SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi"

Transkriptio

1 SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi

2 1. painos ISBN Toimittanut Elise Tarvainen Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi

3 SISÄLLYS 1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN Seutuopetussuunnitelman laatiminen Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Muu opetusta tukeva yhteistyö Tiedonkulun pelisäännöt AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE OPETUKSEN JA KASVATUKSEN PAINOTUKSET TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA Yleiset periaatteet Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuksen tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan keskeiset sisällöt eri vuosiluokilla TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI OPISKELUN YLEINEN TUKI OPPIMISSUUNNITELMA OPPIMISEN TUKENA TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tavoitteet Ohjauksen muodot

4 Ohjaustoiminnan toteuttamisen periaatteet Ohjauksen painopisteet ja siirtymävaiheen tuki opintopolun eri vaiheissa TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN OPPILASHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN OPPILASHUOLLON TAVOITTEET JA TARKOITUS OPPILASHUOLTO ERI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖNÄ OPPILASHUOLTORYHMÄ KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PALVELUT HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS - TOIMINTAMALLIT ONGELMATILANTEISSA Käyttäytyminen ja työrauha Poissaolot Epäsosiaalinen käyttäytyminen Päihteet ja tupakka Psyykkiset ongelmat KOULUTERVEYDENHUOLTO KOULUKULJETUKSET KOULURUOKAILU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT JA KÄYTÄNTEET OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMISESSÄ OSA-AIKAISEN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITELMAN (HOJKS) LAATIMISEN PERIAATTEET ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS JA ARVIOINTI OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIAINEISSA ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS RUOTSI TOISENA KOTIMAISENA KIELENÄ (B1 KIELI) VIERAAT KIELET Kielten opiskelun yleisiä periaatteita Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa Englanti A1 kielenä Saksa A2 kielenä Saksa B2 kielenä Ranska B2 kielenä Venäjä B2 kielenä MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (LUOKAT 1-4) BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia (luokat 5-9) Maantieto (luokat 5-9) FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO

5 Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET KOULUTYÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT MUUT KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Kannonkosken sivistystoimenlautakunnan päätös Karstulan sivistyslautakunnan päätös Kivijärven sivistystoimenlautakunnan päätös Kyyjärven sivistyslautakunnan päätös Pylkönmäen sivistyslautakunnan päätös Saarijärven sivistyslautakunnan päätös 5

6 1. SEUTUOPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Opetus on osa kansalaisen perusturvaa ja kunnan ydinpalvelu, jonka korkea taso on olennainen vetovoima- ja viihtyvyystekijä niin kunnallisesti kuin alueellisestikin. Varmistamalla ja kehittämällä opetuspalveluiden laatua ja saatavuutta vaikutetaan koko alueen kehittymiseen. Saarijärven seudun muodostavat pohjoisen Keski-Suomen kuusi kuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki ja Saarijärvi. Kuntien välillä on viime vuosina ollut tiivistyvää yhteistyötä sivistystoimen alueellisessa kehittämisessä. Luontevana jatkona tälle yhteistyölle elokuussa 2003 käynnistyi projekti, jonka tehtävänä on ollut yhteisöllisesti tuottaa seudullinen opetussuunnitelma ohjaamaan ja yhtenäistämään koulujen opetus- ja kasvatustyötä. Yhteisen opetussuunnitelman tekeminen on ollut mittava yhteistyöprojekti, jossa voimavarat yhdistämällä on ollut mahdollisuus saada parhaat tiedot ja koulun kehittämisen toimintamallit koko seutukunnan käyttöön, lastemme ja nuortemme parhaaksi. Tavoitteena on ollut tuottaa laadukas opetussuunnitelma inhimillisiä tai taloudellisia resursseja tuhlaamatta. Opetussuunnitelmaprojekti on eri vaiheissaan pyrkinyt lisäämään niin viranhaltijoiden kuin koulun ulkopuolisten toimijoidenkin osallisuutta koulun kehittämisessä. Myös kuntarajat ylittävän yhteistyön on projektin myötä toivottu tiivistyvän. Seudullisen opetussuunnitelmaprojektin kautta aluekehittäminen on saanut konkreetteja käytännön toimintamuotoja. Kumppanuudet ja hyvät yhteistyömallit jäävät toivottavasti elämään projektin päätyttyäkin. Yhteistyö opetuksen kehittämisessä ovat mahdollisuus turvata opetuksen resurssit tulevaisuudessakin voimavaroja yhdistämällä. Opetussuunnitelmatyön tärkein vaihe alkaa, kun opetussuunnitelman viimeinen piste on kirjoitettu. Toteutuessaan käytännöiksi koulun arjessa seudullinen opetussuunnitelma lisää koulutuksen alueellista tasa-arvoa yhtenäistämällä perusopetuksen koulutuspohjaa. Näin yhtenäinen perusopetus voi toteutua myös laajemmin, yli kuntarajojenkin. Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi, tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi. Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuu meille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämme ja toiminnastamme - Peter Drucker - 6

7 2. SEUDULLINEN JA KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 2.1. OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat opetusta ohjaavan kokonaisuuden. Ohjaus ulottuu yhdenmukaisena ja sitovana aina lainsäädännöstä yksittäisen oppijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan saakka (kuvio 1). Laissa ja opetussuunnitelmaperusteissa määritellyt tavoitteet ja sisällöt täsmentyvät seutukunnallisessa ja koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa paikallisista lähtökohdista. Opetussuunnitelma on päätös ja ennakkosuunnitelma siitä, kuinka opetus- ja kasvatustyö paikallisesti järjestetään. HOPS HOPS HOPS HOJKS HOJKS HOJKS HOPS HOJKS HOPS HOJKS HOJKS HOPS HOPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Koulun oma OPS Alueellinen opetussuunnitelma SeutuOPS Opetussuunnitelmaperusteet ( ) Asetus 1435/2001 Perusopetuslaki 628/1998 (& sen muutokset) Perusopetusasetus 852/1998 (& sen muutokset) KUVIO 1. Opetussuunnitelman tasot Keskeistä niin seudullisen kuin koulukohtaistenkin opetussuunnitelmien laatimisessa on laaja keskustelu ja yhteisen ymmärryksen lisääminen opetuksesta sekä sen perustana olevista säädöksistä ja tausta-ajattelusta. Opetussuunnitelmien laatiminen on koulun kehittämisen ydintehtävä, sillä opetus ja kasvatus kouluissa toteutetaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa kuvataan koulun opetusja kasvatustavoitteet sekä keinot, joilla niihin pyritään. Opetuksen järjestäjä vahvistaa sekä seudullisen että koulukohtaisen opetussuunnitelman, joiden toteutumisesta vastaa koulun rehtori/johtajaopettaja. Opettaja toteuttaa ja noudattaa opetuksen järjestämän vahvistamaa opetussuunnitelmaa päivittäisessä työssään. 7

8 Seutuopetussuunnitelman laatiminen Seutuopetussuunnitelma perustuu opetushallituksen hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin. Edelleen opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu, mitä koulutuksesta määrätään perusopetuslaissa perusopetusasetuksessa valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 esiopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaperusteissa muissa kunnallisissa lapsi- ja nuoria koskevissa päätöksissä Seutuopetussuunnitelman on laadittu pääasiassa kaikkien kuuden kunnan opettajien yhteistyönä. Kaikilla opettajilla on koko projektin ajan ollut mahdollisuus osallistua laajaan keskusteluun, dokumentin kirjoittamiseen ja kommentointiin. SeutuOPS-projekti toteutettiin lukuvuonna työryhmässä. Työ tehtiin opetustoimen johtavien viranhaltijoiden ja projektikoordinaattorin ohjauksessa. Kuntien virkamiesjohto sekä sivistystoimen luottamushenkilöt ovat olleet osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön erityisesti määrittelemällä koulun ydintehtävää ja opetuksen painotuksia. Oppilashuoltoa ja sen järjestämistä koskevat periaatteet samoin kuin kodin ja koulun yhteistyötä määrittelevä osuus opetussuunnitelmasta on laadittu yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon tehtäviä toteuttavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaprojektista on tiedotettu laajasti niin mediassa kuin koulukohtaisissakin tiedotteissa. Kaikille koulusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua seutuopetussuunnitelman tekemiseen. Vanhemmat ja huoltajat pyydetään mukaan erityisesti koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun kasvatustavoitteiden määrittelemiseen Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Koulukohtainen opetussuunnitelma täydentää seudullista opetussuunnitelmaa täsmentämällä tavoitteet koulutason toiminnoiksi. Koulun voi halutessaan ottaa opetussuunnitelmaan omia painotuksia seutuopetussuunnitelman painotusten lisäksi. Koulun opetussuunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa koulun rehtori tai johtajaopettaja. Koulukohtaisen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Koulun lukuvuosittaista koulutyön järjestämistä koskeva suunnitelma perustuu koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 8

9 2.2. OPETUSUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT SEIKAT Opetussuunnitelmaperusteiden luvussa 1.2. määritellään seikat, jotka tulee ilmetä paikallisessa opetussuunnitelmassa sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää. Seutuopetussuunnitelmassa määritellään alueelliset linjaukset, joita koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tarvittaessa täydennetään. Opetussuunnitelmiin sisältyvät asiat Seutuopetussuunnitelma Koulun opetussuunnitelma Arvot Kansalliset arvot Alueellinen painotus Kunnan arvot Koulun pelisäännöt Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet, toiminta-ajatus Koulukohtaiset tavoitteet - yhteys arvoihin - täsmennetyt tavoitteet Kieliohjelma Noudatettava paikallinen tuntijako Koulun toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus Yhteys arvoihin Perusopetuksen yleiset tavoitteet Koulun ydintehtävä Toimintakulttuuriin sisältyvät seikat Oppimisympäristö opetuksen tukena Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Perusopetuksen tehtävä seutukunnalla. Alueellinen painotus Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä kieliohjelma koulun ops:n osana Kuntakohtainen. Koulutuksen järjestäjän vahvistama tuntijako ops:n osana Koulun toimintakulttuuri, oppimisympäristöt ja työtavat Koulukohtaiset painotukset ja valinnat Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain (tai opintokokonaisuuksittain, milloin opetus on vuosiluokkiin jakamatonta) Valinnaisaineiden opetus Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Eheyttämisen periaatteet Aihekokonaisuuksien kuvaus, tavoitteet ja sisällöt Seutukunnalla yhteiset painotukset Aihekokonaisuudet oppiaineiden yhteydessä Tavoitteet, sisällöt, menetelmälliset periaatteet ja arviointi vuosiluokittain oletustuntijaolle Viittaus normiin ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan Käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi Perusopetuksen rakenne Ainekohtaisten opetussuunnitelmien niveltäminen Ohjauksen järjestäminen Eheyttämisen toteuttaminen Aihekokonaisuudet osa koulun toimintakulttuuria Mahdolliset omat aihekokonaisuudet Mahdollinen tarkentava osuus, ns. maustetaso Kokonaan koulukohtainen osio Käyttäytymisen täsmennetyt tavoitteet. Koulun järjestyssäännöt Yhteistyön muodot ja käytänteet Ohjauksen järjestäminen 9

10 Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Kerhotoiminnan järjestäminen Tukiopetuksen järjestäminen Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit oppilashuolto oppilaanohjaus Seudulliset linjaukset ja periaatteet, toimintamallit Yleiset periaatteet Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Suunnitelman laatimisen periaatteet Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Yleinen kuvaus ja viittaus koulutasolle Suunnitelma kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisesta ohjauksen suunnitelma tet-suunnitelma koulun yhteistyöverkosto Oppilashuollon järjestäminen käytännössä -oppilashuollon suunnitelma -oppilashuoltoryhmä -koulukuljetukset -kouluterveydenhuolto -kouluruokailu Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa Koulukohtainen suunnitelma Koulukohtainen osio, kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet Koulukohtainen osio Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Opinnoissa etenemisen periaatteet Todistukset Tietostrategia Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevien opetus, HOJKSin tekemisen periaatteet Erityisopetussiirtopäätöstä edeltävät menettelyt Menettelytavat tilanteissa, joissa koulun ops näiltä osin täydennetään Oppiaineiden yhteydessä arvioinnin periaatteet vuosiluokittain Yleiset periaatteet Oppilasarvioinnin yleiset periaatteet TVT:n opetuskäytön suunnitelma Seutuopetussuunnitelman toteutumisen arviointi ja päivitys Haluttaessa täsmennetään SeutuOPS:aa. Koulun erityispiirteet. Siltä osin kuin opetuksen järjestäminen kulloinkin edellyttää Mahdollinen koulukohtainen täydennys Todistukset Koulukohtainen osio Seutukunnallinen oppilasarviointipohja Todistus ops:n liitteenä Haluttaessa koulukohtaiset muut todistusliitteet Mahdollinen koulukohtainen täydennys. Tietostrategia voi olla myös ops:n liitteenä Koulukohtainen osio koulun toiminnan itsearvioinnista ja kehittämisestä Yhteys kunnan koulutoimen arviointistrategiaan TAULUKKO. Opetussuunnitelmissa määriteltävät asiat 10

11 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1. ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Arvot luovat perustan sekä kansallisille että paikallisesti täsmentyville opetus- ja kasvatustavoitteille. Arvot määrittelevät sen mikä on hyvää, arvokasta ja tavoiteltavaa. Yhteisten arvojen ympärille syntyy yhteisö. Kouluyhteisön arvot ovat samansuuntainen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Arvot kuvaavat käsitystämme siitä, mitä on hyvä elämä Kaikille yhteinen, kansallinen opetuksen arvopohja on määritelty perusopetuslaissa ja -asetuksessa, valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001, pykälät 2 4) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusopetuksen arvopohjan muodostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuus sekä ihmisen arvostava suhde luontoon ja sen säilyttämiseen. Näiden arvojen toteutumista yhteiskunnassa vahvistetaan edistämällä perusopetuksessa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa Kansallisten arvojen lisäksi koulun toiminta perustuu koulutuksen järjestäjän eli kunnan määrittelemiin arvoihin sekä kunnan tulevaisuuden tavoitteisiin ja tahtotilaan. Arvot ovat kivijalka, jolle kaikki koulussa tapahtuva toiminta rakentuu. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan opetuksen perustana olevat arvot niin, että ne mahdollisimman hyvin välittyvät opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja opetusmenetelmiin päivittäisessä koulutyössä. Koulun opetussuunnitelmassa kunnalliset periaatearvot määritellään tavoitearvoina tai arvotekoina niin konkreettisesti, että ne näkyvät toimintoina ja valintoina koulun jokapäiväisessä toiminnassa. Koulun arvoja määriteltäessä keskeistä on laaja keskustelu, jossa muodostetaan yhteinen käsitys arvojen soveltamisesta ja määritellään koulun eettiset toimintaperiaatteet. Arvojen toteutuminen ja kaikkien kouluyhteisön toimijoiden sitoutuminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin näkyy koulun eettisenä laatuna ja toiminnan ennakoitavuutena. Arvoille rakentuu johdonmukainen, ristiriidaton ja ehjä toimintakulttuuri, jossa lapsen ja nuoren on hyvä oppia ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Arvokeskusteluun voivat osallistua opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, huoltajat ja oppilaat sekä haluttaessa myös koulun yhteistyökumppanit. 11

12 3.2. PERUSOPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot (Perusopetuslaki 628/1998, 2). Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulun tulee ohjata lapsen ja nuoren oppimista ja henkilökohtaista kasvua asetettujen tavoitteiden suunnassa. Vatineuvosto on yhdessä tuntijaon kanssa määritellyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet (asetus 1435/2001, 2-4). Nämä kaikille yhteiset, opetuksen yleiset tavoitteet ovat kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Koulun ydintehtävä Saarijärven seudulla on herättää kiinnostus ja antaa välineitä monipuoliseen oppimiseen terveeltä arvopohjalta, jossa ristiriidattomasti toteutuvat niin kansalliset kuin paikallisetkin arvot. Oppiminen ja kasvaminen tapahtuu kodin ja koulun jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jossa molemmat tukevat toisiaan. Koulu määrittelee opetussuunnitelman yhteydessä oman toiminta-ajatuksensa sekä täsmentää opetus- ja kasvatustavoitteet sisällyttäen niihin seuraavia seutukunnallisesti painotettavia näkökulmia - monipuoliset perustiedot ja -taidot - kiinnostus elinikäiseen oppimiseen - kotiseudun arvostaminen ja alueellinen identiteetti - yrittäjyys ja yrittävä elämänasenne - työn arvostaminen - vuorovaikutus ja kumppanuudet - osallisuuden edistäminen kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa - henkinen hyvinvointi ja terve itsetunto Vanhemmat otetaan mukaan koulutyön suunnitteluun erityisesti koulun kasvatustavoitteita määriteltäessä. 12

13 3.3. PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN Seutukunnan perusopetus pyrkii rakentamaan jokaiselle yksittäiselle oppijalle saumattoman koulutuksen jatkumon aina varhaiskasvatuksesta nuorisoasteen opintoihin saakka. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri koulumuotojen välillä sekä oppilaan ohjausta koulutuksen siirtymävaiheissa.. Perusopetus pohjautuu kunnassa esiopetuksen suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen. Esiopetus voidaan järjestää joko sosiaalitoimen tai koulutoimen (sivistystoimen) alaisuudessa sen mukaan kuin koulutuksen ylläpitäjä päättää. Perusopetuksen oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet sekä osaamisen kuvaus on rakennettu vuosiluokittain eteneväksi kokonaisuudeksi, sillä pääsääntöisesti seutukunnan perusopetus annetaan vuosiluokittain. Perusopetus järjestetään joko luokka- tai yhdysluokkaopetuksena oppilasmääristä riippuen. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat oppilaan yksilöllistä kehittymistä luokkayhteisössä oppilaan ikä- ja kehityskauden sekä opetusryhmien kokoa määrittelevät säädökset huomioon ottaen. Opetusryhmien koko pyritään pitämään riittävän pienenä, jotta opettajalla on mahdollisuus kohdata jokainen oppilas erityispiirteineen ja toteuttaa opetusta myös yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Yhdysluokissa opetus voidaan periodistaa koulun haluamalla ja opetusryhmien edellyttämällä tavalla. Opinnoissa etenemisen periaatteet kuvataan koulun omassa opetussuunnitelmassa ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yhdysluokissa voidaan edelleen lukea vuorovuosin parillisten ja parittomien vuosiluokkien oppimääriä (ent. vuorokurssijärjestelmä) huolimatta siitä, että opetussuunnitelmassa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu vuosiluokittain. Tällöin noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan koulussa luetaan parillisten vuosiluokkien oppimäärää sinä lukuvuonna, joka päättyy parillisena vuotena. Vastaavasti parittomien vuosiluokkien oppimäärä luetaan parittomana vuonna päättyvänä lukuvuotena. Opetusjärjestelyjen helpottamiseksi yhdysluokissa voidaan tasata eri vuosiluokkien oppiaineiden erilaisia opetustuntimääriä jakamalla vuosiviikkotunnit osiin. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä koulut voivat opetussuunnitelmassa päättää, että oppilaat etenevät opinnoissaan oman opinto-ohjelmansa mukaisesti (vuosiluokkiin jakamaton opetus). Tällöin huomioidaan mitä perusopetusasetuksen 11, 3. momentissa määrätään. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja oppikokonaisuudet kuvataan siten kuin opetussuunnitelmaperusteissa luvussa 2.3. määrätään. 13

14 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Koulun toimintakulttuurin ja sen kehittämisen keskiössä on jokainen, erilainenkin oppija, jonka oppimaan saattaminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä. Kaikki mitä koulussa tehdään, on tehtävä oppilaan parhaaksi. Toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Parhaimmillaan toimintakulttuuri ilmenee johdonmukaisena ja ristiriidattomana toimintana kaikissa koulun käytänteissä niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt ja arkikäytänteet, julkilausutut mutta myös toteutuvat toimintamallit sekä arvot ja niistä johdetut periaatteet. ARVOT PAINOTUKSET OMALEIMAISUUS Käyttäytymis- ja järjestyssäännöt Käyttäytymismallit TOIMINTA- PERIAATTEET AIHEKOKONAISUUDET Oppimiskäsitys OPETTAMISEN NÄKEMYS KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KOULUN VUOROVAIKUTUS- SUHTEET Tieto- & viestintä tekniikka Fyysinen ympäristö Oppimisympäristöt Sosiaalinen & psyykkinen ympäristö Sisäinen yhteistyö Ihmiskäsitys Tiedonkäsitys Koulun ulkopuolinen yhteistyö ja kumppanuudet KUVIO 2. Koulun toimintakulttuurin osa-alueet 14

15 Koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, kuinka asetetut kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat. Oleellinen osa toimintakulttuuria ovat sisällölliset ja menetelmälliset painotukset, erilaiset teemapäivät, projektit ja koulun juhlat. Koulun toimintakulttuuria voidaan täsmentää koulun vuosisuunnitelmassa. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus olla vaikuttamassa toimintakulttuurin luomiseen. Alueellinen, kunnallinen ja koulukohtainen omaleimaisuus sekä painotukset tulee näkyä toimintakulttuurin kuvauksessa sekä päivittäisessä koulutyössä OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN Perusopetus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, joka luottaa ihmisen pyrkimykseen hyvään ja oikeaan sekä kykyyn ja haluun tehdä valintoja. Arvot ja oppimiskäsitys kulkevat opetuksessa käsi kädessä. Oppiaineiden opetus kouluissa on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta Opetussuunnitelmat laaditaan perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Oppiminen on tiedon järjestämistä ja prosessointia oppijan mielessä. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Yksilöllisyys koulun arjessa tarkoittaa erilaisten oppimistyylien olemassaolon tunnustamista ja oppilaan omimman oppimistavan löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisöllisyys toteutuu vertaisryhmissä, monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa oppilaalla on ohjatusti mahdollisuus arvioida ja suunnata oppimistaan asetettujen tavoitteiden suunnassa. Avaimia oppimiseen ovat tavoitteellisuus ja päämääräsuuntautuneisuus oppilaan yksilöllinen tietorakenne ja hänen oma osallisuutensa tietojen ja taitojen rakennusprosessissa oppilaan aktiivisuus opettajan ohjauksessa koulun vuorovaikutussuhteet ja niiden ohjaaminen vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen, missä vertaisryhmissä tapahtuva vuorovaikutus ja tiedon jäsentely tukee oppijan omaa oppimisprosessia tilannesidonnaisuus Opintopolun jatkuvuuden varmistamiseksi koululla on oltava yhteinen näkemys oppimisesta ja oppimaan saattamisesta. Keskeistä opetuksen järjestämisessä on opettajan ja oppilaan roolien ja aseman määritteleminen oppimistilanteissa. 15

16 Oppimiskäsityksen valossa opettajan tehtävä on mahdollistaa ja ohjata oppimista opettamalla opiskelun taitoja valitsemalla opiskelumateriaalia järjestämällä oppimistilanteet ja oppimisympäristöt oppijan aktiivisuutta tukeviksi herättämällä kiinnostusta ja ylläpitämällä motivaatiota tukemalla ja kannustamalla oppijaa oikea-aikaisesti arvioimalla jatkuvasti oppijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ohjaamalla oppijaa itsearviointiin Oppimiskäsitys, tiedonkäsitys ja ihmiskäsitys peilautuvat opetusnäkemyksenä osaksi koulun päivittäistä toimintaa. Oppilaan kannalta merkittävää on, että periaatteet opetuksen järjestämisessä ja työtapojen valinnassa tukevat johdonmukaisesti oppimisprosessia koko opintopolun ajan. Opetuksella ja kasvatuksella pyritään samoihin yhteisiin päämääriin tunnistaen ja tunnustaen niin oppilaiden erilaisuus ja yksilölliset valmiudet oppijoina. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan löytämään ja kehittämään omaa oppimisen strategiaansa. TYÖTAVAT OPETUSMENETELMÄT OPETUSNÄKEMYS OPPIMISKÄSITYS IHMISKÄSITYS TIEDONKÄSITYS KUVIO 3. Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät, oppiaineelle ominaiset työtavat. Työtapojen valinnassa huomioidaan oppilaan ikä ja kehityskausi sekä aikaisemmin opitut työskentelytaidot. Perustaitojen karttuessa voidaan käyttää vaativampia työtapoja. 16

17 Opetuksessa käytetään sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista tukevia työtapoja monipuolisesti ja vaihtelevasti tutustuttaen oppilaita myös heille vieraampiin toimintamalleihin. Työtavat valitaan niin, että herättävät kiinnostusta oppimiseen, tukevat oppilaan oppimismotivaatiota ja kehittävät oppimisen taitoja. Oppimisen taitoja ovat mekaaninen, ymmärtävä, tulkitseva, kriittinen ja luova lukutaito verbaalinen ajattelu kielellinen ja matemaattinen päättely taito käsitellä tietoa kyky tehdä yleistyksiä ongelmaratkaisutaito tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa vuorovaikutustaidot itseohjautuvuus ja itsenäisen työskentelyn taidot tunneäly Työtapojen valinnassa otetaan lisäksi huomioon erilaiset oppimistyylit, oppilaiden yksilölliset kehityserot sekä opetusryhmän koostumuksesta johtuvat mahdolliset erityispiirteet. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinnalla tuetaan tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon edistämistä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ja ylläpitävät motivaatiota ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä antaa ja saada palautetta 17

18 4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA Oppiminen on yksilön ja ympäristön vastavuoroinen suhde, jossa oppimisen laatuun vaikuttavat paitsi yksilölliset ominaisuudet, myös ympäristötekijät ja tilanteet. Oppimisympäristöjä rakentamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti oppilaan terveyteen, kasvuun ja oppimiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta huomioiden oppilaan ikä ja kehitystarpeet. Pyrkimyksenä on luoda koulun päivittäisistä oppimisympäristöistä sellaisia, että ne mahdollistavat tavoitteiden mukaisen toiminnan ja oppimisen turvallisesti niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa, että koulu on turvallinen työskentelypaikka ja jokaisella on työrauha. Kunnan koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset Oppimisympäristöjä tulee koulujen opetussuunnitelmissa tarkastella paikallisesti ottaen huomioon koulun omaleimaisuus ja yksilöllisyys huomioiden kaikki koulun fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset rakenteet sekä suunnitelmat ja toimenpiteet niiden kehittämiseksi Oppimisympäristöt tulee toteuttaa niin, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista ovat virikkeellisiä ja viihtyisiä huomioivat erilaiset oppimis- ja työskentelytavat tukevat oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja aktiivisuutta ovat vuorovaikutteisia, avoimia, rohkaisevia ja kiireettömiä ovat ajanmukaisia ja turvallisia Koulun välittömän ympäristön ja rakenteiden lisäksi oppimisympäristöiksi katsotaan kaikki ne kohteet ja järjestelyt, jotka liittyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Oppimisympäristöjä tuleekin tarkastella ottaen huomioon kaikki ne mahdollisuudet, joita koulu lähiympäristöineen tarjoaa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös vahvistuva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö aina alimmilta vuosiluokilta lähtien. Tämä yhdessä paikallisten kirjasto- ja tietopalveluiden kanssa mahdollistavat jopa kansainväliset oppimisympäristöt ja yhteistyöverkostot. Näiden hyödyntäminen oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää, sillä näin voidaan vahvistaa oppijan tiedonhallintataitoja ja tutkivaa työotetta, jolla on merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Koulun opetussuunnitelmassa tai siihen perustuvassa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin kohteet, joissa opetusta annetaan. Oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvista tai yön yli kestävistä opintoretkistä tai leirikouluista tehdään erillinen suunnitelma, joka toteutuakseen edellyttää koulutuksen järjestäjän hyväksymisen. 18

19 4.4. YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä tehdään opettajien, koulunkäyntiavustajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Koulun sisäinen yhteistyö tarkoittaa tietoista ja tavoitteellista yhteisöllisyyden kehittämistä, joka koskee kaikkia kouluyhteisön jäseniä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Yhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat kouluyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukeminen, me-hengen rakentaminen vaikutusmahdollisuudet itseä koskevissa asioissa sovituissa rajoissa yhteisten sopimusten tekeminen ja niiden toteuttamiseen sitoutuminen henkilöstö- ja oppilasryhmien tietoinen ja suunnitelmallinen kehittäminen myönteisten vuorovaikutussuhteiden luominen, ohjaaminen ja ylläpitäminen oikeus ja velvollisuus luottamuksellisesti sellaisten tietojen vaihtoon, joka opetuksen järjestämisen kannalta on välttämätöntä Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu kantaa päävastuun lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsen opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Oppilaan oppimista ja kasvua tukee parhaiten rakentava yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kodin ja koulun välillä tulee olla tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus, joka perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Sen ylläpitämisestä on kaikilla osapuolilla yhteinen vastuu. Kumppanuuden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi koulun tulee tarjota huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja ja osallistumismahdollisuuksia sekä huolehtia avoimesta tiedonkulusta kodin ja koulu välillä. Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana sekä annetaan vanhemmille mahdollisuus osallistua lapsensa koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vanhemmilla on oikeus osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön erityisesti kasvatustavoitteita määriteltäessä tutustua lapsensa opettajiin sekä saada tietoa lukuvuoden koulutyöstä ja sen tavoitteista henkilökohtaiseen tapaamiseen vuosittain luokanopettajan /luokanvalvojan kanssa 19

20 saada aina halutessaan tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja opinnoissa edistymisestä saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään Vanhemmat tukevat parhaiten lapsensa koulunkäyntiä suhtautumalla kannustavasti ja rohkaisevasti lapsen koulutyöhön sitoutumalla yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan tai luokanvalvojaan myös vaikeissa asioissa Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa lasta koskevissa asioissa. Tiedot lapsen kotioloista ovat salassapitosäännösten piirissä. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan kodin ja koulun välisen yhteistyön ja yhteydenpidon pelisäännöt ja toimintamuodot. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi koulun vanhempainyhdistykset luokkakohtaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainillat henkilökohtaiset tapaamiset opettajan kanssa tiedotteet, reissuvihot, sähköposti ja puhelin kotisivut ja tiedotuslehdet koulun juhlat ja tapahtumat yhteiset leirikoulut ja tutustumisretket Yhteistyö esiopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Perusopetuksen ja esiopetuksen yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja arvioinnin avulla kehittämään riippumatta siitä, minkä hallintokunnan alaisuudessa esiopetusta kunnassa annetaan. Yhteistyötä tehdään läpi lukuvuoden, mutta erityisesti painotetaan oppilaan siirtymävaiheen tukemista esiopetusvuoden keväällä. Yhteistyön muotoja ovat opettajien väliset keskustelut opetuksen järjestämisestä sekä yksittäisiin oppilaisiin liittyvistä kysymyksistä tiedonkulun varmistaminen, aktiivinen tiedottaminen opettajien sekä oppilasryhmien tutustumiskäynnit ja vierailut opettajien vierailut esiopetuksen vanhempainilloissa yhteiset retket ja tapahtumat esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle järjestettävät yhteiset koulutustilaisuudet Koulut määrittelevät omissa opetussuunnitelmissaan toimintatavat ja käytänteet esiopetusyhteistyön järjestämiseen ja kehittämiseen. 20

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

SeutuOPS Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

SeutuOPS Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 SeutuOPS 2011 Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Luvut 1, 2, 3, 4, 5 ja 8 Nämä korvaavat SeutuOPS 2004:stä luvut 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 10 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1. Opetussuunnitelmien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. KOULUKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET...4 2. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...4 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...5 3.1. ARVOT

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako Outi Rinne 16.3.2016 Perusopetuksen ohjausjärjestelmä (1.1) Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot