Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa

Transkriptio

1 sosiaalipoliitikko, henkilöstökouluttaja Minna Mattila-Aalto Näkymättömien esteiden poistaminen ja osallisuus päihdekuntoutuksessa

2 osallistumista tunnekokemuksia Osallisuus on...? voimaantumista aktiiviseen kansalaisuuteen vanhaa ja uutta osallisuutta

3 Vanha osallisuus modernin ajan työ, koulutus, perhe ja järjestötoiminta - toimii tavanomaisena reittinä osallisuuteen

4 Uusi osallisuus vanhat osallisuuden muodot pätevät yhä harvempaan haasteena vaikeasti integroitavat, monimarginalisoituneet kansalaiset mitä uusi osallisuus on?

5 Osallisuus perustuu sosiaalisen mekanismiin rakentuu ihmisten keskinäisessä kommunikaatioprosesseissa edellyttää jaettuja symboleja edellyttää vuorovaikutusta, jossa rakentuu jaettuun toiminta- ja arviointikehykseen sitoutunut yhteisö ei selity pelkästään objektiivisesti havaittavissa olevalla osallistumisella

6 Osallisuuden rakentuminen kommunikaatiossa Minna Mattila-Aalto 2008 yleisesti hyväksytyt toimintatavat mentaaliset sosiaaliset tilat affektiivinen kehys toimintavalm. & psyykkinen kompleks.

7 Osallisuuden uusi ulottuvuus tunne, voimaantuminen ja aktiivinen kansalaisuus nojaavat itsemäärittelyyn, itselle perusteltavissa oleviin ajattelu- ja toimintamalleihin sitoutumiseen, erilaisten yhteiskunnallisten roolien sietämiseen kehittämällä niille omaa hyvin voimista tukeva mieli

8 Osallisuutta rakentavia yhteisöllisyyden muotoja taloudellisen voitontavoittelun ympärille syntyvä yhteisöllisyys työyhteisö sosiaalisia ongelmia ratkova ja asiakkaita osallistava hoiva- ja palveluyhteisöllisyys institutionaalinen vertaisyhteisöllisyys järjestäytymätön, suhteellisen vapaa imaginaarinen yhteisöllisyys

9 Näkymättömiä esteiden näkyväksi tekeminen vallitsevat päihdehuollon ja kuntoutuksen ajattelumallit sekä arjen kuntoutuskäytännöissä rakennettavat normit vaikuttavat siihen, millaisen asiakkaan odotetaan olevan ja miten käyttäytyvän: hoitoyhteisöllisyyteen liittyvät osallistumis-, ajattelu- ja toimintatapa- ja vastuullisuussäännöt.

10 Vammaisuus välittömästi vammaan liittyvät muutoksia paitsi fyysissä myös psykososiaalisissa ja kognitiivisissa kyvyissä pelkästään niiden tunnistaminen ei riitä pohdittava, miten vammainen päihdeongelmainen voi päästä mukaan päihdeongelmaa ratkovaan hoitoyhteisöön olla sen arvostettu ja vastuullinen jäsen polttava kysymys tasa-arvoisesta kohtelusta: samat säännöt kaikille -periaate ja sen toimivuus

11 Vammaistelu (handicapism) paitsi sitä, että vammainen ihminen käyttää vammaisuutta itse tekosyynä, myös sitä, että muut lähestyvät häntä primaaristi vammaisena ammattilaisia tähän houkuttaa pitkälle viety erikoistuminen

12 Hoitoon ja kuntoutukseen mukaan pääsemiseen ja sitoutumiseen liittyy tunnekehys: esimerkki arvostuksesta...[m]itä mahdan vammalleni. Se on se mikä on. Vamma ei minulta häviä minnekään. (...) Minulla on jo ikäni puolesta se, että olen joutunut omaksumaan vähän muutakin kuin holistin asian. Olin (AA-ryhmissä) pidetty vaikka vammaisenakin. (...) Keskinäisissä toiminnoissa on tullut palautetta aika mukavasti. Sitaatti väitöstutkimusaineistostani

13 Institutionaalinen vertaisyhteisö Tukiryhmissä voidaan keskittyä vammaisuuden käsittelemiseen ja elämäntapojen valintaan liittyviin kysymyksiin Päihdepalveluja kaikille 2009, 43. Päihdeongelmaiset vammaiset ihmiset tarvitsevat usein pitkäaikaista ja juuri heidän erityistarpeisiinsa soveltuvaa tukea ongelmansa käsittelemiseen. Päihdepalveluja kaikille 2009, 90.

14 Tukiryhmien vertaisyhteisöllisyys muodoltaan vakiintunutta ohjattua ja säännönmukaista, mutta ilman ohjaajaa tapahtuvaa ryhmäläiset, taustaorganisaatiot ja/ tai ammattilaiset rekrytoivat jäseniä

15 Tukiryhmäyhteisöllisyyden asiakaskritiikkiä 1 Siihen (AA-ohjelman) itsetutkiskeluun en kyennyt. (...) Se on ollut vaikeaa, että ne ihmiset, jotka siellä ryhmissä sitten on, ne ei kuitenkaan uskalla puhua siitä asiasta, minkä takia siellä ovat. (...) Homma pidettiin sellaisena, että se käytiin vain pakolla läpi. Puhuttiin noin vain ilman sen suurempaa merkitystä. Sitaatti väitöstutkimusaineistostani

16 Tukiryhmäyhteisöllisyyden asiakaskritiikkiä 2 Lopulta kysymys on monista pienistä asioista ja siitä, että ihminen ei löydä niihin ongelmiinsa ratkaisua. Sitaatti väitöstutkimusaineistostani Tavoittavatko ammattilaiset ongelmanselitysmalleineen asiakkaan kokemat pienet ongelmat vai murskaavatko ne (Jaatinen 1996)?

17 Mikä on primaariongelma? vammaisuus, päihteet ja/ vai jokin muu? Kuka sen määrittelee? ammattilainen ja/vai asiakas?

18 Imaginaarinen yhteisöllisyys objektiivista tarve- ja ongelmamäärittelyistä irtoavat sosiaaliset maailmat, joissa mm. vammaisuutta, sairautta tai riippuvuutta määritellään uudelleen sosiaalisessa auttamistyössä heikosti tunnistettua

19 ? mentaalisesta sosiaalisesta tilasta onko asiakkaalla mahdollisuus hahmottaa itsensä sellaisten yhteisöjen jäsenenä, joiden itse ymmärtää tukevan omaa kuntoutumistaan? tunnistetaanko tällaiset epäviralliset yhteisösuhteet ja hyväksytäänkö ne? tuetaanko kuntoutujaa löytämään tien riittävään moniin yhteisöllisyyksiin?

20 Näkymättömiä esteitä liittyy mm.: Ammattilaisen huoleen ammatillisuudesta Ammattilaisen huoleen asiakkaan itsemääräämisoikeudesta Asiakkaan vastuullisuuden arvioimiseen osallistumissääntöjen perusteella Asiakkaan (epä)luottamukseen asiakas kaipaa takeita siinä missä ammattilainenkin Asiakkaan itsemäärittelyyn Asiakkaan oman maailman tunnistamiseen ja tunnustamiseen

21 Esityksessä käytetyt lähteet: Jaatinen, Jaana (1996) Terapeuttinen keskustelutodellisuus. Diskurssianalyyttinen tutkimus alkoholiongelmien sosiaaliterapeuttisesta hoidosta. Helsinki: Stakes. Jokela, Liisa & Komu, Irene (toim.) (2009) Päihdepalveluja kaikille. Helsinki: Sininauhaliitto. Mattila-Aalto, Minna (tulossa) Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. Helsinki: Kuntoutussäätiö.