Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuonna 2011

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuonna 2011 STLTK 64 Potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson on laatinut seuraavan sisältöisen selvityksen potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayh ty mässä 2011: Potilasasiamiestoiminta Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on järjestetty niin, että toi minta käsittää kaikki hal lintokokeilun piiriin kuuluvat terveydenhuol lon yksiköt (erikois sairaanhoito ja peruster veydenhuolto: kes kussairaala, alueen ter veysasemat). Kunta yhtymän potilasasia mies on toiminut myös Coronaria Hoi toketju Oy:n Kuhmon terveys aseman vas taanottotoiminnan potilasasiamiehenä. Li säksi kuntayhtymä on toimintavuonna myy nyt potilasasiamiespal veluita 15 yksityiselle terveydenhuollon pal veluja tuottavalle toi mintayksikölle. Tehtävän hoitamisesta on vastannut poti lasasiamiespalvelut, jolla on oma talousar vio. Poti lasasiamiespalvelut siirtyi vuoden 2010 alusta maakuntahallituk sen alaiseen yhteisten palve luiden tulosalu eelle, vastuu alueena hallintopalvelut. Poti lasasiamies palveluiden tulee olla palvelu tuotannosta riippumaton ja organisaatio muutoksella on pyritty vahvistamaan poti las asiamiehen riip pumatonta asemaa ter veydenhuollon toimi joihin ja johtoon näh den. Potilas asiamiehel lä ei ole organisaa tiossa ammatillista työn johtoa, ainoastaan hallinnollinen esimies. Potilasasiamiestyön edellyttämä erityisasi antuntijuus ja varmuus potilaan oikeuksiin liit tyvissä asioissa on tur vattu täydennyskoulutuksen, omaehtoisen tiedonhankinnan ja konsul taation (valvovat viranomaiset) avulla. Potilasasiamiespalveluiden henkilöstön muodostaa potilasasiamies ja toimistosih teeri (toi mintavuonna osa-ai kainen). Potilas asiamiehellä ei ole toiminta yksikössä nimet tyä sijaista. Palvelun suju vuus lomien aika na on pyritty turvaamaan sijoittamalla poti lasasiamiehen ja toi misto sihteerin lomat eri aikoihin. Toimintavuoden aikana on lisäksi aloitettu selvitystyö ER VA-alueen potilas asiamiesten keskinäisen sijaisjärjestelmän kehittämisestä. Potilasasiamiestoiminnan tavoitteena on toi mia ennalta ehkäisevästi niin, että potilaan oikeu det hoito- ja palvelu tilanteissa toteutu vat mahdollisimman hyvin ja tarve ottaa yh teys potilas asiamieheen vähenee. Potilaan tai omaisen ottaessa yhtey den tavoitteena on laadukas ja potilaan va lintoja kunnioitta va palvelu niin vahinko- kuin kaltoinkohtelu tilanteissa. Potilasasiamieheen otettiin toimintavuonna yhteyttä 1669 kertaa (v yhteydenotto ja oli 1476 kertaa). Erilai sia palavereita, ko kouksia ja potilasasiamie hen konsultointia, joissa on kä sitelty ja selvi telty

2 erilaisia poti laan oikeuksiin liittyviä asioita, on ollut 78 (v palavereita ym. oli 89). (Liite 2) Potilasvahinkoihin ja muistutuksiin liittyvä asiakirjahallinto on hoidettu keskitetysti poti las asiamiespalveluissa. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat havainnot ja huomiot Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenotto jen kokonaismäärä on noussut (noin 13 %) edelli seen vuoteen ver rattuna. Eniten yhteydenotot ovat lisäänty neet päivystyspalvelui den vastuu alueella, jota koskevat yhteyden otot ovat yli kaksin kertaistuneet edelliseen vuoteen verrattu na. Sen sijaan yhteydenot tojen aiheen pohjalta tilastoitu luku on koko naisuutena tarkastel len pysynyt jokseenkin edellisen vuoden ta solla. Yhteydenoton ai heen pohjalta tarkas teltuna kaikkia muita ai healueita koskevat yhteydenotot ovat laske neet, paitsi hoitoa ja potilas- tai lääkevahin koa koskevat yhtey denotot ovat lukumääräi sesti lisääntyneet. Suurin osa yhteydenotoista on koskenut po tilas- tai lääkevahinkoepäilyjä, jossa on ta pahtu nut selvä nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Näitä koske vien yhteydenottojen jakauma noudattelee aikaisempia vuosia, eikä lisäys ole keskitty nyt millekään yksittäi selle vastuualu eelle. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemista va hinkoilmoituksista johti korvauksen maksa miseen kuntayhtymän osalta 34 korvaus päätöstä, joka on 40,9 % vakuutuskeskuk sen ratkaisemasta 83 ilmoi tuksesta. Lisäksi käsittelyssä on ollut yksi korvaushakemus, jonka vakuutuskeskus on katsonut vanhen tuneeksi. Ostopalveluna to teutetun hoidon osalta Potilasvakuutuskes kus on antanut kolme korvaukseen oikeut tavaa päätöstä 12 ratkaistusta ilmoitukses ta. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen osalta toimintavuonna on ollut käsittelyssä kaksi vahinkoilmoitusta, joista Potilasvakuutus keskus on molemmis ta antanut potilaan kannalta kielteiset kor vaus päätökset. (Liite 3) Kuntayhtymän osalta potilasvahinkolauta kunta antoi viisi ratkaisusuositusta, joista kolmessa lautakunta suo sitti korvauksen maksamista. Kuntayhtymä maksoi toiminta vuonna vakuutus maksuja Potilasvakuutus keskukselle ,57 eu roa (v va kuutusmaksut olivat ,02 euroa). Va kuutusmaksut on po tilasasiamiespalvelui den toimesta jyvitetty vastuu alueille potilas vahinkokäsittelyssä ol leiden tapausten luku määrän perusteella. Potilaslain mukaisia muistutusratkaisuja toi mintavuonna annettiin 56 (v annettiin 66 ratkaisua), joista yksi muistutus on käsi telty uudelleen ratkaisun antamisen jälkeen. Lisäksi yksi muistutus on rauennut muistu tuksen tekijän toimesta ennen ratkaisun an tamista. (Liite 1, kuvio 3) Potilasasiamiehen arvio: Potilasasiamiehel le tulleiden yhteydenottojen pohjalta vaikut taa sil tä, että potilaiden ja omaisten tyytyväi syys saatuun palveluun on vähentynyt. Lu kumäärälli sesti sekä suhteutettuna eniten yhteydenotot ovat lisäänty neet päivystyspal veluiden

3 vastuu alueella. Myös vastaanotto- ja terveyskeskussairaa latoimintaa koskevat yhteydenotot ovat li sääntyneet, samoin myös muualla kuin kun tayhtymän toimipis teissä toteutettua palve lua koskevat moit teet. Päivystyspalveluiden osalta potilaiden ja omaisten tyytymättömyys kohdistui ennen kaikkea saatuun kohteluun ja toiminnan su jumattomuuteen. Kohtelua koskevat yhtey denotot ovat kaksi ja puoli kertaistuneet edelliseen vuoteen verrattuna, jota ei voida pitää hyvänä kehitys suuntana. Lisäksi poti laat ovat tuoneet esille, että asioidessaan päivystyksessä he eivät ole aina tulleet kuulluksi asiassaan ja heille eri henkilöiden antama tieto ja ohjaus ovat saatta neet olla epäselviä, jopa ristiriitaisia keskenään. Tä mä on aiheuttanut hämmen nystä ja epä tie toisuutta potilaiden ja omais ten keskuudes sa ja pahimmillaan se on saattanut viiväs tyttää potilaan pääsyä asianmukaiseen tut kimukseen ja hoitoon. Kun tarkastellaan kuntayhtymää kokonai suutena, havaitaan kohteluun liittyvien yh teydenot tojen laskeneen edelliseen vuoteen verrattuna, jonka panen tyytyväisenä merkil le. Laskua on tapahtunut kaikilla muilla vas tuualueilla, paitsi päivys tyspalvelussa. Hoidon porrastuksen vuoksi potilasta usein tutkitaan ja hoidetaan usealla tasolla. Hoito ketjun eri vaiheessa potilaan saama tieto omasta sairaudestaan ja hoitovaihtoehdois ta voi olla eri lainen riip puen siitä, missä tie toa annetaan. Esimer kiksi lähetettä laaties saan lääkäri voi pu hua potilaan lähettämi sestä leikkaukseen, mutta keskussairaalan lääkäri päätyykin toisenlai seen hoitoratkai suun. Tämä voi aiheuttaa potilaassa petty myksen tunteita, jopa ag gressiivi suutta. On tärkeää, että jokaisella hoitotasolla potilaalle kerrotaan ymmärrettävällä tavalla, mistä kulloinkin on kysymys ja mihin tehty hoito päätös pohjaa. Jos asia muuttuu aikaisem min sunnitellusta (tai esillä olleesta), poti laan kanssa keskusteluun tu lee paneutua erityisellä huo lellisuudella. Vanhuspotilaan asema on tullut toiminta vuonna esille useissa yhteydenotoissa. Po tilaat itse ja heidän omaisen sa ovat tuoneet esille epäilynsä, ettei poti lasta haluta hoitaa, kun hän ei ole enää yh teiskunnalle tuottava kansalainen, ainoas taan kuluerä. Iäkäs poti las kokee, että hä nen ihmisarvoa loukataan, jos lääkäri kertoo hoitopäätöstä tehdessään ensimmäisenä ja monesti ainoana perusteena hoitopäätöksel le olevan potilaan kor kean iän. Lisäksi omaiset ovat tuoneet esille puutteita omaisille tiedottamisessa vanhuspotilaan sairaa lasiirtojen yhtey dessä. Ei ole poik keuksellista, että potilaan siirtyminen toi seen hoitopaikkaan selviää omaiselle vasta hänen tullessaan tapaa maan omaistaan sairaalaan, vaikka siirto on toteutettu jo useita vuorokausia aikaisem min. Potilaan ollessa tyytymätön saamaansa hoi toon tai kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muis tutus terveyden huollon toimintayksikös sä ja saada siihen ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Lu kumääräi sesti eniten muistutuk sia on käsitelty vas taanotto- ja terveyskes kussairaalatoimin nassa ja päivystyspalve luissa annetusta hoidosta ja kohte-

4 lusta. Ko konaisuutena tar kastellen käsiteltyjen muis tutusten määrä on jonkin verran laskenut edellisestä vuo desta. (Liite 1, ku viot 3, 3.1 ja 3.2) Muistutusten keskimääräinen käsittelyaika on jatkunut edelliseen vuoteen verrattuna, jota ei voida pitää hyvä nä kehityssuuntana. Vain vajaassa neljän neksessä (noin 23 %) käsitellyistä muistu tuksista ratkaisu on an nettu kuukauden ku luessa sen tekemisestä (v vastaava luku oli noin 39 %) ja rei lusti alle puolessa (noin 46 %) kahden kuu kauden kuluessa (v luku oli noin 68 %). Viiden muistutuksen osalta käsittelyaika on ollut yli seitse män kuukautta ja pisimmillään yli yhdeksän kuukautta. (Liite 1, kuvio 3.3). Potilaan oi keus saada asiassaan rat kaisu kohtuullises sa ajassa ei ole käsittääk seni tällöin toteutu nut potilaslain edellyttä mällä tavalla. Muistutukseen annetun ratkaisun tulee olla selkeä ja asiallinen päätös, jossa on erityi sesti kiinnitetty huomiota vastauksen ym märrettävyyteen potilaan kannalta. Vastauk sesta olisi käy tävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryh dytty tai miten asia muuten on ratkaistu (HE 185/91 s.19). An nettu ratkaisu on kuitenkin joskus sisältänyt varsin paljon vieraskielisiä sanoja ja poti laalle tuntemattomia ilmaisuja, joita potilas tai omainen on joutunut jälkikä teen selvittä mään. Ymmärrettävyyden vaati mus ei ole käsittääkseni tällöin to teutunut. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisemien po tilaan kannalta myönteisten korvauspäätös ten määrä on laskenut toimintavuonna kun tayhtymän osalta, sa moin potilasvahinko lautakunnan antamien myönteisten suosi tuspäätösten määrä. Niin ikään Potilasva kuutuskeskukselle mak setut vakuutusmak sut ovat jonkin verran laske neet edelliseen vuoteen verrattuna. En ole kui tenkaan ha vainnut tähän olevan mitään yksittäistä syy tä ja arvioin sen olevan niin sanottua vuosit taista vaihtelua. Kuntayhtymän potilasasiamies on toiminut Coronaria Hoitoketju Oy:n Kuhmon terveys ase man vastaanotto toiminnan potilasasiamiehenä. Muistutus- ja potilasvahinkoasioi den käsitte lyn sujumisessa on ollut edelleen vaikeuksia, eikä toimin taa ole kaikilta osin saatu ostopalve lusopi muksessa sovitun mukaiseksi. Esimerkiksi useita potilasvahin koilmoitusten korvaus päätöksiä oli toiminta vuoden päättyessä edelleen saamatta, vaik ka Potilasvakuutus keskuk sesta saadun tie don mukaan kor vauspäätökset on tehty ja päätöksiä on pyydetty Palvelun tuottajalta useita kertoja. Liitteenä on potilasasiamiestoiminnan tilasto-osa vuodelta Liite nro: 1 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antavat potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson, puh ja sosi aali- ja terveys johtaja Maire Ahopelto, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee asiasta ja merkitsee tiedoksi potilasasiamies Liisa Vilmi-Johanssonin vuodelta 2011 laatiman sel vi tyk sen potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Hyväksyi päätösehdotuksen.