Erkko-lukio

Transkriptio

1 Erkko-lukio

2 Koulun perustamisvuosi (1923) 1970 Koulun nimen muutokset Orimattilan yhteislyseo Orimattilan yhteiskoulu Orimattilan lukio Erkko-lukio 1998 lähtien Koulumuodon muutokset Yksityinen yhteiskoulu Lukio alkoi 1957 lähtien Koulun ylläpitäjä Kannatusyhdistys ry Orimattilan kunta 1970 lähtien Taitto ja paino: Multiprint Oy, Lahti 2015

3 KALENTERIN OMISTAJA Nimi Ohjausryhmä Sähköposti Puhelinnumero Osoite Ryhmänohjaaja 3

4 4 SISÄLTÖ Arkipäivän ohjeita Pysäköinti Yleinen käyttäytyminen Oppitunnit Mobiililaitteiden käyttö koulussa Väli- ja vapaatunnit Myöhästyminen Päihteet Poissaolot Ruokailu Koulun juhlat ja teemapäivät Koeviikko ja ylioppilaskirjoitukset Kurinpito ja rangaistukset Soveltaminen ja tarkoitus Koulun yhteystiedot Koulun yhteystiedot Opettajat Henkilökunta Johtokunta Oppilaskunta Opiskelun tukitoimet Opinto-ohjaus Ryhmänohjaus Opiskeluterveydenhuolto ja terveydenhoitajan vastaanotto Suun terveydenhuolto Koulukuraattori Psykologi Opiskelijahuolto Opinto- ja koulumatkatuki Opiskelijatodistukset Lukuvuoden työ- ja loma-ajat...19 Lukukaudet Loma-ajat Jaksot Korotuskuulustelupäivät Syksyn ja kevään yo-koepäivät Syksyn 2015 tutkinto Kevään 2016 tutkinto

5 Opiskeluohjeita Erkko-lukion tehtävä ja arvoperusta Viestintälinja Viestintälinjan kurssit Suoritusohjeet Luokaton lukio Jaksojärjestelmä ja koeviikko Oppimäärän suoritus Opiskelukustannukset Kurssin ja oppimäärän suorittaminen Kurssikoe Itsenäinen opiskelu Oppiaineen oppimäärän vaihtaminen Etenemiseste Kurssin arvioimatta jättäminen Opintojen etenemisen seuranta Opintojen erityisjärjestelyt Kurssin uusinta Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opintojen hyväksilukeminen Lukiodiplomit Koulusta eroaminen Ylioppilastutkinto Juhlat ja tapahtumat Opiskelijan oppimisen arviointi Oppimistulosten arviointi Kurssisuoritusten arviointi Arvioinnin suorittajat Opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Erkko-lukion järjestyssäännöt Tuntijako ja kieliohjelma Kalenteri Lukujärjestys Poissaoloselvitys Kalenteri

6 Pysäköinti ARKIPÄIVÄN OHJEITA Kulkuneuvot pysäköidään liikennemerkein osoitetuille paikoille. Yleinen käyttäytyminen Lukiossa käyttäydytään kohteliaasti, mm. tervehditään ja avataan tarvittaessa toiselle ovi. Ulkovaatteet ja -päähineet jätetään naulakkoon. Koulun sisätiloissa tai oppitunneilla ei pidetä lakkeja, myssyjä tms. päässä. Omista arvoesineistä on syytä huolehtia. Kansliasta saa säilytyslokeroiden avaimia. Roskien paikka on roskakorissa. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa. Työskenneltäessä annetaan muille työrauha. Mobiililaitteiden käyttö koulussa Mobiililaitteiden käyttö opiskelun apuna on suotavaa. Viihdekäyttö ja pelaaminen eivät ole sallittua oppitunneilla. Laitteiden käyttö ei saa häiritä oppituntia tai estää opiskelijan omaa oppimista. Koulu ei vastaa laitteiden kunnosta tai säilytyksestä. Vahinko- ja varkaustapausten varalle opiskelijan on itse otettava vakuutus. 6

7 Väli- ja vapaatunnit Välituntialue on lukion tontti. Yhteiskoulun puolella ei oleskella välituntien aikana. Aula on sisustettu vapaa-ajan viettoa varten. Käytäviltä kuuluvat äänet häiritsevät luokkatyötä. Kalusteet pidetään järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Portaikossa ei istuta niin, että liikkuminen estyy. Kaikki työyhteisön jäsenet on vakuutettu tapaturman varalta. Vakuutus on voimassa koulumatkoilla ja kouluaikana ei vapaatunneilla, mikäli poistutaan koulun alueelta. Myöhästyminen Myöhästyttäessä pyydetään anteeksi ja selvitetään syy opettajalle. Päivänavaus (klo ) on esitystilanne, jota ei ole sopivaa keskeyttää. Luokkaan voi pyrkiä sen päätyttyä. Toistuva myöhästely alentaa arvosanaa. Päihteet Tupakointi ja muiden päihteiden käyttö ja hallussapito on kielletty koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poissaolot Kaikkiin poissaoloihin on oltava hyväksytty syy. Autokoulun ajotunnit eivät ole hyväksyttävä syy. Tutkinto (kirjallinen ja ajo), simulaatioajo, käsittelykoe ja liukkaan kelin harjoittelu ovat. Poissaolleen opiskelijan on poissaolon syystä riippumatta suoritettava kyseisten oppituntien tehtävät. Opettaja ei anna arvosanaa kurssista, jos poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. 7

8 Opiskelijan on oma-aloitteisesti otettava yhteyttä opettajaan mikäli arvioimatta jättäminen on odotettavissa. Ruokailu Lukiolaisten ruokailuvuoro on klo Kahvio ovat avoinna lukiolaisille koulupäivän ajan. Pöytä jätetään siistiksi ja tuolit palautetaan paikoilleen. Koulun juhlat ja teemapäivät Juhlat ohittavat lukujärjestyksen, eli niihin osallistutaan, vaikkei oppituntia juuri silloin olisikaan. Juhlaan pukeudutaan siististi tilanteen mukaan. Koeviikko ja ylioppilaskirjoitukset Koeviikot, uusinnat ja korotuskuulustelut järjestetään erillisen työjärjestyksen mukaisesti ja niistä tiedotetaan ilmoitustauluilla ja koulun kotisivuilla. Koeviikon koetilaisuudessa saa olla mukana tarpeelliset kirjoitusvälineet, laskin ja taulukkokirja. Kokeessa opiskelija saa valvojalta tarvittavat konseptipaperit. Mobiililaitteiden käytöstä kokeessa antaa opettaja koekohtaisen ohjeen. Koeviikon kokeista poistutaan opettajan ilmoittaman ajan kuluttua 15 minuutin välein. Ylioppilaskirjoitusten järjestelyistä rehtori antaa erilliset ohjeet. Kurinpito ja rangaistukset Kaikki rangaistukset kirjataan rangaistuskirjaan. Opettaja voi poistaa oppituntia häiritsevän oppilaan luokasta lopputunnin ajaksi turvatakseen muille työrauhan. 8

9 Opiskelija voidaan turvallisuussyistä erottaa enintään kolmeksi päiväksi. Opiskelijalle voidaan antaa häiritsevästä käyttäytymisestä, suoritusohjeiden ja järjestyssääntöjen rikkomuksista kirjallinen varoitus. Jos edellä mainitut rikkomukset ovat toistuvia tai luonteeltaan vakavia, opiskelija voidaan erottaa koulusta määräajaksi. Rahapelit ja vedonlyönti on koulussa kielletty. Vilpin takia (esim. koevilppi, toisen tutkielman tai kirja-arvioinnin hyödyntäminen, suora lainaus Internetistä lähdettä mainitsematta) kurssi jätetään opettajan ja rehtorin niin päättäessä kokonaan arvioimatta. Opiskelijalla on mahdollisuus kurssin suorittamiseen omassa koulussa käymällä vastaava kurssi uudestaan. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystila ja vaatteet em. vaarallisten aineiden löytämiseksi ja takavarikoida esineet. Soveltaminen ja tarkoitus Nämä ohjeet koskevat kaikkia Erkko-lukiossa työskenteleviä, kun he ovat työjärjestyksen mukaisilla oppi- ja vapaatunneilla tai koulun muissa tilaisuuksissa. Säännöt on laadittu eri tahojen yhteistyönä, ja niiden tarkoitus on parantaa viihtyvyyttä sekä taata koulutyön sujuvuus. 9

10 KOULUN YHTEYSTIEDOT Erkko-lukio PL 50 (Koulutie 17), Orimattila Rehtori Saija Loponen Apulaisrehtori Pekka Törrönen Opinto-ohjaaja Ari Korhonen Opettajainhuone Kanslia Toimistosihteeri Eija Ovaska Fax Koulun sähköposti: Henkilökunnan sähköposti: Koulun kotisivut: OPETTAJAT Bachir Karen Hynninen Jari Jokinen Anne Kantosalo Viviana Kiviaho Hanna englanti, ranska, 13A fysiikka, matematiikka kuvataide, viestintä, 14A espanja, uskonto, psykologia, filosofia 10

11 Kokko Jari Korhonen Ari Laakkonen Taina Loponen Saija Lönnfors Raine Nironen Terhi Paasio Anniina Pastila Johanna Rautapää Teresa Räsänen Tuula Saarela Minna Saarinen Sirpa Trofimov Teija Törrönen Pekka Vallas Merja Wirkkala Sami ruotsi, historia, 13B opinto-ohjaus, 11A, 12A kuvataide, viestintä rehtori, kemia, matematiikka matematiikka, tietotekniikka, 15A musiikki liikunta äidinkieli ja kirjallisuus, viestintä, ilmaisutaito, 14B äidinkieli ja kirjallisuus kemia, matematiikka kirjasto biologia, maantieto, 15B englanti, venäjä historia, yhteiskuntaoppi, viestintä, 15C ruotsi, saksa liikunta, terveystieto 11

12 HENKILÖKUNTA Ruokailusta vastaa Ruoka- ja siivouspalvelut. Ravitsemustyöntekijät Savolainen Eila Taavitsainen Helinä Ilmonen Riitta Kiinteistön huollosta vastaa Tilapalvelu. Vahtimestarit Toropainen Veijo Breilin Juha Perkiömäki Pasi Työajan jälkeen numero ohjautuu päivystykseen. Vikailmoitukset ja palvelupyynnöt hallintoverkosta: palvelut/lomake Siivouksesta vastaa Ruoka-ja siivouspalvelut. Siivoojat Hanhijoki Sisko Laaksonen Jaana Sippola Olga Ilmonen Riitta

13 JOHTOKUNTA Orimattilan yhteiskoululla ja Erkko-lukiolla on yhteinen johtokunta. Ritala Leena, puheenjohtaja Parkkinen Paula, varapuheenjohtaja Ahokas Petri, jäsen Koistinen Minna, jäsen Henttonen Markku, jäsen Sjölund Kaj, jäsen Lukion oppilaskunnan edustaja lv : OPPILASKUNTA Oppilaskunta on kaikkien koulun opiskelijoiden muodostama lakisääteinen yhteisö, jolla on omat toimintasäännöt. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka johtaa ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa ja huolehtii juoksevista asioista sekä valmistelee esityksiä oppilaskunnalle, johtokunnalle, opettajakunnalle ja rehtorille. Oppilaskunnan hallituksella on oma edustajansa johtokunnassa. Hallituksen jäsen tai jäsenet osallistuvat opettajainkokoukseen rehtorin kutsumina tai hallituksen jäsen voi edustaa oppilaskuntaa opettajainkokouksessa, jos hallitus niin päättää kokouksen esityslistan nähtyään. Oppilaskunta on mukana koulun yleisessä kehittämistoiminnassa, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa. Oppilaskunnan hallituksella on myös säännölliset tapaamiset koulun rehtorin kanssa. 13

14 Jos oppilaskunta aikoo järjestää ison teemapäivän tms. tapahtuman ja sen vuoksi haluaa pitää kokouksen oppitunnin aikana, siitä ilmoitetaan ensin oppilaskunnan ohjaavalle opettajalle noin viikkoa ennen kokousta. Ohjaava opettaja selvittää, onko kokouksen ajankohta sopiva. Oppilaskunta on sitä, mitä koulun opiskelijat haluavat sen olevan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat yleisten lakien ja koulun järjestyssääntöjen rajoissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä, jotta koulu olisi hyvä ja turvallinen paikka jokaiselle opiskelijalle. Oppilaskunnan hallitus valitaan syyslukukaudella. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: 14

15 Opinto-ohjaus OPISKELUN TUKITOIMET Opinto-ohjausta annetaan sekä yksityis- että ryhmäohjauksena. Yksityisohjausta antaa opinto-ohjaaja ilmoittaminaan aikoina. Opiskelijat voivat ottaa opinto-ohjaajaan yhteyttä opiskeluihin liittyvissä aisoissa oma-aloitteisesti. Opinto-ohjaaja tekee opiskelijoille kurssimuutoksia kalenterissa ilmoitettuina aikoina.. Ryhmänohjaus Ryhmänohjaajat pitävät pääsääntöisesti keskiviikkoisin/torstaisin klo ryhmänohjaustuokion. Ryhmänohjaustuokiot ovat joko ryhmäkohtaista, yksilö- tai pienryhmäohjausta. Ryhmänohjaajat ilmoittavat opiskelijoille lukuvuoden alussa ryhmänohjauksen aikataulut. Ryhmänohjaus on osa opinto-ohjauksen pakollista kurssia ja siihen osallistuminen on kaikille pakollista. Opiskeluterveydenhuolto ja terveydenhoitajan vastaanotto Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on tukea terveyttäsi, hyvinvointiasi ja opiskelukykyäsi. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Jokainen on itse vastuussa omasta terveydestään ja terveyspalveluiden käytöstä. Terveydenhoitaja ohjaa terveyskysymyksissä, antaa apua sairastapauksissa ja tapaturmissa sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Terveydenhoitaja kutsuu ensimmäisen vuoden naisopiskelijat terveystarkastukseen. Nuorille miehille terveystarkastus tehdään kutsuntatarkastuksessa toisena opiskeluvuotena. Voit myös itse varata ajan terveystarkastukseen tai jos haluat keskustella muista terveyteesi liittyvistä asioista. Tarpeen mukaan terveydenhoitaja ohjaa 15

16 sinut edelleen lääkärille. Terveydenhoitajan vastaanotto sijaitsee Koulutuskeskus Salpauksen Orimattilan toimipisteessä, Koulutie 19. Sisäänkäynti lukion (Koulutien) puoleisesta päädystä. Vastaanotto ilman ajanvarausta ma - to Terveydenhoitaja Päivi Takala puhelinaika ma - to 8-9 puh paivi.takala@phsotey.fi Suun terveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetuilla opiskelijoilla on mahdollisuus suunterveystarkastukseen ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijan tulee olla itse yhteydessä hammashoitolaan halutessaan suunterveystarkastuksen. Suunterveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammaslääkäri. Alle 18-vuotiaille opiskelijoille tarkastus on maksuton, kuitenkin peruuttamattomasta vastaanottoajasta peritään yli 15-vuotiailta. Yli 18-vuotiaiden maksu määräytyy suoritetuista hoitotoimenpiteistä. Orimattilan seudun suun terveydenhuollon keskitetty ajanvaraus: ma-to klo 8-15, pe 8-14 numerosta Koulukuraattori Erkko-lukion koulukuraattoripalvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Kuraattori tapaa opiskelijoita kouluilla käydessään, lisäksi aikoja on mahdollista varata kouluajan ulkopuolelle toimistolle neuvolaan, Kirvuntie 2 B:en. Perhetapaamiset sovitaan yleensä toimistolle. Yhteyttä voi ottaa itse, tai opinto-ohjaajan/terveydenhoitajan/ opettajan tai vanhemman kautta. Koulukuraattorin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti kotiin, kouluun, kavereihin, parisuhteeseen ja vapaa-aikaan liittyvistä kysymyksistä tai huolista. Kuraattori voi auttaa löytämään ratkaisuja 16

17 myös äkillisissä murheissa, jaksamiseen liittyvissä asioissa tai ylipäätään elämän solmukohdissa. Koulukuraattori Milja Kuutsa puh Psykologi Psykologi osallistuu lukion opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn. Opiskelija ohjataan psykologin vastaanotolle koulun pedagogisen tiimin tai sen jäsenen tai opettajan lähettämänä. Opiskelija voi myös hakeutua psykologin vastaanotolle omasta tai huoltajan aloitteesta. Psykologin työnkuvaan kuuluu opillisten vaikeuksien arvioiminen ja psyykkisissä ongelmissa auttaminen. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotyöskentelyyn muun palvelun piiriin, esim. terveyskeskuspsykologille tai keskussairaalaan. Psykologin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Vastaanotto sijaitsee Sivistyspalvelukeskuksessa (Pappilantie 2, 2. krs). Psykologi Sari Wallius puh Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltotyöllä tuetaan opiskelijoiden opiskelua, terveyttä ja hyvinvointia koulussa. Erkko-lukion opiskelijahuoltoryhmä vastaa koulun opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa, sekä muulloin tarvittaessa. Siihen kuuluvat johtoryhmä, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Pedagoginen tiimi vastaa koulussa yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttamisesta ja arvioinnista. Tiimin jäsenet ovat rehtori tai apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja yksi ryhmänohjaaja jokaiselta vuositasolta. Tiimi kokoontuu kerran jakson aikana ja muulloin tarvittaessa. Tiimin kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua esim. opiske- 17

18 lija tai hänen huoltajansa sekä muita asiantuntijoita. Tarvittaessa tiimi ohjaa käsiteltävät asiat asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseneksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan suostumusta. Opinto- ja koulumatkatuki Opinto- ja koulumatkatukiasioissa opiskelijoita neuvoo ja palvelee koulun kanslia. Opintotuki- ja koulumatkatukihakemuslomakkeita saat kansliasta tai Kelan paikallistoimistosta tai netistä. Koulumatkatukea voi hakea, kun yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km suorinta ja kulkukelpoista reittiä mitattuna (ei välttämättä bussireitti tai autotie) ja kustannukset ylittävät 54 euroa/kk. Opintorahaa saa, jos on muuten siihen oikeutettu, seuraavasta kuukaudesta lukien, jona täyttää 17 vuotta. Opiskelijatodistukset Opiskelija saa koululta tarvittaessa opiskelijatodistuksen esim. VR:n matka-alennuksia hakiessaan. Opiskelijatodistukset haetaan koulun kansliasta. 18

19 Lukukaudet LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Loma-ajat Syysloma vko Joululoma Loppiainen Talviloma vko Pääsiäinen Helatorstai Vapaapäivä vuositason työskentely päättyy torstaina Lauantait ja ovat koulupäiviä. Jaksot Uusintakoe I pv II pv III pv IV pv V pv elokuussa

20 KOROTUS- KUULUSTELUPÄIVÄT Lv hyväksyttyjen kurssien korotuskoe Syksyllä ylioppilaaksi valmistuvien lukion koko oppimäärän korotuskoe Keväällä ylioppilaaksi valmistuvien lukion koko oppimäärän korotuskoe SYKSYN JA KEVÄÄN YO-KOEPÄIVÄT Syksyn 2015 tutkinto Kuullunymmärtämiskokeet ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo 8.30 ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo 11 ranska klo 13 venäjä/espanja klo 15 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo 11 espanja klo 13 englanti klo 14 venäjä/italia klo 15 20

21 Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet alkavat klo 9 ja kokelaiden tulee olla paikalla ½tuntia ennen kokeen alkua. Kevään 2016 tutkinto Kirjallinen koe pe äidinkieli, tekstitaito Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo 11 ranska klo 13 venäjä/espanja klo 15 ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo

22 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo 11 espanja klo 13 englanti klo 14 venäjä/italia klo 15 Kirjalliset kokeet ma ke pe ma ke ke pe äidinkieli, esseekoe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet alkavat klo 9 ja kokelaiden tulee olla paikalla ½tuntia ennen kokeen alkua. 22

23 OPISKELUOHJEITA Erkko-lukion tehtävä ja arvoperusta Erkko-lukio on viestintäpainotteinen yleislukio. Se antaa opiskelijalle hyvän ja monipuolisen yleissivistyksen sekä mahdollisuuksia henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Yleissivistys koostuu kulttuurin osa-alueiden tuntemuksesta ja omaksumisesta, elämänhallinnan välineistä, jatkuvasta halusta oppia, harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta. Oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset antavat laajan pohjan jatko-opintokelpoisuudelle ja elämässä menestymiselle. Lukio-opinnot ja muu toimiminen kouluyhteisössä tukevat opiskelijan monipuolista kasvamista sekä itsetunnon, itseluottamuksen ja itsetuntemuksen vahvistumista. Näiden myötä opiskelijasta tulee rehellinen, suvaitsevainen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen sekä yhteistyö- ja viestintätaitoinen. Hän ottaa vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä tuntee oman kulttuurinsa ja ymmärtää sen osaksi eurooppalaisuutta ja globaalisuutta. Opintojen edetessä yksittäisten tietojen ja taitojen rinnalla tulevat yhä tärkeämmiksi yleiset oppimaanoppimisvalmiudet, siirtyminen konkreettisesta käsitteelliseen ajatteluun, luovuus ja joustavuus ajattelussa ja toiminnassa sekä aktiivinen ja päämäärätietoinen asennoituminen ja toiminta oppijana. Opiskelijalta menestyminen edellyttää paneutumista, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuuntuntoa sekä tietojen ja taitojen oppimisessa että suhtautumisessa yhteisöön ja kaikkiin sen jäseniin. Ystävällisyys, kohteliaisuus, avuliaisuus, suvaitsevaisuus, hyväksyminen, tunnustus, rehellinen palaute ja yhteisten sääntöjen vastuullinen noudattamien puolin ja toisin luovat vahvan ja myönteisen pohjan sekä kouluyhteisön työskentelylle että opiskelijan kasvulle yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Viestintälinja Erkko-lukion viestintälinja antaa opiskelijalle paremman medialukutaidon sekä monipuolisemmat valmiudet tuottaa mediasisältöjä 23

24 kuin lukion yleisopetus. Linjaa suorittavilla on mahdollisuus päästä opiskeluaikana noin viikon mittaiseen harjoitteluun. Linjan suorittaminen on hyvä apu mm. alan kesätyöpaikkoja sekä jatko-opintopaikkaa haettaessa. Linjan kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat. Linjan opinnot huipentuvat median lukiodiplomin suorittamiseen. Viestintälinjalle otettaan vuosittain 15 opiskelijaa. Valintakoetta ei ole, mutta valinnassa painotetaan hakijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja yhteiskuntaopin sekä kuvataiteen arvosanoja. Viestintäkasvatus lukiossa noudattaa opetussuunnitelmassa esiteltyjä yleisperiaatteita. Viestintäopetusta annetaan paitsi erillisinä kursseina myös kaikkien oppiaineiden sisällä ja erilaisten projektien ja tapahtumien yhteydessä. Opiskelijoita kannustetaan julkistamaan töitään myös koulun ulkopuolella ja osallistumaan kilpailuihin. Viestintäopintojen tavoitteena on opiskelijoiden aktiivisuus ja kriittisyys medioiden käytössä. Viestintäkasvatuksen tavoitteissa lukiossa painottuvat erityisesti seuraavat: opiskelijalla on tietoja viestinnän kehityksestä, rakenteista ja vaikutuksesta ihmisen maailmankuvaan opiskelija oppii vaikuttamaan asenteisiin viestinnän keinoin opiskelijalla on tieto viestinnän vaikutuksista tunne-elämään opiskelija osaa käyttää teknisiä viestintävälineitä opiskelija hallitsee kulttuurisen luku- ja kirjoitustaidon Viestintälinjan kurssit: Pakolliset: Median maailma VIV1 Uutistoimitus VIV2 Videotyöpaja VIV3 Valokuvatyöpaja VIV4 Median lukiodiplomikurssi VIV8 Valinnaiset: (valittava vähintään 3 kurssia) Elokuvaelämyksiä VIV5 Kuvankäsittely ja julkaisut VIV6 Radioviestintä VIV7 24

25 Internet ja WWW -sivuston tekeminen ATV2 Multimedian perusteet ATV3 Media ja kuvien viestit KUS3 Musiikki viestii ja vaikuttaa MUS4 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄIS7 Ilmaisutaito ITV1 25

26 26 SUORITUSOHJEET Luokaton lukio Erkko-lukiossa opiskelijan eteneminen opinnoissa ei ole sidoksissa vuosiluokkiin. Kursseja voi valita tarjottimelta vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon eri oppiaineiden suoritusjärjestystä koskevat vaatimukset. Opiskelija laatii opinto-ohjelmansa normaalisti kolmelle opiskeluvuodelle. Pidemmästä tai lyhyemmästä opinto-ohjelmasta on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja opastavat valinnoissa ja valvovat opintojen tarkoituksenmukaista etenemistä. Jaksojärjestelmä ja koeviikko Erkko-lukiossa työvuosi on jaettu viiteen noin seitsemän viikon pituiseen jaksoon. Oppiaineiden kurssit on jaettu näihin jaksoihin. Opiskelijan on laadittava jokaiselle jaksolle työjärjestys. Lukuvuoteen voi sisältyä myös joustoviikko, jonka tarkoituksena on tukea oppilaitosten yhteistyötä ja aihekokonaisuuksien toteuttamista. Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolle laaditaan erillinen työjärjestys. Koeviikolla pidetään vain jakson kurssikokeet ja niiden valmistelutunnit. Tämä mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa mittaavien kokeiden käytön ja rauhoittaa muun ajan tehokkaaseen työskentelyyn. Oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärään, kun hän on opiskellut vähintään 75 kurssia pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppimäärään kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään pakollista ja 10 syventävää valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista kurssia. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppi-

27 määrään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Opiskelukustannukset Opiskelijan on hankittava ja kustannettava itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet. Lisäksi opiskelijat maksavat kuvataiteessa kurssikohtaisen materiaalimaksun työ- ja tarveaineista kurssin alkaessa. Kurssin mahdollisesti keskeytyessä maksua ei palauteta. Myös tehtävistä opintoretkistä peritään pieni omavastuuosuus. Ylioppilastutkintoon liittyvät maksut opiskelija maksaa ylioppilastutkintolautakunnalle. Kurssin ja oppimäärän suorittaminen Oppiaineiden kurssien alussa opettaja käy läpi kurssin suunnitelman sekä selvittää ja antaa kirjallisesti opiskelijoille kurssin arviointiperusteet. Arviointiperusteiden tarkka läpikäynti on osa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa. Osassa kursseja arviointiperusteista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pakolliset sekä valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvostellaan numeroin, soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. Keskeytyneestä kurssista annetaan arvosana K. Keskeytyneen kurssin suoritukset on palautettava ennen kyseisen jakson uusintakuulustelua viimeistään kuulusteluun ilmoittauduttaessa. Aineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvona. Arvosanassa otetaan huomioon opiskelijan menestys koulukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Oppiaineen oppimäärän hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on säädetty asetuksella. Kurssikoe Koe alkaa opettajan ilmoittamassa tilassa klo 8.15 ja päättyy opettajan määräämänä ajankohtana ennen ruokailua. Opettaja voi määrätä varhaisimman mahdollisen poistumisajan, ja sen jälkeen kokeesta poistutaan 15 minuutin välein. Opiskelija tuo kokeeseen kirjoitusvälineet ja muut kokeessa tarvittavat sallitut apuvälineet (laskin, taulukkokirja yms.), vastauspaperit jakaa opettaja. Pöydällä 27

28 saa pitää vain em. tarvikkeita. Keskustelu ja tavaroiden vaihtaminen opiskelijoiden kesken kokeen alettua on kielletty. Mobiililaitteiden käytöstä kokeessa antaa opettaja koekohtaisen ohjeen. Matkapuhelin on suljettava kokeen ajaksi. Sen käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänellä ei ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Itsenäinen opiskelu Opiskelijan kokonaan itsenäisesti opiskeleman kurssin suoritusaika on pääsääntöisesti yksi jakso, opettajan suostumuksella kaksi jaksoa. Sen jälkeen opinto-oikeus raukeaa. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kussakin aineessa itsenäisesti opiskeltavien kurssien määrä on opettajan harkittavissa. Opettaja arvioi opiskelijan kyvyn itsenäiseen opiskeluun, ja rehtori päättää asiasta opettajaa kuultuaan. Syyt, joilla itsenäistä opiskelua voi hakea ovat kurssien päällekkäisyys, pitkä sairaus ja rehtorin tai sivistyslautakunnan myöntämä pitkäaikainen poissaololupa. Anomukset on jätettävä lukuvuoden alussa. Kahdessa ensinnä mainitussa tapauksessa anomus voidaan käsitellä muulloinkin. Taito- ja taideaineissa voi opiskella vain yhden kurssin itsenäisesti lukuvuodessa. Hyväksyttyä tai hylättyä kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Opettaja suunnittelee itsenäisen opiskelun kokonaisuuden siten, että suoriutuminen edellyttää pohdintaa, argumentointia ja omien mielipiteiden esittämistä. Itsenäiseen opiskeluun voi liittyä myös oppimisen suunnittelua ja arviointia. Itsenäinen opiskelu ei ole pelkkää tehtävien tekemistä. Opettajalla on päätäntävalta sen suhteen, miten itsenäisesti suoritettava kurssi rakentuu. Kurssin itsenäisesti suorittavan opiskelijan tulee olla avoin oppimistilanteelle, oma-aloitteinen, vastuunottokykyinen, oppimisesta pitävä, luova, aikataulutustaitoinen sekä kykenevä hyödyntämään perusopiskelu- ja ongelmaratkaisutaitoja. Normaalien kurssien ohjelmaan voi sisältyä myös osittain itsenäisesti opiskeltavia osuuksia. Tarkempia tietoja osittaisesta itsenäisestä opiskelusta on oppiaineiden suunnitelmissa. 28

29 Oppiaineen oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset arvosanat hyväksiluetaan lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi. Hylättyjä arvosanoja ei voida suoraan hyväksyä lyhyen oppimäärän soveltavaksi arvosanaksi vaan hylättyjen kurssien osalta rehtori tekee erillisen päätöksen kuultuaan asianomaisia aineenopettajia. Opiskelijalle annetaan tieto hyväksiluvuista oppimäärän vaihdon yhteydessä. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelijan vaihtaessa oppiaineen oppimäärää hänen on aina neuvoteltava asiasta aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Oppimäärän vaihtamisesta neuvotellaan opiskelijan ja opiskelijan huoltajan kanssa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppiaineen oppimäärä voidaan vaihtaa. Opinto-ohjaaja tekee yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelman oppiaineen oppimäärän vaihtamisesta. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAP1>MBP1, MAP3>MBP2, MAP6>MBP5, MAP7>MBP4, MAP8>MBP3. Etenemiseste Etenemiseste määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien määrän mukaisesti. Jos opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu yksittäisessä aineessa vain 1-2 kurssia, etenemiseste muodostuu ensimmäisestä hylätystä arvosanasta, 3-5 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu toisen hylätyn arvosanan jälkeen, 6-8 kurssin opintosuunnitelmassa etenemises- 29

30 te muodostuu kolmannen hylätyn arvosanan jälkeen, ja jos opintosuunnitelmaan kuuluu 9 tai useampia kursseja, etenemiseste muodostuu neljännen hylätyn arvosanan jälkeen. Opiskelija ei saa jatkaa kyseisen oppiaineen opintoja, ennen kuin etenemiseste on poistunut. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hylätyn kurssin arvosanaa uusintakuulustelussa tai opiskelemalla kurssi uudestaan. Kurssin arvioimatta jättäminen Opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle puuttuvat suoritukset ja poissaolojen selvitykset viimeistään kurssin pohjatunnilla. Opettaja ei anna kurssista arvosanaa, jos opiskelija ei ole suorittanut kurssia kurssisuunnitelman vaatimusten mukaisesti tai opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja. Jos opettaja ei saa suorituksia ja selvityksiä, opiskelijalle annetaan arvosanaksi K eli keskeytynyt. Keskeytyneen kurssin suoritukset ja poissaolojen selvitykset opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle ennen jakson uusintakuulustelua viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa, muuten hän ei voi osallistua uusintakuulusteluun ja hän joutuu opiskelemaan kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Opettaja ei myöskään anna arvosanaa kurssista, jos poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Opettaja selvittää käytännön kurssin alussa. Opiskelijan on oma-aloitteisesti otettava yhteyttä opettajaan mikäli arvioimatta jättäminen on odotettavissa. K-arvosana poistuu opiskelijan opintosuoritusrekisteristä seuraavan jakson aikana opettajan ilmoittaessa kurssin lopullisen arvosanan. Jos opettaja ei ilmoita opiskelijalle arvosanaa, K-arvosana poistetaan opintosuoritusrekisteristä. Opintojen etenemisen seuranta Opiskelijoille annetaan jokaisen kurssin jälkeen jaksotodistus. Jaksotodistus näkyy sähköisenä tulosteena opiskelijalle ja huoltajalle koulun Wilmassa. Jaksotodistuksen saa halutessaan tulostettuna ryhmänohjaajalta. Huoltajille tiedotetaan jaksoarvioinnin valmistumisesta. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta koulu pyytää luvan antaa tietoja 30

31 opintojen edistymisestä opiskelijan huoltajalle. Koulun henkilökunta ottaa tarvittaessa myös suoraan yhteyttä opiskelijan huoltajiin opintojen edistymiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Opintojen erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssien uusinta Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran uusintakuulustelussa. Jokaisen jakson jälkeen on uusintakuulustelu, jossa voidaan korottaa edellisen jakson hylättyjä kursseja. Viidennen jakson uusintakuulustelu on seuraavan lukuvuoden elokuussa. Jos opiskelijalla on useita hylättyjä kursseja uusittavana samassa uusintakuulustelussa ja hän haluaa hajauttaa uusintoja, hän voi sopia ryhmänohjaajan kanssa hajauttamisesta kahteen peräkkäiseen kertaan. Jos opiskelija on estynyt sairauden tms. syyn takia osallistumasta uusintakuulustelun, hän neuvottelee ryhmänohjaajan kanssa hylätyn kurssin uusinnan ajankohdasta. Kuulustelut järjestetään perjantaisin klo Kuulusteluun on ilmoittauduttava etukäteen koetta edeltävänä maanantaina klo 12 mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää saapumatta kuulusteluun, katsotaan se kuitenkin suorituskerraksi ja uusintakerta merkitään hylätyksi suoritukseksi. Opiskelija saa tuoda kokeeseen vain kirjoitusvälineet sekä muut myös kurssikokeessa sallitut apuvälineet. Vastauspaperit jaetaan opiskelijoille. Koetilaan saavuttuaan opiskelijat eivät saa keskustella tai vaihtaa tavaroita keskenään. Matkapuhelin ym. elektroniset laitteet on suljettava kokeen ajaksi. Niiden käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Poistuminen on sallittu aikaisintaan klo Sen jälkeen ei ole mahdollista saapua kokeeseen ilman valvojan lupaa. Pois- 31

32 tuessaan opiskelija jättää tehtävä- ja vastauspaperit valvojan osoittamaan paikkaan. Edellisenä lukuvuonna hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa elokuussa. Koko oppimäärän arvosanaa voi korottaa opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija voi korottaa hylättyä ja hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla uudelleen kyseisen kurssin opetukseen. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom.) Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom.) Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan tulee aina ennen muualla suoritettavia opintoja hakea päätös opintojen hyväksiluvusta lukion rehtorilta. Lukiodiplomit Erkko-lukiossa voi suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista opiskelua ja harrastuneisuutta siinä aineessa, jossa hän aikoo suorittaa diplomin. Erkko-lukiossa voi lukiodiplomin suorittaa musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja mediassa. 32

33 Koulusta eroaminen Mikäli opiskelija haluaa erota Erkko-lukiosta kesken opintojensa, hänen tulee keskustella asiasta ryhmänohjaajansa sekä rehtorin kanssa. Eroaminen on tehtävä kirjallisesti, ja opiskelijan on jätettävä eroanomus henkilökohtaisesti rehtorille. Lukiolaki 24 : Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Ylioppilastutkinto Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillistä tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus hajauttaa tutkinnon kokeet kolmelle peräkkäiselle kerralle. Opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumista koeaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut reaaliaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeessa kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muita pakollisia kokeita ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään kahden eri tason kokeet. Kokelas voi valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Kuitenkin näissä aineissa vähintään yhdessä kokelaan on suoritettava vaativampi koe (A-oppimäärän mukainen koe). Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Opiskelijan on syytä huomioida tutkintoon ilmoittautuessaan, että pelkästään tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittaminen ei riitä hyvään menestykseen ylioppilaskokeessa. Suositeltavaa on, että opiskelija ilmoittautuu oppiaineiden ylioppilaskokeisiin vasta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koeaineen pakolliset ja syventävät kurssit. Ylioppilaskokeet laaditaan oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. 33

34 Juhlat ja tapahtumat Erkko-lukion juhlissa ja tapahtumissa koulun toiminta-ajatus, arvoperusta ja aihekokonaisuudet toteutuvat monin tavoin ja monitasoisesti. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä opiskelijoiden harrastuneisuus, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja vastuuntuntoisuus korostuvat ja ovat merkittäviä. Jokainen opiskelija saa tilaisuuden kokea sekä tapahtumia ja juhlia järjestäessään että niihin osallistuessaan myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Tapahtumat ja juhlat ovat Erkko-lukion yhteisiä tilaisuuksia, joihin koko kouluyhteisö osallistuu lukujärjestyksestä riippumatta. Juhliin pukeudutaan oman kulttuurimme perinteitä noudattaen juhlavasti, mikä on myös toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Osa tilaisuuksista on yläasteen kanssa yhteisiä ja lukiolaisten käyttäytyminen on esimerkkinä nuoremmille koululaisille. Juhlat Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla sotaveteraanien vapaudenviesteineen. Joulujuhla. Juhla voi olla joko joulukirkossa käynti tai iltajuhla, jolloin järjestelyvastuussa on oppilaskunta. Kevään lakkiaiset ja lukuvuoden päättäjäisjuhla Juhlien järjestelyistä vastaa juhlatyöryhmä, jonka koostumus tarkistetaan vuosittain. Työryhmässä on sekä yhteiskoulun että lukion edustajia. 34

35 Yhteiset tapahtumat Tapahtuma Ajankohta Vastuu Osallistujat Aatospäivä vko 45 tai 46 Oppilaskunta Koko koulu Viestintäpäivä Viestintätiimi Koko koulu Penkinpainajaiset Helmikuu 3. vuosit., Koko koulu RO:t, reht. Vanhojen tanssit Helmikuu Esiintyjät, Koko koulu - yleisönäytös ja liik.opett., RO:t, koulunäytös lavasteryhmä Vanhempainillat RO:t järjestävät Lukiodiplomien Toukokuu Opettajat ja Koko koulu esittelytilaisuus rehtori Aikakauslehtipäivä Marraskuu Viestintätiimi Muut tapahtumat tarkentuvat lukuvuosisuunnitelmassa ja niiden ajankohdat ilmoitetaan jaksokalentereissa. Koulun tilaisuudet taltioidaan, ja mahdollisuuksien mukaan ne ovat nähtävissä koulun kotisivuilla. 35

36 36 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimistulosten arviointi Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymistä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Arvioinnilla kannustetaan ja ohjataan opiskelijaa opintojen suorittamisessa ja omien työskentelytapojen kehittämisessä. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa opettajaa opetuksen suunnittelussa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Numeroarviointi antaa tietoa suoritustasosta. Sitä voidaan täydentää antamalla sanallista palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Luontevimmillaan suullinen palaute on luonnollinen osa jokapäiväistä opiskelua. Oppimistulosten arviointi perustuu kirjallisiin kurssin aikana tai kurssin päättyessä pidettäviin kirjallisiin kokeisiin tai muihin annettuihin opinnäytteisiin. Lisäksi voidaan käyttää itsearviointeja, oppimispäiväkirjoja, kurssipalautteita, suorituskansiota (portfolio) tms. Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineiden arviointiperusteet on määritelty aineiden opetussuunnitelmissa. Osassa oppiaineiden kursseja arviointia on tarkennettu kurssikohtaisesti. Jokaisen kurssin alussa opettajat käyvät yhdessä opiskelijoiden kanssa läpi kurssin arviointiperusteet ja muut arviointiin vaikuttavat asiat, esimerkiksi opiskelijan itsearvioinnin huomioon ottamisen kurssiarvioinnissa. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa mainittuja kurssisuoritusten arviointiperiaatteita noudatetaan soveltuvin osin kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti opiskelevan opiskelijan arvioinnissa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on

37 myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Koulukohtaiset syventävä kurssit ja soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S =suoritettu ja H = hylätty. Kirjallisesti annetulla sanallisella arvioinnilla ja suullisilla arviointikeskusteluilla voidaan täydentää ja täsmentää arvosanaa. Opiskelijan oppiaineen opiskelu saattaa keskeytyä etenemisesteeseen. Suoritusohjeissa on kerrottu, millä tavalla etenemiseste muodostuu ja kuinka opiskelijan tulee toimia päästäkseen etenemään oppiaineen opiskelussa. Arvioinnin suorittajat Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom.) Opintojen hyväksilukeminen Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 3 10 (erinomainen) 37

38 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen, riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä vieraskielisille -oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä 38

39 kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa joista voi olla määriteltyjä valtakunnallisia hylättyjä kurssisyventäviä kursseja, arvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Opiskelija voi korottaa oppiaineen arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 39

40 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää enintään kaksi kurssia. Koulukohtaiset oppiaineet arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut 75 kurssia suoritusohjeiden mukaisesti. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Ohjeet opintojen etenemistä ja päättöarviointia koskevan päätöksen uusimisesta löytyvät suoritusohjeista. 40

41 ERKKO-LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Yleinen käyttäytyminen Lukiossa käyttäydytään kohteliaasti, mm. tervehditään ja avataan tarvittaessa toiselle ovi. Ulkovaatteet ja -päähineet jätetään naulakkoon ja laukut naulakoiden alle tai ruokailun ajaksi niille merkittyihin paikkoihin. Omista arvoesineistä on syytä huolehtia. Kansliasta saa säilytyslokeroiden avaimia. Portaissa ja käytävillä pitää voida kulkea vapaasti; niille ei ryhmittäydytä istumaan kulkua estävästi. Kulkuneuvot pysäköidään liikennemerkein osoitetuille paikoille. Roskien paikka on roskakorissa. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa - se on kohteliasta toisia kohtaan. Laukkujen paikka luokassa on pulpetin naulassa tai lattialla. Siivoojien työtä helpottaa, kun pulpeteille ja luokkaan ei jää roskia eikä epäjärjestystä. Mobiililaitteiden käyttö koulussa Mobiililaitteiden (puhelin, tablet-laite, kannettava tietokone) käyttö opiskelun apuna on suotavaa. Viihdekäyttö ja pelaaminen ei sen sijaan ole sallittua oppitunneilla. Laitteiden käyttö ei saa häiritä oppituntia tai estää opiskelijan omaa oppimista. Koulu ei vastaa laitteiden kunnosta tai säilytyksestä. Mahdollisten vahinko- tai varkaustapausten varalle opiskelijan on itse otettava vakuutus. Väli- ja vapaatunnit Kirjasto ja aula on sisustettu vapaa-ajan viettoa varten. Kalusteet pidetään järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Keittiöpäädyn katos ja yleinen jalkakäytävä Koulutien ylittävän suojatien kohdalla eivät ole sopivia paikkoja oleskeluun. Kaikki työyhteisön jäsenet on vakuutettu tapaturman varalta. Va- 41