin ja aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttösopimus on neuvoteltu kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittiseen ohjelman (KV ) ja kaupunginhallituksen päättämien maankäyttökorvauksen laskentaperusteiden (KH ) pohjalta. Toimivalta asemakaavan hyväksymisessä on maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 2 :n mukaisesti kaupunginvaltuustolla eikä tämä sopimus rajaa millään tavoin valtuuston toimivaltaa asiassa.. Kunnallistekniikan järjestäminen.1 Kaupungin kunnallistekniikan ja katualueiden rakentaminen Sopimusalueen toteuttamiseksi ei ole tarpeen rakentaa Kaupungin kunnallistekniikkaa eikä katutai muita yleisiä alueita..2 Vesi- ja jätevesihuollon järjestäminen Maanomistajalla on velvollisuus liittyä kaupungin vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin elleivät Kaupunki ja Maanomistaja vesihuoltolain puitteissa erikseen toisin sovi. Kaupunki perii sopimuksen

3 kohteena olevalta alueelta normaalin taksan mukaiset vesi- ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi- ja jätevesimaksut..3 Hulevedet Maanomistaja vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Jos hulevesiä ei voida hoitaa kiinteistöllä, kiinteistön tulee liittyä kaupungin tai vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmään sen mukaan kuin siitä yleisesti säädetään..4 Johtojen ja laitteiden siirtäminen Maanomistaja sopii sopimuksen kohteena olevalla alueella johtojen, kaapelien ja putkien sekä niihin liittyvien laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvista kustannuksista johtojen, kaapeleiden ja putkien omistajien kanssa. Kaupunki ei osallistu mahdollisiin siirtokustannuksiin.. Rasitteet Kaavan mukainen rakentaminen edellyttänee pelastustien järjestämisen Niinivaarantien katualueelle. Mahdollinen rasite perustetaan kiinteistönmuodostamislain mukaisena rasitteena.. Pysäköinnin järjestäminen Maanomistaja on velvollinen järjestämään uuden asemakaavan vaatimat pysäköintipaikat omalle tontilleen.. Maankäyttösopimuskorvaus Yhtiö osallistuu asemakaavan nro 12 muutosalueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin kustannuksiin maksamalla Kaupungille maankäyttösopimuskorvauksena yhdeksäntoistatuhatta viisisataa (19 00) euroa. Yhtiö maksaa korvauksen Kaupungille 30 päivän kuluessa siitä kun asemakaavamuutos tai sen sopimusaluetta koskeva osa on saanut lainvoiman (korvauksen eräpäivä). Maankäyttösopimuskorvaus ei sisällä mahdollista kaavoituksen erikseen laskuttamaa kaavoitusmaksua. 8. Sopimuksen siirtäminen ja sopimuksen kohteen edelleen luovuttaminen Maanomistaja vastaa tämän sopimuksen velvoitteiden toteuttamisesta myös sopimuksen kohteena olevan kiinteistön/määräalan, sen osan tai kiinteistön/määräalan hallintaan oikeuttavien osakkeiden osalta, jotka se luovuttaa kolmannelle. Kyseiseen luovutuskirjaan on otettava tämän sopimuksen mukaiset ehdot siten, että tämän sopimuksen mukainen korvaus ja muut mahdolliset saatavat maksetaan sopimusrikkomuksen tapahtuessa Kaupungille.

4 Maanomistaja on velvollinen ilmoittamaan luovutuksesta kuukauden sisällä kirjallisesti kaupungingeodeetille (Kaupunkirakennepalvelut/Maaomaisuus Muuntamontie, Joensuu) Maanomistaja vastaa viime kädessä tämän sopimuksen velvoitteista, kunnes se on todistettavasti osoittanut kaupungille, että vastuu velvoitteista on siirtynyt luovutuksensaajalle ja Kaupunki on siirron hyväksynyt. 9. Vakuus Yhtiöltä ei vaadita vakuutta, koska korvaussumma ei ole suuruudeltaan merkittävä ja maankäyttösopimuskorvaus erääntyy maksettavaksi jo 30 päivän kuluessa asemakaavan voimaan tulosta (korvauksen eräpäivä). 10. Viivästyskorko Mikäli kohdassa sovittua korvausta korkoineen ei kokonaan makseta eräpäivään mennessä, on Yhtiö velvollinen suorittamaan viivästyneelle määrälle korkolain 4 :n 1. momentin mukaista viivästyskorkoa aina maksupäivään asti. 11. Sopimuksen voimaantulo, sitovuus ja raukeaminen Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituksin. Mikäli asemakaavan muutos nro 12 tulee voimaan sisällöltään olennaisesti toisenlaisena, kuin se on ollut tätä sopimusta laadittaessa, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan uuden sopimuksen. Uusi sopimus laaditaan tämän sopimuksen ehtojen mukaisena voimaan tullutta kaavaa vastaavaksi. Tämä sopimus purkautuu, mikäli Joensuun kaupunginvaltuusto ei hyväksy kohdassa 4 tarkoitettua asemakaavaa tai asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan mahdollisen muutoksenhaun johdosta. Osapuolet sopivat, että maankäyttösopimuksen purkautuessa edellä mainitulla tavalla ei korvauksia suoriteta puolin eikä toisin. 12. Sopimuksen liitteet Tämän sopimuksen liitteitä ovat: LTE 1: Asemakaavamuutosehdotuksen kartta merkintöineen 13. Sopimuksen jakelu Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.

5 14.Sopimuksen hyväksyminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen Hyväksymme tämän sopimuksen ehdot ja sitoudumme noudattamaan niitä. Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Joensuussa kuun päivänä JOENSUUN KAUPUNKI Anu Näätänen kaupunkiympäristöjohtaja Kalle Sivén kaupungingeodeetti RAKENNUS HASSINEN OY Tuomo Hassinen xxxxxxx

6 Soan Tonttulankatu I I I I IV NNIVAARANTIE KUKKOLANKATU 30 le py-2 V NNIVAARA AK VP

7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK VP Asuinkerrostalojen korttelialue Puisto m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. N 84 KUKKOLANKA 30 V Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Rakennusala. py Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa pysäköintitasoja luvun osoittama määrä.

8 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Katu Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Asuinrakennuksen julkisivut on tehtävä lämminhenkisellä, Niinivaaran 190-luvun kerrostaloihin soveltuvalla värityksellä ja materiaalilla, kuten roiskerappauksella. Väritys on tehtävä siten, että rakennus hahmottuu Kukkolankadun puoleisesta päädystä nelikerroksisena ja Niinivaarantien puoleiselta sivulta viisikerroksisena. Asuinrakennuksen on hahmotuttava yhtenäisenä kokonaisuutena. 2. Asuinrakennukseen saa tehdä harjakaton, joka noudattaa korttelin 84 viisikerroksisen kerrostalon kattokaltevuutta. Tällöin harjakaton sisäpuolista tilaa saa käyttää ullakkona. Muuta kattomuotoa käytettäessä ei rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle saa toteuttaa ullakkoa. 3. Rakennuksen ensimmäisen varsinaisen kerroksen, leikki- ja oleskelualueiden sekä ylemmän pysäköintitason likimääräinen korkeusasema on +99,0 mmpy. Tämän korkeusaseman alapuolella sijaitseviin tiloihin ei saa sijoittaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja eikä näitä tiloja lasketa myöskään kerrosalaksi. 4. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa.. Muut kuin leikki- ja oleskelualueelle avautuvat parvekkeet on lasitettava liikennemelun vuoksi.. Leikki- ja oleskelualueet sekä pysäköintitasojen rakennusalat on aidattava ympäröiviä alueita vasten korttelin ja tontin kokonaisuuteen soveltuvalla pensasaidalla, aidalla, tukimuurilla tai muulla rakenteella.. Istutettavina puina ja pensaina on käytettävä suurikokoisia taimia ja niille on varattava riittävän suuri kasvualusta. Niinivaarantien puurivi on istutettava lehmuksista. 8. Pysäköintitasojen rakennusalalle saa sijoittaa pysäköintitasojen lisäksi ajoluiskan, katoksia, porrashuoneen ja jätekeräyspisteen. 9. Tontille saa tehdä kaksi ajoneuvoliittymää Kukkolankadulta. Lisäksi saa tehdä tarvittavat jalankulun ja pyöräilyn liittymät ajoneuvoliittymäkiellon sitä estämättä.

9 10. Tarvittavat pelastustiet on järjestettävä katualueen kautta. 11. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä: - ajoluiskat, pysäköintiin liittyvät tilat, katokset ja jätekeräyspisteen pysäköintitasojen rakennusalalle - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin - sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - Asumista palvelevia yhteistiloja enintään 0 kerrosneliömetriä sekä niihin liittyvät kulkutiet rakennuksen ullakolle. - Asumista palvelevia aputiloja, kuten varastotiloja, rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: Asuminen: Opiskelija-asuminen: Palveluasuminen: Asumisen vieraspaikat: kuitenkin vähintään 1 ap/0 k-m2 1 ap/0 k-m2 1 ap/8 k-m2 1 ap/110 k-m2 1 ap/190 k-m2 1 ap/alkava 100 k-m2, 2 ap/tontti Autopaikkojen laskennassa käytetään kaavakarttaan merkittyä rakennusoikeutta. 2. Kohteen sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. 3. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: Asuminen: kuitenkin vähintään Palveluasuminen 1 ppp/0 k-m2 1 ppp/0 k-m2 1 ppp/40 k-m2 1 ppp/asunto 1 ppp/80 k-m2 Polkupyöräpaikkojen laskennassa käytetään kaavakarttaan merkittyä rakennusoikeutta.

10 2. Polkupyöräpaikat on toteutettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väyliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

11 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 4 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Niinivaaran () kaupunginosan korttelin 84 osan sekä virkistys- ja katualueen asemakaavan muutos. KUKKOLANKATU ja 8 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen /12 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti