Helsinki No YS 1235

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y No YS 1235 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Mömossenin jätteenkäsittelyalueen voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten B.2., B.13. ja E.1. muuttamista. LUVAN HAKIJA Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu Porvoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mömossenin jätteenkäsittelyalue Ampumaradantie 3, Sipoo Toimialatunnus: (TOL 2002) Liike- ja yhteisötunnus: IPPC-koodi: 5.4. Ympäristövahinkovakuutus: Veritas , LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12a) ja 12d) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2373 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (17) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle Mömossenin jätteenkäsittelyaluetta koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan päätöksellään No YS 1702/ Ympäristökeskus on tehnyt alueen tarkkailuohjelmien hyväksymistä koskevan päätöksen No YS 774/ Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on tehnyt Sipoon kunnan vesi- ja viemärilaitoksen kanssa sopimuksen Mömossenin jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkavesien johtamisesta kunnan viemäriverkostoon ja edelleen Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon puhdistettaviksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Maaperä Pintavedet Pohjavesi Mömossenin jätteenkäsittelyalue sijaitsee Sipoossa seututien 148 (Öljytie) varrella noin neljä kilometriä Nikkilän taajama-alueesta itään. Liikennöinti alueelle tapahtuu Öljytieltä oman liittymän kautta. Alue sijaitsee Sipoon kunnan itäosassa lähellä Porvoon rajaa. Maisemallisesti Mömossenin alue sijoittuu metsäiselle alueelle suhteellisen lievästi kumpuilevaan maastoon. Ympäröivän maaston korkeudet vaihtelevat noin Jätteenkäsittelyalue sijoittuu kallioisten moreenimäkien väliin jäävään etelään viettävään maastopainanteeseen. Alueen läpi kulkeva kallioinen moreeniselänne jakaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen itäpuoliseen yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen loppusijoitusalueeseen sekä länsipuoliseen puhtaiden ylijäämämaiden sijoitusalueeseen. Valtaosalla jätteenkäsittelyaluetta kallioisten selänteiden rinteillä on moreenia, jonka koostumus vaihtelee hiekkaisesta silttimoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Länsipuolisella painannealueella (ylijäämämaiden läjitysalue) maaperä koostuu alimmissa maastokohdissa liejusta ja turpeesta. Mömossenin jätteenkäsittelyalue sijaitsee vedenjakaja-alueella. Alueen itäosan pintavedet purkautuvat luontaisesti Flyenin suoalueen kautta Mossakärrsbäckeniin, sitten Grindängsbäckeniin ja lopulta Mustijokeen (Mäntsälänjokeen). Mustijoki laskee Suomenlahteen Kilpilahden pohjoispuolella. Länsiosassa pintavedet purkautuvat suo-ojien kautta Savijärvestä laskevaan Nevaså-jokeen, joka puolestaan laskee yli kymmenen kilometriä myöhemmin Suomenlahden Köningsvikeniin. Pohjavettä alueella muodostuu harjanteiden moreenirinteillä. Painanteissa maaperä on tiivistä ja pohjaveden muodostuminen on siten hyvin vähäistä. Pohjaveden päävirtaus suunta on etelä. Alueen pohjoisosassa on

3 3 (17) vedenjakaja, jonka pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunta on pohjoinen. Mömossenin läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Jätteenkäsittelyalueen itä- ja eteläpuoliset alueet ovat suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsämaata. Alueen itäpuolelle jää Ribergenin rinnealue ja länsipuolelle Mömossenin suoalue. Lähiasutus on sijoittunut pääosin jätteenkäsittelyalueen lounaisluoteispuolelle, Nikkilän taajama-asutuksen ja jätehuoltoalueen väliin (Leola ja Savijärvi). Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 700 metrin päässä alueesta. Alueen koillispuolella 500 metrin päässä sijaitsee yksittäinen vapaa-ajankäytössä oleva pientila peltoineen. Alueen itäpuolella on ampumarata. Lähin taajama, Sipoon Nikkilä, sijaitsee noin neljä kilometriä jätteenkäsittelyalueesta länteen. Lähimmät koulut, päiväkodit, sairaalat ja vanhainkodit sijaitsevat Nikkilän taajamassa. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on sulkemassa Mömossenin yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, jonne jätteen loppusijoittaminen on lopetettu tammikuussa Kaatopaikan sulkemiselle on Uudenmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan No YS 1702/ Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hakee muutosta ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen. Haettava muutos koskee kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksen materiaalia. Kuivatuskerroksessa on suunniteltu hyötykäyttää rengasrouhetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kuivatuskerros oli suunniteltu rakennettavaksi kokonaan kiviaineksesta. Haettavan muutoksen yhteydessä pintavesien tarkkailusuunnitelmaan lisätään uusi tarkkailupiste. Muilta osin toiminnassa ei tapahdu muutoksia. Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta on vuonna Hakemus lupamääräysten muuttamiseksi Voimassa olevaan lupapäätökseen haetaan muutosta lupamääräyksiin B.2., B.13., E.1. ja E.2. Nykyiset lupamääräykset B. Kaatopaikkatoiminta Lupamääräys B.2. Yhdyskuntajätteen täyttöalueella saa vastaanottaa, hyödyntää ja loppusijoittaa asti ensisijaisesti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueelta olevia jätteitä seuraavasti:

4 4 (17) - Yhdyskuntajätettä (kuten, , ) t/a - Rakennus- ja purkujätettä (kuten , , , , , ) t/a - Erityisjätettä (kuten , , , ) t/a - Lievästi pilaantunutta maata (kuten , haitta-ainepitoisuus alle SAMASE raja-arvon) t/a - Hiekkakompostia (kuten ) t/a. Lupamääräys B.13. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen k on oltava 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen pinnan suojaus on toteutettava pintamaan rakeisuudesta riippuen riittävänä kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Jos kuivatuskerroksessa käytetään muuta kuin maa-ainespohjaista materiaalia, on materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus kuivatusrakenteeksi osoitettava erillisellä selvityksellä. Kuivatuskerroksen materiaalin on täytettävä vähintään pysyvän jätteen vaatimukset. E. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Lupamääräys E.1. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan ja vaikutusten tarkkailua on jatkettava toistaiseksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 774/ mukaisesti. Mittaukset on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen muu yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Lupamääräys E.2. Ohjelma kaatopaikan tai sen osan jälkihoitovaiheen valvonnasta ja tarkkailusta on toimitettava hyväksyttäväksi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään puoli vuotta ennen pintarakennekerrosten valmistumista. Lupamääräyksiin haettavat muutokset Lupamääräyksessä B.2. on määrätty muun muassa yhdyskuntajätteen täyttöalueella hyödynnettävistä jätteistä. Näiden lisäksi haetaan lupaa hyödyntää rengasrouhetta ( ) käytöstä poistettavan yhdyskuntajätteen kaatopaikan pintarakenteessa. Lupamääräykseen B.13. haetaan muutosta siten, että kuivatuskerros voidaan rakentaa maa-ainespohjaisten materiaalien lisäksi rengasrouheesta. Muutokseksi lupamääräyksiin E.1. ja E.2. on esitetty uusi tarkkailupiste, josta tarkkaillaan kuivatuskerroksesta kerätyn ja pois johdetun veden laatua. Rengasrouheen hyödyntäminen Rengasrouhetta on tarkoitus hyödyntää yhdyskuntajätteen kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksessa maa-ainespohjaisen materiaalin ohella. Kuivatuskerroksen tehtävä on kerätä ja johtaa kaatopaikan pintarakenteen pintakerroksen läpi kulkeutunut sadevesi pois rakenteesta. Hyödynnettävän rengasrouheen määrä on noin t. Rengasrouhe on tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa materiaalia ja sen jätenimike on

5 5 (17) Rengasrouhetta on yleisesti käytetty materiaali suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteiden kuivatuskerroksissa. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin suositeltava vedenläpäisevyys on k > 1*10-3 m/s. Rengasrouheen k-arvo on suurempi kuin 1*10-3 m/s. Materiaalin käyttöä kerroksessa puoltavat lisäksi muun muassa se, että rengasrouhe on kevyttä verrattuna maa-aineksesta tehtävään kuivatuskerrokseen. Näin jätetäytön painumista edistävä lisäkuormitus vähenee. Käyttämällä luonnonmateriaalien sijasta kierrätysmateriaaleja voidaan myös säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Kuivatuskerroksessa käytettävän rengasrouheen palakoko on noin 100 mm*300 mm. Osa paloista saattaa olla pienempiä. Luvan hakija esittää, että kuivatuskerroksessa sallittaisiin yksittäiset edellä mainittua palakokoa suuremmat kappaleet. Mikäli suurimmalta mitaltaan yli 300 mm kappaleita on rakenteen teknisen toimivuuden kannalta merkittävästi, suurimmat kappaleet poistetaan kuivatuskerroksen rakentamisvaiheessa. Rakenteessa ei käytetä kokonaisia renkaita. Rengasrouheen tekninen ja ympäristökelpoisuus Yleistä Ramboll Analytics Oy on laatinut rengasrouheen käytöstä kaatopaikan kuivatuskerroksessa selvityksen Ekokem Palvelu Oy, Rengasrouheen käyttö kaatopaikan kuivatuskerroksissa, tekninen ja ympäristökelpoisuusselvitys, , Selvitys on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Selvityksessä on tutkittu materiaalin ympäristökelpoisuutta sekä teknistä toimivuutta kuivatuskerroksessa. Tutkimuksissa käytetyt rengasrouheet Ekokem Palvelu Oy toimitti laboratorioon kaksi kokoomanäytettä, jotka oli muodostettu neljästä Kuusakoski Oy:n keräyspaikasta toimitetuista renkaista. Kokoomanäytteisiin renkaat oli murskattu Ekokem-Palvelu Oy:n toimesta kahteen palakokoon. Toinen niistä oli noin 10 mm*10 mm ja toinen noin 50 mm*50 mm. Pienempää rouhetta käytettiin laboratoriossa haitta-ainetutkimuksiin sekä suurempaa puristuvuus- ja vedenjohtavuuskokeisiin. Huomioitavaa on, että kaatopaikkojen kuivatuskerroksissa hyödynnettävä rengasrouhe on huomattavasti suurempaa palakokoa kuin tutkimuksissa käytetyt rengasrouheet. Rengasrouheen palakoolla on vaikutusta muun muassa haitta-aineiden liukoisuuteen, sillä yleensä liukoisuus kasvaa, kun palakoko pienenee. Johtopäätökset ja yhteenveto tutkimuksista Rengasrouheen ympäristökelpoisuutta tavanomaisen jätteen kaatopaikan pinnan kuivatuskerroksessa tarkasteltiin olemassa olevien tutkimus- ja kirjallisuustietojen avulla sekä tekemällä rengasrouheelle laboratoriotutkimuksia. Laboratoriotutkimusten avulla tutkittiin myös rengasrouheen vedenläpäisevyyttä sekä kuivatuskerroksen mahdollista tukkeutuvuutta tarkastelemalla rouheen kokoonpuristuvuutta.

6 6 (17) Kaatopaikan pinnan kuivatuskerroksen materiaalin osalta suositellaan, että se täyttäisi liukoisuuksien osalta pysyvän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Rengasrouheelle tehdyissä liukoisuuskokeissa todettiin, että tutkitusta rouheesta (palakoko noin 10 mm) liukenee haitta-aineita hyvin vähän. Kaksivaiheisessa ravistelutestissä rouhe täyttää asetuksen 202/2006 pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvot. Vaikka hollantilaisen kolonnitestin tuloksia ei suoraan voi verrata asetuksen 202/2006 raja-arvoihin, todettiin testissä vain sinkin liukoisuuden ylittävän pysyvän jätteen raja-arvon. Sinkin liukoisuuden ero ravistelu- ja kolonnitestin välillä johtuu testissä käytetyn veden ph-arvosta. Kolonnistestissä käytettiin hapanta vettä (ph 4), joka lisää metallien liukoisuutta. ph-staattisessa testissä todettiin metallien liukoisuuden lisäksi myös anionien ja orgaanisen hiilen liukoisuuden kasvavan merkittävästi ph:ssa neljä. Todellisuudessa kuivauskerroksessa käytetään rouhetta huomattavasti suuremmassa palakoossa, joten testi todennäköisesti yliarvioi aineiden liukoisuutta kaatopaikkaolosuhteisiin verrattuna. Mikäli rengasrouhemateriaali joutuisi kaatopaikalla kosketuksiin happamien kaatopaikkavesien kanssa (ph < 5), voisivat haitta-aineiden liukoisuudet merkittävästi kasvaa. Jos kuitenkin kaatopaikkavesien keräysjärjestelmät toimivat normaalisti, ei kaatopaikan sisäinen vesi pääse nousemaan kosketukseen pinnan kuivatuskerroksen rengasrouheen kanssa. Kuivatuskerroksen alapuolella on tiivistyskerros, joka vähentää kaatopaikkaveden pääsyä kuivatuskerrokseen. Tehtyjen kokeiden ja kirjallisuudessa esitettyjen tietojen perusteella rengasrouheen vedenläpäisykyky pintarakenteen alapuolisena kuivatuskerroksena vastaa 8-16 mm salaojasoraa. Kirjallisuusselvitykset viittaavat, että käytettäessä suurempaa palakokoa vedenläpäisykyky kasvaa. Rengasrouheen fysikaalinen puristuminen ajan kuluessa on tehtyjen mittausten perusteella suhteellisen vähäistä. Ero kuivatuskerroksen vaadittuun vedenläpäisykykyyn on niin suuri, että suhteellisen suuretkaan muutokset pintarakenteissa eivät vaikuta kuivatuskerroksen toimintaan. Edellä olevan perusteella voidaan arvioida rengasrouheen olevan hyödyntämiskelpoista esitettyyn käyttötarkoitukseen. Kuivatuskerroksen toimivuuden kannalta on kuitenkin rengasrouheen kokoonpuristuminen huomioitava kerrospaksuudessa. Rengasrouhetta hyödynnetään nykyisinkin maarakentamisessa ja rouheen käytöstä kaatopaikkojen pintaja pohjakerrosten kuivatuskerroksissa on hyviä kokemuksia. Rengasrouheesta tehtyjen kuivatuskerrosten toimivuudessa ei ole esimerkiksi Ekokem-Palvelu Oy:n omissa käyttökohteissa todettu olevan ongelmia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kaatopaikan pintarakenteiden suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Rakenteissa hyödynnetään soveltuvia ylijäämämaita sekä rengasrouhetta. Näin säästetään neitseellisiä maa-ainesvaroja. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan kaatopaikkarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista 861/1997 mukaisia tavanomaisen jätteen kaatopaikan rakenteita.

7 7 (17) Myös alueen vesien keräämisessä ja käsittelyssä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Suotovedet johdetaan tasausaltaaseen. Alueen ulkopuolelle johdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössä seurataan säännöllisin mittauksin. Tarkkailupisteet sijaitsevat jätteen hyödyntämisalueen välittömässä läheisyydessä, jolloin ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin ehditään ryhtyä riittävän ajoissa, mikäli toiminnan todetaan aiheuttavan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Rengasrouheesta saattaa liueta vähäisiä määriä metalleja. Pintavesien tarkkailupisteitä lisätään yhdellä, mistä seurataan rengasrouheesta rakennettavan kuivatuskerroksen vaikutuksia vesistöön. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Kuivatuskerroksessa kulkevat puhtaat sade- ja sulamisvedet eivät aiheuta kaatopaikan pintakerroksen kuivatuskerroksen tukkeutumista. Kuivatuskerroksen tukkeutumista ja vedenläpäisevyyden sellaista heikkenemistä painumisen tai kokoonpuristumisen johdosta, että kuivatuskerroksen toiminta heikkenisi merkittävästi, ei arvioida tapahtuvan. Kokeissa on osoitettu rouheen fysikaalisen puristumisen paineen vaikutuksesta olevan varsin vähäistä ja vedenläpäisevyyden on arvioitu vastaavan salaojasoran (8 16 mm) vedenläpäisevyyttä. Rakentamisvaiheessa huomioidaan kerrospaksuudessa rouheen kokoonpuristuminen. Rakentamisvaiheessa huolehditaan myös siitä, ettei hienoainesta pääse rengasrouhekerrokseen sellaisia määriä, että se tukkisi kuivatuskerroksen ja kerroksen vedenläpäisykyky heikkenisi. Kuivatuskerros kerää pintarakenteen läpi kulkeutuvat puhtaat sade- ja sulamisvedet. Kuivatuskerroksen materiaali ei joudu kosketuksiin kaatopaikan sisäisen veden kanssa, mikäli kaatopaikan vesien keräysjärjestelmät toimivat normaalisti. Kuivatuskerroksen läpi kulkeutuneen veden laatua tarkkaillaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin, mikäli vedessä havaitaan esimerkiksi kohonneita metallipitoisuuksia. Mahdollisessa kaatopaikan tulipalotilanteessa kuivatuskerroksen rengasrouhe aiheuttaa palokuormaa ja rouheesta syntyy paljon savukaasuja, joista osa voi olla myrkyllisiä. Suljettujen kaatopaikkojen suuret tulipalot ovat kuitenkin harvinaisia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Kaatopaikan sulkemisen myötä kaatopaikan läpi suotautuva vesimäärä vähenee, mikä minimoi riskiä haitta-aineiden kulkeutumiseen kaatopaikalta pinta- tai pohjavesiin. Kaatopaikan velvoitetarkkailussa mukana ol-

8 8 (17) leissa kaivovesissä ei tarkkailuvuosien aikana ole ollut todettavissa kaatopaikan vaikutusta. Jätetäytön peittäminen parantaa alueen viihtyisyyttä. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita. Jätteenkäsittelyalueen ympäristössä sijaitsevat luontokohteet säilyvät koskemattomina. Luontoarvot ja niihin kohdistuvat vaikutukset eivät estä lupahakemuksen mukaisen toiminnan toteuttamista. Jätetäytön peittäminen vähentää vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Mömossenin jätteenkäsittelyalueen vaikutukset lähialueen pintavesiin jäävät vähäisiksi. Pääasiallisin vaikutus kohdistuu viereisiin laskuojiin. Kaatopaikan sulkemisen yhteydessä rakennettava pintarakenteen kuivatuskerros vähentää kaatopaikan läpi suotautuvan veden määrää. Kuivatuskerroksen läpi suotautuvat puhtaat pintavedet kerätään kaatopaikkaa kiertävään vesienhallintajärjestelmään, josta vedet ohjataan kokoomakaivoon ja siitä edelleen maastoon. Vedet kulkeutuvat Flyenin suoalueen kautta Mossakärrsbäckeniin, sitten Grindängsbäckeniin ja lopulta Mustijokeen (Mäntsälänjokeen). Tarkkailua tehostamalla pystytään paremmin havaitsemaan mahdolliset vaikutukset pintavesiin. Vesistövaikutusten kannalta on merkittävää, että jätteenkäsittelyalueella muodostuvat likaiset vedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Toiminta, jolle lupaa haetaan, ei vaaranna vesistöjen käyttöä. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole, koska Mömossenin jätteenkäsittelyalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Läheisyydessä ei myöskään ole yhteiskunnan vedenhankinnalle muuten merkittäviä alueita. Pohjaveden laatua seurataan muun muassa alueen pohjavesipukista. Kaatopaikkavesien vaikutus on havaittavissa jätteenkäsittelyalueen alapuolisessa pohjavedessä. Nykyiset havaitut vaikutukset tulevat vähentymään, kun yhdyskuntajätteen kaatopaikka poistetaan käytöstä ja täyttöalueille rakennetaan pintakerrokset. Jätteenkäsittelyalueen liikenteestä ja työkoneiden toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt aiheuttavat vertailututkimusten mukaan vain hyvin paikallisia ilmanlaatuvaikutuksia.

9 9 (17) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Nykyisin alueella on voimassa tarkkailuohjelma Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Sipoon kunta, Mömossenin jätteenkäsittelyalue ja Mömossenin läjitysalue, Jätetäytön, pintavesi- ja pohjavesivaikutusten, kaatopaikkakaasun ja maa-ainesten oton (louhinnan) tarkkailuohjelma, C3145, Kuivatuskerroksen läpi suotautuvat puhtaat pintavedet kerätään kaatopaikkaa kiertävään vesienhallintajärjestelmään, josta vedet ohjataan kokoomakaivoon. Kaivo sijoittuu kaatopaikan etelälaidalle. Tarkkailuohjelmaan esitetään lisättäväksi uusi tarkkailupiste, mittauskaivo, josta tarkkaillaan kaatopaikalta tulevien puhtaiden, kuivatuskerroksen läpi suotautuvien pintavesien laatua. Suotautuneiden pintavesien laatua tarkkaillaan neljä (4) kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteet otetaan helmikuussa, huhtikuussa, heinäelokuussa ja loka-marraskuussa muun kaatopaikkatarkkailun yhteydessä. Tarkkailupisteestä esitetään tarkkailtavaksi seuraavat parametrit: - Aistinvaraiset havainnot (haju, ulkonäkö) - lämpötila - happipitoisuus ja kyllästysaste - kiintoaine - sähkönjohtavuus - COD Cr - ph - BOD 7 - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - kloridi - sulfaatti - mangaani - rauta - metallit (Sb, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V) - PAH-yhdisteet - fekaaliset koliformiset bakteerit (44 C 24 h) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Sipoon kunnan, Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä ilmoit-

10 10 (17) tamalla kuulutuksesta Sipoon Sanomat ja Borgåbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Sipoon kunnassa Kuntalassa, Porvoon kaupungin ympäristötoimistossa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Sipoon kunnanhallitukselta, Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaostolta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta. Sipoon ympäristönsuojelujaosto on antanut päivätyn lausunnon, jossa esitetään seuraava: Jätelain näkökulmasta tarkasteltuna kierrätysmateriaalin käyttö on suotavaa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä, että lupapäätöksessä tarkasti määrätään hyväksyttävän aineen koostumuksesta ja käytöstä. Käytettävän materiaalin tulee olla tasalaatuista sekä kooltaan että muilta ominaisuuksiltaan. Voimassaolevan lupaehdon vaatimus 500 mm:n kuivatuskerroksesta on täytyttävä. Rengasrouhetta käytettäessä tarvittava kerrospaksuus on todennettava ennakkokokein ja laskelmin. Kerroksen tulee säilyttää ominaisuutensa ulkoisten tekijöiden vaihteluista huolimatta ja myös ääritilanteet on huomioitava. Huomiota on kiinnitettävä myös aineksen kemialliseen muutokseen ajan saatossa. Materiaalin ympäristökelpoisuutta todennettaessa on haittaainetutkimuksissa käytetty 10 mm*10 mm paloja. Teknisiä ominaisuuksia on selvitetty puristuskokein 50 mm*50 mm paloilla. Hyödynnettäväksi aiotun rouheen palakoko on kuitenkin noin 100 mm*300 mm. Arvio palakoon merkityksestä vedenläpäisevyyteen ja kokoonpuristumiseen puuttuu. Kerrospaksuutta laskettaessa tekniset ominaisuudet tulee olla tarkasti tiedossa. Haitta-aineiden liukoisuuden osalta on arvioitu, että liukoisuus kasvaa palakoon pienentyessä. Oletettavasti siis käytetyn rouhekoon liukoisuus on pienempi kuin mitä haitta-ainetutkimuksen tulos. Mikäli rengasrouhetta käytetään kuivatuskerroksessa, tulee huomioida, että materiaali sisältää vahvikkeita metallista, jotka voivat puhkoa tiivistyskerroksen. Tämän välttämiseksi rouhekerroksen alle tulee asentaa riittävä suojakerros. Kuivatuskerroksessa on hakemuksen mukaan tarkoitus käyttää sekä kivimateriaalia että rengasrouhetta. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty miten materiaalit sijoittuvat keskenään. Hakijaa tulisi velvoittaa toimittamaan rakenteen työsuunnitelmat hyväksymistä varten lupaviranomaiselle ennen työn aloittamista. Puhtaat pintavedet suotautuvat kuivatuskerroksen läpi ja ne johdetaan maastoon. Maastoon tulee kuitenkin johtaa ainoastaan puhtaita vesiä. Mikäli rengasrouheesta liukenee haitta-aineita, vedet tulee hallitusti johtaa likaisten vesien keräysjärjestelmään. Vedenlaadun tarkkailuohjelman muutosehdotuksesta ympäristönsuojelujaostolla ei ole huomautettavaa.

11 11 (17) Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on antanut päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava: Rengasrouhe on materiaalia, jonka pitkän aikavälin käyttäytymisestä tai haitta-aineiden liukenemisesta Suomen olosuhteissa maaperään tai kaatopaikkarakenteisiin sijoitettuna on saatavilla niukasti tietoa. Porvoossa rengasrouhetta on käytetty kahdessa kohteessa, koeluonteisesti Ilola- Sannainen paikallistien painuman korjausrakenteessa vuonna 1997 sekä Kråkössä ratsastuskentän rakenteessa vuonna Lisäksi E7 valtatien meluvallirakenteeseen Hornhattulan kohdalla on sijoitettu kokonaisia renkaita. Kohteiden seurantatulosten perusteella voidaan todeta, että rengasrouheesta liukenee haitta-aineita sen kanssa kosketuksissa oleviin vesiin. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että rakenne voi painua laskelmista poikkeavalla tavalla. Näihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota lupamääräyksiä arvioitaessa. Ympäristönsuojelulautakunta katsoo, että rengasrouheen käyttäminen ja neitseellisen kiviaineksen korvaaminen on jätelain näkökulmasta tarkasteltuna hyväksyttävää toimintaa. On kuitenkin erittäin tärkeää, että lupapäätöksessä määrätään tarkasti, minkälaista ainesta kohteeseen on hyväksyttävää käyttää. Materiaalin tulee olla kooltaan ja muilta ominaisuuksiltaan tasalaatuista, eikä vastaanotettavan aineksen joukossa saa olla esimerkiksi. renkaankappaleita, joiden koko poikkeaa ylös- tai alaspäin hyväksytystä. Mikäli vastaanotettava materiaali on peräisin eri kohteista, on kunkin jäte-erän soveltuvuus aiottuun käyttöön aina testattava erikseen. Luvan hakijan on ennakkokokein ja -laskelmin kyettävä esimerkiksi osoittamaan, miten paksun suunnitellun rengasrouhekerroksen on oltava, että se täyttää ympäristölupapäätöksen vaatimukseen vähintään 500 mm:n kuivatuskerroksesta. Kuivatuskerroksen tulee säilyä toimintakykyisenä ja vedenläpäisevyyden vaadittuna niin pintakerrosrakenteen, märän lumikuorman kuin mahdollisten raskaiden ajoneuvojen kuormituksen alaisena. Myös aineksen kemialliset muutokset ajan myötä tulee ottaa huomioon. Rengasrouheen ympäristökelpoisuuden sekä teknisten ominaisuuksien selvittämisessä on käytetty kahta eri palakokoa olevaa ainesta. Testeissä käytettiin rouheita, joiden kokoluokat olivat 10 mm*10 mm (haittaainetutkimukset) sekä noin 50 mm*50 mm (puristuvuuskokeet). Hyötykäytettäväksi aiotun rouheen palakoko on kuitenkin noin 100*300 mm. Selvityksessä ei ole arviota, mikä on palakoon merkitys materiaalin vedenläpäisevyyteen ja kokoonpuristumiseen. Ympäristönsuojelulautakunnan mielestä materiaalin teknisten ominaisuuksien testaus olisi tullut tehdä käyttöön aiotulla palakoolla, jotta saadut tulokset olisivat yksiselitteiset ja niitä voitaisiin käyttää paremmin hyödyksi esimerkiksi kerrospaksuutta laskettaessa. Haitta-aineiden liukoisuuden testaukseen palakoolla ei ole ollut samanlaista vaikutusta, koska haitta-aineiden liukoisuuden oli arvioitu kasvavan palakoon pienentyessä. Renkaat sisältävät erilaisia metalleja teräsvahvikkeissa. Jotta metallit eivät puhko kuivatuskerroksen alla olevaa tiivistyskerrosta ja päästä likaista kaatopaikkavettä kuivatuskerrokseen, on rouhekerroksen alla oltava riittävä suojakerros, jolla rikkoutumiset estetään.

12 12 (17) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen mukaan kuivatuskerroksessa käytetään sekä kivimateriaalia että rengasrouhetta. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten eri materiaalit on tarkoitus sijoittaa kerrokseen. Luvan saaja tulee velvoittaa toimittamaan lupaviranomaiselle rakenteen yksityiskohtaiset työsuunnitelmat hyväksymistä varten ennen niiden rakentamista. Suunnitelmissa on huomioitava, miten hienomman aineksen sekoittuminen rengasrouheen kanssa estetään sekä varmistettava, että rakenne toimii myös pitkällä aikavälillä esimerkiksi suodatinkankaiden vähitellen haurastuessa. Kuivatuskerroksen läpi suotautuvat puhtaat pintavedet kootaan hakemuksen mukaan kaatopaikkaa kiertävään vesienhallintajärjestelmään ja edelleen kokoojakaivoon. Kokoojakaivosta vedet johdetaan niskaojien avulla maastoon. Lupapäätöksessä tulee varmistaa, että maastoon saa johtaa ainoastaan puhtaita vesiä. Luvan saajan tulee varautua johtamaan kuivatuskerroksen läpi suotautuvat puhtaat vedet likaisten vesien keräysjärjestelmään, mikäli vedenlaadun seuranta osoittaa vesiin liukenevan haitta-aineita rengasrouheesta. Vedenlaadun tarkkailuohjelman muutosehdotuksesta ympäristönsuojelulautakunnalla ei ole huomautettavaa. Mikäli rengasrouhe osoittautuu kemiallisten muutosten tai muiden syiden takia huonoksi kuivatuskerrosmateriaaliksi eikä materiaali täytä kuivatuskerrokselle asetettuja ympäristöluvan vaatimuksia, on hakija velvoitettava poistamaan aines ja korvaamaan se muulla pysyvällä aineksella. Asian johdosta ei ole toimitettu muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ilmoitti , että se ei anna vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Nykyisin voimassa olevassa lupamääräyksessä B.15. on huomioitu, että mikäli pintarakenteet toteutetaan kaatopaikan eri alueilla toisistaan poikkeavilla rakenteilla, on jokaista rakennetta koskevat suunnitelmat toimitettava erikseen jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Jos rengasrouheesta toteutettu pintarakenteen kuivatuskerros ei toimi tarkoitetulla tavalla, on kuivatuskerros korjattava ja tarvittaessa kuivatuskerroksen materiaali on korvattava toimivalla materiaalilla. Muutoin lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

13 13 (17) Ratkaisu B. Kaatopaikkatoiminta Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöksen No YS 1702/ lupamääräykset B.2., B.13. ja E.1. kuulumaan seuraavasti: Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, 9, JA 3 a, VNp 861/1997, YMA 1129/2001) B.2. Yhdyskuntajätteen täyttöalueella saa vastaanottaa, hyödyntää ja loppusijoittaa asti ensisijaisesti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueelta olevia jätteitä seuraavasti: - yhdyskuntajätettä (kuten, , ) t/a - rakennus- ja purkujätettä (kuten , , , , , ) t/a - erityisjätettä (kuten , , , ) t/a - lievästi pilaantunutta maata (kuten , haitta-ainepitoisuus alle SAMASE raja-arvon) t/a - hiekkakompostia (kuten ) t/a - vastaanottaa ja hyödyntää rengasrouhetta (kuten ) t. Kaatopaikan käytön lopettaminen ja sulkeminen Kaatopaikan pintarakenteet (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 9, VNp 861/1997) B.13. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyskertoimen k on oltava 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen pinnan suojaus on toteutettava pintamaan rakeisuudesta riippuen riittävänä kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Jos kuivatuskerroksessa käytetään muuta kuin maa-ainespohjaista materiaalia, on materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus kuivatusrakenteeksi osoitettava erillisellä selvityksellä. Kuivatuskerroksen materiaalin on täytettävä vähintään pysyvän jätteen vaatimukset lukuun ottamatta rengasrouhetta, joka saa olla tavanomaista jätettä, yhdyskuntajätteen kaatopaikan kuivatuskerroksessa. Kerros on suunniteltava ja toteutettava materiaaleiltaan ja paksuudeltaan siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, jätetäytön tai kuivatuskerroksen painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatus- ja tiivistyskerrosten toimivuuden varmistamiseksi kuivatuskerroksen yläpinta ja tarvittaessa alapinta on erotettava ylä- ja alapuolisistaan rakennekerroksista tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Jos kuivatuskerros rakennetaan kokonaan tai osittain rengasrouheesta, on kyseisestä materiaalista rakennettavan kuivatuskerroksen pitkäaikaistoimivuus Mömossenin kaatopaikan olosuhteissa osoitettava ja perusteltava erillisellä asiantuntijaselvityksellä. Selvi-

14 14 (17) tys on toimitettava määräyksen B.15. mukaisten rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien yhteydessä. E. Tarkkailu- ja raportointimääräykset E.1. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan ja vaikutusten tarkkailua on jatkettava toistaiseksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 774/ mukaisesti. Lisäksi ohjelmaan on lisättävä tämän päätöksen sivulla 9 kohdassa "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu" esitetyt muutokset. Mittaukset on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen muu yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. (YSL 43, 46, YSA 20, VNp 861/1997) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että muutetut lupamääräykset huomioon ottaen jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa muutettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnassa katsoa noudatettavan jätelain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista vaatimuksia ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n perusteella ympäristöluvassa on rajoitettu eri toimintoihin tuotavien jätteiden määrää ja laatua. Rengasrouhe on

15 15 (17) hyväksytty hyödynnettäväksi yhdyskuntajätteen täyttöalueella. Vaikka suljettavalle yhdyskuntajätteen täyttöalueelle ei saa enää loppusijoittaa jätettä, Uudenmaan ympäristökeskus ei muutoin muuta alueelle vastaanotettavia, hyödynnettäviä ja loppusijoitettavia jätteitä koskevaa määräystä. Tämä johtuu siitä, että ympäristökeskus on aiemmin päätöksellään No YS 1702/ myöntänyt luvan uuden täyttöalueen rakentamiseen ja yhdyskuntajätteen sijoittamiseen sille. Yhdyskuntajätteen laajennusalueesta on voimassa oleva lupamääräys B.17. (Määräys B.2.) Jäteasetuksen 9 :n mukaan jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikka tai sen osa on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa. Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 1 kohdan 3.2 mukaan kaatopaikan saavutettua lopullisen korkeutensa on sen päälle rakennettava pintasuojakerrokset. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pinnalle on rakennettava ensin kaasunkeräyskerros, sitten tiivistyskerros ja sen päälle vettä johtava kuivatuskerros ja pintakerros. Viimeisenä levitetään kasvualustaksi sopiva humuskerros. Pintaeristyksellä estetään sade- ja pintavaluntavesien imeytyminen jätemassaan ja vähennetään suotoveden muodostumista ja haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Nykyisin voimassa olevassa lupamääräyksessä B.10. on edellytetty, että kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 0,5 metriä. Täten kerroksen painumat on huomioitava jo etukäteen muun muassa rakennussuunnitelmia laadittaessa. Myös kuivatuskerroksen materiaalin tasalaatuisuus on huomioitava painumien hallinnassa. Nykyisin voimassa olevassa lupamääräyksessä B.12. on edellytetty, että mahdollinen tiivistysrakenteen vaurioituminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Tiivistyskerroksen vaurioitumisen estäminen on huomioitava myös suunniteltaessa ja rakennettaessa kuivatuskerrosta. (Määräys B.13.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen tilan tarkkailusta. Samalla on määritettävä mittausmenetelmät, mittausten tiheys sekä mittaustulosten arviointi ja niiden toimittaminen. Luvassa voidaan määrätä annettavaksi myös valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Rengasrouheesta saattaa liueta haitta-aineita kuivatuskerroksessa liikkuviin vesiin. Nykyisin voimassa olevassa lupamääräyksessä A.13. edellytetään, että tarkkailutulosten perusteella likaantuneiksi todetut vedet on johdettava Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Lisäksi lupamääräystä E.1. on muutettu siten, että vesien tarkkailuun on lisätty uusi tarkkailupiste. Vesinäytteistä analysoitavissa ominaisuuksissa on huomioitu merkittävät rengasrouheesta liukenevat haitta-aineet. (Määräys E.1.) Lupamääräystä E.2. ei ole tarvetta muuttaa. Muilta osin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n on noudatettava Mömossenin jätteenkäsittelyalueen toiminnassa ympäristölupapäätöstä No YS 1702/

16 16 (17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 55, 56, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 19, 20 Jätelaki (1072/1993) 3, 6 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristölupaasian käsittelystä perittävä kiinteä maksu on Toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Tässä tapauksessa maksu on

17 17 (17) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Tieto päätöksestä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu Porvoo Sipoon kunnanhallitus Sipoon ympäristönsuojelujaosto Porvoon ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Eteläinen tullipiiri, PL 62, Helsinki Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson LIITET Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)