- PDF Ilmainen lataus

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download ""

Pertti Kouki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

9 AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo ). Aineistokokeen suomenkielinen teksti 1. Juha Pakkala esittää artikkelissaan useita argumentteja sille, että Deuteronomiumia eli Viidettä Mooseksen kirjaa ei ole voitu kirjoittaa ennen vuotta 586 eaa. Esitä Pakkalan artikkelin pohjalta neljä näistä perusteista. Tehtävästä saa enintään 16 pistettä. Vastauksesi saa olla enintään 2 sivua. Aineistokokeen englanninkielinen teksti 2. Nathan MacDonald tarkastelee kriittisesti Pakkalan esittämiä perusteluja Deuteronomiumin ajoituksesta. Kerro, mitä ongelmia/kysymyksiä hän nostaa esille. Tehtävästä saa enintään 12 pistettä. Vastauksesi saa olla enintään yhden sivun pituinen. Aineistokokeesta voi siis saada yhteensä 28 pistettä. Valintakelpoiseksi tullakseen hakijan tulee saada aineistokokeesta vähintään 6 pistettä (suomenkielisestä osiosta vähintään 3 pistettä ja vieraskielisestä osiosta vähintään 3 pistettä).

10 Teologian osaston valintakoe Aineistokokeen Mallivastaus Aineistokokeen suomenkielinen teksti 1. Juha Pakkala esittää artikkelissaan useita argumentteja sille, että Deuteronomiumia eli Viidettä Mooseksen kirjaa ei ole voitu kirjoittaa ennen vuotta 586 eaa. Esitä Pakkalan artikkelin pohjalta neljä näistä perusteista. Neljä seuraavista: Kuningasta ei mainita vaikka Lähi-idän kulttuureissa näin yleensä tehtiin lakiteksteissä. Kuningasta ei siis ollut kirjoitusaikana. Ei viittaa valtiolliseen infrastruktuuriin tai rakenteisiin. Niitä ei siis ollut. Ei mainita Juudaa, mikä on outoa jos kirja oli alun perin kirjoitettu Juudaassa. Jerusalemin temppeliä ei koskaan mainita, vaikka kulttikeskitys sinne on tärkeää kirjassa. Viittaa siihen että kirja on kirjoitettu aikana, jolloin näitä rakenteita ei Juudassa ollut Jerusalemia ei mainita, mikä viittaa tilanteeseen, jossa Jerusalem oli rauniona ja oli epävarmaa, voiko kaupunki enää toimia kansan keskuksena. Deut. 12:14 viittaa paikkaan jonkun heimon alueella. Ajatus on riippuvainen käsityksestä, että Israel (uskonnollisena yhteisönä) koostuu useasta (12?) heimosta, mikä sopii huonosti Josian aikaiseen Juudaan, jolloin maa koostui lähinnä Jerusalemia ympäröivästä Juudan alueesta. Fiktio autiomaavaelluksesta ilman valtiota ikään kuin viittauksena tulevaisuuteen olisi ollut tarpeeton aikana, jolloin Juudan valtio, dynastia ja maa olivat olleet yhtäjaksoisesti olemassa vuosisatoja. Käsitys, että vain Jumalan nimi asuu temppelissä, edellyttää tilannetta, jossa temppeli on tosiasiallisesti lakannut olemasta Jumalan patsaan todellinen asuinpaikka. Egyptin Elefantinen juutalaisyhteisön kirjeenvaihto edellyttää, että Deuteronomiumin periaatteet eivät olleet vakiintuneet edes vielä 400-luvun lopulla eaa. Deuteronomiumin lait ovat niin idealistisia, että niitä olisi mahdoton toteuttaa käytännössä. Ne ovat voineet syntyä vain tilanteessa, jossa niitä ei voinut toteuttaa. Yhdestä oikeasta perustelusta on saanut 4p itse perustelu 2 p ja sen vaikutus ajoitukseen 2 p. Yhteensä 16 p.

11 Jos perusteluja on mainittu useampi kuin neljä vähennetään kaksi pistettä vastauksen neljän muun perustelun yhteenlasketusta kokonaispistemäärästä. Aineistokokeen englanninkielinen teksti 2. Nathan MacDonald tarkastelee kriittisesti Pakkalan esittämiä perusteluja Deuteronomiumin ajoituksesta. Kerro, mitä ongelmia/kysymyksiä hän nostaa esille. Via negativa: Jonkin asian/kokonaisuuden puuttuminen tekstistä eli asiat/kokonaisuudet, jotka P:n mukaan teksti jättää mainitsematta, ei ole hyvä peruste ajoitukselle. On otettava huomioon Deuteronomiumin pyrkimys muokata israelilaisten elämää, näin tekstin antama kuva jokapäiväisestä elämästä ei välttämättä heijasta tekstin kirjoitusajankohdan jokapäiväistä elämää eikä siten käy ajoituksen kriteeriksi. Pakkala ei ymmärrä Deuteronomiumin kuvitteellista/kirjallista luonnetta. Samoin kuin Mooses on myös Deuteronomiumin historiallinen konteksti kirjallinen luomus, joka on sijoitettu kuviteltuun menneisyyteen, joka edustaa kirjoittajan kuvittelemaa esivaltiollista Israelia. Yhdestä oikeasta ongelmasta on saanut 4p. Yhteensä 12 p. Jos perusteluja on mainittu useampi kuin kolme vähennetään pisteitä 2 vastauksen kolmen muun perustelun yhteenlasketusta kokonaistuloksesta.

Samankaltaiset tiedostot

EK 101. Vanha testamentti. Peruskurssiluennot 2008 Anneli Aejmelaeus

EK 101. Vanha testamentti. Peruskurssiluennot 2008 Anneli Aejmelaeus EK 101 Vanha testamentti Peruskurssiluennot 2008 Anneli Aejmelaeus 10.9.2008 Työjärjestys 10.9.2008 Jatketaan viimeksi kesken jäänyttä erämaavaellusta läpi muinaisten kulttuurien (8.9.2008 PowerPoint-pohjat)