SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi"

Transkriptio

1 SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi

2 1. painos ISBN Toimittanut Elise Tarvainen Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi

3 SISÄLLYS 1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN Seutuopetussuunnitelman laatiminen Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Muu opetusta tukeva yhteistyö Tiedonkulun pelisäännöt AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE OPETUKSEN JA KASVATUKSEN PAINOTUKSET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA Yleiset periaatteet Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuksen tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan keskeiset sisällöt eri vuosiluokilla TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI OPISKELUN YLEINEN TUKI OPPIMISSUUNNITELMA OPPIMISEN TUKENA TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tavoitteet Ohjauksen muodot

4 Ohjaustoiminnan toteuttamisen periaatteet Ohjauksen painopisteet ja siirtymävaiheen tuki opintopolun eri vaiheissa TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN OPPILASHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN OPPILASHUOLLON TAVOITTEET JA TARKOITUS OPPILASHUOLTO ERI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖNÄ OPPILASHUOLTORYHMÄ KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PALVELUT HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS - TOIMINTAMALLIT ONGELMATILANTEISSA Käyttäytyminen ja työrauha Poissaolot Epäsosiaalinen käyttäytyminen Päihteet ja tupakka Psyykkiset ongelmat KOULUTERVEYDENHUOLTO KOULUKULJETUKSET KOULURUOKAILU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT JA KÄYTÄNTEET OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMISESSÄ OSA-AIKAISEN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITELMAN (HOJKS) LAATIMISEN PERIAATTEET ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS JA ARVIOINTI OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIAINEISSA ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS RUOTSI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ (B1 KIELI) VIERAAT KIELET Kielten opiskelun yleisiä periaatteita Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa Englanti A1 kielenä Saksa A2 kielenä Saksa B2 kielenä Ranska B2 kielenä Venäjä B2 kielenä MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (LUOKAT 1-4) BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia (luokat 5-9) Maantieto (luokat 5-9) FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO

5 Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET KOULUTYÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT MUUT KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kannonkosken sivistystoimenlautakunnan päätös Karstulan sivistyslautakunnan päätös Kivijärven sivistystoimenlautakunnan päätös Kyyjärven sivistyslautakunnan päätös Pylkönmäen sivistyslautakunnan päätös Saarijärven sivistyslautakunnan päätös 5

6 1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Opetus on osa kansalaisen perusturvaa ja kunnan ydinpalvelu, jonka korkea taso on olennainen vetovoima- ja viihtyvyystekijä niin kunnallisesti kuin alueellisestikin. Varmistamalla ja kehittämällä opetuspalveluiden laatua ja saatavuutta vaikutetaan koko alueen kehittymiseen. Saarijärven seudun muodostavat pohjoisen Keski-Suomen kuusi kuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi. Kuntien välillä on viime vuosina ollut tiivistyvää yhteistyötä sivistystoimen alueellisessa kehittämisessä. Luontevana jatkona tälle yhteistyölle elokuussa 2003 käynnistyi projekti, jonka tehtävänä on ollut yhteisöllisesti tuottaa seudullinen opetussuunnitelma ohjaamaan ja yhtenäistämään koulujen opetus- ja kasvatustyötä. Yhteisen opetussuunnitelman tekeminen on ollut mittava yhteistyöprojekti, jossa voimavarat yhdistämällä on ollut mahdollisuus saada parhaat tiedot ja koulun kehittämisen toimintamallit koko seutukunnan käyttöön, lastemme ja nuortemme parhaaksi. Tavoitteena on ollut tuottaa laadukas opetussuunnitelma inhimillisiä tai taloudellisia resursseja tuhlaamatta. Opetussuunnitelmaprojekti on eri vaiheissaan pyrkinyt lisäämään niin viranhaltijoiden kuin koulun ulkopuolisten toimijoidenkin osallisuutta koulun kehittämisessä. Myös kuntarajat ylittävän yhteistyön on projektin myötä toivottu tiivistyvän. Seudullisen opetussuunnitelmaprojektin kautta aluekehittäminen on saanut konkreetteja käytännön toimintamuotoja. Kumppanuudet ja hyvät yhteistyömallit jäävät toivottavasti elämään projektin päätyttyäkin. Yhteistyö opetuksen kehittämisessä ovat mahdollisuus turvata opetuksen resurssit tulevaisuudessakin voimavaroja yhdistämällä. Opetussuunnitelmatyön tärkein vaihe alkaa, kun opetussuunnitelman viimeinen piste on kirjoitettu. Toteutuessaan käytännöiksi koulun arjessa seudullinen opetussuunnitelma lisää koulutuksen alueellista tasa-arvoa yhtenäistämällä perusopetuksen koulutuspohjaa. Näin yhtenäinen perusopetus voi toteutua myös laajemmin, yli kuntarajojenkin. Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi, tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi. Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuu meille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämme ja toiminnastamme - Peter Drucker - 6

7 2. SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 2.1. OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat opetusta ohjaavan kokonaisuuden. Ohjaus ulottuu yhdenmukaisena ja sitovana aina lainsäädännöstä yksittäisen oppijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan saakka (kuvio 1). Laissa ja opetussuunnitelmaperusteissa määritellyt tavoitteet ja sisällöt täsmentyvät seutukunnallisessa ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa paikallisista lähtökohdista. Opetussuunnitelma on päätös ja ennakkosuunnitelma siitä, kuinka opetus- ja kasvatustyö paikallisesti järjestetään. HOPS HOPS HOPS HOJKS HOJKS HOJKS HOPS HOJKS HOPS HOJKS HOJKS HOPS HOPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Alueellinen opetussuunnitelma SeutuOPS Opetussuunnitelmaperusteet ( ) Asetus 1435/2001 Perusopetuslaki 628/1998 (& sen muutokset) Perusopetusasetus 852/1998 (& sen muutokset) KUVIO 1. Opetussuunnitelman tasot Keskeistä niin seudullisen kuin koulukohtaistenkin opetussuunnitelmien laatimisessa on laaja keskustelu ja yhteisen ymmärryksen lisääminen opetuksesta sekä sen perustana olevista säädöksistä ja tausta-ajattelusta. Opetussuunnitelmien laatiminen on koulun kehittämisen ydintehtävä, sillä opetus ja kasvatus kouluissa toteutetaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa kuvataan koulun opetusja kasvatustavoitteet sekä keinot, joilla niihin pyritään. Opetuksen järjestäjä vahvistaa sekä seudullisen että koulukohtaisen opetussuunnitelman, joiden toteutumisesta vastaa koulun rehtori/johtajaopettaja. Opettaja toteuttaa ja noudattaa opetuksen järjestämän vahvistamaa opetussuunnitelmaa päivittäisessä työssään. 7

8 Seutuopetussuunnitelman laatiminen Seutuopetussuunnitelma perustuu opetushallituksen hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin. Edelleen opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu, mitä koulutuksesta määrätään perusopetuslaissa perusopetusasetuksessa valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 esiopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaperusteissa muissa kunnallisissa lapsi- ja nuoria koskevissa päätöksissä Seutuopetussuunnitelman on laadittu pääasiassa kaikkien kuuden kunnan opettajien yhteistyönä. Kaikilla opettajilla on koko projektin ajan ollut mahdollisuus osallistua laajaan keskusteluun, dokumentin kirjoittamiseen ja kommentointiin. SeutuOPS-projekti toteutettiin lukuvuonna työryhmässä. Työ tehtiin opetustoimen johtavien viranhaltijoiden ja projektikoordinaattorin ohjauksessa. Kuntien virkamiesjohto sekä sivistystoimen luottamushenkilöt ovat olleet osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön erityisesti määrittelemällä koulun ydintehtävää ja opetuksen painotuksia. Oppilashuoltoa ja sen järjestämistä koskevat periaatteet samoin kuin kodin ja koulun yhteistyötä määrittelevä osuus opetussuunnitelmasta on laadittu yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon tehtäviä toteuttavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaprojektista on tiedotettu laajasti niin mediassa kuin koulukohtaisissakin tiedotteissa. Kaikille koulusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua seutuopetussuunnitelman tekemiseen. Vanhemmat ja huoltajat pyydetään mukaan erityisesti koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun kasvatustavoitteiden määrittelemiseen Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Koulukohtainen opetussuunnitelma täydentää seudullista opetussuunnitelmaa täsmentämällä tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Koulun voi halutessaan ottaa opetussuunnitelmaan omia painotuksia seutuopetussuunnitelman painotusten lisäksi. Koulun opetussuunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa koulun rehtori tai johtajaopettaja. Koulukohtaisen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Koulun lukuvuosittaista koulutyön järjestämistä koskeva suunnitelma perustuu koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 8

9 2.2. OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT Opetussuunnitelmaperusteiden luvussa 1.2. määritellään seikat, jotka tulee ilmetä paikallisessa opetussuunnitelmassa sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää. Seutuopetussuunnitelmassa määritellään alueelliset linjaukset, joita koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tarvittaessa täydennetään. Opetussuunnitelmiin sisältyvät asiat Seutuopetussuunnitelma Koulun opetussuunnitelma Arvot Kansalliset arvot Alueellinen painotus Kunnan arvot Koulun pelisäännöt Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet, toiminta-ajatus Koulukohtaiset tavoitteet - yhteys arvoihin - täsmennetyt tavoitteet Kieliohjelma Noudatettava paikallinen tuntijako Koulun toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus Yhteys arvoihin Perusopetuksen yleiset tavoitteet Koulun ydintehtävä Toimintakulttuuriin sisältyvät seikat Oppimisympäristö opetuksen tukena Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Perusopetuksen tehtävä seutukunnalla. Alueellinen painotus Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä kieliohjelma koulun ops:n osana Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän vahvistama tuntijako ops:n osana Koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat Koulukohtaiset painotukset ja valinnat Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain (tai opintokokonaisuuksittain, milloin opetus on vuosiluokkiin jakamatonta) Valinnaisaineiden opetus Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Eheyttämisen periaatteet Aihekokonaisuuksien kuvaus, tavoitteet ja sisällöt Seutukunnalla yhteiset painotukset Aihekokonaisuudet oppiaineiden yhteydessä Tavoitteet, sisällöt, menetelmälliset periaatteet ja arviointi vuosiluokittain oletustuntijaolle Viittaus normiin ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan Käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi Perusopetuksen rakenne Ainekohtaisten opetussuunnitelmien niveltäminen Ohjauksen järjestäminen Eheyttämisen toteuttaminen Aihekokonaisuudet osa koulun toimintakulttuuria Mahdolliset omat aihekokonaisuudet Mahdollinen tarkentava osuus, ns. maustetaso Kokonaan koulukohtainen osio Käyttäytymisen täsmennetyt tavoitteet. Koulun järjestyssäännöt Yhteistyön muodot ja käytänteet Ohjauksen järjestäminen 9

10 Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit oppilashuolto oppilaanohjaus Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit Yleiset periaatteet Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Suunnitelman laatimisen periaatteet Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisesta ohjauksen suunnitelma tet-suunnitelma koulun yhteistyöverkosto Oppilashuollon järjestäminen käytännössä -oppilashuollon suunnitelma -oppilashuoltoryhmä -koulukuljetukset -kouluterveydenhuolto -kouluruokailu Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa Koulukohtainen suunnitelma Koulukohtainen osio, kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet Koulukohtainen osio Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevien opetus, HOJKSin tekemisen periaatteet Erityisopetussiirtopäätöstä edeltävät menettelyt Menettelytavat tilanteissa, joissa koulun ops näiltä osin täydennetään Oppiaineiden yhteydessä arvioinnin periaatteet vuosiluokittain Yleiset periaatteet Oppilasarvioinnin yleiset periaatteet TVT:n opetuskäytön suunnitelma Seutuopetussuunnitelman toteutumisen arviointi ja päivitys Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa. Koulun erityispiirteet. Siltä osin kuin opetuksen järjestäminen kulloinkin edellyttää Mahdollinen koulukohtainen täydennys Todistukset Koulukohtainen osio Seutukunnallinen oppilasarviointipohja Todistus ops:n liitteenä Haluttaessa koulukohtaiset muut todistusliitteet Mahdollinen koulukohtainen täydennys. Tietostrategia voi olla myös ops:n liitteenä Koulukohtainen osio koulun toiminnan itsearvioinnista ja kehittämisestä Yhteys kunnan koulutoimen arviointistrategiaan TAULUKKO. Opetussuunnitelmissa määriteltävät asiat 10

11 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1. ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Arvot luovat perustan sekä kansallisille että paikallisesti täsmentyville opetus- ja kasvatustavoitteille. Arvot määrittelevät sen mikä on hyvää, arvokasta ja tavoiteltavaa. Yhteisten arvojen ympärille syntyy yhteisö. Kouluyhteisön arvot ovat samansuuntainen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Arvot kuvaavat käsitystämme siitä, mitä on hyvä elämä Kaikille yhteinen, kansallinen opetuksen arvopohja on määritelty perusopetuslaissa ja -asetuksessa, valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001, pykälät 2 4) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusopetuksen arvopohjan muodostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuus sekä ihmisen arvostava suhde luontoon ja sen säilyttämiseen. Näiden arvojen toteutumista yhteiskunnassa vahvistetaan edistämällä perusopetuksessa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa Kansallisten arvojen lisäksi koulun toiminta perustuu koulutuksen järjestäjän eli kunnan määrittelemiin arvoihin sekä kunnan tulevaisuuden tavoitteisiin ja tahtotilaan. Arvot ovat kivijalka, jolle kaikki koulussa tapahtuva toiminta rakentuu. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan opetuksen perustana olevat arvot niin, että ne mahdollisimman hyvin välittyvät opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja opetusmenetelmiin päivittäisessä koulutyössä. Koulun opetussuunnitelmassa kunnalliset periaatearvot määritellään tavoitearvoina tai arvotekoina niin konkreettisesti, että ne näkyvät toimintoina ja valintoina koulun jokapäiväisessä toiminnassa. Koulun arvoja määriteltäessä keskeistä on laaja keskustelu, jossa muodostetaan yhteinen käsitys arvojen soveltamisesta ja määritellään koulun eettiset toimintaperiaatteet. Arvojen toteutuminen ja kaikkien kouluyhteisön toimijoiden sitoutuminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin näkyy koulun eettisenä laatuna ja toiminnan ennakoitavuutena. Arvoille rakentuu johdonmukainen, ristiriidaton ja ehjä toimintakulttuuri, jossa lapsen ja nuoren on hyvä oppia ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Arvokeskusteluun voivat osallistua opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, huoltajat ja oppilaat sekä haluttaessa myös koulun yhteistyökumppanit. 11

12 3.2. PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot (Perusopetuslaki 628/1998, 2). Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulun tulee ohjata lapsen ja nuoren oppimista ja henkilökohtaista kasvua asetettujen tavoitteiden suunnassa. Vatineuvosto on yhdessä tuntijaon kanssa määritellyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet (asetus 1435/2001, 2-4). Nämä kaikille yhteiset, opetuksen yleiset tavoitteet ovat kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Koulun ydintehtävä Saarijärven seudulla on herättää kiinnostus ja antaa välineitä monipuoliseen oppimiseen terveeltä arvopohjalta, jossa ristiriidattomasti toteutuvat niin kansalliset kuin paikallisetkin arvot. Oppiminen ja kasvaminen tapahtuu kodin ja koulun jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jossa molemmat tukevat toisiaan. Koulu määrittelee opetussuunnitelman yhteydessä oman toiminta-ajatuksensa sekä täsmentää opetus- ja kasvatustavoitteet sisällyttäen niihin seuraavia seutukunnallisesti painotettavia näkökulmia - monipuoliset perustiedot ja -taidot - kiinnostus elinikäiseen oppimiseen - kotiseudun arvostaminen ja alueellinen identiteetti - yrittäjyys ja yrittävä elämänasenne - työn arvostaminen - vuorovaikutus ja kumppanuudet - osallisuuden edistäminen kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa - henkinen hyvinvointi ja terve itsetunto Vanhemmat otetaan mukaan koulutyön suunnitteluun erityisesti koulun kasvatustavoitteita määriteltäessä. 12

13 3.3. PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN Seutukunnan perusopetus pyrkii rakentamaan jokaiselle yksittäiselle oppijalle saumattoman koulutuksen jatkumon aina varhaiskasvatuksesta nuorisoasteen opintoihin saakka. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri koulumuotojen välillä sekä oppilaan ohjausta koulutuksen siirtymävaiheissa.. Perusopetus pohjautuu kunnassa esiopetuksen suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen. Esiopetus voidaan järjestää joko sosiaalitoimen tai koulutoimen (sivistystoimen) alaisuudessa sen mukaan kuin koulutuksen ylläpitäjä päättää. Perusopetuksen oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet sekä osaamisen kuvaus on rakennettu vuosiluokittain eteneväksi kokonaisuudeksi, sillä pääsääntöisesti seutukunnan perusopetus annetaan vuosiluokittain. Perusopetus järjestetään joko luokka- tai yhdysluokkaopetuksena oppilasmääristä riippuen. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat oppilaan yksilöllistä kehittymistä luokkayhteisössä oppilaan ikä- ja kehityskauden sekä opetusryhmien kokoa määrittelevät säädökset huomioon ottaen. Opetusryhmien koko pyritään pitämään riittävän pienenä, jotta opettajalla on mahdollisuus kohdata jokainen oppilas erityispiirteineen ja toteuttaa opetusta myös yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Yhdysluokissa opetus voidaan periodistaa koulun haluamalla ja opetusryhmien edellyttämällä tavalla. Opinnoissa etenemisen periaatteet kuvataan koulun omassa opetussuunnitelmassa ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yhdysluokissa voidaan edelleen lukea vuorovuosin parillisten ja parittomien vuosiluokkien oppimääriä (ent. vuorokurssijärjestelmä) huolimatta siitä, että opetussuunnitelmassa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuosiluokittain. Tällöin noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan koulussa luetaan parillisten vuosiluokkien oppimäärää sinä lukuvuonna, joka päättyy parillisena vuotena. Vastaavasti parittomien vuosiluokkien oppimäärä luetaan parittomana vuonna päättyvänä lukuvuotena. Opetusjärjestelyjen helpottamiseksi yhdysluokissa voidaan tasata eri vuosiluokkien oppiaineiden erilaisia opetustuntimääriä jakamalla vuosiviikkotunnit osiin. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä koulut voivat opetussuunnitelmassa päättää, että oppilaat etenevät opinnoissaan oman opinto-ohjelmansa mukaisesti (vuosiluokkiin jakamaton opetus). Tällöin huomioidaan mitä perusopetusasetuksen 11, 3. momentissa määrätään. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja oppikokonaisuudet kuvataan siten kuin opetussuunnitelmaperusteissa luvussa 2.3. määrätään. 13

14 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Koulun toimintakulttuurin ja sen kehittämisen keskiössä on jokainen, erilainenkin oppija, jonka oppimaan saattaminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä. Kaikki mitä koulussa tehdään, on tehtävä oppilaan parhaaksi. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Parhaimmillaan toimintakulttuuri ilmenee johdonmukaisena ja ristiriidattomana toimintana kaikissa koulun käytänteissä niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt ja arkikäytänteet, julkilausutut mutta myös toteutuvat toimintamallit sekä arvot ja niistä johdetut periaatteet. ARVOT PAINOTUKSET OMALEIMAISUUS Käyttäytymis- ja järjestyssäännöt Käyttäytymismallit TOIMINTA- PERIAATTEET AIHEKOKONAISUUDET Oppimiskäsitys OPETTAMISEN NÄKEMYS KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KOULUN VUOROVAIKUTUS- SUHTEET Tieto- & viestintä tekniikka Fyysinen ympäristö Oppimisympäristöt Sosiaalinen & psyykkinen ympäristö Sisäinen yhteistyö Ihmiskäsitys Tiedonkäsitys Koulun ulkopuolinen yhteistyö ja kumppanuudet KUVIO 2. Koulun toimintakulttuurin osa-alueet 14

15 Koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, kuinka asetetut kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat. Oleellinen osa toimintakulttuuria ovat sisällölliset ja menetelmälliset painotukset, erilaiset teemapäivät, projektit ja koulun juhlat. Koulun toimintakulttuuria voidaan täsmentää koulun vuosisuunnitelmassa. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus olla vaikuttamassa toimintakulttuurin luomiseen. Alueellinen, kunnallinen ja koulukohtainen omaleimaisuus sekä painotukset tulee näkyä toimintakulttuurin kuvauksessa sekä päivittäisessä koulutyössä OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN Perusopetus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, joka luottaa ihmisen pyrkimykseen hyvään ja oikeaan sekä kykyyn ja haluun tehdä valintoja. Arvot ja oppimiskäsitys kulkevat opetuksessa käsi kädessä. Oppiaineiden opetus kouluissa on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta Opetussuunnitelmat laaditaan perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Oppiminen on tiedon järjestämistä ja prosessointia oppijan mielessä. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Yksilöllisyys koulun arjessa tarkoittaa erilaisten oppimistyylien olemassaolon tunnustamista ja oppilaan omimman oppimistavan löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisöllisyys toteutuu vertaisryhmissä, monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa oppilaalla on ohjatusti mahdollisuus arvioida ja suunnata oppimistaan asetettujen tavoitteiden suunnassa. Avaimia oppimiseen ovat tavoitteellisuus ja päämääräsuuntautuneisuus oppilaan yksilöllinen tietorakenne ja hänen oma osallisuutensa tietojen ja taitojen rakennusprosessissa oppilaan aktiivisuus opettajan ohjauksessa koulun vuorovaikutussuhteet ja niiden ohjaaminen vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen, missä vertaisryhmissä tapahtuva vuorovaikutus ja tiedon jäsentely tukee oppijan omaa oppimisprosessia tilannesidonnaisuus Opintopolun jatkuvuuden varmistamiseksi koululla on oltava yhteinen näkemys oppimisesta ja oppimaan saattamisesta. Keskeistä opetuksen järjestämisessä on opettajan ja oppilaan roolien ja aseman määritteleminen oppimistilanteissa. 15

16 Oppimiskäsityksen valossa opettajan tehtävä on mahdollistaa ja ohjata oppimista opettamalla opiskelun taitoja valitsemalla opiskelumateriaalia järjestämällä oppimistilanteet ja oppimisympäristöt oppijan aktiivisuutta tukeviksi herättämällä kiinnostusta ja ylläpitämällä motivaatiota tukemalla ja kannustamalla oppijaa oikea-aikaisesti arvioimalla jatkuvasti oppijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ohjaamalla oppijaa itsearviointiin Oppimiskäsitys, tiedonkäsitys ja ihmiskäsitys peilautuvat opetusnäkemyksenä osaksi koulun päivittäistä toimintaa. Oppilaan kannalta merkittävää on, että periaatteet opetuksen järjestämisessä ja työtapojen valinnassa tukevat johdonmukaisesti oppimisprosessia koko opintopolun ajan. Opetuksella ja kasvatuksella pyritään samoihin yhteisiin päämääriin tunnistaen ja tunnustaen niin oppilaiden erilaisuus ja yksilölliset valmiudet oppijoina. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan löytämään ja kehittämään omaa oppimisen strategiaansa. TYÖTAVAT OPETUSMENETELMÄT OPETUSNÄKEMYS OPPIMISKÄSITYS IHMISKÄSITYS TIEDONKÄSITYS KUVIO 3. Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät, oppiaineelle ominaiset työtavat. Työtapojen valinnassa huomioidaan oppilaan ikä ja kehityskausi sekä aikaisemmin opitut työskentelytaidot. Perustaitojen karttuessa voidaan käyttää vaativampia työtapoja. 16

17 Opetuksessa käytetään sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista tukevia työtapoja monipuolisesti ja vaihtelevasti tutustuttaen oppilaita myös heille vieraampiin toimintamalleihin. Työtavat valitaan niin, että herättävät kiinnostusta oppimiseen, tukevat oppilaan oppimismotivaatiota ja kehittävät oppimisen taitoja. Oppimisen taitoja ovat mekaaninen, ymmärtävä, tulkitseva, kriittinen ja luova lukutaito verbaalinen ajattelu kielellinen ja matemaattinen päättely taito käsitellä tietoa kyky tehdä yleistyksiä ongelmaratkaisutaito tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa vuorovaikutustaidot itseohjautuvuus ja itsenäisen työskentelyn taidot tunneäly Työtapojen valinnassa otetaan lisäksi huomioon erilaiset oppimistyylit, oppilaiden yksilölliset kehityserot sekä opetusryhmän koostumuksesta johtuvat mahdolliset erityispiirteet. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinnalla tuetaan tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon edistämistä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ja ylläpitävät motivaatiota ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä antaa ja saada palautetta 17

18 4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA Oppiminen on yksilön ja ympäristön vastavuoroinen suhde, jossa oppimisen laatuun vaikuttavat paitsi yksilölliset ominaisuudet, myös ympäristötekijät ja tilanteet. Oppimisympäristöjä rakentamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti oppilaan terveyteen, kasvuun ja oppimiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta huomioiden oppilaan ikä ja kehitystarpeet. Pyrkimyksenä on luoda koulun päivittäisistä oppimisympäristöistä sellaisia, että ne mahdollistavat tavoitteiden mukaisen toiminnan ja oppimisen turvallisesti niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa, että koulu on turvallinen työskentelypaikka ja jokaisella on työrauha. Kunnan koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset Oppimisympäristöjä tulee koulujen opetussuunnitelmissa tarkastella paikallisesti ottaen huomioon koulun omaleimaisuus ja yksilöllisyys huomioiden kaikki koulun fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset rakenteet sekä suunnitelmat ja toimenpiteet niiden kehittämiseksi Oppimisympäristöt tulee toteuttaa niin, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista ovat virikkeellisiä ja viihtyisiä huomioivat erilaiset oppimis- ja työskentelytavat tukevat oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja aktiivisuutta ovat vuorovaikutteisia, avoimia, rohkaisevia ja kiireettömiä ovat ajanmukaisia ja turvallisia Koulun välittömän ympäristön ja rakenteiden lisäksi oppimisympäristöiksi katsotaan kaikki ne kohteet ja järjestelyt, jotka liittyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Oppimisympäristöjä tuleekin tarkastella ottaen huomioon kaikki ne mahdollisuudet, joita koulu lähiympäristöineen tarjoaa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös vahvistuva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö aina alimmilta vuosiluokilta lähtien. Tämä yhdessä paikallisten kirjasto- ja tietopalveluiden kanssa mahdollistavat jopa kansainväliset oppimisympäristöt ja yhteistyöverkostot. Näiden hyödyntäminen oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää, sillä näin voidaan vahvistaa oppijan tiedonhallintataitoja ja tutkivaa työotetta, jolla on merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Koulun opetussuunnitelmassa tai siihen perustuvassa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin kohteet, joissa opetusta annetaan. Oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvista tai yön yli kestävistä opintoretkistä tai leirikouluista tehdään erillinen suunnitelma, joka toteutuakseen edellyttää koulutuksen järjestäjän hyväksymisen. 18

19 4.4. YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä tehdään opettajien, koulunkäyntiavustajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Koulun sisäinen yhteistyö tarkoittaa tietoista ja tavoitteellista yhteisöllisyyden kehittämistä, joka koskee kaikkia kouluyhteisön jäseniä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Yhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat kouluyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukeminen, me-hengen rakentaminen vaikutusmahdollisuudet itseä koskevissa asioissa sovituissa rajoissa yhteisten sopimusten tekeminen ja niiden toteuttamiseen sitoutuminen henkilöstö- ja oppilasryhmien tietoinen ja suunnitelmallinen kehittäminen myönteisten vuorovaikutussuhteiden luominen, ohjaaminen ja ylläpitäminen oikeus ja velvollisuus luottamuksellisesti sellaisten tietojen vaihtoon, joka opetuksen järjestämisen kannalta on välttämätöntä Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu kantaa päävastuun lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsen opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Oppilaan oppimista ja kasvua tukee parhaiten rakentava yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kodin ja koulun välillä tulee olla tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Sen ylläpitämisestä on kaikilla osapuolilla yhteinen vastuu. Kumppanuuden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi koulun tulee tarjota huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja ja osallistumismahdollisuuksia sekä huolehtia avoimesta tiedonkulusta kodin ja koulu välillä. Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana sekä annetaan vanhemmille mahdollisuus osallistua lapsensa koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vanhemmilla on oikeus osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön erityisesti kasvatustavoitteita määriteltäessä tutustua lapsensa opettajiin sekä saada tietoa lukuvuoden koulutyöstä ja sen tavoitteista henkilökohtaiseen tapaamiseen vuosittain luokanopettajan /luokanvalvojan kanssa 19

20 saada aina halutessaan tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja opinnoissa edistymisestä saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään Vanhemmat tukevat parhaiten lapsensa koulunkäyntiä suhtautumalla kannustavasti ja rohkaisevasti lapsen koulutyöhön sitoutumalla yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan tai luokanvalvojaan myös vaikeissa asioissa Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa lasta koskevissa asioissa. Tiedot lapsen kotioloista ovat salassapitosäännösten piirissä. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan kodin ja koulun välisen yhteistyön ja yhteydenpidon pelisäännöt ja toimintamuodot. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi koulun vanhempainyhdistykset luokkakohtaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainillat henkilökohtaiset tapaamiset opettajan kanssa tiedotteet, reissuvihot, sähköposti ja puhelin kotisivut ja tiedotuslehdet koulun juhlat ja tapahtumat yhteiset leirikoulut ja tutustumisretket Yhteistyö esiopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Perusopetuksen ja esiopetuksen yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja arvioinnin avulla kehittämään riippumatta siitä, minkä hallintokunnan alaisuudessa esiopetusta kunnassa annetaan. Yhteistyötä tehdään läpi lukuvuoden, mutta erityisesti painotetaan oppilaan siirtymävaiheen tukemista esiopetusvuoden keväällä. Yhteistyön muotoja ovat opettajien väliset keskustelut opetuksen järjestämisestä sekä yksittäisiin oppilaisiin liittyvistä kysymyksistä tiedonkulun varmistaminen, aktiivinen tiedottaminen opettajien sekä oppilasryhmien tutustumiskäynnit ja vierailut opettajien vierailut esiopetuksen vanhempainilloissa yhteiset retket ja tapahtumat esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle järjestettävät yhteiset koulutustilaisuudet Koulut määrittelevät omissa opetussuunnitelmissaan toimintatavat ja käytänteet esiopetusyhteistyön järjestämiseen ja kehittämiseen. 20

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen 24.9.2014 Opetussuunnitelma koulutuksen ohjausjärjestelmässä OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU Koulun opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta Tulevaisuuden peruskoulu työryhmien kokous 27.5.2014 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot