Ilmaisimet. () 17. syyskuuta / 34
|
|
- Aune Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmaisimet Ilmaisin eli detektori on laite, jolla kaukoputken kokoama valo rekisteröidään ja muutetaan käsiteltävään muotoon. Aina 1800-luvun puoliväliin saakka ainoana ilmaisimena oli silmä. Sen jälkeen valokuvaus syrjäytti visuaalihavainnot luvulla mukaan tulivat valosähköiset menetelmät, kuten valomonistinputki ja televisiokameran tapaiset laitteet. Vihdoin 1970-luvulta lähtien CCD-kamera on kehittynyt kaikkein tärkeimmäksi ilmaisimeksi. Tässä luvussa käsitellään muita ilmaisimia paitsi CCD-kameraa, jolle on varattu koko seuraava luku. () 17. syyskuuta / 34
2 Silmä Silmä on kaikista detektoreista ensimmäinen. Se on tavallaan pieni teleskooppi. Silmän linssi muodostaa kohteesta ylösalaisin olevan kuvan verkkokalvolle. Silmään saapuvan valon määrää säätelee iiris eli himmennin. Silmän aukko eli pupilli on halkaisijaltaan 2 9 mm. Kirkkaassa valaistuksessa pupilli pienenee ja hämärässä laajenee. Pupillin maksimikoko pienenee iän mukana. Nuorilla se on keskimäärin 7 mm, 40-vuotiailla 6 mm ja 50-vuotiailla 5 mm. Tämän jälkeen pupillin koko ei oleellisesti muutu. Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin huomattavia, jopa 2 mm suuntaan tai toiseen näistä keskiarvoista. Iiriksellä on toinenkin tarkoitus. Optisena laitteena silmä on melkoisen kehno. Kuvan laatua voidaan kuitenkin parantaa aukkoa pienentämällä. Parhaiten silmä toimiikin valoisassa, kun aukko on pieni. () 17. syyskuuta / 34
3 () 17. syyskuuta / 34
4 valon tulosuunta... hermopaate tuma sauva tappi rodopsiinikerrokset () 17. syyskuuta / 34
5 Verkkokalvolla on kahdenlaisia valoa aistivia soluja: tappeja ja sauvoja. Sauvoissa ja tapeissa on kemiallisia yhdisteitä, jotka reagoivat valoon ja synnyttävät sähköimpulsseja. Ne matkaavat kohti aivoja, jotka tulkitsevat ne. Tappisolut, jotka ovat keskittyneet varsin pienelle alueelle, toimivat kirkkaassa valossa ja ovat väriherkkiä. Niitä on kolmea eri tyyppiä, punaherkkiä, siniherkkiä ja siniviherherkkiä. Tappisoluja on silmän verkkokalvolla noin 6 7 miljoonaa kappaletta ja suuri osa niistä sijaitsee alueella, jota kutsutaan keltaiseksi täpläksi. Tappisolut muodostavat tarkan kuvan, mutta niiden kvanttihyötysuhde on vain noin 1 %. Sauvoja silmässä on noin 100 miljoonaa. Niitä on lähes kaikkialla silmän verkkokalvon alueella, lukuun ottamatta ns. sokeaa täplää. Sauvasolut eivät aisti värejä, mutta ovat tappeja paljon herkempiä; kvanttihyötysuhde on %. Hyvin himmeässä valaistuksessa näkymä on mustavalkoinen. Keltaisen täplän alueella sauvoja on vähemmän, joten himmeä kohde erottuu huonosti, jos katsoo suoraan sitä kohti. Kun katseen kääntää hieman pois kohteesta, se tulee näkyviin paljon selvemmin. () 17. syyskuuta / 34
6 Silmän sopeutuminen eli adaptaatio himmeään valaistukseen tapahtuu vähitellen. Pupillin laajenemisesta johtuva adaptaatio tapahtuu ensin hyvin nopeasti, vaikka jatkuukin vielä muutaman minuutin ajan. Varsinaisen hämäränäön kehittyminen edellyttää paljon hitaampaa kemiallista prosessia, joka vie aikaa keskimäärin puolisen tuntia. Tänä aikana silmässä kehittyy valoherkkää rodopsiinia eli näköpurppuraa. Lyhytaikainenkin kirkas valo tuhoaa rodopsiinin. Siksi visuaalihavaintojen aikana on varottava kirkasta valaistusta. Hämäränäön säilymisen kannalta parasta on himmeä punainen valo. Silmän reaktio on karkeasti ottaen verrannollinen valaistuksen logaritmiin. Tämä on syynä siihen, että Hipparkhoksen visuaalihavaintoihin perustuva tähtien kirkkauksien luokittelu ja sitä noudatteleva nykyinen magnitudiasteikko ovat logaritmisia. Ärsykkeen logaritmisuuden vuoksi silmä pystyy toimimaan hyvin laajalla valaistusalueella, jota sen kaksi erilaista aistinsolutyyppiä vielä laajentavat. Silmän herkkyyttä rajoittaa sen pienen koon lisäksi lyhyt integrointiaika: silmä ei pysty kokoamaan valoa pitkältä aikaväliltä, vaan sen on saatava koko ajan uusia fotoneja valoaistimuksen ylläpitämiseksi. () 17. syyskuuta / 34
7 Silmän erotuskyky riippuu pupillin koon ja optiikan heikon laadun lisäksi aistinsolujen keskinäisistä välimatkoista. Ihmisellä erotuskyky voi parhaimmillaan olla noin 2 kaariminuuttia. Lopuksi mainittakoon vielä silmän heikko kyky havaita polarisoitunutta säteilyä, joka näkyy ns.haidingerin lyhteenä katsottaessa tasaisesti valaistua pintaa, jonka säteily on polarisoitunutta (esim. pilvetön taivas tai tasaisen valkoinen pinta LCD-ruudulla). () 17. syyskuuta / 34
8 Valokuvaus Ennen CCD-kameroiden aikakautta valokuvauslevy oli fotometrin ohella tärkein tähtitieteellisissä havainnoissa käytetty ilmaisin. Levyn pinnalla oleva valoherkkä emulsio sisältää tavallisimmin hopeabromidia AgBr. Hopeabromidi absorboi fotoneja, joiden aiheuttamista kemiallisista muutoksista syntyy näkymätön latentti kuva. Latentista kuvasta saadaan näkyvä negatiivikuva kehittämällä latentin kuvan sisältävät hopeabromidikiteet hopeaksi. Tavallisimpia kehitteenä käytettäviä aineita ovat metoli ja hydrokinoni. Kehitysaika on tyypillisesti muutamia minuutteja. Syntyvän mustuman määrä ja kuvan kontrasti riippuvat kehitysajasta, lämpötilasta, kehitteen väkevyydestä ja kehiteastian heiluttelusta, joka tuo tuoretta kehitettä muodostuvien kiteiden lähelle. () 17. syyskuuta / 34
9 () 17. syyskuuta / 34
10 Kehityksen jälkeen emulsiossa on edelleen valottumattomia kiteitä, jotka tummuvat valon vaikutuksesta. Siksi kuvaa käsitellään niin, että valottumaton hopeabromidi liukenee pois, mutta valottunut metallinen hopea jää jäljelle. Tähän kiinnittämiseen käytetään tavallisesti natriumtiosulfaattia, johon on hapettumisen estämiseksi lisätty jotakin hapanta ainetta. Kun levy on ollut muutamia minuutteja kiinnitteessä, se ei ole enää herkkä valolle. Levyyn jäänyt kiinnite turmelee vähitellen syntyneen kuvan. Siksi levy on kiinnittämisen jälkeen pestävä huolellisesti. Tavallisesti levyä pidetään juoksevassa vedessä ainakin noin puoli tuntia. Jos huuhteluvesi on kovaa, se voi jättää levyyn kalkkitahroja. Siksi levy voidaan aivan lopuksi käsitellä veden pintajännitystä alentavalla huuhteluaineliuoksella. Kun levy tämän jälkeen kuivataan, se on valmis arkistoitavaksi. () 17. syyskuuta / 34
11 () 17. syyskuuta / 34
12 Valokuvausemulsion ominaisuuksista tärkeimpiä ovat sen herkkyys, erotuskyky ja kontrasti. Filmin herkkyyden ilmoittamiseen käytetään nykyisin kahta eri tapaa. ISOja ASA-standardin asteikot ovat samoja. Ne ovat lineaarisia: filmin merkintä 100 ASA (tai 100 ISO ) tarkoittaa, että samanlaisen kuvan saamiseksi tarvitaan samalla aukolla neljä kertaa niin pitkä valotusaika kuin 400 ASAn filmille. Nykyisin käytöstä jo poistuva DIN-asteikko on logaritminen. Kun DIN-arvo kasvaa kolmella, filmin herkkyys kaksinkertaistuu: 100 ISO = 21 DIN, 200 ISO = 24 DIN, 400 ISO = 27 DIN jne. () 17. syyskuuta / 34
13 Erotuskyky ilmoitetaan viivoina millimetriä kohti. Kun kuvataan tasavälistä mustavalkoista raidoitusta, erotuskyky kertoo, miten tiheässä olevat viivat voidaan vielä erottaa toisistaan. Tyypillisesti erotuskyky on paikkeilla. Herkän filmin raekoko on suurempi kuin hitaan filmin. Kuvaa suurennettaessa rakeet tulevat näkyviin ja rajoittavat filmin erotuskykyä. Filmimateriaalit ovat aikojen kuluessa kehittyneet huomattavasti, joten täsmällistä yhteyttä herkkyyden ja raekoon ja siten erotuskyvyn välille ei voi antaa. Kontrasti riippuu mustumakäyrän kulmakertoimesta γ. Jos γ on pieni ja käyrä siis loiva, kyseessä on loiva filmi. Loiva filmi toistaa laajan kirkkausalueen, mutta hyvin pienet kirkkauserot eivät siitä erotu. Jos γ on suuri, filmi on jyrkkää. Jyrkän filmin avulla saadaan näkyviin pieniä kirkkauseroja, mutta vain kapealta alueelta; himmeämmät kohteet eivät tule lainkaan näkyviin ja kirkkaammat saturoituvat. () 17. syyskuuta / 34
14 1 0mustuma ei mustumaa α optimaalinen valotus taustahuntu saturaatio valotus Filmin mustuman riippuvuus valotuksesta eli valon vaikutuksesta muuttuneiden hopearakeiden osuus. (Valotus tarkoittaa oikeastaan filmille tulevaa energiaa, joka riippuu sekä aukosta että valotusajasta.) Käytännöstä filmiltä mitataan sen optinen paksuus. Kullakin materiaalilla on tietty optimaalinen valotus, jolla mustuma riippuu valotuksesta suunnilleen lineaarisesti eli kulmakerroin γ = tan α on vakio. Valokuvauksella on monta etua silmin tehtäviin havaintoihin verrattuna. Joissakin suhteissa valokuva on myös CCD-kuvaa parempi. () 17. syyskuuta / 34
15 () 17. syyskuuta / 34
16 Valokuvaukseen liittyy myös monia ongelmia: + Valokuva on objektiivinen. Havaitsijan ominaisuudet eivät vaikuta kuvasta mitattaviin arvoihin. + Levylle saadaan kerralla suuri joukko tähtiä tai spektrejä, joita voidaan tutkia kaikessa rauhassa tarkoilla mittalaitteilla. + Silmä toimii kuin elokuvakamera; pitkäkään tuijottaminen ei tuo himmeämpiä kohteita näkyviin. Valokuvauslevyä sen sijaan voidaan valottaa pitkiä aikoja, jolloin näkyviin saadaan himmeitäkin kohteita. + Valokuvien erotuskyky on parempi kuin CCD-kuvien. + Kuvakenttä on yleensä paljon suurempi kuin CCD-kuvissa. () 17. syyskuuta / 34
17 Valokuvausmateriaalit eivät ole erityisen valoherkkiä, minkä vuoksi tarvitaan pitkiä valotusaikoja. Kvanttihyötysuhde on luokkaa 1 %. Tätä voidaan hieman parantaa käsittelemällä filmiä erilaisilla kaasuilla. Epälineaarisuus. Levylle syntyvän mustuman määrä ei kasva tasaisesti siihen osuvien fotonien määrän kasvaessa. Jos valoa tulee hyvin vähän, levy ei reagoi siihen lainkaan. Tällaisessa kohdassa nähdään silti vaalea taustahuntu, koska edes valottumaton emulsio ei ole täysin läpinäkyvä. Tietyn kynnysarvon jälkeen mustuma alkaa sitten kasvaa valon määrän lisääntyessä. Kun valon määrä edelleen lisääntyy, mustuman kasvu alkaa hidastua. Kun kaikki hopea on valottunut, mustuma ei voi enää kasvaa; tällöin saavutetaan kyllästys- eli saturaatiotila. Vaikka nykyaikaisten materiaalien käyttäytyminen onkin aika tarkasti tunnettu, siinä voi esiintyä pieniä vaihteluja eri valmistuserien välillä. Lämpötila kuvaushetkellä, kehitteen lämpötila ja kehitysaika vaikuttavat lopputulokseen. () 17. syyskuuta / 34
18 Resiprookki-ilmiö. Levylle osuu sama määrä fotoneita käytetäänpä pientä aukkoa ja pitkää valotusaikaa tai suurta aukkoa ja lyhyttä valotusaikaa. Mustuman määrä ei silti ole sama. Emulsiolla on tietty optimaalinen valotusaika, jolla se on kaikkein herkin. Jos valotusaika on paljon lyhempi tai pitempi, herkkyys pienenee. Kehitysprosessin vuoksi tasaisestikaan valottuneen alueen mustuma ei ole aivan tasainen. - Reunaefekti: tumman alueen reunoille tulee enemmän käyttämätöntä kehitettä ja ne kehittyvät tummemmiksi. - Eberhardin efekti: samasta syystä pieni tumma läiskä kehittyy tummemmaksi kuin samalla tavoilla valottunut suurempi alue. - Kostinskyn efekti: esimerkiksi kaksoistähden komponenttien kuvat eivät ole symmetrisiä, vaan leviävät ulospäin. Nämä viat eivät ole aina samanlaisia, vaan riippuvat siitä, miten voimakkaasti kehitettä sekoitetaan kehityksen aikana esimerkiksi heiluttelemalla kehiteallasta. () 17. syyskuuta / 34
19 Nämä ongelmat vaikeuttavat erityisesti fotometrisia ja spektrometrisia mittauksia. Jotta tähtien tai spektriviivojen mittaaminen olisi mahdollista, levyllä on oltava tähtiä, joiden kirkkaudet tunnetaan, tai levylle on valotettava tarkasti säädeltyjä kalibrointivalotuksia. Kalibroinnin vaikeuksien vuoksi tarkkuus on 0.1 magnitudin luokkaa. Astrometriassa levyjen kalibrointi sen sijaan ei ole kovin oleellista, ja etuna on suuri kuvakenttä ja hyvä erotuskyky. Resiprookki-ilmiön vuoksi filmin herkkyys huononee, kun valotusaika tulee hyvin pitkäksi. Tätä muutosta voidaan pienentää jäähdyttämällä filmiä. Tähtikuvauksessa on käytetty kameroita, joissa filmi pidetään kylmänä esimerkiksi hiilihappojään avulla. Kosteus ja happi heikentävät myös filmin herkkyyttä. Herkkyyttä voidaan parantaa käsittelemällä filmiä sopivasti ennen valotusta. Tavallinen menetelmä on pitää filmiä useita tunteja noin deg asteen lämpöisessä hapettomassa kaasussa, joka voi olla vetyä, typpeä tai näiden seosta. Käsittelyn jälkeen filmi tulisi käyttää ja kehittää mahdollisimman pian (muutaman päivän tai viikon kuluessa). () 17. syyskuuta / 34
20 Puolijohteista Valomonistinputken ja CCD-kameran toiminta perustuu puolijohteiden ominaisuuksiin. Nimensä mukaisesti puolijohteiden sähkönjohtavuus on huonompi kuin johteiden, mutta parempi kuin eristeiden. Jotta materiaali voisi johtaa sähköä, siinä täytyy esiintyä vapaita varauksia, jotka pystyvät liikkumaan materiaalissa. Tarkastellaan ensin yksittäistä atomia ja sen elektroneja. Elektroni voi atomissa olla tietyissä energiatiloissa, joiden arvot määräytyvät kvanttimekaniikan lakien mukaisesti. Atomin elektronit hakeutuvat spontaanisti alimpaan vapaana olevaan energiatilaan, jolloin atomin sanotaan olevan perustilassa. Mikäli elektroni saa ulkopuolista energiaa esim. säteilykvantin muodossa, se voi siirtyä ylempään energiatilaan eli virittyä, mistä se palaa nopeasti takaisin alimpaan vapaaseen energiatilaan emittoiden samalla säteilykvantin. Mikäli ulkopuolelta saatu energialisäys on riittävän suuri, elektroni voi irrota ytimen otteesta kokonaan ja olla siten vapaa liikkumaan. Energiamäärää, jolla elektroni voidaan irrottaa atomista sanotaan irrotustyöksi ja se on esimerkiksi vetyatomille noin 13.6 ev (1 ev = J). () 17. syyskuuta / 34
21 energia energia etäisyys etäisyys Kiinteän aineen atomin energiatasot jakautuvat kahtia, kun lähellä on toinen atomi (vasemmalla). Välimatkan kasvaessa energiatasojen ero pienenee. Kun lähistöllä on useita atomeja, energiatasot jakautuvat useammaksi (oikealla). Tilanne muuttuu hieman kiinteässä aineessa, jossa atomit sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin atomien energiatasot häiriintyvät naapuriatomien vaikutuksesta ja kapeiden energiatasojen sijaan syntyy energiavöitä. Näiden energiavöiden sijainti toistensa suhteen ratkaisee ko. materiaalin sähkönjohtavuusominaisuudet. Kuvassa on esitetty energiatasokaaviot eristeille, johteille ja puolijohteille. Kiinteässä aineessa on ylimpänä tasona ns. johtavuusvyö, jossa sijaitsevilla elektroneilla on riittävästi energiaa, jotta ne voivat liikkua vapaasti materiaalissa. () 17. syyskuuta / 34
22 E - vapaa e johtavuusvyö E iso E ulk valenssivyö E pieni sidotut tilat 0 eriste johde puolijohde Johtavuusvyön alapuolella on valenssivyö. Se on ylin energiataso, jolla on atomiin sidottuja elektroneja. Valenssivyön alapuolella on lisää energiatasoja, jotka ovat täynnä elektroneja. Eristeessä valenssivyö on täynnä, jolloin elektronit eivät pääse liikkumaan ja aine ei johda sähköä. Johteessa valenssivyö on vajaa tai päällekkäin johtavuusvyön kanssa, jolloin elektronit pääsevät liikkumaan. Puolijohteessa pieni ulkoinen energia E ulk riittää nostamaan elektronin johtavuusvyöhön. Sähkönjohtavuuden kannalta ratkaisevaa on johtavuusvyön ja valenssivyön välinen energiaero E. Eristeissä tämä väli on suuri, joten tarvitaan paljon energiaa (esim. hyvin voimakas sähkökenttä) jotta elektronit saadaan nostetuiksi johtavuusvyöhön. () 17. syyskuuta / 34
23 Johteissa valenssivyö ja johtavuusvyö ovat osittain päällekkäin, joten ylimmän energiatason elektronit ovat vapaita liikkumaan ja materiaali johtaa hyvin sähköä. Puolijohteissa väli on suhteellisen pieni, ja materiaali johtaa sähköä vain hieman. Puhtaiden puolijohteiden (esim. pii tai germanium) sähkönjohtavuus on kuitenkin melko huono, eivätkä ne sovi sellaisenaan elektroniikan tarpeisiin. Sähkönjohtavuuden parantamiseksi puolijohteita doopataan pienillä määrillä epäpuhtauksia. Piiatomilla on valenssivyöllä neljä elektronia, joiden avulla se muodostaa kovalenttisidoksen naapuriatomien kanssa. Mikäli piikiteeseen lisätään epäpuhtautta, jonka valenssivyöllä on kolme elektronia (esim. Al, Ga, In), jää valenssivyölle aukkoja. Suhteellisen pienellä energiamäärällä voidaan naapuriatomin elektroni saada hyppäämään tähän aukkoon, jolloin aukko on itse asiassa siirtynyt askeleen eteenpäin, eli kuljettanut positiivista varausta. () 17. syyskuuta / 34
24 Doping : Ge, Si + Al Ga In Ar Sb P "doping -aineella" vähemmän valenssielektroneja p -tyyppi enemmän valenssielektroneja n -tyyppi Kun puolijohdetta doopataan epäpuhtauksilla saadaan valenssi- ja johtavuusvyön väliin luoduksi uusi energiataso, jota kautta elektronien on helppo liikkua atomista toiseen. Tarvittava energia on pieni, koska dooppaus synnyttää ylimääräisen energiatason valenssi- ja johtavuusvöiden väliin, jota kautta elektronit voivat liikkua atomista toiseen. Puolijohdetta, jossa aukot toimivat varauksenkuljettajina sanotaan p-tyypin puolijohteeksi. Dooppaus voidaan suorittaa myös atomeilla, joiden valenssivyöllä on viisi elektronia (Ar, Sb, P), jolloin kiteeseen jää ylimääräisiä elektroneja, jotka voivat toimia varauksenkuljettajina ja puhutaan n-tyypin puolijohteista. () 17. syyskuuta / 34
25 Puolijohteiden käyttö detektoreissa perustuu valosähköiseen ilmiöön eli sähkömagneettisen säteilyn kykyyn irrottaa elektroni kokonaan kiteestä tai siirtää se valenssivyöltä johtavuusvyöhön. CCD-kameran toiminta perustuu jälkimmäiseen ilmiöön. ionisaatioraja valenssivyö johtavuusvyö W γ E > W Valosähköinen ilmiö. Tuleva fotoni irrottaa elektronin valenssivyöltä. () 17. syyskuuta / 34
26 Valomonistinputki Valomonistinputki on laite, joka muuttaa siihen osuvan valon sähkövirraksi ja vahvistaa virran niin, että se on helppo mitata. Valomonistin perustuu valosähköiseen ilmiöön. Putken fotokatodille osuva fotoni irrottaa siitä elektronin, jota kiihdytetään suurjännitteellä, kunnes se osuu anodille. Jotta aine olisi hyvä valosähköisten elektronien tuottamiseen, sillä on oltava seuraavat ominaisuudet: Absorboi hyvin säteilyä. Irronneiden elektronien vapaa matka aineessa l f (l) on pitempi kuin fotonien vapaa matka ko. aineessa l f (γ) () 17. syyskuuta / 34
27 Johteet ovat tässä suhteessa huonoja (hyvin heijastavia ja l f (l) 1 nm, l f (γ) 10 nm). On siis käytettävä eristeitä tai puolijohteita tai niiden sekoituksia. Eri materiaaliyhdistelmillä irrotustyö on erilainen ja siten niillä on myös erilainen spektriherkkyys. () 17. syyskuuta / 34
28 γ ikkuna dynodi anodi ilmatiivis putki e katodi pulssi laskuri + ~1000V Valomonistinputki. Katodilta irtoava elektroni kiihdytetään sähkökentän avulla kohti dynodia, johon osuva elektroni irrottaa siitä useita uusia elektroneja. Valomonistimessa on peräkkäin dynodia, jolloin alkuperäinen virta voidaan vahvistaa kertaiseksi, niin että se on helpommin mitattavissa. Peräkkäisten dynodien välillä on noin 100 voltin potentiaaliero, jolla elektroneja kiihdytetään. Kaiken kaikkiaan valomonistimen kiihdytysjännite on siten 1 2 kilovoltin luokkaa. Valomonistimen kvanttihyötysuhde on luokkaa %. () 17. syyskuuta / 34
29 () 17. syyskuuta / 34
30 Mittaus voidaan suorittaa kahdella eri tavalla: 1) Tasavirtamoodissa (DC) mitataan jatkuvasti anodilta tulevaa virtaa. 2) Pulssimoodissa lasketaan anodiin osuvien elektronien aiheuttamia yksittäisiä pulsseja. Huomattava etu on valomonistimen lineaarisuus. Pulssien lukumäärä on suoraan verrannollinen katodille tulevaan säteilyvuohon. Elektronien määrä on myös suoraan verrannollinen fotonin energiaan. Lineaarisuuden ansiosta havaintojen käsittely on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin valokuvausta käytettäessä. Diskriminaattori : U U max U min 0 t vain välillä U -> U olevat pulssit hyväksytään min max () 17. syyskuuta / 34
31 Valomonistimen ongelmia ja kohinalähteitä ovat: Fotokatodin herkkyys on erilainen eri kohdissa. Tämä aiheutuu mm. pintavirheistä ja epäpuhtauksista. Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, valon on osuttava aina samaan kohtaan fotokatodilla. Käytännössä tähden kuva levitetään laajemmalle alueelle Fabry-linssillä. Herkkyys muuttuu myös pitkän ajan kuluessa (kemialliset muutokset katodissa ja dynodeissa, tyhjiön huononeminen, liian kirkas valo...). Siksi laite on kalibroitava usein. Ylimääräiset pulssit kohina). Vaikka fotokatodille ei osu valoa, havaitaan pulsseja (pimeää virtaa). Sen syitä ovat mm. - Termiset elektronit katodilta ja ensimmäisiltä dynodeilta. - Kosmiset säteet ja radioaktiivisuuden tuottamat hiukkaset osuvat katodiin ja ensimmäisiin dynodeihin. - Cerenkovin säteily katodin ikkunassa. () 17. syyskuuta / 34
32 - Pulssimoodissa pimeää virtaa voidaan pienentää jäähdytyksellä ja diskriminaattorilla DC-moodissa vain jäähdytyksellä. Siten kohina on pulssimoodissa pienempi kuin DC-moodissa. Pulssimoodin käyttöä rajoittaa kuollut aika. Anodilla havaittavalla pulssilla on tietty kestoaika (elektronit kulkevat eri matkan dynodilta dynodille. Jos pulsseja tulee paljon, ne alkavat mennä toistensa päälle ja esimerkiksi kaksi pulssia havaitaan yhtenä. Jos siis valoa tulee liikaa, valomonistinputki alkaa käyttäytyä epälineaarisesti. Magneetti- ja sähkökentät saattavat aiheuttaa häiriöitä. Häiriön lähde voi olla esimerkiksi voimakas moottori (kupu jne.) tai maan magneettikenttä. Magneetti- ja sähkökentät muuttavat elektronien ratoja, mikä muuttaa pulssin korkeutta. Laite on suojattava kentiltä; tämä ei tosin ole yleensä tärkeää, mutta se on helppo tehdä. () 17. syyskuuta / 34
33 Kuvanvahvistimet Myös kuvanvahvistimen toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön. Kohteen valo fokusoidaan ohuelle lasilevylle, jonka pintaan on höyrystetty ohut kerros puolijohdemateriaalia (esim. Ga-As -seos). Kerros toimii valomonistinputken tapaan katodina, johon osunut valokvantti irrottaa siitä elektronin. Elektroni kiihdytetään sähkökentän avulla, minkä jälkeen se osuu esimerkiksi fosforilla päällystettyyn levyyn ja havaitaan jälleen valona. Kiihdytyksen vuoksi havaittu valo on voimakkaampaa kuin alkuperäinen valo. Katodilta irtoavat elektronit on fokusoitava fosforilevylle, jotta alkuperäinen kuva ei vääristyisi tai sumenisi. Tämä saavutetaan yleensä joko sijoittamalla fosforilevy lähelle katodia tai käyttämällä magneettista fokusointia. Kiihdytyksen lisäksi elektroneja voidaan myös monistaa esimerkiksi käyttämällä mikrokanavalevyjä, jolloin saavutetaan huomattavasti parempi vahvistus. () 17. syyskuuta / 34
34 katodi fosforilevy γ objektiivi e E tyhjiöputki γ okulaari () 17. syyskuuta / 34
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotPuolijohteet. luku 7(-7.3)
Puolijohteet luku 7(-7.3) Metallit vs. eristeet/puolijohteet Energia-aukko ja johtavuus gap size (ev) InSb 0.18 InAs 0.36 Ge 0.67 Si 1.11 GaAs 1.43 SiC 2.3 diamond 5.5 MgF2 11 Valenssivyö Johtavuusvyö
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotRefraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotCCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
Lisätiedot2. Fotonit, elektronit ja atomit
Luento 4 2. Fotonit, elektronit ja atomit Valon kvanttiteoria; fotoni Valosähköinen ilmiö ja sen kvanttiselitys Valon emissio ja absorptio Säteilyn spektri; atomin energiatasot Atomin rakenne Niels Bohrin
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
Lisätiedot(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN
(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN Ensimmäinen ns. "valokuva" tehtiin v.1727. J.H.Schulze havaitsi, että hopeanitaraatin ja kalkin sekoitus muuttui tummaksi, kun se altistettiin valolle, mutta ei pystynyt "kiinnittämään"
LisätiedotSPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.
LisätiedotFotometria. Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen
Fotometria Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen Sisällysluettelo 1 1. Fotometria 2 1.1 Fotometrian teoriaa 2 1.2 Peruskäsitteitä 2 1.3 Magnitudit 3 1.4 Absoluuttiset
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotSupernova. Joona ja Camilla
Supernova Joona ja Camilla Supernova Raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä Linnunradan kokoisissa galakseissa supernovia esiintyy noin 50 vuoden välein Supernovan kirkkaus muuttuu muutamassa
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
LisätiedotHavaitseva tähtitiede 1
Havaitseva tähtitiede 1 19. elokuuta 2009 Leo Takalo puh. 3338229 email: takalo@utu.fi Kirjallisuutta Nilsson, Takalo, Piironen: Havaitseva tähtitiede I (kurssikirja) Kitchin: Astrophysical techniques
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotFysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista
Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
Lisätiedot7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
LisätiedotSuprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta
Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotTURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V
TURUN AMMATTIKORKAKOUU TYÖOHJ 1 3A. asertyö 1. Työn tarkoitus Työssä perehdytään interferenssi-ilmiöön tutkimalla sitä erilaisissa tilanteissa laservalon avulla. 2. Teoriaa aser on lyhennys sanoista ight
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot
5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotCh4 NMR Spectrometer
Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotKuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).
VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ 1 Johdanto Valosähköisessä ilmiössä valo, jonka taajuus on f, irrottaa metallilta elektroneja. Koska valo koostuu kvanteista (fotoneista), joiden energia on hf (missä h on Planckin
Lisätiedot1 Johdanto. energiavyö, saavutetaan (1) missä E on
35 PUOLIJOHTEEN ENERGIA-AUKKO 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronitt ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotPUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS
PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronit ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain osittain
LisätiedotFotometria ja avaruuskuvien käsittely
NOT-tiedekoulu 2011 Fotometria ja avaruuskuvien käsittely Rapusumu Ryhmä 2: Anna Anttalainen, Oona Snicker, Henrik Rahikainen, Arttu Tiusanen ja Sami Seppälä Sisällysluettelo 1 Fotometria 1.1 Johdantoa
LisätiedotYHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.
YHDEN RAON DIFFRAKTIO Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11. Vanha tenttitehtävä Kapean raon Fraunhoferin diffraktiokuvion irradianssijakauma saadaan lausekkeesta æsin b ö I = I0 ç b è ø, missä b = 1
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotLinssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Optiikan perusteet 1. Työn tavoite Työssä tutkitaan valon kulkua linssisysteemeissä ja perehdytään interferenssi-ilmiöön. Tavoitteena on saada perustietämys optiikasta
LisätiedotVALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ
VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotVyöteoria. Orbitaalivyöt
Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotGEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI
FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään
LisätiedotPolarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo
Polarimetria Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo Sisällys 1. Polarimetria 1 2 1.1 Polarisaatio yleisesti 2 1.2 Lineaarinen polarisaatio 3 1.3 Ympyräpolarisaatio
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotLogiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.
Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotFYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO
FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volframista, todetaan Stefanin - Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin - Dushmanin yhtälön avulla
LisätiedotKvanttisointi Aiheet:
Kvanttisointi Luento 5 4 Aiheet: Valosähköilmiö Einsteinin selitys Fotonit Aineaallot ja energian kvantittuminen Bohrin kvanttimalli atomille Bohrin malli vetyatomille Vedyn spektri Mitä olet oppinut?
Lisätiedot6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.
6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 21.2.2008 Thomas Hackman (Kalvot: J. Näränen) 6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat 1. Silmä, valokuvaus, valomonistinputki
LisätiedotTN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu
TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
Lisätiedotja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA
ja KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka WYP2005 ja KVANTTITEORIA 24.1.2006 WYP 2005
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
Lisätiedot1.1 ATOMIN DISKREETIT ENERGIATILAT
1.1 ATOMIN DISKREETIT ENERGIATILAT 1. MITTAUKSET Franckin ja Hertzin kokeen ja ionisaatiopotentiaalin mittauslaitteisto: jännitelähde digitaalinen yleismittari suojatut banaanijohdot neonputki telineineen
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotKAASUN IONISAATION PERUSTUVAT SÄTEILYN MITTAUSMENETELMÄT
X KAASUN IONISAATION PERUSTUVAT SÄTEILYN MITTAUSMENETELMÄT Säteilykvantit tai -hiukkaset ionisoivat kaasua. Tätä voidaan käyttää hyväksi säteilyn toteamisessa sekä kvanttien ja hiukkasten laskemisessa.
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotPolarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009
Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotA.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset
A IONISOIVAN SÄTEILYN HAVAITSEMINEN A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset Ionisoivaa säteilyä on kolmea päätyyppiä: 1) Nopeat varatut hiukkaset: α- ja β-säteily, suurenergiset protonit
Lisätiedot8. Fotometria (jatkuu)
8. Fotometria (jatkuu) 1. Magnitudijärjestelmät 2. Fotometria CCD kameralla 3. Instrumentaalimagnitudit 4. Havaintojen redusointi standardijärjestelmään 5. Kalibrointi käytännössä 6. Absoluuttinen kalibrointi
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
Lisätiedot