ERKKO-LUKION OPETUSSUUNNITELMA (Johtokunta )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERKKO-LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2010. (Johtokunta 11.6.2015)"

Transkriptio

1 ERKKO-LUKION OPETUSSUUNNITELMA (Johtokunta ) 1

2 1. ERKKO-LUKION TEHTÄVÄT JA ARVOPERUSTA Viestintälinja 2. TOIMINTAKULTTUURI Periaatteet ja tavoitteet Oppimiskäsitys, opiskelumenetelmät ja -ympäristö Oppiainerajat ylittävä yhteistyö Oppilaskunta Suoritusohjeet Juhlat ja tapahtumat Järjestyssäännöt OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Ohjaussuunnitelma Opiskelijahuolto Yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa AIHEKOKONAISUUDET Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA OPPIAINESUUNNITELMAT Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Englanti, perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Saksa, ranska ja venäjä, perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Saksa, ranska, venäjä ja espanja, lukiossa alkava oppimäärä (B3) Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto 87 2

3 6.11 Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Viestintä Tietotekniikka Ilmaisutaito Integroivat ja projektikurssit 135 LIITTEET Liite 1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 138 Liite 2 Ohjaussuunnitelma 142 Liite 3 Työelämäyhteydet Erkko-lukiossa 154 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Koulun toiminnan arviointi 155 Liite 7 Opiskelijan oppimisen arviointi 156 Liite 8 Aihekokonaisuudet 159 Liite 9 Kielten taitoasteikot 160 3

4 1 Erkko-lukion tehtävä ja arvoperusta Erkko-lukio on viestintäpainotteinen yleislukio. Se antaa opiskelijalle hyvän ja monipuolisen yleissivistyksen sekä mahdollisuuksia henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Yleissivistys koostuu kulttuurin osa-alueiden tuntemuksesta ja omaksumisesta, elämänhallinnan välineistä, jatkuvasta halusta oppia, harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta. Oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset antavat laajan pohjan jatko-opintokelpoisuudelle ja elämässä menestymiselle. Lukio-opetuksen ja kasvatuksen viitekehys muodostuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioituksesta sekä keskeisten ihmisoikeusperiaatteiden tuntemuksesta. Lukio-opinnot ja muu toimiminen kouluyhteisössä tukevat opiskelijan monipuolista kasvamista sekä itsetunnon, itseluottamuksen ja itsetuntemuksen vahvistumista. Näiden myötä opiskelijasta tulee rehellinen, suvaitsevainen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen sekä yhteistyö- ja viestintätaitoinen. Hän ottaa vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä tuntee oman kulttuurinsa ja ymmärtää sen osaksi eurooppalaisuutta ja globaalisuutta. Opintojen edetessä yksittäisten tietojen ja taitojen rinnalla tulevat yhä tärkeämmiksi yleiset oppimaanoppimisvalmiudet, siirtyminen konkreettisesta käsitteelliseen ajatteluun, luovuus ja joustavuus ajattelussa ja toiminnassa sekä aktiivinen ja päämäärätietoinen asennoituminen ja toiminta oppijana. Opetuksen järjestäminen päämäärien mukaiseksi edellyttää koululta asian- ja ajanmukaisia tiloja ja opetusvälineitä, pätevää opettajakuntaa sekä runsasta ja monipuolista opetustarjontaa, jolla voidaan vastata opiskelijoiden suuntautumisen ja erikoistumisen tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjältä puolestaan edellytetään riittävää ja oikein painotettua resurssointia sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Jokaisen opiskelijan lähtötason, valmiuksien ja lahjakkuuden huomioon ottaminen, myönteisen, kannustavan ja yhteisöllisen ilmapiirin luominen sekä luovan ajattelun, vuorovaikutuksen ja viestinnän taitojen oppimista tukevien oppimistilanteiden järjestäminen parantavat työskentelyn tuloksellisuutta. Opiskelijalta menestyminen edellyttää paneutumista, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuuntuntoa sekä tietojen ja taitojen oppimisessa että suhtautumisessa yhteisöön ja kaikkiin sen jäseniin. Ystävällisyys, kohteliaisuus, avuliaisuus, suvaitsevaisuus, hyväksyminen, tunnustus, rehellinen palaute ja yhteisten sääntöjen vastuullinen noudattamien puolin ja toisin luovat vahvan ja myönteisen pohjan sekä kouluyhteisön työskentelylle että opiskelijan kasvulle yksilönä ja yhteisön jäsenenä. 1.1 Viestintälinja Erkko-lukion viestintälinja antaa opiskelijalle paremman medialukutaidon sekä monipuolisemmat valmiudet tuottaa mediasisältöjä kuin lukion yleisopetus. Linjaa suorittavilla on mahdollisuus päästä opiskeluaikana noin viikon mittaiseen harjoitteluun. Linjan suorittaminen on hyvä apu mm. alan kesätyöpaikkoja sekä jatko-opintopaikkaa haettaessa. Linjan kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat. Linjan opinnot huipentuvat median lukiodiplomin suorittamiseen. Viestintälinjalle otettaan vuosittain 15 opiskelijaa. Valintakoetta ei ole, mutta valinnassa painotetaan hakijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja yhteiskuntaopin sekä kuvataiteen arvosanoja. Viestintäkasvatus lukiossa noudattaa opetussuunnitelmassa esiteltyjä yleisperiaatteita. Viestintäopetusta annetaan paitsi erillisinä kursseina myös kaikkien oppiaineiden sisällä ja erilaisten projektien ja tapahtumien yhteydessä. Opiskelijoita kannustetaan julkistamaan töitään myös koulun ulkopuolella ja osallistumaan kilpailuihin. Viestintäopintojen tavoitteena on opiskelijoiden aktiivisuus ja kriittisyys medioiden käytössä. Viestintäkasvatuksen tavoitteissa lukiossa painottuvat erityisesti seuraavat: - opiskelijalla on tietoja viestinnän kehityksestä, rakenteista ja vaikutuksesta ihmisen 4

5 maailmankuvaan - opiskelija oppii vaikuttamaan asenteisiin viestinnän keinoin - opiskelijalla on tieto viestinnän vaikutuksista tunne-elämään - opiskelija osaa käyttää teknisiä viestintävälineitä - opiskelija hallitsee kulttuurisen luku- ja kirjoitustaidon Viestintälinjan kurssit: Pakolliset: Median maailma VIV1 Lehtiviestintä VIV2 Valokuvaus VIV4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MUS4 Median lukiodiplomikurssi VIV8 Valinnaiset: (valittava vähintään 3 kurssia) Videokuvaus ja -editointi VIV3 Elokuvan vuosisata VIV5 Audioviestintä VIV7 Internet ja WWW -sivuston tekeminen ATV2 Kuvankäsittely ja taitto ATV4 Multimedian perusteet ATV3 Graafinen suunnittelu VIV6 Media ja kuvien viestit KUS3 Musiikkiteknologian mahdollisuuksia MUV6 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄIS7 Ilmaisutaito ITV1 2 Toimintakulttuuri 2.1 Periaatteet ja tavoitteet Erkko-lukion tavoitteena on kehittyä kouluksi, jossa toimintaa rakennetaan osaamisen ja sen kehittämisen kautta. Osaamisen kehittämisellä luodaan toimintaedellytyksiä jatkuvalle oppimisen edistämiselle, jolla edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön kykyä kehittää itseään ja kouluaan. Lukion päätöksentekojärjestelmä heijastelee lähtökohtaa, ja kaikille kouluyhteisön jäsenille taataan mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Opetuksen laadun kehittämistä ohjataan tietoisena prosessina niin, että koulu toimii aktiivisesti tunnistamalla toimintaan liittyvät tosiasiat ja luo omaa tulevaisuutta nykyisyyden arvioinnin kautta. Olemassa olevaa toimintajärjestelmää arvioitaessa tärkeimpinä lähtökohtina ovat opiskelijoiden tavoitteet ja koulun arvoperusta, joiden kautta koulun käytänteitä ja rutiineja tarkastellaan kriittisesti ja pyritään innovatiiviseen koulun kehittämiseen. Prosessien tarkasteluun sovelletaan yleisiä laadun arvioinnin työvälineitä ja arviointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden jaksamista ja kehittymistä tuetaan oppimalla aktiivista ja itseohjautuvaa kehittämistä niin, että kehittämisprosessit toteutetaan yhteisvoimin työryhmiä ja tiimejä sekä toimintaan liittyviä verkostoja hyödyntämällä. Yhteisöllisyyttä tuetaan synnyttämällä yhdessä tekemisen traditioita yksin tekemisen traditioiden rinnalle. Verkottumalla lisätään toiminnan monipuolisuutta ja vahvistetaan osaamista sekä siirretään oppimista käytännön soveltamisen tasolle. Koulun organisaatio tarjoaa mahdollisuuden asioiden työstämiseen ja itseohjautuvaan 5

6 käsittelyyn. Koulu toimii oppimisen ja osaamisen edistämisen puolesta lisäämällä henkilöstön ja opiskelijoiden vastuuta ja toimintavaltuuksia. 2.2 Oppimiskäsitys, opiskelumenetelmät ja -ympäristö Oppimiskäsityksen mukaan ihminen valikoi ja tulkitsee informaatiota omien tavoitteidensa, aikaisemman tietonsa ja kiinnostuksensa ohjaamana. Uusi tieto tai osaaminen rakentuu ajattelun ja toiminnan tuloksena muistiin, kun aikaisemman tiedon pohjalta ratkaistaan uusi tehtävä. Oppimaan oppiminen on taitoa ja halua sopeutua ja sitoutua uuteen tehtävään ja sen edellyttämään henkiseen työhön. Opiskelutyylit kytkeytyvät persoonallisuuden piirteisiin ja opiskelun motivaatioon. Vakiintuneina toimintatapoina eli strategioina ne ovat kuitenkin opittuja, ja niitä voidaan kehittää. Opettajat pyrkivät tunnistamaan opiskelijoiden erilaiset tyylit ja strategiat. Erilaisia työtapoja käyttäessään opettaja selittää, millaisia tiedon käsittelyn taitoja harjoitellaan samalla, kun asia opitaan. Tieto siitä, mitä erilaisia tapoja oppimiseen on ja miten niitä käytetään, luo positiivista uskoa selviytymiseen. Oppiminen ei ole pelkästään yksilöllinen prosessi. Laadukas oppimisympäristö asettaa myönteisiä haasteita, jolloin opiskelija joutuu kehittämään uusia taitoja. Opettajat käyttävät kunkin tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja pyrkivät toteuttamaan kutakin menetelmää siihen parhaiten sopivassa ympäristössä, esim. tietokoneavusteisesti, kirjastoa hyödyntämällä, opintoretken avulla tai siirtämällä opetuksen luokkahuoneesta todelliseen toimintaympäristöön. Aihekokonaisuuksien painotukset toteutetaan kaikissa oppiaineissa käytännön harjoittelussa ja omakohtaisessa osallistumisessa. Opiskelijoiden tulee oppia soveltamaan tietojaan ja taitojaan myös ilman ohjausta kullekin tiedon ja taidon alalle luonteenomaisin tavoin. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna ja itsenäisenä opiskeluna. Kaikissa oppiaineissa voidaan järjestää myös vieraskielistä opetusta, kun siihen on erityinen syy ja opettajan kielitaito on riittävä. edellyttävät monipuolista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Informaatiotekniset välineet ja oppimisympäristöt tarjoavat tärkeitä työkaluja oppimisprosessin laajentamiseen ja tasa-arvoiseen yhteistoimintaan. Tällöin niin tieteellisiä käsitejärjestelmiä kuin kieliä opiskeltaessa kaikki ovat aktiivisia, ja jokaisen tuotos on tärkeä. Verkostoitumisen avulla voidaan saada työskentelylle myös ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea. Eri oppiaineissa käytettäviä työtapoja esitellään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 2.3 Oppiainerajat ylittävä yhteistyö Oppiainerajat ylittävä yhteistyö toteutuu oppiaineiden yhteissuunnittelussa ja aineiden yhteisissä kursseissa sekä erilaisissa projekteissa. Koulun toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua tuetaan opettajien ja opiskelijoiden sitoutumisella aktiiviseen ja itseohjautuvaan kehittämistyöhön. Tiimien ja oppilaskunnan toiminta ovat keskeisiä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tärkeää on myös sujuva ja säännöllinen tiedonkulku rehtorin, opettajien, koulun muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden välillä. Opetuksen tasolla eri oppiaineita yhdistävät valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset aihekokonaisuudet ja koulukohtaiset integroivat kurssit. Yhteistoiminnallisuus eri oppiaineiden välillä kannustaa opiskelijaa soveltamaan hankittuja tietoja ja taitoja erilaisissa yhteyksissä ja oppimisympäristöissä ja auttaa häntä ymmärtämään tiedon moniulotteisuutta ja tilannesidonnaisuutta sekä tiedon ja käytännön välisiä suhteita. 6

7 2.4 Oppilaskunta Oppilaskunta on kaikkien koulun opiskelijoiden muodostama lakisääteinen yhteisö, jolla on omat toimintasäännöt. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka johtaa ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa ja huolehtii juoksevista asioista sekä valmistelee esityksiä oppilaskunnalle, johtokunnalle, opettajakunnalle ja rehtorille. Oppilaskunnan hallituksella on oma edustajansa johtokunnassa. Hallituksen jäsen tai jäsenet osallistuvat opettajainkokoukseen rehtorin kutsumina, tai hallituksen jäsen voi edustaa oppilaskuntaa opettajainkokouksessa, jos hallitus niin päättää kokouksen esityslistan nähtyään. Oppilaskunta on mukana koulun yleisessä kehittämistoiminnassa, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa. Oppilaskunnan hallituksella on myös säännölliset tapaamiset koulun rehtorin kanssa. Jos oppilaskunta aikoo järjestää ison teemapäivän tms. tapahtuman ja sen vuoksi haluaa pitää kokouksen oppitunnin aikana, siitä ilmoitetaan ensin oppilaskunnan ohjaavalle opettajalle noin viikkoa ennen kokousta. Ohjaava opettaja selvittää, onko kokouksen ajankohta sopiva. Oppilaskunta on sitä, mitä koulun opiskelijat haluavat sen olevan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat yleisten lakien ja koulun järjestyssääntöjen rajoissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä, jotta koulu olisi hyvä ja turvallinen paikka jokaiselle opiskelijalle. 2.5 Suoritusohjeet Luokaton lukio Erkko-lukiossa opiskelijan eteneminen opinnoissa ei ole sidoksissa vuosiluokkiin. Kursseja voi valita tarjottimelta vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon eri oppiaineiden suoritusjärjestystä koskevat vaatimukset. Opiskelija laatii opinto-ohjelmansa normaalisti kolmelle opiskeluvuodelle. Pidemmästä tai lyhyemmästä opinto-ohjelmasta on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja opastavat valinnoissa ja valvovat opintojen tarkoituksenmukaista etenemistä. Jaksojärjestelmä ja koeviikko Erkko-lukiossa työvuosi on jaettu viiteen noin seitsemän viikon pituiseen jaksoon. Oppiaineiden kurssit on jaettu näihin jaksoihin. Opiskelijan on laadittava jokaiselle jaksolle työjärjestys. Lukuvuoteen voi sisältyä myös joustoviikko, jonka tarkoituksena on tukea oppilaitosten yhteistyötä ja aihekokonaisuuksien toteuttamista. Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolle laaditaan erillinen työjärjestys. Koeviikolla pidetään vain jakson kurssikokeet ja niiden valmistelutunnit. Tämä mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa mittaavien kokeiden käytön ja rauhoittaa muun ajan tehokkaaseen työskentelyyn. Oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärään, kun hän on opiskellut vähintään 75 kurssia pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppimäärään kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään pakollista ja 10 syventävää valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista kurssia. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 7

8 Opiskelukustannukset Opiskelijan on hankittava ja kustannettava itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet. Lisäksi opiskelijat maksavat kuvataiteessa kurssikohtaisen materiaalimaksun työ- ja tarveaineista kurssin alkaessa. Kurssin mahdollisesti keskeytyessä maksua ei palauteta. Myös tehtävistä opintoretkistä peritään pieni omavastuuosuus. Ylioppilastutkintoon liittyvät maksut opiskelija maksaa ylioppilastutkintolautakunnalle. Kurssin ja oppimäärän suorittaminen Oppiaineiden kurssien alussa opettaja käy läpi kurssin suunnitelman sekä selvittää ja antaa kirjallisesti opiskelijoille kurssin arviointiperusteet. Arviointiperusteiden tarkka läpikäynti on osa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa. Osassa kursseja arviointiperusteista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pakolliset sekä valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvostellaan numeroin, soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. Keskeytyneestä kurssista annetaan arvosana K. Keskeytyneen kurssin suoritukset on palautettava ennen kyseisen jakson uusintakuulustelua viimeistään kuulusteluun ilmoittauduttaessa. Aineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvona. Arvosanassa otetaan huomioon opiskelijan menestys koulukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Oppiaineen oppimäärän hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on säädetty asetuksella. Kurssikoe Koe alkaa opettajan ilmoittamassa tilassa klo 8.15 ja päättyy opettajan määräämänä ajankohtana ennen ruokailua. Opettaja voi määrätä varhaisimman mahdollisen poistumisajan, ja sen jälkeen kokeesta poistutaan 15 minuutin välein. Opiskelija tuo kokeeseen kirjoitusvälineet ja muut kokeessa tarvittavat sallitut apuvälineet (laskin, taulukkokirja yms.), vastauspaperit jakaa opettaja. Pöydällä saa pitää vain em. tarvikkeita. Keskustelu ja tavaroiden vaihtaminen opiskelijoiden kesken kokeen alettua on kielletty. Matkapuhelin on suljettava kokeen ajaksi. Sen käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänellä ei ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Itsenäinen opiskelu Opiskelijan kokonaan itsenäisesti opiskeleman kurssin suoritusaika on pääsääntöisesti yksi jakso, opettajan suostumuksella kaksi jaksoa. Sen jälkeen opinto-oikeus raukeaa. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kussakin aineessa itsenäisesti opiskeltavien kurssien määrä on opettajan harkittavissa. Opettaja arvioi opiskelijan kyvyn itsenäiseen opiskeluun, ja rehtori päättää asiasta opettajaa kuultuaan. Syyt, joilla itsenäistä opiskelua voi hakea ovat kurssien päällekkäisyys, pitkä sairaus ja rehtorin tai sivistyslautakunnan myöntämä pitkäaikainen poissaololupa. Anomukset on jätettävä lukuvuoden alussa. Kahdessa ensinnä mainitussa tapauksessa anomus voidaan käsitellä muulloinkin. Taito- ja taideaineissa voi opiskella vain yhden kurssin itsenäisesti lukuvuodessa. Hyväksyttyä tai hylättyä kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Opettaja suunnittelee itsenäisen opiskelun kokonaisuuden siten, että suoriutuminen edellyttää pohdintaa, argumentointia ja omien mielipiteiden esittämistä. Itsenäiseen opiskeluun voi liittyä myös oppimisen suunnittelua ja arviointia. Itsenäinen opiskelu ei ole pelkkää tehtävien tekemistä. Opettajalla on päätäntävalta sen suhteen, miten itsenäisesti suoritettava kurssi rakentuu. Kurssin itsenäisesti suorittavan opiskelijan tulee olla avoin oppimistilanteelle, oma-aloitteinen, 8

9 vastuunottokykyinen, oppimisesta pitävä, luova, aikataulutustaitoinen sekä kykenevä hyödyntämään perusopiskelu- ja ongelmaratkaisutaitoja. Normaalien kurssien ohjelmaan voi sisältyä myös osittain itsenäisesti opiskeltavia osuuksia. Tarkempia tietoja osittaisesta itsenäisestä opiskelusta on oppiaineiden suunnitelmissa. Oppiaineen oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset arvosanat hyväksiluetaan lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi. Hylättyjä arvosanoja ei voida suoraan hyväksyä lyhyen oppimäärän soveltavaksi arvosanaksi vaan hylättyjen kurssien osalta rehtori tekee erillisen päätöksen kuultuaan asianomaisia aineenopettajia. Opiskelijalle annetaan tieto hyväksiluvuista oppimäärän vaihdon yhteydessä. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelijan vaihtaessa oppiaineen oppimäärää hänen on aina neuvoteltava asiasta aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Oppimäärän vaihtamisesta neuvotellaan opiskelijan ja opiskelijan huoltajan kanssa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppiaineen oppimäärä voidaan vaihtaa. Opinto-ohjaaja tekee yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelman oppiaineen oppimäärän vaihtamisesta. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAP1>MBP1, MAP3>MBP2, MAP6>MBP5, MAP7>MBP4, MAP8>MBP3). Etenemiseste Etenemiseste määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien määrän mukaisesti. Jos opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu yksittäisessä aineessa vain 1-2 kurssia, etenemiseste muodostuu ensimmäisestä hylätystä arvosanasta, 3-5 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu toisen hylätyn arvosanan jälkeen, 6-8 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu kolmannen hylätyn arvosanan jälkeen ja jos opintosuunnitelmaan kuuluu 9 tai useampia kursseja, etenemiseste muodostuu neljännen hylätyn arvosanan jälkeen. Opiskelija ei saa jatkaa kyseisen oppiaineen opintoja, ennen kuin etenemiseste on poistunut. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hylätyn kurssin arvosanaa uusintakuulustelussa tai opiskelemalla kurssi uudestaan. Kurssin arvioimatta jättäminen Opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle puuttuvat suoritukset ja poissaolojen selvitykset viimeistään kurssin pohjatunnilla. Opettaja ei anna kurssista arvosanaa, jos opiskelija ei ole suorittanut kurssia kurssisuunnitelman vaatimusten mukaisesti tai opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja. Jos opettaja ei saa suorituksia ja selvityksiä, opiskelijalle annetaan arvosanaksi K eli keskeytynyt. Keskeytyneen kurssin suoritukset ja poissaolojen selvitykset opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle ennen jakson uusintakuulustelua 9

10 viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa, muuten hän ei voi osallistua uusintakuulusteluun ja hän joutuu opiskelemaan kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Opettaja ei myöskään anna arvosanaa kurssista, jos poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Opettaja selvittää käytännön kurssin alussa. Opiskelijan on oma-aloitteisesti otettava yhteyttä opettajaan mikäli arvioimatta jättäminen on odotettavissa. K-arvosana poistuu opiskelijan opintosuoritusrekisteristä seuraavan jakson aikana opettajan ilmoittaessa kurssin lopullisen arvosanan. Jos opettaja ei ilmoita opiskelijalle arvosanaa, K-arvosana poistetaan opintosuoritusrekisteristä. Opintojen etenemisen seuranta Opiskelijoille annetaan jokaisen kurssin jälkeen jaksotodistus, jonka alle kahdeksantoistavuotias opiskelija palauttaa ryhmänohjaajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta koulu pyytää luvan antaa tietoja opintojen edistymisestä opiskelijan huoltajalle. Koulun henkilökunta ottaa tarvittaessa myös suoraan yhteyttä opiskelijan huoltajiin opintojen edistymiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Opintojen erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssien uusinta Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran uusintakuulustelussa. Jokaisen jakson jälkeen on uusintakuulustelu, jossa voidaan korottaa edellisen jakson hylättyjä kursseja. Viidennen jakson uusintakuulustelu on seuraavan lukuvuoden elokuussa. Jos opiskelijalla on useita hylättyjä kursseja uusittavana samassa uusintakuulustelussa ja hän haluaa hajauttaa uusintoja, hän voi sopia ryhmänohjaajan kanssa hajauttamisesta kahteen peräkkäiseen kertaan. Jos opiskelija on estynyt sairauden tms. syyn takia osallistumasta uusintakuulustelun, hän neuvottelee ryhmänohjaajan kanssa hylätyn kurssin uusinnan ajankohdasta. Kuulustelut järjestetään perjantaisin klo Kuulusteluun on ilmoittauduttava etukäteen koetta edeltävänä maanantaina klo 12 mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää saapumatta kuulusteluun, katsotaan se kuitenkin suorituskerraksi ja uusintakerta merkitään hylätyksi suoritukseksi. Opiskelija saa tuoda kokeeseen vain kirjoitusvälineet sekä muut myös kurssikokeessa sallitut apuvälineet. Vastauspaperit jaetaan opiskelijoille. Koetilaan saavuttuaan opiskelijat eivät saa keskustella tai vaihtaa tavaroita keskenään. Matkapuhelin ym. elektroniset laitteet on suljettava kokeen ajaksi. Niiden käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Poistuminen on sallittu aikaisintaan klo Sen jälkeen ei ole mahdollista saapua kokeeseen ilman valvojan lupaa. Poistuessaan opiskelija jättää tehtävä- ja vastauspaperit valvojan osoittamaan paikkaan. Edellisenä lukuvuonna hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa elokuussa. Koko oppimäärän arvosanaa voi korottaa opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija voi korottaa hylättyä ja hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla uudelleen kyseisen kurssin opetukseen. 10

11 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan tulee aina ennen muualla suoritettavia opintoja hakea päätös opintojen hyväksiluvusta lukion rehtorilta. Lukiodiplomit Erkko-lukiossa voi suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista opiskelua ja harrastuneisuutta siinä aineessa, jossa hän aikoo suorittaa diplomin. Erkko-lukiossa voi lukiodiplomin suorittaa musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja mediassa. Koulusta eroaminen Mikäli opiskelija haluaa erota Erkko-lukiosta kesken opintojensa, hänen tulee keskustella asiasta ryhmänohjaajansa sekä rehtorin kanssa. Eroaminen on tehtävä kirjallisesti, ja opiskelijan on jätettävä eroanomus henkilökohtaisesti rehtorille. Lukiolaki 24 : Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Ylioppilastutkinto Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillistä tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus hajauttaa tutkinnon kokeet kolmelle peräkkäiselle kerralle. Opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumista koeaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut reaaliaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeessa kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muita pakollisia kokeita ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään kahden eri tason kokeet. Kokelas voi valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Kuitenkin näissä aineissa vähintään yhdessä kokelaan on suoritettava vaativampi koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Opiskelijan on syytä huomioida tutkintoon ilmoittautuessaan, että pelkästään tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittaminen ei riitä hyvään menestykseen ylioppilaskokeessa. Suositeltavaa 11

12 on, että opiskelija ilmoittautuu oppiaineiden ylioppilaskokeisiin vasta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koeaineen pakolliset ja syventävät kurssit. Ylioppilaskokeet laaditaan oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. 2.6 Juhlat ja tapahtumat Erkko-lukion juhlissa ja tapahtumissa koulun toiminta-ajatus, arvoperusta ja aihekokonaisuudet toteutuvat monin tavoin ja monitasoisesti. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä opiskelijoiden harrastuneisuus, aktiivisuus, omaaloitteisuus ja vastuuntuntoisuus korostuvat ja ovat merkittäviä. Jokainen opiskelija saa tilaisuuden kokea sekä tapahtumia ja juhlia järjestäessään että niihin osallistuessaan myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Tapahtumat ja juhlat ovat Erkko-lukion yhteisiä tilaisuuksia, joihin koko kouluyhteisö osallistuu lukujärjestyksestä riippumatta. Juhliin pukeudutaan oman kulttuurimme perinteitä noudattaen juhlavasti, mikä on myös toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Osa tilaisuuksista on yläasteen kanssa yhteisiä ja lukiolaisten käyttäytyminen on esimerkkinä nuoremmille koululaisille. Juhlat * Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla sotaveteraanien vapaudenviesteineen. * Joulujuhla. Juhla voi olla joko joulukirkossa käynti tai iltajuhla, jolloin järjestelyvastuussa on oppilaskunta. * Kevään lakkiaiset ja lukuvuoden päättäjäisjuhla Järjestelyistä vastaa juhlatyöryhmä, jonka koostumus tarkistetaan vuosittain. Työryhmässä on sekä yhteiskoulun että lukion edustajia. Yhteiset tapahtumat Tapahtuma Ajankohta Vastuu Osallistujat Aatospäivä vko 45 tai 46 Oppilaskunta Koko koulu Viestintäpäivä Viestintätiimi Koko koulu Penkinpainajaiset Helmikuu 3. vuosit., RO:t, reht. Koko koulu Potkiaiset Helmikuu 2. vuosit., RO:t 2. ja 3. vuosit. Vanhojen tanssit Helmikuu Esiintyjät, - yleisönäytös ja liik.opett., RO:t, koulunäytös lavasteryhmä Koko koulu Vanhempainillat RO:t järjestävät. Lukiodiplomien Toukokuu Opettajat ja rehtori Koko koulu esittelytilaisuus Aikakauslehtipäivä Marraskuu Viestintätiimi. 12

13 Muut tapahtumat tarkentuvat lukuvuosisuunnitelmassa ja niiden ajankohdat ilmoitetaan jaksokalentereissa. Koulun tilaisuudet taltioidaan, ja mahdollisuuksien mukaan ne ovat nähtävissä koulun kotisivuilla. 2.7 Järjestyssäännöt Yleinen käyttäytyminen Lukiossa käyttäydytään kohteliaasti, mm. tervehditään ja avataan tarvittaessa toiselle ovi. Ulkovaatteet ja -päähineet jätetään naulakkoon ja laukut naulakoiden alle tai ruokailun ajaksi niille merkittyihin paikkoihin. Omista arvoesineistä on syytä huolehtia. Kansliasta saa säilytyslokeroiden avaimia. Portaissa ja käytävillä pitää voida kulkea vapaasti; niille ei ryhmittäydytä istumaan kulkua estävästi. Kulkuneuvot pysäköidään liikennemerkein osoitetuille paikoille. Roskien paikka on roskakorissa. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa - se on kohteliasta toisia kohtaan. Laukkujen paikka luokassa on pulpetin naulassa tai lattialla. Siivoojien työtä helpottaa, kun pulpeteille ja luokkaan ei jää roskia eikä epäjärjestystä. Mobiililaitteiden käyttö koulussa Mobiililaitteiden (puhelin, tablet-laite, kannettava tietokone) käyttö opiskelun apuna on suotavaa. Viihdekäyttö ja pelaaminen ei sen sijaan ole sallittua oppitunneilla. Laitteiden käyttö ei saa häiritä oppituntia tai estää opiskelijan omaa oppimista. Koulu ei vastaa laitteiden kunnosta tai säilytyksestä. Mahdollisten vahinko- tai varkaustapausten varalle opiskelijan on itse otettava vakuutus. Väli- ja vapaatunnit Kirjasto ja aula on sisustettu vapaa-ajan viettoa varten. Kalusteet pidetään järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Keittiöpäädyn katos ja yleinen jalkakäytävä Koulutien ylittävän suojatien kohdalla eivät ole sopivia paikkoja oleskeluun. Kaikki työyhteisön jäsenet on vakuutettu tapaturman varalta. Vakuutus on voimassa koulumatkoilla ja kouluaikana ei vapaatunneilla poistuttaessa koulun alueelta. Myöhästyminen Kesken tunnin saapuminen häiritsee. Tällöin pyydetään anteeksi ja selvitetään syy. Mikäli opettaja ei saavu oppitunnille eikä hän ole etukäteen ilmoittanut asiasta, opiskelijat pyytävät naapuriluokan opettajaa avaamaan oven. Päivänavaus (klo ) on esitystilanne, jota ei ole sopivaa keskeyttää. Luokkaan voi pyrkiä sen päätyttyä. Myöhästymiset vaikuttavat jatkuvan näytön kautta kurssiarvosanaan mikäli niitä on enemmän kuin 3 kpl. Poissaolot 13

14 Kaikkiin poissaoloihin on oltava hyväksytty syy. Hyväksyttävät poissaolon syyt koulussamme ovat opettajan tai rehtorin myöntämä lupa, huoltajan allekirjoittama kirjallinen todistus poissaolon syystä, terveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittama todistus sairaudesta ja yli 18-vuotiailla, joilla ei ole huoltajaa, rehtorin lupa. Epäselvissä tapauksissa rehtorin tulkinta on ratkaiseva. Autokoulun ajotunnit eivät ole hyväksyttävä syy. Tutkinto (kirjallinen ja ajo), simulaatioajo, käsittelykoe ja liukkaan kelin harjoittelu ovat hyväksyttäviä syitä, joihin on anottava poissaololupa. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilman kautta tai opinto-oppaan yhteydessä olevalla poissaolojen seurantalomakkeella ao. opettajalle. Opettaja ei anna arvosanaa kurssista, jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja tai muuten poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Tästä opettaja antaa ohjeen jokaisen kurssin alussa. Luvan poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja (enintään viisi päivää) tai rehtori. Jokainen pitää kirjaa omista poissaoloistaan. Poissaolleen opiskelijan on suoritettava kyseisten oppituntien tehtävät. Ruokailu Ruokarauha on jokaisen oikeus. Oma pöytäpaikka jätetään siistiksi ja tuoli nostetaan paikoilleen. Nämä ovat hyviä esimerkkejä nuoremmille ja helpottavat henkilökunnan työtä. Koulun juhlat ja teemapäivät Lukiossa on useita perinteikkäitä juhlia, joiden tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle ja tuoda miellyttäviä kokemuksia koulun arkeen. Juhlat ovat kaikille yhteisiä. Ne ohittavat lukujärjestyksen, eli niihin saavutaan, vaikkei oppituntia juuri silloin olisikaan. Hyvään käytökseen kuuluu tilanteeseen sopiva pukeutuminen. Ohjelmaan osallistuminen - niin pyydettäessä - on kohteliasta, samoin kuin aplodien antaminen. Juhlasta poistutaan vasta esityksen päätyttyä. Koeviikko ja ylioppilaskirjoitukset Koeviikon kokeista poistutaan opettajan ilmoittaman ajan kuluttua 15 minuutin välein opettajan ohjeen mukaan. Kokeesta poistuttua on syytä muistaa, että sinne vielä jääneet tarvitsevat työrauhan. Paras paikka oleskeluun ennen ruokailua on tällöin aula tai kirjasto. Käytävillä liikutaan hiljaa. Kokeissa käytetään vain koulun antamia vastauspapereita. Mobiililaitteiden käytöstä kokeessa antaa opettaja koekohtaisen ohjeen. Ylioppilaskirjoitusten järjestelyistä rehtori antaa erilliset ohjeet. Tupakointi ja päihteet Erkko-lukiossa noudatetaan tupakkalakia. Tupakointi ja tupakanomaisten tuotteiden (mm. sähkötupakka, nuuska) käyttö koulussa ja koulun tapahtumissa on kielletty. Koulussa ja koulun tapahtumissa ei saa pitää hallussaan huumaavia aineita tai alkoholia eikä esiintyä niiden vaikutuksen alaisena. Kurinpito ja rangaistukset Opettaja voi poistaa tuntia häiritsevän opiskelijan luokasta lopputunnin ajaksi turvatakseen muille työrauhan. Opiskelija voidaan turvallisuussyistä lukiolain 26 ja 26a :n perusteella erottaa enintään kolmeksi päiväksi. Opiskelijalle voidaan antaa häiritsevästä käyttäytymisestä, suoritusohjeiden ja 14

15 järjestyssääntöjen rikkomuksista kirjallinen varoitus. Jos edellä mainitut rikkomukset ovat toistuvia tai luonteeltaan vakavia, opiskelija voidaan erottaa määräajaksi koulusta. Rahapelit ja vedonlyönti on koulussa kielletty. Vilpin takia (esim. koevilppi, toisen tutkielman tai kirja-arvioinnin hyväksikäyttö, suora lainaus Internetistä lähdettä mainitsematta) kurssi jätetään opettajan ja rehtorin niin päättäessä kokonaan arvioimatta. Opiskelijalla on mahdollisuus kurssin suorittamiseen omassa koulussa käymällä vastaava kurssi uudestaan. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystila ja vaatteet em. vaarallisten esineiden löytämiseksi ja takavarikoida esineet lukiolain 26d-g :n nojalla. Soveltaminen ja tarkoitus Nämä säännöt koskevat kaikkia Erkko-lukiossa työskenteleviä, kun he ovat työjärjestyksen mukaisilla oppi- ja vapaatunneilla tai koulun muissa tilaisuuksissa. Säännöt on laadittu eri tahojen yhteistyönä, ja niiden tarkoitus on parantaa viihtyvyyttä sekä taata koulutyön sujuvuus. Koulun alue on lukion tontti. Suhde lainsäädäntöön Ensisijaisesti noudatetaan lukiolakia ja -asetusta sekä muuta kuhunkin tilanteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Nämä järjestyssäännöt täydentävät ja täsmentävät niitä. 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Ohjaussuunnitelma Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa sekä tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä ja valintojen ja ratkaisujen tekemisessä. Ohjaus toteutetaan opetussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin ja arvopohjaan sekä edellä esitettyyn oppimis- ja tietokäsitykseen perustuen. (Liite 2 Ohjaussuunnitelma) 15

16 3.2. Erkko-lukion opiskeluhuollonsuunnitelma Opiskelijahuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön, siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön sekä vahvistaa opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä Opiskelijahuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijahuoltoa toteutetaan sivistystoimialan, sosiaali- ja terveydenhoidon monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Orimattilan kaupungin strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 :ssä ja oppilas ja opiskelijahuoltolain 12 :ssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se on huomioitava kaupungin talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kuvaus opiskelijahuollosta Opetuksen järjestäjä asettaa opiskelijahuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset opiskelijahuoltoryhmät. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Orimattilan kaupungin kouluissa opiskelijahuoltoryhmien lisäksi toimivat pedagogiset tiimit koulunkäynnin tuen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Jokaisella ryhmällä ja pedagogisella tiimillä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi asiantuntijapalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. 16

17 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON OHJAUSRYHMÄ lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma paikallisen opetussuunnitelman kuvaus oppilas- ja opiskelijahuollosta koulukohtainen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma REHTORIT + JOHTORYHMÄ KOULUKOHTAINEN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ koulun opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma REHTORI TERVEYDENHOITAJA PSYKOLOGI KURAATTORI MUUT TOIMIJAT *opetushenkilöstö jne. OPETUSHENKILÖSTÖ ERITYISOPETTAJA PSYKOLOGI MUUT TOIMIJAT PEDAGOGINEN TIIMI *lukiolakiin perustuva oppimisen tuki ASIANTUNTIJARYHMÄ *yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittäminen TAPAUSKOHTAI- SESTI KOOTTAVA RYHMÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä on kaupunkitasoinen ja sen puheenjohtajana toimii opetuspäällikkö. Ohjausryhmässä on edustajat sosiaali- ja terveystoimesta ja se tekee yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmään kuuluu edustus opetustoimen hallinnosta, lapsiperheiden sosiaalityöstä, hyvinvointi- ja terveydenedistämisen palveluista, peruskouluista, lukiosta, nuorisotoimesta, varhaiskasvatuksesta sekä oppilashuoltopalvelujen edustajana koulupsykologi. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä vastaa koulun opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa sivistystoimenjohtajan nimeämä rehtori tai apulaisrehtori. Opiskelijahuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä tekee toimintasuunnitelmaan koulukohtaisen opiskelijahuollon toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Pedagoginen tiimi vastaa koulussa yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttamisesta ja arvioinnista. Tarvittaessa tiimi ohjaa käsiteltävät asiat asiantuntijaryhmään. Tiimin kokoonpano ja vastuuhenkilö määrätään vuosittain koulun toimintasuunnitelmassa. Pedagogiseen tiimiin kuuluu vähintään vastuuhenkilönä rehtori tai apulaisrehtori, luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisopettaja. Koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulunuorisotyöntekijä kutsutaan pedagogiseen tiimiin tarvittaessa. 17

18 Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan suostumusta. 1. Opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut Opiskelijahuollon palveluista muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskelijahuolto järjestetään yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena opiskelijahuoltona. Orimattilan opetustoimen johtoryhmä sekä oppilashuoltohenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvion koulujen opiskelija- ja oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskelijaja oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on tukea nuoren terveyttä, hyvinvointia sekä opiskelukykyä. Jokainen opiskelija kutsutaan terveystarkastukseen 1. tai 2. lukuvuonna. Terveystarkastukseen kuuluu sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotto. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanotolta voi varata ajan opiskelukykyyn, mielenterveyteen, päihdeongelmiin, raskauden ehkäisyyn ja muuhun seksuaaliterveyteen tai rokotuksiin liittyvissä asioissa. Päivittäin on tarjolla myös ilman ajanvarausta toimivaa ns. sairasvastaanottoa. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. 18

19 Koulukuraattori Koulukuraattori on sosiaalialan ammattilainen koulussa. Kuraattoripalveluilla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Lisäksi työllä edistetään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja läheisten kanssa. Koulukuraattorin työhön kuuluu nuoren tuen, hoidon ja tutkimuksen tarpeen arviointi ja suunnittelu nuoren kokonaisvaltainen toimintakyvyn, kasvun ja kehityksen tukeminen perhekohtainen työ ja vanhemmuuden tukeminen moniammatillinen yhteistyö nuoren asioissa yhteisötason työ (ryhmä-, luokka- ja koulukohtainen hyvinvointityö) opiskelija- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi koulun opiskelijahuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen Koulukuraattorilta saa apua, jos nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa, kotiasioissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Kuraattori auttaa perheitä tekemään heille sopivia ratkaisuja nuorensa tukemiseksi. Huoltajat voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi kotitilanteesta tai kasvatusasioista myös kahden kesken. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, jolla herää huoli opiskelijasta. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä opiskelija itse, perheenjäsen tai muu läheinen, terveydenhoitaja, psykologi, koulun henkilökunnan jäsen tai kuka tahansa yhteistyökumppani. Koulun aikuiset voivat nostaa nuorta koskevan huolensa esiin esimerkiksi konsultaatiokeskustelussa tai pyytämällä kuraattorin mukaan opiskelijan koulupalaveriin. Koulupsykologi Koulupsykologin tehtäviä hoitaa kaksi lasten ja nuorten psykologia. Koulupsykologi osallistuu koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien ja pedagogisten tiimien palavereihin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa (opiskelijan/huoltajan suostumuksella) opiskelijakohtaiseen asiantuntijaryhmätyöskentelyyn. Opiskelijakohtaiseen työskentelyyn voi sisältyä yhteydenpito mahdollisiin yhteistyötahoihin, esim. erikoissairaanhoitoon tai perheneuvolaan. Psykologityön tavoitteena on osana koulun opiskelijahuoltotyötä tukea koulunkäyntiä huomioimalla oppimiseen, psyykkiseen vointiin ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Menetelminä ovat muun muassa kyky- ja/tai tunnepuolen yksilötutkimukset, opettajien konsultointi ja vanhempien ohjanta. Orimattilan sivistystoimi tarjoaa lasten ja nuorten psykologipalvelut. Peruspalvelukeskus Aava liikelaitos tarjoaa terveydenhoitaja-, lääkäri- sekä kuraattoripalvelut. Palveluiden käyttöä suunnitellaan yhdessä oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä. Orimattilan oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä tekee oppilashuoltopalveluiden kehittämis-, koordinointi- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla oppilas- ja opiskelijahuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Palveluita kohdennetaan yksittäisiin opiskelijoihin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskelijahuollon kehittämiseen ja seurantaan tarpeen mukaan. Kouluterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja -psykologit kohdentavat työpanostaan eri osaalueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan priorisoiden. 19

20 Erkko-lukiossa opiskelijahuollon kokonaistarve on vajaalla 20 %:lla opiskelijoista. Vajaa 10 % opiskelijoista käyttävät psykologi- ja kuraattoripalveluja lukuvuodessa. Opiskeluterveydenhuoltopalveluja käyttävät 30 % opiskelijoista ja kaikille opiskelijoille tehdään terveystarkastus kerran lukiokoulutuksen aikana. Lukiolaisilla on käytettävissä terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin palvelut, jotka ovat luottamuksellisia ja maksuttomia lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.. Opiskeluterveydenhuolto- ja kuraattoripalvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja psykologi- ja muut palvelut sivistystoimiala. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. 2. Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat 1 Yhteisöllinen opiskelijahuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Läpi vuoden opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät käytettävissä olevat resurssit, hyvät työskentelyolosuhteet, opiskelijoille suodut vaikutusmahdollisuudet, ajanmukainen turvallisuussuunnitelma ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttö. Opiskelijoiden osallisuus toteutuu Erkko-lukiossa toimivan oppilaskunnan kautta. Sillä on läsnäoloja puheoikeus opettajainkokouksissa sekä koulun johtokunnassa. Oppilaskunta järjestää itsenäisesti useita teemapäiviä lukuvuoden aikana. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, kuten juhlat ja vanhempainillat, luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Erkko-lukion opiskelijahuoltoryhmän muodostavat johtoryhmä, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa, sekä muulloin tarvittaessa. Pedagogisen tiimin jäsenet ovat rehtori, opinto-ohjaaja ja yksi ryhmänohjaaja jokaiselta vuositasolta. Tiimi kokoontuu kerran jakson aikana 20

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon

Lisätiedot

Erkko-lukio 2015-2016

Erkko-lukio 2015-2016 Erkko-lukio 2015-2016 Koulun perustamisvuosi (1923) 1970 Koulun nimen muutokset Orimattilan yhteislyseo 1923 1939 Orimattilan yhteiskoulu 1939 1970 Orimattilan lukio 1970 1998 Erkko-lukio 1998 lähtien

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ LUKU X.X OPISKELUHUOLTO OPISKELIJAHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

KARJAAN LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 2014

KARJAAN LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 2014 KARJAAN LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 2014 Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

4.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 1. Opiskeluhuolto

4.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 1. Opiskeluhuolto 4.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 1. Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista

Lisätiedot

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELUHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA

LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELUHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELUHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot