HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HERAJÄRVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1. KOULUKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN Työtavat OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö esiopetuksen kanssa Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Muu opetusta tukeva yhteistyö Tiedonkulun pelisäännöt AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA Yleiset periaatteet Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuksen tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan keskeiset tavoitteet eri vuosiluokilla TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI OPISKELUN YLEINEN TUKI OPPIMISSUUNNITELMA OPPIMISEN TUKENA TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Ohjaustoiminnan tavoitteet Ohjauksen muodot Ohjaustoiminnan toteuttamisen periaatteet

2 Ohjauksen painopisteet ja siirtymävaiheen tuki opintopolun eri vaiheissa PERUSOPETUKSEN LISÄOPETUS (10 -LUOKKA) TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN OPPILASHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN OPPILASHUOLLON TAVOITTEET JA TARKOITUS OPPILASHUOLTO ERI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖNÄ OPPILASHUOLTORYHMÄ KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN PALVELUT HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Käyttäytyminen ja työrauha Poissaolot Epäsosiaalinen käyttäytyminen Päihteet ja tupakka Psyykkiset ongelmat KOULUTERVEYDENHUOLTO KOULUKULJETUKSET KOULURUOKAILU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT JA KÄYTÄNTEET OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMISESSÄ OSA-AIKAISEN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITELMAN (HOJKS) LAATIMISEN PERIAATTEET ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUS JA ARVIOINTI OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIAINEISSA ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VIERAAT KIELET Kielten opiskelun yleisiä periaatteita Aihekokonaisuudet kielten opetuksessa Englanti A1 kielenä Saksa A2 kielenä MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (LUOKAT 1-4) BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA MUSIIKKI

3 9.16. KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA VALINNAISET AINEET VALINNAINEN LUONNONTIETO (FY, KE, BG, GE) OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET KOULUTYÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT MUUT KOULUKOHTAISET SUUNNITELMAT LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Tuntijako Koulunkäyntiavustajan toimenkuva Kriisitoimintamalli Saarijärven kouluille Kouluterveydenhuollon toimintaohje Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Todistusmallit Vuosikello Retkiohjeistus Lisäopetus ja sen perusteet Ajokorttikoulu Liitteet 1 11 ovat nähtävissä koulumme kansliassa. 3

4 1. KOULUKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi, tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi. Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuu meille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämme ja toiminnastamme - Peter Drucker Herajärven koulun opetussuunnitelma on tehty täydentämällä ja tarkentamalla Saarijärven seutukunnan vuonna 2004 hyväksyttyä SeutuOps:aa. Koulukohtaiset osiot on tehty opettajakunnan yhteistyönä ja osittain koulun muun henkilöstön ja vanhempien kanssa. Luontevissa kohdissa opetussuunnitelma on yhteydessä Saarijärven kaupungin ja koulun omaan tavoitekorttiin. Lukuvuosittain tarkennetaan kuhunkin lukuvuoteen liittyviä painotusalueita ja ajankohtaisuuksia perusopetusasetuksen 9 :n mukaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittaisessa suunnitelmassa, josta tässä OPS:ssa käytetään nimitystä vuosisuunnitelma. Koulukohtaiset lisäykset ja tarkennukset on tehty lihavoidulla ja kursivoidulla tekstillä. 2. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opetussuunnitelman laatiminen on koulun kehittämisen ydintehtävä, sillä opetus ja kasvatus kouluissa toteutetaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa kuvataan koulun opetus- ja kasvatustavoitteet sekä keinot, joilla niihin pyritään. Opetuksen järjestäjä vahvistaa koulukohtaisen opetussuunnitelman, jonka toteutumisesta vastaa koulun rehtori. Opettaja toteuttaa ja noudattaa opetuksen järjestämän vahvistamaa opetussuunnitelmaa päivittäisessä työssään. Koulun opetussuunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa koulun rehtori tai johtajaopettaja. Koulukohtaisen opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. Koulun lukuvuosittaista koulutyön järjestämistä koskeva suunnitelma perustuu koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 4

5 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1. ARVOT KOULUTYÖN PERUSTANA Opetuksen ja kasvatuksen kansalliset arvot Arvot luovat perustan sekä kansallisille että paikallisesti täsmentyville opetus- ja kasvatustavoitteille. Arvot määrittelevät sen, mikä on hyvää, arvokasta ja tavoiteltavaa. Yhteisten arvojen ympärille syntyy yhteisö. Kouluyhteisön arvot ovat samansuuntainen käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Arvot kuvaavat käsitystämme siitä, mitä on hyvä elämä. Kaikille yhteinen, kansallinen opetuksen arvopohja on määritelty perusopetuslaissa ja - asetuksessa, valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001, pykälät 2 4) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusopetuksen arvopohjan muodostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuus sekä ihmisen arvostava suhde luontoon ja sen säilyttämiseen. Näiden arvojen toteutumista yhteiskunnassa vahvistetaan edistämällä perusopetuksessa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista Opetuksen ja kasvatuksen arvot koulun opetussuunnitelmassa Kansallisten arvojen lisäksi koulun toiminta perustuu koulutuksen järjestäjän eli kaupungin määrittelemiin arvoihin sekä kaupungin tulevaisuuden tavoitteisiin ja tahtotilaan. Arvot ovat kivijalka, jolle kaikki koulussa tapahtuva toiminta rakentuu. Arvojen toteutuminen ja kaikkien kouluyhteisön toimijoiden sitoutuminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin näkyy koulun eettisenä laatuna ja toiminnan ennakoitavuutena. Arvoille rakentuu johdonmukainen, ristiriidaton ja ehjä toimintakulttuuri, jossa lapsen ja nuoren on hyvä oppia ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opetuksen perustana olevat arvot on tarkennettu laajan keskustelun pohjalta siten, että ne välittyvät opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja opetusmenetelmiin päivittäisessä koulutyössä. 5

6 Koulumme opetussuunnitelmassa arvot konkretisoituvat toimintoina ja valintoina jokapäiväisessä toiminnassa seuraavasti: Arvo Mitä se on Miten toteutamme Vastuullisuus Turvallisuus Oikeudenmukaisuus Sitoudumme suunniteltujen asioiden toteuttamiseen. Osoitamme vastuullisuutta käyttäytymällä hyvin. Arvostamme luontoa ja sen säilyttämistä. Koulumme on turvallinen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kohtelemme oppilaita tasa-arvoisesti. Annamme kaikille yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen. pidämme huolta sovituista asioista opastamme oppilaita vastuullisuuteen sekä oppimisessaan että käyttäytymisessään huolehdimme ympäristöstämme ohjaamme oppilaita vastuulliseen kuluttamiseen arvostamme ja tuemme toisiamme uskallamme tuoda oman näkemyksemme esiin teemme tarvittavat riskikartoitukset meillä on eri tilanteisiin toimintaohjeet sekä niiden vaatima koulutus ja käytännön harjoittelu pidämme järjestyssäännöt ajan tasalla, kaikkien tiedossa ja noudatamme niitä tiedotamme avoimesti ja säännöllisesti huomioimme opetuksessa oppilaiden yksilölliset ominaisuudet kannustamme oppilaita myönteisten yksilöllisten ominaisuuksien kehittämiseen 6

7 3.2. PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot (Perusopetuslaki 628/1998, 2). Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Koulu ohjaa lapsen ja nuoren oppimista ja henkilökohtaista kasvua asetettujen tavoitteiden suunnassa. Valtioneuvosto on määritellyt tuntijaon ja perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet (asetus 1435/2001, 2-4). Koulumme tuntijako LIITE 2. Koulun ydintehtävä Saarijärvellä on herättää kiinnostus ja antaa välineitä monipuoliseen oppimiseen terveeltä arvopohjalta. Oppiminen ja kasvaminen tapahtuu kodin ja koulun jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jossa molemmat tukevat toisiaan. Erityisesti kasvatustavoitteiden määrittelyssä vanhempien osallistuminen on tärkeää. Koulumme opetussuunnitelmaan kirjatut opetus- ja kasvatustavoitteet sisältävät mm. seuraavia asioita: - monipuoliset perustiedot ja -taidot - kiinnostus elinikäiseen oppimiseen - kotiseudun arvostaminen ja alueellinen identiteetti - yrittäjyys ja yrittävä elämänasenne - työn arvostaminen - vuorovaikutus ja kumppanuudet - osallisuuden edistäminen kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa - henkinen hyvinvointi ja terve itsetunto 3.3. PERUSOPETUKSEN RAKENNE JA OPINNOISSA ETENEMINEN Perusopetus pyrkii rakentamaan jokaiselle yksittäiselle oppijalle saumattoman koulutuksen jatkumon aina varhaiskasvatuksesta nuorisoasteen opintoihin saakka. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri koulumuotojen välillä sekä oppilaan ohjausta koulutuksen siirtymävaiheissa. Perusopetus pohjautuu kunnassa esiopetuksen suunnitelmiin ja niiden toteutumiseen. Saarijärvellä esiopetuksesta vastaa sosiaalitoimi. Oppiaineiden sisällöt ja tavoitteet sekä osaamisen kuvaus on rakennettu vuosiluokittain eteneväksi kokonaisuudeksi. Perusopetus järjestetään joko luokka- tai yhdysluokkaopetuksena. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat oppilaan yksilöllistä kehittymistä luokkayhteisössä oppilaan ikä- ja kehityskauden sekä opetusryhmien kokoa määrittelevät säädökset huomioon ottaen. 7

8 4. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Herajärven koulun toimintakulttuurin lähtökohtana ovat koulun arvot ja toiminta-ajatus. Koulun tavoitteena on antaa mahdollisimman monipuolista ja tasokasta yleisopetusta jokaiselle oppilaalle. Koulun kasvatustyössä yhteistyö opettajien, koulunkäyntiavustajien, muun henkilökunnan ja oppilaan huoltajien kanssa on tärkeää. Koulun toiminta-ajatus Opettaja Huoltajat Oppilaalla on päivittäin oikeus opetukseen. Koulun oppimiskäsitys korostaa oppilaan keskeistä asemaa oppimistapahtumassa. Hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opettaja suunnittelee ja ylläpitää oppimistilannetta yhteistyössä oppilaitten kanssa. Opettaja valitsee kuhunkin tilanteeseen sekä itselleen että oppilaalle sopivat toimintatavat. Huoltajat huolehtivat lastensa koulunkäynnistä. Huoltajilla on oikeus osallistua opetuksen seuraamiseen ja lastaan koskevien ratkaisujen tekoon. Ympäröivä yhteisö Koulu tekee yhteistyötä eri yhteistyötahojen kuten seurakuntien, urheiluseurojen, kerhojen, yritysten ja kaupungin eri hallintoalojen kanssa. Painotamme perustaitojen; lukemisen, kirjoittamisen ja laskemaan oppimaan oppimista. Työsuunnitelmassa määritellään vuosittaiset painopistealueet sekä koulun mukanaolo esim. kunnallisissa tai valtakunnallisissa projekteissa. Koulun toimintakulttuurin tavoitteena on edistää ja tukea johdonmukaisesti koulun kasvatus- ja opetustyötä. Koulumme toimintakulttuurissa tuetaan sellaisia käytänteitä, jotka auttavat avoimen, joustavan ja suvaitsevan ilmapiirin muodostumista. Koulussa toimitaan siten, että oppilas voi turvallisesti ja ohjatusti opetella vastuunottamista ja kantamista sekä elämässä tarvittavia taitoja. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Koulussa voi myös turvallisesti epäonnistua. Kouluyhteisön vuorovaikutukseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Hyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä ovat mm. hyvät tavat ja toisia kunnioittava käyttäytyminen. Tavoitteena on luoda myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymiselle otolliset olosuhteet. Herajärven koulu on perusopetusta antava koulu 1-6 luokille. Lisäksi erityisopetusta annetaan yleisopetuksen tukimuotona sekä luokkamuotoisesti että osa-aikaisesti luokille

9 ARVOT PAINOTUKSET OMALEIMAISUUS Käyttäytymis- ja järjestyssäännöt Käyttäytymismallit TOIMINTA- PERIAATTEET AIHEKOKONAISUUDET Oppimiskäsitys OPETTAMISEN NÄKEMYS KOULUN TOIMINTAKULTTUURI KOULUN VUOROVAIKUTUS- SUHTEET Tieto- & viestintä tekniikka Fyysinen ympäristö Oppimisympäristöt Sosiaalinen & psyykkinen ympäristö Sisäinen yhteistyö Ihmiskäsitys Tiedonkäsitys Koulun ulkopuolinen yhteistyö ja kumppanuudet KUVIO 2. Koulun toimintakulttuurin osa-alueet 4.2. OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSNÄKEMYKSEEN Perusopetus pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, joka luottaa ihmisen pyrkimykseen hyvään ja oikeaan sekä kykyyn ja haluun tehdä valintoja. Arvot ja oppimiskäsitys kulkevat opetuksessa käsi kädessä. Oppiaineiden opetus kouluissa on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Oppiminen ymmärretään yksilöllisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Oppiminen on tiedon järjestämistä ja prosessointia oppijan mielessä. Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Yksilöllisyys koulun arjessa tarkoittaa erilaisten oppimistyylien olemassaolon tunnustamista ja oppilaan omimman oppimistavan löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisöllisyys toteutuu vertaisryhmissä, monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa oppilaalla on ohjatusti mahdollisuus arvioida ja suunnata oppimistaan asetettujen tavoitteiden suunnassa. Avaimia oppimiseen ovat tavoitteellisuus ja päämääräsuuntautuneisuus oppilaan yksilöllinen tietorakenne ja hänen oma osallisuutensa tietojen ja taitojen rakennusprosessissa oppilaan aktiivisuus opettajan ohjauksessa 9

10 koulun vuorovaikutussuhteet ja niiden ohjaaminen vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen, missä vertaisryhmissä tapahtuva vuorovaikutus ja tiedon jäsentely tukee oppijan omaa oppimisprosessia tilannesidonnaisuus Opintopolun jatkuvuuden varmistamiseksi koululla on oltava yhteinen näkemys oppimisesta ja oppimaan saattamisesta. Keskeistä opetuksen järjestämisessä on opettajan ja oppilaan roolien ja aseman määritteleminen oppimistilanteissa. Oppimiskäsityksen valossa opettajan tehtävä on mahdollistaa ja ohjata oppimista opettamalla opiskelun taitoja valitsemalla opiskelumateriaalia järjestämällä oppimistilanteet ja oppimisympäristöt oppijan aktiivisuutta tukeviksi herättämällä kiinnostusta ja ylläpitämällä motivaatiota tukemalla ja kannustamalla oppijaa oikea-aikaisesti arvioimalla jatkuvasti oppijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ohjaamalla oppijaa itsearviointiin Oppimiskäsitys, tiedonkäsitys ja ihmiskäsitys peilautuvat opetusnäkemyksenä osaksi koulun päivittäistä toimintaa. Oppilaan kannalta merkittävää on, että periaatteet opetuksen järjestämisessä ja työtapojen valinnassa tukevat johdonmukaisesti oppimisprosessia koko opintopolun ajan. Opetuksella ja kasvatuksella pyritään samoihin yhteisiin päämääriin tunnistaen ja tunnustaen niin oppilaiden erilaisuus kuin yksilölliset valmiudet oppijoina. ta kannustetaan ja ohjataan löytämään ja kehittämään omaa oppimisen strategiaansa. TYÖTAVAT OPETUSMENETELMÄT OPETUSNÄKEMYS OPPIMISKÄSITYS IHMISKÄSITYS TIEDONKÄSITYS KUVIO 3. Oppimiskäsityksestä opetusnäkemykseen 10

11 Työtavat Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät työtavat. Työtapojen valinnassa huomioidaan oppilaan ikä ja kehityskausi sekä aikaisemmin opitut työskentelytaidot. Perustaitojen karttuessa voidaan käyttää entistä vaativampia työtapoja. Opetuksessa käytetään sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista tukevia työtapoja monipuolisesti ja vaihtelevasti tutustuttaen oppilaita myös heille vieraisiin toimintamalleihin. Työtavat valitaan niin, että ne herättävät kiinnostusta oppimiseen, tukevat oppilaan oppimismotivaatiota ja kehittävät oppimisen taitoja. Oppimisen taitoja ovat mekaaninen, ymmärtävä, tulkitseva, kriittinen ja luova lukutaito verbaalinen ajattelu kielellinen ja matemaattinen päättely taito käsitellä tietoa kyky tehdä yleistyksiä ongelmaratkaisutaito tietojen ja taitojen soveltaminen uusissa tilanteissa vuorovaikutustaidot itseohjautuvuus ja itsenäisen työskentelyn taidot tunneäly Työtapojen valinnassa otetaan lisäksi huomioon erilaiset oppimistyylit, oppilaiden yksilölliset kehityserot sekä opetusryhmän koostumuksesta johtuvat mahdolliset erityispiirteet. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinnalla tuetaan tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon edistämistä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ja ylläpitävät motivaatiota ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä antaa ja saada palautetta 4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISEN TUKENA Oppiminen on yksilön ja ympäristön vastavuoroinen suhde, jossa oppimisen laatuun vaikuttavat paitsi yksilölliset ominaisuudet, myös ympäristötekijät ja tilanteet. Oppimisympäristöjä rakentamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti oppilaan terveyteen, kasvuun ja oppimiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta huomioiden oppilaan ikä ja 11

12 kehitystarpeet. Pyrkimyksenä on luoda koulun päivittäisistä oppimisympäristöistä sellaisia, että ne mahdollistavat tavoitteiden mukaisen toiminnan ja oppimisen turvallisesti niin oppitunneilla kuin oppituntien ulkopuolisessakin koulun toiminnassa. Turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa, että koulu on turvallinen työskentelypaikka ja jokaisella on työrauha. Kaupunki koulutuspalveluiden ylläpitäjä huolehtii siitä, että koulu täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset. Oppimisympäristöt on rakennettu niin, että ne tukevat oppilaan kasvua ja oppimista ovat virikkeellisiä ja viihtyisiä huomioivat erilaiset oppimis- ja työskentelytavat tukevat oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja aktiivisuutta ovat vuorovaikutteisia, avoimia, rohkaisevia ja kiireettömiä ovat ajanmukaisia ja turvallisia Oman koulun lisäksi oppimisympäristönä toimivat kaikki ne kohteet ja järjestelyt, joilla toteutetaan oppilaiden opinto-ohjelmaa. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu myös vahvistuva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö aina alimmilta vuosiluokilta lähtien. Tämä yhdessä paikallisten kirjasto- ja tietopalveluiden kanssa mahdollistavat jopa kansainväliset oppimisympäristöt ja yhteistyöverkostot. Näiden hyödyntäminen oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää, sillä näin voidaan vahvistaa oppijan tiedonhallintataitoja ja tutkivaa työotetta, jolla on merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Koulun opetussuunnitelmassa tai siihen perustuvassa vuosittaisessa koulutyön järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin kohteet, joissa opetusta annetaan. Oman kunnan ulkopuolelle suuntautuvista tai yön yli kestävistä opintoretkistä tai leirikouluista tehdään erillinen suunnitelma, joka toteutuakseen edellyttää koulutuksen järjestäjän hyväksymisen YHTEISTYÖ KOULUN TOIMINNAN TUKENA Koulu sisäinen yhteistyö Päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä tehdään rehtorin, opettajien, koulunkäyntiavustajien, muun henkilökunnan sekä oppilaiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Koulun sisäinen yhteistyö tarkoittaa tietoista ja tavoitteellista yhteisöllisyyden kehittämistä, joka koskee kaikkia kouluyhteisön jäseniä, niin lapsia kuin aikuisiakin. Yhteistyön keskeisiä osa-alueita ovat kouluyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukeminen, me-hengen rakentaminen vaikutusmahdollisuudet itseä koskevissa asioissa sovituissa rajoissa yhteisten sopimusten tekeminen ja niiden toteuttamiseen sitoutuminen henkilöstö- ja oppilasryhmien tietoinen ja suunnitelmallinen kehittäminen myönteisten vuorovaikutussuhteiden luominen, ohjaaminen ja ylläpitäminen 12

13 oikeus ja velvollisuus luottamuksellisesti luovuttaa sellaisia tietoja, jotka opetuksen järjestämisen kannalta ovat välttämättömiä Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun välinen yhteydenpito on olennainen osa oppilaan koulunkäyntiä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu kantaa päävastuun lapsen opetuksesta. Vanhempien tehtävä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsen opiskelun tukemiseen. Koulu vastaa lapsen kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Oppilaan oppimista ja kasvua tukee parhaiten rakentava yhteistyö kodin ja koulun välillä. Jatkuvaan vuorovaikutukseen perustuva, tasa-arvoinen kasvatuskumppanuus rakentuu parhaiten siten, että molemmat osapuolet kantavat siitä yhteisen vastuun. Koulussa pyrimme huolehtimaan avoimesta tiedonkulusta kodin ja koulun välillä ja tarjoamaan huoltajille monipuolisia yhteistoiminnan muotoja ja osallistumismahdollisuuksia. Koulussamme kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana sekä annetaan vanhemmille mahdollisuus osallistua lapsensa koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Vanhemmilla on oikeus osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön erityisesti kasvatustavoitteita määriteltäessä tutustua lapsensa opettajiin sekä saada tietoa lukuvuoden koulutyöstä ja sen tavoitteista henkilökohtaiseen tapaamiseen vuosittain luokanopettajan /luokanvalvojan kanssa saada aina halutessaan tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja opinnoissa edistymisestä saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään Vanhemmat tukevat parhaiten lapsensa koulunkäyntiä suhtautumalla kannustavasti ja rohkaisevasti lapsen koulutyöhön sitoutumalla yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pitämällä yhteyttä lapsen opettajaan myös vaikeissa asioissa Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa lasta koskevissa asioissa. Tiedot lapsen kotioloista ovat salassapitosäännösten piirissä. Päivittäinen yhteistyö kodin ja koulun välillä hoituu reissuvihkon, sähköpostin, puhelimen ja tiedotteiden välityksellä. Vanhempainiltoja järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa. Henkilökohtaiset tapaamiset järjestetään aina silloin, kun opettaja on saanut opetettavakseen uuden luokan. Muulloin tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. 13

14 Koulussamme järjestetään teemapäiviä ja viikkoja, jotka vahvistetaan vuosittaisessa vuosisuunnitelmassa. Joulu- ja kevätjuhlat ovat myös em. tapahtumien lisäksi tärkeä osa kodin ja kodin välistä yhteistyötä. Koulumme kotisivuihin voi tutustua osoitteessa: Yhteistyö esiopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus sekä kasvatuksellisesti että opetuksellisesti. Perusopetuksen ja esiopetuksen yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja arvioinnin avulla kehittämään riippumatta siitä, minkä hallintokunnan alaisuudessa esiopetusta kunnassa annetaan. Yhteistyötä tehdään läpi lukuvuoden, mutta erityisesti painotetaan oppilaan siirtymävaiheen tukemista esiopetusvuoden keväällä. Yhteistyön muotoja ovat opettajien väliset keskustelut opetuksen järjestämisestä sekä yksittäisiin oppilaisiin liittyvistä kysymyksistä tiedonkulun varmistaminen, aktiivinen tiedottaminen opettajien sekä oppilasryhmien tutustumiskäynnit ja vierailut opettajien vierailut esiopetuksen vanhempainilloissa yhteiset retket ja tapahtumat esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle järjestettävät yhteiset koulutustilaisuudet Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä kehitetään ja tehdään pitkin lukuvuotta, mutta erityisesti painotetaan oppilaan siirtymävaiheen tukemista esiopetuksen keväällä. Eskarista kouluun vuosikello rytmittää esi- ja alkuopettajien sekä perheneuvolan yhteistyötä. Vuosittain valitaan esi- ja alkuopetuksen vastuuhenkilö, joka toimii tapaamisten koollekutsujana. Vuosikello on opetussuunnitelman liitteenä (liite 8). Koulukuraattori kokoaa keväällä tiedot koulutulokkaista esiopetuksen opettajilta ja toimittaa ne rehtorille luokkien muodostamista varten. Esi- ja alkuopettajien neuvottelut järjestetään toukokuussa. Jos alkuopettajaa ei tiedetä vielä silloin, tapaamiset järjestetään syyskuun puoliväliin mennessä. Yhdyshenkilönä ja kokoonkutsujana toimii koulukuraattori. Neuvotteluun osallistuu myös erityisopettaja. Maalis-huhtikuussa järjestetään koulutulokkaille kouluun tutustumispäivä. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vielä erillisiä tutustumiskäyntejä ja vierailuja kouluun. Näistä vierailuista huolehtivat sen hetkisten ensimmäisten luokkien opettajat. Erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtyminen esiopetuksesta kouluun huolehditaan moniammatillisena yhteistyönä yhteistyössä vanhempien kanssa. Saarijärvellä esiopetus toimii sosiaalitoimen alaisuudessa. 14

15 Koulumme osallistuu yhteistilaisuuksiin ja toimintaan esiopetuksen kanssa, olipa järjestäjänä kaupungin keskushallinto, sivistystoimi tai sosiaalitoimi Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Kaikki koulun toiminnat tulee rakentaa niin, että ne tukevat johdonmukaisesti lapsen ja nuoren kasvua. Kasvatusta ja opetusta tarkastellaan laajasti eri toimijoiden yhteistyönä. Opettajien väliseen yhteistyöhön ja opetuksen järjestämiseksi välttämättömän tiedon siirtoon kiinnitetään huomiota aina opetuksen siirtymä- ja nivelvaiheissa. Tällaisia ovat esimerkiksi opetusryhmän, opettajan, koulumuodon tai koulun vaihtuminen. Koulujen välistä yhteistyötä tuleekin suunnitella niissä kohdin perusopetusta, joissa oppilaat siirtyvät koulusta toiseen. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua uuteen kouluunsa etukäteen sekä yhdessä huoltajien kanssa saada tietoa koulun toimintakulttuurista ja opetuksen sisällöistä. Oppilaan siirtyminen erityisopetukseen edellyttää aina avointa ja luottamuksellista tiedonvaihtoa kaikista niistä asioista, jotka oppilaan opetuksen järjestämiseksi ovat tarpeellisia. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilashuollon moniammatilliseen yhteistyöhön koulun oppilashuoltosuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoita käytetään aina tarvittaessa oppilaan kasvun tukena. Koulujen välistä yhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Siirtymävaiheesta tarkemmin luvussa Muu opetusta tukeva yhteistyö Koulun yhteydet ympäröivään yhteisöön ja monipuolinen yhteistyö sen toimijoiden kanssa on koulun vahvuus. Koulun toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä voidaan monipuolistaa yhteistyöllä kunnan kulttuuri-, ympäristö-, nuoriso- ja vapaa-ajanpalveluiden, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Koulun kumppanuutta paikallisen elinkeino- ja yrityselämän kanssa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään vahvistamaan. Tavoitteena työelämän nopeasti muuttuessa on kiinnittää työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot elävään työelämään jo perusopetuksessa. Näin voidaan vahvistaa lapsen kasvua osallisuuteen yhteiskunnassa ja työelämässä. Tutustuminen paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään kuvataan opetussuunnitelmassa erikseen (luku 5.5.) Tietoverkkojen kautta kumppanuudet voivat omaa kuntaa laajemmin toteutua alueellisina, valtakunnallisina jopa kansainvälisinä yhteistyöverkostoina. 15

16 Tiedonkulun pelisäännöt Koulun toiminta perustuu avoimeen tiedonkulkuun, jossa johtava periaate on lapsen etu. Pääsääntö on, että oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämätön tieto voidaan siirtää saman opetuksen järjestäjän ylläpitämässä koulussa viranhaltijalta toiselle, myös oman kunnan peruskoulusta toiseen. Huoltajan suostumuksella oppilasta koskevat tiedot voidaan luovuttaa myös oman opetustoimen ulkopuolelle (sosiaalitoimesta opetustoimeen, toiseen kuntaan, perusasteelta toiselle asteelle jne.). Oppilaitoksessa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole erikseen rajoitettu. Salassapidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, etteivät ne joudu sellaisiin käsiin, joilla ei ole oikeutta kyseisiin tietoihin. Salassapitovelvollisuus on voimassa myös oppilaitoksen sisällä. ta koskevia salassa pidettäviä tietoja voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka niitä tehtäviä hoitaessaan tarvitsevat. Tällaisia tietoja ei myöskään saa luvattomasti, ilman huoltajan suostumusta, sivullisille ilmaista. Ehdoton salassapito opetustoimessa koskee mm. oppilashuoltoa ja opetuksesta vapauttamista koskevia asiakirjoja, myös oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehtyjä kirjauksia oppilaan koesuorituksia ja niihin kuuluvia arvostelumerkintöjä todistuksia niiltä osin kuin ne sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia (esim. käyttäytymisen sanallinen arviointi) kaikkia tietoja oppilaan terveydentilasta tietoa mahdollisesta sosiaalihuollon asiakassuhteesta Oppilaalla ja tämän huoltajalla/huoltajilla on oikeus tutustua salassa pidettäviin asiakirjoihin. Salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset sisältyvät koululakeihin, joita julkisuuslain (621/1999) säännökset täydentävät. Tietojen käsittelyä ja asiakirjojen säilyttämistä ohjaavat julkisuuslaki ja asetus, arkistolaki (831/1994) sekä muut arkistotoimen toimintaohjeet. Henkilötietojen käsittelystä (tietosuoja) määrätään henkilötietolaissa (523/1999) AIHEKOKONAISUUDET Kaikille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia 16

17 Aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joiden kautta vastataan paitsi tämän hetken myös tulevaisuuden koulutushaasteisiin. Yhteistä kaikille aihekokonaisuuksille on tulevaisuusorientaatio: niiden tavoitteena on valmentaa oppilasta hyvään elämään, jossa hän pystyy tekemään eettisesti kestäviä päätöksiä ja valintoja sekä henkilökohtaisesti että yhteisöllisesti. Aihekokonaisuudet ovat yhteydessä kansallisiin arvoihin sekä opetuksen ja kasvatuksen yleisiin tavoitteisiin. Aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteena on tarkastella ilmiöitä kokonaisuuksina yli oppiainerajojen. Yksittäisiä sisältöalueita enemmän korostetaan perustaitojen oppimista. Opetussuunnitelmaperusteissa annetut tavoitteet ja sisällöt voidaan tulkita ns. päättötavoitteina eli ne tulee saavuttaa koko perusopetuksen aikana. Koulun opetussuunnitelmassa tavoitteita ja sisältöjä täsmennetään ja konkretisoidaan koulun lähtökohdista ottaen huomioon oppilaiden ikä ja kehitysvaihe. Aihekokonaisuuksien tulee välittyä oppiaineiden opetuksessa aineelle luonteenomaisella tavalla. Ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineittain. Aihekokonaisuuksien oppimistuloksia ei arvioida, vaan ne sisältyvät oppiaineiden arvioinnin pohjana oleviin hyvän osaamisen kuvauksiin. Aihekokonaisuuksien tulee näkyä oppiaineiden opetuksen lisäksi myös koulun toimintakulttuurissa, päivittäisessä koulutyössä. Koulukohtaisesti huomioidaan ja opetussuunnitelmassa kuvataan aihekokonaisuuksien toteutuminen koko koulun toiminnan tasolla, myös oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa. Aihekokonaisuudet eheyttävät opetusta ja kasvatusta. Tavoitteena on oppilaan selviytyminen aikuisena. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus toteutuu päivittäin koulun työssä. Oppitunneilla ja välitunneilla toimitaan tavoitteiden suuntaisesti. Koulun päivänavauksia pidetään aihekokonaisuuksien teemoista. Aihekokonaisuusparit toistuvat kolmen vuoden välein ja oppilas opiskelee kaksi kertaa jokaista aihekokonaisuutta luokkien 1-6 aikana. Herajärven koulun tavoitteet ja oppisisällöt koskevat luokkia 1-6. Luokat 7-9 toimivat seutukunnan opetussuunnitelman oppisisältöjen ja päättöarvioinnin tavoitteiden mukaan. Herajärven koulun aihekokonaisuusparien vuorottelu ja painotukset: 1 Turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia 2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito 3 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Aihekokonaisuuksina lisäksi voivat olla myös lukuvuosittain vaihtuvat opetuksen ja kasvatuksen painopistealueet. Tällöin ne täsmennetään koulun opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa. 17

18 Ihmisenä kasvaminen Tavoitteena on luoda koulusta sellainen kasvuympäristö, jossa kaikki koulun käytänteet tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä kohti tervettä aikuisuutta. Ihmisenä kasvaminen on kehittymistä yksilöksi, jolla on vahva ja terve itsetunto ja joka tiedostaa myös osallisuutensa yhteisössä ja omalla toiminnallaan tukee yhteisöllisyyden kehitystä. Ihmisenä kasvaminen on ihmisyydestä ja ihmisyyteen oppimista yhdessä toisten kanssa. Koulun vuorovaikutussuhteilla ja niiden ohjaamisella on tärkeä merkitys tämän aihekokonaisuuden toteutumisessa. Tavoitteet hyvälle käyttäytymiselle, järjestyssäännöt ja käyttäytymisen arviointi tukevat tämän aihekokonaisuuden toteuttamista päivittäisessä koulutyössä. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 IHMISENÄ KASVAMINEN TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. - noudattaa koulun järjestyssääntöjä - arvostaa omaa ja toisen työtä - arvostaa itseään ja luo realistisen minäkuvan - sietää pettymyksiä - oppii kohtaamaan toisen ihmisen: tervehtiminen, empatiakyky - kehittää itseään oppijana - harjoittelee erilaisia oppimistyylejä - osallistuu yhteisen oppimisympäristön hoitoon (siisteys, järjestys) - huolehtii omasta hyvinvoinnistaan: syö terveellisesti, nukkuu tarpeeksi ja ulkoilee riittävästi KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. koulun järjestyssäännöt 18

19 hyvät käytöstavat ja toisen huomioon ottaminen, tervehtiminen, empatia, riitojen sopiminen yhteistyö toisten kanssa oman työskentelyn kehittäminen, seuraaminen, arviointi kouluympäristöstä huolehtiminen koulutehtävien hoitaminen kouluruokailu ulkoilun, liikunnan ja unen merkitys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Koulun tulee antaa lapselle juuret ja siivet alueellinen identiteetti ja elämän eväät. Kulttuurinen osallisuus vahvistaa nuoren halua olla ja elää alueella opintopolkunsa päätteeksi. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi koulun tehtävä on siirtää kansallista ja paikallista kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle. Koulut huomioivat omissa opetussuunnitelmissaan kunnan omaleimaisuuden ja paikallishistorian, painottaen opetuksessa oppilaan oman lähiseudun tuntemusta. Paikallisen ja kansallisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisen ohella koulun tehtävä on kehittää oppilaan valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä oppii näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Kotiseutu - tuntee Saarijärveä - vierailee kotipaikkakunnan kulttuurikohteissa (museot, puistot, muistomerkit yms.) - tutustuu paikallishistoriaan - tuntee suomalaiset juhlapäivät - tuntee suomalaisia merkkihenkilöitä - tuntee Suomen nykytilannetta - tutustuu omiin sukujuuriinsa ja suomalaisuuteen (minä, perhe, sukuni) 19

20 Kansainvälisyys - tuntee Suomen naapurimaat ja Pohjoismaat - tutustuu Suomeen Euroopan osana (EU) - tutkii elämää eri maissa ja kulttuureissa - tietää, mitä on kehitysyhteistyö - seuraa ajankohtaisia tapahtumia maailmalla - tutustuu YK:n toimintaan KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. Kotiseutu - kotipaikkakunta ja sen kulttuurikohteet - suomalaiset juhlapäivät ja suomalaiset merkkihenkilöt - Suomen historiaa ja nykypäivää - oma perhe ja suku - suomalaisuus Kansainvälisyys - Suomen rajanaapurit ja Eurooppa (EU) - elämää muissa maissa: kansainvälisyys, eri tapakulttuurit - kehitysyhteistyö: ihmisoikeudet - tapahtumat maailmalla - suvaitsevaisuus: monikulttuurisuus Viestintä ja mediataito Kaikissa oppiaineissa korostetaan oppijan osallisuutta ja aktiivista roolia järjestämällä hänelle monipuolisesti mahdollisuuksia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Koulussa kiinnitetään huomiota oppilaiden ja oppilasryhmien väliseen vuorovaikutukseen ja sitä pyritään ohjaamaan myös oppituntien ulkopuolella. Koulun aikuiset tarjoavat oppilaille hyviä viestintä- ja keskustelumalleja. Mediakasvatus valmentaa oppilasta paitsi hankkimaan, myös vertailemaan ja valikoimaan tietoa analysoiden ja kriittisesti. Arvot ja etiikka ovat oleellinen osa mediakasvatusta. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 20

21 TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä sekä tiedonhankinnassa ja välittämisessä että erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. - oppii kuuntelemaan toisia, puhumaan ja pyytämään puheenvuoroa - rohkaistuu itseilmaisuun - oppii käyttämään kirjastoa - oppii tulkitsemaan ja vertailemaan kuvia ja mainoksia - vertailee uutisia ja tiedon oikeellisuutta - oppii internetin käyttöä (netiketti) ja tekemään tietoisia valintoja - tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. - keskustelutaidot - kirjaston käyttö - kuvien ja mainosten viestit - uutinen - tiedonhaku internetistä - erilaisia viestintävälineitä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Koulu valmentaa oppilasta elämää varten. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa ja sen toimintamalleja eri toimijoiden näkökulmasta sekä rohkaista oppilasta osallisuuteen ja kehittää osallistumiseen tarvittavia valmiuksia. Työ- ja elinkeinoelämään tutustumista tehdään ensimmäisistä vuosiluokista lähtien suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Koulun tulee kaikessa toiminnassaan tukea oppilaan sisäistä yrittäjyyttä: ohjata omatoimisuuteen, sitoutumiseen, aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen, päämäärätietoisuuteen sekä yhteistyöhön. Sisäinen yrittäjyys ilmenee oppilaan yrittävänä elämänasenteena itseään, ympäristöään ja työtään kohtaan. Ilmiasunsa vahva sisäinen yrittäjyys voi myöhemmin saada myös ulkoisena yrittäjyytenä, yritystoimintana. Siksi koulun tulee 21

22 viimeistään perusopetuksen päättövaiheessa antaa oppilaille perustietoa yrittäjyydestä ammattina. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. - tekee parhaansa - työskentelee sinnikkäästi (sisu) - tekee työnsä valmiiksi - arvioi omaa työskentelyään ja pyrkii kehittämään työskentelyään - toimii vuorollaan luokan järjestäjänä tai muussa vastuutehtävässä - oppii muodostamaan mielipiteen ja perustelemaan sen - tutustuu eri ammatteihin ja vierailee paikkakunnan eri yrityksissä mahdollisuuksien mukaan KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen - keskustelutaidot - koulutehtävät - arviointi oman työskentelyn apuna - vastuutehtävät - lähiympäristön ammatit ja yritykset 22

23 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Yhteinen tulevaisuutemme ja hyvinvointimme edellyttää jatkuvaa ponnistelua kestävän kehityksen puolesta. Tulevaisuuskasvatuksen kautta oppilaille annetaan valmiuksia tehdä itseään ja ympäristöään koskevia valintoja huomioiden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävät ratkaisut. Tärkeänä tavoitteena on paitsi tietojen, myös ymmärryksen ja motivaation lisääminen oppilaan osallisuudesta sekä oman että yhteisen tulevaisuuden rakentajana. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. - huolehtii pulpetin järjestyksestä, luokan tavaroista ja naulakosta - huolehtii koulun yhteisistä tiloista, ei vahingoita paikkoja - osallistuu koulun ympäristön siivoukseen esim. teemapäivänä - opettelee lajittelemaan keräyspaperin - tutustuu kierrätyskeskuksen, kaatopaikan ja jäteveden puhdistamon toimintaan KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. - jätteiden lajittelu, puhdistaminen ja kierrätys - omasta kouluympäristöstä huolehtiminen 23

24 Turvallisuus ja liikenne voi omilla valinnoillaan ratkaisevasti vaikuttaa omaan terveyteensä ja turvallisuuteensa. Koulun tulee antaa oppilaalle mahdollisuus hankkia tietoja, taitoja ja valmiuksia toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja yllättävissäkin tilanteissa turvallisesti. Ikäkaudelle sopivalla tavalla oppilasta opastetaan onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautumiseen omassa elinympäristössään. Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään omat mahdollisuutensa turvallisuuden ylläpitämisessä sekä edistää vastuullisuutta ja turvallisuusmyönteistä asennoitumista. Liikennekasvatuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti turvallisten ja vastuullisten toimintamallien oppimiseen. Liikennekasvatusta annetaan kaikilla vuosiluokilla ja oppilaille pyritään luomaan turvallinen koulumatka yhdessä vanhempien kanssa. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 TURVALLISUUS JA LIIKENNE TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja luokkalainen liikkuu turvallisesti jalankulkijana (säännöt, heijastin) luokkalainen liikkuu turvallisesti pyöräilijänä tutussa ympäristössä (kypärä, kadun ylitys) - ajaa asetusten mukaan kunnossa olevalla polkupyörällä (valot, jarrut) - osallistuu koululla pelastautumisharjoitukseen, poliisin ja palo- ja pelastustoimen oppitunteihin - käyttää asiallisia varusteita mm. liikunnan, käsityön, kotitalouden tunneilla - opettelee ensiavun alkeita - ei kiusaa toisia - edistää yhteistä hyvinvointia KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 24

25 keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. - kulkeminen liikenteessä - liikenneturvallisuus - pelastautumisharjoitukset - ensiavun antaminen - yhteinen hyvinvointi, väkivallattomuus Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittymisestä ja kehittämisestä. Opetuksessa pohditaan teknologian vaikutuksia sekä teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Luku 7.1 TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. - havainnoi teknisiä laitteita ympäristössään - ymmärtää, miten jokin kone toimii - osaa käyttää konetta työnsä apuna, esim. ompelukone, tietokone, video, tv, nauhuri KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja elinkaari 25

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd Kuperkeikka Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 LIITE Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPPILAS ON KAIKEN ALKU Noudatamme Kilterissä valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi

SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9. Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi SeutuOPS 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi 1. painos ISBN 951-96218-4-9 Toimittanut Elise Tarvainen Gummerus Kirjapaino

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot