POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 3 /2008 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Torstai klo Kokouspaikka: Hotelli Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7, Helsinki KOKOUKSEN AVAUSPUHEENVUORON ENNEN VIRALLISTEN KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYÄ PITI ALUEKEHITYSJOHTAJA JUSSI YLI-LAHTI TYÖ- JA ELINKEINOMISTERIÖSTÄ (asiaan liittyvä esittelymateriaali on jaettu pöytäkirjan mukana) Käsitellyt asiat 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN...4 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA...5 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖN KOKOONPANOSSA...6 4) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN...7 5) P-S EAKR OHJELMAN TILANNEKATSAUS...8 6) KATSAUS ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN HOITOON OSOITETUN KANSALLISEN VARAUKSEN (3%) KÄYTTÖÖN OHJELMA-ALUEELLA ) ESR OHJELMAN TILANNEKATSAUS ) MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TILANNEKATSAUS ) YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA EU:N RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN TOTEUTUKSESSA ) EAKR TOIMENPIDEOHJELMIEN ARVIOINTISUUNNITELMA ) OHJELMAKAUDEN SULKEMINEN ) ERITYINEN ESITTELY/ KESKUSTELUTEEMA: KANSANTALOUDEN YLEISET NÄKYMÄT JA TYÖMARKKINATILANNE ) LAPPI TYÖRYHMÄN RAPORTTI ) MUUT ESILLE OTETUT ASIAT ) SEURANTAKOMITEAN SEURAAVA KOKOUS...29

2 2 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 3/2008 Aika: Torstai klo Paikka: Hotelli Scandic Grand Marina, Helsinki Osallistujat: Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, TEM Varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti, TEM Jäsenet: opetusneuvos Juhani Dammert, neuvotteleva virkamies Merja Niemi, OPM neuvotteleva virkamies Juha Majanen, VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM vt. tiejohtaja Tuomo Kanniainen, LVM/Oulun tiepiiri ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM hallitusneuvos Eeva-Liisa Koivuneva, neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen, TEM ylitarkastaja Jorma Keva, YM johtaja Leila Helaakoski, P-P:n TE-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ympäristökeskus osastopäällikkö Kauko Kunnari, Lapin lääninhallitus maakuntajohtaja Altti Seikkula, Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto ohjelmapäällikkö Anne Pesola, Keski-Pohjanmaan liitto toimistosihteeri Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto kehittämisjohtaja Maiju Hyry, Lapin liitto vt. maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh. joht. Raili Myllylä, Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaja Keijo Sahrman, Suomen kuntaliitto toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry projektipäällikkö Tarja Sanila, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) toimiston päällikkö Hilkka Jämsä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluejohtaja Seppo Wikström, SAK ry järjestösihteeri Pekka Salmi, STTK ry järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS

3 3 aluepäällikkö Tuula Leskinen, aluepäällikkö Merja Ylönen, Suomen luonnonsuojeluliitto Komission edustajat: Virve Vimpari, Euroopan komissio, DG REGIO Läsnäolo-oikeus: Seurantakomitean sihteeristön edustajat (muut kuin seurantakomiteaan jo kuuluvat) Johanna Osenius, TEM (varalla Marja Taskinen) Maire Mäki/TE-keskus, to (varalla Tuija Johansson) Terho Liikamaa/TE-keskus, yo (varalla Raimo Mäntyniemi) Timo Keskinen/TE-keskus, mo (varalla Pekka Selkälä) Eine Kela-Löytynoja/ympäristökeskus (varalla Seppo Lamminen) Satu Huikuri/lääninhallitus, sivistysos.(varalla Paula Lohikoski) Seppo Suorsa/lääninhallitus, sos- ja terveysos. (varalla Marja Kivekäs) Minna HIetanen/Lapin liitto (varalla Pirjo Järvelä) Heikki Laukkanen/P-P:n liitto (varalla Auli Suorsa) P-S EAKR ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala Muut läsnä olevat: finanssineuvos Hannu Jokinen, VM ( 12 alustaja) Tutkija Tuomas Kallio, Suomen ympäristökeskus ( 9 alustaja) PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty ALLEKIRJOITUS Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä JA VARMENNUS Seurantakomitean puheenjohtaja ( 1-8) Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti ( 9-15) Seurantakomitean varapuheenjohtaja Maakuntajohtaja Altti Seikkula Seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

4 4 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityslista työjärjestykseksi.

5 5 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanoon on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä tehty varapuheenjohtajuutta koskeva muutos, joka aiheutuu työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta. Lisäksi on päätöksellä tehty ao. edustettuina olevien tahojen esityksestä kolme jäsenmuutosta. Entinen varapuheenjohtaja Teollisuusneuvos Antti Valle Uusi varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Entinen jäsen Lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari Lapin lääninhallitus Maakuntajohtaja Pentti Lampinen Pohjois-Pohjanmaan liitto Aluejohtaja Matti Viitanen SAK, Lapin aluepalvelukeskus Uusi jäsen Osastopäällikkö Kauko Kunnari Lapin lääninhallitus Vt. maakuntajohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitto Aluejohtaja Seppo Wikström SAK, Lapin aluepalvelukeskus Jatkossa komission edustajan Elina Hakonen-Meddingsin tilalta seurantakomitean kokouksiin osallistuu hänen seuraajansa Virve Vimpari. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

6 6 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖN KOKOONPANOSSA TE-keskusten maaseutuosastojen edustajana seurantakomitean sihteeristöön kokouksiin osallistuu varsinaisena jäsenenä jatkossa joko Timo Keskinen tai Sirkku Wacklin (johtuen hoitovapaata koskevista työjärjestelyistä). Esitys: Seurantakomitea hyväksyy esitetyn jäsentarkennuksen sihteeristön kokoonpanoon. Päätös: Hyväksyttiin esitetty jäsentarkennus.

7 7 4) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Edellisen kokouksen (2/2008) pöytäkirja on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy pöytäkirjan. Päätös: Seurantakomitea hyväksyi kokouksen pöytäkirjan.

8 8 5) P-S EAKR OHJELMAN TILANNEKATSAUS Rakennerahasto-ohjelmien käytännön toteutus ja päätöksenteko on teknisesti mahdollistunut miltei täysimääräisesti vuoden 2008 loppupuolella. Vielä on kuitenkin havaittavissa runsaasti sekä seurantajärjestelmiin että ohjeistukseen liittyviä korjaus- /tarkennustarpeita, jotka odottavat ratkaisua, jotta tietty rutiininomaisuus käytännön hankevalmistelussa ja päätöksenteossa voidaan saavuttaa. Viimeistään vuoden 2009 alusta tulisi voida keskittyä ensisijaisesti ohjelmien sisällölliseen toteuttamiseen. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman yleistilanne (lokakuussa 2008) lyhyesti: - koko ohjelmakauden EAKR kehyksestä sidottu 14,6 % - vuosien EAKR kehyksestä sidottu 53,7 % - MYRreissä ja sihteeristöissä hyväksytty kuitenkin jo huomattavasti enemmän hankkeita, joista ei vielä virallista päätöstä EURA järjestelmän kautta ole tehty - TL 1: yritystuista suurin osa painottunut investointeihin, muut kuin yritystuet suuntautuneet painotetusti yritysten verkostoitumiseen ja pkyritysten kasvuun saattamiseen - TL 2: hankkeissa pääsääntöisesti mukana sekä koulutus-; tutkimusettä yritysosapuolet ja keskeisinä rahoituskohteita mm. erilaiset tuotekehitys- ja testausympäristöt - TL 3 toteutus painottunut toistaiseksi matkailun toimintaympäristöihin liittyviin infra- ja ympäristön parantamishankkeisiin - lokakuussa 2008 avattu erillis-/teemahakuja TL 2 (P-P ja Lappi) ja TL 3 (K-P/OPM:n hallinnonala) - kaikki ylimaakunnalliset kohdistuneet TL 2 ja liittojen rahoittamia - maksatusten osalta ei nähdä vaaraa N+2 toteutumisessa; syyskuussa 2008 tehdyn arvion mukaan vuoden 2007 EAKR kehyksestä 158 % tulee maksetuksi mennessä - äkillisistä rakennemuutosvaroista (3 %) on 75 % kohdistunut Lappiin ja 25 % Keski-Pohjanmaalle - Viestinnässä on tähän mennessä satsattu erityisesti portaaliin Seurantakomitean sihteeristö kävi läpi ohjelman toteutumistilannetta kokouksessaan Seurantakomiteassa keskusteltavaksi toivottiin ainakin seuraavia asioita: suhtautuminen infrainvestointeihin (komission edustajan Alain Roggerin esille nostama huoli /TEM vierailu ) kuntaraharahakysymys (sekä EAKR että ESR) ohjelman toteutuksen innovatiivisuus

9 9 TEMin toivottiin myös järjestävän suuraluekohtaisen vuorovaikutteisen keskustelun alueen kanssa ohjelman käytännön toteutukseen liittyvistä asioista, joihin alueelta laajempi edustus. Koordinaattori Tuija Puumala esittelee kokouksessa Pohjois-Suomen EAKR ohjelman yleiskatsauksen. Lisäksi pidetään maakuntakohtaiset katsaukset: Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen Kehittämisjohtaja Maiju Hyry Ohjelmapäällikkö Anne Pesola Esitys: Seurantakomitea merkitsee katsaukset tiedoksi sekä käy esille nostettuja asioita koskevan keskustelun. Käsittely: Tuija Puumala esitteli ohjelman yleistilanteen (kokouksessa esitetty materiaali on toimitettu pöytäkirjan mukana). Puheenjohtaja toi esille mm. seuraavaa: - Keskeisimpinä ja akuuteimpina haasteina on - tietojärjestelmien kuntoon saaminen - N+2 toteutuminen, eli 52,6 milj. julkista rahoitusta tulee olla maksettuna marraskuun 2009 loppuun mennessä - ohjeistuksen tarkistaminen (työ käynnissä) - hallintojärjestelmän uudistamisen aiheuttamat muutokset rakennerahastotoiminnassa - Myönteistä on se, että hankkeita on runsaasti Maakuntien kommenttipuheenvuoroissa korostuivat seuraavat asiat: Pohjois-Pohjanmaa/Terttu Väänänen: - hankkeiden runsaudesta johtuen paneuduttu huolellisesti nimenomaan hankkeiden valintaprosessiin, jotta valikoituvat hankkeet toteuttaisivat mahdollisimman hyvin laadittuja strategioita - kuntarahaa kertynyt tähän mennessä hyvin; kunnat eivät ole kuitenkaan jatkossa yhtä valmiita rahoittamaan hankkeita (ohjaako kuntarahan saaminen jatkossa valikoituvia hankkeita liikaa?) - hyviä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita vireillä, mutta yritykset eivät valmiita lähtemään osatoteuttajiksi yhteishankkeisiin - TL 2 syksyn 2008 haulla etsitään uusia toimijoita mukaan hanketyöhön (vakiintuneiden toimijoiden lisäksi)

10 10 - ohjelmatyö lähtenyt ihan hyvin liikkeelle - mm. P-P liitossa sisällä runsaasti maksatushakemuksia odottamassa maksatuspäätösosion valmistumista Lappi/Maiju Hyry: - ohjelmatyö on olosuhteisiin nähden ihan hyvin liikkeelle - kuntarahaa kertynyt ohjelman alkuvaiheessa hyvin, kunnat tulleet kuitenkin kriittisemmiksi - Lapissa järjestetään säännöllisesti 2 teemahakua/vuosi, jotka määritellään etukäteen, jotta toimijoilla mahdollisuus valmistautua tuleviin hakuihin - Järjestetyt teemahaut painottuneet matkailuun, hyvinvointiin ja luoviin aloihin - huolena hakemusmäärien pienentyminen (1. hakukierros 95 hakemusta, 2. hakukierrot 48 hakemusta ja 3.hakukierros 15 hakemusta) - edelliseen liittyen järjestetty tiedotuskampanja (liite joka talouteen päälehtien välissä) - tehty yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa rakennerahastotoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi verkossa - hankkeiden laatu parantunut ja koko kasvanut - panostettu valintaprosessiin Keski-Pohjanmaa/Anne Pesola: - alueen lähivuosien kehitys ollut suotuisaa - rahoitusta alueella tapahtuneisiin äkillisiin rakennemuutoksiin saatu hyvin ja prosessit hyvin hoidossa - erityisenä huolenaiheena valmistelijan arki, joka on alkuohjelmakaudesta ollut rankkaa o valmistelijalla kova paine/vastuu (valmistelijan oikeusturva?) o huomioon otettavaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta noin 50 cm pino! o hankkeiden koko suurentunut, vaatii entistä huolellisempaa perehtymistä o mm. yhteishankkeet aikaa vieviä o ohjeistuksen muutokset hankaloittaneet ja lisänneet työtä o asetettu paineita tehdä päätöksiä (sekä toimijat että TEM) vaikka ohjeet myöhään o EURA virheellisyyksien korjaaminen tärkeää o seurantatiedon keruuta ja ylläpitoa tehtävä vielä käsipelinä (seurantajärjestelmien kautta ei vielä saatavissa riittävästi mm. MYR työskentelyä varten) ViveVimpari nosti komission puolesta esille seuraavaa: - komission elvytyspaketti julki ensi viikolla - EAKR asetus ei yksiselitteisesti kiellä infrastruktuurihankkeiden rahoittamista, mutta ei tuekaan

11 11 - komission näkemys on, että vanhakantainen investointipolitiikka ei kuitenkaan ole enää Suomen osalta mahdollista (tulee olla marginaalisia toimintaa sekä selkeä yhteys saavutettavuuteen ja alueen taloudelliseen kehitykseen) Muissa puheenvuoroissa esille nousi mm. seuraavaa: OPM/Merja Niemi - hankkeisiin liittyvät tekijänoikeudet tulisi saada sekä rahoittajalle että toteuttajalle yhteisesti; nyt rajattu vain rahoittajalle (jo 4 casea oikeusprosessissa, vaikka ohjelman toteutus vasta alussa) - erityisesti yhteishankkeet hidastaneet lääninhallitusten päätöksentekon (erityisen työläitä) - EURA virheiden korjaukset tulisi saada pikaisesti kuntoon - kuntarahan kerryttämisvaateen kasaantuminen tietyille tahoille huolenaiheena (esim oman tuotannon hankkeet, joissa ei juurikaan kuntarahaa kerry) Ympäristöministeriö/Jorma Keva - kansalliseen strategian mukaan elinkeinoelämää palvelevat ja innovatiivisuutta sisältävät infrainvestoinnit mahdollisia, ja näin myös kyselijöitä informoitu Keski-Pohjanmaa/AlttiSeikkula: - Kuntarahoitus ohjelmassa korkea, mutta aina tähän asti sitä kuitenkin kertynyt riittävästi ohjelmatasolla - Valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden turvaksi kannattaisin harkita vastuuvakuutusjärjestelmän käyttöönottoa. - rakennepolitiikkaa tulee tehdä ajassa; jos riittävä tarve tulkintojen muutoksiin, tulee alueelta asettaa riittävä paine asian hoitamiselle TEM/Sirpa Hautala - olemassa olevan ohjeistuksen korjaustarpeita myös yritystukien osalta - taloudellisen tilanteen vaikutus näkynyt syyskuulta lähtien lievänä laskuna sekä jätetyissä hankemäärissä ja hankkeiden koossa Kuntaliitto/Keijo Sahrman - huoli virkamiehen asemasta tärkeä, pitää kuitenkin olla rohkeutta myös tulkita (kaikkea ei voi ohjeistaa tarkasti) - kuntien taloudellinen tilanne tulee heikkenemään loppuohjelmakautta kohti mentäessä koko ajan

12 12 Lappi/Maiju Hyry - laajakaistojen rakentamiseen liittyvän asetusmuutoksen vahva eteenpäin vieminen tärkeää TEM/Jussi Yli-Lahti/K-L Lintilä - TEM esittämässä komissiolle asetusmuutoksia liittyen laajakaistainfraan - Tekijänoikeusasiasta lähiaikoina neuvottelu TEMissä - argumentteja keskustella kuntarahasta VM:n kanssa ei tällä hetkellä ole (kuntarahaa kertynyt hyvin tähän asti) Päätös: Merkittiin tiedoksi esittelyt ja käyty keskustelu.

13 13 6) KATSAUS ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN HOITOON OSOITETUN KANSALLISEN VARAUKSEN (3%) KÄYTTÖÖN OHJELMA-ALUEELLA Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman EAKR kehyksestä varataan vuosittain 3% mahdollisten alueella tapahtuvien äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen. Näitä varoja on mahdollista käyttää myös niillä alueilla, joita ei ole nimetty varsinaisiksi kansallisiksi rakennemuutosalueiksi (jonka ehtona mm. 200 irtisanotun raja). Vuosien osalta tämä 3 % varaus on P-S ohjelmassa yhteensä 4,479 milj. (EU+valtio). Edellä mainitut varat on irrotettu alueiden käyttöön seuraavasti: 1. irrotus irrotus Lisäksi alueen käyttöön on osoitettu rahoitusta myös Manner-Suomen ESR ohjelmasta varatuista rakennemuutosvaroista sekä Lappiin myös puhtaasti kansallisia rakennemuutosvaroja. Rakennerahastoista osoitettujen rakennemuutosvarojen kohdentuminen: Kemijärven sellutehtaan lakkauttaminen EAKR + valtio 3,379 milj. ESR + valtio 1,086 milj. Lestijärven huonekalutehtaan palo EAKR + valtio 0,420 milj. ESR + valtio 0,250 milj. Atria Oy:n Kannuksen tehtaan sulkeminen EAKR + valtio 0,680milj. ESR + valtio 0,218 milj. Rakennemuutosvaroista 75 % on kohdistunut Lappiin ja 25 % Keski- Pohjanmaalle. Oulun seudun pitkään jatkuneet ICT alan työpaikkamenetykset eivät rahoitusta saaneet. Keski-Pohjanmaan liiton edustaja esittelee, mitä alueelle saaduin rakennemuutosvaroin on saatu aikaiseksi/suunniteltu tehtäväksi Keski- Pohjanmaalla. Vastaavasti Lapin liiton edustaja esittelee Kemijärven tilanteen. Seurantakomitean sihteeristö käsitteli asiaa kokouksessaan ja jätti seurantakomitean keskusteltavaksi, onko rakennemuutosvarojen (3 %) kierrättämiselle hallintoviranomaisen kautta muita varteenotettavia vaihtoehtoja. Voitaisiinko varat vapauttaa alueiden tai

14 14 kunkin maakunnan päätettäväksi ja rakennerahastoneuvottelukunta keskittyisi puhtaasti kansallisiin rakennemuutosvaroihin. Perusteluna se, että tulipaloja sattuu nyt joka puolella ja ne tulisi voida aina mitoittaa ja suhteuttaa alueen olosuhteisiin. Esitys: Seurantakomitea käy asiaa koskevan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Tuija Puumala esitteli Keski-Pohjanmaan rakennemuutosten tilanteen lokakuussa 2008 ja Maiju Hyry vastaavasti Lapin tilanteen. Keski-Pohjanmaa Tuija Puumala, Kaj Lyyski, Anne Pesola - rahoitusta tilanteiden hoitamiseen saatu hyvin ja myös prosessien hoito koettu onnistuneeksi - varat suunnattu yritysosastolle ja liitolle (EAKR) ja työvoimaosastolle (ESR) - Lestijärven kesäkuussa 2007 sattuneen tulipalon jälkeen irtisanotuista 43:sta työttömänä enää 8, muutosturvakoulutukset meneillään; koulutuksessa 18 (joista 11 yrittäjäkoulutuksessa), 2 uutta puualan yritystä perustettu alueelle ja toiminnan käynnistymiselle luodaan parasta aikaa edellytyksiä - Kannuksen Atria Oy:n 112:sta irtisanotusta työpaikan on saanut 40, koulutuksen kautta työhön sijoittunut 15 ja koulutuksessa edelleen on noin 15, osan suunnitelmat ovat vielä auki, suoraan työttömäksi tullee jäämään noin tilanteen pikainen hoitaminen ja erityisesti tukihenkilön sijoittaminen tehtaalle työntekijöitä varten on koettu tärkeäksi (ote työttömäksi jääneisiin saatava heti) - toiveena, että päätökset voitaisiin tehdä suoraan alueella hengen irtisanottujen raja kansalliseksi rakennemuutosalueeksi nimeämisen ehtona tulisi poistaa ja saada joustavaksi ja alueen tilanteen huomioon ottavaksi - hyväksi koetut syvähaastattelut eivät mahdollisia kansallisin muutosturvavaroin (rahoitettuk-p:lla maakunnan kehittämisrahalla) - riittävän turvaverkon toimivuudesta huolehdittava ja yhteistyöstä alueviranomaisten kesken - K-P:lla tarvetta siirtää hakemus ja osa rakennemuutosvaroista viranomaiselta toiselle (syntynyt jo kustannuksia, jotka eivät TEMistä saadun tulkinnan mukaan voi siirtyä hakemuksen mukana) Lappi/Kemijärvi, Maiju Hyry - irtisanottuja 225, joista noin puolet työllistynyt - työttömänä edelleen 56 - huolestuttavaa se, että vain 15 saanut uuden työpaikan Kemijärveltä; muutoinkin muuttoliike Itä-Lapista poispäin kova

15 15 - valtio panostanut hyvin tilanteen hoitamiseen; saatu monipuolisesti varoja käyttöön - alue edelleen silti valtavassa rakennemuutoksessa; vaikein tilanne on Sallan kunnassa, joka yksi Suomen pahimpia työttömyysalueita (työttömyysaste kesällä 2008 ensi kerran alle 20 %) - EAKR rakennemuutosvarat suunnattu lähes kaikki matkailukeskusten ympäristöinfran parantamiseen (mm. Salla- ja Suomutunturi) - hankkeet olivat jo valmiiksi suunniteltuja, ja pantiin täytäntöön, kun rakennemuutosvaroja saatiin käyttöön - ESR varat osoitettu työvoimaosastolle ja lääninhallituksiin (lopullisia päätöksiä ei ole kaikkien osalta vielä tehty, mahdollisesti vuoden vaihteessa) - prosessia kaikkinensa tulisi saada nopeammaksi Jussi Yli-Lahti, Kaisa-Leena Lintilä, Sirpa Hautala, Aila Ryynänen/TEM - tulisi saada aikaan tasapainoinen ohjelma rakennemuutosten hoitoon, sillä tahti tullee kiihtymään - painetta lisätä sekä kansallisia että EU ohjelmavaroja rakennemuutosten hoitoon - ministeriöpäässä käydään keskustelua kansalliseksi rakennemuutosalueeksi nimeämisen perusteista - yhteensovituselimenä toimii rakennemuutoksen reagointiryhmä - ohjelmat kirjoitettu työvoimapulan aikaan; tarvittaessa keskustellaan ohjelmien muutostarpeista Päätös: Merkittiin kuullut esitykset ja käyty keskustelu tiedoksi.

16 16 7) ESR OHJELMAN TILANNEKATSAUS Neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee Manner-Suomen ESR toimenpideohjelman toteuttamistilanteen. Pohjois-Suomen EAKR koordinaatiotyöryhmän ja seurantakomitean sihteeristön käymissä keskusteluissa esille nousi ESR:n toteutuksen kannalta mm. seuraavaa: - raportointi ja tiedonkulku valtakunnallisen osion osalta (mm. mahdollisuus saada EURAn kautta suuraluekohtaista tietoa) - kuntarahavaateen uudelleen arviointi - valtakunnallisen osion varojen suuntaamisen tarkistaminen (mm. äkillisiin rakennemuutoksiin tarvittavat ESR varat) - huoli erityisesti lääninhallitusten sidontatilanteesta - huoli N+2 toteutumisesta - tarve keskitetysti tehtävälle lainsäädäntöpohjalle (päätöksiin listattavat lait ja asetukset, joihin päätös perustuu)sekä selkokieliseen hakijalle lähetettävään ohjeistukseen Ohjelman teknisen ja sisällöllisen toteutumisen ohella on EAKR seurantakomiteassa hyvä käydä läpi ESR ohjelman toteuttamista myös yhteensovituksen näkökulmasta (ESR:n ja EAKR ohjelman toisiaan täydentävyys). Esitys: Seurantakomitea merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi sekä käy ESR ohjelman toteutukseen liittyvän keskustelun. Käsittely: Käsittelyssä nousi keskeisinä asioina esille seuraavaa: Aila Ryynänen esitteli ESR:n tilannekatsauksen - TL 1 sidottu noin 20 % v valtuudesta, TL 2 ja 3 noin 15 % ja TL 4 reilu 5 % - TL 2 sidontatiedoissa näkyy se, ettei oman tuotannon hankkeista ole vielä voitu tehdä päätöksiä, TL 4 hakee vielä muotoaan - lääninhallitukset tehneet paljon päätöksiä, jotka eivät vielä EURAssa näy, lääneissä kaikkinensa enemmän hankkeita sisällä, kuin mitä kehystä on käytettävissä - koko ohjelmakauden kehyksen varustilanne on hyvä - jonkun verran huolestuttavia viestejä kentältä, että yritykset eivät ole enää yhtä innokkaita osallistumaan hankkeisiin - ohjeistuksen paineet tulevat tarkastustoimen kautta (havainnot)

17 17 Lapin lääninhallitus/kauko Kunnari - Lapissa marras-joulukuun vaihteen sihteeristön jälkeen kaikki myöntövaltuudet sidottu, myös Oulussa tilanne jo parempi - maksatustilannetta (N+2) voi osaltaan vaarantaa se, että lääninhallitusten teknisen tuen henkilöstön työsuhteet vain vuoden loppuun (maaherrojen päätös) Keski-Pohjanmaa/Altti Seikkula, Anne Pesola, Kaj Lyyski - ohjelmien aito toisiaan täydentävyys? Jatkossa seurantakomiteaan esille enemmän tätä näkökulmaa - jako alue/valtakunnan osio kansallinen ratkaisu (HALKE), onko mahdollista arvioida uudelleen? - valtakunnallisten ohjelmien kuntarahan keruu (kunnille vaikea asia) - Työvoimapoliittiset toimenpiteet ESR hankkeissa (valtion hoidettavia) Lappi/Maiju Hyry - aluetasolla yhteensovitus toimii (ESR alueosio/eakr), rahoitetaan kokonaisuuksia - pelko valtakunnallisesta osiosta, onko irti alueen tarpeista - jos alueosio N+2 hoituu, mutta ei valtakunnan osiossa käykö leikkuri koko ohjelman tasolla? TEM/Kaisa-Leena Lintilä, Jussi Yli-Lahti, Aila Ryynänen - Suurin huoli N+2; 152 milj pystyttävä maksamaan vuodessa, koska maksatus ei vielä käynnistynyt - N+2 keinoja: Ennakoiden nostomahdollisuus (komissio), valtuuksien lisäys, tarvittavat ohjelmamuutokset (mahdollisesti kootusti ensi vuoden aikana) - lääninhallitusten hanketoiminnan jatkuvuus varmistettava (TEM lähestyy maaherroja asiassa) - seurantajärjestelmän kautta jatkossa nähtävissä, kuinka ESR varat kohdistunut esim. P-S:een - jako alue/valtakunnan osio kansallinen ratkaisu, mutta kirjattu ESR ohjelmaan (eli on ohjelmamuutosasia) - N+ 2 leikkuri käy koko ohjelman tasolla (jos tarvetta ilmenee) - valtakunnalliset kehittämisohjelmat syntyneet syytökseen hankesilpusta; tavoitteena saada aikaan koko suuralueen kattavia hankkeita Päätös: Merkittiin tiedoksi esittely sekä esitetyt kommentit

18 18 8) MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN TILANNEKATSAUS Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen esittelee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutustilanteen. Seurantakomitean sihteeristö kävi kokouksessaan läpi maaseudun kehittämisohjelman tilannetta Pohjois-Suomen osalta ja esille nousi mm. seuraavaa: - kansallisen lainsäädännön viipyminen viivästyttänyt ohjelman käynnistymistä (nyt säädökset kuitenkin kunnossa) - hakemuksia pystytään ottamaan nyt kaikkiin toimintalinjoihin - päätöksiä yritystukiin on voitu tehdä toukokuusta 2008 ja maksatuksia syyskuun lopulta 2008 alkaen - kehittämishankkeiden osalta päätöksenteko tukijärjestelmän kautta on käynnistynyt (paperipäätökset ovat olleen mahdollisia toukokuusta lähtien) - alueellisia toteumatilastoja ei ole vielä järjestelmästä saatavissa - hakemuksia sisällä yli myöntövaltuuksien koko P-S:ssa - hakemukset painottuneet TL 1 (yli puolet hakemuksista) - toiminnan monipuolistamiseen liittyviä hakemuksia vähän - toimintaryhmätyö käynnistynyt hyvin (saaneet mm. hyvin yrityshankkeita liikkeelle) - ylimaakunnalliset kiinnostaneet (100 % tuki mahdollinen); ei voida kuitenkaan vielä tehdä päätöksiä - uutena myös valtakunnalliset hankkeet (6 % alueiden raameista) - N+2 ei ongelmana, LFA:n osuus niin iso (80 %) - suurimmat ongelmat o tietojärjestelmät o maaseutuvirasto/mmm uusi toimintamalli (mm. henkilövaihdokset) Ohjelman teknisen ja sisällöllisen toteutumisen ohella on EAKR seurantakomiteassa hyvä käydä läpi maaseudun kehittämisohjelman toteutumista myös yhteensovituksen näkökulmasta (maaseudun kehittämisohjelman ja EAKR ohjelman rajapinnat ja toisiaan täydentävyys). Esitys: Seurantakomitea merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi sekä käy ohjelman toteutusta koskevan keskustelun. Käsittely: Sirpa Karjalainen esitteli maaseutuohjelman tilanteen. Esittelyssä nousi keskeisenä esille seuraavaa:

19 19 - yhtenäinen, mutta aluelähtöinen ohjelma koko maassa mahdollistaa yhteistyön ilman rajoja - toimintaa kaikilla tasoilla kylästä valtakunnallisiin hankkeisiin - vuoden vaihteessa kaikki toimenpiteet käynnissä - N+2 ei ongelma - ohjelmamuutoksia tehty miltei joka seurantakomiteassa (jo 3. ohjelmamuutos menossa) - vallitseva taloudellinen tilanne aiheuttanut joitakin hakemusten peruutuksia (mm. puuala) - valmistelijoilla epävarmuutta tehdä päätöksiä (valmistelijan suuri vastuu) - haasteena mm. säädösmuutokset ja raportointi, ohjeistuksen tarkastelu sekä te-keskusten toiminnan rohkaiseminen - riittävien laajakaistayhteyksien merkitys tärkeä sekä asukkaille että maaseudun yrityksille - Kalatalousrahasto pieni ohjelma joka toiminut hyvin, päätöksiä tehty vuoden 2008 alusta, noin 66 % vuosien varoista myönnetty ja maksettu noin 30 % Päätös: Merkittiin esittely tiedoksi.

20 20 9) YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA EU:N RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN TOTEUTUKSESSA Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen, jossa on käsitelty ympäristönäkökulman huomioon ottamista EU:n rakennerahastoohjelmien toimeenpanossa ja analysoitu sen integroimista osaksi ohjelmien toteutusta. Selvityksen painopiste on ollut hankevalintakriteerien ja SOVA-lain vaatimukset täyttävän seurantajärjestelmän kehittämisessä. Esityslistan mukana on jaettu asiaa koskeva liite Ympäristönäkökulma EU:n rakennerahastojen toteutuksessa. Tutkija Tuomas Kallio Suomen ympäristökeskuksesta esittelee asiaa koskevan raportin. Alla lyhyesti taustaa, nykytila ja suositukset Pohjois-Suomen osalta. Taustaa Ympäristöministeriö on käynnistänyt maaliskuussa 2008 työn, jonka tavoitteena oli selvittää ympäristönäkökulman huomioon ottaminen ohjelmakauden EAKR ohjelmien toimeenpanossa. Tarkastelussa olivat mukana ohjelmien hankevalintakriteerit. Tavoitteena oli selvittää 1) käytetäänkö hankevalinnan ohjaamisessa ympäristökriteerejä ja jos käytetään, niin millaisia ja 2) mikä painoarvo ympäristökriteereillä on hankevalinnassa. Tarkastelutasoina olivat suuralueet, maakunnat ja rahoittajatahot. Kestävä kehitys ohjelmien horisontaalisena periaatteena edellyttää, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon myös hankkeiden valintaa ohjaavana tekijänä. Ympäristökriteerillä tarkoitetaan tässä esityksessä kriteeriä, jonka tarkoituksena on edistää ympäristön kannalta myönteisten hanke-ehdotusten syntymistä ja rahoittamista. 2. Nykytila Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea on päättänyt ohjelman toteuttamisessa sovellettavista valintakriteereistä vuoden 2008 alussa. Kriteereistä tunnistettiin seuraavat ympäristökriteerit: Välttämättömät kriteerit: kestävän kehityksen mukaisuus Yleiset hankevalintaa ohjaavat kriteerit: - Toimintalinjakohtaiset kriteerit: - Maakuntakohtaiset lisäkriteerit: Lappi Kestävä kehitys on mukana välttämättömänä valintakriteerinä, mikä tukee haitallisten ympäristövaikutusten syntymisen ehkäisyä ja siten ohjelman kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista.

21 21 Kriteeri oli myös määritelty hankearviointilomakkeessa. Muilta osin käytössä oleva kriteeristö ei ota huomioon ympäristönäkökulmaa eikä kestävää kehitystä horisontaalisena periaatteena. Yleiset hankevalintaa ohjaavat kriteerit eivät sisällä ympäristövaikutuksiin liittyvää kriteeriä. Myöskään toimintalinjoille ei sisälly ympäristökriteerejä. Kokonaisuutena ottaen ohjelman valintakriteeristö ei kannusta rahoituksen hakijoita ottamaan ympäristöä ja kestävää kehitystä hakemuksissaan huomioon. Kriteeristö ei myöskään ole riittävän läpinäkyvä, koska pisteytyksessä käytettäviä periaatteita ei ole määritelty. 3. Kehittämisesitykset Valintakriteerejä ehdotetaan kehitettäviksi siten, että 1) ympäristöteema otetaan huomioon läpäisyperiaatteella kaikilla toimintalinjoilla ja 2) että ympäristön painoarvo hankevalinnassa olisi nykyistä suurempi. Ehdotus 1: yleiset hankevalintaa ohjaavat kriteerit Yleisiin hankevalintaa ohjaaviin kriteereihin ehdotetaan sisällytettäväksi kohta "positiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset". Tällöin ympäristönäkökulma yleensä ja ilmastoteema erityisesti tulisivat tunnustetuiksi hankevalinnan ja ohjelman toteuttamisen kannalta tärkeinä ja huomioon otettavina tekijöinä. Ehdotus 2: toimintalinjakohtaiset kriteerit Sisällytetään kaikille toimintalinjoille kriteeri "ympäristömyönteisyys". Ehdotus 3: kriteerien "avaaminen" ja käytännön soveltaminen, ml. pisteytys Määritellään ympäristömyönteisyys eri toimintalinjoilla ja/tai erityyppisissä hankkeissa. Määritellään pisteytyksen perusteet (yhteiset periaatteet) ja laaditaan tarvittavat ohjeet. Ehdotus 4: kiinnitetään hakijoiden huomio ympäristökriteereihin Ympäristökriteerien olemassa olosta ja niiden merkityksestä hankevalinnassa tulisi tiedottaa tehokkaasti, jotta hakijat voivat ottaa ympäristönäkökulman paremmin huomioon. Seurantakomitean sihteeristön kommentit esitettyihin suosituksiin: Seurantakomitean sihteeri kävi kokouksessaan keskustelun tehdystä ehdotuksesta. Ympäristönäkökulman huomioiminen nähdään

22 22 tärkeäksi, mutta silti sihteeristö esittää seurantakomitealle, että pitäydyttäisiin seurantakomitean jo hyväksymissä valintakriteereissä. Perusteluna mm. se, että - jatkuvien muutosten takia ohjelman kunnollinen käyntiinlähtö entisestään hidastuu - kestävän kehityksen mukaisuus on jo pakollisissa kriteereissä (kaikkien hankkeiden täytettävä) ja mm. yrityspuolella jo asetustason vaateena - hakija arvioi ja täyttää YVA lomakkeen hakemusvaiheessa, jonka pohjalta hakemus tarvittaessa etenee tarkempaan YVA prosessiin (joka myös dokumentoidaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa) - ohjelman toteutusta arvioimaan asetetun työryhmän ja valittavan arvioitsijan yhtenä tehtävänä on arvioida, kuinka YVA näkökulma on huomioitu ohjelman toteutuksessa (mikäli ei ole huomioitu riittävästi, mahdollisuus reagoida esim. väliarvioinnin yhteydessä) Olennaista on esimerkiksi kohdennetuin hauin edistää ympäristön kannalta myönteisten hanke-ehdotusten syntymistä. Esitys: Merkitään raportti tiedoksi, keskustellaan ympäristönäkökulmasta ohjelman toteutuksessa ja päätetään mahdollisista jatkotoimista. Käsittely: Jorma Keva alusti lyhyesti asiaa ja Tuomas Kallio esitteli raportin. Luonnonsuojelujärjestön ja Lapin ympäristökeskuksen edustaja sekä komission edustaja käyttivät puheenvuorot ympäristökriteerien lisäämisen puolesta (sisällyttäminen toimintalinjakohtaisiin kriteereihin, jolloin ympäristömyönteisyys palkittaisiin myös pisteytyksessä), eli toimittaisiin muiden suuralueiden seurantakomiteoissa hyväksytyllä tavalla. Kokouksen sihteeri totesi, että toimintalinjakohtaisten kriteerien lisääminen liene mikään kynnyskysymys; kyse on lähinnä tulkintaeroista siinä, mitä eri termeillä mielletään. Päätös: Asia palautetaan seurantakomitean sihteeristön käsiteltäväksi ja toimitetaan seurantakomitean hyväksyttäväksi kirjallisella menettelyllä. Esityksen lähtökohtana muissa seurantakomiteoissa hyväksytty muoto (edellä esitetty ehto 2)

23 23 10) EAKR TOIMENPIDEOHJELMIEN ARVIOINTISUUNNITELMA Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan, tukemaan ja seuraamaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen mukaisten EAKR toimenpideohjelmien arviointityötä. Työryhmän puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pohjois- Suomea ao. työryhmässä edustaa aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta (varalla Heikki Laukkanen) ja osastopäällikkö Terho Liikamaa Lapin TE-keskuksesta (varalla Maire Mäki). Ao. työryhmän ohjauksessa on valmistunut luonnos EAKR toimenpideohjelmien arviointisuunnitelmaksi ja toimintaohjelmaksi vuosille Luonnos ( ) on jaettu esityslistan mukana. Seurantakomitean sihteeristö käsitteli arviointisuunnitelman kokouksessaan ja esitti suunnitelmaan muutaman pienen tarkennuksen: - voitaisiin ilmaista selkeämmin, että erillistä väliarviointia ei teetetä, vaan se tehdään osana jatkuvaa arviointia (s. 9) -arvioitsijan ja tarjouspyynnön valintakriteerit (7.4 ja 7.5) tulisi yhteensovittaa (esim. arvioitsijalta edellytetty tasa-arvo osaaminen ei löydy tarjouksen valintakriteereistä) - teemoihin toivottiin lisättäväksi yritystoiminnan edistäminen; miten ohjelmalla vaikutettu yritysten kasvuun Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja esittelee arviointisuunnitelman. Esitys: Seurantakomitea käy arviointisuunnitelmaa koskevan keskustelun, merkitsee arviointisuunnitelman ja esitetyt kommentit tiedoksi sekä välitettäväksi edelleen arviointisuunnitelman valmistelijoille. Käsittely: Johanna Osenius esitteli lyhyesti arviointisuunnitelman keskeisen sisällön. Komission edustaja Virve Vimpari totesi komission näkökulmasta olevan erittäin positiivista, että tällainen suunnitelma on tehty, vaikkei se pakollista olekaan. Päätös: Merkittiin tiedoksi

24 24 11) OHJELMAKAUDEN SULKEMINEN Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja pitää tilannekatsauksen ohjelmakauden sulkemistilanteesta. Eniten kauden varoja jää näillä näkymin käyttämättä valtakunnallisesta tavoite 3 ohjelmasta. Pohjois-Suomen tavoite 1 ohjelma on toteutumassa täysimääräisimmin. Yritystukien osalta kaikkinensa tulos on erinomainen; ilman ylibuukkausta ei korkeampiin toteutumisprosentteihin liene mahdollista päästä. Seurantakomitean sihteeristössä keskustelua herätti se, onko toteutumisasteen suhteen enää mitään tehtävissä, sekä mitä voidaan ottaa opiksi uutta kautta ajatellen (esim ylibuukkaus). Esillä oli myös, voitaisiinko kauden säästyneitä valtionrahoja ohjata nykyisiin ohjelmiin, jolloin kuntarahavaadetta saataisiin vastaavasti pienemmäksi (kunnat ylirahoittaneet vanhaa ohjelmaa). Esitys: Seurantakomitea käy asiaa koskevan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Johanna Osenius esitteli asian todeten, että kokouksessa esitetty materiaali ei sisällä entisten tavoite 2 alueiden lukuja. Kauden loppukertomuksen laatiminen käynnistetään lähiaikoina ja sen tulee olla valmiina huhtikuun loppuun 2009 mennessä. Tavoiteohjelmien toteutuminen( tilanne) Tot % jää käyttämättä (EU) Itä-Suomen tavoite 1 97,6 % 17,5 milj. Pohjois-Suomen tav 1 97,1 % 9,8 milj. Länsi-Suomen tav 2 96 % 11,5 milj. Etelä-Suomen tav 2 96 % 9,0 milj. Tavoiite 3 ohjelma 93,6 % 27,5 milj. Yhteensä 75,3 milj. P-S tavoite 1 ohjelman toteuma EAKR 97,4 % ESR 97,8 % EMOTR 95,5 % KOR 99,4 % Yhteensä 97,1 % Muissa kommenteissa esille nousi mm. seuraavaa:

25 25 - Tavoite 3 ohjelman alhainen toteuma-aste huomioon uutta kautta ajatellen (ESR valtakunnallinen osio) - kunnat osallistuneet yli vaateen ohjelman toteutukseen; onko mahdollista kompensoida nykykaudella? TEM/Yli-Lahti, Hautala - Suomen tappio tällä tietoa noin 75 milj. - P-S ohjelmassa vielä noin 10milj käyttämättä - selvitellään vielä mahdollisuuksia vähentää tappiota, esim. mahdollisuus tuoda vielä ohjelmaan hankkeita, jotka rahoitettu kansallisin varoin? Vanhan kauden valtuuksien siirtäminen Finnveralle? - yritystukia vielä jonkin verran maksatusvaiheessa (komission asetukset mahdollistavat maksatukset huhtikuun 2009 loppuun saakka) - vuoden 2009 budjettia muutetaan tarvittaessa niin, että mahdollistaa toimimisen myös vanhan kauden hyväksi vuoden 2009 aikana (valtuudet) - kaikki muut maksatukset (pl yritystuet)tulee tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä Komission edustaja totesi kommentteinaan, että keskustelussa esillä olleet toimenpiteet kansallisesti rahoitettujen siirtämisestä ohjelmaan eivät ole komission näkökulma suositeltavia, mutta mahdollisia kuitenkin. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

26 26 12) ERITYINEN ESITTELY/ KESKUSTELUTEEMA: KANSANTALOUDEN YLEISET NÄKYMÄT JA TYÖMARKKINATILANNE Ohjelmaperusteinen, määrätietoinen kehittämistyö on hyvin haasteellista nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Laadittujen ohjelmien suunnitelmallisen toteuttamisen lisäksi tulisi kyetä ennakoimaan tulevaa sekä myös reagoimaan käytettävissä olevin ohjelmavaroin muuttuneisiin olosuhteisiin. VM:n Kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö, finanssineuvos Hannu Jokista on pyydetty seurantakomitean kokoukseen alustamaan kansantalouden yleisistä näkymistä ja työmarkkinatilanteesta. Esitys: Seurantakomitea käy asiaa koskevan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Hannu Jokinen alusti asiaa, josta käytiin myös vilkas keskustelu.(kokouksessa esillä ollut materiaali on toimitettu pöytäkirjan mukana). Päätös: Merkittiin alustus ja käyty keskustelu tiedoksi.

27 27 13) LAPPI TYÖRYHMÄN RAPORTTI Lapin kehityssuuntia selvittänyt Lappi-työryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle Työryhmä esitti useita valtakunnallisia ja alueellisia toimenpidekokonaisuuksia Lapin myönteisen kehityksen tukemiseksi. Osa esityksistä on sellaisia, että ne koskevat yhtä lailla koko Pohjois- Suomea. Raportissa nostettiin esille keskeisesti seuraavaa: liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen - kattaen raide-, meri-, lento-, tie- ja tietoliikenteen - merkitys mm. kaivos-, metsä-, metalliteollisuudelle ja matkailulle energiatuotantoon liittyvä kehittämistyö - vesi-, tuuli- ja bioenergian entistä tehokkaampi hyödyntäminen - merkitys suuri mm. kaivos-, metalli ym. teollisuudelle sekä matkailulle erikoistumien työvoiman koulutuksessa tietyille osaamisalueille - mm. kaivos ja matkailualan työvoimatarpeet - työperäisen maahanmuuton edistäminen - uusia kannustimia työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi (myös etelästä pohjoiseen) Murmanskin ja Barentsin alueen suurhankkeiden hyödyntäminen - mm. Barent keskuksen perustaminen Rovaniemelle - Suomi keskuksen perustaminen Murmanskiin Muina kehittämiskohteina esitettiin mm. - matkailun ympärivuotisuuden kehittämistä - ekologisen elämysmatkailun lisäämistä - kylmä- ja talviteknologian tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamista Lappiin - korkeakoulutuksen ja tutkimuksen turvaamista Esitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

28 28 14) MUUT ESILLE OTETUT ASIAT Esitys: Seurantakomitea käsittelee/merkitsee tiedoksi muut esille otetut asiat. Käsittely: Komission edustaja Virve Vimpari totesi asiat, joista järjestetään julkinen kuuleminen. Ajankohtaisia ovat Itämeri kysymys ja ns. Vihreä kirja. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausprosessin hän totesi Suomen osalta olevan kesken ja noin 2 kuukautta aikataulusta jäljessä. Komissio ei voi suorittaa Suomelle ohjelmakauden maksuja, ennen kuin asia on komission näkökulmasta hyväksyttävässä kunnossa. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

29 29 15) SEURANTAKOMITEAN SEURAAVA KOKOUS Esitys: Seurantakomitea päättää seuraavan kokouksen ajankohdasta. Päätös: Seuraava kokous pidetään noin puolen vuoden kuluttua Pohjois- Suomen alueella.