Lausunto Vihdin kunnan strategisesta yleiskaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/12384/ Julkinen Vihdin kaavoitus- ja tekninen lautakunta PL NUMMELA kunnanvirasto(a)vihti.fi Viite: lausuntopyyntö Lausunto Vihdin kunnan strategisesta yleiskaavaluonnoksesta Vihdin kunta on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa koko kunnan strategisesta yleiskaavaluonnoksesta mennessä. ELY-keskus on saanut lausunnolleen lisäaikaa saakka. Strategisen yleiskaavan tavoitteena on luoda yhteinen näkemys Vihdin maankäytön tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Kaavan esitystapa ja yleiskaavan sisältövaatimukset ELY-keskus pitää hyvänä, että Vihdin kunta on ryhtynyt laatimaan koko kunnan oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jonka pohjalta kunnan maankäyttöä on mahdollista tarkastella ja kehittää nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kaavaselostuksessa on esitetty kattavasti perustietoa Vihdin kehityksestä, aluerakenteesta ja fyysisestä ympäristöstä. Itse kaavaratkaisu sen sijaan on laadittu hyvin yleispiirteisellä tasolla. Yleiskaavaluonnoksessa on karkeasti jaotellen esitetty taajamarakenne ja taajamien kasvusuunnat, kehitettävät kylät, liikenne- ja viheryhteystarpeet sekä virkistykseen, matkailuun ja elinkeinoelämään liittyviä alue- ja kohdemerkintöjä. Lisäksi toteavina merkintöinä on esitetty luonnonsuojelu- ja Natura alueet, pohjavesialueet, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Nyt esitetty yleiskaavaluonnos näyttäytyy pikemminkin kunnan tulevaisuuden maankäyttöä hahmottelevana kehityskuvana kuin oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Esitystarkkuus muistuttaa jopa maakuntakaavatasoa. ELY-keskus huomauttaa, että strateginen ei ole sama kuin yleispiirteinen. Kaava voi olla strateginen, vaikka se olisi hyvinkin yksityiskohtainen aluevarauskaava. Olennaista strategisessa kaavassa on valintojen tekeminen, eli strategisen yleiskaavan tulee ilmentää kunnan tahtotilaa maankäytön tulevaisuudesta. Yleiskaavassa, myös strategisessa sellaisessa, ratkaistavat asiat tulee riittävällä tasolla UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/12384/2017 2/10 konkretisoida. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nyt laadittu luonnos toimisi paremmin Vihdin rakennemallina, jota jatkoselvitysten jälkeen voisi hyödyntää yleiskaavan pohjana. Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, mitkä asiat on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Nämä yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) koskevat mm. yhdyskuntarakenteen toimivuutta, asumisen tarpeita, palveluiden saavutettavuutta, liikenteen järjestämistä sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista. Lisäksi sisältövaatimuksista nousee vaatimus selvittää edellä tarkoitetut seikat siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Vihdin kunnan strateginen yleiskaavaluonnos on tasoltaan niin yleispiirteinen, että herää kysymys täyttääkö se yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Kaavan toteavat merkinnät eivät sisällä esimerkiksi mitään paikallisesti arvokkaita kohteita. Miten voidaan varmistua ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen periaatteen täyttymisestä? Miten yhdyskuntarakenteen toimivuus taataan esittämällä kaavakartalla vain taajamat erittelemättä aluevarauksia sen tarkemmin? Kaavan tueksi ei ole laadittu selvityksiä, mikä on ongelmallista kaavan sisältövaatimuksista tulevan selvitysvelvoitteen näkökulmasta. Kaavan yleispiirteisyydestä johtuen ja selvitysten puuttuessa ELYkeskus ei voi ottaa kantaa esimerkiksi pohjavesiin, pilaantuneihin maihin, meluun tai luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin. ELY-keskus esittää, että kaavan tarkkuustasoa pohditaan perusteellisesti jatkotyön yhteydessä. Yhdyskuntarakenne Taajamat Kaavassa esitetään tavoiteltava yhdyskuntarakenne ja taajamien kasvusuunnat. Eteläinen Nummela on esitetty taajaman laajentumisalueena, joka kytkeytyy kahteen ESA-radan asemavaraukseen. Lisäksi Nummelaan, Ojakkalaan ja Otalammelle on esitetty paikallisjunan seisake. Raideratkaisut määrittävät hyvin paljon tulevaa maankäytön kehitystä, mikä on todettu myös kaavaselostuksessa. Selostuksessa ei ole kuitenkaan juuri käsitelty, miten realistista näiden taajamien voimakas kehittäminen on, ja millaista väestömäärää kaavaratkaisun toteutuminen taajamissa tarkoittaisi. Kaavaratkaisua tulee tältä osin peilata myös maakuntakaavassa esitettyihin väestönkasvuennusteisiin ja asutuksen sijoittumiseen. Kaavakartalla ja -määräyksissä on esitetty tehokkaan maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet. Tämä käsittää esimerkiksi Nummelassa ja eteläisessä Nummelassa osan tiivistyvää taajamaa ja taajaman

3 UUDELY/12384/2017 3/10 laajentumisaluetta. Epäselväksi kuitenkin jää tehokkaan maankäytön ensisijaisen vyöhykkeen määritelmä sekä suhde tiivistyvään ja laajentuvaan taajamaan. Miten tehokkaan maankäytön ensisijaista vyöhykettä tarkastellaan jatkosuunnittelussa eri tavalla kuin muita taajama-alueita? Tätä on syytä täydentää jatkotyössä. Kaavan yleispiirteisyyden vuoksi ELY-keskuksen on vaikea lausua kaavan suhteesta ympäryskuntien maankäyttöön. Etelä-Vihtiin esitetyt kaavamerkinnät Yhdyskuntarakenteen kehittämisen yhteistyömahdollisuus kaipaisivat tuekseen selkeää kaavamääräystä. Nämä nuolimerkinnät on myös syytä olla kaavarajojen sisäpuolella. Kaavaselostuksessa on korostettu, miten kaavaratkaisu mahdollistaa ja kannustaa monipuoliseen asuntotuotantoon erilaisiin asumisen tarpeisiin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tämä ei välity kaavaratkaisusta, koska taajamat on esitetty yleispiirteisesti vailla sen tarkempaa kaavamääräystä. Tiivistyvän taajaman esittäminen yleiskaavassa ei sinänsä mahdollista monipuolista asuntotuotantoa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on esitetty Huhmari raideliikenteeseen tukeutuvana alueena. Merkinnän suunnittelumääräyksessä on todettu, että alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Uusimaa-kaava maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä. Luonnoksessa on osoitettu koko eteläisen Nummelan alue raideliikenteeseen tukeutuvan alueen rokkomerkinnällä, jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että Etelä-Nummelan toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Huhmarin alue on luonnoksessa puolestaan valkoista aluetta. Yleiskaavaluonnoksessa eteläisen Nummelan sekä Huhmarin alue on osoitettu eteläisen Nummelan taajaman laajentumisalueena. Määräyksessä ei ole sidottu alueen toteutumista radan rakentumiseen, vaan määräyksessä on todettu alueen nojautuvan kestävän liikenteen runkoyhteyksiin. Merkintään tulee lisätä sitova ajoitusmääräys siten, ettei alue rakennu ennen asemaan liittyvää sitovaa toteuttamispäätöstä. Ajoituksessa on huomioitava myös tilanne, jossa vain toinen asemista toteutuu. Kylät Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty Vihdin alueelle useita Kylätimantteja, jotka on jaoteltu kasvukyliksi tai maaseudun kulttuurikyliksi. On hyvä, että kunta on pohtinut eri kylien merkitystä ja asemaa kunnan kehittämisessä. Kaavamääräyksen mukaan kasvu- tai maaseudun kulttuurikylän tarkempi määritelmä on kaavaselostuksessa. ELY-keskus esittää, että kylien jaottelu ilmenee kaavakartalta ja määräyksistä. Nyt kaikki Vihdin

4 UUDELY/12384/2017 4/10 kylät näyttäytyvät ns. samanarvoisina, vaikka kaavan tarkoitus on kehittää niitä selkeästi eri tavoin. Maakuntakaavassa merkittäviksi kyliksi, joihin ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista, on merkitty viisi kylää: Tervalampi, Haimoo, Vihtijärvi, Olkkala ja Jokikunta. Yleiskaavaluonnoksessa kasvukyliksi on esitetty edellä olevat viisi kylää sekä lisäksi Vanjärvi. Vanjärveä ei ole esitetty maakuntakaavassa merkittäväksi kyläksi. Kaavaselostuksen mukaan Jokikunta ja Vanjärvi muodostavat yhdessä suuremman kyläkokonaisuuden. ELY-keskus kehottaa vielä pohtimaan Vanjärven esittämistä kasvukyläksi. Karttatarkastelun perusteella Vanjärvi sijaitsee verraten etäällä Jokikunnasta, kylät ovat yhteydessä toisiinsa suhteellisen pienten teiden kautta ja kylien muodostamaa suurempaa kyläkokonaisuutta rajoittaa myös fyysinen ympäristö eli Vanjärven luonnonsuojelualue. Kaavaselostuksen mukaan kyliä on tarkasteltu vyöhykemallin avulla, jolla on mahdollista yleispiirteisesti kartoittaa parhaimmat alueet uudisrakentamiselle. Vyöhykemalli ottaa huomioon eri tekijöitä, jotka on listattu selostuksessa. ELY-keskus pitää hyvänä, että kylien tarkasteluun on olemassa tietty väline. Vyöhykemallia ei ole kuitenkaan selitetty kaavaselostuksessa sen tarkemmin, ja miten vyöhykemalli ottaa eri tekijät huomioon. Epäselväksi esimerkiksi jää miten kiviainesotto on huomioitu. ELY-keskus kehottaa täsmentämään tätä ehdotusvaiheessa. Liikennejärjestelmä Lohjan ja Vihdin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on käynnissä ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 alussa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehdään yleispiirteisellä tasolla. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tunnistetaan muun muassa maankäytön suunnittelu keinona tavoitteiden saavuttamiseen, mutta toisaalta tunnistetaan myös maankäytön kehityksen vaikutus liikennejärjestelmään. Vihdin kunnan tulee varmistaa, että vuoropuhelu kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman välillä on riittävää, jotta suunnitelmat ja niiden tavoitteet ovat yhteneväiset ja ohjaavat samanlaista kehitystä kohti. Kaavaselostuksessa on todettu, että "tarkempia liikenteellisiä ratkaisuja tullaan käsittelemään vuosien aikana valmistuvassa Lohjan ja Vihdin yhteisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa". Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ei ole käsitelty liikenteellisiä ratkaisuja, vaan keskitytty eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen sekä eri tavoitteita edistävien selvitystarpeiden ja edistämiskeinojen tunnistamiseen ja priorisointiin. ELY-keskus muistuttaa, että liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan yleiskaavoituksen tueksi. Yleiskaavan ohjausta ei tule korvata oikeusvaikutuksettomalla liikennejärjestelmäsuunnitelmalla.

5 UUDELY/12384/2017 5/10 Joukkoliikenne Yleiskaavassa on esitetty ratayhteystarpeena Espoo Salo -oikorata sekä sen varrelle kaksi asemavarausta. Oikorataa koskevan yleissuunnitelman laadinta on käynnissä ja siinä suunnitellaan radan tarkempi linjaus sekä radan asemapaikat ja asemavaraukset. Yleissuunnitelma tulee ottaa yleiskaavassa huomioon. Hanko Hyvinkää -radalle on kaavassa esitetty joukkoliikenteen käyttöön kehitettäviä paikallisseisakkeita Nummelaan, Ojakkalaan ja Otalampeen. Selostuksessa ei ole kuvattu, mihin selvityksiin nämä perustuvat. ELY-keskuksella ei ole tiedossa selvityksiä, joissa henkilöliikenteen aloittamista olisi tutkittu. Henkilöliikenteen toteutukseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Liikennejärjestelmätasolla tulee tutkia, onko junaliikennettä mahdollista toteuttaa, mitkä ovat sen edellytykset ja miten joukkoliikennejärjestelmä toimii. Kytkeytymistä Vihdin ja ympäryskuntien liikennejärjestelmään tulee selvittää. ELY-keskus pitää huolestuttavana, että merkintä voi ohjata kasvua alueelle, jolla junaliikenne ei olekaan kannattavaa. Liikkuminen olisi tällöin yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän liikkumisen edistämisen mukaista. Sillä voi myös olla vaikutuksia tie- ja katuverkkoon. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tämä on maakuntakaavatasolla ratkaistava asia, sillä henkilöliikenteen käynnistämisellä on vaikutusta Vihtiä laajemmalle alueelle. Kaavassa on esitetty joukkoliikenteen yhteystarve Ojakkalasta Huhmarin alueelle valtatien varrelle. Kaavaselostuksessa puhutaan Palojärven kautta kulkevasta kehitettävästä joukkoliikenteen yhteydestä, joka ilmeisesti viittaa kaavalla esitettyyn yhteystarpeeseen. Selostuksen ja kaavakartan termistö on hyvä yhtenäistää, sillä nyt ei ole selvää, onko oikeasti kyse yhteystarpeesta vai kehitettävästä joukkoliikenteen yhteydestä. Kartalla ei ole esitetty kuin tämä yksi yhteystarve. Selostuksessa tulee kuvata, mihin selvitykseen merkintä perustuu ja miksi juuri tätä yhteystarvetta korostetaan. Kaavaselostuksessa kuvataan, miten kaavalla tuodaan joukkoliikenteen yhteydet laajemman käyttäjäkunnan saataville järjestämällä tarvittava liityntäpysäköinti. Tämä ei kuitenkaan näy kaavakartalla. Myös liityntäliikenteeseen sekä matkaketjujen sujuvuuteen tulee kiinnittää huomiota etenkin asemavarausten osalta. Kävely ja pyöräily Yleiskaavassa on esitetty kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeet. Selostuksessa on kuvattu, että nämä ovat Vihdin merkittävimmät kehitettävät yhteystarpeet, jotka palvelevat paikallisia arjen yhteyksiä sekä virkistystarpeita. Selostuksessa viitataan myös Vihdin jalankulu-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelmaan (2012).

6 UUDELY/12384/2017 6/10 Yleiskaavakartalla esitetyt yhteystarpeet on kehittämissuunnitelmassa tunnistettua tavoiteverkkoa kuvaavilla kartoilla merkitty joko olemassa olevina, tie-/katuverkolla kulkevina, uusina, maankäytön myötä kehittyvinä tai tavoitteellisina yhteyksinä. Yleiskaavakartalla on siis esitetty yhteystarvemerkinnällä niin yhteyspuutteita kuin olemassa olevia jalankulku- ja pyöräteitä sekä sellaisia yhteystarpeita, joille on selvityksessä tunnistettu yhteys katua tai tietä pitkin. Osa kaavakartalle merkityistä yhteystarpeista on sellaisia, joita ei ole suunnitelmassa tunnistettu lainkaan. Mikäli kehittämissuunnitelman jälkeen on muiden selvitysten yhteydessä noussut esiin tarpeellisia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, tulee se kuvata kaavaselostuksessa. Yhteystarvemerkintä kulkee kartalla tarkasti tielinjoja seuraten. Yksityiskohtainen merkintätapa on erikoinen yhteystarvemerkinnälle ja se luo vaikutelman, että yhteys kulkisi juuri merkinnän mukaista reittiä. Kartalla esitetyt reitit poikkeavat kehittämissuunnitelmassa tunnistetuista reiteistä. Ainoastaan yhteyttä Tervalampi Valtatie 2 ei ole merkitty seuraamaan olemassa olevaa tielinjaa, vaan se on kuvattu yleispiirteisellä kaarella, joka yhdistää yhteystarpeen päätepisteitä. Kävelyn ja pyöräilyn yhteystarve -merkintä muistuttaa hyvin paljon olemassa olevia ulkoilureittejä ja vesiyhteyksiä kuvaavia merkintöjä. Muut kaavakartalla olevat yhteystarvemerkinnät (joukkoliikenne, viheryhteys) on puolestaan esitetty suurpiirteisinä nuolimerkintöinä ja ovat jalankulun ja pyöräilyn yhteystarvemerkinnän kanssa hyvin erilaisia. Kaavakartalla eikä kaavaselostuksessa avata, minkälaisia ratkaisuja merkintään sisältyy. Kuvastaako yhteystarve jalankulku- ja pyörätien tarvetta, vai voiko yhteystarvetta täydentää esimerkiksi vähäliikenteisen kadun tai yksityistien kautta kulkevassa yhteydessä? Esimerkiksi kehittämissuunnitelmassa ei ole esitetty investointitarvetta niille väleille, joissa yhteys on todettu kulkevan tie- tai katuverkolla. Uudenmaan ELY-keskus esittää, että kävelyn ja pyöräilyn yhteystarve - merkinnän sisältöä tarkennetaan ehdotusvaiheeseen mennessä. Lisäksi merkinnän tyyliä ja esittämistapaa tulee vielä harkita merkinnän luonteen selkeyttämiseksi. Voisi olla hyvä vielä arvioida, onko merkinnässä kyse pääreittien verkostosta vai yhteystarpeesta. Kaavaselostuksessa tulisi myös kuvata, mihin yhteystarpeet Tervalammen ja valtatien 2 välillä sekä valtatien 2 suuntaisesti kulkeva yhteys seututien 110 ja valtatien 1 välillä perustuvat. Maantieverkko Uudenmaan ELY-keskuksella on käynnissä valtatien 25 kehittämisselvityksen päivitys. Päivityksessä on luonnosteltu kaksi hankevaihtoehtoa, joista toisessa valtatie on työn alkuvaiheessa esitetty parannettavaksi kaksiajorataiseksi Nummelan kohdalla. Hankevaihtoehdot tarkentuvat kehittämisselvityksen edetessä.

7 UUDELY/12384/2017 7/10 Nykyisessä kehittämisselvityksessä valtatielle on Nummelan kohdalle esitetty kaksi erotasoliittymää sekä tien parantamista kaksiajorataiseksi. Nummelasta itään vanhassa selvityksessä on esitetty muun muassa keskikaiteellisia ohituskaistoja sekä liittymäjärjestelyjä. Nämä tulee ottaa maankäytön ratkaisuja suunniteltaessa huomioon. Kaavassa on esitetty kolme merkittävästi kehitettävää yritys- ja teollisuusaluetta, joiden sanotaan olevan erinomaisesti saavutettavissa. Pelkkä valtatien varrella oleva sijainti ei ole tae hyvästä saavutettavuudesta. Alueelle tulee myös olla järjestettävissä yhteys valtatieltä. Yhteyden olisi hyvä olla sellainen, ettei liikennettä ohjata tarpeettomasti asuinalueiden tai keskustojen läpi. Tässä tulee huomioida suunnitelmat valtateiden parantamisesta kaksiajorataiseksi sekä LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Nämä asettavat tiettyjä reunaehtoja valtateiden liittymille. Kaikki Vihdin alueen valtatiet kuuluvat pääväyläverkkoon. Yhteyksien toteutettavuus on selvitettävä yleiskaavoituksen yhteydessä, sillä ilman liikenneyhteyksiä ei maankäyttöä voida toteuttaa. Kaavakartalla tieverkko on osoitettu vaaleanpunaisella viivamerkinnällä, joka on paksumpi kaksiajorataisilta osiltaan. Kartalle on merkitty alueen valta- ja seututiet. Teiden luokitus olisi hyvä esittää kaavakartalla. Maisema ja kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön osalta kaavaratkaisun periaatteet, kaavan yleispiirteisyys huomioiden, huomioivat sinällään kulttuuriympäristön. ELY-keskus pitää kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta hyvänä, että haja-asutusalueiden rakentaminen keskitetään kyläkeskuksiin. Strategisena linjauksena saattaisi olla perusteltua edellyttää kyläkaavojen laatimista, jolloin kyliä voitaisiin tarkastella kokonaisvaltaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, esimerkiksi suunnittelutarveratkaisujen sijaan. Vihdissä ei ole Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemien lisäksi muita valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Tämäkin rajautuu kuntaan vain pieneltä osin. Tämä on syytä tarkentaa kaavaselostukseen ja lisätä määräys kaavakarttaan. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on osoitettu asianmukaisesti kaavakartalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot tulee turvata. Tämä tulee käydä selkeämmin ilmi kaava-aineistosta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden taustan ja tarpeen kuvauksessa todetaan, että alueidenkäytössä on tarpeen tunnistaa valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä arkeologisesti merkittävät kohteet ja ottaa huomioon siten, että niiden arvot turvataan.

8 UUDELY/12384/2017 8/10 Viheryhteydet Yleispiirteinen kaavataso sopii erityisen hyvin viheryhteyksien tarkasteluun koko kunnan alueella ja ylikunnallisesti. Yleiskaavaluonnoksessa viheryhteydet on kuitenkin esitetty erityisen yleispiirteisesti, eri paksuisilla nuolilla, jotka osoittavat lähinnä taajamien halki turvattavia viheryhteyksiä. Viheryhteyksien esitystapaa ja tarkkuustasoa on syytä vielä pohtia yhdessä koko kaavan tarkkuustason kanssa. Vesihuolto Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu ja merkittävä osa toimivaa yhdyskuntaa. Vesihuollon kehittämistyön ja suunnitelmien saattaminen ajan tasalle on hyvä tehdä yleiskaavan laadintatyön yhteydessä. Kunnalla on vesihuoltolain mukainen vesihuollon kehittämistehtävä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman ajan tasalla pitäminen on suositeltava tapa tämän lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi. Vihdin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu viimeksi vuonna 2010, ja yleiskaavaluonnoksessa esitetyt vesihuollon tilastot ja vesihuollon tilannekuvaus perustuvat suurelta osin vuoden 2010 tilanteeseen. Tavoitteet ja esimerkiksi vedenkäyttöennuste on tehty vuoteen Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä kehittämissuunnitelma olisi päivittämisen tarpeessa, jotta sitä voisi hyödyntää maankäytön suunnittelussa. Vihdin Veden lisäksi kunnan alueella toimivat muut vesihuoltolaitokset tulee huomioida kunnan vesihuollon kehittämisessä ja ottaa mukaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Myös yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien vesihuollon kanssa on hyvä päivittää ajan tasalle. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet, myös muiden kuin Vihdin Veden, tulisi saattaa ajan tasalle, huomioiden maankäytön suunnitelmat. Strategisessa yleiskaavassa voisi mainita millä aikavälillä vesihuollon toiminta-alueet tarkistetaan. Kaavan kokonaisarviointitaulukossa on Energia- ja vesihuolto tavoitteen kohdalla tavoitteeksi vesihuollon osalta esitetty vain: Taajamien ja haja-asutuksen jätevedet tulee käsitellä tehokkaasti. ELYkeskus esittää harkittavaksi, tulisiko tavoitetta tarkentaa vesihuollon kehittämisen tavoitteiden myötä. Maa- ja kallioperä Kaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että maa- ja kallioperään ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia, ja että arvokkaat kallioalueet on huomioitu liitekartassa. ELY-keskus tuo esiin, että tässä yhteydessä on

9 UUDELY/12384/2017 9/10 hyvä huomioida myös arvokkaat geologiset harjumuodostumat sekä 1. vaihemaakuntakaavan kiviainesvarantoalueet. Vaikutusten arviointi Yleiskaavan vaikutusten arviointi on esitetty teemoittain taulukkomuodossa sekä sanallisesti että plus- ja miinusarvioinnilla. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu hyvin eri näkökulmat ja käsiteltävät asiakokonaisuudet. Vaikutusten arvioinnin perustelut jäävät kuitenkin ohuiksi. Vaikutusten arvioinnissa perustelut annetulle ±-arviolle ovat osin vain toisinto annetusta tavoitteesta ilman varsinaista kuvausta siitä, miten tavoitteeseen päästään. Perusteluissa todetaan kaavan mahdollistavan ja edistävän tai ratkaisun kannustavan ja mahdollistavan, mutta ei perustella miten eikä avata mihin vaikutusten arviointi perustuu. Esimerkiksi kunnan tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa taajamien kasvusuuntien ja asumisen painopistealueiden teemoissa perusteluksi ei riitä, että taajamien kasvusuunnat ja asumisen painopistealueet on esitetty kaavaratkaisussa. Perusteluissa kuvataan, miten jatkosuunnittelussa otetaan tarvittavat asiat huomioon, ei niinkään pureuduta siihen, miten juuri tämä kaava edistää annettuja tavoitteita. Esimerkiksi energia- ja vesihuollon kohdalla perusteluissa on todettu "Taajamien ja haja-asutuksen jätevedet tulee käsitellä tehokkaasti." ja melun terveysvaikutusten huomioimisen perusteluissa on mainita "Melusta ja tärinästä aihetuvat ympäristö- ja terveyshaitat otetaan huomioon jatkosuunnittelussa kaavaratkaisun mukaisesti ". Näillä ei voida perustella kaavalla olevan melko suotuisat vaikutukset annettuihin tavoitteisiin, sillä yleiskaavaluonnos ei ota kantaa näihin asioihin eikä täten ohjaa jätevesien tai meluntorjunnan suunnittelua. Vaikutusten arvioinnissa on myös syytä esittää kasvavan väestön vaikutukset liikennemääriin ja miten tieverkko lisäyksen kestää. Aiheuttaako yleiskaavan mahdollistama väestönkasvu parantamistoimenpiteitä maantieverkolle? Tätä tulee täydentää ehdotusvaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa on arvioitu kaavan vaikutusta MAL-työn tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa on todettu, että kaavaratkaisu tukee MAL-sopimuksen tavoitteita, sillä tämä eheyttää yhdyskuntarakennetta, toteuttaa yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa ja kehittää suotuisasti seudullista liikennejärjestelmää. ELY-keskus toteaa, että näin yleispiirteisen kaavaratkaisun perusteella ei liene mahdollista tehdä edellä esitettyjä johtopäätöksiä. Edellä todettuun viitaten ELY-keskus katsoo, että vaikutusten arviointia tulee täydentää huomattavasti.

10 UUDELY/12384/ /10 Asian on esitellyt ylitarkastaja Reetta Suni ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto. Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. TIEDOKSI Uudenmaan liitto YM/RYMO Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto UUDELY / Linna, Jaakonaho, Wager, Lumme, Kinnunen, Kerko, Sundman, Juva, Kuusisto, Dahlqvist-Solin, Autere, Miettinen, Liikonen, Järvinen, Humberg, Heikkinen, Väistö

11 Tämä asiakirja UUDELY/12384/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/12384/2017 har godkänts elektroniskt Esittelijä Suni Reetta :01 Ratkaisija Kuusisto Elina :24