päihdetyön erikoislehti 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "päihdetyön erikoislehti 3/2011"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 3/2011 Sikiöaikainen alkoholialtistus ja moraalikäsitykset Itseilmaisua kesäkurssilla Tuustaipaleella Lapsi sai äänen verkossa Käyttäjäyhdistys Ruotsissa: Älä omi ääntämme ASIAKASLÄHTÖINEN KUNTOUTUS

2 sisältö 3/ Pääkirjoitus: Lääkettä sosiaalisiin ongelmiin? OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Mikä tekee päihdekuntoutuksesta asiakaslähtöistä? MINNA MATTILA-AALTO Anna luovuuden viedä, et voi kulkea harhaan HENNA LINDGREN Sikiöaikainen alkoholialtistus ja moraalikäsitykset SUSAN ERIKSSON Lapsi sai äänen verkossa JANNE TAKALA Kolumni: Pelottaa JUKKA HEINONEN Työ & tekijä: Tyytyväinen mies AULI SAUKKONEN Tutkittua: Päihdeongelmaisten näkemyksiä raskaana olevien pakkohoidosta TUULI PITKÄNEN & TEEMU KASKELA Striibailua ja tekstailua AULI SAUKKONEN Älä käytä ääntämme AULI SAUKKONEN Keskustelua: Lyhyt vastaus vastineeseen PEKKA SAARNIO Kolumni: Kyllä taksi tietää JUSSI SIMPURA Kirja-arvio: Sosiaaliturvaa uudistamassa JUKKA HEINONEN Kirja-arvio: Pirteä kuvaus kuntoutumisesta PEKKA PAKARINEN Henkireikä: Miten voi rentoutua, jos ei synny sorsaksi? MARKKU SOIKKELI KANNEN KUVA: RODEO/GUALTIERO Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 47. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pirkko Hakkarainen, Pekka Heinälä, Marja Holmila, Ulla Järvi, Olavi Kaukonen, Satu Lipponen, Katriina Pajupuro, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Tuukka Tammi, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, 2 x Painopaikka Esa Print 2011

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus LÄÄKETTÄ SOSIAALISIIN ONGELMIIN? T iimi-lehdessä on käyty kuluneen kevään mittaan tervetullutta keskustelua korvaushoidon vaikuttavuudesta. Keskustelu on koskenut vain yhtä tutkimusta, joten se on keskittynyt ehkä tarpeettoman paljon tutkimusasetelmaan liittyviin kysymyksiin ja ratkaisuihin. Joitakin keskeisiä asioita on jäänyt katveeseen tai ainakin vähälle huomiolle. On hyvä muistaa, että opioidikorvaushoitojen vaikuttavuutta on tutkittu länsimaissa erittäin paljon jo noin 50 vuoden ajan. Kokonaisuutena voidaan todeta, että lääkekorvaushoidot ovat hyvin suunniteltuina ja toteutettuina tuloksellisia, ne säästävät ihmishenkiä ja vähentävät sosiaalisia ongelmia, kuten rikollisuutta joskaan eivät poista niitä. Eri tahoilla tehdystä tutkimuksesta voidaan vetää myös se yleinen johtopäätös, että psykososiaalinen tuki ja apu lievittävät erilaisia sosiaalisia ongelmia ja näin lisäävät korvaushoidon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Erityisen merkittävää on, että hyvin toteutetut korvaushoitojärjestelyt yhdistettynä tehokkaasti organisoituun sosiaaliseen tukeen ja apuun vähentävät sosiaalisia ongelmia myös väestötasolla. Hyvin toteutetun päihdekuntoutuksen yhteiskunnalliset vaikutukset eivät rajoitu vain pieneen ongelmaisten ryhmään. Opioidiriippuvaisia henkilöitä kannattaa siis hoitaa. Yksittäiset tutkimukset tai meta-analyyttiset katsaukset eivät kuitenkaan kerro juuri mitään siitä, mikä voisi olla asiakkaille riittävä ja hyvin toteutettu psykososiaalinen tuki. Tulisiko se järjestää samassa kontaktissa vai eriytetysti lääkkeen jaon kanssa? Kovin heikosti on saatavissa myös luotettavaa tietoa siitä, miten lääkekorvaushoito toimii henkilöillä, joiden päihdeongelmat johtuvat vain osittain opioidiriippuvuudesta. Suomalaisen huumeidenkäyttäjän monipäihteisyyttä ja -ongelmaisuutta on usein yksittäistapauksissa tai hoito-ohjelman tasolla vaikea ristiriidoitta sijoittaa tähän tuloksellisuustutkimuksen kenttään. Tutkimus kertoo aina menneestä ajasta ja jollakin tavoin vakioidusta tilanteesta. Tilanne näyttää vaikeammin tulkittavalta silloin, kun palvelupolitiikka muuttuu nopeasti. Suomessa korvaushoitokäytännöt vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Tähän tuskastuneena sosiaalija terveysministeriö on päättänyt, että korvaushoidot kuuluvat terveydenhuollon hoitotakuun piiriin. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti lyhentää hoidon jonottamisen enimmäisaikaa. Toimenpiteet tulisi aloittaa kolmen kuukauden kuluessa aikaisemman puolen vuoden sijasta. Nämä sinänsä asiakaslähtöiset ja hyväntahtoiset hallinnolliset päätökset ovat tuottaneet myös ei-toivottuja seurauksia. Opioidiriippuvaisia asiakkaita on kaikista päihdehuollon palveluita tarvitsevista vain murto-osa, mutta kunnan on käytännössä toteutettava ainakin lääkehoidot. Joissakin kaupungeissa tämä on merkinnyt yhtäältä sitä, että korvaushoito on kaventunut pelkäksi lääkkeen jaoksi ja toisaalta sitä, että sosiaalinen päihdetyö on leikkautunut resurssien uusjaon myötä olemattomaksi. Tehokkaan näyttöön perustuvan hoidon priorisointi ja lainkuuliainen toiminta näyttää vallitsevassa kuntatodellisuudessa johtavan helposti erittäin ongelmalliseen päihdepalvelujärjestelmän kokonaiskehitykseen ja paradoksaalista kyllä korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. x Kommentoi: fi/tiimi 3

4 lyhyesti VAK:sta tuli virallisesti VAK Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys ry on nyt myös virallisesti VAK ry. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut yhdistyksen uuden nimen. Kun VAK perustettiin vuonna 1948, nimellä haluttiin korostaa vapaaehtoisuutta aikana, jolloin päihdehuolto oli pääosin valvonta- ja pakkopainotteista. Vuosien kuluessa pitkä nimi lyheni arkikäytössä Vakiksi ja yhdistys päätti virallistaa sen. Vaikka yhdistyksen nimi muuttuu, toiminta ei muutu. Perusajatuksiamme on koko olemassaolomme ajan ollut vapaaehtoisuus, lääkkeettömyys ja yhteisöllisyys, sanoo VAK ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kailio. VAK ry:n uutena toiminnanjohtajana on aloittanut YTT Arja Ruisniemi. Hän jatkaa edelleen myös Kankaanpään A-kodin johtajana. Vertti Kiukas SOSTE:n toiminnanjohtajaksi Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan SOS- TE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu FM Vertti Kiukas. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä erityisavustajan toimesta eduskunnasta. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Elämäntapaliiton toiminnanjohtajana. MediaFinlandian voitto Lasiselle lapsuudelle Lasinen lapsuus -toiminnan uudet julisteet ovat voittaneet MediaFinlandia kilpailun. Siihen osallistuivat kaikki A-lehtien ja Image Kustannuksen printtimedioissa vuonna 2010 julkaistut ilmoitukset. Lasinen lapsuus on koskettava kokonaisuus. Dramaattinen, hyvä kuvitus ei kaipaa tuekseen otsikkoa, mutta pakottaa lukemaan tekstin. Mainok- Alkoholin matkustajatuonti kasvoi THL ja Valvira paheksuvat alkoholielinkeinojärjestöjen tiedottamista. Järjestöjen tiedotteen mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi tammi-huhtikuussa 2011 lähes 10 prosenttia. Tietoja matkustajatuonnista vuodesta 2005 alkaen keränneen TNS Gallupin mukaan matkustajatuonti kasvoi kuitenkin vajaat 7 prosenttia, huomattavat THL ja Valvira. Väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot jatkavat kasvuaan huolimatta monista eroja kaventamaan pyrkivistä hankkeista. Erillisillä hankkeilla on ollut vaikea vähentää kansalaisten välistä eriarvoa, jota viime vuosina harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on samaan aikaan lisännyt. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta katsauksesta Kapeneeko kuilu? Suomessa erityisesti erot Elinkeinojärjestöt katsovat myös, että kasvava matkustajatuonti vie kotimaisen panimoteollisuuden ahtaalle ja siirtää alkoholinkulutusta ravintoloista matkustajatuontiin. Kuitenkin alkoholin anniskelumyynti on tammi-helmikuussa 2011 kasvanut 3,7 prosenttia ja alkoholin vähittäismyynti päivittäistavarakaupoissa 7,4 prosenttia, THL ja Valvira muistuttavat. Terveyserot eivät kavennu hankkein tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Tuulia Rotko ym.: Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa THL, Raportti 8/2011. set herättävät ja pistävät miettimään omaa alkoholin käyttöä. Vaikeaan aiheeseen on hienosti luotu uusi näkökulma, perusteli kilpailun tuomaristo. Lasinen lapsuus -julistesarjan on tehnyt mainostoimisto Euro RSCG Helsinki. Julisteita ideoi luova johtaja Marko Vuorensola ja julistekuvista vastasi AD Joonas Paloheimo. Reilu-merkki järjestöjen palveluntuottajille Järjestöpohjaiset sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajat ovat saaneet uuden edunvalvontafoorumin, Reilu Palvelu ry:n. Yhdistyksen on perustanut 11 valtakunnallista sosiaalija terveysalan palveluja tuottavaa järjestöä. Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa järjestöpohjaisten sotepalveluntuottajien asemaa kuntien kilpailutuksissa ja turbulenteilla markkinoilla ylipäätään. Yhdistys lanseeraa Reilu-palvelumerkin, jolla järjestöpohjaiset toimijat pyrkivät erottautumaan markkinoilla. Merkkiä voi hakea käyttöönsä syksystä alkaen.

5 HUUMETYÖNTEKIJÄT PALKITSIVAT KISKON KLINIKAN Vuodesta 1986 toiminut Kalliolan Kiskon klinikka on saanut tämän vuoden Hepolle kenkää -palkinnon. Palkinto luovutettiin Huumetyöläisten neuvottelupäivillä. Sen myöntävät päiviä järjestävät A- klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Diakoniaopisto ja Kalliolan setlementti. Palkintoperusteluissa nostetaan esiin Kiskon klinikalla tehtävä työ vaikeasti huumeriippuvaisten ihmisten parissa. Klinikalla kehitetty hoitomalli, Kiskon yhteisöhoito, on kyennyt vastaamaan vaikeista ongelmista kärsivien huumeidenkäyttäjien tarpeisiin tarjoten heille päihteettömän ja rikoksettoman elämän työkaluja sekä terapeuttista tukea muutoksen saavuttamiseksi. Perusteluissa huomioidaan myös, kuinka Kiskon Palkitut kiskolaiset kuvassa vasemmalta Mai Peltoniemi, Marja-Liisa Puonti, Aleksi Heinonen, Hannele Rannikko ja Liisa Kallio. Kiskon työryhmän jäsenistä kuvasta puuttuvat Benny Uhlenius, Liisa Suomela ja Miia Vesalainen. klinikka on hyödyntänyt kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea osana huumehoitoa. Kiskon klinikan toiminnan kautta Suomeen on syntynyt kokonainen toipumiskulttuuria kannatteleva hoidon läpikäyneiden toipuvien huumeriippu- AULI SAUKKONEN vaisten yhteisö, eräänlainen kiskolaisten heimo, joka toimii merkittävänä tukipilarina hoidollisesta yhteisöstä yhteiskunnalliseen osallisuuteen siirtyville toipuville käyttäjille, summataan palkinnon perusteluissa. Päivitettyä tietoa alkoholinkäytön sikiövaurioista Kehitysvammaliitto on julkaissut kirjan, jossa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia tarkastellaan lääketieteen, neuropsykologian, yhteiskuntatieteiden ja elämäkerrallisten tarinoiden näkökulmasta. Kirja sisältää päivitettyä tietoa diagnooseista, lasten kuntoutuksesta ja perheiden asemasta. Kirjassa ääneen pääsevät niin asiantuntijat kuin asianosaiset itse: alkoholia raskauden aikana juonut äiti ja alkoholista vaurioitunut nuori. Suvi Vaarla (toim.): Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto Kannabiksen kotikasvatus yleistynyt Noin joka kymmenes suomalainen tuntee henkilökohtaisesti kannabiksen kasvattajan, kertoo THL:n tutkimus. Arviolta suomalaista on joskus kasvattanut kannabista ja aktiivikasvattajiakin on tuhansia. Suomalaiset kotikasvattajat ovat tyypillisesti niin kutsuttuja ideologisia kannabiksen viljelijöitä, joilla sato menee pääosin omaan kulutukseen sekä käyttöön ystävien ja tuttavien kanssa. Tärkeitä kasvatuksen motiiveja ovat saatavuus, laatu ja edullinen hinta. Tutkimuksen tehneet tutkijat arvelevat, että kannabiksen kotimainen viljely haastaa tuonnin ja salakuljetuksen ehkäisemiseen perustuvan huumepolitiikan. Pekka Hakkarainen, Jussi Perälä & Leena Metso: Kukkaa pukkaa kannabiksen kotikasvatus Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2/2011. PÄIHDETIEDOTUSSEMINAARI GÖTEBORGISSA Perinteinen päihdetiedotusseminaari pidetään tänä vuonna Göteborgissa. Ajankohta on Ajankohtaista tietoa päihteistä ja pelaamisesta tarjoavan seminaarin järjestää A-klinikkasäätiö yhteistyökumppaneineen. Se on suunnattu toimittajille, tiedottajille ja tutkijoille. Hakuaika seminaariin päättyy Mahdollisia peruutuspaikkoja voi hakea 5.8. saakka. Lisätietoa seminaarista ja hakulomake:

6 Mikä tekee päihdekuntoutuksesta ASIAKASLÄHTÖISTÄ? Päihdekuntoutuksessa kysymys luottamuksesta on keskeinen. Asiakaslähtöisesti toimivan ammattilaisen pitäisi pysähtyä kuuntelemaan sitä, mihin kukin kuntoutuja voi kokea luottavansa. MINNA MATTILA-AALTO x RODEO/GUALTIERO

7 Asiakaslähtöisyys kuuluu palvelujen kehittämisen avainsanoihin. Asiakkaan näkökulmaa on pyritty saamaan mukaan muun muassa lisäämällä asiakkaan osallistumista palveluprosessien suunnitteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon sekä kehittämällä erilaisia palautekäytäntöjä. Myös ammattilaisten velvoitteita kuulla asiakasta ja tiedottaa asiakkaalle hänen oikeuksistaan palveluihin on vahvistettu. Silti asiakkaat esittävät ankaraa kritiikkiä siitä, miten heidät otetaan huomioon. Vuonna 2009 julkaistu väitöstutkimukseni tarjoaa näkökulmaa asiakaslähtöisyyteen vaikeista päihdeongelmista kuntoutuneiden ihmisten lähtökohdista. Tutkimukseen osallistui raskaan sarjan käyttäjiä, joilla oli takanaan keskimäärin 15 vuoden päihdehistoria ja noin 7 vuotta päihteetöntä elämää. Lisäksi haastattelin kymmeniä maallikkoja ja ammattilaisia. Tutkimushenkilöt olivat nimenneet nämä henkilöiksi, jotka olivat erityisesti tukeneet heidän kuntoutumistaan. Seuraavassa esitän tutkimustuloksiini nojaavia päätelmiä siitä, minkä asioiden varaan päihdekuntoutuksen asiakaslähtöisyyden tulisi perustua. Eräänlai sta asiakaspalautetta tämäkin! Luottamus hajoaa pohjakokemuksessa Päihdehuollossa puhutaan AA-mytologiaan nojaten pohjasta, jota pidetään päihdeongelman ratkeamisen kannalta oleellisena. Pohjan selitetään olevan päihdeongelmaisen omaan olemassaoloon liittyvä syvä voimattomuus, uskonnollinen kriisi ja muutokselle altistava tila. Entisten rappiokäyttäjien kertomuksissa pohjakokemukset liittyvät luottamuksen hajoamiseen. Päihdeongelman syvetessä käyttäjän muita kohtaan kokema luottamus vähenee ja lopulta häviää kokonaan. Ainoa taho, johon päihdeongelmainen kohdistaa luottamustaan viimeiseen asti, on hän itse. Pohjassa käyttäjä kuitenkin havahtuu siihen, että hän ei olekaan oman luottamuksensa arvoinen. Ihmisen hätä on pohjaton. Käyttäjä ryhtyy perkaamaan muistoistaan niitä auttamisyrityksiä, jotka vaikuttavat hänestä edes jotenkin luotettavilta. Hän etsii vastausta kysymykseen, kuka todennäköisimmin voisi täyttää luottamustyhjiön ja helpottaa akuuttia hätää. Käyttäjälle kertyneistä kokemuksista riippuu, mitä tahoja hän pitää riittävän luotettavina ja minkälaisen tuen piiriin hän hakeutuu. Jopa vuosia aiemmin kertyneet kokemukset vaikuttavat siihen, mistä käyttäjä hakee apua. Yksikin päihdeongelmaisessa luottamusta aiemmin herättänyt hoitokontakti voi johtaa siihen, että hän hakeutuu hädässään hoidon piiriin. Siksi ammattilaisen pitäisi panostaa jokaisen asiakkaan jokaiseen kohtaamiseen. Toivottomia tapauksia ei ole. Tälle väitteelle tukea tarjoavat jopa 30 vuotta kestäneestä päihteiden armottomasta sekakäytöstä kuntoutuneet ihmiset. Spontaania toipumista ei ole Jokainen pohjasta pois pyrkivä hakee apua hätäänsä jostakin. Päihdeongelmista toipuminen ei tapahdu koskaan omin päin tai itsestään. Se rakentuu aina jonkinlaisen sosiaalisen tuen varaan. Se, että asiakas on syystä tai toisesta tullut käännytetyksi pois avun piiristä, johon hän on joskus pyrkinyt, vaikuttaa vakavasti siihen, mistä hän kokee voivansa ottaa vastaan apua. Ratkaisevaa on, että päihdeongelmainen löytää sellaisen tahon, johon hän voi itse luottaa. Asiakkaat punnitsevat tarjolla olevia palveluja ja kuntoutusmenetelmiä sen perusteella, voivatko he löytää luotettavia perusteluja niiden toimivuudelle. Pitkään päihdeongelman kanssa painiskelleet ihmiset suhtautuvat esimerkiksi 12 askeleen ohjelmaan varauksella, jos he vakaasti uskovat siihen, että sen oppeja seuraten voi seota. Mielen sairastuminen on kenelle tahansa kova juttu. Varma tapa menettää asiakkaan luottamus on vaatia häntä osallistumaan sellaiseen toimintaan, joka on asiakkaan kokemusten perusteella epäluotettavaa tai peräti vaarantaa hänen kuntoutumismahdollisuutensa. Pakonkaltainen osallistaminen tutkittuun tietoon vetoamalla tai asiakkaan sivistäminen kuntoutumismenetelmien saloista ei auta. Todennäköisemmin se vain voimistaa asiakkaan epäluottamusta päihdehuollon asiantuntemusta kohtaan. Samaistumisen mahdollisuus tärkeää Pitkään jatkuneen päihteidenkäytön katkaisemisen hetkellä käyttäjä on äärimmäisen peloissaan, vaikka kovalla ulkokuorella saatetaan viestiä aivan muuta. Kuten eräs haastattelemani käyttäjä kertoi:... Harvat työntekijätkään tajusi sitä, mikä hätä mulla oli. Nämä ammattilaiset ilman omaa kokemusta ei oikeasti tajua, mitä tämä on. Asiakkaan pelot voivat ammattilaisnäkökulmasta tarkasteltuna vaikuttaa mitättömiltä, asiattomilta ja asiantuntemattomilta. Siitä huolimatta ne on otettava vakavasti ja niihin on paneuduttava kaikella kunni oituksella, sillä ne ovat asiakkaalle totisinta totta ja suuntaavat voimakkaasti hänen toimintaansa. Asiakkaan luottamuksen rakentumisen kannalta elävät esimerkit ovat kullan arvoisia. Erilaisista kuntoutusmenetelmistä hyötyneiden vertaisten tapaaminen on äärimmäisen tärkeää, koska he tarjo avat käsin kosketeltavan esimerkin siitä, että toipuminen on mahdollista. Kuka tahansa viikonlopputissuttelusta toipuva ihminen ei kuitenkaan käy malliksi pitkään ja raskaasti päihteitä käyttäneelle ihmiselle. Kuten urheilussa, kuntoutuksessakin kunkin asiakkaan tulisi päästä

8 Asiakkaan pelot on otettava vakavasti. ottelemaan omassa sarjassaan, josta hän voi löytää toipuvia ihmisiä saavutettavissa olevan tuntuisen etumatkan päästä. Toisaalta asiakkaan pitää löytää myös ryhmä, jossa hän voi itse saada arvostusta osakseen esimerkillisenä etenijänä. Kuntoutumisen käynnistymisen kannalta ratkaisevaa näyttää olevan se, että asiakas pääsee osallistumaan sellaisen ryhmän toimintaan, jossa hänelle syntyy päihteidenkäyttäjän kokemusmaailmassa harvinainen arvokkaaksi, arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemus. Tämä havahduttaa päihdeongelmaisen ja synnyttää halun samaistua ja olla osa juuri tätä porukkaa. Se, mihin kukin on valmis samaistumaan, riippuu jokaisen omasta historiasta ja arvostuksista. Siitä huolimatta, että ihminen on veteraanisarjan rappiokäyttäjä, hän ei välttämättä halua samaistua päihdesairaiden ja addiktien ryhmään ei ainakaan loppuiäkseen. Sääntöjen tuettava kuntoutumisen mielekkyyttä Kuntoutuksen osallistumissäännöt muokataan päihdehuollon käytännöissä. Säännöt perustuvat lähinnä ammatillisiin käsityksiin siitä, mikä on hyväksi päihdeongelmaiselle. Ne muodostavat vahvan tukirakenteen sille, että kaoottisessa tilanteessa elävälle ihmiselle voisi syntyä riittävän vakaat olosuhteet tehdä valintoja sen suhteen, miten elää ja toimia. Ammattilaiset yrittävät yhdessä vertaisten toipujien kanssa tehdä kaikkensa, että asiakkaan raittius säilyy. Asiakkaalle osoitetuilla osallistumisvelvoitteilla pyritään rakentamaan rutiineja ja ihmissuhteita, jotka tukevat toipumista. Kuntoutumisen alun raittiuden rakentamiseen tarkoitetuilla, asiakkaan ulkopuolelta tulevilla säännöillä ei kuitenkaan pötkitä kovin pitkälle. Kun asiakas alkaa luottaa päihteettömyytensä, ulkoa tulevien sääntöjen noudattaminen ei riitä motivoimaan häntä. Koska päihdeongelmaisilla ei ole mitään lähtökohtaista luottamusta sen enempää ammattilaisten asettamiin sääntöihin, heidän kykyynsä auttaa kuin tarjolla oleviin menetelmiin, asiakkaalla ei välttämättä ole erityistä hinkua seurata ammattilaisten antamia ohjeita. Mikäli asiakas suuntautuu päihdehuollon ammatillisten ja vertaissuhteiden ulkopuolelle tai joutuu kuntoutusjärjestelmän pakoista johtuen siirtymään sinne, asiakkaan kyky luottaa nousee uudelleen akuutiksi kysymykseksi. Juuri siksi ammattilaisten on todella pysähdyttävä kuuntelemaan sitä, mihin kukin kuntoutuja voi kokea luottavansa. Ammattilaisen tehtävä on tarjota asiakkaalle mahdollisuuksia ilmaista käsityksensä siitä, mihin hän luottaa ja mitä hän ajattelee itsensä ja muiden kyvystä kantaa kuntoutumiseensa liittyvää vastuuta ilman, että asiakas joutuu näiden asioiden ilmaisemisen seurauksena kuntoutukseen motivoitumattomien, sitoutumattomien tai vastahankaisten listalle. Mikäli näin ei ole, asiakas saattaa yrittää sitkeästi osallistua hänestä mielettömältä tuntuvaan tai jopa toimintaan, jonka kokee uhkaavan kuivilla olemistaan. On syytä muistaa, että jopa aivan perinteiset päihdehuollon menetelmät voivat ylittää jonkun asiakkaan sietokyvyn ja murentaa hänen toimintakykyään. Joku saattaa turhautua täydellisesti niiden parissa. Molemmille heistä syntyy mielekäs syy heittää kirves kaivoon. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus tuoda peliin omia näkemyksiään ja näin jäsentää omia päämääriään. Tällä keinoin kuntoutusta voidaan tietoisesti suunnata sellaiseen toimintaan, jonka asiakas mieltää olevan itselleen hyväksi. Testaamalla asiakkaan käsitysten toimivuutta jatkuvasti käytännössä turvallisissa olosuhteissa voidaan vakuuttua siitä, mikä toimii ja mikä ei. Asiakaslähtöisyys lähtee ammattilaisista Päihdekuntoutuminen on pitkä projekti. Raitistumisen jälkeen asiakas ryhtyy etsimään tapaa olla mukana sellaista, joka sopii hänen omaan ymmärrykseensä. Hän pohtii, kuka ja millainen hän oikeastaan on ja minkälaisten arvostusten varaan hän voi rakentaa kestävää päihteetöntä elämää. Alkaa ankara omanlaisen elämäntavan etsimisen vaihe. Rakentaessaan elämälleen uutta suuntaa ja mieltä asiakas kurottautuu kohti keskivertoisia elämäntyylejä ja samanaikaisesti kamppailee sen puolesta, että hänen raittiutensa säilyy. Mitä äärimmäisempää päihdeongelmainen elämä on ollut ja mitä pitempään sitä on jatkunut, sen vaativampaa ja hitaampaa näiden asioiden kunnollinen ratkaiseminen on. Jotta päihdekuntoutus todella olisi asiakaslähtöistä, ammattilaisten tulisi auttaa asiakkaita muun muassa sen punnitsemisessa, miten hänelle tarjotut tulkinnat päihdeongelmasta ja tavoista ratkaista sitä istuvat asiakkaan omiin tulkintoihin. Tämä edellyttää sitä, että ammattilainen itse tunnistaa omat tulkintansa päihdeongelmasta ja käsityksensä siitä, miten päihdeongelmaa ratkaistaan. x LÄHDE: Minna Mattila-Aalto: Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 81/2009. Minna Mattila-Aalto työskentelee erikoistutkijana Suomen sovittelufoorumi ry:ssä.

9 Kurssilla ohjelmassa oli kuvataideterapeuttista työskentelyä ja erilaisia kädentaitoja. Osallistujat perehtyivät muun muassa huovuttamiseen. Anna luovuuden viedä, et voi kulkea harhaan Taiteesta tukea -kurssilla pohdittiin oman elämän tarinaa, pyrkimyksiä ja tavoitteita. Teksti & kuvat: HENNA LINDGREN x Rentouttavan kuvataideterapian yksilötyöskentelystä ja avoimista ryhmistä oli saatu Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa vuosien saatossa niin hyviä kokemuksia, että ajatus tiiviimmän jakson järjestämisestä alkoi vähitellen muotoutua. Syntyi kolmen päivän Taiteesta tukea -kurssi. Kurssi oli suunnattu päihdeongelmaisille, jotka olivat kiinnostuneita hyödyntämään taiteen ja luovan toiminnan keinoja päihteettömyytensä tueksi ja halusivat tukea omaan jaksamiseensa. Kurssi järjestettiin Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa tietoisesti juhannuksen alusviikolla. Sen jatkoksi osallistujille tarjottiin mahdollisuutta jäädä kuntoutumiskeskukseen vieraaksi viettämään juhannusta. Kaikki kurssilaiset tarttuivat tilaisuuteen. Kurssia markkinoitiin kuntayhtymän alueen sosiaalitoimille ja yhteistyökumppaneille. Kurssille hakeuduttiin A-klinikan tai sosiaalitoimen kautta. Kiinnostus itseilmaisuun ja vaihtoehtoinen tapa käsitellä omaa elämäänsä oli kaikille kurssilaisille vahva motivoija tulla mukaan. Kurssilaisten ryhmäytymisharjoitteeksi olin varannut tarinan, jonka henkilöt kurssilaiset saivat laittaa vastuujärjestykseen. Sen jälkeen ryhmän tuli muodostaa yksimielinen vastuujärjestys tarinan henkilöistä. Järjestystä pohdittiin pitkään lähtökohtana niin tunteet kuin oikeudenmukaisuus. Rentouttava kuvataideterapiatyöskentely alkoi tarinalla auringon voimasta, joka toimi siltana polariteettikuvan tekemiselle. Maalaustyöskentely oli impulsiivista, nopeaa ja fyysistä. Polariteettityöskentelyssä tehdään töitä hyvän ja pahan kanssa ja etsitään toimivia ratkaisuja vastakohtien kautta. Syn-

10 Työskennellessä tekniikka siirtyi taka-alalle ja unohtui. tyneet työt olivat esittävän ja ei-esittävän välimaastossa ja kertoivat yksilön sisäisestä kamppailusta ja pyrkimyksistä. Jokainen aamu alkoi yhteisellä ulkoilulla. Sen aikana käsiteltiin ihmisyyteen liittyviä teemoja idealähteenä Rhonda Byrnen kirja Salaisuus. Ryhmä pohti ihmisyyttä laajalla perspektiivillä. Oli antoisaa ajatella, että kannattaa ajatella, mitä ajattelee. Kädentaitojen harjoitteena ryhmäläiset huovuttivat itselleen voimaesineen. Verkkaisen alun jälkeen työskentely sai vauhtia ja tekemisestä innostuttiin. Sitten suunnistimme Mäntyharjulle Taidekeskus Salmelaan. Tutustuminen nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailutöihin inspiroi ryhmäämme. Kaiken tekemisen ja meiningin ohessa pysähtyminen ja hiljentyminen taideteosten äärelle tuotti mielelle lepoa ja rauhoittumista. Tarinahetkessämme pohdittiin, huomaammeko onnemme vai kävelemmekö sen ohi. Se sai ryhmäläiset miettimään, missä vaiheessa tarinaa he itse ovat omassa elämässään. Rentoutumishetkemme vietimme Tervajärven rannalla katsellen ohilipuvia harsomaisia pilviä ja kuunnellen lintujen laulua. Raukea hyvä olo ja kiitollinen mieli toimivat hyvänä pohjana miettiä omia voimavaroja kirjallisen tehtävän muodossa. Kurssin aikana kerrottujen tarinoiden myötä todellisuus ja satu sekoittuvat: tarinoista ja saduista tarttui jotain arjen todellisuuteen. Iltapäivällä retkeilimme mökkimaisemiin Iso-Sämpiäjärven rannalle. Aikamatkailimme NLP:n keinoin, kuuntelimme laulelmamusiikkia ja mietimme, millainen musiikki meitä voimauttaa. Eräs ryhmäläisistä kertoi tarinaa elämänkulustaan taitellen samanaikaisesti paperiarkkia. Mitä elämästä jäi lopulta jäljelle, oli risti, jonka hän aukaisi taittelemastaan paperista. Tarinaa oli koskettava kuunnella ja lopputuloksen näkeminen hätkähdytti. Kuvataideterapiatyöskentelyssä lähetettiin terveisiä ja osoitettiin kiitollisuutta itseä elämässä tukeneelle ihmiselle valmistamalla paperista eräänlainen tervehdyskukkanen. Kun ajatuslangat kirpoavat käsistä maalatessa ja maailma vie, ei voi kulkea harhaan. Mahdollista on, että löytyy jotakin uutta, ehkä jotain todellisempaa ilon lähde. Lopputuloksissa näkyivät maalausprosessissa kulkenut intuitio ja muistojen merkitys. Osallistujien palaute kurssista oli hyvin positiivinen. Palautteissa kerrottiin, että kurssin sisällöt ja keskustelut olivat auttaneet löytämään uusia ajattelu- ja toimintatapoja, tulemaan paremmin toimeen omien tunteiden kanssa ja löytämään toivoa tulevaisuudesta. Kun mietittiin, miten kurssia voisi parantaa, esiin nousi kesto: kurssin tulisi olla pidempi ja aiheiden käsittelylle pitäisi varata enemmän aikaa. Kuvataideterapiassa pyrittiin kohti toista tietoisuuden siltaa. Taiteellisessa flow-tilassa alitajunta syötti informaatiota vauhdilla, jota olisi ollut reaaliaikaisesti mahdotonta tallentaa kirjoittamalla tai edes puhumalla. Työskennellessä tekniikka siirtyi takaalalle eräänlaiseksi peräsimeksi ja unohtui. Miksi tämä alitajunnan tarjoama materiaali on tarpeellista konkretisoida maalaamalla? Koska silloin tunteet ovat aidoimmillaan ja ihmisten on tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa aitojen tunteidensa kanssa. x NLP master coach Henna Lindgren työskentelee Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa ja toimi kurssinohjaajana Taiteesta tukea -kurssilla. 10

11 PÄIVI KARJALAINEN FASD HAASTAA AMMATILLISUUDEN PALVELUISSA Sikiöaikainen alkoholialtistus ja moraalikäsitykset Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa työskennellään sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa, läsnä on usein eettisiä ristiriitoja. SUSAN ERIKSSON x Olen tutkinut sikiöaikaisen alkoholivaurion saaneiden lasten palvelujärjestelmää lapsiin kohdistuvien asenteiden näkökulmasta. Tutkimus on tehty osana Kehitysvammaliitossa toteutettavaa projektia ( ), jossa kehitetään alkoholivaurion saaneiden lasten ja nuorten palveluja. Tutkimuksen aineiston muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisten ja sijaisvanhempien haastattelut kolmessa suomalaisessa kunnassa. Tutkimusta varten haastateltiin sijaisvanhempien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, muun muassa erikoislääkäreitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, erityislastentarhanopettajia, päihdekuntoutuksen perhetyöntekijöitä ja neuvolaterveydenhoitajia. Haastattelujen valossa on käynyt ilmi, että moraaliset seikat vaikuttavat useilla tavoilla lapsen RODEO/TUOMAS MARTTILA asemaan palvelujärjestelmässä ja heidän omissa 11

12 elinympäristöissään. Moraalikäsitykset eivät kuitenkaan liity vain käsityksiin sosiaalisesti tuomittavista ilmiöistä, vaan niiden avulla myös pyritään toimimaan eettisesti oikein palvelujärjestelmän ammattikäytännöissä. Kuitenkin raskaudenaikaista alkoholinkäytön ilmiötä ja lapsen asemaa koskevat moraalikäsitykset voivat vaihdella paljon ammattilaisten keskuudessa. Sikiöaikana saatua alkoholivauriota koskevat merkitykset ovat ristiriitaisia ja ne sisältävät monenlaisia jännitteitä. Diagnoosista enemmän haittaa kuin hyötyä? Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa kehittyvälle sikiölle vaurioita. FASD:lla (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) viitataan näiden häiriöiden kirjoon. Häiriöt voivat vaihdella lievistä oppimishäiriöistä kasvojen epämuodostumiin ja vakaviin kehitysvammoihin. FASD:n eli häiriöiden kirjon diagnooseilla voidaan ainoastaan kuvata alkoholialtistusta, mutta se ei kuvaa vielä häiriön luonnetta yksittäisellä lapsella. Yleensä lapsi diagnosoidaan erikoisterveydenhuollossa erikseen sen häiriön mukaan, joka hänelle on aiheutunut. Ylivilkkaus tai muu vastaava käyttäytymishäiriö tulee neurologisissa tutkimuksissa diagnosoiduksi esimerkiksi ADHD-oireyhtymäksi. Koska vanhemman raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa lapselle vakavia biologiseen kehittymiseen ja elämänkulkuun vaikuttavia häiriöitä, moraalisesti tuomitsevia näkemyksiä tuotiin esiin sekä ammattilaisten että sijaisvanhempien haastattelupuheissa. Vaikka lapsen koetaan olevan tilansa uhri, kuitenkin myös lapseen itseensä saatetaan kohdistaa kielteisiä asenteita johtuen vanhempien liiallisesta alkoholinkäytöstä. Monet näistä lapsista ovat huostaanotettuja, sillä heidän biologisilla vanhemmillaan ei ole ollut halua tai mahdollisuutta huolehtia itse lapsestaan. Huostaanotolla voi olla lapselle kielteisiä seurauksia esimerkiksi asuinympäristössä sen vuoksi, että lapsen biologisilla vanhemmilla on tiedetty olevan päihdeongelmia. Asenteet ilmenevät esimerkiksi syrjimisenä tai sosiaalisena eristämisenä. Haastateltujen sijaisvanhempien mukaan kielteiset asenteet liittyvät juuri huostaanottoon. Sen aiheuttaman sosiaalisen leiman vuoksi lapsella ajatellaan olevan esimerkiksi huonoja käyttäytymistaipumuksia. Monet ammattilaiset pitävät sikiöaikaista alkoholialtistusta kuvaavaa diagnoosia leimaavana. Monet ammattilaiset pitävät myös sikiöaikaista alkoholialtistusta kuvaavaa diagnoosia leimaavana lapsen ja hänen perheensä elämässä. Kaikki tutkimuksen piiriin haastatelluista ammattilaisista eivät siis pidä sitä välttämättä lapselle hyödyllisenä diagnoosina, sillä se ei sinänsä kuvaa, millä alueella lapsella on tuen tarvetta. Jotkut ammattilaiset näkevät häiriöiden kirjoon kuuluvat diagnoosit sosiaalisen leimaavuutensa takia hyvin haitallisiksi lapselle ja hänen myöhemmälle elämänkululleen. Alkoholialtistuksen häiriöiden kirjon diagnoosi voi vaikuttaa siihen, miten lasta kohdellaan esimerkiksi päiväkodissa. Diagnoosin saaneella lapsella oletetaan olevan hyvin huonot elinolosuhteet perheessään. Koska itse diagnoosikin on siten luonteeltaan leimaava, lapsi voi joutua kärsimään vanhempiensa päihteidenkäytöstä myös sosiaalisesti. Kielteisiä tunteita säädellään Omien vanhempien tärkeyttä lapsen elämässä painotettiin useissa ammattilaisten haastatteluissa. Silti monen sijaisvanhemman haastattelun valossa biologiset vanhemmat nähtiin sijaisperheiden elämään kohdistuvaksi uhaksi. Lapsi saattaa pelätä päihteitä käyttävää vanhempaansa, jolloin tapaamiset eivät suju toivotulla tavalla. Lapsen peloista huolimatta monet biologiset vanhemmat pitävät kiinni tapaamisoikeuksistaan eivätkä halua muuttaa tapaamisjärjestelyä, vaikka se ei olisi sijaisvanhemman ja sosiaalityöntekijän käsityksen mukaan lapsen edun mukaista. Vaikka lapsi rakastaisi biologista vanhempaansa, hänen läsnäolonsa lapsen elämässä voidaan kokea uhkaavan turvallisuutta ja sekoittavan järjestystä. Lapsen kasvuolosuhteet ennen huostaanottoa ovat yleensä olleet erittäin huonot ja lasta on voitu pahoinpidellä ja laiminlyödä. Esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tuli mainituksi muutamassa haastattelussa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset puhuivat vihan tunteistaan, kun he joutuvat kohtaamaan kärsineitä lapsia ja heidän vanhempiaan, jotka ovat aiheuttaneet lapsille näin monentasoista kärsimystä. Kuitenkin vihan tunteet halutaan pitää erillään työtilanteista ja asiakaskohtaamisista, koska se koetaan ammatillisesti eettiseksi. Kun työskennellään niiden asiakkaiden kanssa, joilla on vaikeita sosiaalisia ongelmia, tunnetyön merkitys nousi hyvin keskeiseksi. Tunnetyöllä viitataan omien ja asiakkaiden tunteiden käsittelyyn ja säätelyyn asiakaskohtaamisissa. Tunnetyön avulla siis säädellään vihaa, joka nousee kohdattaessa lasten laiminlyöntiä. Ihmistyön ammatillisuuteen kuuluu toimia siten, että asiakkaat tuntevat tulevansa hyvin kohdelluiksi riippumatta esimerkiksi päihdeongelmasta tai lapsen kaltoin kohtelusta. Asiakkaiden yhdenvertainen asema palvelukäytännöissä on määritelty muun muassa jo kymme- 12

13 Tunnetyön avulla säädellään vihaa, joka nousee kohdatessa lasten laiminlyöntiä. nen vuotta voimassa olleessa laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Esimerkiksi lastenkodin työntekijät painottivat, että työntekijällä tulee olla kykyä kohdata asiakkaita, joilla on vaikeita sosiaalisia ongelmia. Tässä lastenkodissa työntekijöiden on mahdollista saada työnohjausta sellaisia eettisissä ristiriitatilanteissa, jolloin henkilökohtaiset moraalikäsitykset eivät antaisi myöten ymmärtää tai auttaa esimerkiksi vanhempaa, joka on pahoinpidellyt lastaan. Vastaavat eettiset ristiriitatilanteet ovat sosiaalialan työssä arkipäivää ja keinot ratkoa ristiriitoja vaihtelevat paljon työpaikkakohtaisesti. Diagnoosin sosiaaliset seuraukset jääneet vähälle huomiolle Lapsen hyvä ja turvallinen elämä näyttäytyy keskeisenä moraalisena lähtökohtana useiden ammattilaisten ja sijaisvanhempien haastattelupuheissa. Näistä puheista ja tavoista puhua käy usein ilmi, että syntymäkodin perheolosuhteissa lapsi joutuu kohtaamaan kauhua ja turvattomuutta. Sijaisvanhemmuuden tukeminen ja sen edellytysten parantaminen nähtiin tärkeäksi, sillä sijaisperheiden tarjoama tuki koetaan olennaiseksi lapsen kuntoutumisen kannalta. Päihdekuntoutuksen perhetyöntekijöiden keskuudessa tehdyissä haastatteluissa biologinen äitiys tai vanhemmuus koetaan kuitenkin verrattain usein kehityskelpoiseksi vanhemmuudeksi. Vakavasti päihdeongelmaisen äidin kuntoutumisessa kohti parempaa vanhemmuutta nähtiin ainakin toivon mahdollisuuksia. Kuitenkin lasten kaltoin kohtelun näkeminen ja sen tietynlainen arkipäiväistyminen tekee työn henkisesti raskaaksi ja eettiset ristiriidat ovat tässäkin työssä yleisiä. Ammattilaisten haastatteluissa tulevat usein esiin lapsen oikeuksien ja hyvän elämän merkitykset, eettisesti tekemisen taito sekä tietämys siitä, mikä on lapsen kannalta tarkoituksenmukaista tukea ja palvelua. Ammatillisia statuksia perustellaan ja pidetään yllä näiden ulottuvuuksien kautta. Kun haastateltavat puhuivat keskinäisistä yhteistyökäytännöistään, puheessa korostettiin ammatillista erillisyyttä sosiaalija terveydenhuollon ammattikuntien välillä. Lääkärin valta-asemaa lasten terveydentilan määrittelyssä pidettiin välillä kyseenalaisena. Painotettiin, etteivät lääkärit tiedä lapsen elinolosuhteista tarpeeksi voidakseen suunnitella heidän kuntoutustaan. Vastaavasti erikoissairaanhoidon piirissä esitettiin, että sosiaalitoimen puolella saatetaan vaatia lapsille kuntoutusta ilman riittäviä lääketieteellisiä perusteita. Näissä väitteissä tulee ilmi, että sosiaali- ja terveystoimen sektorien välillä käydään ammatillista määrittelykamppailua siitä, mikä on sikiöaikaisen alkoholivaurion saaneille lapsille tarkoituksenmukaista tukea ja palvelua. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei palvelujärjestelmässä välttämättä kiinnitetä riittävästi huomiota sosiaalisen leimaavuuden mekanismeihin lasten elämässä. Esimerkiksi sikiöaikaisen alkoholialtistuksen diagnostiikka saattaa jo sinällään leimata lapsen elämää ja suunnata lapseen kohdistuvaa huomiota hänelle tärkeissä elinyhteisöissä, kuten päivähoidossa, koulussa ja naapurustossa. Myöskään sijaisvanhempien jaksamisessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota sen sosiaalisen leiman seurauksiin, joka aiheutuu lapsen vanhempien liiallisesta päihteidenkäytöstä. Sikiöaikaisen alkoholivaurion aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle palveluja kehitettäessä. x LÄHDE: Susan Eriksson: Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5. Kehitysvammaliitto YTT Susan Eriksson työskentelee tutkijana Kehitysvammaliitossa. 13

14 LAPSI SAI ÄÄNEN VERKOSSA Nykyiset monipuoliset tietotekniset sovellukset ja internetin rajattomat mahdollisuudet linkittää sisältöjä yleisön ulottuville tarjoavat järjestöille uuden luovan ympäristön kampanjointiin. JANNE TAKALA x Lasinen lapsuus -hanke tavoittelee toimenpiteillään kolmea eri kohderyhmää. Työssään lapsia kohtaavia ammattilaisia pyrimme varustamaan perustiedoilla lähimmäisten päihdeongelmien vaikutuksista kasvavaan lapseen. Lapsille ja nuorille olemme kehittäneet Varjomaailma-verkkosivuston, jossa vanhempien juomisen koskettamat nuoret voivat ilmaista tuntemuksiaan ja saada vertaistukea ammattitaitoisessa ohjauksessa. Työmme kolmantena kohderyhmänä on lasten ja nuorten läheiset eli käytännössä valtaosa Suomen aikuisväestöstä. Laajan kohderyhmän tavoittaminen edes potentiaalisesti on kahden työntekijän hankkeelle huomattava haaste. Lasinen lapsuus -toiminnan määrärahat eivät mahdollista painetun materiaalin laajamittaista jakelua tai maksullisen median käyttämistä aikuisväestön tavoittelussa. Tilannetta on parantanut Lasten seurassa -yhteistyöohjelma (aiemmalta nimeltään Viisas vanhemmuus). Alkon hallinnoima ohjelma, jota toteuttavat Alko, THL, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja A-klinikkasäätiö, mahdollistaa vuosittain erilaisia toimenpiteitä vanhempien päihteidenkäytöstä haittoja kokevien lasten aseman parantamiseksi. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta toteutti vuoden 2010 aikana ohjelmalle kaksi suurta tuotosta: oppaan varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja monipuolisen Ääni lapselle -kampanjan. Ääni lapselle -kampanja on kiinnostava avaus järjestötoimijan uudenlaiseen viestintään verkossa. Internet voi tarjota järjestöille ihmisten tavoittamisen kannalta hienoja mahdollisuuksia, mikäli hyväksymme sen, että yhä suuremmalle osalle ihmisistä internetin sosiaalisuus ei ole keinotekoista. Monelle verkko on ajankohtaisten ilmiöiden seuraamisen pääväline sekä keskustelun, mielipiteiden ilmaisemisen ja osallistumisen tärkein yhteisö. Tarinoista elokuvaksi ja takaisin Ääni lapselle -kampanjan sysäyksenä oli tarve tuoda Lasten seurassa -ohjelmassa kuuluviin myös nuorten näkemykset vanhempien päihteidenkäytöstä. Olimme vuoden 2010 keväällä aloittaneet lupaavan yhteistyön mainostoimisto Euro RSCG:n kanssa. Heiltä löytyi halukkuutta ideoida kampanjaa nuorten ajatusten esiintuomiseksi. Euro RSCG:n osittain hyväntekeväisyytenä tekemä suunnittelutyö ja hyvät verkostot media-alalla mahdollistivat kampanjan, jota ei olisi voitu toteuttaa Lasinen lapsuus -toiminnan varoilla tai Lasten seurassa -ohjelmasta kohdistetuilla määrärahoilla. Ensimmäisenä ajatuksena oli järjestää kirjoituskampanja. Päätimme luopua kalliin printtimedian käyttämisestä kampanjasta tiedottamiseen sekä teknisten verkkosovellusten tai -sivujen rakentamisesta kirjoitusten keräämiseksi. Kaikki resurssit haluttiin panostaa kiinnostavan ja ajatuksia herättävän videon luomiseen. Tiedotuksessa hyödynsimme ilmaista mediaa ja internetiä. Kampanjaan 14

15 Internetin sosiaalisuus ei ole keinotekoista yhä suuremmalle osalle ihmisistä. kuuluvassa nuorten kirjoitusten keräämisessä puolestaan käytettiin A-klinikkasäätiössä jo käytössä ollutta tiedonkeruuohjelmaa. Videon loppukuvaan ja videon kuvaustekstiin Youtubessa lisättiin linkitys kirjoitussivulle, joissa erityisesti nuoria pyydettiin kertomaan vanhempien päihteidenkäyttöön liittyvistä kokemuksista ja toisaalta haaveilemaan myös paremmasta elämästä. Videon ideoinnin rakennustarpeina toimivat osaltaan nuorten Varjomaailma-verkkosivustolle aiemmin kirjoittamat tarinat. Eräät videoon päätyneet elementit, kuten lapsen kannalta masentavan illan aloittava kaljapullon avaamisen aiheuttama sihahdus, esiintyvät nuorten kirjoituksissa toistuvasti miltei elokuvallisella tavalla. Viattomasta sihahduksesta 90 sekunnin videossa edetään vanhempien kannalta noloihin vahinkoihin, lastenhoidon unohtumiseen ja sammumiseen. Vanhempia esitti kaksi pientä lasta ja kotina toimi hiekkalaatikko. Haasteena oli luoda vakavasta aiheesta video, jonka satunnainen netinkäyttäjä haluaa nähdä ja vieläpä jakaa eteenpäin. Videon ohjaaja, Teemu Niukkanen Kennel Helsingistä, visioi rakentavansa filmiin kaaren, jonka aikana katsoja yllättyy, huvittuu, vakavoituu ja lopulta jää todella pohtimaan näkemäänsä. Yllättävä asetelma ja rohkea kieli koukuttivat myös ne katsojat, joilta perinteinen tiedottava valistusvideo olisi jäänyt katsomatta. Videolla esiintyi kaksi luonnollisen sympaattista lasta, joille aikuisäänet antoivat näyttelijät Heli Sutela ja Niko Saarela. Ääni lapselle oli monimerkityksinen kampanjan nimi. Näyttelijä-äänien synkronointi lasten ilmeisiin ja suunliikkeisiin onnistui erinomaisesti ja toi videon alkuun tiettyä huumorivaikutelmaa. Tietoinen pitkittäminen ja katsojan vaivaannuttaminen oli Niukkasen mukaan filmin seuraava vaihe, eikä lopputekstien aikaan varmaan moni nauranut. Nykyaikaisen median käyttö tekee ehkä lievän leikillisyyden hyväksyttävämmäksi vakavan asian käsittelyssä. Videossa mahdollistuu myös tunteisiin vetoavien elementtien käyttö. Puhuttelevuus syntyi siitä, että kuvattu pariskunta oli tavallinen ja päihtymisen absurdius lapsen näkökulmasta kuvastui kännäävissä lapsihahmoissa oivallisesti. Levitys ja leviäminen Videon toteutus herätti ihailua ja aihe sai katsojat pohtimaan vaiettua aihetta avoimesti ja asiallisesti monilla eri foorumeilla. Viestimme onnistui murtautumaan sosiaali- ja terveysalan piirien ulkopuolelle. Valitettavan usein järjestöjen ja sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden suurelle yleisölle tarkoitettu viestintä tuntuu jäävän keskinäiseksi esitteiden vaihdoksi alan ammattilaistapahtumissa, tai merkinnäksi alan ammattilaisten sähköpostilistalla. Resurssit loppuvat kriittisessä kohdassa laadukas tuote on, varaa sen jakeluun ei. Ääni lapselle -viraalivideo tavoitti jo kolmen ensimmäisen viikon aikana katsojaa. Videota levitettiin Youtube-, Vimeo- ja Riemurasia-palveluissa, joista sivujen ja blogien ylläpitäjät pystyivät lataamaan sen myös omille sivuilleen. Kun videon katsontakerrat muutaman päivän näytteillä olon jälkeen nopeasti moninkertaistuivat, video soluttautui kuin itsestään uusiin yhteyksiin. Levitys muuttui levittäytymiseksi. Kampanjavideon viraalinen levitystapa oli uskoaksemme kampanjamme laadullisen onnistumisen kannalta tärkeä. Katsoja sai videomme nähtäväkseen samoissa paikoissa, joissa hän muutenkin viettää aikaansa verkossa: video tuli vastaan tutuista blogeista, harrastepalstoilta ja nettiyhteisöistä. Kukin videon katselija oli saanut sen kaveriltaan tai tutusta yhteisöstä. Videoon pystyi myös ottamaan heti kantaa, kun perinteisen julisteen voi korkeintaan sutata. Näin lapsi sai äänen Videon leviäminen netissä käyttäjältä toiselle vähensi ylhäältäpäin kaadettavan valistuksen tuntua. Videossa ei myöskään esitetty tietoa tai väitteitä. Sen sijaan se sai monella nettipalstalla katsojansa kertomaan omat tietonsa ja kokemuksensa. Aktiivisimmassa vaiheessa seurasimme keskustelufoorumeilta, mitä ajatuksia videomme oli herättänyt. Kirjoittelu oli pääsääntöisesti hyvin asiallista. Monet 15

16 JANNE TAKALA VIRAALINEN KULKEE VERKOSSA Mainosmaailmassa puhutaan viraalimarkkinoinnista. Siinä mainosviesti kulkee nopeasti ihmiseltä toiselle. Hauskasti tai ravisuttavasti esitetty viesti leviää nettisivustojen linkitysten ja jatkolinkitysten avulla. Myös Ääni lapselle -video on viraalivideo: sen levityksessä hyödynnettiin internetin käytännössä rajattomia linkitysmahdollisuuksia. katsojien kommentit saivat foorumien toisia lukijoita pohtimaan aihepiiriä monipuolisemmin kuin mihin olisimme pystyneet osallistumalla keskusteluun asi antuntijaroolissa. Netissä viesti on helppo myös kohdentaa tietylle ryhmälle niin haluttaessa. Videota tai muuta sisältöä voi viedä haluamansa kohderyhmän suosiman sivuston keskustelupalstalle. Ääni lapselle -kampanjassa kiinnostavaa vastakaikua tuli myös sivustoilta, jonne itse emme olleet videota levittäneet. Kiinnostusta löytyi tahoilta, joilta emme sitä odottaneet. Videosta keskusteltiin esimerkiksi erittäin suositun muotibloggaajan kommenttipalstalla, voimailuharrastajien vilkkaalla keskustelusivustolla ja olutseuran nettifoorumilla. Tietokonepelisivustolla emme olleet suosittuja, ja keräsimmekin lähes kaikki videon Youtubessa saamat ei tykkää -äänet muutamassa hetkessä tuon linkityksen jälkeen. Virtuaalimaailmassakaan eivät kaikki kaipaa lähestymistä yhteisöissä on omat käyttäytymis- ja puhetapansa, joita ulkopuolinen ei välttämättä tiedosta. Lasinen lapsuus -hanketta lykästi saadessamme toteuttaa pienen elokuvan korkeatasoisten mediaalan ammattilaisten kanssa Lasten seurassa -ohjelman myöntämän rahoituksen turvin. Ilman tällaisiakin resursseja nykyiset monipuoliset tietotekniset sovellukset ja internetin rajattomat mahdollisuudet linkittää sisältöjä yleisön ulottuville tarjoavat järjestöille uuden luovan ympäristön kampanjointiin. Erilaisia uusia ja vanhoja sisältöjä voi ketjuttaa: Ääni lapselle oli paitsi aihepiiriin herättelevä suuren yleisön videokampanja, myös tapa kertoa nuorille tarjolla olevasta tukipalvelusta (Varjomaailma), sekä ennen kaikkea tilaisuus nuorille ja nuorille aikuisille saada äänensä kuuluviin usein häpeälliseksi koetussa asiassa: millaista on kasvaa päihteiden vaikutusten ympäröimänä. Kampanjan paras oivallus olikin korottaa videokampanjavaiheen vastaanottajat seuraavan vaiheen sisällöntuottajiksi ja asiantuntijoiksi. Nuorten kirjoituksia kertyi kahdessa kuukaudessa 170 kappaletta, mikä on aihepiirin huomioiden varsin huomattava määrä. Valtaosa kirjoituksista oli riipaisevan avoimia kertomuksia kotona koetusta ahdistuksesta. Kirjoituksista huokui halu saada aikuisia ymmärtämään päihdetapojen vaikutukset jälkikasvuun. Äänensä lapselle antaneiden nuorten kirjoituksia julkaistiin Lasten seurassa -sivustolla maaliskuussa sekä jatkossa myös Lasinen lapsuus -sivulla. Internet ja Youtube osoittautuivat erinomaisiksi välineiksi myös hankkeen arvioinnin kannalta. Kerrankin kampanjan tavoittavuudesta pystyi sanomaan varmoja faktoja. Youtube tilastoi katsojia myös käyttäjän iän mukaan. Esimerkiksi meidän videomme tavoitti tilaston mukaan juuri tavoittelemamme ryhmät: nuoret, joiden toivottiin kirjoittavan kokemuksistaan, sekä nuoret perheenperustamisiässä olevat aikuiset, jotka uudelleenarvioivat elämäntapojaan tuoreina tai tulevina vanhempina. Vastaanottoa oli helppo seurata paitsi numeraalisesti, myös laadullisesti. Netin palstoilla palaute katsojilta on suoraa ja rehellistä. Perinteisessä printtikampanjoinnista kohderyhmältä on vaikea saada palautetta. x Ääni lapselle -videon voi käydä katsomassa Youtubepalvelussa (www.youtube.com) kirjoittamalla hakukenttään Ääni lapselle. Lasten seurassa: Lasinen lapsuus: Varjomaailma: Videon tuottaneen Kennel Helsingin tuotantotiimi vauhdissa. Janne Takala työskentelee A-klinikkasäätiön keskustoimistossa Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattorina. 16

17 JUKKA HEINONEN heinonen PELOTTAA Päiväkodin ovesta tupsahti sisään ventovieras mies, joka käyttäytyi sekavasti. Henkilökunta rauhoitteli änkeytyjää paikalle osuneiden vanhempien kanssa, kunnes poliisi tuli korjaamaan hänet pois. Tapahtuneen jälkeen rauhallisen maalaiskunnan kaikkien päiväkotien ovet pidetään lukittuina. Terhikki-rekisteristä voi käydä varmistamassa, onko terveydenhuollon työntekijällä se pätevyys, minkä perusteella työantaja on ottanut hänet hommiin. Työnantajalla on oikeus tarkistaa lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden pedofiliatuomiot. Lain käsittelyn yhteydessä siihen lisättiin kaupan päälle myös huumausainetuomioiden tsekkausoikeus. Nettikeskustelujen ja eduskuntavaalien alla kuultujen vaalipuheiden perusteella puistot ja pusikot vilisevät uhreja vaanivia ulkomaalaistaustaisia raiskaajia. Eräs bloggaaja kertoi, miten edellä kulkeva alakouluikäinen tyttö pudotti lapasensa asemalaiturille. Kun kertoja huusi hänelle, tyttö vilkaisi kauhistuneena taakseen ja juoksi pakoon. Lapanen jäi sohjoon. Edellä olevaa listausta voi vaivatta jatkaa. Suomesta on tullut pelottava paikka elää. Kuitenkin vain koettu turvattomuus on lisääntynyt. Toteutuneiden uhka- ja vaaratilanteiden määrässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Mistä tämä kertoo? Maailma oli vielä hiljan määritelmällisesti turvallinen paikka, jossa pulmia ilmeni vasta sitten, kun jokin erityinen tapahtuma järkytti sen rauhaa. Nyt maailma on lähtökohtaisesti turvaton, jossa siedettävä eläminen on mahdollista vasta, kun turvallisuus on erityisesti todistettu. Tämä tapahtuu testeillä, valvontakameroilla ja ties millä vimpaimilla. Myös usko siihen, että julkinen valta ja ammattilaiset ovat uskottavia ja takaavat turvallisuutta, on heikentynyt. Mökillä pitäisi tehdä metsätöitä, mutta huonoimmat neuvot saan kuulemma metsänhoitoyhdistykseltä. Minun olisi varmaan syytä itse tarkistaa, onko Meilahden korvalääkärini todella lääkäri vai valelääkäri. Ja niin edespäin. Herrojen ja päivystävien dosenttien puheisiin on toki syytä suhtautua kriittisesti, mutta eiköhän heiltä kuitenkin saa luotettavampaa tietoa kuin nettipalstojen erityisasiantuntijoilta. Turvattomuus ja pelko synnyttävät vihaa. Vihan kohteet ovat vaihtumassa. Herravihaa on toki edelleen olemassa, mutta se on osin muuttunut vihapuheeksi, joka kohdistuu itseä heikommassa asemassa oleviin, kuten esimerkiksi maahanmuuttajiin ja toimeentulotukiasiakkaisiin. Keskinäisen luottamuksen väheneminen lisää turvattomuutta, mihin vaaditaan lisää kontrollia. Kontrollin lisääminen vahvistaa käsitystä uhkien yleisyydestä. Niiden torjumiseksi tarvitaan edelleen lisää suojautumista. Kierre ruokkii itseään. Tämä kaikki kertoo sosiaalisen pääoman rapautumisesta. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sellaista kansalaisten keskinäistä luottamusta, joka on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnalle. Sitä voisi luonnehtia liimaksi, joka pitää yhteisöjä koossa ja toimintakykyisinä. Sosiaalinen pääoma on hyvin tärkeä yhteisöjen hyvinvointia ylläpitävä resurssi. Sen raportoidaan vähenevän kaikissa länsimaissa. Olemme etenemässä kohti turvakameroiden, dna-testien ja kaikkinaisen kyräilyn täyttämää maailmaa. x Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu- Säätiössä. Kommentoi: fi/tiimi 17

18 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN x Tyytyväinen mies Onni ei tule etsien, väittää vanha viisaus. Mutta kun kuuntelee Tomi Lintosta, tulee mieleen, että voi se tullakin. Tomi Lintonen aloitti Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajana syyskuussa 2010 ja sanoo olevansa tyytyväinen työssään. Virka on näköalapaikka, joka antaa laajan kuvan siitä, millaista alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimusta Suomessa tehdään. Tie tutkimusjohtajan pallille ei ole ollut suoraviivainen. Lintosen ensimmäinen akateeminen tutkinto on fysiikan alalta. Takana oli jo töitä yliopistolla hiukkasfysiikan tutkimuksen parissa, kun hän lähti 20-vuotiaana töihin Nokia Data Systemsiin. Siellä meni yhdeksän vuotta. Viime vaiheessa Lintonen työskenteli markkinointiosastolla verkkojärjestelmien asiantuntijana. Teollisuudessa oli silloin houkuttelevia töitä ja Nokia oli 1980-luvulla innovatiivinen yhteisö, hän hymyilee. 18

19 19

20 Se ei kuitenkaan riittänyt. Hän irtisanoutui 29- vuotiaana. Saman päätöksen teki hänen vaimonsa, joka oli töissä samassa paikassa. Oli muitakin toiveita elämältä kuin se, että teen mielenkiintoisia töitä. Olin kokonaan poissa työelämästä seuraavat kuusi vuotta. Siitä neljä vuotta olimme vaimoni kanssa purjehtimassa USA:n itärannikolla ja Karibialla. Molemmat mietimme, mitä halusimme tehdä loppuelämämme. Elämä veneessä tarjosi tilan ajatella. Lintonen kertoo tienneensä jo koulupoikana olevansa tutkijatyyppiä. Mutta ehkä hän löysi itsestään myös maailmanparantajan: halu olla mukana yhteiskunnan toiminnassa rakentavalla tavalla alkoi voimistua. Minulle on tärkeää, että näen työni yhteyden yhteiskunnan toimintaan ja ihmisten elämään melko selkeästi. Toki olisin voinut osallistua yhteiskuntaan myös alkeishiukkasfysiikan tutkijana, mutta yhteys olisi ollut monimutkaisempi. Minulle on antoisampaa työskennellä alkoholitutkimuksen alueella. Siinä työn tulokset näkee selkeämmin. Asetuttuaan takaisin Suomeen Lintonen ja hänen vaimonsa löysivät itsensä opiskelemasta terveystieteitä. Tomi Lintosen väitöskirja nuorten juomatavoista valmistui Ennen Alkoholitutkimussäätiötä hän on ollut töissä Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella ja Poliisiammattikorkeakoulussa vetämässä huumausainerikollisuutta tutkinutta tiimiä. Hänen vaimonsa on nykyään Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan dosentti. Valtamerellä purjehtien Tomi Lintonen on eksakti tutkijatyyppi, joka puhuu vain siitä minkä tietää. Mutta muutoksesta hän puhuu kysymättäkin, teema kiehtoo häntä. Lintonen osallistuu heinäkuussa starttaavan maailmanympäripurjehduksen kahteen etappiin. Purjehdus on nimeltään Clipper Round The World Race ja Suomen vene Visit Finland. Hän on jo nyt iloinen siitä, että purjehdus on joillekin venekunnan jäsenille hyppy uuteen. Moni maailman kiertäjä ei palaa entisiin töihinsä. Hyvästäkin elämästä voi haluta toisenlaiseen. Omalla kohdallani muutos liittyi enemmän uteliaisuuteen uutta kohtaan kuin tyytymättömyyteen entiseen. Kuitenkaan ihmiset tyypillisesti eivät tee Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen on mukana heinäkuussa starttaavan Clipper Round The World Race -maailmanympäripurjehduksen miehistössä kahden etapin ajan. ratkaisuja elämässään. Peruskysymys on monesti se, että ihmiset ovat ylenpalttisesti kiinni taloudellisen turvallisuuden tunteessa. Sitä ei olla valmiita riskeeraamaan. Minusta se on aika iso hinta siitä, ettei toteuta omia unelmiaan ja tee sitä mitä todella haluaisi tehdä. Lintosen on helppo puhua, sillä hän kokee jokaisen muutoksen vieneen aina positiiviseen suuntaan. Ei kai vain tutkimusjohtajakin suunnittele irtiottoa Alkoholitutkimussäätiöstä? Nyt ei ole sellaiseen kiinnostusta. Olen erittäin tyytyväinen omaan työhöni ja työskentelyalueeseeni, hän nauraa. Vuodenkierto rytmittää Alkoholitutkimussäätiössä maailma järjestyy vähän kuin maanviljelijän työssä, vuodenaikojen mukaan. Tutkimushakemukset pitää jättää syyskuun loppuun mennessä. Niitä käsitellään ja päätökset ovat valmiina marras-joulukuussa. Keväällä tehdään tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kesällä tutkimusjohtajalla on mahdollisuus tehdä omaakin tutkimusta. Täksi kesäksi Lintonen on suunnitellut Huumeet hankkeen raportointia. Se on asiantuntijapa- 20

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot