MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0312/

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Istuntoasiakirja A8-0312/ MIETINTÖ suosituksesta neuvostolle neuvotteluvaltuutuksesta Uuden-Seelannin kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin (2017/2193(INI)) Kansainvälisen kaupan valiokunta Esittelijä: Daniel Caspary RR\ docx PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI_AgreementMandate SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA PE v /19 RR\ docx

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suosituksesta neuvostolle neuvotteluvaltuutuksesta Uuden-Seelannin kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin (2017/2193(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon Kaikkien kauppa Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa (COM(2015)0497), ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 annetun komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Uuden-Seelannin pääministerin John Keyn yhteisen lausuman, ottaa huomioon 21. syyskuuta 2007 annetun EU:n ja Uuden-Seelannin suhteita ja yhteistyötä koskevan yhteisen julkilausuman sekä 5. lokakuuta 2016 allekirjoitetun EU:n ja Uuden-Seelannin keskinäisiä suhteita ja yhteistyötä koskevan kumppanuussopimuksen, ottaa huomioon 14. syyskuuta julkistetun komission kauppapaketin, jossa komissio sitoutui tekemään kaikista tulevista kauppasopimusneuvotteluja koskevista valtuutuksista julkisia, ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2017 allekirjoitetun EU:n ja Uuden-Seelannin sopimuksen yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa, ottaa huomioon muut EU:n ja Uuden-Seelannin kahdenväliset sopimukset, erityisesti sopimuksen elävien eläinten ja eläintuotteiden kauppaan sovellettavista eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen, ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta Australian ja Uuden-Seelannin kanssa 1 ja 12. syyskuuta 2012 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välisen sopimuksen tekemisestä 2, ottaa huomioon Brisbanessa marraskuuta 2014 pidetyn valtionpäämiesten tai pääministerien G20-huippukokouksen antaman tiedonannon, ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2014 annetun puheenjohtaja Van Rompuyn, puheenjohtaja Barroson ja pääministeri Keyn yhteisen julkilausuman Uuden-Seelannin 1 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) EUVL C 353 E, , s RR\ docx 3/19 PE v02-00

4 ja Euroopan unionin kumppanuuden syventämisestä, ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15 unionin toimivallasta allekirjoittaa ja tehdä vapaakauppasopimus Singaporen kanssa 1, ottaa huomioon komission julkaiseman 15. marraskuuta 2016 päivätyn tutkimuksen tulevien kauppasopimusten kumulatiivisista vaikutuksista unionin maatalouteen, ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöluonnoksen sähköisen kaupankäynnin strategiasta (2017/2065(INI)), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan, ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0312/2017), A. ottaa huomioon, että EU ja Uusi-Seelanti työskentelevät yhdessä moniin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja tekevät yhteistyötä useilla kansainvälisillä foorumeilla ja käsittelevät myös kauppapoliittisia asioita monenvälisellä areenalla; B. ottaa huomioon, että vuonna 2015 EU oli tavarakaupassa Uuden-Seelannin toiseksi suurin kauppakumppani Australian jälkeen ja että EU:n ja Uuden-Seelannin välisen tavarakaupan arvo oli 8,1 miljardia euroa ja palvelukaupan arvo oli 4,3 miljardia euroa; C. ottaa huomioon, että vuonna 2015 EU:n suorat ulkomaiset investoinnit Uuteen- Seelantiin olivat yhteensä lähes 10 miljardia euroa; D. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on julkisia hankintoja koskevan sopimuksen osapuoli; E. ottaa huomioon, että EU sai päätökseen neuvottelut EU:n ja Uuden-Seelannin suhteita ja yhteistyötä koskevasta kumppanuussopimuksesta 30. heinäkuuta 2014; F. ottaa huomioon, että Euroopan maatalousala ja tietyt maataloustuotteet, kuten naudan-, vasikan- ja lampaanliha, maitotuotteet, vilja, sokeri - erityissokerit mukaan luettuina ovat erityisen arkaluonteisia näiden neuvottelujen yhteydessä; G. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on maailman suurin voinviejä, toiseksi suurin maitojauheenviejä ja sillä on myös merkittävä asema maailmanmarkkinoilla muiden maitotuotteiden sekä naudan- ja lampaanlihan viejänä; H. ottaa huomioon, että EU ja Uusi-Seelanti osallistuvat monenkeskisiin neuvotteluihin, joilla pyritään vapauttamaan entisestään ympäristöystävällisten hyödykkeiden kauppaa 1 ECLI:EU:C:2016:992. PE v /19 RR\ docx

5 (ympäristöhyödykkeitä koskeva sopimus) ja palvelukauppaa (palvelukauppasopimus); I. ottaa huomioon, että EU toteaa henkilötietosuojan tason riittävyyden Uudessa- Seelannissa; J. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on osapuoli päättyneissä neuvotteluissa, jotka koskevat Tyynenmeren kumppanuutta (TPP), jonka tulevaisuus on epävarma, sekä meneillään olevissa neuvotteluissa, jotka koskevat alueellista laaja-alaista talouskumppanuussopimusta (RCEP) Itä-Aasiassa ja joihin osallistuvat Uuden- Seelannin tärkeimmät kauppakumppanit; ottaa huomioon, että Uudella-Seelannilla on vuodesta 2008 lähtien ollut vapaakauppasopimus Kiinan kanssa; K. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on TPP:n yhteydessä antanut merkittäviä sitoumuksia edistääkseen joidenkin lajien pitkän aikavälin suojelua ja torjuakseen laitonta luonnonvaraisilla eläimillä käytävää kauppaa tehokkaammilla luonnonsuojelutoimenpiteillä ja esittänyt myös vaatimuksia, jotka koskevat ympäristönsuojelun tehokasta täytäntöönpanoa ja osallistumista vahvistettuun alueelliseen yhteistyöhön; katsoo, että näiden sitoumusten olisi oltava mallina EU:n ja Uuden-Seelannin vapaakauppasopimuksen määräyksille; L. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti kuuluu EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin ja sillä on EU:n kanssa yhteiset arvot ja se on sitoutunut edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta maailmanlaajuisiin sääntöihin perustuvassa järjestelmässä; M. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on ratifioinut ja pannut täytäntöön tärkeimmät kansainväliset yleissopimukset ihmisoikeuksista ja sosiaalisista ja työhön liittyvistä oikeuksista ja ympäristön suojelusta ja kunnioittaa täysin oikeusvaltioperiaatetta; N. ottaa huomioon, että Uusi-Seelanti on yksi niistä kuudesta WTO:n jäsenestä, joille ei ole vielä annettu etuuskohteluun perustuvaa pääsyä EU:n markkinoille tai joiden kanssa ei ole vielä neuvoteltu siitä; O. ottaa huomioon, että 29. lokakuuta 2015 annetun yhteisen lausuman jälkeen käynnistettiin selvitystyö, jonka tavoitteena oli kartoittaa EU:n ja Uuden-Seelannin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen toteutettavuus ja molemminpuolinen kiinnostus niitä kohtaan; toteaa, että selvitystyö on nyt tehty; P. ottaa huomioon, että parlamentin on päätettävä hyväksynnän antamisesta mahdolliselle EU:n ja Uuden-Seelannin vapaakauppasopimukselle; Strateginen, poliittinen ja taloudellinen konteksti 1. korostaa EU:n sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen välisten suhteiden syventämisen merkitystä muun muassa Euroopan talouskasvun edistämiselle ja painottaa, että tämä näkyy unionin kauppapolitiikassa; tiedostaa, että Uusi-Seelanti on keskeinen osa tätä strategiaa ja että kauppasuhteiden laajentaminen ja syventäminen voivat edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista; 2. antaa tunnustusta Uudelle-Seelannille sen vahvasta ja johdonmukaisesta sitoutumisesta RR\ docx 5/19 PE v02-00

6 monenvälistä kauppaa koskevaan asialistaan; 3. katsoo, että unionin kahdenvälisten ja alueellisten yhteistyöstrategioiden koko potentiaalia voidaan hyödyntää vain käymällä sääntöihin ja arvoihin perustuvaa kauppaa ja että näihin strategioihin kuuluu ratkaisevana osana, että tehdään laadukas, kunnianhimoinen, tasapainoinen ja oikeudenmukainen vapaakauppasopimus Uuden- Seelannin kanssa vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen hyödyn hengessä ja huolehtimalla samalla siitä, että ei missään olosuhteissa tingitä pyrkimyksistä saavuttaa edistystä monenvälisesti tai panna täytäntöön jo tehtyjä monen- ja kahdenvälisiä sopimuksia; uskoo, että syvempi kahdenvälinen yhteistyö voi olla askeleena kohti laajempaa monenvälistä ja -keskistä yhteistyötä; 4. uskoo, että nykyaikaisen, syvän, tavoitteellisen, tasapainoisen, oikeudenmukaisen ja kattavan vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen on sopiva tapa syventää kahdenvälistä kumppanuutta ja edelleen vahvistaa olemassa olevia kypsiä kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita; katsoo, että näitä neuvotteluja voitaisiin pitää mallina vapaakauppasopimusten uudelle sukupolvelle, ja korostaa, että tavoitetason jatkuva nostaminen ja vapauttamisen syventäminen sekä nykyaikaisen vapaakauppasopimuksen rajojen laajentaminen on tärkeää, kun otetaan huomioon Uuden-Seelannin pitkälle kehittynyt talous ja sääntely-ympäristö; 5. korostaa, että EU ja Uusi-Seelanti ovat kansainvälisesti edellä kestävän ympäristöpolitiikan alalla, ja tästä syystä niillä on tilaisuus neuvotella ja panna täytäntöön erittäin kunnianhimoinen kestävää kehitystä koskeva neuvotteluluku; 6. varoittaa, että sopimuksesta saattaa tulla maatalousalalla hyvin epätasapuolinen EU:n vahingoksi, ja varoittaa myös sortumasta houkutukseen käyttää maataloutta pelinappulana Uuden-Seelannin markkinoiden avaamiseksi laajemmin teollisuustuotteille ja palveluille; Selvitystyö 7. panee merkille, että EU:n ja Uuden-Seelannin selvitystyö saatiin päätökseen 7. maaliskuuta 2017 komissiota ja Uuden-Seelannin hallitusta tyydyttävällä tavalla; 8. pitää myönteisenä, että komissio on saattanut nopeasti päätökseen kauppasopimuksen mahdollisia vaikutuksia koskevan arvioinnin ja julkistanut sen voidakseen arvioida perinpohjaisesti EU:n ja Uuden-Seelannin kauppa- ja investointisuhteiden tiivistämisestä koituvia mahdollisia hyötyjä ja haittoja molempien osapuolten ja myös niiden syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden väestölle ja yrityksille, sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, mukaan luettuna unionin työmarkkinat, sekä ottaa huomioon vaikutukset, joita brexitillä voi olla Uudesta-Seelannista unioniin suuntautuvan viennin lisääntymisen kannalta erityisesti tarjousten vaihdon valmistelussa ja kiintiöiden laskemisessa; Neuvotteluvaltuutus 9. kehottaa neuvostoa valtuuttamaan komission aloittamaan Uuden-Seelannin kanssa PE v /19 RR\ docx

7 neuvottelut kauppa- ja investointisopimuksesta selvitystyön tulosten, tässä päätöslauselmassa asetettujen ehtojen ja vaikutustenarvioinnin sekä selkeiden tavoitteiden pohjalta; 10. kehottaa neuvostoa kunnioittamaan neuvotteluohjeiden hyväksymistä koskevassa päätöksessään täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa niin kuin voidaan päätellä unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antamasta lausunnosta 2/15; 11. kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään mahdollisimman pian kauppasopimusten yleistä tulevaa rakennetta koskevan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon unionin tuomioistuimen lausunto 2/15 EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta ja erottamaan selkeästi toisistaan kauppaa ja suorien ulkomaisten investointien vapauttamista koskevan sopimuksen, joka sisältää vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, sekä mahdollisen toisen sopimuksen, joka kattaa kysymykset, joiden osalta toimivalta jaetaan jäsenvaltioiden kanssa; korostaa, että tällaisen eron tekemisellä olisi vaikutusta parlamentaariseen ratifiointiprosessiin ja että sen tarkoituksena ei ole kiertää kansallisia demokraattisia prosesseja vaan jakaa demokraattisesti EU:n perussopimusten mukaisia vastuita; vaatii parlamentin tiivistä osallistumista kaikkiin meneillään oleviin ja tuleviin vapaakauppasopimusneuvotteluihin kaikissa prosessin vaiheissa; 12. vaatii kunnioittamaan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimivallan jakoa täysin siinä yhteydessä, kun komissio esittää valmiit sopimukset allekirjoitettaviksi ja tehtäviksi ja kun neuvosto päättää allekirjoittamisesta ja tekemisestä; 13. kehottaa komissiota käymään neuvottelut mahdollisimman avoimesti heikentämättä unionin neuvotteluasemaa ja takaamaan vähintään samantasoisen avoimuuden ja julkisen kuulemisen kuin Yhdysvaltain kanssa käydyissä TTIP-neuvotteluissa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun avulla ja kehottaa kunnioittamaan täysin muiden neuvottelujen yhteydessä vakiintuneita parhaita käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen julkaista kaikki sen suositukset kauppasopimuksia koskeviksi neuvotteluohjeiksi ja pitää tätä positiivisena ennakkotapauksena; kehottaa neuvostoa toimimaan samoin ja julkaisemaan neuvotteluohjeet heti kun ne on hyväksytty; 14. korostaa, että vapaakauppasopimuksen tulee johtaa markkinoille pääsyn parantumiseen, kaupan helpottamiseen käytännössä, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, sukupuolten tasa-arvon takaamiseen kummankin osapuolen kansalaisten hyväksi, kestävän kehityksen edistämiseen, unionin normien säilyttämiseen, yleisen edun mukaisten palvelujen turvaamiseen ja demokraattisten menettelyjen kunnioittamiseen siten, että samalla parannetaan unionin vientimahdollisuuksia; 15. korostaa, että kunnianhimoisella sopimuksella on ratkaistava järkevällä tavalla kysymyksiä, jotka koskevat sijoituksia, tavaroiden ja palveluiden kauppaa (poliittista liikkumavaraa ja alakohtaista kattavuutta koskeviin varauksiin liittyviä Euroopan parlamentin tuoreita suosituksia noudattaen), tulleja ja kaupan helpottamista, digitalisaatiota, sähköistä kauppaa ja tietosuojaa, teknologista tutkimusta ja innovoinnin tukemista, julkisia hankintoja, energiaa, valtion omistamia yrityksiä, kilpailua, kestävää RR\ docx 7/19 PE v02-00

8 kehitystä, sääntelykysymyksiä, kuten tiukkoja terveys- ja kasvinsuojelunormeja ja muita maatalous- ja elintarviketuotteiden normeja ilman, että heikennetään EU:n tiukkoja normeja, työvoima- ja ympäristönormeja koskevia vankkoja ja toteuttamiskelpoisia sitoumuksia, verojen välttelyn ja korruption torjuntaa niin, että samalla pysytään unionin yksinomaisen toimivallan puitteissa ja otetaan erityisesti huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet; 16. kehottaa neuvostoa tunnustamaan nimenomaisesti vastapuolen velvoitteet alkuperäiskansoja kohtaan; 17. korostaa, että unioni on maailman johtaja eläinten hyvinvointia koskevan toimintapolitiikan edistämisen alalla, ja koska unionin ja Uuden-Seelannin vapaakauppasopimus vaikuttaa miljooniin tuotantoeläimiin, komission on varmistettava, että osapuolet sitoutuvat vahvasti parantamaan tuotantoeläinten hyvinvointia ja suojelua; 18. korostaa, että villieläinten laittomalla kaupalla on merkittäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja että kunnianhimoisella sopimuksella on pyrittävä edistämään kaikkien villieläinlajien ja niiden elinympäristöjen säilyttämistä ja voimakkaasti torjumaan villieläinten laitonta pyydystämistä, kauppaa ja kauttakuljetuksia; 19. korostaa, että riittämätön kalastuksen valvonta ja laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (LIS) kalastus voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla kielteisesti kauppaan, kehitykseen ja ympäristöön ja että osapuolten on annettava merkittäviä sitoumuksia suojellakseen haita, rauskuja, merikilpikonnia ja merinisäkkäitä sekä torjuakseen ylikalastusta, ylikapasiteettia ja IUU-kalastusta; 20. korostaa, että neuvotteluohjeisiin olisi sisällytettävä seuraavat näkökohdat, jotta vapaakauppasopimuksesta on todellista etua unionin talouden kannalta: a) tavaroiden ja palveluiden kaupan vapauttaminen ja todelliset markkinoille pääsyn mahdollisuudet molempien osapuolten tavaroiden ja palveluiden markkinoilla niin, että poistetaan tarpeettomia sääntelyesteitä ja varmistetaan samalla, etteivät sopimukset estä miltään osin kumpaakaan osapuolta harjoittamasta sääntelyä suhteellisella tavalla politiikan legitiimien tavoitteiden saavuttamiseksi; tämä sopimus i) ei saa estää osapuolia määrittämästä, sääntelemästä, tarjoamasta ja tukemasta yleiseen etuun liittyviä palveluita, ja sen tulee sisältää asiaa koskevia nimenomaisia säännöksiä; ii) se ei saa edellyttää, että hallitukset yksityistävät mitään palveluja eikä se estä hallituksia laajentamasta kansalaisille tarjoamiensa palvelujen valikoimaa; iii) se ei saa estää hallituksia palauttamista julkisen valvonnan piiriin palveluita, jotka hallitukset ovat aiemmin päättäneet yksityistää, kuten vesihuoltoa, koulutusta sekä terveys- ja sosiaalipalveluja, eikä se saa heikentää EU:n korkeita terveys-, elintarvike-, kuluttaja-, ympäristö-, työmarkkina- ja turvallisuusnormeja eikä rajoittaa taiteen ja kulttuurin, koulutuksen tai terveys- ja sosiaalipalvelujen julkista rahoitusta aiempien kauppasopimusten tavoin; katsoo, että sitoumuksia olisi tehtävä palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) pohjalta; korostaa tältä osin, että eurooppalaisilta tuottajilta vaadittavat normit on säilytettävä; PE v /19 RR\ docx

9 b) jos sopimus voi sisältää kotimaista sääntelyä koskevan luvun neuvottelijat eivät saa sisällyttää tarpeellisuutta koskevia testejä; c) polkumyyntiä ja tasoitustulleja koskevia määräyksiä, jotka menevät WTO:n sääntöjä pidemmälle tällä alalla, ei mahdollisesti sovelleta, jos käytössä ovat riittävät yhteiset kilpailunormit ja yhteistyö; d) poistetaan tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä ja vahvistetaan ja laajennetaan sääntely-yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua vapaaehtoisesti, kun se on toteutettavissa ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää, rajoittamatta samalla osapuolten mahdollisuuksia toteuttaa sääntely-, lainsäädäntö- ja politiikka toimiaan, kun muistetaan, että sääntely-yhteistyöllä on pyrittävä hyödyttämään globaalia talouden ohjausta tehostamalla kansainvälisiin standardeihin ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen liittyvää lähentymistä ja yhteistyötä esimerkiksi niin, että hyväksytään YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) säännöt ja pannaan ne täytäntöön, samalla kun taataan mahdollisimman hyvä kuluttajien (esim. elintarvikkeiden turvallisuus) ja ympäristön (esim. eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvien terveys) suojelu sekä sosiaalinen suojelu ja työsuojelu; e) merkittävät kaikilla hallinnon tasoilla, valtio-omisteisissa yrityksissä sekä erityistai yksinoikeuksia nauttivissa yrityksissä tehtävät julkisia hankintoja koskevat myönnytykset, jotka takaavat eurooppalaisille yrityksille pääsyn strategisten alojen markkinoille, sekä vastaava avoimuus kuin unionin julkisten hankintojen markkinoilla, koska yksinkertaistetut menettelyt ja avoimuus tarjoajien osalta, mukaan luettuina muista maista tulevat tarjoajat, voivat myös olla tehokkaita välineitä lahjonnan torjumiseksi ja julkishallinnon luotettavuuden edistämiseksi, samalla kun tarjotaan vastinetta veronmaksajien rahoille suorituksen laadun, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vastuuvelvollisuuden muodossa; taataan, että julkisia hankintasopimuksia tehtäessä sovelletaan ekologisia ja sosiaalisia perusteita; f) erillinen luku, jossa otetaan huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet ja edut markkinoille pääsyn helpottamista koskevissa kysymyksissä, jotta voidaan luoda käytännön liiketoimintamahdollisuuksia, mukaan luettuina mutta ei niihin rajoittuen teknisten normien yhteensopivuuden parantaminen ja tullimenettelyjen virtaviivaistaminen, jotta voidaan luoda käytännön liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää niiden kansainvälistymistä; g) EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta tuomioistuin totesi lausunnossaan 2/15, että kauppa ja kestävä kehitys kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan ja että kehitys muodostaa EU:n yhteisen kauppapolitiikan kiinteän osan, ja siten kaikkien mahdollisten kauppasopimusten kiinteänä osana on oltava vankka ja kunnianhimoinen kestävää kehitystä koskeva luku; katsoo, että siihen tulee sisältyä tehokkaita vuoropuhelun, valvonnan ja yhteistyön välineitä sekä sitovia ja täytäntöön pantavissa olevia määräyksiä, jotka ovat asianmukaisten ja tehokkaiden riitojenratkaisumekanismien alaisia ja joihin kuuluu useiden täytäntöönpanokeinojen joukossa seuraamuksiin perustuva mekanismi, ja sen tulee mahdollistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukaisen osallistumisen sekä tiivis yhteistyö asianomaisten monenvälisten RR\ docx 9/19 PE v02-00

10 organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa; määräykset luvussa, joka käsittelee kaupan työvoimaa ja ympäristöä koskevia näkökohtia sekä kestävän kehityksen merkitystä kaupan ja investointien yhteydessä ja kattaa määräykset, joilla edistetään asiaankuuluvien kansainvälisesti sovittujen periaatteiden ja sääntöjen noudattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa, mukaan luettuina keskeiset työnormit, ILOn neljä keskeistä yleissopimusta sekä monenväliset ympäristöä ja myös ilmastonmuutosta koskevat sopimukset; h) osapuolten velvollisuus edistää yritysten yhteiskuntavastuuta (CSR) sitovien normien avulla, myös kansainvälisesti tunnustettujen välineiden osalta, ja ottamaan käyttöön alakohtaiset OECD:n toimintaohjeet ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat; i) kattavat säännökset investointien vapauttamisesta unionin toimivallan puitteissa ottaen huomioon politiikan uusin kehitys ja esimerkiksi tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antama lausunto 2/15 EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta; j) vahvat ja täytäntöönpantavissa olevat toimenpiteet, jotka kattavat teollis- ja tekijänoikeuksien tunnustamisen ja suojelun, mukaan luettuina viinien ja väkevien alkoholijuomien sekä muiden maatalous- ja elintarviketuotteiden maantieteelliset merkinnät; yksinkertaistetut tullimenettelyt ja yksinkertaiset ja joustavat alkuperäsäännöt, jotka soveltuvat maailmanlaajuisten arvoketjujen monimutkaiseen maailmaan, sekä niiden avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantaminen, ja mahdollisuuksien mukaan monenvälisten alkuperäsääntöjen soveltaminen ja muissa tapauksissa kevyet alkuperäsäännöt, kuten tullialanimikkeen muutos ; k) maataloutta ja kalastusta koskevissa luvuissa tasapainoinen ja kunnianhimoinen tulos, joka voi vain edistää kilpailukykyä ja hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia, jos siinä otetaan aiheellisella tavalla huomioon kaikkien eurooppalaisten tuottajien ja kuluttajien edut, kunnioitetaan sitä, että on olemassa herkkiä maataloustuotteita, joita olisi kohdeltava asianmukaisesti esimerkiksi tariffikiintiöillä tai kohdennetuilla riittävillä siirtymäajoilla siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kauppasopimusten vaikutus maatalouteen ja mahdollisesti jätetään herkimmät alat neuvottelujen ulkopuolelle; sisällytetään sopimukseen käyttökelpoinen, tehokas, sopiva ja nopea kahdenvälinen suojalauseke, joka mahdollistaa etuuskohtelun tilapäisen keskeyttämisen, jos kauppasopimuksen voimaantulon aiheuttama tuonnin kasvu aikaansaa tai uhkaa aikaansaada vakavaa vahinkoa herkillä aloilla; l) kunnianhimoisen säännökset, jotka mahdollistavat digitaalisen ekosysteemin täyden toiminnan, ja rajat ylittävien tietovirtojen edistäminen sekä reilun kilpailun periaate ja rajat ylittäviä tietovirtoja koskevat kunnianhimoiset säännöt niin, että noudatetaan täysin eikä heikennetä EU:n nykyisiä ja tulevia tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia sääntöjä ottaen huomioon, että tietovirrat ovat palvelutalouden keskeisiä edistäjiä ja ne ovat keskeinen osa perinteisen valmistusteollisuuden yritysten globaaleja arvoketjuja, minkä vuoksi perusteettomia tietojen säilyttämispaikkaa koskevia vaatimuksia olisi torjuttava PE v /19 RR\ docx

11 mahdollisimman tehokkaasti; tietosuoja ja yksityisyys eivät ole kaupan esteitä vaan perusoikeuksia, jotka on vahvistettu SEU:n 39 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa; m) tarkat ja täsmälliset säännökset merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) ja kaikkein syrjäisimpien alueiden kohtelusta, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityiset edut näissä neuvotteluissa; 21. kehottaa komissiota varmistamaan maataloustuotteiden merkintöjen, jäljitettävyyden ja todellisen alkuperän suojelemisen oleellisena osana tasapainoista sopimusta, jotta kuluttajille ei anneta väärää tai harhaanjohtavaa käsitystä; 22. tähdentää EU:n sisämarkkinoiden ja Uuden-Seelannin markkinoiden kokoeroa, joka on otettava huomioon niiden välisessä mahdollisessa vapaakauppasopimuksessa; Parlamentin rooli 23. korostaa, että unionin ja Singaporen vapaakauppasopimusta koskevan tuomioistuimen lausunnon 2/15 mukaan parlamentin roolia olisi vahvistettava kaikissa unionin vapaakauppaneuvottelujen vaiheissa valtuutuksen hyväksymisestä sopimuksen tekemiseen asti; odottaa Uuden-Seelannin kanssa käytävien neuvottelujen käynnistämistä, aikoo seurata niitä tarkasti ja haluaa antaa panoksensa niiden onnistumiselle; muistuttaa komissiota sen velvollisuudesta antaa parlamentille tietoja nopeasti ja kattavasti neuvottelujen kaikissa vaiheissa (ennen neuvottelukierroksia ja niiden jälkeen); lupaa tarkastella lainsäädäntö- ja sääntelykysymyksiä, joita saattaa nousta esiin neuvottelujen yhteydessä tai tulevassa sopimuksessa sanotun rajoittamatta sillä yhtenä lainsäätäjistä olevia valtaoikeuksia; korostaa olevansa perusvastuussa unionin kansalaisten edustamisesta ja odottaa innolla mahdollisuutta edistää osallisuutta ja avointa vuoropuhelua neuvotteluprosessin aikana; 24. muistuttaa, että parlamentilta pyydetään hyväksyntää tulevalle sopimukselle SEUTsopimuksessa vahvistetulla tavalla ja että sen kannat olisi siksi otettava aiheellisella tavalla huomioon kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota ja neuvostoa pyytämään parlamentin hyväksyntää sopimukselle ennen sen väliaikaista soveltamista ja kehottaa myös sisällyttämään tämän käytännön toimielinten väliseen sopimukseen; 25. muistuttaa, että parlamentti seuraa tulevan sopimuksen täytäntöönpanoa; 26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Uuden-Seelannin hallitukselle ja parlamentille. RR\ docx 11/19 PE v02-00

12 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalle suosituksesta neuvostolle Uuden-Seelannin kanssa käytäviä kauppaneuvotteluja koskevasta ehdotetusta neuvottelumandaatista (2017/2193(INI)) Valmistelija: James Nicholson EHDOTUKSET Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. katsoo, että Euroopan maatalous on selvästi puolustuskannalla, kun on kyse Uuden- Seelannin tuotteista ja etenkin eläintuotteista, sillä kyseisen maan tuotantokustannukset ovat koko maailman mittakaavassa pienimpiä ja kytkeytyvät yleensä laajaperäiseen toimintaan; tähdentää, että Uuden-Seelannin markkinoiden koon vuoksi (4,5 miljoonaa kuluttajaa) EU:n offensiiviset edut rajautuvat pienten erikoismarkkinoiden tuotteisiin ja riippuvat tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamisesta; 2. katsoo, että kunnianhimoinen, tasapainoinen ja kattava vapaakauppasopimus, jossa otetaan täysin huomioon Euroopan maatalouden haavoittuvat alat ja suojellaan niitä ja jossa kaikilta osin kunnioitetaan ja noudatetaan EU:n tuottajien ylläpitämiä korkeita tuotannollisia, ekologisia, elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia normeja, voi tuottaa etuja kummallekin osapuolelle, tarjota tilaisuuksia eurooppalaisille tuottajille ja edistää EU:n asemaa maailmanlaajuisten markkinoiden merkittävänä toimijana; 3. kiinnittää huomiota Euroopan maatalousalan eräisiin herkkiin sektoreihin, kuten maitotuote-, lampaanliha-, vuohenliha-, naudanliha- ja vasikanliha-ala, viini, mehiläistuotteet ja hedelmät, ja varoittaa, että vapaakauppasopimuksen kaikenlainen maatalousalaa ja sen arkoja osia koskeva epätasapaino olisi vahingollista eurooppalaisille tuottajille ja varsinkin pienille ja keskisuurille tiloille; 4. kehottaa komissiota turvaamaan yhdenvertaiset lähtökohdat ja käsittelemään herkkinä sellaisia tuotteita, joiden kohdalla suora kilpailu aiheuttaisi liiallista tai kestämätöntä PE v /19 RR\ docx

13 painetta EU:n maataloustuottajille; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ottamalla käyttöön siirtymäkausia tai asianmukaisia kiintiöitä tai pidättymällä kaikkein herkimpiä aloja koskevista sitoumuksista tai jättämällä ne ulkopuolelle; kehottaa komissiota ottamaan huomioon eurooppalaisen tuotannon kausivaihtelut etenkin lammas- ja maitoalalla; 5. kehottaa sisällyttämään sopimukseen tehokkaita kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä, joilla estetään tuonnin äkillinen kasvu, joka aiheuttaisi tai uhkaisi aiheuttaa vakavaa haittaa EU:n tuottajille herkillä aloilla; 6. korostaa, että Euroopan maataloudella on erityinen tehtävä maatalousyhteisöjen rakenteiden ylläpitämisessä ja Euroopan elintarviketurvan varmistamisessa, ja varoittaa, että sopimus saattaa aiheuttaa maatalouden alalla vakavan epätasapainon riskin, josta on haittaa Euroopan unionille ja perheviljelmämallille; varoittaa myös kiusauksesta käyttää maataloutta pelinappulana, jolla pyritään lisäämään pääsyä Uuden-Seelannin teollisuustuotteiden ja palvelujen markkinoille; edellyttää siksi, että jatkossa maatalousalan on oltava yksi ensimmäisistä käsiteltävistä luvuista tällaisista sopimuksista neuvoteltaessa; 7. korostaa, että eurooppalaisilla tuottajilla on lukuisia nykyisiä ja tulevia velvoitteita, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointia koskevien korkeiden standardien ylläpitämiseen ja joihin yhdistyy paljon hallinnollisia velvollisuuksia; 8. painottaa, että kaikissa Euroopan maataloutta koskevissa unionin vapaakauppasopimusneuvotteluissa on sovellettava olennaisena ja tinkimättömänä periaatteena sitä, että harjoitetaan kestävää maataloustuotantoa, noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta, johon elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin säännökset perustuvat, sovelletaan pellolta pöytään -mallia ja vastavuoroisuutta sekä säilytetään ehdottomasti ihmisten ja eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin normit ja säännökset, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä unionin lainsäädännössä; 9. korostaa, että eläinten hyvinvointi on erittäin tärkeää unionin kansalaisille, ja painottaa, että olisi varmistettava, että eläinten hyvinvointia koskevia unionin normeja suojellaan ja että maahantuonti on aina elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyteen, kuluttajansuojaan ja ympäristönormeihin sovellettavan unionin lainsäädännön mukaista; 10. kehottaa komissiota varmistamaan, että osapuolet sitoutuvat voimakkaasti parantamaan tuotantoeläinten suojelua ja hyvinvointia koskevia normeja, ja korostaa, että sopimuksen mikään kohta ei saisi estää kumpaakaan osapuolta harjoittamasta itsenäistä sääntelyä, jotta voidaan asettaa ja saavuttaa perusteltuja poliittisia tavoitteita; 11. kehottaa komissiota soveltamaan neuvotteluihin yhdenmukaistettua lähestymistapaa, joka vastaa Australian kanssa samaan aikaan käytävissä neuvotteluissa noudatettavaa käytäntöä siten, että samalla otetaan huomioon erityispiirteet, jotka erottavat nämä kaksi markkinaaluetta toisistaan; 12. korostaa, että maantieteellisten merkintöjen järjestelmä olisi tunnustettava olennaiseksi osatekijäksi unionin etujen puolustamisessa, ja painottaa, että Uuden-Seelannin kanssa RR\ docx 13/19 PE v02-00

14 mahdollisesti tehtävään tulevaan sopimukseen on sisällytettävä riittävän laaja ja edustava luettelo tuotteista, jotka on rekisteröity maantieteellisten merkintöjen järjestelmiin, jotta voidaan varmistaa näiden tuotteiden oikeudellinen suojelu ensisijaisten offensiivisten etujen mukaisesti ja edellytyksenä sopimuksen tekemiselle; 13. kehottaa komissiota varmistamaan maataloustuotteiden merkintöjen, jäljitettävyyden ja todellisen alkuperän suojelemisen oleellisena osana tasapainoista sopimusta, jotta kuluttajille ei anneta väärää tai harhaanjohtavaa käsitystä; 14. toteaa, että Uuden-Seelannin tuottajat eivät vastaa lampaiden sähköisen tunnistamisen, nitraattiherkkien alueiden tai kuolleiden eläinten hävittämisen kustannuksista, ja edellyttää, että tämä osoitetaan selvästi merkinnöissä; 15. tähdentää EU:n sisämarkkinoiden ja Uuden-Seelannin markkinoiden kokoeroa, joka on otettava huomioon niiden välisessä mahdollisessa vapaakauppasopimuksessa; 16. muistuttaa, että Uuden-Seelannin maatalousala on hyvin kilpailukykyinen ja erittäin vientipainotteinen ja että sen altistuminen kansainvälisille markkinoille on ainutlaatuista, kun otetaan huomioon maan maataloustuen vähäinen taso; panee erityisesti merkille maito-, lammas- ja vuohialan hallitsevan aseman ja voimakkaasti vientiin suuntautuneen ja hallitsevan hedelmäntuotantoalan; 17. toteaa, että Uusi-Seelanti on eräs tärkeimmistä toimijoista maataloustuotteiden maailmankaupassa ja että se on kehittänyt voimakkaita monopolin kaltaisia vientikaupan sektoreita; panee merkille, että maataloustuotteiden ja maatalouselintarvikkeiden osuus on 60 prosenttia maan yhteenlasketusta tavarakaupasta, maitoalan osuus 25,3 prosenttia kokonaisviennistä ja lampaanlihan viennin osuus 45 prosenttia kokonaiskaupasta; toteaa, että Uusi-Seelanti on eräs maailman johtavista lampaanlihan ja erityisesti karitsanlihan viejistä, ja että maan on suurin kiivien viejä; 18. painottaa, että Uuden-Seelannin vienti Euroopan unioniin koostuu pääasiassa maataloustuotteista, kun taas Uuden-Seelannin tuonti unionista on valtaosaltaan teollisuustuotteita; panee merkille, että Uusi-Seelanti perii edelleen suhteellisen korkeita tulleja eräistä jalostetuista maatalouselintarvikkeista (kuten juustoista, viineistä ja väkevistä alkoholijuomista) ja että unionin vientiä haittaavat tuntuvasti eräät tullien ulkopuoliset kaupan esteet, kuten eräät kasviterveyttä koskevat toimenpiteet; 19. korostaa, että Uusi-Seelanti on allekirjoittanut Tyynenmeren kumppanuussopimuksen, mikä olisi myös otettava huomioon neuvotteluprosessissa; 20. korostaa, että Venäjän tuontikiellon jatkuminen, brexit-kansanäänestyksen tuloksesta aiheutuvat valuuttakurssivaihtelut ja hintojen rajuun vaihteluun liittyvät markkinakriisit ovat vaikuttaneet vakavasti Euroopan maatalouden useisiin herkkiin aloihin; katsoo, että markkinoiden avaaminen entisestään näillä aloilla saattaisi aiheuttaa vakavia ongelmia ja tuhoisia seurauksia eurooppalaisille tuottajille, kun otetaan huomioon joidenkin toimialojen, erityisesti Uuden-Seelannin maitoalan, monopolirakenteet. painottaa, että lopputuloksessa on harkittava huolellisesti eurooppalaisten tuottajien etuja; 21. panee merkille komission julkaiseman vaikutustenarvioinnin EU:n ja Uuden-Seelannin mahdollisen vapaakauppasopimuksen potentiaalisista vaikutuksista ja kehottaa komissiota PE v /19 RR\ docx

15 tekemään perusteellisemman analyysin vapaakauppasopimuksen vaikutuksista toimialoittain ja jäsenvaltioittain, jotta voidaan punnita tällaisen kauppasopimuksen mahdollisia etuja ja haittoja kokonaisuudessaan eurooppalaisille kuluttajille, sen mahdollisia vaikutuksia tuottajahintoihin herkillä aloilla ja vaikutuksia Pariisin ilmastosopimuksesta johtuviin sitoumuksiin; 22. panee merkille edut, joita Uuden-Seelannin maito- ja lampaanliha-aloille annettiin silloin, kun Yhdistynyt kuningaskunta liittyi Euroopan yhteisöihin, ja korostaa, että näitä etuuksia on käsiteltävä vapaakauppaneuvotteluissa; 23. korostaa, että kaikkia Uudelle-Seelannille vapaakauppasopimuksen nojalla mahdollisesti myönnettäviä tariffikiintiöitä sovelletaan EU:n pienentyneillä 443 miljoonan kuluttajan markkinoilla, mikä vaikuttaa välttämättä tällaisten kiintiöiden taloudelliseen vaikutukseen erityisesti lampaanliha- ja maitotuotealoilla, joilla Yhdistyneen kuningaskunnan osuus kulutuksesta ja/tai tuonnista on tällä hetkellä merkittävä; kehottaa siksi komissiota ottamaan Uuden-Seelannin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa huomioon käynnissä olevien brexit-neuvottelujen ja itse brexitin vaikutukset unionin maatalouteen ja elintarvikealalle; 24. tähdentää EU:n kauppamyönnytysten kumuloituvia vaikutuksia maataloudessa ja toteaa, että kaikkia Uudelle-Seelannille tarjottavia kauppamyönnytyksiä on harkittava sen perusteella, millaiseen markkinoille pääsyyn on jo suostuttu Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja muissa käynnissä olevissa tai jo päättyneissä vapaakauppaneuvotteluissa; korostaa tässä yhteydessä, että tulevien vapaakauppasopimusten kumuloituvia vaikutuksia koskeva komission tutkimus osoittaa, että maitotuotteiden nykyinen 200 miljoonan euron kauppavaje kaksinkertaistuu tai yli kolminkertaistuu riippuen siitä, millaista vapauttamisen astetta skenaariossa sovelletaan; 25. painottaa, että komission on syytä ottaa kaikki maatalouden sidosryhmät täysin avoimesti, ajoissa ja kattavasti mukaan kaikkien neuvotteluja koskevien seikkojen yhteydessä, ja pyytää, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta saa tietoja maatalouskysymysten edistymisestä; 26. muistuttaa, että unionissa lampaita voidaan pitää kaupan vain, kun ne ovat kuuden tai yhdeksän kuukauden ikäisiä, kun taas Uudessa-Seelannissa kaupanpitäminen on sallittua vanhempana, 12 kuukauden iässä; vaatii, että tulevassa sopimuksessa on huolehdittava siitä, että unionin sisämarkkinoilla voidaan myydä laillisesti ainoastaan sellaisia tuontikaritsoita, joihin sovelletaan kuuden tai yhdeksän kuukauden ikärajaa. RR\ docx 15/19 PE v02-00

16 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Nuno Melo, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo Franc Bogovič, Angélique Delahaye, Norbert Lins, Hannu Takkula, Tom Vandenkendelaere PE v /19 RR\ docx

17 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA 35 + ALDE ECR ENF NI PPE S&D Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Ulrike Müller, Hannu Takkula Richard Ashworth, Jørn Dohrmann, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson Edouard Ferrand, Philippe Loiseau Diane Dodds Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Nuno Melo, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski, Tom Vandenkendelaere Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Jean- Paul Denanot, Viorica Dăncilă, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella 7 - GUE/NGL VERTS/ALE Matt Carthy, Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp, Maria Lidia Senra Rodríguez José Bové, Martin Häusling, Bronis Ropė 3 0 EFDD John Stuart Agnew, Giulia Moi, Marco Zullo Symbolien selitys: + : puolesta - : vastaan 0 : tyhjää RR\ docx 17/19 PE v02-00

18 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Salvatore Cicu, Karoline Graswander-Hainz, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil Klaus Buchner, Nicola Danti, Edouard Ferrand, Seán Kelly, Frédérique Ries, Fernando Ruas, Paul Rübig, José Ignacio Salafranca Sánchez- Neyra, Pedro Silva Pereira, Jarosław Wałęsa PE v /19 RR\ docx

19 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA 30 + ALDE ECR EFDD PPE S&D Frédérique Ries, Hannu Takkula, Marietje Schaake, Patricia Lalonde David Campbell Bannerman, Emma McClarkin, Jan Zahradil, Joachim Starbatty David Borrelli, Tiziana Beghin Adam Szejnfeld, Fernando Ruas, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Iuliu Winkler, Jarosław Wałęsa, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Paul Rübig, Salvatore Cicu, Seán Kelly, Tokia Saïfi, Viviane Reding Alessia Maria Mosca, Bernd Lange, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster, Jude Kirton-Darling, Karoline Graswander-Hainz, Nicola Danti, Pedro Silva Pereira 5 - ENF GUE/NGL Edouard Ferrand, France Jamet, Matteo Salvini Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz 3 0 S&D Verts/ALE David Martin, Emmanuel Maurel Klaus Buchner Symbolien selitys: + : puolesta - : vastaan 0 : tyhjää RR\ docx 19/19 PE v02-00