Pardian edustajakokouksen puhe, muutokset mahdollisia Hyvät edustajakokouksen edustajat,

Transkriptio

1 Palkansaajajärjestö Pardia puheenjohtaja Niko Simola Pardian edustajakokouksen puhe, muutokset mahdollisia Hyvät edustajakokouksen edustajat, 1 Kulunut vuosi on ollut edunvalvonnallisesti vilkas. Sopimuskierrokseen valmistauduttiin kiivaasti edellisen edustajakokouksen aikoihin marraskuun alussa. Osalla sopimusaloistamme jo neuvoteltiinkin. Sopimusneuvottelut olivat totutun vaikeat, hitaat ja kankeat. Paljon ansaittua kritiikkiä on saanut vuosien varrella yömyöhään jatkuvat sopimusneuvottelut. Itselleni on vielä yli 15 vuoden sopimusneuvottelukokemuksen perusteella osin mysteeri, mistä tämä neuvottelukulttuuri lopulta johtuu ja miksi sen muuttaminen on kovin vaikeaa. Ei voida sanoa, etteikö muutosta olisi yritetty. Viime kierroksella valtion pääsopijajärjestöt esittivät jo neuvottelujen alkumetreillä työnantajalle sopimuksen kustannusvaikutuksen hyväksymistä yleisen linjan mukaisena. Esityksemme mukaan kustannusvaikutukseksi olisi sovittu kahdelle vuodelle 3,2 % ja sen jälkeen tämän kustannusvaikutuksen sisällä olisi neuvoteltu palkankorotusten muodoista, ajoituksista, virastoeristä ja tekstikysymyksistä. Työnantaja ei ollut tähän valmis. Neuvottelimme normaaliin tapaan seuraavat kaksi kuukautta ja lopputuloksena oli 2 vuoden ja 2 kuukauden mittainen sopimuskausi, jonka kustannusvaikutus oli 3,45 %. Eli kuukausihinnalle täsmälleen sama kuin yleinen linja ja meidän esityksemme joulukuun alusta. No ainakin tuimme suomalaisia kahvipaahtimoita. Oma lukunsa sopimuskierroksella oli keskustelu ja vääntö lomarahakompensaatioista julkisella sektorilla. Lomarahakompensaatioita ei lopulta tullut. Sen sijaan saimme kertaeränä tuloksellisuuserän, joka valtiolla tulee maksuun tammikuussa. Tästä kertaerästä saamme kiittää lähinnä terveydenhuollon henkilöstöä, jotka laittoivat lomarahakompensaation saadakseen itsensä likoon muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Ilman näitä työtaistelutoimenpiteitä ei yleisen työmarkkinalinjan päälle tulevaa kertaerää yksinkertaisesti olisi tullut. Piste. Tuloksellisuuserän osalta on hyvä huomioida kaksi asiaa, joihin se ei ole yhteydessä. Ensinnäkään se ei ole lomarahakompensaatio. Toisekseen sen maksaminen ei ole sidoksissa virastoissa toteutuneeseen tuloksellisuuteen. Kyseessä ei siis ole lomarahakompensaatio vaan tuloksellisuuserä, jonka maksaminen ei ole sidoksissa tuloksellisuuteen. En voi ymmärtää, jos joku väittää joskus työmarkkinakieltä vaikeaselkoiseksi. Viime sopimuskierroksen kummajaiseksi muodostuivat yliopistosopimuksen neuvottelut. Sopimusneuvotteluja olivat vaikeuttamassa sekä hankala kysymys palkkausjärjestelmän uudistamisesta että työnantajan tavoitteet yleisen palkkalinjan alittavasta sopimusratkaisusta. Kuten muistamme, yliopistojen neuvottelut ajautuivat lopulta umpikujaan ja työtaisteluvaroituksen jättämisen jälkeen valtakunnansovittelijan toimistoon soviteltavaksi. Ensimmäisen sovitteluehdotuksen tultua hylätyksi työnantajan toimesta ajauduttiin myös yhden päivän mittaiseen lakkoon Helsingin yliopistossa. Historialliseksi tuo lakkopäivä muodostui kahdesta syystä: tällä kertaa lakon piirissä oli koko yliopiston henkilöstö professoreista tutkijoihin ja kirjastoista hallintoon asti. Toisekseen Helsingin yliopisto oli edellisen kerran ollut suljettuna sata vuotta aiemmin vuonna Melkoista historiaa. 1

2 Kaikki päättyy onneksi aikanaan Elannon hevosmiesten lakkoa lukuun ottamatta. Yliopistojenkin sovittelussa saavutettiin ratkaisu toisella yrittämällä. Uskallan sanoa, että työntekijäpuolen kannalta ehdot eivät ainakaan heikentyneet ensimmäisen sovittelun päättymisen jälkeen. 2 Sopimuskierroksesta voi mielestäni vetää muutaman yhteisen johtopäätöksen erityisesti tuloksellisuuserän ja yliopistoneuvottelujen perusteella. Yksi on se, että mikään sopimus tai sopimusala ei voi elää ruususen unta ja kuvitella olevansa suojassa yllättäviltä vaateilta tai selkkauksilta. Toinen on se, että edelleen aktiivisilla vaateilla ja niitä tukevilla toimilla on mahdollisuus saavuttaa tuloksia. Näillä toimilla saavutettiin tuloksellisuuserä. On selvää, että jatkossa on oltava riittävä valmius sekä puolustaa olemassa olevia ehtoja että tarvittaessa edesauttaa omia sopimustavoitteita riittävin työtaistelutoimin. Joita tulee tietenkin käyttää harkiten ja vain viimesijaisena keinona. Kolmas ja yhtälailla tärkeä asia on palkansaajapuolen yhteinen toiminta. Muutamista vaikeuksista huolimatta yliopistoneuvotteluissa ja työtaistelutoimissa kolmen pääsopijajärjestön yhteistyö toimi ja piti hyvin. Tätä yhteistyötä tulee vaalia kaikilla sopimusaloilla. Yhdessä olemme palkansaajapuolella enemmän. Keskusjärjestörajoista riippumatta tarvitsemme toisiamme ja tiivistä yhteistyötä toistemme välillä. Sitähän luulisi, että sopimuskierroksen jälkeen työmarkkinoilla vallitsisi hiljaisuus ja rauha. Saahan sitä luulla. Kohtuullisen (jonkun mielestä ehkä kohtuuttomankin) vilkasta on talven sopimuskierros jälkeenkin ollut. Tänä syksynä käytiin työmarkkinoilla mittava kiista, joka sai alkunsa maan hallituksen esityksestä irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä. Kiista ratkesi, mutta oli osoitus ja varoitus laajemmasta ongelmasta. Erittäin huolestuttavana pidän vastakkainasettelun paluuta ja vahvistumista kiistan aikana. Mitä pidemmälle ja laajemmalle kiista eteni sen tiukemmiksi ja jyrkemmiksi erilaiset puheenvuorot niin julkisuudessa kuin erityisesti esimerkiksi Twitterissä kävivät. Yhteisten kantojen esittäjiä ja etsijöitä oli harvassa. Voi olla, että toistan omia sanoja, mutta Suomen tie ei ole riitelyn tie. Suomi on rakennettu neuvotellen ja sopien. Koko hyvinvointiyhteiskuntamme kantava periaate on pitää kaikki mukana. Tätä periaatetta noudattaen sekä neuvotellen ja sopien olemme kansakuntana päässeet monilla tärkeillä mittareilla maailman kärkijoukkoon. Se ei ole sattumaa. Kaikille sopimuskulttuurin vastustajilla haluan antaa selvän viestin: Ei kannata korjata sitä mikä toimii. Samalla kun totean tarpeen kolmikannalle, yhteisille ratkaisuille ja konsensukselle on hyvä huomioida tämän tien reunaehdot. Kolmikannassa ei koskaan ole eikä pidä olla selkävoittojen saajia. Tämä periaate koskee myös palkansaajapuolta. Emme voi olettaa menevämme kolmikantaan tai ylipäänsä mihinkään yhteiseen pöytään siten, ettemme itsekin joutuisi jostain antamaan periksi tai luopumaan. Yhteisessä pöydässä kaikkien on saatava ja kaikkien on luovuttava. Mielellään suhteellisen tasapuolisesti. Muuten yhteinen tekeminen ei toimi. 2

3 Yhteiselle tekemiselle on toinenkin reunaehto ja se on tulosvastuu. Neuvottelu ja sopiminen toimii vain, mikäli sillä saavutetaan tuloksia. Tuloksia ei synny eikä tarvitse syntyä aina, mutta useimmiten niihin pitää päästä, jotta järjestelmälle on oikeutuksensa. Jatkossakin tarvitaan ratkaisuhakuista neuvottelukulttuuria. Omien tavoitteiden ääneen huutaminen on helppoa. Yhteisten ratkaisujen löytäminen on haastavampaa, mutta samalla palkitsevampaa. 3 Viime vuonna edustajakokous teki selvän linjauksen Pardian tämän vuoden toiminnasta järjestön kehittämiseksi. Tämän vuoden aikana päätettiin selvittää ja tehdä ratkaisut Pardian tulevaisuudesta kahden päävaihtoehdon välillä. Joko muodostaa Pardiasta ammattiliitto ja sulauttaa Pardian ja jäsenjärjestöjen toimet yhteen tai toisena vaihtoehtona yhdistää Pardia ammattiliitto Prohon. Viime talven ja kevään aikana nämä edustajakokouksen edellyttämät selvitykset tehtiin. Uskoakseni ne tehtiin varsin huolellisesti ja objektiivisesti molempien vaihtoehtojen osalta. Vaihtoehtoja käytiin läpi työvaliokunnan ja hallituksen kokouksissa ja seminaareissa. Lisäksi ammattiliittovaihtoehtoon hankittiin ulkopuolista sparrausta, jota meille antoi raportinkin muodossa STTK:n entinen pääsihteeri Leila Kostiainen. Olen tyytyväinen, että selvitykset laadittiin huolella ja että ne valmistuivat aikataulussa toukokuun puoleen väliin mennessä. Ne antoivat hyvän ja asianmukaisen pohjan päätöksenteolle niin Pardiassa kuin jäsenjärjestöissä. Selvitysten jälkeen kesäkuussa Pardian hallitus teki päätöksen vaihtoehtojen välillä. Kesäkuun 12. päivänä pidettiin Pardian ja Pardian jäsenjärjestöjen hallitusten yhteinen seminaari. Seminaaripäivän päätteeksi pidetyssä Pardian hallituksen kokouksessa päätettiin valita vaihtoehdoksi yhdistyminen Ammattiliitto Prohon ja hyväksyä asiaa koskeva aiesopimus. Vielä samana iltana allekirjoitimme aiesopimuksen Pron puheenjohtaja Jorma Malisen kanssa. Historiallinen päivä, joka tulee itselleni olemaan varmasti ikimuistoinen. Päätös yhdistymisestä Prohon ei ole ollut mutkaton ja helppo. Viime edustajakokouksessa linjasimme yhdeksi arvoistamme ennakkoluulottomuuden. Tätä arvoa on todella tänä vuonna toteutettu. Toimijamme ovat t tänä vuonna osoittaneet olevansa ennakkoluulottomasti valmiita isoon muutokseen. Olen ylpeä teistä. Yhdistyminen Prohon tarkoittaa jäsenjärjestöillemme ja yhdistyksillemme suurta ajattelu- ja toimintatavan muutosta. Toiminnan ja rahoituksen painopiste siirtyy pienemmiltä toimijoilta merkittävästi suuremmalle toimijalle. Tämä ei ole tietenkään - ollut kaikilta osin helppoa. Se on vaatinut selvittelyjä, pohjustusta, aikaa ja vaivaa. Hyödyt uudistuksesta ovat kiistattomat. Olen syksyn aikana kiertänyt 13 RoadShow-paikkakunnan lisäksi lukuisissa Pardian, jäsenjärjestöjen ja jäsenyhdistysten tilaisuuksissa perustelemassa yhdistymisen etuja. Kaikissa tilaisuuksissa olen pitäytynyt samassa perustarinassa ja samoissa yhdistymisen perusteluissa. En aio tässäkään puheessa keksiä pyörää uudestaan. 3

4 Yhdistymistä liittyvinä taustatekijöinä ovat toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset. Työmarkkinajärjestöissä on viimeiset 15 vuotta ollut selvä trendi kohti suurempia kokonaisuuksia. Näin on tapahtunut niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Työntekijäpuolella on syntynyt mm. Pro, JHL ja Teollisuusliitto. Työnantajapuolella Palta ja Hyvinvointialan liitto. Siirtymiä kohti pienempiä kokonaisuuksia ei ole tapahtunut. Tälle kehitykselle on syynsä niin meillä kuin muualla. 4 Yhdistymiselle keskeisin perustelu on edunvalvonta. Eikä se edunvalvontajärjestössä mikään muu voi ollakaan. Me emme ole ammattiyhdistysliikkeessä olemassa järjestöjä ja organisaatioita varten. Olemme olemassa vain jäsenistöämme ja jäsentemme edunvalvontaa varten. Olemme velvollisia ratkaisemaan organisaatiomme ja rakenteemme siten, että jäsenistömme edunvalvonta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. Edunvalvonnan paraneminen suuremmassa kokonaisuudessa perustuu kahteen asiaan: vaikutusvaltaan ja edunvalvonnan resursseihin. Joukkovoima ja vaikutusvalta ovat ammattiyhdistysliikkeen ydintä. Yhdistyneestä Prosta tulee Suomen viidenneksi suurin ammattiliitto, jolla on jäseniä lähes kaikilla suomalaisen yhteiskunnan sektoreilla. Se tulee olemaan merkittävä vaikuttaja, jonka ääntä kuullaan. Edunvalvonnan resurssien lisääntyminen tarkoittaa jäsenistölle ja aktiiveille muun muassa tavoitettavuuden paranemista. Pron työsuhdepäivystys ja aluetoimistojen verkosto yhdessä tuovat liiton asiantuntijat lähemmäksi jäseniä. Nykyistä merkittävästi suurempi joukko liiton erityisasiantuntijoita vaikkapa tasa-arvon, sosiaaliturvan tai yhteiskuntavaikuttamisen saroilta tuovat oman lisänsä edunvalvonnan tarpeisiin. Oma lukunsa on aiemmin tässä puheessa esillä ollut työmarkkina- ja neuvottelutilanteen kiristyminen. Suurella järjestöllä on painoarvoa ja myös mahdollisuuksia toimia siten, etteivät yksittäiset sopimusalat jää oman onnensa nojaan silloin, kun sopimuskierroksella tulee vaikeaa. Toinen merkittävä perustelu liittyy jäsenistölle tarjottaviin palveluihin. On selvää, että jäsenpalveluiden, -tapahtumien ja -etujen järjestäminen kustannustehokkaampaa tai ylipäänsä mahdollista suuremmalle jäsenistölle. On eri asia tuottaa palveluja tuhannelle, kymmenelle tuhannelle tai sadalle tuhannelle jäsenelle. Esimerkkejä moderneista ja uusista palveluista löytyy Prosta jo lukuisia kuten mobiilisovellus jäsenkortista, työpaikkatutka työnhakuun tai oma suosikkini Pro baby -potkupuku. Jäsenistöä palvellaan eri välineillä ja eri elämäntilanteissa. Uusia palvelumuotoja on myös mahdollista kehittää. Olen henkilökohtaisesti satavarma, että olemme jäsenistömme kannalta ottamassa oikean askeleen - tai pikemmin harppauksen. * Pardia on olemassaolonsa aikana ollut korostetusti vastuullinen, neuvottelu- ja sopimushakuinen ammattijärjestö. Tavoitteemme on ollut paitsi turvata jäsenistöllemme hyvät ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot myös edistää suomalaista valtionhallintoa, julkista sektoria ja yhteiskuntaa. Tätä työtä olemme mielestäni vuosien saatossa tehneet tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Saamme olla yhteisestä historiastamme monella tapaa ylpeitä. Päätökset ovat vielä edessä, mutta suurella todennäköisyydellä Palkansaajajärjestö Pardia siirretään tänään itsenäisenä järjestönä historiaan. Siitä huolimatta pidän tätä pikemmin alkuna kuin loppuna. Nämä eivät ole hautajaiset. 4

5 Tänään ei ole aika katsoa taaksepäin vaan eteenpäin. Ammattiyhdistysliikettä on usein moitittu juuttumisestä historiansa suuruuteen ja saavutuksiin. Me emme halua toimia näin. Ammattiyhdistysliikkeellä on ja 2020-lukujen Suomessa kosolti tehtävää ja tavoiteltavaa. Tähän työhön meidän on kohdistettava tarmomme. Tänään tehtävät päätökset antavat mahdollisuudet edunvalvonnan menestyksekkääseen hoitamiseen. 5 Hyvät kokousedustajat, hallituksen jäsenet, jäsenjärjestömme ja jäsenyhdistystemme aktiivit sekä toimiston henkilökunta, Kuluneen vuoden aikana toimijamme toimistossa, jäsenjärjestöissä, jäsenyhdistyksissä ja työpaikoilla ovat monella tapaa olleet kovilla ja voisiko sanoa täystyöllistettyjä. Sopimuskierroksen haasteet yhdistettynä järjestömme mittavaan kehittämishankkeeseen ovat vaatineet niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja palaverien, kokoustamisten, tilaisuuksien ja pohtimisen muodossa. Olen syvästi kiitollinen siitä panoksesta jonka eri toimijamme kaikilla järjestömme tasoilla ovat antaneet edunvalvonnan ja järjestön kehittämisen eteen. Ilman teitä järjestömme toiminta ei olisi ollut mahdollista. Hyvät ystävät, Hieman yli vuosi sitten edellisessä varsinaisessa Pardian edustajakokouksessa minut valittiin toiselle nelivuotiskaudelle Pardian puheenjohtajaksi. Enpä ihan osannut silloin arvata millainen seuraava vuosi olisi. Vuosi on ollut monella tapaa huikean työntäyteinen, yllättävä, ihastuttava ja välillä vihastuttava. Tänään enemmän kuin koskaan olen kuitenkin tyytyväinen edessänne. Me olemme tehneet uutta. Me olemme kyenneet uudistumaan. Me olemme (kohta) Pro. 5