Transkriptio

1 15 u Rahoituslaitossektoriin sisältyvät liikepank markkaa. Tämän eron Suomen Pankki kattoi kien, Postipankin sekä eräiden erityisrahoitus- omilla sijoituksillaan markkinoille. Edellisen laitosten tilit. Nettosaamiset rahoituslaitoksilta vuoden lopussa vastaavat sijoitukset olivat 954 supistuivat kaikkiaan m ilj. markkaa milj. markkaa. Rahoituslaitoksilta kootut pääomantuontital1 175 milj. markkaan. Liikepankkien keskus pankkirahoitus supistui vuoden aikana letukset lisääntyivät 159 milj. markkaa 405 milj. markkaa milj. markkaan. Suomen milj. markkaan. Muut velat rahoituslaitoksille, Pankin nettovelka Postipankille, joka koostui joihin sisältyvät Mortgage Bank of Finland pääasiassa Postipankin päivätalletuksista, kasvoi Oy:n shekkitili sekä eräiden rahoituslaitosten 1 5 milj. markkaa ja oli vuoden lopussa kotimaiset valuuttatilit, supistuivat 56 milj. markkaa. 09 milj. markkaa. Rahoituslaitosten keskuspankkiasemaa tar Liikepankkien keskuspankkirahoituksesta oli kasteltaessa on saamisten ja velkojen lisäksi kiintiöihin perustuvaa keskuspankkiluottoa otettava huomioon vastuut, jotka ovat synty milj. markkaa ja päiväluottoa 13 milj markkaa. Keskuspankkiluotto, johon lue neet eri rahoitusjärjestelyjen yhteydessä. Suo taan liikepankkien Suomen Pankissa diskont- men Pankin ostamia vekseleitä, joiden maksa taamat vekselit, liikepankkien shekkitilivelka misesta pankit ovat vastuussa, ovat uusvientisuomen Pankille sekä vähennyseränä liike vekselit sekä vientivekselit. Nämä yhdessä on pankkien shekkitilisaatava Suomen Pankilta, kirjattu taseessa saamisiin yrityssektorilta eränä supistui edellisen vuoden lopusta 094 m ilj. "Viennin rahoitus. Vastuisiin kuuluvat myös markkaa. Keskuspankkirahoituksen painopiste kotimaisten toimitusten rahoitusjärjestelyyn liittyvät luotot, joilla on asianomaisen pankin siirtyi keskuspankkiluotosta päiväluottoihin. Suomen Pankin päiväluottomarkkinoilla oli takuu. päiväluottojen määrä vuoden lopussa 13 milj markkaa eli 409 milj. markkaa suurempi Julkinen sektori kuin vuotta aikaisemmin. Päivätalletusten mää rä oli 075 milj. markkaa, mikä oli 1 5 Julkisen sektorin tilit Suomen Pankissa ke milj. markkaa enemmän kuin vuoden 1977 hittyivät seuraavalla tavalla: lopussa. Päiväluottojen kysyntä ylitti vuoden päättyessä päivätalletusten tarjonnan 138 milj. Julkisen sektorin tilit milj. mk Muutos Valtion velkakirjat... Joukkovelkakirjat... Valtion metallirahavastuu M u u t... Saamiset julkiselta sektorilta Shekkitilit... Suhdannerahastotalletukset. Pääomantuontitalletukset... Muut... Velat julkiselle s e k to rille N ettosaam iset ju lk iselta sek torilta Suomen Pankin saamiset julkiselta sektorilta lisääntyivät 4 milj. markkaa ja olivat vuoden lopussa 633 milj. markkaa. Uutena tase-eränä on julkiseen sektoriin merkitty "Valtion velkakirjat. Nämä perustuvat 700 milj. markan luottoon, jonka Suomen Pankki huhtikuussa myönsi valtiolle. Luotosta nostettiin 188 milj. markkaa vuoden loppuun mennessä. Suomen Pankin omistamat valtion joukkovelkakirjat li sääntyivät 33 milj. markkaa ja valtion metalli rahavastuu 3 milj. markkaa. Muut saamiset julkiselta sektorilta supistuivat 11 milj. mark kaa. Suomen Pankin velat julkiselle sektorille vä henivät 14 milj. markkaa 114 milj. mark kaan. Tämä aiheutui lähinnä siitä, että julkisen sektorin pääomantuontitalletuksia purettiin 17 milj. markkaa. Valtion suhdannerahastotalle tukset lisääntyivät yhteensä 4 milj. markkaa investointiverovarojen suhdannerahastoon siir ron ja koron lisäämisen vuoksi. Suomen Pankin nettosaamiset julkiselta sek torilta kasvoivat 456 milj. markkaa ja olivat vuoden lopussa 519 milj. markkaa. Yritykset Suomen Pankin ja yritysten välinen asema kehittyi seuraavasti: Yritysten tilit milj. mk Muutos Investointi- ja alushankintatalletukset Pääomantuontitalletukset... Tuontimaksutalletukset... Muut... Velat yrityksille N ettosaam iset y r it y k s ilt ä Viennin rahoitus... Kotimaisten toimitusten rahoitus Joukkovelkakirjat... Muut... Saamiset y r ity k s iltä... Suomen Pankin saamiset yrityksiltä kasvoi vat 44 milj. markkaa milj. markkaan. Näissä saamisissa on uutena eränä "Viennin rahoitus, johon uusvientivekselien ohella sisäl tyvät ulkomaat-sektorista siirretyt lyhytaikaiset vientivekselit. Uusvientivekselien määrä nousi 61 milj. markkaa 55 milj. markkaan, lyhyt aikaisten vientiluottojen määrä ml. factoringyhtiöille myönnetty rahoitus 163 milj. mark kaa 661 milj. markkaan sekä kotimaisten toimi tusten rahoitus 38 milj. markkaa 75 milj. markkaan. Yhteensä näiden kolmen pysyvän erityisluottojärjestelyn luottokanta kasvoi ker tomusvuoden aikana 6 milj. markkaa markkaan. Muihin saamisiin vuoden alussa sisältyneet 46 milj. markan tilapäiset erityisrahoitusjärjestelyt purettiin vuoden aikana ko konaan. Velat yrityksille lisääntyivät 114 milj. mark kaa 356 milj. markkaan. Velkoihin lasketta vista eristä kasvoivat pääomantuontitalletukset 1 milj. markkaa ja muut velat 8 milj. mark kaa. Tuontimaksutalletukset supistuivat 13 milj. markkaa sekä investointi- ja alushankintatalle tukset 3 milj. markkaa. Liikkeessä oleva raha ja talletustodistukset Liikkeessä olevan rahan määrä lisääntyi 655 milj. markkaa ja oli vuoden päättyessä 3 8 milj. markkaa. Setelistöä oli liikkeessä milj. markkaa ja metallirahaa 313 milj. mark kaa. Lisäksi tase-erään Muut velat luettavia vanhan rahayksikön määräisiä seteleitä oli liikkeessä 9 milj. markan arvosta. Suomen Pankki teki vuoden 1978 aikana runsaasti talletustodistuskauppoja valtion kans sa valtion pääomantuonnin rahamarkkinavaikutusten vaimentamiseksi. Talletustodistuksia oli vuoden lopussa liikkeessä kaikkiaan milj. markkaa eli 890 milj. markkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

2 16 Suomen Pankin nettotase Suomen Pankin taseen kehitys pääsektoreittain on yhteenvetona esitetty oheisessa netto- Nettotaseen erät milj. mk taseessa. Rahoituslaitossektori on nettotaseessa jaettu kahteen osaan, liikepankkien keskuspankkirahoitukseen ja nettovelkaan muille rahoituslaitoksille Muutos Nettosaamiset ulkomailta Liikepankkien keskuspankkirahoitus Nettosaamiset yrityksiltä Nettosaamiset julkiselta sektorilta = Nettosaamiset yhteensä Nettovelka muille rahoituslaitoksille Liikkeessä olevat talletustodistukset Liikkeessä oleva raha Oma pääoma, arvonjärjestelytilit ja muut tase-erät, netto = Nettovelat ja oma pääoma vhteensä Setelinanto Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kulta ja pankin riidattomat ulkomaiset saamiset, kasvoi vuoden 1978 aikana 058 milj. markkaa milj. markkaan. Toissijainen setelinkate, Setelinantotase milj. mk joka käsittää katekelpoiset kotimaiset vekselit, supistui 533 milj. markkaa ja oli vuoden lopussa 967 milj. markkaa. Koko setelinantooikeus kasvoi täten 1 55 milj. markkaa. Kun setelinanto-oikeuden käyttö, johon luetaan liik keessä oleva setelistö, vaadittaessa maksettavat S etelinanto-oik eus Muutos Ensisijainen kate Toissijainen k a t e Yhteensä S etelinanto-oik euden k äyttö Liikkeessä olevat setelit... Vaadittaessa maksettavat sitoum ukset... Shekkiluotoista nostam atta f Yhteensä Setelinantovara sitoumukset sekä shekkiluotoista nostamatta oleva määrä, lisääntyi yhteensä 519 milj. markkaa, kasvoi setelinantovara milj. markkaa ja oli vuoden lopussa 071 milj. markkaa. Tilinpäätös Seuraavassa esitetään Suomen Pankin taseet vuosien 1977 ja 1978 lopussa: Vastaavaa Erityiset nosto-oikeudet Varanto-osuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa 43 Vaihdettavat valuutat Sidotut valuutat K ulta ja valuuttasaam iset Ulkomaiset joukkovelkakirjat Markkaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa M uut ulkom aiset saam iset Liikepankkien shekkitilit Diskontatut v e k se lit Joukkovelkakirjat ÖUH Z 9 Z 9 1JL ^ Muut Saam iset rahoituslaitoksilta Valtion velkakirjat Joukkovelkakirjat V aition metallirahavastuu Saam iset julk iselta sek torilta Viennin rahoitus Kotimaisten toimitusten Joukkovelkakirjat Saam iset yrityk siltä M uut varat Yhteensä on muihin ulkomaisiin saamisiin sisältyneet ulkomaiset vekselit siirretty saamisiin yrityksiltä erään "Viennin rahoitus. 'lase milj mk Vastattavaa Vaihdettavat tilit Sidotut tilit Valuutt av e l ä t Kansainvälisen V alu u ttarahaston markkatilit Osoitetut erityiset nosto Määräaikaiset velat *'.. M uut ulk om aiset velat L iikkeessä o lev a raha Liikkeessä o lev a t tallettistodistu k set Postipankin shekkitili Liikepankkien shekkitilit Päivätalletukset ' 075 Pääomantuontitalletukset Muut Velat rahoituslaitok sille Suhdannerahastotalletukset Pääomantuontitalletukset Velat ju lk iselle sek to rille Investointi- ja alushankintatalletukset Pääomantuontitalletukset Tuontimaksutalletukset Muut Velat yrityk sille A rvon järjestelytilit K antarahasto Tilivuoden tulos Yhteensä

3 18 19 Parikin omat varat ilman tilivuoden voittoa olivat tilinpäätöksen mukaan milj. markkaa, mikä oli 109 milj. markkaa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Näiden varojen lisäksi pankilla on sellaisia omaisuuseriä, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Niihin kuuluvat pääkonttorin, haarakonttorien ja setelipainon toimitalot, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston (SITRA) peruspääoma sekä eräät muut pankin toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt ja osakkeet,. lähinnä. Mortgage Bank of Finland Oy:n ja Tervakoski Oy:n osake-enemmistöt. Suomen Pankin tuloslaskelma kertomusvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta on seuraava: kaa. Arvonjärjestelytileiltä siirrettiin kertomusvuonna pankin tulokseen 80 milj. markkaa, Suomen Pankin voitto tilivuodelta 1978 oli ,40 markkaa. Vuoden 1979 avaustaseessa on vararahastoon siirretty puolet voitosta eli ,70 markkaa. Toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen ti- lille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että m ain ittu määrä, ,70 mark- kaa, siirrettä isiin va ltiova ra stoon. Tuloslaskelma mk K ork otuotot Korot kotimaisista saamisista Korot ulkomaisista saamisista... Korot joukkovelkakirjoista , , , , , ,80 Yhteensä , ,11 K orkokulut Korot kotimaisista veloista... Korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista , , , ,49 Yhteensä , ,43 K orkokate , ,68 M uut tu o to t Provisiot... Kurssierot, Muut tuotot... Yhteensä M uut kulut Palkat... Sosiaaliturvamaksut Eläkkeet... Setelien valmistus. Poistot... Kurssierot... Muut kulut... S iirto arvon jä rjestelytileiltä T ilivuoden tulos , , , , , , , , , ,93 Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,40 Tuloslaskelman mukaan korkotuotot supistuivat 31 milj. markkaa ja korkokulut kasvoivat 65 milj. markkaa. Näin ollen korkokate pieneni 96 milj. markkaa. Korkotuotoista supistuivat korot kotimaisista saamisista noin kolmanneksen, mutta korot ulkomaisista saamisista lisääntyivät lähes kolminkertaisiksi. Korkokulujen puolella kasvoivat tuntuvimmin korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista. Muiden tuottojen ja muiden kulujen huomattavin muutos oli se, että kurssieroista syntyi kertomusvuonna kuluja 56 milj. markkaa, kun niistä edellisenä vuonna oli kertynyt nettotuottoja 166 milj. markkaa. Tilinpäätöksessä tehdyt poistot olivat kertomusvuonna 143 milj. markkaa ja edellisenä vuonna 135 milj. mark-

4 0 1 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita T ilintarkastus Vuoden 1977 valtiopäivillä valitut tilintar kastajat, varatuomari Pekka Pesola, konttori päällikkö Väinö Turunen, järjestösihteeri Erk ki Kivimäki, diplomi-insinööri Pentti MäkiHakola ja kunnallisneuvos Mikko Kaarna, toi mittivat 0 4 helmikuuta 1978 pankin vuo den 1977 tilien tarkastuksen. Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pan kin hallinnosta vuodelta L ainausliikkeen ja valuuttakaupan tark astus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: tammikuun 0, maaliskuun 14, touko kuun 9, elokuun 8, lokakuun 6 ja joulukuun 19 päivänä. I n v en tta u k set ja haarak onttorien tark astuk set a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kas sojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muis tutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin tään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan kin johtosäännön :ssä säädetty tarkastus. L ängtnanin ja R o sen b ergin ra hastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1977 ja lähettäneet jäljennökset tileistä edus kunnan pankkivaliokunnalle. Kokouksessaan toukokuun 9 päivänä pankki valtuusmiehet hyväksyivät Suomen Syöpäyhdis tys r.y:n selonteon vuonna 1975 E. J. Längmanin A-rahaston alarahastosta n:o jaetun apurahan käytöstä sekä päättivät, että rahas tosta kertomusvuonna jaettava apuraha, ,65 markkaa, käytetään syöpätautien tor juntaan Suomen Syöpäyhdistyksen ehdottamal la tavalla, ja kehottivat johtokuntaa maksatta maan apurahan Suomen Syöpäyhdistykselle. Elokuun 8 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät edus kunnan joulukuun 9 päivänä 1971 vahvista mien ohjeiden mukaisesti E. J. Längtnanin yrittäjärahastosta vuonna 1975 jaettujen apu rahojen tilitykset. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan oli E. J. Längmanin yrittäjärahastosta kertomus vuonna jälleen suoritettava apurahojen jako; jaettava summa oli markkaa. Jako kä sittää toistaiseksi Lapin ja Oulun läänit, joiden kummankin osuus on puolet jaettavaksi tulevas ta apurahasta. Tämän johdosta olivat Lapin ja Oulun läänien lääninhallitukset, hankittuaan lausuntonsa taloudellisilta elimiltä ja suunnitteluviranomaisilta, valmistaneet ohjeiden mu kaan ehdotuksensa apurahojen käytöstä ja lähettäneet ne pankkivaltuusmiesten ratkaista viksi. Kokouksessaan elokuun 8 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät mainitut ehdotuk set ja päättivät kehottaa johtokuntaa maksatta maan apurahat asianomaisille ehdotettuihin tarkoituksiin käytettäviksi. Marraskuun 6 päivänä 1976 ns. Antellin kokoelmien ja rahavarain hallinnosta ja hoi dosta annetun lain mukaisesti Suomen Pankki luovutti marraskuun 8 päivänä 1977 museo virastolle kamarineuvos Herman Rosenbergin rahaston varat määrältään yhteensä 59 57,03 markkaa. S u om en itsen ä isy y d en ju h la v u o d en 1967 ra hasto (SITRA ) Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet SITRAn tilit vuodelta 1977 ja lähettäneet jäl jennökset toimintakertomuksesta, inventaarista ja taseista eduskunnan pankkivaliokunnalle. M arkan u lk oisen a rvo n m u u to s Helmikuun 16 päivänä pidetyssä pankki valtuusmiesten kokouksessa esiteltiin johto kunnan samana päivänä lähettämä kirjelmä, jossa johtokunta totesi mm., että huolimatta huhtikuun 5 päivänä ja syyskuun 1 päivänä 1977 toimeenpannuista valuuttakurssijärjeste lyistä kotimaiset valuuttamarkkinat olivat pysy neet epävakaina. Lyhytaikaisen pääoman voi makkaan nettoviennin johdosta Suomen Pankin vaihdettava valuuttavaranto oli vuoden 1977 lopulla jyrkästi supistunut siitä huolimatta, että pankki oli saman vuoden marras joulukuussa nostanut käytettävissä olevista ulkomaisista luottovarauksista 300 milj. dollaria ulkomaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Valuuttatilanne muuttui jälleen helmikuun 10 päivänä 1978 Norjan ilmoitettua devalvoineensa valuuttansa 8 prosentilla muihin Euroopan yhteiskelluntavaluuttoihin nähden. Suomen kannalta voitiin todeta, että elvytystoimenpiteiden taloudellista aktiviteettia ja viennin kilpailukykyä lisäävät taloudelliset vaikutukset olivat suhteellisen vähäiset ja tulevat näkymään verrattain hitaasti. Teollisuuden kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky olivat useilla päätoimialoilla jat kuvasti erittäin alhaiset. Norjan kruunun devalvointipäätös lisäsi epävakaisuutta Suomen valuuttamarkkinoilla. Huolestuttava tuotanto ja työllisyystilanne sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja valuuttamarkki noiden rauhoittaminen edellyttivät näin ollen myös toimia valuuttakurssipolitiikan alalla. Tä män vuoksi ja viitaten samalla rahalain :ään sellaisena kuin se on 8 päivänä lokakuuta 1977 annetussa laissa (759/77) sekä valtio neuvoston samana päivänä valuuttaindeksin laskentaperusteista ja valuuttaindeksin vaihtelualueen rajoista antamaan päätökseen (761/ 77) johtokunta ehdotti, että valuuttaindeksin vaihtelualueen rajoja korotettaisiin määrällä, joka vastaisi markan ulkoisen arvon alentamis ta 8 %, ja että pankkivaltuusmiehet näin ollen tekisivät valtioneuvostolle esityksen edel lä mainitun valtioneuvoston päätöksen muutta misesta vastaavalla tavalla. Pankkivaltuusmie het hyväksyivät johtokunnan ehdotuksen ja tekivät vastaavan esityksen valtioneuvostolle, joka samana päivänä antamallaan päätöksellä (18/78) hyväksyi esityksen ja muutti antamansa päätöksen 4 :n näin kuulu vaksi: V aluuttaindek siluvun va ih telu a lu een yläraja on 11,7 ja alaraja 116,4. Päätös tuli voimaan 17 päivästä helmikuuta S u om en Pankin so v elta m ien k ork ojen ja p ä iv ä lu otto k o ron ra jo jen a len ta m in en Huhtikuun 5 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta esitti, että pankkivaltuus miehet muuttaisivat tekemäänsä korkopäätöstä siten, että kotimaisille rahalai toksille johtokunnan päättämien yleisten luo tonanto-ohjeiden puitteissa myönnettävästä dis kontto- ja rediskonttausluotosta veloitettava peruskorko alennetaan 8 V4 prosentista 7 la prosenttiin vuodessa ja että muita kotimaisia vekseleitä diskontattaessa ja muunlaista koti maista luottoa myönnettäessä veloitettavan ko ron rajat alennetaan 6 V ja 9 V prosentista 5 V ja 8 V prosenttiin vuodessa. Samalla johtokunta esitti, että pankkivaltuusmiehet muuttaisivat myös tekemäänsä päiväluottomarkkinoita koskevaa päätöstä si ten, että päiväluottokoron rajat alennettaisiin 8 V4 ja 4 prosentista 7 V4 ja 3 prosenttiin. Alennusten voimaantulopäiväksi johtokunta esitti toukokuun 1 päivää Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esitystä huhtikuun 7 päivänä pitämässään kokouksessa ja päättivät hyväksyä esityksen seuraavin perustein.

5 Hallituksen valmistellessa helmikuussa 1978 toteutettuun devalvaatioon liittyvää talouspo liittista toimenpidekokonaisuutta Suomen Pan kin johtokunta ilm oitti olevansa valmis esittä mään eduskunnan pankkivaltuusmiehille korko kannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä toukokuun 1978 alusta lukien. Lähtökohtana tällöin oli, että uusista nimellistulojen koro tuksista luovutaan ja että koron korotusmahdollisuudet taloudellisen tilanteen muuttuessa voidaan turvata. Korkokannan alentamisella on kotimaista luotonkysyntää lisäävä ja rahoitussäästämistä vähentävä sekä kulutusta lisäävä vaikutus. Inflaation viime aikoina tapahtunut tuntuva hidastuminen, vaihtotaseen tasapainottuminen ja valuuttavarannon vahvistuminen antavat mahdollisuuden korkokannan alentamiseen. Vallitsevassa työllisyystilanteessa voidaan ko ron alentamista pitää sen kotimaista kysyntää elvyttävien vaikutusten vuoksi perusteltuna. Kun otetaan huomioon lokakuun alussa 1977 toteutettu koron alentaminen, ovat eri tyisesti talletuskorot muodostumassa esitetyn uuden koronalennuksen jälkeen niin alhaisiksi, että inflaation kiihtyminen edellyttää pankki valtuusmiesten mielestä korkojen uudelleen korottamista. Tämä on välttämätöntä siitä syystä, että tämänhetkinen vaihtotaseen tasa painoisuus perustuu paljolti investointien poik keuksellisen alhaiseen tasoon eikä suinkaan riittävän korkeaan säästämisasteeseen. Todennäköisesti hyvin pitkään hitaana jat kuvan maailmantalouden kasvun vallitessa olisi myös pyrittävä muuttamaan pääoman ja työ voiman suhteellisia hintoja työvoiman run saampaa käyttöä suosivaan suuntaan kotimai sen työllisyystilanteen säilyttämiseksi edes sie dettävänä, mikä merkitsisi muiden toimien ohella reaalisen korkotason nostamista. Li säksi on todettava, että kaikkein pitkäaikaisimmillekin talletuksille maksetut korot ovat viime vuosina olleet voimakkaasti negatiiviset, mitä on säästäjien aseman kannalta pidettävä kohtuuttomana. Näistä syistä Suomen Pankin johtokunta piti keskusteluissaan hallituksen edustajien kanssa koronalennusesityksen anta misen eräänä edellytyksenä sitä, että todetaan korkoa voitavan uudelleen nostaa inflaation voimistuessa tai vaihtotaseen vajauksen tuntu vasti kasvaessa. 3 S u om en Vankin ta lletu sto d istu sten korko O sak em erk in töjä ja -o sto ja Elokuun 8 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät oikeuttaa Suo men Pankin vuoden 1980 loppuun saakka maksamaan liikkeeseen laskemilleen, vähintään 7 päivän ja enintään 1 kuukauden talletustodistuksille johtokunnan harkinnan mukaan enintään 7 prosentin vuotuisen koron. Edel leen pankkivaltuusmiehet päättivät, että mikäli Suomen Pankin peruskorkoa muutetaan, tämä enimmäiskorko muuttuu saman prosenttiyksikkömäärän. * Kokouksessaan toukokuun 9 päivänä pank kivaltuusmiehet oikeuttivat johtokunnan mer kitsemään Suomen Pankille Teollistamisrahas to O y:n uusia A-sarjan osakkeita pankin osake omistusta vastaavan määrän eli 640 kappa letta ja tasauseränä 148 kappaletta sekä lisäksi pankille mahdollisesti tarjottavat muutoin mer kitsemättä jäävät osakkeet. Kesäkuun 19 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta totesi, että Kemi Oy oli joutunut huomattaviin taloudellisiin vaikeuk siin, joista se ei ilmeisesti selviäisi ilman mer kittävää ulkopuolista apua. Tilanteen selvittä miseksi oli tehty useita ehdotuksia, joissa läh dettiin siitä, että yhtiön toiminnan ja kehi tyksen varmistamiseksi yhtiön osakepääomaa olisi lisättävä ja osakkeiden omistuspohjaa muutettava. Viimeksi esillä olleen ehdotuksen mukaan yksityissektorin osakkaat tulisivat omistamaan 49 %, valtion sektorin osakkaat 49 % ja Suomen Pankki % yhtiön osake kannasta. Kokonaisjärjestelyihin sisältyisi myös yhtiön osakepääoman korotus 100 milj. mar kalla, josta 40 milj. toteutuisi 1978, 40 milj ja 0 milj. markkaa Johtokunta katsoi, että Kemi O y:n tilan teen selvittämiseksi pankin varojen sijoitta minen yhtiön osakkeisiin ainakin väliaikaisesti olisi aiheellinen ja pankin ohjesäännön 1 :n mukaisesti mahdollinen järjestely, ja ehdotti, että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat johto kunnan hankkimaan toistaiseksi Suomen Pan kin omistukseen noin % Kemi O y:n osake kannasta johtokunnan sopiviksi katsomilla ehdoilla sekä merkitsemään yhtiön vuosien osakepääoman korotuksissa Suo men Pankille pankin osakeomistusta vastaavan määrän uusia osakkeita. Suomen Pankki luo puu Kemi O y:n osakkeista heti, kun siihen ilmaantuu sopiva tilaisuus. Pankkivaltuusmiehet päättivät samana kesä kuun 19 päivänä pitämässään kokouksessa oi keuttaa johtokunnan hankkimaan sopiviksi katsomillaan ehdoilla väliaikaisesti Suomen Pankin omistukseen Kemi Oy: n osakkeita enintään 3 % yhtiön osakekannasta sekä mer kitsemään Suomen Pankille vastaavan määrän uusia osakkeita yhtiön osakepääoman korotuk sissa vuosina Samalla pankkival tuusmiehet erikseen totesivat, että Kemi Oy:n Ulkomaan rahan m ääräisten ta lletu sten korko Pankkivaltuusmiehet päättivät kesäkuun päivänä pitämässään kokouksessa, että Suo men Pankki maksaa vastaanottamilleen ulko maan rahan määräisille talletuksille korkoa toistaiseksi enintään saman määrän, jonka tal lettaja maksaa ulkomaiselle lainalleen. K iin teistö n o sto Elokuun päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta esitti, että pankille ostettai siin Helsingin kaupungin I kaupunginosan korttelissa nro 17 sijaitseva rakentamaton tont ti n:o 3, osoite Snellmaninkatu 19, markan kauppahinnasta. Tontti rajoittuu Suo men Pankin ennestään omistamaan niin ikään rakentamattomaan tonttiin Snellmaninkatu 1, jonka rakennustyöt aloitetaan lähiaikoina. Kummallekin tontille saa asemakaavamääräys ten mukaan rakentaa kuusikerroksisen asuinliiketalon, jonka viisi ylintä kerrosta on varattu asuinhuoneistoja varten. M ikäli tonttien ra kentaminen voidaan toteuttaa samanaikaisesti, ovat esim. paikoitus- ja pihajärjestelyt helpom min ratkaistavissa ja rakennuskustannukset eri tyisesti maanalaisten tilojen osalta jäävät täl löin pienemmiksi. Taloihin tulevat asuinhuo neistot on tarkoitus vuokrata Suomen Pankin ja setelipainon henkilökunnalle. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen elokuun 8 päivänä pitämässään kokouksessa, ja tonttia koskeva kauppakirja allekirjoitettiin lokakuun 31 päivänä. osakkeiden hankkimista koskevan johtokunnan esityksen perusteluihin sisältyi lausuma toi menpiteen väliaikaisesta luonteesta. M u u tos S u om en Vankin eläk esää n töön Kesäkuun 3 päivänä 1977 annetulla lailla valtion eläkelain 9 a :n muuttamisesta on muutettu työttömyyseläkettä koskevia säännök siä siten, että myös sellaisella 60 vuotta täyt täneellä työntekijällä, joka on saanut valta kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavustusta 450 päivän enimmäisajalta, on oikeus työttömyyseläkkeeseen. Päiväavustus- ja työttömyyskorvauspäivien kertymäaika on pidennetty 5 viikosta 60 viikkoon. Työttömyystodistuksen antamiseen varattua ai kaa on tarkennettu. Kun Suomen Pankin eläkejärjestelmä ohje säännön 4 :n mukaisesti noudattaa soveltu vin osin kulloinkin voimassa olevaa valtion eläkejärjestelmää, pankkivaltuusmiehet päätti vät kokouksessaan helmikuun 13 päivänä joh tokunnan esityksen mukaisesti muuttaa Suo men Pankin eläkesäännön 3 a :n 1 momen tin, sellaisena kuin se on muutettuna , näin kuuluvaksi: " T yö ttöm yyselä k k een saam isen ed elly ty k sen ä on, että edunsaajalla o n eläkeaikaa vähintään kuukausi, e ttä hän o n tä y ttä n yt 60 v u o tta ja e ttä hän esittä ä ty ö v o im a v ira n o m a isen to d is tuk sen siitä, e t t e i h ä n elle v o id a oso itta a s e l laista ty ö tä, jonk a va sta a n otta m isesta hän e i v o i k ieltä ytyä m en että m ä ttä oik eu ttaan ty ö lli syysla in (946/71) m u k aiseen ty ö ttö m y y sk o r vau k seen, sek ä siitä, että hän lask ettun a päi västä, jok a o n aikaisintaan kuukautta en n en ed ellä sa n o tu n to d istu k sen antam ispäivää, on 60 viim ek si k u lu n een viik on aikana saanut valtak unnallisista ty ö ttö m y y sk a sso ista an n etu n lain (15/34) m uk aista pä ivä a vu stu sta tai ty ö llisy y sla in m uk aista ty ö ttö m y y sk o rv a u sta y h tee n sä vähintään 00 pä ivältä taikka e tte i h ä n ellä sa n otu n valtak unnallisista ty ö ttö m y y s k assoista a n n etu n lain en im m ä isa vu stu sta k os k ev ien sä ä n n östen mukaan enää o le oik eu tta p ä ivä a vu stu k seen. Lisäksi pankkivaltuusmiehet päättivät, että muutos tulee voimaan taannehtivasti 1 päi västä heinäkuuta 1977.

6 4 5 T oim en h a ltija in palk k austen tark istam inen Joh tok u n ta Kokouksessaan 7 päivänä huhtikuuta pankki valtuusmiehet totesivat Suomen Pankin nou dattavan toimenhaltijani palkkaukseen nähden voimassa olevia virkaehtosopimuksia ja tapahtunutta yleistä työmarkkinaratkaisua vastaavia järjestelyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen säännöstelypäätöksen rajojen muuttuessa lukien niitä noudatetaan pankkivaltuusmiesten aikaisemman päätöksen edellyttämällä tavalla eli että toimenhaltijain peruspalkkoja korotetaan toukokuun 1 päivästä 1978 alkaen 1.5 %, kuitenkin vähintään 30 markkaa kuukaudessa. Marraskuun 8 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet vahvistivat pankin palkkaussäännön 3 :ssä olevat vakinaisten toimenhaltijain peruspalkkaryhmät johtokun nan lokakuun 6 päivänä lähettämään kirjel mään sisältyvän esityksen mukaisiksi. Syyskuun 1978 kuluessa osoittautui, että valtiolla maksetaan ns. ansiokehitystakuuta toi sin perustein laskettuna, kuin Suomen Pan kissa 1.9. maksuun pantujen palkankorotusten yhteydessä oli varauduttu ja ennakoitu. Edellä mainitussa marraskuun 8 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen, että meneillään olevan sopimuskauden palkkaukseen liittyvä puuttuva ansiokehitystakuu maksetaan pankin henkilö kunnalle alkaen. Kesäkuun 16 päivänä tasavallan presidentti myönsi pankinjohtaja, varatuomari Päiviö He temäelle hänen pyytämänsä eron johtokunnan jäsenen virasta syyskuun 1 päivästä 1978 lukien. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät kesäkuun 19 päivänä pankinjohtaja Hetemäen jälkeen avoimeksi tulevan johtokunnan jäsenen viran täyttämistä ja päättivät tehdä valtioneuvostolle esityksen kansanedustaja, valtiotieteen mais teri H arri Hermanni Holkerin nimittämisestä sanottuun virkaan. Tasavallan presidentti nim itti kesäkuun 9 päivänä avoimella kirjeellä edellä tarkoitettuun johtokunnan jäsenen virkaan maisteri Holkerin syyskuun 1 päivästä Huhtikuun 7 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet totesivat, että Suo men Pankki noudattaa toimenhaltijain palk kauksessa voimassa olevia virkaehtosopimuksia ja tapahtunutta yleistä työmarkkinaratkaisua vastaavia järjestelyjä ja että näitä järjestelyjä sovelletaan myös johtokunnan pu heenjohtajan ja jäsenten palkkaukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen säännöstelypää töksen rajojen muuttuessa lukien niitä noudatetaan pankkivaltuusmiesten aikai semman päätöksen edellyttämällä tavalla. Kokouksessaan lokakuun 6 päivänä pankki valtuusmiehet vahvistivat johtokunnan puheen johtajan ja jäsenten välisen uuden tehtävänjaon. U lkom aisia asiam iespank k eja Maaliskuun 14 päivänä, toukokuun 9 päi vänä ja lokakuun 6 päivänä pidetyissä kokouk sissa pankkivaltuusmiehet päättivät, että Kan sallis International Bank S.A., Luxemburg, Republic National Bank of Dallas, Dallas U.S.A., Orion Bank Ltd, Lontoo, The DaiIchi Kangyo Bank Ltd, Tokio, Mitsubishi Bank Ltd, Tokio, European-American Banking Corporation, New York, ja Hanse Bank S.A., Luxemburg, otetaan Suomen Pankin ulkomai siksi asiamiespankeiksi. H aarak onttorien v a lv o ja t Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1979 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen kilöt: M y ö n n ety t a v u stu k set ja eläk k eet J o en su u n konttori: valvojat opetusneuvos, filosofian maisteri Aulis Olavi W aldemar Koi vusalo ja lääninkamreeri, varatuomari Otto Alvar Gustaf Sorasalmi sekä varamiehet polii sineuvos, varatuomari Leo Ilkka Kalevi Hupli ja toimitusjohtaja, merkonomi M auri Heimo Kalervo Vänskä; Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuonna kaksi avustusta ja kolme ylimääräistä eläkettä. Jyvä sk ylä n konttori: valvojat kansliapäällik kö, lääninneuvos Uuno Osmo Volmari Aarnio ja oikeuspormestari Jaakko W ilhelm Krogerus sekä varamiehet lääninverojohtaja, varatuomari M artti Ilmari Lahtinen ja piirijohtaja Esa M i kael Riihimäki; K otk an konttori: valvojat ent. poliisimestari Eero Johannes Kettunen ja varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom sekä varamiehet oikeusneuvosmies H eikki Pajari ja verojohtaja, varatuomari Toivo Verneri Rikkinen; K u o p io n konttori: valvojat kansliapäällikkö, lääninneuvos Toivo Kalevi Kopponen ja poliisimestari Erkki Juhani Vahronen sekä varamie het hovioikeudenneuvos Esko Juhani Kilpeläi nen ja johtaja, agronomi Pauli Uolevi Ilva; L ahden konttori: valvojat ent. oikeusneuvos mies Timo Johannes Tuori ja ent. rehtori Il mari Johannes Vartiainen sekä varamiehet ent. kaupallinen johtaja Toivo Voitto Kullervo Ko ponen ja suunnittelujohtaja, ekonomi Pertti Juhani Lares; M ikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja lääninneuvos Viljo Uolevi Leh tolainen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Jorma Kalevi Pekonen ja markkinointijohtaja, merkonomi Erkki H eikki Nevasaari; O ulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi M atturi ja varatuomari Aulis Evert Virtanen sekä vara miehet varatuomari Erkki August Korhonen ja toimitusjohtaja Jorma Jalm ari Sallamo; P orin konttori: valvojat kunnallispormestari Olavi Einar Koivisto ja toimitusjohtaja, kauppa neuvos Heimo Kalervo Kaitila sekä varamiehet toimitusjohtaja Eino Kivikoski ja apulaiskau punginjohtaja, varatuomari M ikko Iisakki Sävelä; R o v a n iem en konttori: valvojat konttoripääl likkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lää ninneuvos Vilho Johannes Haataja sekä vara miehet lääninverojohtaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila ja kaupunginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä; T a m p ereen konttori: valvojat oikeuspormes tari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja johtaja, hal linto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors sekä varamiehet varatuomari Lasse Joutsiniemi ja apulaiskaupungin} ohtaj a, yhteiskuntatieteiden maisteri Seppo Ilm ari Välisalo; T urun konttori: valvojat toimitusjohtaja, ekonomi H eikki Alarik Löyttyniemi ja pää toimittaja, filosofian tohtori Keijo Kalevi Kulha sekä varamiehet professori Jaakko Ilmari Nousiainen ja apulaiskaupunginsihteeri, vara tuomari Paavo Aarne Sakari Heinonen; Vaasan konttori: valvojat lainopin kandi daatti Äke Johannes Helanko ja ent. tehtaan johtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lää ninneuvos Henrik Matias Palomäki ja toimitus johtaja, lainopin kandidaatti, diplomiekonomi Hans-Erich Slotte. P a n k k ivaltu u sm ieh et Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuoden alus ta syyskuun 19 päivään seuraavat henkilöt: H olk eri, H arri, valtiotieteen maisteri, L aine, J erm u, varatuomari, M aijala, M atti, toimitusjohtaja, Saarinen, A arne, SKP:n puheenjohtaja, S u n d q vist, Ulf, valtiotieteen maisteri, B jörk lund, Ilkka-C hristian, valtiotieteen kan didaatti, M elin, I n g v a r S., kauppatieteiden lisensiaatti, Pekkala, A hti, osuuspankinjohtaja, Ju nn ila, T u u re, filosofian tohtori. Sen jälkeen kun eduskunta oli syyskuun 19 päivänä pyynnöstä myöntänyt maisteri Holke rille Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi nimittämisen johdosta vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtävästä, eduskunnan valitsijamie het valitsivat saman syyskuun 8 päivänä hä nen sijaansa pankkivaltuusmieheksi toimikau den jäljellä olevaksi ajaksi diplomi-insinööri Antero Salmenkiven. Edellä luetelluista kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi syyskuun 19 päivään asti pankkivaltuusmies Holkeri. Lokakuun 6 päivänä pitämässään kokouksessa pankkival tuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen mai nitusta päivästä alkaen pankkivaltuusmies Sal menkiven. Varapuheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Laine. Puheenjohtaja Salmenkivi kuoli 9 päivänä tammikuuta T ilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1978 tilejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamiehet valit sivat seuraavat henkilöt:

7 6 T urunen, Väinö, konttoripäällikkö, hänen varamiehensä A altonen, Markus, taloustieteiden maisteri; K ivim äk i, Erkki, järjestösihteeri, hänen varamiehensä A itam urto, A arno, varatuomari; K aarna, M ikko, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä M attila, K a levi, reviisori; Mäki-Hakola, P en tti, diplomi-insinööri, hänen varamiehensä L am pinen, A rto, varatuomari; Luukko, U nto, valtiotieteen lisensiaatti, hänen varamiehensä M alm, Hakan, agrologi. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979 Jermu Laine Aarne Saarinen Ilkka-Christian Björklund Ahti Pekkala Matti Maijala Ulf Sundqvist Ingvar S. Melin T. Junnila Eino H elenius

8