KUN NEUVOSTOLIITTO HAJOSI. Jyrki Saarikoski sai todistaa mahdotonta. Venäjän sotatoimet Syyriassa mittavia. Ilman kieltä ei ole kansaa

Transkriptio

1 VenäjänAika Irtonumero 7,5 Venäjän sotatoimet Syyriassa mittavia Ilman kieltä ei ole kansaa Vastakohtien Ukraina Porvariston hillittyä charmia Pietarin Harleypäivillä KUN NEUVOSTOLIITTO HAJOSI Jyrki Saarikoski sai todistaa mahdotonta s.17 VA _KANSI.indd

2 UUSI KAUPPA! KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA UUSIASIAKAS2016 INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. 5 HINNASTA POIS! Anneli Auer MURHALESKEN MUISTELMAT 24,90 Denise Rudberg TOINEN TOISTA PAHEMPI 19,90 Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,90 Matti Salminen TOISINAJATTELIJOIDEN SUOMI 26,90 Esko Seppänen MISTÄ SUOMI VAIKENEE? 24,90 Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös ale- tuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin. intokustannus.fi/rekisteroidy intokustannus.fi

3 pääkirjoitus Huippu-urheilua piikeillä ja pillereillä Kremljov n Kuten kaikki hyvin muistavat Venäjä jäi Rion olympialaisten aattona kiinni mittavasta valtiollisesta doping-ohjelmasta, jossa olivat mukana lukuisat viranomaiset turvallisuuspalvelu FSB:tä myöten. Wadan raportin murskaavista todisteista huolimatta Venäjä ei myöntänyt syyllisyyttään valtiojohtoiseen dopinghuijaukseen vaan aloitti vastaiskut väittämällä koko tarkastusta poliittiseksi, venäläisvastaiseksi, tarkoituksenhakuiseksi ja jopa suoraan Naton tilaamaksi. Muodon vuoksi Venäjän johto kuitenkin erotti muutaman urheiluvirkamiehen, joista kaksi, Rusadan entinen toimitusjohtaja Nikita Kamajev ja Rusadan toimeenpanevan neuvoston puheenjohtaja Vjatsheslav Sinjov, kuolivat pian eron jälkeen sydänkohtauksiin, vaikka eivät tiettävästi olleet koskaan ennen poteneet sydänvaivoja. Samaan aikaan alkoi tulla julki muitakin todisteita dopingin peittelemisestä ja meldoniumin (meldronaatin) yleisestä ja laajasta käytöstä Venäjällä kaikissa urheilulajeissa. Venäjän entisen antidopingtoimiston johtajan Grigori Rodtshenkovin paljastuksista, joka hän oli tehnyt USA:ssa, käy ilmi laaja valtiojohtoinen dopingin käyttö ja salailu. Laboratoriotuloksia manipuloitiin, näytteitä vaihdettiin ja kaikki tapahtui sulassa sovussa FSB:n, urheiluviranomaisten ja Rusadan kesken. Varsin merkittävä rooli skandaalissa näyttää olevan Venäjän urheilusta vastaavalla ministerillä Vitali Mutkolla, joka omien sanojensa mukaan oli luonnollisesti täysin tietämätön koko dopingista. Wadan tilaama raportti Venäjän olympiajoukkueen toimista romutti uskon huippu-urheilun puhtauteen Sotshin talviolympiakisoissa 2014 ja moniin edeltäviin kisoihin. Sen seurauksena kaikki venäläiset yleisurheilijat saivat kilpailukiellon Riossa ja osa muidenkin lajien kilpailijoista. Venäjä suljettiin myös kokonaan pois Rion paralympialaisista. Venäläisille ja ennen kaikkea Venäjän johdolle huippu-urheilusta on muodostunut valtapolitiikan osaalue, jossa menestyminen kohottaa maan prestiisiä ja arvovaltaa. Voittoa tuulettava urheilija Venäjän kansallinen lippu harteilla on niin mahtava näky, että sen eteen voi tehdä vähän vilppiäkin. Se puolestaan valitettavasti johtaa siihen, että Venäjän johdolla, eikä maan suurella yleisöllä, riitä rohkeutta tunnustaa tehdyt vilpit ja virheet ja ryhtyä tarvittaviin parannus- ja muutostoimiin. Turvaudutaan helpoimpaan syytetään muita ja ennen kaikkea länsimaita vääristelystä ja venäläisvastaisuudesta. Valitettavasti Venäjän johdolla ei näytä olevan aikomustakaan luopua entisistä tavoista. Se edellyttäisi täysremonttia ja koko henkilöstön vaihtoa venäläisissä antidopingtoiminnassa sekä ajattelutapamuutosta. Sitä taas ei ole näkyvissä. Tätä kirjottaessa tuli RT Newsin välittämä tieto siitä, että KHL:n entinen presidentti Aleksandr Medvedev ilmoitti, että meldronaatin käyttö KHL-liigassa on sallittua, koska sitä ei katsota dopingiksi. Suomi kävi läpi oman dopingkiirastulensa vuonna 2001 Lahden MM-hiihdoissa, jotka nöyryyttivät, mutta samalla opettivat suomalaisia urheilijoita, mitä urheilussa ei pitäisi koskaan tehdä. Ja Suomen urheilu vähitellen nousi pohjamudista. Valitettavasti Venäjä ei näytä haluavan toimia samoin. Olisi sääli, jos kansanväliset urheilujärjestöt joutuisivat asettamaan Venäjän täydelliseen kilpailukieltoon. Tunnettu venäläinen näyttelijä ja satiirikko Mihail Jefremov otti kantaa dopingskandaaliin lausumalla konserteissa ja Internetissä runoilija Orlushan (Andrei Anatoljevitsh Orlov) dopingkriittisen runon Venäläiset eivät kuse! ( Russkije ne ssut! ). Siinä runoilija terävän satiirin keinoin kehottaa venäläisiä dopingurheilijoita testitilanteissa välttämään häpeän sanomalla: Venäläiset eivät kuse! tai Nyt ei pissata yhtään tai Kuskoon vihollisemme pelosta! Dopingin käyttö urheilussa on epäreilua, vilpillistä, rikollista ja vaarallista itse urheilijoille. n ALEKSANDER BORODAVKIN PÄÄTOIMITTAJA P.S. Orlovin Russkije ne ssut! runo löytyy venäjänkielisenä Yahoon tai YouTuben sivuilta. VENÄJÄN AIKA 3

4 tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS HANNA SMITH hybridisodasta. VENÄJÄ Syyriassa EI KANSAA ilman kieltä VENÄJÄN ja USA:n suhteet JYRKI SAARIKOSKI / Moskova BRONKAN satama TEBOIL luottaa polttomoottoriin VIRON hallintarekisteri MITENJOV KONTAKT VALKEALAN pappi löysi itsensä PIETARIN Harleypäivät VASTAKOHTIEN Ukraina NYKYTANSSI nousussa Venäjällä LENIN-MUSEO uudistui SNELLMANIN perintö Suomelle NORDIC School ja kesäleirit RIOSTA haettiin kultaa KULTTUURI 48 LEONID 13 RISTIKKO VANJA-SETÄ 70 Kannen kuva Johannes Wiehn

5 68 Kustantaja Oy Novomedia Ltd Yläkaskentie 19 A FIN Helsinki fax (09) novomedia@novomedia.fi Päätoimittaja Aleksander Borodavkin Oy Novomedia Ltd Matkapuh , fax (09) a.borodavkin@novomedia.fi Ulkoasu HANK Hannu Kavasto, AD Toimitusneuvosto Kimmo Kallonen, puheenjohtaja Outi Alava, Aleksander Borodavkin, Merja Hannus, Kari Ketola. Ilmoitusmarkkinointi Kirsi Muurama puh k.muurama@novomedia.fi Tilaukset Kesto 26 / vuosi, vuosikerta 30, tilaushinta ulkomaille 35 / vuosi, fax (09) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Painopaikka Libris, Helsinki ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen 55 70

6 politiikka // hybridisota Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mukaan hybridisota on ensisijaisesti sotilaallisoperationaalista toimintaa. Hybridisodalla on poliittinen tavoite, alku ja loppu. Keinovalikoimat hybridisodassa ovat laajat ja siihen voi liittyä epäsuoraa ja suoraa valtiollista ja ei-valtiollista toimintaa. HYBRIDISOTA VOI ESKALOITUA LAAJAMITTAISEKSI SODAKSI n Hybridisodankäynnissä yhdistellään sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia keinoja toisiinsa ja siinä voidaan käyttää hyväksi muun muassa asevoimia, informaatioteknologiaa, psykologiaa ja rikollista toimintaa sekä väestön asenteita ja käännyttämistä. Hanna Smith sanoo, että hybridisota voi toki eskaloitua laajamittaiseksi sodaksi. Amerikkalainen Frank G. Hoffman käytti hybridisodan käsitettä jo vuonna Hoffman on kuvannut Hizbollahin toimintaa toisessa Libanonin sodassa hybridisodankäynniksi. Käsite levisi eurooppalaiseen keskusteluun vuonna 2014 Venäjän Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan myötä. Hanna Smithin mukaan hybridisodasta voidaan puhua erityisesti Venäjän Krimin valtaamisen yhteydessä, mutta ei Itä-Ukrainan tapahtumien kohdalla, jossa kyse on sodasta kahden osapuolen välillä, eikä niinkään esimerkiksi sissisodasta. Krimin valtaamisessa Venäjä ei käyttänyt fyysistä väkivaltaa, mutta Kremlin valtiaat organisoivat Krimille invaasion vihreine miehineen ja sitten sotilaallisen läsnäolon. Ennen Krimin tapahtumia nyky-venäjän ei oltu nähty käyttävän moderneja keinoja sotilaallisten ja poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja siksi länsimaat hämmentyivät. Krimin valtaaminen ei ole kuitenkaan hyvä mittari arvioitaessa Venäjän todellista modernia sotilaallista iskuvoimaa. VENÄJÄLLÄ ON VOIMAKAS HALU OLLA SUURVALTA Venäjä haastaa Hanna Smithin mukaan lännen kilpailussa intressipiireistä. Varsinkin siitä lähtien kun Vladi- 6 VENÄJÄN AIKA

7 Venäjää on pidetty viime vuosina arvaamattomana kansainvälisen politiikan toimijana. Tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista sanoo, että Venäjän johto pitää siitä, että maan toimia pidetään arvaamattomina ja toisaalta inhoaa sitä, että jokin muu maa toimii arvaamattomasti, kuten esimerkiksi Yhdysvallat tai Turkki. mir Putin palasi presidentin virkaan vuonna 2012, on Venäjällä valtava halu olla todellinen suurvalta, johon kuuluu vahva vaikuttaminen entisen Neuvostoliiton alueella. Päämääränsä saavuttamiseksi Kreml on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa, ei kuitenkaan Baltian maita vastaan, Smith huomauttaa. Suurvalta-ajatteluun Venäjällä liittyy konservatismi ja anti-amerikkalaisuus. Venäjä haluaa vimmatusti, että se noteerataan kansainvälisesti. Tämä koskee kaikkea kansainvälisen yhteisön asioita sotilaallisten kriisien hoidosta kauppaan. Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet määrittävät Smithin mukaan paljon sitä, mihin Venäjän asema ja vaikutusvalta kulloinkin ulottuu ja asettuu. Syyrian kohdalla Venäjä ja Yhdysvallat ovat tehneet viime aikoina paljon yhteistyötä, vaikka maat eivät pidäkään toisistaan. Molemmat maat näkevät islamistisen valtion ja ISISin vaarallisina. Mitä enemmän amerikkalaiset ja venäläiset keskustelevat keskenään, sitä parempi mahdollisuus on saada aktiiviset sotatoimet loppumaan Syyriassa. Suurvallat eivät yleensä pidä pitkittyneistä kriiseistä, koska ne vievät paljon resursseja ja rahaa. Venäjän talous on mennyt viime vuosina alaspäin ja asevoimat ovat vieneet ison siivun kovilla olevasta valtion budjetista. Venäjän nykyhallinnon selviytymisen ja olemassaolon avain on Smithin mukaan se tosiasia, että Kremlin johtajien on korostettava Venäjän suurvalta-asemaa. Tutkijatohtori sanoo kuitenkin tähän väliin, että Saksa ja Japani pääsivät vaikuttamaan nopeasti kansainvälisen yhteisön asioihin, kun ne ottivat lusikan kauniiseen käteen toisen maailmansodan jälkeen. Venäjällä eliitti kokee, ettei se pysy vallassa ilman suurvalta-asemaa. Valtansa menettäneiden venäläisten poliittisten johtajien kohtalo taas voisi olla pelottava ja raskas. Kremlin johtajilla on hyvä pohja mille rakentaa näkemyksensä. Venäjän suurvalta-asemalla on vuosisataiset perinteet. Suurvalta-ajattelu on myös syvällä Venäjän kansan ajatuksissa. Valtion kontrollissa oleva media tukee voimakkaasti olemassa olevia uskomuksia ja tuntemuksia. Jos Venäjä ei ole maailmaan suurvalta, niin ainakin eurooppalainen suurvalta sen pitää olla. VENÄJÄ EI HALUA SOTIA Hanna Smithin mukaan hybridisodasta puhuminen on saanut jo ehkä liiankin suuren mittakaavan. Esimerkiksi Suomea vastaan Venäjä ei käy hybridisotaa. Ilmatilaloukkaukset eivät ole hybridisotaa, vaan sotilaallinen provokaatio. Muun muassa Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota hiertävät Venäjän ja lännen suhteita. Tapahtumien vyöry voi johtaa sapelien kalisteluun molemmilla puolilla ja asevarustelun kiihtymiseen. Kuulun niihin tutkijoihin, jotka lähtevät siitä, ettei Putinin hallinto hae perinteistä sotaa länttä vastaan. Entiset Neuvostoliiton alueet, kuten Valko-Venäjä, Kazakstan ja Azerbaidzhan, eivät suinkaan ole Venäjän taskussa. Nämä maat tukevat Venäjän intressejä erityisesti aina silloin, kun ne saavat vastalahjaksi jonkin materiaalisen hyvityksen. Hanna Smith ei lukeudu myöskään niihin asiantuntijoihin, joiden mukaan Venäjä haluaisi hajottaa Euroopan unionin. Venäjä ei tosin voi käsittää, että pienet valtiot pääsevät sanomaan kantansa joka asiaan. Tämä tekee Venäjän mielestä EU:n arvaamattomaksi ja heikoksi. Kremlin hallinto haluaisi keskustella suurvalta-aseman pohjalta EU:n ja erityisesti sen jäsenmaiden Saksan, Ranskan ja Italian kanssa. Smith toteaa, että tähän saakka EU on ollut kaikissa isoissa päätöksissä yhtenäinen. Vaikka Suomi ei ole hybridisodassa Venäjän kanssa, niin tutkijatohtorin mukaan on selvää, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen politiikkaan ja päätöksentekoon. Voidaan puhua hybridivaikuttamisesta. Jokaiseen Venäjän toimeen Suomen on vastattava omalla tavallaan. Pakolaiskysymyksissä rajaviranomaisten on luotava keskusteluyhteydet venäläisiin ja ryhdyttävä vastatoimiin, jos tilanne sitä vaatii. Mahdolliset kyberhyökkäykset on torjuttava ja luotava niitä vastaan puolustus. Kaikki mahdolliset ulkoisen vaikuttamisen osa-alueet on koordinoitava yhteen. Ennaltaehkäisyllä on merkittävä rooli varauduttaessa toisen valtion häirintään ja kyseenalaisiin pyrkimyksiin. Hanna Smithin mukaan Venäjä ennen kaikkea suurvaltana pyrkii vaikuttamaan rajanaapurinsa Suomen politiikkaan. n TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM VENÄJÄN AIKA 7

8 politiikka // syyria Syyrian sota on muuttumassa entistä verisemmäksi yhteenotoksi, jossa muun muassa Venäjä ja Yhdysvallat tukevat toisiaan vastaan taistelevia osapuolia. Tähän saakka Syyriassa on kuollut taisteluissa tai heikentyneiden elinolojen takia ihmistä. Amerikkalaiset ja venäläiset tekevät nyt myös alueella yhteistyötä terroristien ja ISIS-järjestön tuhoamiseksi. VENÄJÄN SOTATOIMET SYYRIASSA OVAT MITTAVIA Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola kertoo, että Venäjän sotatoimet olivat vielä suhteellisen vähäisiä siinä vaiheessa, kun Kremlin johto tuki toukokuussa Al-Assadin hallintoa Palmyran historiallisen kaupungin valtauksessa. Taisteluissa Aleppon miljoonakaupungin herruudesta Venäjä on lisännyt pommituslentoja huomattavasti. YK:n mukaan Aleppoa uhkaa katastrofi ja pelkästään lasta on vaarassa taisteluiden alla. Al-Assadin hallinnon joukot onnistuivat Venäjän ilmatuen turvin katkaisemaan heinäkuussa kapinallisten hallitseman itäisen Aleppon pohjoisen huoltoreitin. Tässä vaiheessa Syyria ja Venäjä ilmoittivat avanneensa humanitäärisiä käytäviä eli pakoreittejä, joita pitkin siviilit ja antautuvat kapinallistaistelijat voisivat halutessaan poistua Alepposta. Kukkola sanoo, että on realistista todeta, että Syyrian ja Venäjän tavoitteena on saada siviiliväestö pois massahyökkäyksen alta. Humanitäärisiä käytäviä on käyttänyt vain harvat aleppolaiset. Lisäksi elo- 8 VENÄJÄN AIKA

9 kuussa kapinalliset onnistuivat vastahyökkäyksellään murtamaan saarron. Kapteeni Kukkolan mukaan venäläiset pommikoneet lensivät vielä heinäkuussa venäläisistä tukikohdista Syyrian kriisikohteisiin, kuten Palmyraan ja Raqqaan. Venäläiset ovat väittäneet pommittavansa terroristien tukikohtia. Tarkkailijoiden mukaan pommitukset ovat suunnattu sinne, missä ne ovat sotilaallisesti tarkoituksenmukaisia Venäjän ja Al-Assadin hallinnon näkökulmasta. Venäjä on tehnyt viime aikoina Syyriaan noin 70 pommituslentoa päivittäin. Tätä juttua tehtäessä maailmalle levisi uutinen, että Venäjä on aloittanut pommituslennot Iranista Syyrian alueelle. Lentomatka lyhenee, Kukkola tiivistää. Tarkkailijoilla ei ole selvää kuvaa kuinka paljon Venäjällä on maasotajoukkoja Syyriassa. Kukkolan mukaan maassa voisi olla noin venäläistä sotilasta. Venäjän tappiot tähän saakka ovat kaksikymmentä kuollutta taistelijaa. Venäjän tavoite on se, ettei Al-Assadin hallitus kaadu. Venäjä tukee Syyriaa sotilaallisesti ainakin siihen saakka, kun VENÄJÄN AIKA 9

10 politiikka // syyria saadaan pysyvä tulitauko ja rauhanneuvottelut. Tässä kohtaa Al-Assadin hallituksen pitää olla Venäjän näkökulmasta hyvissä asemissa ja näin kiistelty nykyinen presidentti ja hänen autoritäärinen hallituksensa olisivat vahvoilla uutta hallintoa rakennettaessa. Al-Assad on Venäjälle takuumies. Alueen tilanne on monisäkeinen. Shiialainen Iran haluaa säilyttää Syyrian liittolaisenaan shiiablokissa. Turkki taas on tukenut alusta alkaen Syyrian sunnilaisia kapinallisia. Turkille on tärkeää, miten Syyrian kurdien asema määritetään. Jos kurdeille annettaisiin Syyrian puolella itsenäinen asema, olisi Kukkolan mukaan Turkin näkökulmasta vaara, että kurdit saisivat Turkin lähialueelle tukevan jalansijan. Turkkilaiset pelkäävät vahvaa kurdialuetta oman maansa kurdien pyrkimysten takia. Lisäksi Iran ja Turkki näkisivät itsensä mielellään alueellisina suurvaltoina. Turkki on Venäjälle ongelma, mutta presidentit Erdogan ja Putin näyttävät pääsevän sopimukseen keskinäisistä ristiriidoistaan, kuten venäläiskoneen alas ampumisesta Syyrian ja Turkin rajalla. Venäjällä on alueella geopoliittisia intressejä. Tartusin satama Syyriassa on Venäjän ainoa pysyvä sotilaallinen tukikohta Välimeren alueella. Tukikohdastaan käsin Venäjä pääsee käyttämään halutessaan sotilaallista voimaa. Esimerkiksi strategisesti tärkeä Suezin kanava sijaitsee lähellä Syyriaa ja Tartusia. Venäjä pyrkii vaikuttamaan läsnäolollaan koko Lähi-itään. Lisäksi venäläiset pääsevät myymään aseitaan alueelle. VENÄJÄ TAISTELEE MYÖS KANSAIN VÄLISTÄ TERRORISMIA VASTAAN Venäjä taistelee virallisen politiikkansa mukaan Syyriassa kansainvälistä terrorismia ja ISISiä vastaan. Venäjä katsoo myös, että islamistien ääriainekset voivat viedä Lähi-idästä sanomaa ja virikkeitä Venäjän ja sen lähialueen jihadisteille. Ääri-islamistien riveissä on Venäjän oman arvion mukaan venäläistä jihadistia. Kukkola kertoo, että Venäjä näkee yhtäläisyyksiä värivallankumouksissa ja arabikevään tapahtumissa. Venäjän katsomuksen mukaan ulkopuolisen avun turvin värivallankumouksella ei saisi vaihtaa valtaa Syyriassa, eikä esimerkiksi Kazakstanissa. Saati sitten Venäjällä. Syyrian kapinallisilla on muun muassa panssari- ja ilmatorjuntakalustoa, joilla pystytään tuhoamaan Assadin hallinnon kalustoa ja vanhoja taistelukoneita, jotka joutuvat lentämään matalalla. Venäläiset pommittajat lentävät korkealla ja niissä on kehittyneitä omasuojajärjestelmiä, joten niihin on vaikea saada osumaa olalta ammuttavalta ohjuksella. Tosin venäläisiä taisteluhelikoptereita on tuhottu Syyrian taisteluissa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla on yritetty tukea Syyrian kansanousua ja alueen rauhaa. Venäjä on veto-oikeudellaan kumonnut nämä päätöslauselmat. Kremlin hallinto on viitannut muun muassa Libyan toimien epäonnistumiseen Muammar Gaddafin hallinnon kukistamisen yhteydessä. Libyassa vallitsee epävakaus ja sekasorto. Syyrian kapinalliset ovat saaneet aseapua lähinnä Saudi-Arabialta ja muilta Persian lahden sunnimailta sekä Yhdysvalloilta. Assadin hallintoa ovat tukeneet voimakkaasti Iran ja Venäjä. Lisäksi muun muassa Hizbollahin taitavat šiiataistelijat ovat osallistuneet taisteluihin Al-Assadin joukkojen rinnalla. Jihadistit ovat rahoittaneet toimintaansa muun muassa ase- ja huumekaupalla. ISIS on saanut tuloja öljykaupan kaikista portaista. Öljyä ovat ostaneet turkkilaiset, irakilaiset ja syyrialaiset toimijat, jotka eivät ole välttämättä kytköksissä valtioidensa viralliseen hallintoon. Kansainvälinen yhteisö on saanut Al-Assadilta pois epäinhimilliset kemialliset aseet. Venäjäkin puolsi tätä operaatiota Kukkolan mukaan lähinnä taktisista syistä. Kesällä 2015 Venäjä alkoi tukea Syyriaa Al-Assadin virallisesta pyynnöstä. Kukkola sanoo, että Venäjä halusi huomion pois Ukrainan pitkittyneestä konfliktista. Venäjä halusi myös painottaa presidentti Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin johdolla, että se pitää huomioida suurvaltana, kun kansainvälisiä kriisejä ratkotaan. Syyria on myös ollut Venäjän liittolainen Neuvostoliiton ajoista lähtien. Syyrian oppositio on hajanainen, todellinen sekasotku. Esimerkiksi Yhdysvaltojen koulutushankkeet 10 VENÄJÄN AIKA

11 opposition toiminnan parantamiseksi eivät ole johtaneet juuri mihinkään. Venäjän sotatoimien paine on Kukkolan mukaan johtanut nyt siihen, että maltillinen oppositio on hakenut yhteistyötä joidenkin jihadistiryhmien kanssa. VENÄJÄN JA YHDYSVALTOJEN YHTEISTYÖ SYYRIASSA Kapteeni Juha Kukkolan mukaan Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä on teknisen tason sopimuksia Syyrian tilannetta koskien. Maat ovat sopineet muun muassa siitä kuka soittaa ja kenelle. Lähinnä halutaan tunnistaa taistelukoneet, jotta saadaan estetyksi keskinäiset vaaratilanteet. Amerikkalaiset eivät halua operationaalista yhteistyötä, koska tällöin Venäjä pääsisi määrittämään ketkä ovat terroristeja. Mahdollista tulitaukoa valvoisivat Al-Assadin hallinto ja Venäjä. Niitä kaikkia, jotka eivät noudattaisi tulitaukoa saatettaisiin siten pommittaa, Kukkola sanoo. Amerikkalaiset ovat olleet Syyriassa koko ajan ikään kuin altavastaajina ja he tiedostavat, että Syyrian sisällissota saattaa päätyä kapinallisten tappioon. Tilanne Syyriassa on vaikea ja moniulotteinen. Suurvaltojen yhteistyöllä voidaan saavuttaa joitakin tuloksia taistelussa terroristeja vastaan, mutta paikallisia toimijoita, kuten Turkkia, Irania, Saudi-Arabiaa ja kurdeja, on lähes mahdoton saada sitoutumaan rauhanprosessiin. Kukkola huomauttaa, että Libanonissa on ollut 38 vuotta rauhanturvaoperaatio. Kukkola ennustaa, että sen jälkeen, kun Mosul Irakissa on vallattu ISISiltä ja yhteinen vihollinen näin poistettu, niin lähinnä kurdien, sunnien ja šiialaisten välille syntyy suuria erimielisyyksiä. Yhdysvallat on epäonnistunut Kukkolan mukaan esimerkiksi Irakissa lähinnä siksi, että asevoimille on annettu tehtäviä, joita se ei ole pystynyt toteuttamaan. Rahaa kyllä Yhdysvaltojen armeijalle on annettu riittävästi, mutta kehitysapu ja koulutusprojektit eivät ole armeijan vahvuusalueita. Itä-Ukrainan tilanne on kiristynyt viime aikoina hiljaisen vaiheen jälkeen. Ukrainassa kuolee sodan takia päivittäin ihmisiä. Sodan alusta laskien virallinen kuolonuhrien luku on noin Hiljattain tapahtuneen Krimin väitetyn intervention kohdalla Kukkola sanoo, ettei tapahtumilla ole väliä, vaan sillä miten Venäjä päättää ja haluaa tapahtuneen kertoa ja tulkita. Jos turvallisuuspalvelun edustaja on kuollut, niin Venäjä katsoo rauhassa mitä sillä tiedolla ja tulkinnalla tekee. VENÄJÄ KATSOO, ETTÄ ASIA ON MAAN SISÄINEN Huomattavaa Kukkolan mukaan on, että Krimin tapahtumista ei tiedottanut armeija, vaan FSB eli Venäjä katsoo, että asia on maan sisäinen. Putinin ulostulo Krimin kohdalla on sille linjalle jatkumo, että presidentti haluaa näyttää olevansa todellinen ja kova johtaja, joka uhkaa tarvittaessa rikollisia. Taustalla vaikuttavat myös lähestyvät duuman vaalit ja se, että Ukraina halutaan linkittää terrorismin käyttäjäksi. Kremlin hallinto haluaa antaa kuvan, että Ukraina tekee jotakin, joka ei ole kansalaisten parhaaksi. Putinin hallinto pyrkii myös osoittamaan, että jos Nato ja EU eivät pidä liittolaisiaan kurissa, niin Venäjän pitää puuttua asioiden kulkuun. Joka tapauksessa niin sanottu Minskin sopimus pitää toimeenpanna Kremlin johtajien mukaan Venäjän ehtojen mukaisesti. Minskin sopimuksella ei ole venäläisestä näkökulmasta mitään tekemistä Krimin kanssa. Venäjän politiikkaa on luonnehdittu usein taktiseksi ja arvaamattomaksi. Krimin mahdollisen intervention kohdalla Venäjä sanoi, että se voi katkaista diplomaattisuhteet Ukrainaan. Sittemmin Kreml vaihtoi linjaansa ja sanoi: Ei sittenkään, olemme rationaalisia ja voimme keskustella asioista. Kukkolan mukaan Venäjä voi herkästi käyttää esimerkiksi taloudellisia sanktioita, kuten Turkin kohdalla taistelukoneen alas ampumisen yhteydessä. Taloudelliset sanktiot ovat nopeasti purettavissa. Venäjän on omasta mielestään reagoitava kansainvälisiin kriiseihin ja sen Kreml tekee Vladimir Putinin johdolla suurvaltana. n TEKSTI JA KUVAT: LEIF GRANHOLM Kapteeni Juha Kukkola ennustaa, että Syyrian ja Lähiidän levottomuudet jatkuvat pitkään. Paikallisten uskonnollisten toimijoiden näkemykset ovat kaukana toisistaan. Venäjä haluaa suurvaltana vaikuttaa Lähi-idän kriisien ratkaisuihin. VENÄJÄN AIKA 11

12 elämää // ihmisiä Miten säilyttää oma kieli ja kulttuuri globalisoituvassa maailmassa? Näitä ongelmia käsiteltiin monissa teemaryhmissä suomalais- ugrilaisessa maailmankongressissa Lahdessa. Ilman kieltä ei ole kansaa n Osallistujia oli noin 500 henkilöä 24 maasta. Suurin määrä osanottajia tuli Venäjältä. Siellä eri suomalais-ugrilaisiin kansoihin lukeutuvien kansalaisten lukumäärä vaihtelee noin 20 henkilöstä (liiviläiset) henkilöön (mordvalaiset). Uhanalaisia kieliä FT Annika Pasanen selvitti, että maailmassa on arviolta 7000 puhuttua kieltä, joista vain 5,5%:lla on yli miljoona puhujaa. Kielistä jopa 90% on eriasteisesti uhanalaisia ja uhkaa sammua lähivuosikymmeninä. Uralilaisesta kielikunnasta puhuttaessa kaikki kielet kuuluvat vähemmistökieliin suomea, viroa ja unkaria lukuun ottamatta. Uralilainen kielikunta koostuu suomalais-ugrilaisista kielistä ja samojedikielistä. UNESCO on määritellyt uralilaiset vähemmistökielet seuraavasti: Turvassa: kieltä puhuvat kaikki sukupolvet (suomi, viro, unkari) Haavoittuva: useimmat lapset puhuvat kieltä, mutta tietyissä tilanteissa (Tähän ryhmään ei UNESCOn mukaan kuulu urarilaisia kieliä) Uhanalainen: Lapset eivät enää opi kieltä kotona äidinkielenään: pohjoissaame, karjala, võro, ersä, seto, moksha, niittymari, udmurtti, komi, komipermjakki, tundranenetsi,pohjoishanti, itähanti. Vakavasti uhanalainen: Isovanhemmat puhuvat kieltä. Vanhempien sukupolvi saattaa ymmärtää, mutta ei puhu sitä lapsille eikä keskenään: eteläsaame, luulajansaame, inarinsaame, koltansaame, kildininsaame, vepsä, lyydi, inkeroinen, vuorimari, jazvankomi, pohjoismansi, metsänenetsi, pohjoiselkuppi, nganasani. Kriittisesti uhanalainen: Nuorin kieltä puhuva sukupolvi ovat isovanhemmat ja he puhuvat sitä osittain ja harvoin: piitimensaame, turjansaame, vatja, itämansi, tundraenetsi, metsäenetsi, keskiselkuppi, eteläselkuppi, Sammunut kieli: Kielen puhujia ei ole enää jäljellä: akkalansaame, etelähanti, länsimansi, etelämansi. 12 VENÄJÄN AIKA

13 Pasasen mukaan Venäjän uralilaiset kielet siirtyvät sukupolvelta toiselle kolmella eri tavalla. Keskisuuret kielet, jotka siirtyvät yhä lapsille kyläyhteisöissä, mutta eivät kaupungeissa, ovat mari, komi, udmurtti, ersä, moksha Pienet pohjoiset kielet, jotka siirtyvät yhä lapsille perinteisiä elinkeinoja harjoittavissa yhteisöissä, mutta eivät missään muualla : tundra ja metsänenetsi, hanti, mansi, selkuppi. Kielet, jotka eivät enää siirry lapsille: kildininsaame, turjansaame, akkalansaame, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, tundra- ja metsäenetsi, nganasani. Kielen uhanalaisuutta tarkasteltaessa voidaan erottaa kaksi tasoa: kielen virallinen asema ja ruohonjuuritaso ei kieliyhteisön tai tavallisten kielenpuhujien kielen käyttö ja kieliasenteet. Virallisella tasolla kielen tilanne voi parantua, mutta samalla ruohonjuuritasolla sen asema jatkuvasti heikkenee. Virallisen tason tuki ja kehitys ei vaikuta välttämättä ruohonjuuritasoon ja päinvastoin. Usein huomio kiinnitetään vain viralliseen tasoon eli on saatu omalla kielellä tiekylttejä, kouluissa opetetaan kieltä ja on oppikirjojakin julkaistu, toteaa Pasanen. Suomalais-ugrilaiset kielet sähköisessä informaatioympäristössä Suomalais-ugrilaiset konferenssit ovat pohtineet vähemmistökielten asemaa sähköisessä informaatioympäristössä vuodesta 1996 lähtien. Kielen elvyttämiseen tarkoitettua ohjelmaa on ollut vaikea kaikkien toteuttaa, sillä sen toteuttaminen vaatii rahaa. Unkarilaiset loivat tietopankin. Suomalaisugrilaisten kielten käytöstä on tänä vuonna valmistunut laaja tutkimus Venäjän kaikilla suomalais-ugrilaisilla alueilla ja tasavalloissa. Esitellessään tutkimuksen tuloksia dosentti Marina Fedina Komista totesi, että vanhempi sukupolvi puhuu vielä kansallista kieltä. Internet edistää kielen kehittymistä ja käyttöä, sillä internet houkuttelee lapsia ja nuoria käyttämään sitä. Sähköinen informaatioympäristö tarjoaa uusia käyttöaloja vähemmistökielille, mutta sen käyttö on suuri haaste. Sähköisessä ympäristössä on otettava huomioon oman kielen rakenne, kielioppi, erilaiset kirjaimet ja näppäimistöt. Selvityksestä käy ilmi mm., että udmurtin kielellä ja syrjäänikomin kielellä on oma näppäimistö, sähköinen sanakirja, oikolukusovelluksia, kielen kansallisia korpuksia ja sähköisiä kirjastoja. Eniten kaikista kielistä puuttui oikolukusovelluksia ja kielen kansallisia korpuksia. Oma lehti tai erillisiä sivuja on mm. Vienanja Aunuksen-karjalan, vepsän, ersän, mokshan, hantin ja mansin kielellä. Kommentaattori Michael Rueter totesi, että tarvitaan eri alustoille näppäimistöjä, jotka palvelevat yksittäisiä kieliä. Tarvitaan vielä kielittäisiä ratkaisuja, eli kahdelle mordvalaiskielelle, kahdelle marinkielelle ja kahdelle kominkielelle. Käytännössä Android- ratkaisu on olemassa jo useammalle uralilaiselle kielelle Tromssan yliopiston Giellatekno-infrastruktuurissa Kielen kehittämiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä, Komilainen tanssija lauluryhmä. VENÄJÄN AIKA 13

14 elämää // ihmisiä Elokuvaohjaaja Anastasia Lapsuy vastustaa kotakouluja. VII Suomalaisugrilaisten kansojen Maailmankongressi Lahti kehittää käsiteasiakirjoja ja käsitteitä sekä saada asiantuntijoita mukaan. Omaa kieltä voi käyttää sähköpostiviesteissä ja kännykällä puhuttaessa. Blogeja voitaisiin kirjoittaa omalla kielellä. Wikipediassa käytetään jo mm. vuori- ja niittymarin, komin, komi-permjakin, vepsän ja udmurtin kieltä. Yandexin (Venäjän Google) kääntäjäsovelluksessa on nyt myös mukana udmurtin kieli. Mari ja udmurti ovat mahdollisia näyttökieliä Venäjän VK-palvelussa (Venäjän Facebook). Viralliset tilastot ja väestönlaskenta eivät anna oikeaa kuvaa kielistä ja kansallisuuksista. Määrittelyn pohjana ei tulisi olla se, mitä kieltä puhuu, vaan mihin kieliperheeseen itse katsoo kuuluvansa. Tundran kotakoulu Paimentolaiskulttuuri on ollut vallitsevana Siperiassa meidän päiviimme asti luvuilla alettiin hyödyntää öljyä näiltä alueilta ja käyttää muita luonnonvaroja, mikä tuhosi ympäristöä ja uhkaa paimentolaiskulttuuria: poronhoitoa ja kalastusta. Hanti-Mansia on Venäjän tärkein öljyntuotantoalue.. Neuvostoaikana sovhoosien poroprikaateissa toimi ns. punainen kota, jossa annettiin ideologista ja alkeisopetusta lapsille ja aikuisille. Kommunistinen puolue huolehti punaisen kodan ylläpidosta ja toimihenkilöiden palkkauksesta. Kotakulttuuri kuoli 1960-luvulla, kun lapsia alettiin lähettää pitkien matkojen päähän valtion ylläpitämiin internaattikouluihin, jossa opetuskielenä on venäjä. Viimeisen kahden vuoden aikana on Jamalo-Nenetsiassa ja Taimyrin niemimaalla kiinnitetty huomiota erilaisiin opetusmenetelmiin. Lapset käyvät koulua sisäoppilaitoksissa, mutta yhä enemmän on ruvettu kehittämään opetusta myös kausiasuinpaikoilla. Jamalo- Nenetsiass asuvilla nenetseillä ja hanteilla sekä Taimyrin niemimaan nganasaneilla on toimivia kotakouluja. Kotakoulujen puolustajien mukaan kotakoulu elvyttää ja säilyttää perinteitä. Siellä saa syvällisen oman kielen koulutuksen. Vanhat työtavat, käsityömenetelmät ja perinteiset juhlat saadaan säilymään. Internaattikoulussa oman kielen osaaminen kuolee. Lapset eivät enää palaa jatkamaan vanhempiensa ammattia. Anastasia Lapsui, elokuvaohjaaja, kirjailija ja nenetsin kielen tulkki, vastustaa kotakouluja. Kotakoulu ei hänen mukaansa anna mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin. Kotakouluille ei ole oppikirjoja eivätkä opettajat valmistu kotakoulun opettajiksi. Jos opettajat lähtevät tundralle, heidän aikansa menee kotakoulun ylläpitoon. Eikö olisi jo aika puhua ihmisestä? Takerrutaan vain perinteisiin. Eivät ihmiset ole museoesineitä, huudahtaa Lapsui. Nyt ollaan keskusteltu uudesta koulutusmuodosta, jossa olisivat molemmat koulumuodot. Vanhemmille tehtiin kysely ja sen tuloksena puolet oli pysyvien koulujen, puolet liikkuvien kotakoulujen puolesta. Nykyään lapsia tuodaan sisäoppilaitoksista helikopterilla vanhempien luokse tundralle lukukausien päätyttyä. Kosketus perinteiseen elinkeinoon säilyy. Toimintaa kulttuurin ja kielen säilyttämiseksi Inkerikot eli inkeroiset (inkeroiseksi inkeroine, izhora tai izhoralaine), on vähemmistökansa (v henkeä virallisen tilaston mukaan) Pietarin ympäristössä, mm. Soikkolassa. He eivät ole Suomesta siirtyneitä inkeriläisiä, vaan Inkerin alueen itämerensuomalaisia, joilla on ortodoksinen uskonto. Heidän toimintansa on esimerkki pienen kansan identiteetin säilyttämisestä. Inkeroisten keskeisiä kohtaamispaikkoja ovat Soikkolaseura ja Leningradin alueen Kantakansojen keskus Pietarissa, kertoo Kantakansojen keskuksen toiminnanjohtaja Olga Konkova. Meillä on nukketeatteriesityksiä, musiikkia, kustantamo, luentoja ja erilaisia käsityökerhoja. Lapsille ja muille opetetaan kieltä kaupunkien ja kylien kirjastoissa ja kouluissa lauantaisin. Varsinaista aapista ja oppikirjoja ei ole vielä, mutta tarkoitus on tehdä oppikirja, kertoo Konkova. Soikkolassa ilmestyy 4 kertaa vuodessa Soikkolan maan lehti. Sen jutut ovat venäjäksi ja inkeroiseksi. Paikalliset asukkaat keräävät aineistoa historiasta ja nykyajan tapahtumista venäjäksi ja inkeroiseksi. Inkeroismuseossa voi tutustua kansan historiaan. Inkeroisilla on kotisivu: kmn-lo.ru ja Facebook-sivusto: Центр коренных народов Ленинградской области Suomalais-ugrilaisten kansojen keskustelu jatkuu ja seuraava maailmankongressi pidetään Virossa Tartossa vuonna n TEKSTI JA KUVAT: LEENA EEROLA 14 VENÄJÄN AIKA

15 politiikka // suurvaltasuhteet PROFESSORI TUOMAS FORSBERG: VENÄJÄN JA YHDYSVALTOJEN SUHTEITA HIERTÄÄ KÄSITYS MAAILMAN JÄRJESTYKSESTÄ n Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo, että Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteita hiertää näkemys siitä, millainen maailmanjärjestyksen pitää olla. Venäläisten mukaan Yhdysvalloilla on liian voimakas asema kansainvälisessä yhteisössä. USA:n näkyvä toiminta on korostunut muun muassa Kosovon, Irakin ja Libyan sotien yhteydessä. Kylmän sodan jälkeen Venäjän vakaa asema kansainvälisellä foorumilla laski radikaalisti. Venäjä ei saanut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sitä statusta maailmanpolitiikassa, joka sille sen omasta mielestä kuului. Yhdysvallat yritti kyllä antaa 1990-luvulla Venäjälle arvoa, mutta Kremlin mukaan sitä vain nöyryytettiin ja kohdeltiin kylmän sodan häviäjänä. Diplomatialla kuten Bill Clintonin ja Boris Jeltsinin huipputason neuvotteluilla yritettiin pehmentää Naton laajentumista itään. Myös George Bush ja Vladimir Putin tapasivat toisensa yhteistyötä korostaen, mutta terrori-iskujen jälkeen USA alkoi toimia siten, miten se parhaaksi katsoi. Forsbergin mukaan amerikkalaiset eivät kuunnelleet Venäjää, eivätkä kiitelleet, vaikka Kreml oli omasta mielestään nähnyt kansainvälisen terrorismin uhat etukäteen. Barack Obaman hallinnon politiikka ei ole ollut niinkään Venäjä-vastaista, mutta Yhdysvalloissa Venäjä nähdään yksinkertaisesti alueellisena suurvaltana eikä globaalina vaikuttajana. Syyrian kohdalla Venäjä on Putinin johdolla näyttänyt, ettei ilman sitä kansainvälisiä turvallisuusongelmia päätetä ja ratkaista. Yhdysvallat ja Venäjä ovat molemmat YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä. Venäjä on aidosti ja aiheellisesti huolissaan turvallisuusneuvoston aseman ja toimintakyvyn säilymisestä. Vähiten tähän eivät ole vaikuttaneet Yhdysvaltojen johtamat sotatoimet Irakissa. TERRORISMIN VASTAINEN TAISTELU YHDISTÄÄ Naton laajentuminen Venäjän lähialueille on myrkkyä Kremlin valtiaille. Venäjä katsoo, että USA pyrkii vyöryttämään värivallankumouksia sen lähialueilla. Putinin hallinto näkee Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimet etenkin Ukrainassa ja Georgiassa vihamielisinä, mutta ei Montenegronkaan liittyminen Natoon ollut Venäjän näkökulmasta ongelmatonta. Yhdysvallat taas katsoo, että se tukee Venäjän lähialueilla vain kansalaisaktivismia, ihmisoikeuksia ja demokratiaa, Forsberg sanoo. Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät edistää maailman vakautta globaalissa kehikossa. Terrorismin vastainen taistelu yhdistää maita. Kosovon ja Libyan tapahtumista Venäjällä on muistissa, että alkuperäistä YK:n mandaattia ei kunnioitettu. Yhdysvaltojen johdolla Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ennustaa, että Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi valitaan Hillary Clinton, joka kaikesta huolimatta pitää yllä asiallisia suhteita Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin. VENÄJÄN AIKA 15

16 Jos kaikki olisivat kuin skandinaavit, asiat sujuisivat helposti. Muammar Gaddafi syöstiin Libyassa vallasta. Myös Kosovon itsenäistymisprosessissa Venäjä jyrättiin sivuun. Ilman Ukrainan sotaa Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet olisivat hieman vähemmän tulehtuneet, mutta reset -politiikka oli jo ohi. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen alkanut suhteiden nousukausi alkoi murtua, kun tietty yhteinen arvoperusta alkoi muuttua. Suhteellisen pienistä asioista kuten Magnitskyn ja Snowdenin tapauksista tuli symbolisesti isoja ongelmia. Monessa maailmanpolitiikan kysymyksessä, kuten Iranin ydinaseiden kehittelyn estämisessä Yhdysvaltojen ja Venäjän intressit silti kohtasivat. Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on vähemmän keskinäistä taloudellista riippuvaisuutta, kuin EU:n ja Venäjän välillä. Keskinäisriippuvuutta ei kuitenkaan nähdä automaattisesti hyvänä asiana vaan erityisesti Ukrainan tapahtumien myötä niin EU- maat kuin Venäjäkin ovat pyrkineet vähentämään keskinäistä energiariippuvuuttaan. SUHTEET ODOTTAVASSA TILASSA Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet eivät ole Tuomas Forsbergin mukaan kovin rakentavassa vaiheessa. Paremminkin voidaan puhua odottavasta tilasta. Yhdysvaltojen tulevat presidentinvaalit vaikuttavat omalta osaltaan tilanteeseen. Tuomas Forsberg sanoo, että viimeaikaiset tapahtumat ja sanomiset ovat vieneet republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin kannatusta. Forsbergin mukaan toki Trumpilla on mahdollisuuksia tulla valituksi, mutta hän ei siihen usko. Venäjälle on pyytämättä langennut painoarvoa USA:n vaaleissa. Venäjä on saanut päälleen demokraattisen puolueen hakkerointisyytökset. Lisäksi Trumpin arviot muun muassa presidentti Putinista ovat värittäneet vaalikeskustelua. Hillary Clintonin valinta presidentiksi toisi Forsbergin mukaan Yhdysvaltojen politiikkaan pitkän linjan jatkuvuutta. Tiedossa on, että Hillary Clinton ja Vladimir Putin eivät kunnioita toisiaan. Yhdysvaltain ulkoministerinä Clinton arvosteli Venäjää ja väitti muun muassa sen vaaleja järjestetyiksi. Putin puolestaan syytti Clintonia Venäjän vuoden 2011 mielenosoitusten tukijaksi ja yllyttäjäksi. Clinton on kuitenkin Forsbergin mukaan ammattipoliitikko, joka ei halua Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden menevän laadullisesti huonompaan suuntaan. VENÄJÄN JA YHDYSVALTOJEN SUHTEET VAIKUTTAVAT SUOMEEN Professori Forsbergin mukaan Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa on hyvä ja rauhoittava asia, niin kauan kuin USA ei tee enempää kuin pyydetään. Suomessa suorastaan toivotaan Yhdysvaltojen läsnäoloa koko Pohjois-Euroopassa. Suomi oli toukokuussa presidentti Sauli Niinistön johdolla mukana Washingtonissa Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden huippukokouksessa, jossa puhuttiin myös Venäjän uhasta. Maat antoivat kokouksen päätteeksi julkilausuman, jossa ne korostivat yhteisiä tavoitteita ja arvoja. Presidentti Barack Obama sanoi tilaisuuden yhteydessä, että jos kaikki olisivat kuin skandinaavit, asiat sujuisivat helposti. Aina on olemassa pieni pelko siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat asioista pienten maiden yli. Tämä ei ole akuutti, vaan historiallinen ongelma, Forsberg sanoo. Suomella ei ole enää samaa asemaa kuin meillä oli presidenttien Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren aikana. Forsbergin mukaan tuohon aikaan Suomella oli eräänlainen erikoisyhteys Venäjään, jolla oli käyttöä myös kansainvälisessä politiikassa. Presidentti Niinistö haisteli samantapaista yhteyttä aloitteellaan transpondereista, jonka mukaan kyseiset paikantimet tulisi ottaa käyttöön sotilaskoneissa Itämerellä. Nyt tämän välittävän roolin ottamista vaikeuttavat lännen epäilyt siitä, että Venäjällä on ketunhäntä kainalossa. Suomella on toimivat suhteet Venäjään, Forsberg sanoo. Toisaalta Suomella on vaikeuksia Ukrainan tapahtumien takia vireille pantujen taloudellisten pakotteiden ja vastapakotteiden takia. Perinteinen, Suomelle tärkeä idänkauppa tökkii. Tässä yhteydessä on todettava, etteivät kauppasuhteet Yhdysvaltojenkaan kanssa ole ongelmattomia, esimerkiksi jäänmurtajien kauppa on hankalaa. USA:ssa katsotaan, että jäänmurtajat pitää tehdä kansallisin voimin. MAAILMA ON MUUTTUNUT Kaiken kaikkiaan meillä on erilainen tilanne kuin kylmän sodan aikana, jolloin ideologinen aspekti korostui Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteissa. Kummankaan suurvallan status ei ollut ongelma. Tosin molemmissa maissa on edelleen piirejä, jotka näkevät toisen valtion pyrkivän maailmanherruuteen. Kun Yhdysvallat pyrkii säilyttämään johtoaseman, niin Venäjällä koetaan, että nimenomaan se ajetaan nurkkaan. Yhdysvallat käyttää puolet koko maailman sotilasmenoista ja se käyttää sotilaallista voimaa kriisipesäkkeissä. Venäjällä on jäänyt teollisuuden modernisaatio tekemättä ja maa on ajautunut talousvaikeuksiin öljyn hinnan laskun myötä. Kiina on kasvanut jättiläiseksi jälleen. Maailma on professori Tuomas Forsbergin mukaan muuttunut. Kiina ja Tyynenmeren alue ovat nousseet Yhdysvalloille tärkeämmäksi kuin Venäjä. Tässä mielessä Venäjän suhteellisen merkityksen väheneminen Yhdysvaltojen näkökulmasta on varsin luonnollista eikä mikään tarkoituksellinen pyrkimys. TEKSTI JA KUVA: LEIF GRANHOLM 16 VENÄJÄN AIKA

17 elämää // ihmisiä SAARIKOSKI SAI TODISTAA MAHDOTONTA Jyrki Saarikosken Moskovan kirjeenvaihtajavuosina tapahtui se, mitä tuskin kukaan olisi osannut ennustaa: Neuvostoliitto hajosi. n Ylen kirjeenvaihtajana edellisvuonna aloittanut helsinkiläinen oli yksin vuorossa Moskovassa elokuussa 1991, kun vanhoilliset yrittivät kaapata vallan Neuvostoliiton silloiselta presidentiltä, Mihail Gorbatshovilta. Kolmipäiväinen yritys päättyi kaappaajien kannalta nolosti, kun oppositiopoliitikko, parlamentin puhemies Boris Jeltsin puuttui peliin ja, saatuaan sekä kansan että armeijan taakseen, käänsi taitavasti tilanteen edukseen. Populistista tuli panssarivaunupuheellaan sankari. Gorbatshov vapautui kaappaajien kotiarestista Krimillä, mutta menetti lopullisesti valtansa. Länsimaissa ihaillun neuvostojohtajan suosio oli hiipunut omassa maassa jo aiemmin. Kaappaajatkin painuivat pian unholaan. Väkivaltaa ja omaneduntavoittelua Olin tuolloin sattumalta Ylen ainoa suomenkielinen toimittaja Moskovassa, mutta pian apuun tulivat kollegat Reijo Nikkilä, Hannu Vilpponen ja Jarmo Koponen, muistelee Saarikoski dramaattisia päiviä. Öisessä kahakassa Korkeimman Neuvoston rakennuksen eli Valkoisen talon edessä kuoli kolme nuorta miestä. Onneksi ei syntynyt suurempaa väkivaltaa, toisin kuin lokakuussa 1993 Jeltsinin puolustaessa valtaansa asevoimin ja panssarivaunuin. Jyrki Saarikoski ei päässyt koskaan varsinaisesti haastattelemaan Gorbatshovia eikä Jeltsiniä, mutta seurasi näitä lähietäisyydeltä useissa lehdistötilaisuuksissa. Boris Jeltsin onnistui alkuun esittäytymään määrätietoisesti valtaa käyttävänä tulevaisuuden johtajana. Varsin pian hän kuitenkin alkoi vetäytyä, tuli ongelmia ja viimein poliittinen konkurssi, kun väkivalta kohdistui omaan kansaan. Tämä näkyi myös Tshetshenian sodissa, kun Venäjän asevoimia käytettiin täydellä voimalla oman maan rajojen sisällä. Saarikosken mielestä länsimaat tekivät virheen tukiessaan liian pitkään Jeltsinin hallintoa ymmärtämättä vallan varjopuolta: väkivaltaa ja omaneduntavoittelua. Asiat näkee selvemmin jälkikäteen, hän myöntää. VENÄJÄN AIKA 17

18 elämää // ihmisiä Gorbatshovista jäi sympaattinen kuva Ennen kirjeenvaihtajakauttaan Jyrki Saarikoski oli ehtinyt tutustua Moskovaan kahtena kesätuuraajajaksonaan 80-luvulla. Kirjeenvaihtajakonkarit Yrjö Länsipuro ja Reijo Nikkilä perehdyttivät tulokasta tavoille, Saarikoski kiittää. Kuumana kesänä 1985 elettiin vielä vanhaa kylmän sodan aikaa, vaikka suuria uudistuksia yrittänyt Gorbatshov oli jo vallassa. Kävimme kuuliaisesti UM-lehdistötilaisuuksissa, ja muuten tapahtumatonta kesää ravisteli amerikkalaisten vakoiluskandaali. Saarikoskelle jäi kuva uneliaan hiljaisesta suurkaupungista, josta kaikki kynnelle kykenevät olivat lähteneet datshalle. Niin kiinnostava kokemus kuitenkin oli, että hän kesällä 1988 palasi Moskovaan, missä ilmapiiri oli vaihtunut. Neuvostoliitossa ja etenkin mediassa alkoi lyhyt avoimuuden jakso, glasnost. Lehdissä alkoi ilmestyä hämmästyttäviä asioita, esimerkiksi Karjalan Punalippu julkaisi listan Stalinin vainoissa menehtyneistä. Baltian maissa roihahti kiivas kansanrintamakausi. Ylen väki matkusti vähän väliä Helsingistä Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Enimmäkseen kuitenkin elettiin rauhanomaisesti. Ehkä olin naiivi, mutta minulle jäi Gorbatshovista sympaattinen kuva. Uskon hänen tosissaan pyrkineen irti Venäjän valitettavan kovaotteisen hallinnon perinnöstä, mutta näköjään uudistajankin oli vaikea uskoa muutokset niin rajuiksi. Perhe mukaan oli hyvä ratkaisu 80-luvun lopussa Jyrki Saarikoski haki ja valittiin Martti Hosian seuraajaksi Moskovaan. Pian pääkirjeenvaihtaja Hannu Vilpposen tilalle tuli Mikko Eronen. Meillä Moskovassa asuneilla suomalaisilla oli oikeus haukkua keskenämme Venäjää, mutta samaa emme sallineet Suomesta käymään tuleville, Jyrki Saarikoski muistelee. 18 VENÄJÄN AIKA

19 90-luvun alussa Ylellä vielä oli tärkeimmiksi koetuissa maissa yksi ruotsinkielinen ja kaksi suomenkielistä kirjeenvaihtajaa, usein suomalainen kuvaajakin. Muu henkilöstö Moskovassa oli venäläistä. Kaikkiaan uutisten tekoon osallistui kymmenisen ihmistä VIP Korpus-rakennuksessa, Gorkin puiston naapurissa. Kirjeenvaihtajasopimuksen Saarikoski teki neljäksi vuodeksi, vuoden jatkomahdollisuudella. Mukaan lähti koko perhe: vaimo ja kaksi tytärtä. Kuopus, poika, syntyi Moskovan vuotena 1992, tosin Helsingissä. Perheen mukanaolo oli hyvä ratkaisu. Ymmärsin pitää vapaapäiviäkin, eikä työ tai huvi imaissut kokonaan. Tyttäret kävivät Moskovan pientä ruotsinkielistä koulua, ja heidät piti viedä sinne. Uskon, että lapsille jäi siitä ajasta mukavat muistot. Ulkomaalaiset olivat etuoikeutetussa asemassa Moskovassa, vaikka pääkaupungissakin oli tuolloin rajatut mahdollisuudet esimerkiksi ostostentekoon: kaksi valuuttakauppa berjozkaa ja Stockmann, jonne lähes kaikki myytävä tuotiin rekalla Suomesta. Maksu onnistui vain luottokortilla. Kolhoositorin hintoihinkaan ei paikallisilla ollut varaa. Mediakenttä yhtä mosaiikkia Ennen Neuvostoliiton totaalista lakkaamista ehdittiin kokea paljon, myös ilmapiirin muutoksina. Ihmiset alkoivat väsyä, tulla toivottomiksi. Jopa demokratiamielisessä Moskovassa innostus lopahti. Tuntui, että elettiin lopunaikoja kuten elettiinkin. Gorbatshovin kauden lopulla kaupat olivat tyhjillään ja jonot pitkät. Masentunut ilmapiiri tarttui myös etuoikeutettujen elämään. Neuvostoliiton jälkeisen uuden Venäjän elo alkoi riehakkaan villinä. Vapaa markkina- tai pikemminkin kioskitalous tarjosi samalta luukulta banaania ja votkaa. Nuorehkot, näppärät ja nopeat kansalaiset kahmivat neuvosto-omaisuutta. Kohta jo tulivat yksityistämisvoucherit ja rosvokapitalismi. Yhtäkkiä yksillä oli valtavasti rahaa, toisilla enemmistöllä ei juuri yhtään. Tavallisella kansalla oli taas kovaa. Ja meillä kirjeenvaihtajilla riitti työtä. Mediakenttä oli kuin mosaiikki: lähteitä tarjoutui entistä enemmän, perustettiin jopa uusia tietotoimistoja, mutta tiedon luotettavuus oli vähintään arveluttavaa, Saarikoski muistelee. Akkreditoitujen kirjeenvaihtajien asemaa eivät järisyttäneet enää edes KGB-FSB-koneistot, joita näytti vähät kiinnostavan kytätä tai kontrolloida ulkomaalaista mediaa. Työnteko oli varsin vapaata verrattuna nykyiseen tai aiempaan. Minua edeltävät kirjeenvaihtajat joutuivat olemaan hyvin varovaisia. Journalismi vei Venäjälle Vuonna 1994 Jyrki Saarikoski, perhepäätöksellä, jatkoi komennustaan vuodella. Seuraavana vuonna, taas yhteispäätöksellä, palattiin Suomeen. Saarikoski aloitti Ylen uutistoimituksessa, jatkoi A-Studiossa, minne on taas palannut tehtyään välillä muun muassa Atlas- ja A-Zoom-ohjelmia. Venäjä on yhä vahvasti elämässä. Toimittaja on kiertänyt ohjelmanteossa niin Ukrainaa kuin Vienan Karjalaa. 80-luvulla aloitetut venäjänopinnotkin jatkuvat vaihtelevasti. Venäjä on tavattoman kiehtova maa. Olen nyt ilokseni tutustunut myös hienoon ja kauniiseen Pietariin, johon Moskovassa suhtauduttiin provinssina. Moskovasta Saarikoski kaipaa ennen kaikkea ilmapiiriä. Harmittavan usein suomalaiset näkevät vain Venäjältä tulevan pahan, eivät suuren maan monipuolisuutta. Toivoisin enemmän avarakatseisuutta. Jyrki Saarikosken Venäjälle johdatti journalismi. Hänen äitinsä Hilkka Vuori oli Kansan Uutisten toimittaja, ja vuonna 1958 Helsingissä Pitkänsillan pohjoispuolella syntynyt poika sai jo pienenä alasta kiehtovan kuvan. Lukiovuosinani 70-luvulla elettiin yhteiskunnallisesti aktiivista aikaa, ja kaikkialla tapahtui kiinnostavia asioita, Vietnamista Chileen. Tulevaisuuden toivepaikka olikin ulkomaantoimitus, jossa Tampereella journalismia opiskellut Saarikoski arveli saavansa kokonaiskuvan maailmanmenosta. Venäjä oli alkuun vain yksi mahdollisuus. Mikä mahdollisuus! n TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: JOHANNES WIEHN VENÄJÄN AIKA 19

20 talous // bronkan satama Viime keväänä avattu Bronkan jättiläis satama Suomenlahden etelärannalla, parikymmentä kilometriä Pietarista länteen, lisää merkittävästi Venäjän satama kapasiteettia Itämerellä. Lisääntynyt kapasiteetti on myös kova haaste Suomen kautta Venäjälle suuntautuville transitokuljetuksille ja sitä kautta Etelä-Suomen satamille. Venäjä kasvattaa satamakapasiteettiaan Suomenlahdella n Bronkan uusi ja huippumoderni satama on mittasuhteiltaan vaikuttava. Mereen ajetun täyttömaan päälle rakennetun satama-alueen pinta-ala on melkein 200 hehtaaria. Kun satama on muutaman vuoden kuluttua kokonaan valmis, se tulee työllistämään lähes 2000 henkeä. Bronkan satama jakautuu konttiterminaaliin ja roro-terminaaliin ja rakentamisen kokonaiskustannusarvio on lähes miljardi euroa. Hankkeen koosta saa käsityksen, kun vertaa sitä suomalaissatamiin. Eri lähteiden mukaan konttiterminaalin kapasiteetti tulee olemaan 1,5-1,9 miljoonaa TEU:ta vuodessa eli suurin piirtein saman verran kuin kaikkien Suomen satamien yhteensä. TEU-luku tarkoittaa käytännössä sitä, että sataman kautta voidaan kuljettaa noin miljoona 12-metristä tavarankuljetussäiliötä eli konttia vuodessa. Bronkan satama on varustettu uusimmalla tekniikalla, eli muun muassa suomalaisen Konecranesin nostureilla. Alueella on myös täydelliset tullipalvelut. Satamaviranomaiset lupaavat, että rekan lastaus tai purku sekä asiakirjojen kuntoon saattaminen kestävät maksimissaan vain yhden tunnin. Logistisesti loistava paikka Bronkan kilpailuasema vaikuttaa ainakin paperilla erittäin vahvalta. Satama sijaitsee Pietarin kehätien välittömässä tuntumassa ja alueelta on ratayhteys Venäjän rautatieverkkoon. Väylien kulkusyvyys on 15 metriä, eli riittävä aluksille, jotka pääsevät Itämerelle Tanskan salmien kautta. Logistisesti satama on paremmalla paikalla kuin Pietarin suursatama, sillä Bronkaan tulevien alusten ei tarvitse tunkea Pietariin johtavalle ahtaalle ja vilkkaasti liikennöidylle syväväylälle. Asiantuntijoiden arvion mukaan osa Pietarin suursataman liikenteestä siirtyneekin lähivuosina Bronkaan. Suomalaisyhtiöistä Finnlines on jo aloittanut liikennöinnin Bronkaan. Kesäisellä tutustumiskäynnillä satama vaikutti vielä varsin autiolta, mutta epäilemättä liikenne tulee kasvamaan nopeasti varsinkin jos jo lähes krooniseksi muuttunut Venäjän talouskriisi alkaa jossain vaiheessa helpottaa. Venäjän satamien tilanteen hyvin tunteva Finpron senior advisor Alexei Zak muistuttaa, että talouskriisistä huolimatta Venäjän satamien kuljetusmäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet. Lähinnä ruplan devalvaatiosta johtuen esimerkiksi viljan, hiilen, metallien ja lannoitteiden vienti on kasvanut selvästi. Vastaavasti konttiliikenne, joka on 20 VENÄJÄN AIKA

21 Ust-Luga on Venäjän suurin satama Itämerellä, mutta Bronka nousee lähivuosina sen haastajaksi. Viime keväänä valmistunut Bronkan satama (vas.) on varustettu huippumodernilla teknologialla, kuten Konecranesin nostureilla. VENÄJÄN AIKA 21

22 Finpron senior advisor Alexei Zak työskentelee Pietarissa ja seuraa ammatikseen Venäjän laivanrakennusteollisuutta ja satamaelinkeinoa sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia Suomen meriklusterille. enimmäkseen tuontia, vähentyi viime vuonna 14,4 prosenttia, Zak sanoo. Satamien välinen kilpailu kiristyy Venäjän kaikkien satamien yhteenlaskettu rahtimäärä oli vuonna ,7 miljoonaa tonnia. Vuodesta 2008 rahtimäärä on lisääntynyt noin 50 prosenttia. Alueittain rahdit jakautuvat siten, että Itämeren satamien osuus on 230,7 miljoonaa tonnia, Mustanmeren 232,9, Kauko-Idän 171, Jäämeren 35,4 ja Kaspianmeren 6,7 miljoonaa tonnia. Venäjän suurin satama on Novorossijsk Mustallamerellä (127 miljoonaa tonnia/vuosi) ja maan suurin satama Itämerellä Ust-Luga (87,9 miljoonaa tonnia/ vuosi). Ust-Luga sijaitsee Bronkan tavoin Suomenlahden etelärannalla, lähellä Viron rajaa. Vertailun vuoksi: Hamina-Kotkan sataman rahtimäärä oli viime vuonna 13 miljoonaa tonnia. Bronka tuo Itämeren alueelle niin paljon uutta kapasiteettia, että lähivuosina satamien kilpailu tulee kiristymään. Uusi kilpailutilanne ei koske vain Venäjää, vaan se heijastuu koko Itämeren alueelle. Venäläissatamien kilpailijoina Itämerellä ovat varsinkin Riika Latviassa ja Klaipeda Liettuassa. Bronkan käynnistymisellä tulee todennäköisesti olemaan vaikutusta myös suomalaissatamiin, varsinkin Hamina- Kotkan satamaan. Miten käy transitokuljetusten? Takavuosina transitokuljetukset Suomen kautta Venäjälle ovat olleet varsinkin Etelä-Suomen satamille merkittävä asia. Vielä kymmenisen vuotta sitten esimerkiksi henkilöautoja kuljettavat rekat olivat Suomen ja Venäjän rajalla yleinen näky. Viime vuosina transitoliikenne on kuitenkin hiljentynyt, mikä johtuu muun muassa siitä, että useat länsimaiset autotehtaat ovat aloittaneet tuotannon Venäjällä. Luonnollisesti myös ruplan voimakas devalvoituminen on vähentänyt transitokuljetuksia Suomen kautta. Suomen satamien kilpailuetuina ovat tähän saakka 22 VENÄJÄN AIKA

23 Ulkopuolisen on vaikea arvioida, missä määrin tilanne on muuttunut esimerkiksi villiltä 1990-luvulta ja kuinka kovaa taistelu rahtimääristä on pinnan alla. Venäjän satamien omistajatahoista on myös melko vaikea löytää luotettavaa informaatiota. Alexei Zakin mukaan Venäjän satamabisnestä hallitsee kolme voimaryhmää, eli Forum, UCL ja Global Ports. Bronkan satamaa pyörittää Forum-yhtiö, jonka takana on liikemies Dmitri Mihaltshenko. Muun muassa Pietarin suursatamassa toimivan UCL:n pääomistaja on oligarkki Vladimir Lisin. Global Portsilla on toimintaa Pietarin suursataman ohella Ust-Lugassa ja Kotlinin saarella sijaitsevassa Moby Dik-konttiterminaalissa. Moby Dik sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Bronkasta, joten terminaalit ovat jatkossa kovassa kilpailutilanteessa. Moby Dikin osaomistaja on suomalaisen Nordströmin perheen omistama Container Finance-yhtiö. Forumin pääomistaja Dmitri Mihaltshenko on ollut Pietarin merkittävimpiä liikemiehiä, mutta maaliskuussa hänet yllättäen vangittiin. Viranomaisten mukaan Mihaltshenkoa syytetään alkoholin mittavasta salakuljetuksesta Ust-Lugan sataman konttiterminaalin kautta. Asiantuntijoiden mukaan pidätys voi todellisuudessa liittyä satamabisnestä hallitsevien yhtiöiden valtataisteluun. Keskipitkällä aikavälillä rahtimäärät Venäjälle tulevat joka tapauksessa kasvamaan. olleet hyvä palvelu, ennustettavuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Uudessa kilpailutilanteessa myös Venäjän satamat joutunevat tehostamaan toimintojaan, mikä todennäköisesti myös vähentää satamien helmasyntejä, eli byrokratiaa ja korruptiota. Onko Bronkan sataman valmistuminen kuolinisku Suomen satamien transitoelinkeinolle, Alexei Zak? Se on kova haaste, ja suomalaissatamien on mietittävä tilannetta huolellisesti. On parannettava palvelutasoa entisestään ja mahdollisesti erikoistuttava tiettyjen tavararyhmien käsittelyyn. Keskipitkällä aikavälillä rahtimäärät Venäjälle tulevat joka tapauksessa kasvamaan ja silloin myös Suomen satamien palveluilla on jälleen kysyntää, Zak arvioi. Bronkan pääomistaja vangittiin Luonnollisesti Bronkan uusi satama lisää myös venäläissatamien sisäistä kilpailua. Venäjän satamaelinkeinon historia on värikäs ja ainakin takavuosina otteet ovat olleet jopa gangsterimaisia. Risteilijät ja jäänmurtajat Suomen meriklusterin mahdollisuus Vaikka Bronka näyttäisi olevan uhkakuva myös Suomen satamien toiminnalle, voidaan asia nähdä Suomen kannalta myös mahdollisuutena. Alexey Zak muistuttaa, että Bronka ja Ust-Luga ovat tilanneet suuren määrän teknologiaa Suomesta. Laitteistojaan ja palveluitaan venäläissatamiin ovat myyneet esimerkiksi Konecranes, Kalmar, Terramare ja EP-Logistics, Zak sanoo. Kaiken kaikkiaan Suomen meriklusterilla on jatkossa hyvät mahdollisuudet hyödyntää Venäjä-läheisyyttä, jos kortit pelataan oikein. Finprolla on meneillään Maritime and Offshore-kasvuohjelma, jonka tavoitteena on lisätä meriklusterin kansainvälistä liiketoimintaa vähintään 500 miljoonalla eurolla vuosina Ohjelman painopistealueita ovat risteilyalusten ja autolauttojen rakentaminen Suomen ulkopuolisilla telakoilla ja jäänmurtajayhteistyö Venäjän kanssa. Sadat suomalaiset alihankkijat toimittavat voimansiirtolaitteita, moottoreita, laivajärjestelmiä, kokonaistoimituksia, suunnittelua ja komponentteja matkustaja-aluksiin ja jäänmurtajiin ympäri maailmaa. Venäjän on uudistettava jäänmurtajakalustonsa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Tämä antaa erittäin hyviä bisnesmahdollisuuksia alan huippua edustaville suomalaisille laivalaitteiden ja teknologian toimittajille, Alexei Zak uskoo. n TEKSTI: MARTTI KIURU, PIETARI KUVAT: SVETLANA ALEKSEJEVA VENÄJÄN AIKA 23

24 talous // öljyn hinta Teboilin Dmitry Levakhov ei halua arvuutella raakaöljyn hintoja. Öljy-yhtiöiden markkinakakkonen luottaa polttomoottoriin n Raakaöljyn hintakarusellilla on ollut monenlaisia vaikutuksia öljy-yhtiöiden bisneksiin myös Suomessa. Raaka-aineiden myötä polttoaineiden hinnat heilahtelevat, mutta yksi asia pysyy: huoltoasemaketjut taistelevat verisesti markkinaosuuksista. Laskeneet raaka-ainehinnat heijastuvat öljy-yhtiöiden tunnuslukuihin muun muassa liikevaihdon laskuna. Vuonna 2015 Teboilin liikevaihto oli 1,9 miljardia euroa ja markkinaosuus 27,1 prosenttia. Suomen toiseksi suurimman öljy-yhtiön toimitusjohtaja Dmitry Levakhov luottavaa Teboilin pärjäämiseen myös tulevaisuudessa. Kyllä raaka-ainehinnat ovat tietenkin vaikuttaneet, koska myös loppuhintamme ovat laskeneet. Toisaalta myyntivolyymit ovat samaan aikaan jonkin verran kasvaneet, mikä on osittain kompensoinut tilannetta, toimitusjohtaja sanoo. Alimmillaan raakaöljyn tynnyrihinta putosi tammi-helmikuussa alle 30 dollarin. Kesän alussa hinta pyöri melkein kaksinkertaisena vuoden pohjalukemiin verrattuna eli 50 dollarin paremmalla puolella. Levakhov ei halua ryhtyä ainakaan julkisesti arvuuttelemaan öljyn hintakehitystä. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan vaikuttaa niin monta muuttujaa ja ennalta arvaamatonta tekijää, että tässä on mielestäni turha ryhtyä minkäänlaiseen hintaspekulaatioon. Hintojen vuoristoradasta huolimatta yksi asia on varma: öljy-yhtiöiden taistelu markkinaosuuksista pysyy tiukkana. Teboil on pärjännyt kilpailussa hyvin, eritoten kevyen polttoöljyn markkinoilla, joilla tehtiin uusi ennätys. Vuosi 2015 oli Teboilille oli erittäin hyvä volyymin osalta ja pystyimme nostamaan markkinaosuuttamme 26,0 prosentista 27,1 prosenttiin. Dieselissä markkinaosuutemme nousi 0,9 prosenttiyksikköä ja kevyessä polttoöljyssä peräti 3,4 prosenttiyksikköä ennätykselliseen 38,8 prosenttiin. Lisäksi että teimme nestekaasuissa kaikkien aikojen myyntiennätyksen volyymeissa uusien asiakkuuksien avulla, Levakhov avaa Teboilin osuuksia tuoteryhmittäin. Ammattilaisten älytankkaus Ammattiliikenne on Teboilille erittäin tärkeä asiakassegmentti, jota varten on kehitetty D-automaattien jakeluverkostoa, mittareita ja maksupäätteitä. Marraskuusta 2015 alkaen Teboililla on ollut tarjota Suomen kattavin kortittoman tankkauksen verkosto, kun kaikille ammattiliikenteen D-automaateille asennettiin etätunnistuslaitteet. Levakhovin mukaan kortiton älytankkaus on kuljettajalle sujuvin tapa tankata, kun aikaa ei kulu kortin syöttämiseen eikä tunnusluvun näppäilyyn. Se on myös turvallisin tapa, sillä virhetankkaus tai laitteiden väärinkäyttö on käytännössä mahdotonta, Levakhov selostaa yhtiön panostuksia ammattiliikenteeseen. Suomessa jo 80 vuotta Suomen polttoainemarkkinoilla Neste pysyy ykkösenä, jota seuraavat Teboil ja St1, joka on edennyt ostamalla Shellin asemat. Markkinanelonen on S-ryhmään kuuluva ABC. Markkinakuvioihin liittyy sellainenkin koukero, että Teboililla ja Nesteellä on hyvin pitkä ja molempia osapuolia hyödyttävä liikesuhde. Vuonna 2015 Teboil hankki merkittävän osan öljytuotteistaan Nesteeltä, Levakhov kuvaa suhdetta. Levakhov muistuttaa myös Teboilin pitkän ajan toiminnasta Suomessa. Markkinaosuuksia puolustetaan vankoilla asiakassuhteilla ja uusilla palveluilla. Kokonaisuutena Teboil on selkeästi Suomen toiseksi suurin öljy-yhtiö. Teboil on toiminut Suomen markkinoilla jo yli 80 vuotta, joten meillä on pitkät ja vahvat perinteet sekä kokenut johto ja muu henkilökunta. Monen polven Teboil-kauppiaita Yhtenä vahvuutena Dmitry Levakhov pitää kauppiasvetoista huoltoasemaverkkoa. Monet kauppiaista ovat toisen tai jopa kolmannen polven Teboil-kauppiaita. Monilla huoltoasemillamme on oma vankka vakioasiakaskuntansa. Samoin yrityspuolella suoramyynnillämme on vuosikymmenten mittaisia asiakassuhteita. Teboilin valtakunnallinen jakeluverkosto muodostuu 126 huoltoasemasta ja 208 automaattiasemasta, joista 66 on Teboil Express -automaattiasemia. Ammattiliikennettä palvelee 450 tankkauspaikkaa, joista varsinaisia D-automaatteja on 214. Yhtiö rakennuttaa parhaillaan Vaasaan syksyllä avattavaa uutta huoltoasemaa. Keskipitkän aikavälin strategiaan ei kuitenkaan kuulu asemien määrän merkittävä kasvattaminen, vaan niiden laadun parantaminen. Jo mainittujen D-automaattien kehityshankkeiden lisäksi huoltoasemien sisätiloja uudistetaan ja mittarikenttiä perus- 24 VENÄJÄN AIKA

25 parannetaan. Näissä vaihdetaan jakelumittareita ja polttoainesäiliöitä sekä uusitaan valaistusta energiaa säästävillä led-valoilla, Levakhov kertoo palvelujen parantamisesta. Myös maukkaampi ruokatarjonta kohentaa laatua. Lounasbuffettien reseptejä ja à la carte -annoksia on uusittu yhdessä uudenlaisen pikaruokakonseptin eli Teboil Grillin kanssa. Käpyläntie Yhtenä Teboilin vahvuutena Dmitry Levakhov pitää kauppiasvetoista huoltoasemaverkkoa. Tehoa palveluihin Levakhovin mielestä kauppojen uudet ja pidemmät aukiolosäännöt ovat vähentäneet huoltoasemien merkitystä täydennysostojen tekopaikkoina. Teboil-asemien sijainti taajamissa mahdollistaa kuitenkin monenlaista uutta palvelutarjontaa. Tänä vuonna muutamilla asemilla on avattu esimerkiksi Matkahuollon pakettipalvelupisteitä, jotka ovat saaneet asiakkailta hyvän vastaanoton. Olemme myös toteuttaneet verkostossamme merkittävän korttimaksujärjestelmähankkeen: kaikki maksupäätteet täyttävät kansainvälisen korttimaksujen varmennusstandardin (EMV). Lisäksi meille on myönnetty korttimaksuturvallisuuteen liittyvä kansainvälinen PCI-DSS-sertifikaatti tietääksemme ensimmäisenä polttoaineketjuna Suomessa, Levakhov selostaa maksujen viirtaviivaistamista. Biopolttoaineiden käyttö kasvaa Koko kansainvälistä energia-alaa ravistelee uusiutuvan energian esiinmarssi. Kuljetuksissa etsitään uusia, sähkö- ja hybridiautojen tapaisia ratkaisuja ja liikenteen päästöjen vähentäminen on tapetilla myös Suomessa. Teboilissa energiakuvioita seurataan tarkasti ja toimiin ryhdytään tilanteiden kehittymisen vaatimilla tavoilla. Dmitri Levakhov viittaa teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n kesällä 2015 julkaisemaan tutkimusraporttiin, jonka mukaan suuri enemmistö suomalaisista ajaa ensi vuosikymmenellä edelleen perinteisillä polttomoottoriautoilla. Näiden autojen bens iiniin tai dieseliin on vain sekoitettu nykyistä enemmän uusiutuvia polttoaineita. VTT:n ja VATT:n liikenteen päästöraportin mukaan kansantalouden kannalta kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on investoiminen kotimaisten edistyksellisten biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseen. Niiden käytöllä ei ole heijastusvaikutuksia autokalustoon tai jakelujärjestelmään, Levakhov siteeraa valtion tutkijoiden kantoja. Iso omistaja idästä Vuonna 2005 Teboil Oy:n koko osakekanta siirtyi venäläisen Lukoilin omistukseen. Lukoil on maailman neljänneksi suurin raakaöljyn tuottaja ja yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä. Yhtiön hallussa on yksi prosentti maail- VENÄJÄN AIKA 25

26 man todennetuista öljyvaroista ja kaksi prosenttia maailman öljyntuotannosta. Lukoililla on toimintaa 40 maassa ja neljällä mantereella. Yhtiön huoltoasemaverkosto toimii 22 maassa ja huoltoasemia sillä on yli viisi ja puoli tuhatta. Vuonna 2015 Lukoilin käyttökate oli 769 miljardia ruplaa. Lukoil on ensimmäinen Lontoon pörssiin listautunut venäläisyhtiö. Dmitry Levakhovin mukaan Teboilin päivittäinen liiketoiminta Suomessa on pysynyt entisenlaisena omistajanvaihdoksen jälkeenkin. Teboil on kuulunut Lukoil Groupiin jo 11 vuotta, eikä se ole aiheuttanut muutoksia liiketoimintaamme Suomessa. Lontoon ja Moskovan pörsseihin listattu Lukoil on yksi maailman suurimmista yksityisessä omistuksessa olevista öljy-yhtiöistä, ja yhtiö työllistää yli ihmistä, Levakhov kertoo. Lukoilin tavoitteena on tukea pitkän aikavälin talouskasvua, sosiaalista vakautta, hyvinvointia ja kehitystä sekä kestävää luonnonvarojen käyttöä, Dmitry Levakhov muotoilee. n TEKSTI: MARKKU PERVILÄ KUVAT: TEBOIL Sota toi venäläiset omistajat Suomalainen merikapteeni Mauritz Skogström perusti kahden liikemiehen kanssa yhtiön nimeltä Trustivapaa Bensiini Oy - Trustfri Bensin Ab Helsingissä vuonna Trustivapaa Bensiini kasvoi 1940-luvulla voimakkaasti ja toiminnan laajentuminen edellytti lisää pääomaa. Vuonna 1948 TB:n omistaja Göran Ehrnrooth ja toimitusjohtaja Rafael Rahikainen päättivät ratkaista rahoitustarpeen pyytämällä kansainvälisesti myyntitarjouksia. Parhaan tarjouksen teki V/O Sojuznefteexport, jolle kaksi vuotta aikaisemmin oli Pariisin rauhansopimuksen perusteella siirtynyt Viipurissa 1932 perustettu saksalaisten omistama öljy-yhtiö Suomen Petrooli Oy. Näin TB:stä ja SP:stä tuli sisaryrityksiä, joilla oli yhteinen pääkonttori ja johto Helsingissä. Vuonna 1959 yhtiö aloitti kevyen polttoöljyn tuonnin ja markkinoinnin Suomessa luvulla yhtiö ryhtyi tuomaan Suomeen raskasta polttoöljyä, joka kasvatti nopeasti suosiota an energianlähteenä Voiteluainesekoittamo ja öljylaboratorio rakennettiin Herttoniemeen 1962 ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna aloitettiin nestekaasun maahantuonti. Huoltamoverkostoon kuului 1960-luvun lopulla yli 400 liikepaikkaa. Trustivapaa Bensiinin uudeksi nimeksi valittiin 1966 nimikilpailun perusteella Oy Teboil Ab. Monessa mukana Teboil oli 1980-luvulla vahvasti mukana Suomen öljyalan kehityksessä. Ensimmäisenä öljy-yhtiönä Suomessa yhtiö aloitti huoltamoillaan kattavan testaustoiminnan ja kehitti takuuhuoltopalvelun. Vuonna 1981 yhtiö toi ensimmäisenä luottokorttiautomaatit huoltamoille. Teboil toi 1992 ensimmäisenä markkinoille kaikkiin autoihin sopivan lyijyttömän bensiinin, Teboil Terran. Samana vuonna Haminaan avattiin uusi voiteluainetehdas laboratorioineen. Vuonna 1993 Heinolassa avattiin aivan uudentyyppinen liikenteen palvelukeskus Teboil Tähtihovi avattiin Teboil Pirkanhovi Lempäälässä. Samalla perustettiin Suomen Tähtihovit Oy, josta tuli Teboilin tytäryhtiö. Bulevardilta Vantaalle Hiljattain Teboil on luopunut Bulevardilla sijainneesta pääkonttoristaan ja muuttanut Vantaalle. Dmitri Levakhovin mielestä muuttoon ei liity dramatiikkaa. Monet isot yritykset ovat siirtäneet pääkonttorinsa pois ydinkeskustasta. Vuonna 1970 Bulevardilel valmistunut vanha pääkonttorimme oli tiloiltaan ja talotekniikaltaan vanhentunut ja kallis ylläpitää. Nykyisessä toimitilassamme Plaza Business Parkissa Vantaalla Teboililla on modernit, toimivat ja ympäristöystävälliset tilat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja lähellä lentokenttää, hän kertoo. Virossa hallinta Suomessa hallitustakin heiluttanut hallintarekisteri on Virossa toiminut moitteettomasti 20 vuotta. Rahan tai omistajan piilopaikkana sitä ei nähdä. n Virossa hallintarekisteri otettiin käyttöön Tallinnan pörssin perustamisen yhteydessä Nordean Baltian toimintojen sijoituspalvelujohtaja Ege Metsandi muistuttaa, että Virossa haluttiin alusta alkaen tehdä pääomamarkkinoiden omistussuhteiden sääntely vastaamaan EU:n vaatimuksia. Virossa arvopaperit voi rekisteröidä arvopaperikeskuksen ylläpitämään rekisteriin omistuksen perusteella kuten Suomessakin tai hallintarekisteröidyn tilin kautta, jonka käyttö on mahdollista EU:ssa ja monissa muissa maissa, Metsandi sanoo. Viron arvopaperikeskus, Eesti Väärtpaberikeskus (EVK) pitää kirjaa kaikista arvopapereista eikä vain pörssillä noteeratuista osakkeista. Virossa hallintarekisteröityjen tilien käyttö oli erityisen suosittua pörssin nousukautena 2000-luvun alussa, kun pohjoismaiset investoijat kiinnostuivat Baltian sijoitusmahdollisuuksista. Tuolloin virolaisten suuryritysten kuten Hansapankin ja Eesti Telekomin osakkeiden omistajien joukkoon ilmestyi sellaisia osakkeenomistajia kuten Nordean asiakkaat, SEB:n asiakkaat jne. Ne olivat merkki hallintarekisteröidyistä tileistä. Suomalaiset ja ruotsalaiset investoijat halusivat sijoittaa rahojaan virolaisiin osakkeisiin. Sijoittaminen tapahtui vastaavien suomalaisten tai ruotsalaisten pankkien kautta, jotka tarjosivat asiakkailleen virolaisten pankkien arvopaperipalveluja hallintarekisteröidyn tilin kautta, Metsandi selittää. Hallintarekisteröidyllä tilillä olevia varoja ei huomioida pankin taseessa. Jos pankki tekisi konkurssin, hallintarekisteröidyllä tilillä olevat varat jäävät niiden omistajalle. 26 VENÄJÄN AIKA

27 rekisteri on pörssin arkipäivää Media valittaa tiedon puutetta Toisin kuin Suomessa Virossa verotiedot eivät ole julkisia. Virossa tuloerot ovat verrattain suuret, eikä yhteiskuntamme ole vielä kypsä siihen, että kaikkien tulotiedot julkistettaisiin, Metsandi pohtii. Suomessa valtiovarainministeriö on ajanut hallintarekisteriuudistusta tuloksetta. Se on kaatunut median vastustukseen, sillä toimittajat eivät saa tietoja hallintarekisteröidyiltä tileiltä. Media saa käyttöönsä vain julkiset tiedot eikä yksittäisiä tietoja saa rekisteristä erikseen, Metsandi vahvistaa. Esimerkiksi Nordean välityksellä virolaisiin osakkeisiin sijoittaneiden suomalaisten nimet tietää vain Suomen Nordea. Nordeassa Virossa oleva hallintarekisteröity tili on Suomen Nordea-pankin nimissä. Nordea ilmoittaa Suomessa verottajalle mahdollisen saadun voiton, ja koska verotiedot ovat julkisia, myös media saa samat tiedot käyttöönsä, Metsandi lisää. n TEKSTI JA KUVAT: LEENA HIETANEN Omistus on tiedossa Arvo-osuustilin voi Virossa avata jokainen virolainen juridinen ja yksityinen henkilö kaikissa liikepankeissa. Ulkomaiset henkilöasiakkaat voivat käyttää hallintarekisteröityjä tilejä. Niitä tarjoavat ainoastaan sellaiset markkinatoimijat, joilla on lain mukaan oikeus säilyttää arvopapereita omissa nimissään tai toisen henkilön puolesta. Yleensä nämä ovat pankkeja. Tällaiset tilit avaavat ulkomaisille sijoittajille pääsyn paikallisille arvopaperimarkkinoille, Metsandi sanoo. Ege Metsandi pitää absurdina väitteitä, että hallintarekisteröidyn tilin käyttö tähtää omaisuuden piilotteluun tai verojen välttelyyn. Tieto omistajista on kaikilla niillä tahoilla, joilla tieto kuuluu olla kuten arvopaperikeskuksella, finanssivalvonnalla ja verottajalla. Tarvittaessa tietoja saavat myös lainvalvontaviranomaiset, Metsandi vakuuttaa. Virossa hallintarekisteri ei ole Nordean Baltian sijoituspalvelujohtaja Ege Metsandin mielestä herättänyt sellaisia intohimoja kuin Suomessa. Metsandin mielestä hallintarekisterijärjestelmä takaa riittävän läpinäkyvyyden. Kaikki arvopaperikaupat ja yhtiökohtaiset toimet kuten osinkojen jakaminen ja osinkolippujen lunastukset tehdään sähköisesti. Tiedot on lisätty valmiiksi myös verkossa tehtävään esitäytettyyn veroilmoitukseen. Tilannetta, jossa omaisuus ja omistaja ei näkyisi missään, ei pääse syntymään, Metsandi täsmentää. Kaikki EU:ssa toimivat pankit ja siten myös virolaiset pankit ovat velvollisia ilmoittamaan kaikkien ulkomailla pysyvästi asuvien henkilöiden varat ja saamat tuotot koko Euroopan kattavan järjestelmän kautta ja näin tiedot ovat verottajan käytössä kaikissa maissa. Metsandi kehuu tietojen vaihdon toimivan eri viranomaisten välillä hyvin. Pörssi on henkitoreissaan VIROSSA huolta aiheuttaa tällä hetkellä pörssin kuivuminen. Eesti Päevaleht ( ) vertasi Tallinnan pörssiä uutuuttaan kiiltävään kauppaan, jossa hyllyt ammottavat tyhjyyttään eikä ostajia ole. Kaupankäyntimäärät ovat pienet ja listautuneita yhtiöitä on olemattoman vähän. Lehden haastattelema Tallinnan pörssin johtaja Kaarel Ots haluaa tuoda pörssiin suuria valtion yrityksiä ja valtion joukkovelkakirjoja elävöittämään Viron sijoitusmarkkinoita. Nordean Baltian toimintojen sijoituspalvelujohtaja Ege Metsandi kannattaa lämpimästi Otsin ajatuksia. Ulkomaiset sijoittajat eivät kiinnostu Viron markkinoista, ellei pörssiin saada isoja yhtiöitä sekä kiinnostavia ja riittävän likvidejä sijoituskohteita, Metsandi sanoo. VENÄJÄN AIKA 27

28 mitenjov Duuman vaalit n Tämän vuoden syyskuun 18. päivänä Venäjällä pidetään parlamentin eli duuman vaalit. 4,5 tuhatta kansanedustajaehdokasta 14:sta vaaleihin osallistuvasta puolueista ja yli kaksi tuhatta kansanedustajaehdokasta yhden edustajan vaalipiireistä tavoittelevat paikkoja duuman. Eli 16 ehdokasta yhtä duuman paikkaa kohti, koska duumassa on 450 paikkaa. Vaalimainosten mukaan kaikki nämä ehdokkaat ovat ehdottoman rehellisiä, sivistyneitä, päteviä ammattilaisia ja periaatteellisia ihmisiä. Ja tuohon minä en usko. Jos miljoonasta ammattijalkapalloilijasta me emme kyenneet valitsemaan yhtätoista hyvää pelaajaa Euroopan mestaruuskisoihin, niin mistä puolueet yhtäkkiä ovat löytäneet 4,5 tuhatta rehellistä ja ammattitaitoista poliitikkoa? Rehellisyyden puutteesta heitä voi epäillä - kun tarkistamme heidän veroilmoituksensa niin 609 ehdokasta ilmoittivat tuloikseen 0. Keitä nämä ihmiset sitten ovat? Tyhjäntoimittajia vai kerjäläisiä? En tiedä, mutta heidän tarkoituksensa on minulle joka tapauksessa selvä - päästä viettämään makeaa elämää valtion kustannuksella, saada kansanedustajapalkkaa 400 tuhatta ruplaa kuukaudessa, plus ilmainen asunto, plus virka-auto ja liuta muita sosiaalietuja ruplalla Moskovassa voi viettää kissanpäiviä. Tämä ansio ylittää minun eläkkeeni 35-kertaisesti ja on 12 kertaa korkeampi kuin moskovalaisten keskipalkka. Lyhyesti sanottuna, halukkaita saada duuman edustajan valtakirja on yllin kyllin. Samaan aikaan taas äänestäjien kiinnostus tätä tärkeää tapahtumaa kohtaan on kovin matala. Kumma kyllä, mutta monet moskovalaiset eivät tiedä, että duuman vaalit pidetään 18. syyskuuta. AIF - viikkolehti kertoo, että 52 prosenttia ovat tällaisia äänestäjiä. Päätin tarkistaa tämän luvun. Käydessäni kaupassa, parturissa ja torilla olen esittänyt kansalaisille yhden ainoan kysymyksen: mitä tapahtuu maassamme 18. syyskuuta. Ja tulos oli seuraava: kahdestakymmenestä haastatellusta 19 joko kohautti olkapäitään tai sanoivat hämillään: Emme muista. Mistä kenkä sitten puristaa? Minusta Kreml teki suuren virheen, kun se siirsi duuman vaalit marraskuusta syyskuuhun. Kesällä ja syksyllä meitä venäläisiä askarruttavat aivan toisenlaiset ongelmat: lomat olisi suotava pitää meren rannalla, datshalla on aina töitä, sitten alkaa hedelmien ja vihannesten korjuu. Syyskuussa taas lapset lähtevät kouluun, metsässä on vielä paljon sieniä ja lisäksi talouskriisi hermostuttaa. Ihmisiä irtisanotaan työpaikoilta, ansiot supistuvat. Ja juuri nämä ongelmat vaivaavat meitä ensisijaisesti, eivätkä parlamenttivaalit. Toinen syy on nuutunut vaalikampanjointi. Katujulisteita ja kansanedustajaehdokkaiden valokuvia ei enää ole. Väitetään, että se on liian kallista. Vaalilehtisiä tarjotaan metroasema-aukioilla, mutta ihmiset häätävät jakelijoita luotaan kuin kärpistä. Näyttääkin siltä, että printtimedialle vaalikampailu ei ole tämän hetken tärkein teema ja jopa sosiaalisissa verkoissa ei käydä poliittisia väittelyjä. Vain isot mainoskilvet muistuttavat meitä tulevista vaaleista. Sitten on vielä väittelyjä TV:n kakkoskanavalla. Mutta duumaedustajaehdokkaiden väittelyt eivät lisää kunnioitusta itse ehdokkaita eikä koko valtarakennetta kohtaan. Jos vaalien siirtämisen tarkoitus oli pienentää kiinnostusta niitä kohtaan, niin valtaeliitti on suoriutunut tästä vaalikamppailutehtävästä erinomaisesti, kirjoitti Novaja gazeta. Vaalit tietysti pidetään. Valitsijoiden aktiivisuuden odotetaan asettuvan 40% tasolle. Kukaan ei epäile, ettei Yhtenäinen Venäjä voita jälleen kerran. Asiantuntijat ennustavat Putinin puolueelle 40% äänistä. Sen alitus ei ole mahdollinen, muuten Dmitri Medvedev voi menettää pääministerin virkansa. Viiden prosentin äänikynnyksen ylittävät helposti myös duuman vanhat asukkaat kuten kommunistit, Zhirinovskin puolue ja ehkä Mironovin esserit. Näillä puolueilla on eri nimet, mutta parlamentissa ne toimivat kuin kaksoset. Näin siis Kremlin kannatus parlamentissa tulee jälleen turvatuksi. Mutta uuteen duuman voi muodostua pieni oikea siipi. Kolmella puolueilla Jablokolla (Keskusta), uudella Kasvu-puolueella (työnantajien puolue) ja Parnasilla, jonka johtajana toimii entinen pääministeri Mihail Kasjanov, on muutamia tunnettuja kansanedustajaehdokkaita, joilla saattaa olla mahdollisuuksia voittoon yhden edustajan vaalipiireissä. Sosiologit ennustavat näille ihmisille kolmesta viiteen paikkaa duumassa. Luulen, että Jablokon ehdokkailla on suuremmat mahdollisuudet. Oli miten oli, mutta opposition eduskuntaryhmästä ei taaskaan kannata edes puhua. VALERI MITENJOV. MOSKOVA. 28 VENÄJÄN AIKA

29 SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN JÄSENLEHTI Onko Venäjäyhteistyö sallittua? SIVU 2 Polkupyörällä Murmanskiin SIVU 8 Oodi omenoille SIVU 15 VILLISORSAN MUNA, NUKKETEATERI TAIGAMATTO. KUVAAJA: KUVALAINE

30 PÄÄKIRJOITUS Merja Hannus Onko Venäjä-yhteistyö sallittua? SUOMI-VENÄJÄ-SEURA järjestää aina elokuussa toimintaa suunnittelevan yhteisen päivän hallinnolle ja henkilökunnalle. Tällä kertaa vieraanamme oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Hän käsitteli puheenvuorossaan hyvin laajasti suhdetta Venäjään ja Venäjän kehitystäkin. Keskustelu puheenvuoron jälkeen oli vilkasta ja eräs teemoista oli Venäjä-yhteistyön sallittavuus. Onko sallittua, missä määrin ja millä tasolla harjoittaa Venäjä-yhteistyötä? Euroopan Unionin asettamat Krimiin ja Itä-Ukrainaan liittyvät pakotteet ja vastaavasti Venäjän vastapakotteet ovat edelleen voimassa. Toisaalta on virinnyt toiveita Itä-Ukrainan tilanteeseen liittyvien pakotteiden purkamisesta, mikäli Minskin sopimuksen toteutus etenisi. Krimin nykytilanteeseen sen sijaan ei ole näköpiirissä mitään muutosta ja on mahdollista (jopa todennäköistä), ettei muutosta tule näköpiirin ylitsekään kurkistettaessa. Suhde pakotteisiin on EU:n alueella elänyt, ja pakotteita tulkitaan eri puolilla eri tavoin. Kaikkien etu olisi tietysti, jos löydettäisiin diplomaattisten ponnistelujen kautta ratkaisut Itä- Naapuruus ei voi olla hyllyllä! Ukrainan tilanteeseen ja siten yhteisesti tie ulos pakotteista. Tällä hetkellä tämäkään ei kyllä kovin nopealla aikavälillä näytä toteutuvan. Ilmeisesti tästä syystä monet Euroopan maat ovat ryhtyneet lämmittelemään yhteistyötään Venäjän suuntaan niin poliittisesti kuin kaupallisestikin. Näyttäisi siltä, että pakotteiden rajoja koetellaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Suomessakin on nähtävä selkeästi, että pakotteiden ulkopuolella on paljon asioita, joita voidaan tehdä taloudellisen yhteistyön, kaupan, matkailun, kansalaisyhteyksien, kulttuurin ja alueellisen yhteistyön alueilla. Erityisesti Suomessa Venäjän naapurimaana on syytä kannustaa kaikkia tahoja yhteistyöhön ja konkreettisten asioiden toteuttamiseen venäläisten kanssa. Naapuruus ei voi olla hyllyllä! Työtä on tehtävä joka päivä eivätkä pakotteet ole syy olla tekemättä asioita, jotka eivät ole suoraan pakotteiden alaisia. Ilahduttavia uutisia on kuulunutkin viimeaikoina kaupallisen yhteistyön laskun lievenemisestä ja yritysten kasvavasta kiinnostuksesta Venäjä-yhteistyötä kohtaan. Poliittisella saralla on ollut vuoropuhelua maiden korkeimman johdon tasolla jo pitkään, nyt on hallitustenkin välillä alkanut tapahtua. Muutamat ministerit ovat jopa tavanneet kollegojaan Venäjältä. Hyvä näin, sillä meillä on paljon arjen yhteistyön asioita ratkottavana ja se tapahtuu vain vuoropuhelun kautta. Suomi-Venäjä-Seura on järjestö, jonka tehtävänä on myös vaikuttaa sujuvien suhteiden syntymiseen kulttuurin ja kansalaiskentän saralla. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit ovat toimineet koko ajan. Olemme tehneet paljon kansalaisyhteyksien rakentamiseksi mm. järjestämällä noin 550 osanottajaa koonneen Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressin kesäkuussa Lahdessa. Ensi vuonna järjestämme toukokuussa yhdessä Turun kaupungin ja Suomen Kuntaliiton kanssa Suomen ja Venäjän välisen V Ystävyyskuntakongressin. Kesällä olemme taas SuomiAreenassa Porissa ja syksyllä on vuorossa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietarissa. Kaikki tämä antaa hienoja mahdollisuuksia pohtia sitä kuinka kehitämme Suomen ja Venäjän rajat ylittävää yhteistyötä ja kuinka rakennamme naapuruutta Venäjän kanssa. n Kalenteri 2017 ENSI VUODEN suosittu suomalais-venäläinen seinäkalenteri on valmistunut! Kalenterissa on kuvituksena valokuvauskilpailun parhaimmistoa ja se sisältää suomalaisten juhla-, nimi- ja liputuspäivien lisäksi venäläiset juhlapäivät. Jäsenhinta 8 /kpl, vähintään 10 kalenterin tilaajille 7 /kpl + postikulut. Tiedustelut ja tilaukset: ita-suomi@venajaseura.com, puh. (017) KUVA ESSI TOIKKA 2 KONTAKT 3/2016

31 Lastenkulttuuria ja Venäjä-yhteistyötä Tampereella Kulttuurifoorumiin Tampere-talolle kokoontuu noin 350 taiteen ja kulttuurin tekijää Suomesta ja Venäjältä. KUVA: TAMPERE-TALO TAMPERE on lastenkulttuurin edelläkävijä ja Tampere-talolla järjestettävän kulttuurifoorumin teemana onkin Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana. Foorumin avajaisistunnossa keskustellaan lastenkulttuurin merkityksestä ja visioidaan huomista. Lauantaina järjestettävässä seminaarissa ääneen pääsevät molempien maiden lastentaiteen tekijät sekä asiantuntijat. Jotta anti ei jäisi vain foorumin virallisten osallistujien ulottuville, ovat seminaariin tervetulleita myös muut aiheesta kiinnostuneet. Tampere-talossa pääsee myös tutustumaan lastenkulttuuriyhteistyön hedelmiin: aulassa on foorumin ajan esillä komilaislasten piirustuksia näyttelyssä Minulla on onnea. Lauantaina klo 13 ja klo 15 Tampere-talon kokoustila Sonaatti 1:ssä voi nauttia nukketeatteri Taiga- Maton (kannen kuva) maksuttomista esityksistä. Näyttely on Suomi- Venäjä-Seuran Pudasjärven osaston ja Komin Vylgortin kylän Lasten taidekoulun yhteistyön tulosta. Teatteriesityksen tarjoavat Cultura-säätiö, Tampere-talo ja Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi yhdessä. Foorumin aikana syntyy suomalais-venäläinen muraali eli katutaideteos P- Tampere-taloon Taiken vetämänä. Foorumin osallistujille on jälleen tärkeintä päästä neuvottelemaan omasta hankeideasta yhteisen pöydän ääreen. Tänä vuonna yhteistyökumppania haettiin kulttuurifoorumin kautta yhteensä 145 hankeideaan ja Tampereella käydään lähes 140 neuvottelua 99 hankkeesta. Suomi-Venäjä-Seuran osastoista neuvottelemassa ovat mm. Tampereen, Oulun, Kemin, Seinäjoen seudun, Tornionseudun, Hervannan ja Haapaveden osastot. Onnea neuvotteluihin! Lisätiedot: Sisko Ruponen, venajaseura.com, FOORUMIN AVOIMET JA MAKSUTTOMAT TILAISUUDET: Lauantai 1.10.: Nukketeatteri Taiga-Matto, Tampere-talon kokoustila Sonaatti 1 klo 13 Lumityttö tarina lumesta ja unelmista. Marionettiesitys koko perheelle. klo 15 Villisorsan muna - siperialaista kansanperinnettä mukaileva kansansatu Teemaseminaari: Lasten- ja nuortenkulttuuri Suomessa ja Venäjällä klo 9-12 Osa 1: Valtakunnalliset kehityssuunnat Suomessa ja Venäjällä Tampere-talon Pieni sali 2. krs klo Osa 2: Nuorten ohjattu ja omaehtoinen kulttuuritoiminta Monitoimitalo 13, Satakunnankatu 13 (Sisäänkäynti Pellavatehtaankadulta) Suomalais-venäläinen muraali (katutaideteos) P-Tampere-talossa Perjantai-lauantai Minulla on onnea - komilaislasten taidenäyttely Tampere-talon aulassa Tervetuloa! 3/2016 KONTAKT 3

32 Ladna-palkinto 2016 jaossa SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN Ladnapalkinto on jälleen haettavissa. Se myönnetään yhdelle osastolle vuoden 2016 toiminnasta. Palkintosumma on euroa. Kilpailusääntöjen mukaan: Palkinto myönnetään toiminnasta, joka jollakin tavalla on paikkakunnallaan tai osaston toimialueellaan uutta luovaa tai erityisen vaikuttavaa Venäjään tai venäläisyyteen liittyvää. Vuoden 2015 hyvästä toiminnasta palkittiin Kiihtelys-Venäjä-Seura. Kunniakirjan saivat Suomi-Venäjä- Seuran Ivalon osasto ja Jämsänkosken- Venäjä-Seura. Perustellut ehdotukset Ladnapalkinnon saajasta pitää tehdä lokakuun loppuun mennessä seuran tiedottajalle, outi.alava@venajaseura. com tai Suomi-Venäjä-Seura, Outi Alava, PL 194, Helsinki. Ehdotuksen voi myös jättää omaan piiritoimistoon. Säännöt osoitteessa: venajaseura.com>osastopalvelut>työkaluja osastoille>ladna-palkinto. Onnea kisaan! Suomalais-ugrilaiset kansat Lahdessa VII SUOMALAIS-UGRILAISTEN kansojen maailmankongressi järjestettiin Sibeliustalossa Lahdessa. Pääteemana oli Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Kongressin avajaiset käynnisti saamelaisräppäri Ailu Valle. Tervehdyksensä esittivät presidentti Sauli Niinistö, Viron presidentti Toomas Hendrik ja Unkarin presidentti János Áder. Venäjän varakulttuuriministeri Aleksandr Zhuravski esitti presidentti Vladimir Putinin lähettämän tervehdyksen. Lisäksi tilaisuudessa puhuivat opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn- Laasonen ja Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean raportin esitti komitean pitkäaikainen puheenjohtaja Valeri Markov. Kongressin toisena päivää pidettiin temaattiset istunnot, joissa käsiteltiin kielen ja kulttuurin säilyttämiseen, informaatioympäristöön, väestö- ja muuttoprosessiin, kansalaisyhteiskuntaan sekä talous- ja ympäristöön liittyviä asioita. Suomalais-ugrilaisuus näkyi myös Lahden torilla, jossa kaupunkilaiset saivat nauttia kongressin tunnelmista. Flash-mob-tapahtuma, myyntikojut sekä suomensukuisten ryhmien ja artistien esitykset ihastuttivat yleisöä rankasateesta huolimatta. Viimeisenä kongressipäivänä hyväksyttiin päätöslauselma. Konsultaatiokomitean uudeksi puheenjohtajaksi valittiin karjalainen Tatjana Klejerova. Seuraava maailmankongressi järjestetään neljän vuoden päästä Virossa, Tartossa. Lisätietoa osoitteessa lahti2016.fucongress.org sekä facebook.com/fucongress2016 Lahti tarjosi myös aurinkoa ja sadetta noin 550:lle suomalaisugrilaiselle vieraalleen! Viisumilla Venäjälle! VENÄJÄLLE matkustamista varten tarvitaan viisumi. Viisumeita on erilaisia, ja sopiva viisumi valitaan matkan tarkoituksen ja keston mukaan. Suomi-Venäjä-Seura palvelee kaikissa viisumiasioissa. Kauttamme saa sekä kerta- että monikertaviisumeita. Seuralla on kaksi viisumipalvelua, jotka palvelevat koko Suomessa. Voit hankkia viisumisi joko SoloVisa-viisumipalvelun tai Turun viisumipalvelun kautta. Lue lisää: venajaseura.com > Matkat ja viisumit > Viisumipalvelut Syksyn aikana matkataan vielä Murmanskiin, Georgiaan ja Pietariin - pidä kiirettä, niin pääset mukaan! Nyt valmistellaan jo vuoden 2017 matkatarjontaa. Seuraa nettisivujamme www. venajanmatkat.com, niin saat tietoa ensimmäisten joukossa. Olemme myös Facebookissa ja #venäjänmatkat 4 KONTAKT 3/2016

33 POHJOIS-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (08) Jadviga Samanovskaja ja Kuhmon MyDance tanssikoulun tanssinopiskelijat näytöksen jälkeen ryhmähalauksessa. Jadviga Samanovskaja ja Daria Gorlova kirjoittivat tänä keväänä ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta. Valkolakki suomalaislukiosta Kipinä sai alkunsa Kuhmon osaston aloittamasta kielikylpyryhmästä. KUHMON yhteislukiosta valmistui tänä keväänä suomalaisylioppilaiden rinnalla kaksi venäläisopiskelijaa. Valkolakin saivat Kostamuksesta kotoisin olevat Jadviga Samanovskaja ja Daria Gorlova. Heidän innostuksensa suomen kieleen sai alkunsa kielikylpyryhmässä. Tytöt opiskelivat aluksi Kostamuksen Kontokkikoulussa. Sen lakattua heistä tuli Koulu n:o 1 oppilaita. Tytöt osallistuivat aktiivisesti Kuhmon osaston koululla järjestämiin kielikylpyihin ja keskusteluihin. Olen opiskellut suomen kieltä ensimmäisestä luokasta asti. Aluksi en tietenkään osannut kieltä kunnolla. Muun muassa oikeinkirjoituksen kanssa oli vaikeuksia. Jännitin aluksi kovasti puhumista. Suomen kielen opetus oli omalla koulullamme kuitenkin tosi kivaa ja mielenkiintoista. Myös opettaja oli mukava. Hän sai meidät kiinnostumaan uudesta kielestä, Jadviga kertoo. Vaikka suomen kielellä puhuminen tuntui aluksi vaikealta, uskalsin pikku hiljaa käyttää suomea, kun Kostamuksessa kouluumme tuli vieraita Suomi-Venäjä-Seurasta. Meillä oli kaksi-kolme ryhmää. Yhdessä ryhmässä oli noin viisi venäläiskoululaista ja yksi suomalainen. Näitä tapaamisia muistelen oikein hyvällä mielellä, Jadviga kertoo. Jadvigan kielitaito koheni pikku hiljaa myös sitä kautta, että hän kävi kerran kuukaudessa äitinsä kanssa Kuhmossa ostoksilla. Hän käytti vielä silloin varsin vähän suomea, mutta ymmärsi kyllä puhetta melko hyvin. 9. luokalla Jadviga pääsi Pietarsaareen vaihto-oppilaaksi. Tämä kokemus sai hänet päättämään, että hän haluaa opiskelemaan suomalaislukioon. Koska Kuhmosta oli tullut hänelle tuttu paikka, Kuhmon yhteislukio oli luonnollinen valinta opiskelupaikaksi. Jadviga ja Daria tarvitsivat opiskeluaan varten oleskeluluvan. Maahanmuuttoviraston myöntämä lupa tuli kolme vuotta sitten nopeasti, mutta poliisiviranomaisten myöntämät jatkoluvat sen sijaan viipyivät luvattoman pitkään, jopa 6-10 viikkoa, kertoo Kuhmon osaston puheenjohtaja Väinö Huotari. Jadviga uskoo tarvitsevansa tulevaisuudessa suomen kieltä. Aktiivisen nuoren naisen seuraavakin opiskelupaikka on Suomessa. Hän aloittaa tänä syksynä opinnot Helsingin yliopistossa äidinkelenään venäjä. Toivottovasti minulla on tulevaisuudessakin kaikkea ihanaa Suomessa, 15 vuotta tanssia harrastanut, Kuhmon vuosinaan myös tanssia kansalaisopistossa ja Mydance-tanssikoulussa opettanut Jadviga sanoo. Opin suomen kieltä huomattavan paljon nimenomaan tanssiopettajana. Minusta oli tärkeää löytää vuorovaikutus oppilaiden kanssa tanssin ja toki kielen kautta myös. Se oli silloin ehkä jopa suurin motivaationi, 19-vuotias venäläisnainen toteaa. Myös Daria aloittaa opiskelut Suomessa. Opiskelupaikka löytyi Jyväskylästä. Kostamuksen kielikylvystä moni venäläisnuori on lähtenyt opiskelemaan Suomeen. Lukio-opintojen lisäksi opiskelupaikka on löytynyt ammattiopistoista tai muusta vastaavasta. Kielikylpy on siis ollut erinomaisena kimmokkeena pyrkiä opiskelemaan Suomeen, Väinö Huotari sanoo. Hän pelkää kuitenkin, että esimerkiksi Kuhmossa venäläisnuorten opiskelumahdollisuudet saatavat vaikeutua huomattavasti, sillä jatkossa asumisesta jouduttaneen maksamaan. Myös kankeus lupaasioiden kanssa saattaa vähentää Suomeen opiskelemaan pyrkivien määrää. Kuhmo ei ole ainoa paikkakunta Suomessa, missä on venäläisiä lukio-opiskelijoita. Esimerkiksi Sallan rajaseutulukio on tehnyt jo kymmenen vuotta yhteistyötä Venäjän kanssa. Päästäkseen Sallan lukioon venäläisopiskelijan on osattava suomen kieltä, sillä venäläiset suorittavat suomalaislukiossa ylioppilastutkinnon suomalaisopiskelijoiden tavoin. TEKSTI RITA KUMPULAINEN 3/2016 KONTAKT 5

34 En ala -äijäbalettiryhmä ihastutti vuosi sitten Karjalan Tasavallassa. Nyt vuorossa oli Mordva. Oulun äijät lensivät Mordvaan OULULAISOSAAMISTA lennätettiin elokuussa Mordvan tasavaltaan asti. Kulttuurilähettiläinä oli kuusi Oulun osaston äijäbalettiryhmän miestä sekä ryhmän säestäjä ja taiteellinen johtaja Anita Tadinen. Oululaiset pääsivät edustamaan Suomea Ruzaevkan piirissä 25 kilometriä pääkaupungista Saranskista lounaaseen pidetyssä suomalais-ugrilaisten lauluja tanssiyhtyeiden Kurgonjä-festivaalissa. Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuosi sitten festivaaliin osallistui jo satoja kansanperinteen ystäviä Mordvasta ja lähialueelta. Nyt osallistujamäärä moninkertaistui. Festivaalin ohjelma koostui yhtyeiden esiintymistä, kansanruokapisteistä sekä käsitöiden myynnistä. Äijäbalettiryhmä En Ala herätti ihastusta erilaisuudellaan. Suurin osa muutaman vuoden toimineen ryhmän jäsenistä on eläkeikäisiä. Oululaismiehistä on valmistumassa televisiodokumentti. Niinpä Mordvassakin ryhmän mukana oli dokumentaristi Laura Mendelin. Festivaaleilla esiintyi myös Karjalan Tasavallasta Besedaine -kuoro, joka vieraili vuosi sitten Oulun ensimmäisillä sukukansapäivillä ja Lakeuden osaston 70-vuotisjuhlissa. TEKSTI JA KUVA RITA KUMPULAINEN Besedaine-kuoro Karjalan Tasavallasta ilahdutti vuosi sitten Oulun ensimmäistä sukukansapäivää. SugriFest toista kertaa Oulussa VUOSI SITTEN erinomaisesti onnistunut sukukansapäivän tapahtuma on innostanut Oulun alueen sukukansaväkeä ja ystävyysseuroja järjestämään myös tänä syksynä oma SugriFest-päivänsä. Ensimmäisellä kerralla tilat osoittautuivat yllätyssuuren yleisömäärän takia liian pieniksi, joten nyt tapahtuma järjestetään selvästi väljemmissä tiloissa keskellä Oulua. Tälläkin kertaa Oulun sukukansapäivässä päästään nauttimaan musiikista ja värikkäistä puvuista. Eri kansojen ruokamaistiaiset saataneen pystyyn tälläkin kertaa. Yllätysesiintyjiäkin saataneen. Tapahtuma on lauantaina Sugrifest-tunnelmissa ovat myös kemiläiset. Luvassa on muun muassa musiikkia ja runoja ja mahdollisesti pieniä yllätyksiä. Sukukansa-teemaa pidettäneen yllä muuallakin Oulu piirin alueella. TEKSTI JA KUVA RITA KUMPULAINEN OULUN OSASTO Taiteilija Tatjana Luukkonen näyttelynsä avajaisissa. NATALIA LEBEDEVA VALJAKKO-PROJEKTIMME on tuonut mukanaan lahjakkaita ja rohkeita taiteilijoita ja kädentaitajia. Viime elokuussa pidimme Uralilla syntyneen, sittemmin oululaistuneen ammattitaiteilija Tatjana Luukkosen Elämää-näyttelyn. Oulun Taiteiden yössä avasimme Arkangelin alueen koristemaalausta esittelevän näyttelyn, jonka pietarilaisten lasten ja nuorten taideopettaja Valentina Lebedeva toi Ouluun. Avajaisissa osallistujat pääsivät itse kokeilemaan mezeninhevosten ja muiden tyypillisten hahmojen maalausta. Syksy jatkuu vilkkaana Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiimme! Pogovorim-keskustelukerho keskiviikkoisin Kumppanuuskeskuksessa klo Opinto- ja kulttuurimatka Helsinkiin 09/2016. Blinikioski Valjakko Hailuodon Siikamarkkinoilla Valjakko-maraton Oulun kansainvälisellä koululla 11/2016. Retki Joulupukin Pajakylään to Ilmoittautuminen ja maksu mennessä. Lisätietoja: Facebookista SVS Oulu tai Valjakko-toimistolta: /Heidi Svala, venajaseuraoulu.net, / Anita Tadinen, venajaseuraoulu.net 6 KONTAKT 3/2016

35 pohjoisessa tapahtuu Suomussalmen osasto juhlii lokakuussa Suomussalmen osasto viettää 70-vuotisjuhlia lauantaina klo 15 teatteri Retikassa. Juhlapuhe Suomi-Venäjä-Seuran hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Runsaasti musiikki- ym. ohjelmaa niin Suomussalmelta, Kostamuksesta kuin Kalevalasta. Lakeuden osasto syyskuussa Tyrnävän pottumarkkinoilla Lakeuden osasto esittelee Seuran toimintaa Tyrnävän suurilla, jokavuotisilla perunamarkkinoilla lauantaina Markkinoilla liikkuu reilut ihmistä ja potentiaalista seuran jäsentä! Tervetuloa porisemaan ja talkoisiinkin toivotaan väkeä. Talkooilmoittautumiset ja lisätietoja Lakeuden osaston pj Esko Huotari, puh , Tervetuloa Anita ja Galina! Pohjois-Suomen piiritoimistossa aloitti elokuussa määräaikaisena toimistosihteerinä Anita Pirojenko. Sopimus kestää helmikuun alkuun. Anitan tavoittaa toimiston aukioloaikana (ma -to) puh , Galina Bazhenova aloitti Oulun osaston palveluksessa järjestötyöntekijänä Hän opettaa venäjää osaston järjestämällä venäjän kielen alkeiskurssilla ja jatkotason kielikerhossa Oulussa syyskuun puolivälistä alkaen. Galina on mukana myös Valjakkoprojektissa, kun Muhoksella käynnistetään syksyn aikana suomalaisten ja venäläisten yhteinen keskustelukerho, jossa hän toimii ohjaajana. Suomi-Venäjä-Seuran Ivalon osaston aktiivit Naistenpäivän herkkupöydän äärellä. Istumassa vasemmalta Irja Jefremoff ja Sisko Akujärvi. Takana seisomassa vasemmalta Ulla Hynönen, Auli Aikio, Lea Pernu ja Sisko Koponen. Ivalon osasto juhli näyttävästi SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN Ivalon osasto vietti 70-vuotisjuhlaansa Sekä juhla että seuraavan päivän juhlakonsertti olivat elävä osoitus avoimista, suorista kansalaissuhteista Suomen ja Venäjän välillä. Ivalon osastolla on ollut jo pitkään aktiiviset ystävyyssuhteet Murmashiin, mistä Ivaloon oli saapunut suuri joukko lahjakkaita taiteilijoita. Lauluyhtye Assorti ja koreografinen yhtye Surpris juhlistivat loppukesän iloista juhlaa. Juhlatapahtumien ajan Ivalon lukion aulassa oli esillä koristetaiteen Minulla on onnea kansainvälinen lasten piirustusnäyttely NÄYTTELYN taulut ovat satoa samannimisestä piirustuskilpailusta, joka järjestettiin loppuvuodesta Kilpailun järjesti Suomi-Venäjä-Seuran Pudasjärven osasto yhdessä Komin Vylgortin kylän Lasten taidekoulun kanssa. Lapset ja nuoret Pohjois-Suomessa ja Komissa valitsivat neljästä suomalais-ugrilaisesta sadusta mieleisensä ja maalasivat tai piirsivät sadusta haluamansa kohdan kuvaksi. Tämä kyseinen näyttely koostuu komilaisten lasten mestari Nadezhda Novikovan töiden näyttely. Näyttelyyn kuten myös 70-vuotisjuhliin oli kaikilla vapaa pääsy. Juhlassa kukitettiin osaston jäseniä, jotka ovat olleet mukana toiminnassa ensimmäisistä vuosikymmenistä alkaen. Juhlapuhujana Ivalossa toimi Suomi- Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirin puheenjohtaja, maakuntaneuvos Timo A. Säkkinen. TEKSTI RITA KUMPULAINEN KUVA ALPI KOPONEN piirustuksista. Tauluja on 34 kappaletta ja ne on mahdollista saada eri paikkakunnille. Taulut ovat nähtävillä elokuun loppuun saakka Kajaanin kaupunginkirjastossa. Sen jälkeen ne jatkavat matkaa Tampereelle, jossa ovat esillä Suomalaisvenäläisen Kulttuurifoorumin yhteydessä Kulttuurifoorumin jälkeen näyttely kiertää Oulussa, Kuusamossa ja Muhoksella. Kajaanissa näyttelyn avasi perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen. Lisätiedot: projektikoordinaattori Mervi Väisänen, puh , venajaseura.com KUVA VESA KAIKKONEN 3/2016 KONTAKT 7

36 Polkupyöräretki Perämereltä Kuolan vuonolle KEMIN OSASTON johtokunnan jäsen Veikko Kunnarin viime vuoden tammikuussa ideoima keski-ikäisten Kemin miesten hirmuinen kesähaaste eli Polkupyöräretki Perämereltä Kuolan vuonolle saapui määräpäähänsä Murmanskiin tiistaina 26. heinäkuuta huikeissa tunnelmissa. Retki käynnistyi Kemin sisäsatamassa kymmenen päivää aikaisemmin idean isän Veikon, Jarmo Töllin ja Olavi Haatajan voimin. Rovaniemellä joukko vahvistui Mattus Kostamolla, Ossi Laaksamolla ja Ville Silmulla ja retkikunnan ainoalla naisella Tanja Karhusella. Sallassa joukko täydentyi vielä Pekka Sormusella. Perillä Murmanskissa oltiin aikataulun mukaisesti. Pyöräretken virallinen päätöstilaisuus pidettiin 27. heinäkuuta. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan Murmanskin kaupungin ja kansalaiskamarin edustajat sekä Suomen Murmanskin konsulaatin päällikkö, konsuli Pirkko Mäkikokkila. Retkikunta selvisi haasteista pieniä takaiskuja lukuun ottamatta hyvin. Pyöräilijät ja kalusto säilyivät vaihtelevissa maastossa ja tieolosuhteissa suurin piirtein ehjinä. Matkan aikana koettiin pilvisiä ja koleita säitä, vesisadetta ja aurinkoa, joten suuria yllätyksiä ei tässä mielessä tullut eteen. Ansio turvallisesta matkanteosta kuuluu Murmanskin alueen liikennepoliisille, joka saattoi pyöräilijöitä Kuolajärven aidalta aina Murmanskiin saakka. Erityinen kiitos onnistumisesta kuuluu retken venäläiselle kuraattorille Evgenia Lukovitskajalle, joka pelkäämättömästi käänsi viimeisetkin kivet pyöräretkeläisten turvallisen etenemisen puolesta ja joka menestyksellisesti hoiti yhteydet venäläisiin tiedotusvälineisiin. Kiitokset myös Murmanskin alueen Suomen ystävien yhdistyksille sekä Murmanskin konsulaatin tiedottaja Sari Pöyhöselle hyvästä yhteistyöstä. Retken järjestivät Kemin osasto ja Kemin Pyöräilijät. TEKSTI RITA KUMPULAINEN JA ARTO LAAKSO KUVAT ARTO LAAKSO ITÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (017) Seura-aktiivit tapasivat piknikillä ELOKUUSSA piiri järjesti perinteiset osastopiknikit Jämsässä, Savonlinnassa ja Outokummussa. Saunomisen, syömisen ja seurustelun lisäksi saatiin koulutusta Leader-rahoitteisten maaseudun kehittämishankkeiden hakemisesta. Jämsän piknik kokosi Robert Savolaisen kesäasunnolle kolmisenkymmentä seura-aktiivia eri puolilta Keski-Suomea. Yhteistyötä Karjalan Kansallisen teatterin kanssa ITÄ-SUOMEN piiri jatkaa yhteistyötä Karjalan Kansallisen teatterin kanssa OKM:n rahoittamalla hankkeella, jonka tarkoituksena on parantaa näyttelijöiden suomen kielen taitoa ja tehdä teatterin toimintaa tutuksi Petroskoissa vieraileville suomalaisille turisteille ja suomalaisille Suomessa. Elokuun puolivälissä jyväskyläläinen teatteriohjaaja Tarja-Liisa Qvintus lähti Petroskoihin kolmeksi kuukaudeksi ohjaamaan suomalaisia lyhytnäytelmiä Karjalan Kansalliselle teatterille. Repertuaariin valikoitui neljä Maria Jotunin lyhytnäytelmää (Kun on tunteet, Kyökin puolella, Matami Röhelin ja Pietari Suuren tapainen) sekä Aleksis Kiven Kihlaus. Esityskokonaisuuden ensiilta on Hanke sisältää myös teatterimatkan, lue lisää! Teatteriohjaaja Tarja-Liisa Qvintus työskentelee kolme kuukautta Karjalan Kansallisessa teatterissa Petroskoissa. 8 KONTAKT 3/2016

37 Ihastuttava Kirgisia KESÄKUUSSA piiri järjesti ainutlaatuisen vaellusmatkan Kirgisiaan, jossa kierrettiin maailman toiseksi suurimman vuoristojärven ympäri ja patikoitiin kaksi päivää Tian Shanin vuoristossa. Lue lisää blogistamme: ihana-ja-kumma-kirgisia Terveystietoa venäjäksi Kuopiossa ITÄ-SUOMEN PIIRI on toteuttanut tämän vuoden ajan ESR-hanketta, jossa kuopiolaisten sote-järjestöjen toimintaa ja palveluja tehdään tutuksi venäjänkielisille maahanmuuttajille. Vuoden aikana piiri on julkaissut kolme sote-järjestöä esittelevää esitettä, joista ensimmäisessä esillä ovat kansanterveysjärjestöt, toisessa vammaisjärjestöt ja kolmannessa lastensuojelu- ja nuorisokasvatusjärjestöt. Esitteitä saa piiritoimistosta ja ne löytyvät myös sivulta aluetoiminta/ita-suomi/projektit/sote Hankkeessa järjestetään venäjänkielisiä terveysiltoja loppuvuonna seuraavasti: klo Kuopion Klubitalo, Kasarmikatu 2, teemana mielenterveys klo Savon Sydänpiirin toimisto, Haapaniemenkatu 21, teemana sydänsairaudet. Terveysilloissa puhuvat eri yhdistysten asiantuntijat, tulkkaus venäjäksi. Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa! Perheystävällinen Pihkova Heinäkuussa piiri lähti Kuopion kaupungin edustajien kanssa ystävyyskaupunkimatkalle Pihkovaan. Lue lisää blogistamme: pihkovan-ja-kuopion-yst-vyyskuntasuhteet-50-vuotta Teatterimatka Petroskoihin OHJAAJAVAIHDON lisäksi hanke sisältää teatterimatkan Petroskoihin, johon kutsumme jäseniämme mukaan. Matkalle mahtuu mukaan 45 ihmistä ja se on suunnattu suomalaisille teatterialan ammattilaisille ja harrastelijoille, matkailualalla toimiville sekä matkoja järjestäville Venäjäseura-aktiiveille. Matkan aikana nähdään em. esitys Karjalan Kansallisessa teatterissa sekä tutustutaan petroskoilaiseen teatterikenttään. Halukkaat voivat myös osallistua ilmaisutaidon työpajaan. Matka tehdään bussilla (Kuopio-Joensuu- Petroskoi) ja se sisältää täyshoidon ja useita teatteriesityksiä. Hinta omalla viisumilla vain 185, ryhmäviisumilla 263. Ilmoittautumisen yhteydessä pyydämme lyhyen kirjallisen perustelun siitä, miten omalta osaltasi voit tehdä petroskoilaista teatterikenttää tunnetuksi suomalaisille. Hakemukset/ilmoittautumiset mennessä os. ita-suomi@venajaseura.com, Vastuullinen matkanjärjestäjä on VenäjänMatkat. Hyvässä seurassa Iisalmen kevätmarkkinoilla IISALMEN OSASTO jalkautui toukokuussa Iisalmen kevätmarkkinoille, koska kaupungissa ei järjestetä Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa. Tämä nähtiin tärkeäksi osaston toiminnan tunnetuksi teon ja jäsenhankinnan kannalta. Osastolla oli esittelyteltta torilla molempina markkinapäivinä. Teltalla tarjoiltiin pelmenimaistiaisia ja teetä sekä jaettiin seuraavana lauantaina järjestetyn kansainvälisen ravintolapäivän Venäläisen ravintolan miniflyereita. Osaston teltta kiinnosti markkinaväkeä ja aurinkoisessa kevätsäässä tarjoiltiin yli 500 pelmenimaistiaisannosta. Myös seuran esitteitä ja lehtiä jaettiin mukavasti. Ensimmäisenä markkinapäivänä osasto pääsi myös esittelemään yleisölle seuraa ja Iisalmen osaston toimintaa torin äänentoiston kautta. Monet teltalla vierailleet kertoivat mielenkiintoisista Venäjä kokemuksistaan. Tuntuu siltä, että ihmisillä on tänä päivänä erityinen tarve päästä kertomaan niistä jollekin. Jotkut liittyivät myös seuran jäseniksi, Iisalmen osaston aktiivit toteavat. Ravintolapäivä ylitti odotukset Kansainvälisenä ravintolapäivänä toteutetun Venäläisen ravintolan saama suosio yllätti rohkeimmatkin ennakko-odotukset. Ravintolassa oli tarjolla pelmenejä ja borssikeittoa. Kysyntä oli niin kovaa, että keitto loppui kesken ja viimeiset kävijät joutuivat tyytymään pelmeneihin. Ravintolan saamaan suosioon vaikutti varmaan omalta osaltaan kevätmarkkinoilla tehty ennakkomainonta ja Iisalmen Sanomissa siitä julkaistu näyttävä ennakkojuttu. Kevätmarkkinoilla anoimme ravintolapäivän miniflyerin myös lehden toimittajalle. Tämä poiki myöhemmin yhteydenoton toimituksesta ja aktiivien haastattelun juttua varten. Aina kannattaa tiedottaa tapahtumista avoimesti myös muillekin kuin jäsenille, Iisalmen osaston väki vinkkaa. TEKSTI JA KUVAT ASKO JULKUNEN 3/2016 KONTAKT 9

38 TURUN PIIRI Tiedustelut puh. (02) Viikolla nähdään mm. Hyvä Hans, kallis Peter, Kauniin aikakauden loppu ja Perilliset. Venäläisen elokuvan viikko Turun Logomossa katsellaan jälleen hyvää venäläistä nykyelokuvaa ! TSHEHOVIN VELJEKSET (2014) MA KLO 17 ELOKUVA kertoo Tshehovin perheen yhdestä päivästä huvilalla Melihovossa 1880-luvun puolivälissä. 26-vuotias Anton ylläpitää onnetonta perhettään: köyhää isäänsä, sairasta äitiään, siskoaan, sekä kahta veljeään. Hän tekee kirjoitushommia aamusta iltaan keksii vitsikkäitä kertomuksia halpoihin aikakausilehtiin. Anton Tshehov on vielä nuori, lahjansa tunnistava tuleva suurkirjailija. HYVÄ HANS, KALLIS PETER (2015) TI KLO 19 KRIITIKOT Venäjällä ovat ylistäneet elokuvaa vuoden 2015 parhaimmaksi elokuvaksi. Elokuva kertoo työläis-peterin ja ennen II Maailmansodan alkua Neuvostoliittoon työmatkalle saapuvan saksalaisinsinööri Hansin rankan tarinan. PARATIISIN LINTUKOTO (2015) TO KLO 19 TARINAN päähenkilö, Viktor Zilov, elää täyttä ihmiselämää. Hänellä on hyvä työ, luotettavat ystävät ja upea vaimo, mutta varsinaisen onnen kruunaa muutto kaikkien himoitsemalle Moskovan asuinalueelle, joka kantaa elokuvan ironista nimeä: Paratiisin lintukoto. Ympärillä leiskuvasta runsaudesta huolimatta ei Zilov kykene tuntemaan onnea sisällään. TYTÄR (2012) PE KLO 19 PIENESSÄ maakuntakaupungissa asuu isänsä ja pienen veljensä kanssa hiljainen koulutyttö Inna. Hänen elämänsä muuttuu, kun oppitunneille ilmestyy toisesta kaupungista muuttanut Masha. Heidän välilleen muodostuu ystävyyssuhde. Samaan aikaan kaupungilla kuitenkin hiippailee sarjamurhaaja, jonka uhriksi on jo joutunut muutama koulutyttö RUDOLF NUREJEV. RUDIK (2014) PE KLO 21 TATAARIOHJAAJA Farid Davletshinin elokuva pohjautuu Rabit Batullinin romaaniin Lentävä demoni. Se kertoo maailmankuulun tanssijan Rudolf Nurejevin lapsuudesta. DJÖHÖGEI-AIYYI, HEVOSJUMALA (2015) LA KLO 17 ELOKUVA on ennuste, laulu, emootio. Djöhögei on jakuteille yksi tärkeimmistä Aiyysta eli jumalista. Se pitää huolen ihmisen hyvinvoinnista. Sitä rikkaampi ihminen on, mitä enemmän hänellä on hevosia. Sen vuoksi tätä jumalaa pidetään myös hevosten suojelijana. Ohjaaja Sergey Potapov kertoo elokuvassaan jakutien jumalkäsityksistä. PERILLISET (2015) LA KLO SUURIN osa elokuvan tapahtumista sijoittuu fiktiivisen keskusteluohjelman kulisseihin, jonne munkki Sergei Radonežilaisen (n ) Pyhän Venäjän käsitettä keskustelemaan on kerääntynyt joukko värikkäitä vieraita: politologi, patriootti, pop-diiva, lääkäri ja pari muuta ristiriitaista hahmoa. Keskustelun aikana juontajalle selviää, että hänen ohjelmansa lakkautetaan, joten hän päättää pistää rienaamiseksi koko shown. PELASTUS (2015) LA KLO ANNA on nuori puolalainen nunna, joka lähetetään hengelliseen työhön Himalajan vuorille. Siellä hän törmää täysin toisenlaiseen kulttuuriin, energiaan ja uskontoon. Tiibetin mystiikkaa hehkuva maailma ja Annan polun varrelle osuvat satunnaiset kulkijat synnyttävät hänessä syvämietteisiä kysymyksiä. Kuuleeko hän väriloistoa kylpevässä vuoristossa Jumalan vai oman äänensä? KAIKKI NÄYTÖKSET LOGOMON MOVE2-SALISSA, NÄYTÖSLIPPU 4 EUROA. ELOKUVAVIIKKO JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ LOGOMON, VARSINAIS-SUOMEN ELOKUVAKESKUKSEN JA TURUN PIETARI-SEURAN KANSSA. KAUNIIN AIKAKAUDEN LOPPU (2015) PE KLO 17 KIRJAILIJA Sergei Dovlatovin elämänkerralliseen kirjaan Kompromissi pohjautuva elokuva, joka kertoo aikakaudesta jolloin kaikenlaisista kielloista huolimatta harrastettiin seksiä, jota ei ollut ja taisteltiin oikeudesta tulla kuulluksi kontrollista huolimatta. Aikakaudesta, jonka loppua sekä pelättiin että odotettiin. Aikakaudesta joka kaikesta huolimatta oli kaunis Elokuva Pelastus nähdään lauantaina KONTAKT 3/2016

39 Rauma avasi syksyn Mahdollisuuksien tori Turun Vanhalla Suurtorilla su klo TULE TAPAAMAAN Turun osaston porukkaa Brinkkalan sisäpihalle. Piipahda nauttimaan kupponen teetä tai kahvia ja ottamaan selvää tulevista tapahtumista. Turun osasto järjestää lukupiirin venäläisestä kirjallisuudesta kiinnostuneille. Lukupiiri kokoontuu ensimmäistä kertaa piiritoimistossa torstaina klo 18. Keskustellaan Ljudmila Ulitskajan Vihreän teltan alla -kirjasta. Teoksen voi lainata Turun pääkirjastosta sekä suomeksi että venäjäksi. Tervetuloa puhumaan kirjallisuudesta ja tutustumaan kirjallisuuden ystäviin! Lisätietoa lukupiiristä voit lukea osoitteesta ruslibris.wordpress.com RAUMAN osaston johtokunta aloitti syksyn toimintakauden matkaamalla Eurajoelle. Matkan aikana tutustuttiin Irjanteen kirkkoon, joka on Satakunnan vanhin puukirkko, rakennettu Tutustuttiin myös maatalousmuseoon, Munakarin veljesten huoneeseen ja koulumuseoon. Kahvit juotiin ja kokous pidettiin puheenjohtajan kesäpaikalla. Juhlistettiin myös osaston sihteerin merkkipäivää. Iloa ja pitkää ikää Lailalle ja kiitos kaikesta asioiden huolenpidosta Sinulle! TEKSTI IRMA SUONPÄÄ KUVA ESA VIRONEN Musiikki-ilta Portissa to klo 18 NEKRASOVAN siskokset Alexandra ja Anna esiintyvät Portin alakerrassa torstaina klo 18 jälkeen. Tule nauttimaan esityksestä ja rennosta ohjelmasta aina klo 23 asti. Ohjelmaan on mahdollisesti tulossa vielä lisäystä. TEKSTI ELINA BERGROTH JA KLAVDIA RUBINA Rauman osaston sihteeri Laila Raikisto kukitettiin merkkipäivän johdosta. Onnea! LÄNSI-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh menoa ja meininkiä lännessä LÄNNESSÄ koettiin kesän aikana mahtava määrä hienoja Seura-asioita. Lahdessa pidetyn Suomalais-ugrilainen maailmankongressin muistoksi jäi paljon kulttuurisia elämyksiä sekä piiritoimistoon kasa Venäjän kansojen käsitöitä, joita lähiaikojen tilaisuuksissa on mahdollisuus ostaa. Hervantalaiset etsivät kesäkuussa suomalaisia juuria Jenisei-joen ja Jäämeren rannoilta sekä seinäjokiset ja kokkolalaiset kävivät yhteisellä kulttuurimatkalla Vienan runomailla. Seinäjoen tangomarkkinoilla kehuja keräsi suomalais-venäläinen tangokonsertti ja Porissa oltiin heinäkuussa Suomi-Areenalla tapaamassa Venäjästä kiinnostuneita. Kokemäkiset tekivät hienon kulttuurimatkan Kannakselle ja Udmurtiassa talkoili pilottimatkalla 10 rohkeaa piikaa ja renkiä, jotka paiskivat viikon ajan maaseudun sadonkorjuuhommia. Seuran puheenjohtaja Katri Kulmuni ja piirin puheenjohtaja Tapio Lammi SuomiAreenan Kansalaistorilla. Ilmapalloja ja asiapitoisia kohtaamisia SuomiAreenassa Porissa SEURA osallistui jo viidettä kertaa Suomi- Areenan Kansalaistorille. Toritapahtumista ja kojusta vastuullisena oli Länsi-Suomen piiri, jonka uusi puheenjohtaja Tapio Lammi päivysti yhdessä Porin osaston sihteerin Aulis Kaarnion kanssa koko tapahtuman ajan torilla. Myös muita lännen hallituksen jäseniä oli mukana: Anna-Liisa Linnalampi Huittisista, Milka Pääkkönen Ylöjärveltä ja Tuomo Silvasvuori Tampereelta. Erityistä iloa torin vapaaehtoisille tuotti, kun seuran uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni, pääsihteeri Merja Hannus ja resurssipäällikkö Matti Moilanen olivat paikalla kohtaamassa kansalaisia Venäjä-tuntoineen. 3/2016 KONTAKT 11

40 MTV-lavalla saatiin mukavasti seuran asiaa esille. Tamperelainen trubaduuri Tomi Leppänen esitti nostalgisia neuvostoajan lauluja ja porilainen laulaja-näyttelijä Sini Tuomisalo hauskan Käpy Ladan alla -teatterituokion, jonka käsikirjoituksesta vastasi Aulis Kaarnio. Kolmessa Seuran kesätapahtumassa järjestettiin Venäjän luonnonihmeet ja nähtävyydet -kuvakilpailu, johon saatiin lähes 200 vastausta. Arvonta suoritettiin Porissa. Matkatoimisto VenäjänMatkojen 300 euron arvoisen lahjakortin voitti Maiju Manninen. Lisäksi arvoimme 50 euron arvoisia viisumialennuslahjakortteja (3 kpl) ja Venäläinen tapakulttuuri -kirjaa (10 kpl). Onnittelemme voittajia, joille palkinnot on jo toimitettu! Toritapahtuma on oiva paikka kohdata ihmisiä. On hieno huomata, miten tärkeää tällainen jalkautuminen on, kun monilla on tarpeettomia pelkoja ja ennakkoluuloja Venäjää kohtaan. Parhaimmillaan keskustelu johtaa myyttien murtumiseen. Nuoria Venäjä kiinnostaa kovasti ja moni kävijä toivoi pääsevänsä Venäjän-matkalle. Seuran kielikurssit olivat yksi keskeisistä kiinnostuksen kohteista. Olimme pukeutuneina iloisen värisiin Venäjä on monivärinen -t-paitoihin ja samalla teemalla jaoimme ilmapalloja ohikulkijoille. TUIJA MÄKINEN Osta tapahtumaasi Seuran iloisia ilmapalloja! Tekstinä ilmapalloissa: Venäjä on monivärinen. Värit: vaal.sininen, -punainen ja -vihreä, lila, oranssi, keltainen, valkoinen, sininen ja vihreä. Tilaus 100 kpl erissä sisältää myös narut. Hinta (100 kpl) 25 + toim.kulut 10. LESTIJOKISEUDUN Venäjä-Seuran matkalle ystävyyskunta Ustjuzhnaan osallistui 44 matkalaista, joiden mukana oli mm. Toholammin nuorten puhallinorkesteri. Parikin Lestijokisudun seppämestaria osallistui vuotuiseen kansainväliseen seppätaitokilpailuun. Matka päämäärään on pitkä: Niiralasta rajan yli Sortavalan, Aunuksen, Novaja Ladogan ja Pikaljovon kautta Ustjuznaan. Siellä on konsertteja ja tapaamisia ystäviemme kanssa. Paluumatka kulki Tihvinän ja Pietarin kautta. VEIKKO VÄNTÄNEN Venäjä on monivärinen -t-paita: kokoluokitus reilu, joten isot koot sopivat isommillekin! Naiset: väri pinkki koot S-XXL, miehet: väri turkoosi, koot M-XXL. Hinta 30 + toim. kulut 10. Syyskausi 2016 Kangasalan Lepokodilla Kaksi upeaa teemamatkaa Pietariin syksyn iloksi! HINTAAN SISÄLTYY: kuljetukset Tampere-Lahti-Tampere, junamatkat Lahti- Pietari-Lahti, majoitus hot. Moskova*** H2:ssa sekä tutustumisohjelmaa. Viisumi 85 euroa. Lähtö pe aamujunalla, paluu su Pietarista klo lähtevällä Allegrolla. Lisätiedot: lansi-suomi@venajaseura. com / Ilmoittautuminen nettilomakkeella venajanmatkat.com PYHÄINPÄIVÄN TANSSIAISMATKA PIETARIIN Nyt voit kokea hovitanssiaiset aidossa miljöössä Pietarissa! Pukeudumme 1800-luvun tyyliin ja tanssimme ajan tansseja Jelaginin palatsissa, joka oli keisari Aleksanteri I:n äidin eläkevuosien kotilinna. Jäsenhinta 390 euroa. Ilm mennessä. SUKELLUS PIETARIN MUOTIMAAILMAAN JA MUUTOSLEIKKIIN Lähde tutustumaan muotimaailmaan ja yllätä ystäväsi uudella tyylillä! Kolmen päivän aikana ehdit saada uudet hiukset, vinkkejä meikkaukseen, värineuvontaa ja tutustua muotisuunnittelijan ateljeehen sekä muotiliikkeisiin. Tervetuloa muuttumaan, myös miehet! Jäsenhinta 470 euroa. Ilm mennessä. Kulttuurivartit sunnuntaisin klo Anna Virubova keisarinnan hovineiti, M. Kilpelä Suur-Kaukasukselta Stalinin synnyinsijoille, T. Grönqvist Muistoja, ajatuksia, kurkistuksia Tito Colliander: Ristisaatto, E. Kahilainen Volgaa pitkin lootuskukkien syliin, S. Vainio ja R. Vuoripuu-Vainio Kauri Mikkola ja siivekkäät ihmeet, R. Leikas Osip ja Nadežda Mandelstam, A. Sjöberg Leoš Janáčekin venäläisaiheiset oopperat, A. Ahtee Suomalaisten ja venäläisten kohtaamisia sodassa ja junassa, S. Probirskaja Ti ja klo 19 Venäjä tänään -lehtikatsaus La Retki Tampereelle klo 10 Kangasalta. Hinta 25 euroa. Ilm. P. Salminen, Pe Elokuvakerho Lokki: Andrei Zvjagintsev: Paluu. Liput 3 euroa. 12 KONTAKT 3/2016

41 ETELÄ-SUOMEN PIIRI Tiedustelut puh. (09) Viisumit ovat nyt Solo-Visa! ETELÄ-SUOMEN piiri on uudistanut viisumivälityspalvelunsa. Solo-Visa Suomi-Venäjä-Seuran kautta voi hakea viisumin tuttuun tapaan luotettavasti ja hyvien neuvojen kera. Anomuksen täyttäminen on tehty aikaisempaa helpommaksi seuran sivuilta löytyvän, täysin suomenkielisen palvelun kautta. Lomakkeen voi täyttää koneella tai käsin. Pystymme nyt tarjoamaan kertaviisumin aikaisempaa edullisemmin, jäsenille vain 86 eurolla. Vuosiviisumin hinta on pysynyt ennallaan. Uutta on sähköinen palvelu, jolla viisumin saa helposti tilattua myös paikkakunnille, joilla ei ole piiritoimistoa. Ota yhteyttä piirin Helsingin-toimistoon tai tutustu verkossa: venajaseura.com > Matkat ja viisumit > Solo-Visa. Grilli-ilta Kuusijärvellä VANTAAN OSASTO aloitti viime keväänä yhteistoiminnan Vantaan venäjänkielisten kanssa suomen- ja venäjänkielisellä keskustelukerholla. Mukana oli osaston jäseniä ja aktiivinen joukko venäjänkielisiä pääkaupunkiseudulta ja kauden päätteeksi järjestettiin yhteinen grilli-ilta. Luonnonkauniille Kuusijärven rannalle kokoontui parikymmentä aikuista ja lasta nauttimaan kesäillasta keskustellen, grillaten ja eväitä syöden. Ota yhteyttä: toiminnanjohtaja Jouni Sirkiä, , projektikoordinaattori Päivi Kärnä TARKEMMAT TIEDOT LÖYDÄT VERKKOSIVUILTAMME VENAJASEURA.COM TAPAHTUMAKALENTERISTA. syksy täynnä toimintaa! Venäjän historian osasto järjesti 3.5. yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa Helsingissä Karjalatalolla tilaisuuden Suomen kieli ja suomalaiset Karjalan tasavallassa, jossa esitelmöivät muun muassa kirjailija Jaana Zhemoitelite Petroskoista, tietokirjailija Antero Uino ja tulkki Toivo Tupin. Harasoo! Venäläisen kulttuurin viikko Helsingissä Viikon ohjelma rakentuu tänä vuonna teatterin ympärille. Ohjelmassa on kattavasti mukana myös muita taiteenlajeja. Ohjelmatiedot Culturan sivuilla suomeksi ja venäjäksi: Osastojen neuvottelupäivät OSASTOT esittelevät omia hyviä toimintatapojaan, joilla ovat saaneet kielikerhoon eloa, jäsenhankinnan vauhtiin tai paikallisen yhteistyön toimimaan. Tutustumme myös somen käyttöön yhdistystoiminnassa ja käymme seuran tuoreen puheenjohtajan Katri Kulmunin kanssa keskustelua seuran tulevaisuudesta. Paikkana on luonnonläheinen Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa. Ilmoittautumiset Päiville mennessä. Laulukerho laulattaa Helsingissä Laulukerho keskiviikkoisin 21.9., 5.10, , 2.11., , ja klo Paikka: Lintulahdenkatu 10, 3. krs, Cultura-säätiön tiloissa. Vantaallakin lauletaan Venäläisiä lauluja suomeksi ja venäjäksi klo Paikka: Vantaan opistotalo, Lummetie 5, Tikkurila Nojatuolimatkailua Sputnikin tapaan Sputnik vie huimille retkille Venäjälle ja muille itäisille maille 22.9., , ja Paikka: Kulttuurikeskus Caisa Keskustelua venäjäksi ja suomeksi привет! Vantaan osasto: tiistaisin klo , alkaen Keskustelemme venäjäksi ja suomeksi. Paikka: Unikkotie 3 D, 2. kerros Lappeenrannan osasto: Opastusta suomen kieleen ja kulttuuriin venäjää äidinkielenään puhuville maanantaisin klo 19 alkaen Paikka: monikulttuurikeskus Kompassi, Sammontori 2, 2. krs Lisätietoja: Tapio Suonio, /2016 KONTAKT 13

42 Hyvinkään Venäjäseura kokoontui puheenjohtajansa sašlikien ja leivonnaisten ääreen kokoustamaan. Vuosien jälkeen osasto jakoi taas stipendin venäjän kielestä laudaturin kirjoittaneelle Hyvinkään Yhteiskoulun Mitja Hyytiäiselle. Vasemmalta Jouko Paija, Aleksi Heikkilä, Hannu Lindholm, seilori Olé, Sergei Tsymljakov, Lasse Laaksonen ja Seppo Pikkumäki. Lahden osasto Besedka alkaa taas kokoontua parillisten viikkojen keskiviikkoina klo Multi Cultissa, kun tilan remontti on ohi. Tarkista Silja Lappalaiselta, , Sieniretki Piilolammille Perinteinen syysretki Osasto tarjoaa makkarat ja limut nuotiolla. Järjestäjä: Hyvinkään osasto Ostosmatka Lappeenrannasta Viipuriin Matkan hinta seuran jäsenille 15 ja muille 25. Mahdollisuus osallistua säilöntäkurssille Viipurin lähellä Karkkilan kylässä 10 euron lisämaksusta. Lisätietoja: Asko Verho, Järjestäjä: Lappeenrannan osasto Venäläiset markkinat ja matkamessut Kouvolassa Lappeenrannan osasto järjestää Kouvolan matkamessujen yhteyteen Venäläiset markkinat klo Paikka: Kouvolan kaupungintalo Lisätietoja: Tuula Ovaska puh , Marraskuussa Käpylässä kokkaillaan Venäläisen ruoan kurssi lauantaina klo Luvassa on juhlaruokaa. Ilmoittautumiset Anjalle, Paikka: Yhtenäiskoulun kotitalousluokka (Louhentie 3) Järjestäjä: Käpylän Druzhba ja Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys tervetuloa mukaan toimintaamme! Tutustu venäläiseen kulttuuriin Luennot torstaisin klo Vapaa pääsy Suomalainen ja venäläinen kulttuuri: päivittäinen shokki vai sovussa eläminen Venäläisen sielun salat Maljapuheet eli miten Venäjällä juodaan Laulu on ovi venäläiseen kulttuuriin Paikka: Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, Akk luokka 103 Järjestäjä: Lahden osasto ja Wellamo-opisto Ruoholahden osasto Tohtori Pekka Sutela ja telakan toimitusjohtaja Esko Mustamäki ovat alustajina Hietalahden telakalla osaston tilaisuudessa maanantaina klo , Murtaja-talon auditorio, käynti Laivakatu 1, Arctechin pääportti. Kahvitarjoilu, ilm. Mikko Mielonen, mikko. tai Kirjastoilta Käpylässä Viime vuonna Nobel-palkinnon saanut valkovenäläinen kirjailija Svetlana Aleksijevitsh käsitteli kirjassaan Tshernobylista nousee rukous ydinvoimalaturman vaikutuksista ihmisiin. Vieraana teoksen suomentaja Marja-Leena Jaakkola. Aika: Ti klo Paikka: Käpylän kirjasto Järjestäjä: Käpylän Druzhba, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys Rautjärven osaston väki teki kesäretken Pietariin Nautimme ihanasta kanavaristeilystä ja kävimme kiertoajelun jälkeen tutustumassa Vodka-museoon. Osa ryhmästä ehti ajella limusiinillakin lauantai-iltana. Alkusyksystä Rautjärvellä kokoonnutaan saunailtaan ja marras-joulukuun vaihteen tienoilla pikkujoulumatkalle Viipuriin. 14 KONTAKT 3/2016

43 Pirjo Hämäläinen KOLUMNI Oodi omenoille Moskovalaisen teollisuuskoulun tytöt hyvästelivät heinäkuussa1941 rintamalle lähtevät pojat laulamalla näille Katjušaa ja vakuuttamalla sävelten siivin, millainen kaipuu nuoria sydämiä vielä kaihertaisi. Tämä oli Katjušan ensimmäinen esityskerta, mutta pian laulu kiiri ympäri Neuvostoliiton ja kahden sotavuoden kuluttua se nousi hitiksi myös Suomessa. Vähäisiä muutoksia lauluun toki tarvittiin. Katjuša oli nyt Karjalan Katjuusa ja maisemaa sulostuttivat suomalaisille mieluisat kasvit. Kauniisti kukkii syreenit ja ruusut. Tuoksuu tuomi joen rannalla. Joen rannalla kaunis Katjuusa, joen korkealla rannalla, meikäläiset täysin palkein päästelivät. Alkuperäisissä sanoissa ei mainita kuitenkaan syreeneitä, ruusuja tai tuomia jotka kukkivat sitä paitsi eri aikoihin vaan kaihoisaa tunnelmaa luovat jabloni i gruši, omena- ja päärynäpuut. On helppo ymmärtää, miksi sanoittaja Sauvo Puhtila hylkäsi talvenarkuuttaan harvinaiset päärynät, mutta omenoita meillä kasvaa Oulun korkeudella saakka ja Kuningas Kristofferin maanlain suomennoksessa (1548) mainittiin jo omenavarkaatkin. Puhtilan karjalaiseen Katjuusaan omenapuut olisivat sopineet hyvin, sillä Kannaksella ja Inkerinmaalla, Venäjän vaikutusalueella, rehevöi uuden ajan alusta lähtien omenatarhoja ja myöhemmin Käkisalmi tunnettiin kukkivien omenapuiden kaupunkina. Käkisalmen omenapuut olivat kotoisin Pietarista, mistä rahdattiin 1800-luvun mittaan taimia ja siemeniä itäiseen ja läntiseen Suomeen. Vanhoissa suomalaistarhoissa keisariajan elävissä muistomerkeissä kasvaakin kymmeniä venäläisiä lajikkeita. Kaihoisaa tunnelmaa luovat jabloni i gruši. Täällä kotokulmilla, Hyvinkään Kasöörinmäellä, tapahtui 1870-luvun lopulla niin, että siirtolaisasiamies Matti Snygg kylvi maahan Harlamovskin siemenen ja käynnisti prosessin, jonka tuloksena oli kauniin punaviirullisia omenoita. Valtion pomologi August Heickell tutki asemakylän suurenmoisia hedelmiä ja antoi uudelle lajikkeelle nimen Snygg. Kasöörinmäen rinteessä harmaantuu kaksi alkuperäistä puuta, mutta Hyvinkään taidemuseon seinustalla kulkee kokonainen omenapuukuja, venäläishenkinen jäänne tai peräti pyhäinjäännös VR:n keskustaimistosta. Vaikka maallikko ei kuhmuraisia puita toisistaan erota, jotkut niistä ovat Antonovkia, jotkut Astrakaaneja ja jotkut Venäjältä yhtä lailla tuotuja Sokerimironeita. Kolmannessa kohteessa, Parantolan puistossa, kasvaa siperialaisia koristeomenapuita ja ikivanhoja tarhaomenapuita, joista on tunnistettu yksi lajike, Tartossa venäläisaikaan jalostettu Tsaarin kilpi. Omenapuut ovat kuuluneet kiinteästi venäläiseen huvilamiljööseen ja myös venäläiseen kirjallisuuteen. Myöhempi nobelisti Ivan Bunin laati Antonovkille, suosituille kansanomenoille, oodin, mutta Aleksandr Kuprinia tekele Antonovskie jabloki ärsytti ja hän parodioi sitä sepittämällä ylistyslaulun sienipiirakoille. Siell on kauan jo kukkineet omenapuut, siell on siintävät seljät ja salmien suut, V.A. Koskenniemi tahollaan herkisteli ja osoitti, että omenoista saattoi runoilla myös suomeksi, mitä Sauvo Puhtila ehkä epäili. Tietokirjailijoista on syytä mainita venäläistaustainen Alexandra Smirnoff, joka asui kreivitär Helena Steven-Steinheilin kasvattina ja seuraneitinä Saarelan kartanossa lähellä Viipuria ja ihastui siellä ylelliseen hedelmätarhaan. Alexandrasta tuli venäläisten omenalajikkeiden erikoistuntija: hän julkaisi useita tutkimuksia ja perusti Kaswitarha-lehden. Uutterasta pomologin urastaan Alexandra sai valtioneläkkeen ja VR:ltä nipun ilmaislippuja. l 3/2016 KONTAKT 15

44 Suomi-Venäjä-Seura palvelee Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keskusseura 3/ vuosikerta Helsinki Haapaniemenkatu 7 9 B Tampere Pinninkatu 53 B Helsinki Haapaniemenkatu 7 9 B Julkaisija Suomi-Venäjä-Seura Helsinki Tampere PL 194, Helsinki Samfundet Finland-Ryssland Puhelin (09) Puhelin Vaihde (09) etela-suomi@ lansi-suomi@ Faksi (09) Päätoimittaja Merja Hannus venajaseura.com venajaseura.com svs@venajaseura.com Toimitussihteeri Outi Alava Itä-Suomi Kuopio Puijonkatu 9 B 20 Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus Turku Taitto Toimitus Haapaniemenkatu 7 9 B, Helsinki Kuopio Puhelin (02) Postiosoite: PL 194, Puhelin (017) ita-suomi@venajaseura.com turku@venajaseura.com Pohjois-Suomi Oulu Hallituskatu 13 E 50 VenäjänMatkat Puhelin (09) venajanmatkat@ venajaseura.com Helsinki Puhelin (09) Osoitteenmuutokset Puhelin (09) tai tarja.ahonen@ Oulu venajaseura.com tai Puhelin (08) pohjois-suomi@ venajaseura.com ilmoita meiliosoitteesi: venajaseura.com> päivitä yhteystietosi > liity jäseneksi > päivitä yhteystietosi. Kontaktin seuraava numero ilmestyy marraskuussa ISSN Vastauslähetys Da! Haluan liittyä Suomi-Venäjä-Seuran jäseneksi Tilaan matka- ja kielikurssiesitteen Minulla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä Osoitteenmuutos Osaston vaihto Nimi Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Entinen osoite, jos kyseessä osoitteenmuutos Suomi- Venäjä- Seura maksaa postimaksun Suomi-Venäjä-Seura Tunnus vastauslähetys Viisumipalvelu Hoidamme kerta- ja monikerta viisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. Kaikki aluetoimistomme palvelevat myös viisumiasioissa, yhteystiedot ohessa. Myös nettisivuillamme on kattavat tiedot viisuminhankinnasta. Sähköposti osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@venajaseura.com Liity seuraan myös Facebookissa ja VKontaktessa! Kontakt 3/2016 Seuraa

45 Milloinkas meillä olikaan seuraava Petroskoin matka? Pentti Smeds tarkistaa vaimoltaan Terhi Smedsiltä, jota luonnehtii perheen sihteeriksi. Valkealan pappi löysi itsensä Venäjällä Religioznye dela (Uskonasioilla), lukee Pentti Smedsin vuosiviisumissa. Mikä mahdollisuus, että tällainen tavallinen suomalaishamppari saa kertoa kristinuskosta koko Venäjän Karjalalle! riemuitsee Kouvolan Valkealassa asuva pastori. Kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Valkealan evankelisluterilaisen seurakunnan pastori Pentti Smeds, 73 käy tätä nykyä puolisonsa Terhi Smedsin kanssa joka toinen kuukausi Petroskoissa. Siellä hän nauhoittaa suomeksi venäläistekstityksillä kerralla neljä minuuttista Kristinuskon ABC-ohjelmaa, jotka lähetetään joka toinen torstaiaamu paikallis-tv:n ykköskanavalla vähemmistökielten ohjelmistossa. Kotona neljän ohjelman valmistelussa vierähtää vähintään viikko. Suuntaansa 600 kilometrin matka jaetaan puolisoiden kesken tasan: mies ajaa rajalle Värtsilään, vaimo siitä eteenpäin. Pentti naurahtaa olevansa se, joka aina Venäjällä ajaessaan saa sakot, kun taas Terhi, autokou- VENÄJÄN AIKA 45

46 elämää // ihmisiä 90-luvulla Inkerinmaalla jonotettiin kastettavaksi. Yksi sitkeimmistä oli seitsenvuotias Sodderissa. Kasta minut! poika pyysi. Missä isä ja äiti? Pentti kysyi. Töissä. Sairaalassa. Kun poika tuli kolmatta kertaa, Pentti päätti, kysymättä vanhemmilta, kastaa pojan. Tästä kuulemma tuli pyhäkoulun apuopettaja. lunomistajan tytär Siikaisista ei koskaan. Valkealalaispastori on tehnyt Petroskoin television ainoaa hengellistä ohjelmaa vuodesta 2011 alkaen. Ulos on tullut reilut 100 lähetystä. Niiden tarkkaa katsojamäärää ei tiedetä, mutta kovin pieni se tuskin on, näkyväthän ohjelmat kaikkialla Karjalassa. Tahtoisin kovasti tietää, mitä ihmiset niistä ajattelevat. Sähköpostiosoitettani en kuitenkaan voi tv:ssä julkistaa. En tahdo loukata ortodokseja Tv-työn pohjaa rakennettiin jo vuosikymmeniä sitten, Smedsin aloitettua yhteistyön Inkerin kirkon kanssa. Hän alkoi jo 80-luvun lopulla kiertää naapurissa uskonasialla. Suomalaispappia ohjelmaan kysynyt Petroskoin tvtoimittaja Inna Bogdanova kävi suomalaisen rippikoulun Keltossa ja opiskeli Joensuussa. Mistä saan puhua? Smeds kysyi toimittajalta: Mistä haluat, kuului vastaus. Niinpä aihepiirit kattavat kaiken inhimillisen, joskus epäinhimillisenkin. Smeds kertoo hymyillen saavansa vinkkejä, kuin tekstiviestejä, suoraan Jumalalta. Kun käsittelin puheessani Marion Jonesin doping-käryä, kävi pian ilmi, että Petroskoin seurakunnassa oli oma doping-ongelma. Silkkaa Jumalan johdatusta. Smeds painottaa puhuvansa yleiskristillisyydestä, ei pelkästään luterilaisuudesta, koska ei tahdo loukata ortodokseja. Ohjelmiinsa hän ottaa esimerkkejä Venäjältä, kertoen tarinoita vaikka siitä, kuinka oppi pitämään venäläisjunista. Junat tuovat Smedsin mieleen ensimmäiset Venäjä-kokemukset lapsuuden Savonlinnassa, missä poika seurasi sotakorvauskuljetusten jokailtaista lähtöä asemalta. Miten kauhean paljon me joudumme maksamaan Neuvostoliitolle!, hän muistelee tuolloin tuumailleensa. Silloin minussa heräsi viha Imin lapsuusympäristöstäni Venäjäkammoa. Kun 80-luvulla matkustin ensi kertaa naapuriin, oli pelkotila päällä koko ajan. Muistan yhä tullitarkastajan tiukan katseen, vailla hymynhäivää. Pappien ryhmämatka suuntautui Moskovaan, missä kierrettiin kirkkoja, pidettiin välimatkaa paikallisiin ja kuunneltiin Intouristin oppaan menestystarinoita. Jotka minä uskoin täysin, Smeds hymähtää. Seuraavalla matkalla Leningradin Pushkiniin hän jo rohkaistui kysymään huivipäiseltä mummolta: Onko siulla lapsenlapsia? Onha miulla, mutta eihä hyö suomea puhu. Silloin minussa heräsi viha. Näiltä mummoilta oli viety mahdollisuus kommunikoida äidinkielellään lastenlastensa kanssa! Tähän tunteeseen Pentti Smeds palasi äskettäin tvpuheessaan, aiheena Kyynelten siunaus. Mieleen palasivat elävästi huivimummojen lempeys ja sitkeys. Näitä Siperian karkotuksissa karaistuneita babushkoja tarvittaisiin yhä, kun Inkerin kirkko taas kamppailee talousvaikeuksissa, ja suomalaistenkin 90-luvun auttamisinto alkaa laimentua. Mummojenkin voimat hiipuvat. Kaikkialle lonkeronsa ujuttava markkinatalous näyttää tehneen tehtävänsä. Ja silti hengellinen jano polttaa yhä useampia Venäjällä. Pakko päästä Kelttoon kiittämään Pentti Smeds laskee olleensa puolet elämästään pappina Kouvolassa. Täällä hänet yhä tunnetaan herättäjähahmona, jota ei saatu mahtumaan mihinkään muottiin. Vielä vähemmän nyt, kun Venäjä on häntä opettanut ja muuttanut sekä pappina että ihmisenä. Suomessahan papit kasvatetaan muottiin, huomauttaa Pentti. On kahden naisen syy tai ansio että Valkealan pastori päätyi Venäjälle. Pentti Smedsin ensimmäinen vaimo sairastui aivosyöpään, johon menehtyi toukokuussa Viimeisinä aikoinaan Anneli Smeds seurasi tiiviisti tv:stä perestroikan tuloa Venäjälle ja Inkerin kirkon uutta nousua. Kirkonmies Aarre Kuukaupin sanat: Me emme pelkää, koska täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon vaikuttivat häneen syvästi. Näin, kuinka Annelista katosi kaikki pelko. Hänen kuoltuaan minun oli pakko päästä Kelttoon kiittämään, ja syksyllä 1989 lähdin matkanjohtajien erikoismatkalle. Keltossa hän tapasi Inkerin kirkon suomalaisen lap- 46 VENÄJÄN AIKA

47 si- ja nuorisotyöntekijän Terhi Paajasen. Tämä kysyi, saarnaisiko pastori jumalanpalveluksessa. Keltosta kaikki alkoi. Terhin kautta minulle avautui Inkerinmaa ja muukin Venäjä. Voisi kai sanoa, että löysin itseni Venäjällä. Babushkat toivat vunukkansa 90-luvun alussa, Neuvostoliiton hajottua, uusi Venäjä eli kiivasta aikaa. Venäläisten vuosikymmeniä tukahdutettu hengellinen jano löysi kanavansa. Sitkeät ja lempeät huivimummot toivat lapsenlapsensa, vunukkansa, kirkkoon, kun omat lapset oli pitänyt kasvattaa ateisteiksi. Sitä riemua ja kiitosta! Tuore aviopari Smeds osallistui monin tavoin Inkerin kirkon toimintaan. Kelton koulutuskeskuksessa osa-aikaisena työskennellyt Terhi Smeds järjesti muun muassa pyhäkoulukursseja. Pentti Smeds kastoi niin lapsia kuin aikuisiakin. Yhdessä jaettiin Raamattuja, julkaistiin kirjoja, tehtiin käännöksiä. Inkeriläisiä tuli Valkealaan, osa majoittui Smedsien kotiin. Moni venäläinen ja inkerinsuomalainen nuori löysi hengellisen tiensä ja joskus myös ammattinsa Suomessa. Esimerkiksi Pietarin Pyhän Marian luterilaisen seurakunnan kanttori, arvostettu muusikko Marina Väisä asui tyttösenä valkealalaisperheessä, jonka piano avasi hänelle ovet musiikin ihmeelliseen maailmaan. Lahjakas inkerinsuomalainen pääsi opiskelemaan Sibelius- Akatemiaan. Kesällä hän kävi taas konsertoimassa Kouvolassa. Smedsit olivat tietenkin paikalla. Venäjä, viimeinen tahko Eläkkeelle jäätyään Pentti ja Terhi Smeds ovat jatkaneet missiotaan Suomen Raamattuopiston vapaaehtoisina julistustyöntekijöinä. Venäjä on jo vuosia vallannut avioparin elämää. Siitä on tullut Pentti Smedsille myös harrastus. Kielenopiskelun hän aloitti viisikymppisenä. Pystyn lukemaan venäjää, mutta käytäntö on ihan toista. Ylipäätään ajattelen hyvin myönteisesti Venäjästä. Vertailussani se voittaa kirkkaasti EU:n Brysselin meppeineen. Mitä siellä on saatu aikaan! Hän paljastaa myös yrittäneensä pullikoida Venäjää vastaan. Kaksi kertaa olen päättänyt, että nyt loppui Venäjä. Olen ottanut passin ja rahapussin, jättänyt vaimon Kelttoon ja kävellyt 17 kilometriä Suomen asemalle. Ja palannut kotiin, mistä on taas jonkin ajan päästä lähtenyt vaimon kanssa Venäjälle. Perfektionistina minun on vaikea sietää, että siellä ei mikään mene kuten on sovittu. Kaiken lisäksi minulla on pohjalaiset junkkarijuuret. Ei ole helppoa! Juuri tämän takia, Smeds arvelee, hänet johdatettiin Venäjälle. Minua piti hioa, eikä Jumala enää keksinyt muuta tahkoa kuin Venäjän. En silti sano, että Siperia opettaa, vaikka sielläkin on tullut käytyä, vankileirillä kastamassa kaksi vankia. Sen ainoan kerran olen pelännyt Venäjällä. TEKSTI: HANNELE NIEMI KUVAT: JOHANNES WIEHN Minä tahtoisin aina nähdä työni tulokset, kuten viljelijä ikään. Jumala kuitenkin sanoi minulle, että Ehei, sinä vain kylvät. Siihen on Valkealan pastorin tyytyminen. VENÄJÄN AIKA 47

48 elämää // ihmisiä Ohjelmaan kuului tietysti myös kaupunkicruisailua. Tässä mennään öisellä Nevski Prospektilla. 48 VENÄJÄN AIKA

49 Yleinen ennakkoluulo venäläisistä moottoripyöräporukoista lienee jokseenkin sellainen, että jos eivät ole superpatriootteja niin sitten kriminaaleja. Tai molempia. Pietarissa elokuuta järjestetty 6000 motoristia kerännyt HOG (Harley Davidson Owner Club)-kokoontumisajo edusti kuitenkin tyylikkyydessään pikemminkin porvariston hillittyä charmia. HILLITTYÄ MENOA PIETARIN HARLEYPÄIVILLÄ VENÄJÄN AIKA 49

50 elämää // ihmisiä Paraatiajo alkoi Palatsiaukiolta ja kulki kaupungin kauneimpia katuja pitkin. Ohiajo Nevski Prospektilla kesti 18 minuuttia. Venäläinen versio Harrikka-kultista poikkeaakin melkoisesti läntisestä, sillä osallistujat edustavat hyvin toimeentulevaa, nuorehkoa, tatuoimatonta ja silikonitonta väestönosaa. Suurin osa heistä oli yrittäjiä, mikä on aika luontevaa ovathan moottoripyöräilijät toisten komentoon sopeutumattomia oman tien kulkijoita. Lisäksi Harleyt ovat venäläiseen tulotasoon nähden sen verran kalliita, ettei niitä palkkatyöllä juuri ostella. Suomesta tapahtumaan osallistui noin 50 Harleyta. Motoristit ovat siis huomattavan ennakkoluulottomia verrattuna vaikkapa kulttuuriväkeen, joka mielellään boikotoi milloin mitäkin sen sijaan, että kävisivät jossain ja tekisivät näin tilaa edes uusille ennakkoluuloille. Ohjelmaa joka lähtöön Tilaisuus järjestettiin aivan kaupungin ydinkeskustassa, Nevski Prospektin varrella sijaitsevan Aleksanterin teatterin ympäristössä. Nelipäiväisen tapahtuman ohjelma oli hyvin laaja ja toteutus erinomainen. Kahdella lavalla soitettiin aamusta iltaan ja todella tasokkaat bändit vaihtuivat tunnin välein. Anitshkovin palatsin puistoon rakennetulla tenniskentällä taisteltiin mestaruudesta ja missikisoissa kauneudesta. Harrikoilla kilpailtiin kuka on nopein neljännesmaililla ja kenen pyörä komeimmin customoitu. Lapsillekin oli ohjelmaa. Heille mm. opetettiin leikkien avulla liikennesääntöjä. Alkoholia ei alueella myyty eivätkä osanottajat roskanneet ympäristöä. Tapahtuma oli ilmainen ja avoin kaikille kaupunkilaisille. Järjestäjien mukaan päivien kuluessa alueella vieraili pietarilaista. Maassa vallalla olevasta antiamerikkalaisesta ilmapiiristä ei näkynyt merkkiäkään. Pietarin kaupunki tuki tapahtumaa antamalla mm. keskeisen paikan tapahtumakäyttöön. Maksuttomuuden mahdollistivat lukuisat sponsorit. Kokonaisbudjetti oli 25 miljoonaa ruplaa, mutta se ei tietenkään sisällä pietarilaismotoristien tekemää suurta talkootyömäärää. Pyöräilyä ja bisnestä HOG-tapahtuman yhteydessä järjestettiin Aleksanterin teatterissa business summit, jonka avasi Pietarin hallintojohtaja ja varakuvernööri Alexander Nikolavitsh. Järjestäjien toiveena oli tutustuttaa eri puolilta Venäjää ja maailmaa saapuneita motoristiyrittäjiä toisiinsa sillä lajitovereiden kanssa liiketoimet luistavat tietysti parhaiten. Osanottajia oli Japania ja Italiaa myöten. Mukana toistakymmentä suomalaistakin. Julkisuudessa Harley Davidsoneilla elvisteleviä suomalaisten pörssiyritysten optiojohtajia joukossa ei ollut, kuten ei myöskään venäläisiä oligarkkeja. Osanottajat saivat ilmeisesti jonkin verran kontakteja aikaiseksi ja toivottavasti ne poikivat liiketoimintaakin. Esimerkiksi tunnettu ammattipurjehtija ja tapahtumajärjestäjä Henrik Thelen tutustui samanlaisia juttuja pyörittävään pietarilaiskollegaan Kirill Razumoviin. AMS globalin Tommi Nyström kertoi, että Venäjän markkinoille on nyt hyvä mennä, kun ei ole tunkua, mutta hommaa ei voi hoitaa sähköpostilla. Pitkäjänteisyys ja läsnäolo ovat ehdottomia vaatimuksia. Samaa mieltä oli mm. Uunisepät Oy:n Venäjän viennistä vastaava Kirill Rinne, joka pyrki löytämään laajemminkin kivenkäytön kontakteja. Vanhastaanhan Pietarissa on paljon käytetty rakentamisessa nimenomaan suomalaista kiveä, joten näyttöä ja perinteitä siis löytyy. FieldForce Mobile Solutionsin Kim Hernberg piti hyvänä esimerkkinä Nokian renkaita, jota ei ehkä olisi kilpailun puristuksessa enää olemassakaan ilman Pietarin tehtaita. Ilmapiiri summitissa oli hieman sellainen, että kun Venäjän oikeuslaitokseen ei oikein voi luottaa, niin paras keino pärjätä markkinoilla on luoda paikallisiin toimijoihin luottamukselliset suhteet. Ja motoristiveljesten kesken se on helpompaa. Suomalaisista toimijoista näkyvimmin paikanpäällä oli Imatra, joka omalla teltallaan markkinoi kaupunginjohtaja Pertti Lintusen johdolla Imatran-ajoa. Lintunen uskoo tunnetusti vauhdista ja vaarallisista tilanteista nauttivien venäläisten mielellään hakeutuvan seuraamaan moottoripyöräilykilpailua, jossa kaupungin keskustassa kaahataan yli 300 kilometriä tunnissa. 50 VENÄJÄN AIKA

51 Elonmerkkejä taloudessa Venäjän talouskäyrät ovat jo parin vuoden ajan näyttäneet lähinnä kuolleen sydänfilmiltä, mutta nyt tapahtuman johtajan Igor Shtsherbakovin mukaan elonmerkkejäkin on jo havaittavissa. Teollisuuden sähkönkulutus on kääntynyt nousuun kuten myös rautatierahtien määrä. Myös maataloustuotannon ja lääketeollisuuden piirissä selkeää kasvua on havaittavissa. Venäjä on kuitenkin kansantaloutena raaka-aineiden vientituloilla toimiva kulutusvetoinen talous, jolloin kansalaisten tulot ja siten myös kulutusmahdollisuudet riippuvat paljolti kaasun ja öljyn hintakehityksestä. Niinpä aika monen venäläisen yrittäjä-motoristin suulla tuli todistettua, että ei auta kuin kärvistellä tämänkin kurjuuden läpi ja rukoilla raaka-ainehintojen nousua. Kansalaisten kulutusmahdollisuuksien heikkenemisen huomaa esimerkiksi siitä, että vapaata liiketilaa on runsaasti tarjolla heti kun kulkee vähän Nevskiltä ulos. Pakotteista pahimpia ovat USA:n rahoituspakotteet, jotka käytännössä kohdistuvat pieniin ja keskisuurin yksityisyrityksiin. Suuryritysten rahoitus hoidetaan Kremlin toimesta. Nyt niiden on helppo popsia Kyllä kypäränkin voi personoida hyvin poikkeavaksi. HD-päivien pääorganisaattori Igor Schrebrakov onnistui järjestelyissä niin loistavasti, että jos presidentinhallintoon tarvitaan pietarilaista tekijämiestä, niin tässä on Putinille sellainen. VENÄJÄN AIKA 51

52 elämää // ihmisiä Pyörien rakentaminen on osa HDalakulttuuria. Tässä avaruusvaikutteinen Harrikka. Walesilainen ei matkaan lähde ilman säkkipilliä. pieniä kilpailijoita pois markkinoilta. Tämä tuskin oli pakotteiden tarkoitus. Oblomov edelleenkin hengissä Yleisesti oltiin sitä mieltä, että maan johdossa kyllä ongelmat tunnistetaan ja tunnetaan, mutta niille ei vaan mahdeta mitään, sillä kaikista mullistuksista huolimatta vanha Oblomov on edelleenkin hengissä. Oblomov on vuonna 1891 kuolleen pietarilaiskirjailija Ivan Gontsharovin teoksen päähenkilö, jolla on paljon hyviä pyrkimyksiä, mutta ei voimaa toteuttaa niitä. Vähitellen Oblomov vajoaa täydelliseen toimettomuuteen. Kun ilmapiiri on sellainen, ettei hyvin tunnettuja ja tunnustettuja ongelmia pystytä ratkomaan, niin päätöksentekijät toivovat edes ajan hoitavan ne. Niinhän se toki tekeekin heidän kohdallaan parinkymmenen vuoden sisällä. Venäläisessä HD-alakulttuurissa kaikki on paremmin Ajan riento on kuitenkin ollut raju. Kukapa olisi 25-vuotta sitten kuvitellut, että Pietarin kadut täyttyvät upeista moottoripyöristä. Silloin ruuhkistakaan Markkinakojuissa myytiin vaikka mitä. Tässä vepsäläisen Vladimir kauppaa taidokkaita puukäsitöitään. ei ollut tietoa. Venäläinen HD-alakulttuuri on siis hyvin nuorta ja siksi myös viatonta. Kalliin pyörän voi hankkia vain todella hyvätuloinen ja hyvätuloiseksi nouseminen vaatii ahkeruutta, oveluutta ja onnea. Venäläiset harrastemotoristit ovat nuorempia kuin lännessä, jossa koko alakulttuuri on jo hiipumaan päin, kun kuskit siirtyvät hautausmaan rauhaan eikä uusia juurikaan ilmaannu. Venäläisillä on myös tietysti nuoremmat ja kauniimmat vaimot ja/tai tyttöystävät. Liikennekin on sen verran xtremea, että adrenaliinipaukut ovat taatut. Kumma kyllä ei kateutta Päivien aika järjestettiin öinen ja päiväsaikaan toteutettu paraatiajo ympäri kaupungin, jolloin mm. Pääkatu Nevski Prospekt oli suljettu muulta liikenteeltä. Turistit kellottivat ohiajon kestäneen 18 minuuttia. Pietarissa kaupunki siis suhtautuu motoristeihin yhtä myönteisesti kuin Helsinki polkupyöräilijöihin. Itsekin osallistuin noin 3000 muun ohessa Harrikallani Palatsiaukoilta lähteneeseen motoparaatiin ja kovasti ihmettelin, kun kadunvarsille kerääntynyt yleisö osoitti suosiotaan taskuvarakkaiden pärinäparaatille. Helsingissä näytettäisiin keskisormea. Venäjällä ihmiset jotenkin ottavat elämän sellaisena kuin se on, eivätkä tunne kateutta aineellisesti paremmin menestyneitä kohtaan. Näin erityisesti kun kaikki on saavutettu omalla työllä. Ajattelevat ehkä, että taivaassa kaikki sitten tasoittuu. Kaikki ulkomaiset osanottajat olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. 30 vuotta erilaisia eurooppalaisia motoristitapahtumia kiertäneet saksalaisen Ebbes Nauheimin mielestä tämä oli kaikkien aikojen paras kokoontumisajo. Ensi vuonna uudelleen. n TEKSTI JA KUVAT: ARVO TUOMINEN 52 VENÄJÄN AIKA

53 elämää // ihmisiä Kiova Paljon kokemisen arvoista löytyy Ukrainan pääkaupungista. Vapauden symboli Kiovan maidanin eli itsenäisyyden aukion yllä. n Ukrainan runsaan 25 vuoden itsenäisyyden aikana on ylimpien hallintoelinten valta natissut useita kertoja eikä tilanne ole juuri vakiintunut. Puoluejärjestelmä on edelleen muutoksessa, ja epävakautta aiheuttavat muutkin sisäiset tekijät. Joidenkin itäisten alueiden miehitystilanne, kuten maan hallitus tilannetta kuvaa, sekoittaa pakkaa entisestään. Ylimmän vallan heikkous johtuu osaksi vaalijärjestyksestä. Puolet kansanedustajista valitaan alueellisista yhden edustajan vaalipiireistä, mikä estää puoluejärjestelmän vakiintumista ja altistaa edustajia paikallisten intressipiirien pelinappuloiksi. Kun tähän vielä on liittynyt talousrikollisuuden ja korruption ilmiöitä, keskushallinnon asema ei ole kadehdittava. Ukraina ja sen pääkaupunki on kuitenkin näkemisen ja kokemisen arvoinen. Kiova on eurooppalainen suurkaupunki monine historiallisine nähtävyyksineen ja nykyaikaisine palveluineen. Se on esimerkiksi Helsingistä tavoitettavissa suorilla lennoilla ilman viisumia. Muutaman päivän matkalle löytyy tarjottavaa olipa sitten kiinnostunut historiasta, kulttuurista, urheilusta tai ihan vain kaupunkilomasta. Sota on etäällä, vaikka toki läsnä Ole varovainen, kun ihmiset siellä hortoilevat aseineen, varoitti minua pietarilainen tuttu kuullessaan aikeistani olla viikon verran Ukrainan pääkaupungissa. Monen mieleen tuleekin Ukrainasta puhuttaessa aseellinen konflikti. Se rajoittuu kuitenkin itäalueeseen, pieneen osaan maata. Kiovassa on vaikea löytää sodasta muita merkkejä kuin sodassa kuolleiden kukitettuja kuvia sekä ajoittain hautajaisia. Sotilaat näyttävät olevan niissä läsnä ilman aseita. Hortoilijoihin en törmännyt. Kiovassa asuvat suomalaiset kertovat kaupungin olevan yhtä rauhallinen kuin mikä tahansa 3,5 miljoonan asukkaan eurooppalaiskaupunki. Sodalla on kuitenkin hintansa: kiovalaisiakin kuolee ja konflikti tietenkin maksaa. Ulkoministeriössä ei peitellä itäosan tilanteen kiusallisuutta. Tiedottaja Marina Betsa myöntää, että Ukraina ei kykene siellä valvomaan rajojaan, pakolaisia on kaksi miljoonaa ja Venäjän tukema aseellinen toiminta on jatkuvaa. Hän kertoi toukokuun lopulla tiedustelutietojen vahvistaneen Ukrainan alueella olevan ulkopuolista sotilasta ja 470 panssavaunua. Itä ja länsi, vanhat ja uudet ongelmat Itä- ja Länsi-Ukrainan erilaiset historialliset ja kulttuuriset taustat selittävät osan nykyisistä ongelmista. Kysymys on kuitenkin myös siitä, kuinka paljon tuijotetaan ongelmiin eikä nähdä niiden ohi ja yli. Annoksen ongelmien syvyydestä mutta myös perinnön vahvuuksista saa käymällä Kiovan museoissa. Historiaa tarjoavat esimerkiksi seuraavat kolme. Yhden kadun museo kertoo arjesta sadan viime vuoden aikana. Neuvostomiehi- VENÄJÄN AIKA 53

54 elämää // ihmisiä Yhden kadun museo on täynnä Kiovan arkielämää sadan viime vuoden aikana. Vuosien nälänhädän muistomerkki kertoo eräästä neuvostovuosien kipukohdasta. Itä-Ukrainassa kaatuneiden kuvia löytää Kiovan keskusaukion ylätasanteelta, missä järjestetään myös muistotilaisuuksia. tyksen museo tiivistää sen, miten lokakuun vallankumouksen jälkeinen aika kohteli Ukrainaa. Entisellä paloasemalla toimiva museo kertoo puolestaan pedanttisen tarkasti vakavasta ydinvoimalaonnettomuudesta toukokuussa Aloitetaan menneestä. Pakkokollektivisointi ja sitä seurannut nälänhätä joukkokuolemineen on sellainen osa historiaa, jonka vuoksi neuvostovallalle ei helposti anteeksi anneta. Lisäksi vuodet 1937 ja 1938 olivat täälläkin massamittaisten vangitsemisten, karkoitusten ja teloitusten aikaa. Museo löytyy Memorial-yhdistyksen tiloista (vul. Stelmaha, 6). Tshornobyl (paikan nimi ukrainaksi) on lähihistoriaa, sen luulisi olevan kaikkien muistissa. Näin ei tietenkään ole: onnettomuudesta kertovaan museoon tulevat alakoululaiset oppimaan, millaisen asian kanssa osa ukrainalaisista ja valkovenäläisistä yhä on tekemisissä. Museossa on vaikea käydä pikaisesti: erilaista esineistöä ja dokumentointia on paljon. Yhden kadun museo Andrejevskajalla vapauttaa kokemaan, miten kiovalaiset ovat saaneet yhdessä paljon aikaan. Miten on asuttu, tehty työtä, opiskeltu, käyty kauppaa, rakennettu. Tällä kadulla on asunut tuttuja ja tutuiksi tulevia: muun muassa kirjailija Mihail Bulgakov. Niin museoissa kuin muualla kaupungilla huomaa, että ulkopuoliset puheet venäjän kielen syrjimisestä ovat Kiovan arjessa käsittämättömiä. Ukraina, venäjä ja englanti ovat arkikäytössä ilman että kukaan sen kummemmin edes pohtii asiaa. n TEKSTI JA KUVAT: AIMO RUUSUNEN 54 VENÄJÄN AIKA

55 elämää // ihmisiä Porilainen tanssipedagogi Liisa Nojonen on tehnyt pitkään yhteistyötä venäläisten tanssipiirien kanssa. NYKYTANSSI Tanssi vei neitosen Kun 17-vuotias Liisa Nojonen päätti jättää keskisuomalaisen pikkupaikkakunnan lukion kesken ja lähteä Lontooseen opiskelemaan tanssia, ei päätös ollut hänen perheessään mikään läpihuutojuttu. Vanhemmat eivät katsoneet hyvällä tyttärensä hurahtamista tanssiin sen sijaan että olisi valmistautunut hankkimaan itselleen kunnon ammatin. Minua ei pystynyt pidättelemään mikään. Lähdin selkäreppuni kanssa Lontooseen tanssioppiin ja sille tielle olen jäänyt. Suuressa maailmassa minua kiehtoivat erityisesti jazztanssi ja nykytanssi, jotka veivät minut mukanaan, vaikka edelleen allekirjoitankin, että klassinen baletti on kaiken perustana. Lontoossa Liisa eli pavuilla ja leivällä kun kaikki rahat menivät tanssiharrastukseen. Myöhemmin hän on opiskellut Suomen lisäksi Amsterdamissa, Saksassa, Ranskassa ja USA:ssa. Hänen koulussaan ovat tanssiopetusta saaneet vuosikymmenten varrella tuhannet lapset, nuoret ja aikuiset. Tämän lisäksi Nojonen on laatinut koreografioita mm. Porin teatterille, Porin oopperalle ja ammattiryhmille. Vuonna 1985 Nojonen perusti Poriin ammattitanssiryhmän Pori Dance Companyn (PDC), joka on kiertänyt maailmalla ja kerännyt palkintoja. Pari vuotta sitten Nojonen väistyi PDC:n johdosta, mutta tehtänousussa Venäjällä n Kun oikein rupean ajattelemaan, niin minullahan on ollut valtavasti yhteyksiä entisen Neuvostoliiton alueelle, omaa nimeään kantavan tanssikoulun johtaja Liisa Nojonen arvioi. Samalla hän hypistelee pokaaliriviä, joista jokaiseen on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin sana Laureat. Ne ovat hänen koulunsa saavutuksia itänaapurin kilpailuissa. Ja näyttää, että nämä yhteydet pelaavat edelleen. Viime keväänä meillä oli gaala-konsertti, jossa esiintyi Pietarin Mariinski-teatterin solisteja. Ja ensi huhtikuussa matkustan oppilaani kanssa Eifmanbaletin nuorisotapahtumaan. Nojosen itäyhteistyö alkoi jo 1980-luvun puolivälissä kun hänen tanssikoulunsa sai opettajan Tallinnasta, Neuvosto-Virosta. Tarton Vanemuine-teatterin tanssija Alexander Kikinov ylitti silloin vielä vaikeakulkuisen rajan ja pääsi kuin pääsikin Poriin Liisa Nojosen tanssikouluun opettajaksi. Siitä pitäen minulla on ollut paljon yhteistyötä venäläisten ja ex-neuvostoliittolaisten tanssialan toimijoiden kanssa. Tämä yhteistyö on avannut minulle mielenkiintoisen maailman ja kiehtovia mahdollisuuksia, jotka ovat rikastuttaneet tanssinäkemystäni, vuonna 1979 perustamaansa porilaista tanssikouluaan yhä johtava Nojonen sanoo. Liisa Nojosen tanssikoulu toimii Porin entisen puuvillatehtaan konttorirakennuksessa. VENÄJÄN AIKA 55

56 elämää // ihmisiä vää jatkaa hänen poikansa Mikko Lampinen, joka on niin ikään ammattitanssija. Ja äitinsä oppilaita... Ja niin on käynyt, että ainoalla pojallani on venäläinen vaimo, Anastasia Trizna, joka on ammatiltaan laulaja ja näyttelijä. Ja, kuinka ollakaan, miniäni on hoidellut Helsingissä Tanssin Tiedotuskeskuksessa Venäjä-yhteyksiä. Miniäänsä Nojonen kehuu estoitta. Erityisesti hän on mielissään siitä, että venäläinen miniä on toteuttanut kaksi anopin määräystä : opetellut suomen kielen ja ryhtynyt, klassisen koulutuksen saaneena, laulamaan jazzia. Näin naapurissa Tanssiyhteydet ovat vieneet Liisa Nojosen useammankin kerran Venäjälle. Jo 1990-luvun alussa Nojonen oli Pori Dance Companyn kanssa esiintymässä Pietarissa ja jo sitä ennen hän oli käynyt Tallinnassa opettamassa. Olen opettanut myös Eifman-baletin tanssifestivaaleilla Pietarissa. Ja heti tuli kutsu Valko-Venäjälle, mutta siitä piti kieltäytyä aikataulusyistä. Nojonen on opettanut myös Vadim Kasparovin johtamalla Dance Open -festivaalilla Pietarissa. Kun olin Tallinnassa opettamassa, minua varoitettiin, että siellä ei sitten tykätä jazztanssista. Mutta vastaanotto oli uteliaan kiinnostunut. Yksi heidän johtajistaan jaksoi seurata aamusta iltaan kun minä opetin. Muutama vuosi sitten Pori Dance Companylle alkoi tulla kutsuja Venäjältä. Ryhmä on esiintynyt Syktyvkarissa, Kostromassa ja yhdessä helsinkiläisen Aleksanterin teatterin kanssa Tjumenissa. Nojonen on mieltynyt suuresti legendaariseen pietarilaiseen Eifman-balettiin. Sen resursseista suomalainen tanssialan oppilaitos voi vain uneksia. Herrajumala, mutta se on hieno paikka. Aivan käsittämättömän upea, kaikin puolin. Heidän käytössään on komea, uusi rakennus ja oppilaat saavat siellä parasta mahdollista opetusta. Ja, mikä parasta, siellä yhdistetään normaali koulunkäynti tanssinopetukseen, mikä takaa tulokset. Opettajia idästä Aleksander Kikinovin jälkeen Liisa Nojosen tanssikoulussa on työskennellyt useampiakin venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisia opettajia. Heitä ovat olleet mm. Virosta saapuneet Dany Reiner ja Estonia Baletin tähtisolisti Saima Kranig sekä Viipurista kotoisin oleva Konstantin Karin. Jälkimmäinen on sittemmin työskennellyt Vaganova-instituutin edustajana Suomessa. Olen paljon ollut yhteydessä venäläisiin tanssipiireihin ja vaikka olen saanut koulutukseni länsimaissa ja vaikka en osaa venäjää, olen aina pystynyt pääsemään kollegoiden kanssa samalle aaltopituudelle. Venäjällä on äärimmäisen vankka klassisen baletin perinne, mutta nykytanssi ei ollut neuvostoaikana suosiossa - etenkään kulttuurista vastaavien viranomaisten piirissä. Kun Neuvostoliitto vaihtui Venäjään, rantautui nykytanssi Venäjälle, joskin se on edelleen marginaalinen ilmiö klassiseen tanssiin verrattuna. Nykytanssi on ollut Venäjällä viime aikoina nousussa, mikä on ollut nähtävissä kansainvälisissä alan kilpailuissa. Venäläinen nykytanssi omaksuu nopeasti kansainvälisiä vaikutteita. Niinpä venäläisiä virtuooseja nähdään varmasti vielä kansainvälisillä areenoilla - onhan heillä vahva klassisen tanssin pohjakoulutus, kansainvälisenä tanssituomarinakin toimiva Liisa Nojonen arvioi. Jotkut loistavasti koulutetut venäläiset klassiset tanssijat ovat jo nyt siirtyneet nykytanssin puolelle. Venäläinen tanssipedagogiikka on luonteeltaan autoritäärisempää kuin länsimainen: opettajan sana on laki ja pulinat pois. Ei ole tavatonta, että Venäjällä opettaja moittii oppilastaan murskaavin sanoin, joskin seuraavassa hetkessä hän voi olla jo mitä lämminhenkisin kehuissaan. Kyllä opetusperinne on toisenlaista. Minäkin olen vaativa ja tiukka, mutta en loukkaava. Pyrin pitämään aina myös huumorin mukana lopetuksessa. Alkuvuosina jouduin joskus toppuuttelemaan itänaapurista tulleita opettajia liian ankarasta asenteesta. Tanssin pitäisi olla erityisesti lapsille iloista, sosiaalista ja hauskaa - eikä suinkaan ylhäältä johdettua ankaraa puurtamista. n TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN Liisa Nojosen jalka nousee yhä kepeästi. 56 VENÄJÄN AIKA

57 Vain 13-vuotias, venäjää äidinkielenään puhuva Vanessa Fandul on lupaava tanssija. Vanessa harjoittelee 7-8 tuntia viikossa YKSI Liisa Nojosen oppilaista on venäjää äidinkielenään puhuva Vanessa Fandul, 13. Hän on syntynyt Porissa, johon perhe muutti Riiasta sen jälkeen kun jääkiekkoileva isä sai työpaikan Porin Ässistä. Minä rupesin tanssimaan 3-vuotiaana. Tanssikouluun menin 8-vuotiaana, Vanessa muistelee. Liisa Nojosen mielestä tyttö on edistynyt loistavasti tanssijana. Hänen repertuaariinsa kuuluu niin balettia, jazzia, show-tanssia kuin hiphopiakin. Liikkeiden sulavuus, pehmeys ja tietenkin kaunis musiikki, Vanessa perustelee kiintymystään klassiseen tanssiin. Joka viikko Vanessa opiskelee Liisa Nojosen tanssikoulussa 7-8 tuntia. Sen päälle tulevat koreografiaharjoitukset. Jos huhtikuuksi suunniteltu kulttuurivaihtomatka Pietarin Eifman-baletin nuorisotapahtumaan toteutuu, liittyy Vanessa todennäköisesti joukkoon mukaan tanssimaan jazzia ja nykäriä eli nykytanssia. Koulussa kaverit ovat kovasti kiinnostuneet Vanessan tanssiharrastuksesta. Kukaan ei siitä kuittaile, päin vastoin jotkut haluavat kokeilla minun varvastossujani, sujuvasti sekä suomea että venäjää puhuva nuori tanssija nauraa. Toisinaan tanssiharjoitukset saattavat kyllä hieman häiritä koulunkäyntiä. Niinpä nuori tanssija on joutunut joskus tekemään läksyjään harjoitusten väliajalla. Ja se perinteinen kysymys: miksi haluat isona, jos tanssista ei sattuisi tulemaan päätyötä: Ehkä malliksi. Tai sitten lääkäriksi. Tanssiyhteistyötä yli rajojen VUONNA 2014 käynnistyi Suomen ja Venäjän tanssiyhteistyön kehitysohjelma, joka on lisännyt huomattavasti suomalaisten ja venäläisten tanssipiirien verkostoitumista ja naapurimaan tanssiolojen tuntemusta. Ohjelmaa toteuttavat Tanssin Tiedotuskeskus ja Suomen Moskovan suurlähetystö Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Viime vuonna Suomesta käytiin kuudessa Venäjän kaupungissa: Moskovassa, Pietarissa, Jekaterinburgissa, Kostromassa, Omskissa ja Krasnodarissa. Suomalaistanssijat ovat käyneet venäläisillä festivaaleilla ja samalla on solmittu paljon hyödyllisiä kontakteja, kertoo Anastasia Trizna, joka toimi kehitysohjelman vetäjänä tämän vuoden kevääseen saakka. Myös Venäjältä on vierailtu Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa kävi yhdeksän tanssitaitelijaa itänaapuristamme ja sieltä on käynyt myös osaajia ja asiantuntijoita tutustumassa meidän tanssioloihimme. Viime vuonna Venäjällä nähtiin peräti 16 tanssiteosta suomalaisten tanssijoiden esittämänä. Esimerkiksi Tero Saarinen Company esiintyi Moskovan Territori-festivaalilla viime lokakuussa. Venäläiset ovat erittäin kiinnostuneet tanssialan yhteistyöstä. He haluaisivat vielä enemmän laboratorioita, residenssejä, työpajoja ja luentoja. Venäjällä ovat viime aikoina voimistuneet isänmaalliset, ortodoksiset ja konservatiiviset virtaukset. Onko sillä ollut vaikutusta suomalaisen nykytanssin esille pääsyyn Venäjällä. Tanssi on aika hyvin pysynyt erillään politiikasta. Meillä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, päinvastoin yhteistyö on sujunut ongelmitta, Trizna korostaa. VENÄJÄN AIKA 57

58 elämää // ihmisiä Lieneekö uutuudenviehätystä vaiko museon erinomaisuutta, mutta Tampereen uudistetun Lenin-museon kävijämäärä on kuluneen kesän aikana räjähtänyt vallan uusiin lukuihin. Tampereen Lenin-museo uudistui ja vaihtoi omistajaa Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio on saanut vastattavakseen nyt myös Leninmuseon. n Kun tähän asti museossa kävi kymmenkunta tuhatta henkilöä vuodessa - trendi oli laskeva - niin uudistettuun museoon on käynyt tutustumassa kahden ensimmäisen kuukauden aikana peräti kuusi tuhatta vierasta. Urheilusta tutulla tasaisen vauhdin taulukolla se tietäisi jopa kävijämäärän kaksinkertaistumista vuositasolla. Kiinnostusta on tosiaan ollut. Muuan amerikkalainen turisti saapui heti museon avattua ovensa kello 11 ja poistui vasta sulkemisaikaan eli kello 18, naurahtaa Työväen keskusmuseon Werstaan johtaja Kalle Kallio. Lenin-museo on siirtynyt Työväenmuseo Werstaan siipien suojaan Suomi-Venäjä-Seuralta, joka omisti museon sen perustamisesta - vuodesta lähtien. Kun museo on nyt saavuttanut 70 vuoden kypsän iän, on se kokenut paitsi sisällöllisen uudistamisen myös tilojensa täydellisen remontoinnin. Kävijä ei tahdo paikkaa entiseksi tunnistaa. Yhden aikakauden loppu Lenin-museon perustettiin Tampereen työväentalon saliin, jossa Venäjän kumoukselliset - tsaarilta piilossa - pitivät kokoustaan vuonna Samassa paikassa tapasivat ensi kerran bolshevikkijohtajat V. I. Lenin ja J. V. Stalin. Loppu onkin, kuten tavataan sanoa, tunnettua historiaa... Museon perustaminen liittyy ns. YYA-ystävyyden syntyyn (vaikka varsinainen YYA-sopimus solmittiinkin vasta vuonna 1948). Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita haluttiin sodan jälkeen ryhtyä vaalimaan ja mikäs siihen sopikaan paremmin kuin Lenin-museon perustaminen. Museossa jaksettiin asiaankuuluvasti muistuttaa, miten Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä Smolnassa, Petrogradissa (nyk. Pietari). Kun Neuvostoliitto painui historiaan vuonna 1991, ja ehkä jo hieman sitä ennenkin, alettiin Tampereen Lenin-museossa suhtautua kohteeseensa ja historiaan ylipäätään vähemmän dogmaattisesti. Siellä järjestettiin jo pari kuukautta Moskovan vuoden 1991 putshin jälkeen näyttely otsikolla Elokuun vallankumous 1991 Moskovassa. Lenin-museo isännöi myös näyttelyitä väärennetyistä valokuvista, vankileirien saaristosta ja KGB:stä. Tällaista ei olisi voinut kuvitella vielä YYA-ystävyyden aikana. Kaikki ymmärsivät, että Lenin-museo ja sen perusnäyttely olivat tulleet tiensä päähän. Museon taustayhteisöllä ei ollut mahdollisuuksia lähteä suurimittaiseen perusnäyttelyn uudistamiseen tai tilaremonttiin, joten vanha idea museon liittämisestä Työväenmuseon yhteyteen sai uutta tuulta purjeisiinsa, museonjohtaja Kalle Kallio kertoo. Työväenmuseo Werstas pystyi keskittämään vahvat voimat perusnäyttelyn uudistamistyöhön. Siihen otti eri tavoin osaa peräti 30 henkeä ja käsikirjoitustyön ydinryhmässä oli mukana kymmenen asiantuntijaa. Vanha päänäyttely oli oman aikansa lapsi. Nyt voimme perustellusti sanoa, että museo on tullut 2010-luvulle. 58 VENÄJÄN AIKA

59 Mikä muuttui? Aikaisempaan verrattuna museon tilat ovat hieman suurentuneet kun henkilökunnan entiset taukotilat on otettu näyttelykäyttöön. Samalla takavuosien nuhjaantuneisuus on väistynyt tasokkaan remontin tieltä. Remontista on vastannut Tampereen Työväenyhdistys, jonka tiloissa museo on vuokralaisena. Kun aikaisemmin museon päänäyttely keskittyi Leninin henkilöhistoriaan, on nyt pääpaino Neuvostoliiton kehityksen eri vaiheissa sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Näyttely alkaa muutaman minuutin humoristishenkisellä elokuvalla, jolla kävijä johdatellaan aiheeseen. Elokuva on spiikattu suomeksi ja tekstitetty englanniksi ja venäjäksi. Sen, joka haluaa ymmärtää Suomen historiaa, pitää ymmärtää ja tuntea Neuvostoliittoa. Nyt jo edesmennyt Neuvostoliitto kiinnostaa edelleen ihmisiä, koska se edusti ainutlaatuista kokeilua ihmiskunnan historiassa, museonjohtaja Kallio arvioi. Jos ennen Lenin-museo esitti Neuvostoliiton historiasta sievistellyn kuvan, niin nyt museonjohtaja Kalle Kallion mukaan pyritään mahdollisimman totuudenmukaiseen kuvaan. Emme halua mennä myöskään toiseen äärimmäisyyteen eli esittää Neuvostoliittoa jonkinlaisen pahan valtakuntana. Faktojen tarkastamisessa on tehty suuri työ. Näyttely kertoo niin räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista, kuten vankileireistä ja toisinajattelijoiden vainoista, kuten NL:n saavutuksistakin esimerkiksi avaruuden valloituksessa. Uusi näyttely painottaa erityisesti Leninin ja Stalinin kohtaamista Tampereella vuonna Museonjohtaja Kallio Uuden museonäyttelyn kuvatuin esineryhmä on ukrainalaisvalmisteinen moottoripyörä sivuvaunuineen sekä Leniniä ja Stalinia esittävät oikeankokoiset nuket. puhuukin puolileikillään Neuvostoliitosta tamperelaisena keksintönä - juonivathan bolshevikit tsaarin kukistamista ja uuden valtion rakentamista Tampereen kokouksessaan. Entisessä päänäyttelyssä oli esillä paljon valokuvia ja dokumenttien kopioita. Nyt on pääpaino pantu esineistöön. Neuvostoaikaisia kulutustavaroita on löydetty esiteltäväksi ja niistä hätkähdyttävin on ukrainalainen Dnepr K-650 -moottoripyörä vuodelta Sen kerrotaan pystyvän kantamaan jopa 750 kilon lastin. Huumoria on pantu peliin laittamalla moottoripyörän sivuvaunuun istumaan Lenin-näköisnukke ja sen vieressä odottelee liftiä Stalin. Leniniä ja Stalinia esittävät näköisnuket on valmistanut tamperelainen nukentekijä Erja Mikkola. Moottoripyörä tunnettuine henkilöhahmoineen on jo ehtinyt ikuistua monen museovieraan kännykkäkameraan. Vankileiri ja 60-luvun nurkkaus Yksi historian erikoisuuksista oli, että sekä Neuvostoliitossa että Suomessa (!) oli ennen sotaa poliittisia vankeja. Kun itänaapurissamme vangitsijoita olivat kommunistit, niin Suomessa taas kommunistit itse joutuivat vankikoppeihin. Tosin poliittisten vankien olot itärajan tuolla puolen olivat huomattavasti karumpia kuin meillä: satoja tuhansia ammuttiin ja miljoonat joutuivat vankileireille. Museovieraat pääsevät tutustumaan hätkähdyttävään vankileirin pienoismalliin, jossa erottuvat parakit, ruokala, portti, vankityrmä ja työkohteet. Sinänsä vankileirit eivät olleet mikään uusi keksintö Neuvostoliitossa, koska pakkotyörangaistukset olivat arkipäivää jo keisarien Venäjällä. Suomeakaan ei säästetä: museo esittelee suomalaisten poliittisten vankien tyrmän oven 1930-luvulta. Sen takana teki itsemurhan Yrjö Mäkelin, yksi Tampereen ns. Punaisen julistuksen laatijoista. Toinen maailmansota muutti poliittisen tilanteen Suomessa niin, että muutamat kommunistit marssivat melkeinpä suoraan vankilasta hallituksen ministeriksi. Neuvostoliitossa taas pakkotyövankien kunnian palauttaminen eli rehabilitointi on ollut pitkä prosessi. Verrattuna vanhaan Lenin-museoon uudessa näyttelyssä on panostettu enemmän huumoriin. Esillä on mm. neuvostovitsien jukebox sekä Mato Valtosen Leningrad Cowboys -kengät superpitkine, terävine kärkineen. Esineistöä on saatu hankituksi yhteistyössä venäläisten museoiden kanssa ja itänaapurin kirpputoreja ahkerasti kiertämällä. Aikaisemmin Lenin-museo nostatti intohimoja ja jotkut suhtautuivat siihen jyrkän kielteisesti. Tämä saattoi olla aikanaan Suomen vihatuin museo. Nyt kun olemme uudistaneet näyttelyn, arvelen, että intohimot laantuvat, museonjohtaja Kalle Kallio arvelee. Vaikka museon profiili ja tyyli ovat muuttuneet, on vanhasta nimestä haluttu pitää kiinni. Se nähdään niin vahvana brändinä, että siitä luopuminen olisi ollut yksinkertaisesti typerää. n TEKSTI JA KUVAT: ESA TUOMINEN Tampereen Lenin-museon munakavalkaadista puuttuu jostain syystä Boris Jeltsinin hahmo. VENÄJÄN AIKA 59

60 elämää // ihmisiä Itsenäisen valtion tunnusmerkkeihin luetaan oma valtioalue, jossa se harjoittaa omintakeista ja pysyvää valtaa. Johan Vilhelm Snellman ( ) tunsi nämä aksioomat ja vapaamielisen Aleksanteri II:n aikana Snellman pystyi maksoimaan Suomen itsemääräämisvallan ja minimoimaan Venäjän keisarikunnan puuttumisen siihen. Snellman oli alun perin filosofi ja myöhemmin valtiomies ja kaiken tämän ohella aktiivinen sanomalehtimies ja ennen muuta itsenäisyysmies. Snellman onnistui kolmessa asiassa; kansallisvaltioajatuksen istuttamisessa, suomenkielen virallistamisessa ja oman rahajärjestelmän luomisessa, jotka olivat keskeisiä rohkaisijoita itsenäisyysaatteen ajajille. Snellmanin henkilökuva on tullut suomalaisille tutuksi vuosina markkamäärältään suurimman setelin symbolikuvana. Snellman suoritti ylioppilastutkinnon 16-vuotiaana ja aloitti opinnot samana syksynä kuin J.L. Runeberg ja Elias Lönnrot. Hän suoritti filosofian kandidaattitutkinnon Turun Akatemiassa 25-vuotiaana 1831, minkä jälkeen hän sai maisterin arvon 1832 ja nimitettiin filosofian dosentiksi Tosin yliopisto oli Snellmanin perintö itsenäiselle Suomelle OMA KIELI, OMA RAHA JA KANSALAISYHTEISKUNTA tällöin siirretty Turusta Helsinkiin ja nimetty Aleksanterin yliopistoksi. Väitöksessään Snellman käsitteli 1937 Hegelin käsitejärjestelmän absolutismia ja Leibnitzin ideaa historian voimasta. Opinnäyte Försök till en framstellning af Logiken on johdatus logiikkaan ja käsittelee olemista ja olemusta. Snellman opiskeli lisäksi Saksan Tübingenissä ja Tukholmassa. Hänen omaksui G.W.F. Hegelin filosofisen koulukunnan, jonka vaikutuksesta hän kirjoitti Saksassa oman pääteoksensa Persoonallisuuden idea (1841). Ruotsin vaikutteet näkyivät puolestaan Tukholmassa julkaistussa teoksessa Läran on staten (1842), missä hän pohti valtion ideaa ja edellytyksiä. Snellman kirjoitti näiden vaikutusten innoittamana Saima -sanomalehteen, jonka artikkelit käännettiin silloiselle kenraalikuvernööri Alexander Menshikoville, joka lähetti henkilökohtaisen kirjeen Snellmanille, missä toivoi, että hän lähestyisi suoraan viranomaisia olojen parantamiseksi maassa eikä pyrkisi luomaan yleistä tyytymättömyyttä maassa vallitsevia oloja vastaan. Lopulta senaatti peruutti Saiman julkaisuluvan 1846, mutta Snellman jatkoi kirjoittelua Elias Lönnrotin julkaisemassa aikakausjulkaisussa Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning. Viranomaiset eivät silti mitenkään estäneet Snellmania matkustamasta metsäteollisuuden myyntimiehen Erik Johan Längmanin mukana ja rahoituksella Saksaan, Belgiaan, Ranskaan ja Britanniaan keväällä Euroopan vallankumoukselliset tapahtumat tekivät häneen myös syvän vaikutuksen ja hän ymmärsi, millainen kansalaisyhteiskunnan pitäisi olla. Hän seurasi myös Irlannin, Tšekin ja Unkarin kansallisuuskeskustelua ja kamppailua kansallisen identiteetin muodostamiseen. Hän kritisoi yläluokkaista ruotsinkielistä yläluokkaa ja yliopistoväkeä sosiaalisesta kuilusta, joka vallitsi suhteessa tavalliseen suomenkieliseen kansaan. Kuva täsmentyi 1863 Puolan kapinoiden aikana, jolloin hän kaavaili jo uuteen kansalaisyhteiskuntaan myös parlamentarismia. Siksi olisi aivan ensimmäiseksi sivistettävä suomenkielistä väestöä. Snellman ajoi suoraviivaista kieliohjelmaa suomenkielelle. Ilman omaa kieltä ja omaa kirjallisuutta ei suomalainen kulttuuri voi tulla tietoiseksi itsestään eikä sille voi muodostua omaa roolia yleismaailmallisessa sivistyksessä. Hänen tavoitteensa oli syrjäyttää ruotsinkieli suomenkielellä kulttuurielämässä ja hallinnossa. Tultuaan ensin hylätyksi professorin viran täytössä, kun 1852 Venäjällä lakkautettiin kaikki filosofian professorin virat, hänet kuitenkin nimitettiin kutsumenettelyllä siveysopin ja tieteiden järjestelmän eli 60 VENÄJÄN AIKA

61 suomi 100 vuotta 2017 filosofian professoriksi 1856, mikä puolestaan johti hänen vetäytymiseensä julkisista tehtävistä vuosikausiksi. Kenraalikuvernööri Menshikov oli näin halunnut osoittaa arvostavansa Snellmania suuresti. Vuosina Snellman oivalsi, että pelkkä kansallistunne ei riitä yhteiskunnan nykyaikaistamiseen, vaan tarvitaan teollistumista, liiketoimintaa, pankkitoimintaa ja rautateitä. Lopulta senaattorina ja valtiomiehenä hän edisti Suomen autonomiaa vuosina monin tavoin toimiessaan keisarillisen Suomen senaatin jäsenenä ja talousosaston ja valtiovaraintoimikunnan päällikkönä. Näistä kaksi merkittävintä uudistusta olivat suomenkielen virallistaminen, kun Snellman teki senaatin ohi aloitteen keisari Aleksanteri II:lle, joka vahvisti 1863 kielireskriptin eli kieliasetuksen, ja oman rahan - markan - aikaansaaminen Suomelle itsenäisenä valuuttana Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain entisen emämaan Ruotsin riikintaalareita eli ja Venäjän ruplia. Sen jälkeen oli käytössä parikymmentä vuotta vain Venäjän rupla. Venäjän jatkuva talouskriisi teki ruplan epävakaaksi ja Venäjä joutui eroamaan hopeakannasta. Valtiovarainpäällikkö Fabian Langenskiöldin aloitteesta senaatti kirjoitti vuoden 1859 loppupuolella esityksen keisarille, että Venäjän setelit eivät olisi Suomessa enää käypiä nimellisarvostaan, vaan todellisesta hinnasta, joka määräytyisi Pietarin pörssissä. Taustalla oli Krimin sodasta johtunut epävakaus, jolloin Suomen Pankki oli lopettanut ruplamääräisten seteliensä lunastamisen hopealla. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen lopulta 1860, kun keisari Aleksanteri II allekirjoitti Keisarillisen Majesteetin Armollisen Ilmoituksen muutetusta raha-yksiköstä Suomen Suuriruhtinanmaalle. Markka otettiin käyttöön vuonna 1860, mutta sen kurssi oli sidottu ruplan arvoon. Yksi markka vastasi neljäsosaruplaa, jota sitäkin Venäjällä paljoksuttiin. Rahan nimi valittiin kilpailulla. Markan isäksi on mainittu senaatin finanssitoimituskunnan päällikkönä toiminutta Fabian Langenskiöldiä, mutta yhtä suurella syyllä myös hänen neuvojaansa ja seuraajansa Snellmania. Rahareformi oli keskeisesti Snellmanin suunnittelema. Asia tuli hänen neuvojensa mukaan esitellä keisarille niin, että päätöksellä keisari ymmärsi palkitsevansa suomalaiset uskollisuudesta. Markka otettiin käyttöön Langenskiöldin aikana, mutta sen irrottaminen ruplasta jäi Snellmanille. Langenskiöld oli vuonna 1862 saanut keisarilta hyväksynnän suunnitelmaansa, jossa metallirahasta tulisi Suomen ainoa laillinen maksuväline ja Suomen Pankille tulisi oikeus lunastaa setelinsä niiden nimellisarvosta. Tämä suunnitelma jäi siis Snellmanin toteutettavaksi 1863 lukien. Markan syntyyn tarvittiin lainarahaa, koska setelien lunastaminen olisi mahdollista vain, jos Suomen Pankin holvissa olisi riittävästi hopeaa. Laina saatiin Saksasta pankkiiri Carl von Rothschildiltä. Tämä oli Suomen ensimmäinen laina läntisiltä rahamarkkinoilta. Vuonna 1865 markka sidottiin hopeakantaan, jolloin siitä tuli itsenäinen valuutta. Markka revalvoitui. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. Snellmanin myöhemmän eron syyt olivat ristiriidoissa kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin kanssa lainojen varassa rahoitetuista rautatietöistä, joita käytettiin hätäaputöinä. Vuosiin ajoittuivat suomalaisia koetelleet suuret nälänhädät. Adlerberg painosti Snellmania eroamaan ja hänelle myönnettiin eläke. Snellman oli aateloitu 1866 ja hän jatkoi kuitenkin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn edustajana. Hän jatkoi myös poleemisten artikkelien kirjoittamista sanomalehtimiehenä. Snellmanin hautajaisissa puhui Zahrias Topelius Snellmanin sukupolvesta, jossa Snellman oli graniittia, vahvin toiminnassa, voimakkain tahdossa. Johan Ludvig Runeberg ja Sakari Topelius kirjoittivat ruotsiksi. Elias Lönnrot ja Aleksis Kivi kirjoittivat suomeksi. Snellman käytti molempia kieliä. n TEKSTI: MARKKU SALOMAA KIRJOITTAJA ON ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON HISTORIA- JA MAANTIETEEN LAITOKSEN DOSENTTI Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan. VENÄJÄN AIKA 61

62 koulutus // kielikurssit Nordic School järjestää kesäleirejä Suomessa Pietarissa ja Moskovassa toimiva Nordic School (Skandinavskaja Shkola) järjestää kesäleirejä venäläisille lapsille ja nuorille eri puolella Suomea. Toiminta on jatkunut jo 15 vuotta ja vuosittain pariviikkoiselle Suomi-lomalle osallistuu noin tuhat koululaista eri puolilta Venäjää. n Kymenlaakson Opisto sijaitsee Inkeroisten taajamassa, Kymijoen tuntumassa. Nykyään Inkeroinen kuuluu hallinnollisesti Kouvolaan. Kymenlaakson Opistossa opetetaan talvisin muun muassa valokuvausta, pelisuunnittelua ja graafista suunnittelua, mutta kesäisin opistoalueen valtaavat venäläisnuoret ja ruokalassa tarjotaan herkkuja venäläiseen makuun. Vuodesta 2000 lähtien toiminut Nordic School on Pietarissa markkinajohtaja aikuisille tarkoitetun pohjoismaisen kielikoulutuksen alalla. Toimintansa alkuajoista lähtien koulu on järjestänyt myös leiritystä ja kielikursseja lapsille ja nuorille useissa Euroopan maissa. Kuluneena kesänä leirejä pidettiin Suomen ohella Kreikassa ja Bulgariassa. Vuodenvaihteessa, venäläisten pitkän talviloman aikana Suomessa järjestetään nuorille myös talvileirejä. Suomessa Nordic Schoolin järjestämille leireille osallistuu kesän aikana noin tuhat koululaista ja Inkeroinen on vain yksi kohdepaikkakunta. Koululla on vastaavanlaista toimintaa myös Mikkelissä, Savonlinnassa, Kiteellä, Lohjalla, Kiljavalla, Ruokolahdessa ja Valkealassa. Nordic School ei ole suinkaan ainoa Suomessa toimiva alan venäläisoperaattori, mutta se on kooltaan suurin. Ruplakriisi vähensi osallistujien määrää Inkeroisissa pidettiin menneenä kesänä kuusi kappaletta kaksi viikkoa kestänyttä leiriä venäläiskoululaisille. Leiriläisten ikä vaihtelee 7 ja 17 vuoden välillä. Yhdelle kurssille mahtuu noin 50 koululaista, mutta viime kesänä osalla leireistä osallistujien määrä oli vähäisempi. Syynä on Venäjän talouskriisi ja ruplan devalvoituminen, joka luonnollisesti nostaa leirityksen kustannuksia ulkomailla. Ruplan romahduksen seurauksena osallistujien määrä on pudonnut noin 30 prosenttia huippuvuosista, kertoo Nordic Schoolin toiminnoista Suomessa vastaava hallintojohtaja Aleksei Sokolov. Samaan hengenvetoon Sokolov muistuttaa, että pikku hiljaa Venäjällä on jo totuttu ruplasokkiin ja lähivuosina koulu odottaa toiminnan taas vilkastuvan. Nordic School järjestää erilaisia leirejä ja kurssitusta myös Venäjällä, esimerkiksi Leningradin ja Moskovan alueilla. Venäjällä leirimaksu on luonnollisesti edullisempi kuin ulkomailla. Kahden viikon leiri Losevossa, Karjalan kannaksella maksaa noin 750 euroa. Suomessa samanpituisen leirin hinta on euroa, Sokolov vertaa. Venäjän nykyiseen keskipalkkaan (noin 400 euroa kuukaudessa) nähden leireily Suomessa on siis mahdollista lähinnä vain ylempään keskiluokkaan kuuluvien vanhempien lapsille. Tiivis ohjelma Nordic Schoolin Suomen leireille osallistuvat koululaiset ovat 90-prosenttisesti kotoisin Pietarin tai Moskovan seudulta. Pietarista Suomeen tullaan tilausbusseilla ja Moskovasta junalla ensin Kouvolaan. Eräs kurssilaisemme lensi Vladivostokista ensin Moskovaan ja sieltä junalla Kouvolaan, kertoo Inkeroisten Opiston leirinjohtaja Natalia Potapova. Jossain määrin leireille ja kursseille osallistuu myös Suomessa asuvia venäläistaustaisia koululaisia, mikä onkin hyvä tapa venäjänkielen taitojen nopeaan kohentamiseen. Parin viikon leiri Suomessa ei ole pelkkää lepäilyä, vaan viikko-ohjelma on hyvin tiivis. Kaikilla kursseilla opetetaan englannin kieltä, ja opettajat ovat syntyperäisiä englannin taitajia. Vaihtoehtoisesti on valittavissa leiri, jossa on päivittäin viisi tuntia englantia, tai leiri, jossa on kolme tuntia englantia ja kolme tuntia liikuntaa, Potapova sanoo Koululaiset asuvat opiston asuntolassa kahden tai kolmen hengen huoneissa ja vastaavat oman huoneensa siivouksesta. Ruokailutarjoilun hoitavat koulun suomalaiset keittäjät ja ruokalistoja on mukautettu paremmin venäläisiin makutottumuksiin soveltuviksi. Esimerkiksi keittojen osuus korostuu venäläisessä ruokakulttuurissa. Järjestyshäiriöt harvinaisia Jokaisella Nordic Schoolin leirillä on venäläinen johtaja, kolme valvojaa ja oma lääkäri. Kaikkien leirien ohjelmaan sisältyy myös matka Helsinkiin, jossa käydään 62 VENÄJÄN AIKA

63 Nordic Schoolin kesäleireillä harjoitetaan englanninkielen ohella myös tanssitaitoja. Natalia Potapova toimii Inkeroisissa leirinjohtajana ja Aleksei Sokolov on Nordic Schoolin leireistä Suomessa vastaava hallintojohtaja. Linnanmäellä ja tehdään ostoksia. Nuoret eivät saa liikkua itsenäisesti esimerkiksi Inkeroisten taajamassa, vaan mukana on aina oltava valvoja. Taskurahoista osa päätyy Inkeroisten marketteihin. Leiriläiset voivat myös käydä uimassa läheisellä metsälammella. Entä onko Nordic Schoolin leireillä järjestyshäiriöitä tai muita lieveilmiöitä? Aleksei Sokolovin mukaan ongelmat ovat erittäin harvinaisia ja häiriöt ovat vähentyneet vuosien myötä. Leireillä on nollatoleranssi tupakan ja alkoholin suhteen. Alkoholin käyttäjät passitetaan maitojunalla kotiin saman tien. Tupakoitsijoille annetaan ensin varoitus ja jos se ei tehoa, on seurauksena kotiinlähtö, Sokolov sanoo. Osa koululaisista potee alussa koti-ikävää ja on aktiivisesti yhteydessä vanhempiinsa. Parin leiripäivän kuluttua koti-ikävä hellittää ja vanhemmat alkavat soitella lapsilleen ja ihmetellä miksei lapsi pidä yhteyttä. Opiston alueella on langaton nettiyhteys, joten yhteyden pitäminen on helppoa. Ovatko ulkomailla järjestettävät leirit statusjuttu venäläisnuorille? Lapsille riittää, että toiminta on monipuolista, eikä leirin sijaintipaikalla ole suurta väliä. Sen sijaan lasten vanhemmille ulkomaan leireillä saattaa olla myös statusarvoa, Sokolov arvioi. Suomen valtteina puhtaus ja luonnonkauneus Pietarista kotoisin oleva 15-vuotias Katja on osallistunut Nordic Schoolin kesäleireille jo usean vuoden ajan. Menneenä kesänä hän vietti Inkeroisissa kuukauden osallistumalla kahdelle peräkkäiselle leirille. Katja on ihastunut Suomessa erityisesti puhtauteen ja luonnonkauneuteen. Myös Inkeroisten Opiston leiriympäristö hyvin hoidettuine nurmikenttineen on viehättävä. Venäläisten leirialueiden ympärillä on aina korkeat aidat, mutta täältä aidat puuttuvat, mikä kertoo hyvää suomalaisesta kulttuurista, Katja analysoi. Katjan mielestä Suomen-leireillä parasta on tiivis ja motivoiva ohjelma sekä uudet kaverit, joiden kanssa voi jatkaa yhteydenpitoa leirin päättymisen jälkeenkin. Suomalaiset työllistyvät Kannatusyhdistyspohjalta toimiva yksityinen Kymenlaakson Opisto on tehnyt jo 15 vuotta yhteistyötä Nordic Schoolin kanssa ja kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Venäjä-suhteet ovat opistomme painopistealue ja kesäleireillä on myös suuri taloudellinen merkitys opiston toiminnalle, muistuttaa Kymenlaakson Opiston rehtori Olli Laurila. Kesäleirien kautta kokonaiskäyttöastetta on kyetty nostamaan, mikä on oppilaitoksen talouden kannalta iloinen asia. Toiminnalla on myös työllistävä vaikutus, ja kesän aikana kurssit tarjoavat töitä yli 10 suomalaiselle. Keittäjille, siivoojille, englanninopettajille, talonmiehelle ja jokaisen kurssin suomalaiselle vastuuhenkilölle. Kuka maksaa suomalaisen henkilökunnan palkat, opisto vai Nordic School? Opisto maksaa palkat ja Nordic School maksaa opistolle opiskelijamaksun jokaisesta kurssilaisesta. Saamme toimintaa varten myös valtionosuutta. Pienelle Inkeroisten taajamalle opiston toiminnalla on myös iso merkitys. Kansainvälisyys tuo kylän elämään väriä ja pienessä mittakaavassa myös taajaman kaupat ja baarit hyötyvät tilanteesta. Toivomme, että yhteistyö Nordic Schoolin kanssa tulee jatkumaan myös lähivuosina, Olli Laurila sanoo. n TEKSTI JA KUVAT: MARTTI KIURU VENÄJÄN AIKA 63

64 urheilu // voimistelu n Rytminen voimistelussa koko luku on ollut venäläisten urheilijoiden katkeamatonta voittokulkua ja sille odotettiin Rion olympialaisissa jatkoa. Venäjällä on kaksi maailman parasta voimistelijaa Jana Kudrjavtseva ja Margarita Mamun. He ovat hallinneet suvereenisti maailman cupeja ja voittaneet EM-kisat. Olympialaisissa mitalit jaetaan vain kokonaiskilpailussa. Välineet ovat vanne, nauha, keilat ja pallo. Riossa voittoon vaaditaan virheetön suoritus joka välineellä. Se tekee tästä kaikkein kauneimmasta urheilulajista myös äärimmäisen jännittävän. Maailman kolmanneksi paras Aleksandra Soldatova joutui tyytymään varaedustajan paikkaan. Kultaa odotetaan. Venäjä on ollut voittamaton myös joukkuekilpailussa. Yksilöt tunnetaan joukkueita paremmin Venäjällä rakastetaan taidelajeja Riosta haettiin kultaa Joukkueitten suoritukset ovat hurmaavia. Matolla on viisi kaunista voimistelijaa. Olympialaisissa on ensin välineinä viisi nauhaa ja toisella kerralla kuusi keilaa sekä kaksi vannetta. Parhaimmillaan joukkueiden esitykset ovat loistokkaita. Miten kaikki vaativat temput onnistuvat vauhdikkaassa voimistelussa? Takana on valtava määrä toistoja. Yksilöissä Julija Barsukova oli paras vuonna 2000 Sydneyssä. Alina Kabajeva epäonnistui tuolloin vanteessa jääden lopulta pronssille. Ateenassa 2004 Kabajeva nousi sitten voittajaksi ja Irina Tshashtshina varmisti hopean. Pekingissä 2008 ja Lontoossa 2012 kultaa voimisteli Jevgenija Kanajeva. Daria Dmitrieva toi Lontoosta hopeaa. Venäjän odotukset ovat kovat, koska aikaisempi menestys on aivan fantastinen. Janan ja Ritan välillä käydään tiukkaa kisaa Ennen Rioa vahvimman ennakkosuosikin paineet on saanut kannettavakseen Jana Kudrjavtseva. Hän teki rytmisen voimistelun historiaa voittaessaan kaikkein nuorimpana, 15-vuotiaana maailman mestaruuden kokonaiskilpailussa. Hän on toistanut saman tempun kolmesti peräkkäin vuosina Janan voimistelussa on sitä jotain! Vahvin haastaja ennen kisaa oli vain Venäjän toinen huippuedustaja Margarita Mamun. Viimeisten World cupien jälkeen hän nousi jopa suosikin asemaan. Jana on vaalea, Rita tumma., molemmat huipputaitavia. Venäjän huiput ovat vierailleet Suomessa Suomessa järjestettiin tänä vuonna yksi rytmisen voimistelun World cupeista. Venäjää edustivat tuolloin maailmanmestarijoukkue sekä yksilöissä Aleksandra Soldatova. Niin ikään nuori tulevaisuuden lupaus Dina Averina herätti katsojissa ihastusta. Samalla nähtiin, että Suomen rytmisen maajoukkueella voisi olla mahdollisuus selviytyä Rioon. Testikilpailussa Suomen joukkue ei vielä yltänyt huippuunsa. Sen sijaan Ekaterina Volkova valloitti arvostetun edustuspaikan. Katja on harjoitellut Kisakalliossa päätoimisesti koko vuoden. Urheiluopistolla on toimivat olosuhteet. Maailmanmestari Jana Kudrjavtsevakin on vieraillut siellä jo pikku tyttönä. Hän oli jälleen juhannuksena runsaan viikon verran Suomessa valmentautumassa. Mukana olivat henkilökohtainen valmentaja Lena Karpushenko, koreografi, fysioterapeutti sekä voimistelijanuoria Moskovasta. Jana ja Katja tuntevat hyvin toisensa ja heillä on yhteinen kieli. Tapahtuman kunniaksi Kisakallion väki järjesti opistolla valmentajille ja voimistelijoille Kohti Rioa - päivän. Harjoitusten päätyttyä sporttinen ja luonteva Jana kertoi, miten Kisakallio sopi Rioon valmentautumiseen: Olin ensi kerran kahdeksanvuotiaana. Täällä on rauhallinen ja viihtyisä ympäristö. Uskon, että yhteinen harjoittelu Katjan kanssa tuottaa meille onnea. Katjaa valmentaa Larisa Grjadunova. Mihin perustuvat Venäjän loistavat saavutukset Kansainväliset urheilujulkaisut ovat pohtineet, mihin venäläisten rytmisen voimistelun ylivoima perustuu. Lena Karpushenko arveli Kisakalliossa asiasta näin: Meidän tavoitteet ovat niin perinteen kuin saavutustenkin myötä korkealla. Harrastajamäärät ovat todella suuria. Valmennus on laadukasta. Koulutusjärjestelmämme kautta lahjakkaat nuoret hakeutuvat lajin pariin. Venäjällä arvostetaan balettia ja musiikkia, meillä on kansantanssia ja sirkustaidetta. Millainen on päävalmentaja Irina Vinerin merkitys menestyksenne takana? Se on ollut todella suuri, totesi valmentaja Lena. Meitä ilahduttaa, että suomalaisetkin ovat edistyneet, koska olemme olleet pitkään yhteistyössä. Kunnioitettu ja lajin parissa arvostettu Irina Viner on vaikuttanut Venäjän rytmisen voimistelun johdossa 64 VENÄJÄN AIKA

65 koko 2000-luvun. Hänen kaudellaan on saavutettu kaikki mainittu hieno menestys, uudistettu lajin koulutusta, kehitetty valmennusta ja saatu Moskovan tuntumaan Novogorskin korkean kansainvälisen tason valmennuskeskus. Useiden maiden kärkivoimistelijat ovat harjoitelleet siellä. Paikka on tuttu suomalaisillekin. Rytminen voimistelu on vaativa laji. Siinä ei ole mitään vippaskonsteja. Huippujen videoilla on satojatuhansia katsojakertoja YouTubessa. Irina Viner-Usmanova on toimillaan varmistanut pohjan venäläiselle menestystarinalle. Hän on vaikuttava nainen. Hänen miehensä Alisher Usmanov on yksi Venäjän rikkaimmista henkilöistä. Margarita Mamunin olympiaunelma täyttyi Kuten arveltiin alussa, kilpailu maailman kauneimman urheilulajin, rytmisen voimistelun kultamitalista Rion olympialaisissa muodostui huimaksi kaksintaisteluksi. Jana Kudrjavtseva aloitti loppukilpailun upeasti. Vanteen ja pallon jälkeen hänellä oli reilu johtoasema. Ote unelmoidusta olympiakullasta lipesi muuten upeasti menneen keilaohjelman viimeiseen kiinni ottoon, kun keila karkasi otteesta aivan maton pinnassa. Margarita Mamun voimisteli virheettömät ohjelmat eikä kukaan voinut ohittaa häntä enää viimeisellä välineellä nauhalla. Ritan unelma täyttyi. Janan hopea varmisti kaksoisvoiton. Suomen Ekaterina Volkova voimisteli alkukilpailussa virheettömästi ja saavutti Suomelle kaikkien aikojen parhaan sijoituksen 21. Venäjän rytmisen maajoukkue oli alkukilpailun jälkeen selvässä johdossa. Lopputulos tiedetään. Rion uima-altaassa nähtiin lähes vastaavaa, kun Venäjä taituroi kaksi kultamitalia taitouinnissa. Ylivoimaisen venäläisparin ja 8 naisen joukkueen suoritustasot hipoivat aivan inhimillisiä äärirajoja. Venäjällä rakastetaan taidelajeja. Naapurimaamme tunnetaan taitoluistelusta, muodostelmaluistelusta ja joukkuevoimistelusta. Kaikkia mainittuja urheilulajeja yhdistää liikunnan kauneus, taiteellisuus ja musiikki. Ne sopivat venäläiseen sieluun. Tästä ovat todisteena lajien suosio ja tavoiteltujen kultamitalien jatkumo Riossa. n TEKSTI JA KUVAT: JARMO NIEMENKARI Margarita Mamun on kesän aikana ponnahtanut suosikkilistan kärkeen. VENÄJÄN AIKA 65

66 kulttuuri KARPINSKY Ristikon ratkaisu n Muzikalnaja zhizn (No. 3/2016) kertoi Bolshoi-teatterin gruusialaisen tähtitanssijattaren Nina Ananiashvilin järjestäneen äskettäin Bolshoi-teatterin vanhalla, historiallisella näyttämöllä koskettavan muistotilaisuuden legendaarisen balettitanssijattaren Raisa Strutshkovan syntymän hiljattaisen 90-vuotispäivän johdosta. Nina Ananiashvili oli Strutshkovan rakkaimpia oppilaita. Muistotilaisuudessa esiintyi sekä Raisa Srutshkovan entisiä oppilaita että myös Ananiashvilin omia oppilaita, jotka tanssivat Strutshkovan aikoinaan tanssimia balettiosia. Raisa Strutshkova tunnettiin koko maailman balettiväen ja yleisön keskuudessa. Myös meillä Suomessa hän kuului yleisön rakastamiin balettivieraisiin jo ensimmäisestä yhdessä tanssijapuolisonsa Aleksandr Lapourin kanssa 1940-luvun lopussa tekemästään vierailustaan lähtien. Tuolloin pariskunnan taiturillisesti esittämä Moszkowskin valssi hurmasi yleisön siinä määrin, että se oli uusittava 3 tai 4 kertaa ennen kuin heidät päästettiin lavalta. Myöhemmin Strutshkova nähtiin monia kertoja oopperassamme Bulevardilla ainakin baleteissa Giselle, Romeo ja Julia, Bahtshisarain suihkulähde, Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Tuhkimo. Myös Nina Ananiashvili on vieraillut nuorena oopperamme lavalla muistaakseni 1970-luvun alkupuolella Gisellen osassa tanssipartnerinaan Andris Liepa. l l l Myös legendaarisen oopperalaulajattaren Galina Vishnevskajan syntymästä on kulunut 90 vuotta, minkä johdosta Moskovassa ja Pietarissa oli maalis- ja huhtikuun aikana järjestetty 7. kansainvälinen Mstislav Rostropovitsh -festivaali, johon kuului useita tunnettujen taiteilijoiden konsertteja Moskovan ja Pietarin merkittävimmissä konserttitiloissa sekä Pietarin Eremitaasiteatterissa. Festivaalin musiikillisena johtajana oli Galina Vishnevskajan ja Mstislav Rostropovitshin tytär Olga. Galina Vishnevskaja on ihastuttanut Tatjanan osassa Suomen Kansallisoopperan Jevgeni Onegin -esityksessä muistaakseni vuonna Oneginin osassa oli tuolloin baritoni Pavel Lisitsian. Lisäksi Vishnevskaja on esiintynyt Suomessa konserteissa yhdessä puolisonsa Mstislav Rostropovitshin kanssa. l l l Kuluvan vuoden maaliskuun 2. päivänä täytti Venäjän asevoimien sotilasorkesteripalvelu 305 vuotta. Tässä yhteydessä tämän palvelun ylikapellimestari, kenraaliluutnantti Valeri Halilov kertoi Kulturalehdelle, että sotilasmusiikkia oli olemassa Venäjällä jo muinaisina aikoina, jolloin se oli rumpujen ja torvien soittoa. Virallisesti se syntyi , jolloin Pietari ensimmäinen allekirjoitti sotilasmusiikkipalvelua koskevan käskyn. Esimerkiksi Napoleonin kerrotaan sanoneen, että hänen joukoillaan oli Venäjän-sodassa kaksi päävihollista: pakkaset ja sotilasmusiikki, sanoi kenraaliluutnantti Valeri Halilov. n TATJANA KARPINSKY Leningrad näin sen muistan n Pääsiäisviikolla olimme vaimon kanssa Barcelonassa. Kahtena peräkkäisenä päivänä osallistuimme kaupunkikiertoajeluun. Ne ajettiin kahta reittiä. Parhaat näköalat sijaitsivat bussin yläkerroksessa avonaisessa tilassa. Nähtävyydet tulivat lähelle. Vahvistui tunne, että ollaan kaikki eurooppalaisia Francon jälkeen. Päät kääntyilivät, kuulokenapit korvissa istuttiin hiljaa. Jokainen sai itse tulkita näkemäänsä. Eksoottisempaa oli vuonna 1972 jolloin matkustettiin linja-autolla Leningradiin. Silloin elävä opas istui rahastajan penkillä ja kertoi. Kaikki oli suurta ja mahtavaa, mutta ilmaista kaikille vasta vallankumouksen jälkeen. Olin päässyt sotaväestä. Sen kunniaksi sopi kulttuuri- ja lähiseutumatka Neuvostoliittoon. Elettiin Brezhnevin ja UKK:n aikaa. Ensi kosketus tapahtui Viipurin rautatieaseman edessä. Mutta vanhaa Suomeahan sekin oli. Linja-auton reitti oli tarkoin kontrolloitu. Miliisit valvoivat liikennettä kirjaten vartiokopeissaan tiedot ajoneuvoista ja opastaen vierasmaalaiset oikeille teille. Ennen sisääntuloa Nevan suurkaupunkiin ehdittiin opetella harasoon alkeita. Siihen asti Pectopah oli ollut lähes ainoa, vähän hyvänpäivän tuttu sana. Kieli ei aluksi millään tahtonut taipua lausumaan hotellin nimeä Oktjabrskaja. Asiaa yritettiin auttaa neuvonantajalla vodkalla. Mutta konsonantit menivät lisää solmuun. Minulle Pietari on aina Leningrad. Vieläkin on tallessa muovipussi, jossa se nimi on länsimaisin kirjaimin. Kuvassa Anitškovin silta kuvanveistäjä Peter Clodt von Jurgensburgin veistämine hevospatsaineen. Matkareitin varrelta tunnistettiin entisten suomalaispitäjien uusia nimiä. Matkanjohtaja selosti mitä missäkin oli ennen sotaa ollut. Jostain kumman syystä mieleeni painui venäläinen Aleksandrovka. Junarata ja pitkä asemalaituri. Paljon ihmisiä, punainen juliste, siinä kirjoitusta kyrillisin kirjaimin. Eläköön NKP! Kartat eivät innostaneet, saiko niitä edes matkassa olla, en muista. Nevski prospekt kuulosti samalla kertaa kiehtovalta ja vitsikkäältä. Vaikuttava elämys oli korkeiden rakennusten yllä nähdä iskulauseita ja huutomerkkejä sirpin ja vasaran kera. Kuin faaraon hautakammiossa kuvakirjoitusta. 66 VENÄJÄN AIKA

67 Kirkot, vähät joita neuvostoliittolainen opas kiertoajelulla esitteli, jäivät sivuosaan. Iisakin kirkko piti kuitenkin ulkoapäin näyttää. Ammusten jäljet portiikkien pylväissä. Saksalaiset fasistit! Jättikö Inturistin opas hotelli Astorian kohdalla mainitsematta, että Hitler oli varannut sen Leningradin valloitusjuhlia varten. Tuskin. Mutta maailman suurin II maailmansodan uhrien muistohautausmaa Piskarjovka ei sisältynyt käyntikohteisiin. Marskentällä linja-auto pysähtyi ja mentiin ulos. Heerosten muistomerkillä paloi ikuinen tuli. Tänne haudattiin seitsemän ns. Kuusisen klubin murhissa 1920 surmansa saanutta suomalaista kommunistia. Kataloniassa - tai Espanjassa - olin ensimmäistä kertaa. Taksimatkan varrella lentokentältä hotelliin toivottivat vieraan tervetulleeksi punakeltaraitaiset liput. Niitä näki talojen ikkunoissa ja parvekkeilla. Katalaanit ovat haluamassa itsenäisiksi, eroon Madridista. Irtiotto olisi sisäsiisti versio. Äänestetään, perustuslain puitteissa. Arkkitehti Antoni Gaudia ei Barcelonan kävijä saata sivuuttaa. Vähän väliä kiertoajelun kuluessa päät kääntyvät Gaudin aaltomainen talon julkisivu kuin satulinna. Kuinka paljon hänen luova kynänjälkensä rakennusten figuureissa ilmentää katalonialaista luonnetta? Matkakirja sanoo, että katalaanien elämässä hallitsee kaksi tunnetta: seny, terve järki, ja rauxa, luova sekasorto. Sight seeing alkoi Placa Catalynialta ja toi Port Vellin vanhaan satamaan. Siellä kävelykatu Ramblasin toisessa päässä sijaitsee maamerkki Kristoffer Kolumbuksen patsas. Se on kuusikymmentä metriä korkea. Katedraalin tornien yllä suojelupyhimys pitää lasta käsivarrellaan. Taivas ja meri hallitsevat. Leningradillakin olivat tähdet ja meri. Jalkapalloidolit puuttuivat 43 vuotta sitten ja puuttuvat yhä. Samoin Kolumbus, mutta Juri Gagarin korvasi. Kuten Kolumbus oli genovalainen syntyperältään, ei Gagarinkaan ole leningradilainen. Pietari Suuri mainittiin kaupungin perustajaksi. Muuten tsaarien ansiot jätettiin lähes huomiotta. Kansan kädestä kaikki oli syntynyt. Panssariristeilijä Auroraa, mistä tykillä ammuttiin vallankumouksen alkumerkki, ei ohitettu. Etäältä sai katsoa, sisälle ei saanut mennä. Silti finski turisti tunsi historian liki sormenpäissään. Yli neljä vuosikymmentä sitten Leningradin kiertoajelulla valistettiin meitä ulkomaalaisia, että bolshevikit olivat ottaneet vallankumouksen ohjat ja murtaneet yksinvallan. Vladimir Iljtsh Lenin oli saapunut Saksasta Pietariin 16.huhtikuuta 1917 ja Suomen asemalla noussut panssariauton katolle puhumaan. Sankarin jalanjäljissä. Idolit vaihtuvat niin idässä kuin lännessä. Barcelonan suuri poika on Lionel Messi, argentiinalainen. Tähtipelaaja käy kaikkiin mainoksiin. Olisiko koko kaupunki-imagoa ilman jalkapalloa? Ja siinä se nyt oli silmien edessä: FC Barcelonan kotistadion Camp Nou. Vaikka Lionel Messin patsasta en nähnyt, katukuvassa tuli numero 10 vähän väliä vastaan. Vähän kuin toveri Uljanovin patsaat vilahtelivat aikanaan linjaauton ikkunassa. Mutta, sittenkin. Ensimmäinen kaupunkikiertoajelu Leningradissa vuonna 1972 on yhä ylimmäisenä mielessä. Kulttuurishokki. - Päivällinen oli järjestetty ravintola Sadkoon. Alkuruuaksi tarjottiin punaista borshtsh-keittoa. Seassa smetanaa, se maistui. Kuten maistui musta paellakin Barcelonassa. Söimme ulkona rantaravintolassa iloisten ihmisten keskellä. En ollut niin raskailla ruokailuvälineillä ennen aterioinut mitä aikoinaan Sadkossa. Eivät kai olleet joskus kuuluneet jollekulle ruhtinas Stroganoville? Koko interiööri teki vaikutuksen. Barcelonassa hotelli Sant Agustinin aamiaisella viikon ajan katsoin kiviseinää. Kaunis sekin oli, luonnonkiveä. Meille annettiin osoitukseksi neuvostokansojen ystävyydestä lähtiäislahja, Shostakovitshin kaksois-lp. Painavia vinyyliäänilevyjä. Rokkia sen olisi kuulunut olla, muistan tuolloin kiittämättömästi ajatelleeni. Sittemmin elämä on opettanut, että rock`n roll herättää etupäässä primitiivisiä tunteita. Klassinen musiikki sitä vastoin jalostaa, se oli soveliasta neuvostokansalaiselle sekä muille. Barcelonan ylpeyden ajat ovat toistaiseksi ohi, meriherruus ja maailmanvalloitus. Kulttuuri ja taide muistuttavat Pietarin/Leningradin kunnian päivistä. Kummassakin kaupungissa matkailijoita riittää. Viehätys on jäljellä. n KukaMissä? 1) Sverdlovskina tunnettiin aiemmin 1) Jekaterinburg x) Togliatti 2) Volgograd? 2) Fortumilla on Uralissa ja Länsi-Siperiassa yhteensä 1) 6 x) 7 2) 8 sähkö- ja lämpövoimalaa? 3) Krimin niemimaa siirrettiin osaksi Ukrainaa vuonna ) Josif Stalinin x) Georgi Malenkovin 2) Nikita Hrushtshovin aloitteesta? 4) Myyntipinta-alaltaan suurin Pietarin kauppakeskuksista on 1) Mega Parnas x) Mega Dybienko 2) Galeria? 5) Yle aloitti venäjänkieliset tv-uutiset vuonna 1) 2012 x) ) 2014? 6) Painin kolminkertainen olympiavoittaja Aleksandr Karelin on kotoisin 1) Irkutskista x) Vladivostokista 2) Novosibirskistä? 7) Alkuperältään venäläisen Oi niitä aikoja -iskelmän tunnetuimman version levytti Suomessa 1) Viktor Klimenko x) Päivi Paunu 2) Vera Telenius? 8) Saparmurat Nijazov johti vv ) Turkmenistania x) Georgiaa 2) Valko-Venäjää? 9) Kansanryhmä pomorit asustaa 1) Vienanmeren x) Mustanmeren 2) Laatokan ympäristössä? 10) Moskova menetti asemansa Venäjän pääkaupunkina tsaari 1) Pietari Suuren x) Nikolai II:n 2) Iivana Julman aikana? 11) Syväri laskee Laatokkaan 1) Äänisestä x) Pielisestä 2) Saimaasta? 12) Kuuluisa kosmonautti Juri Gagarin kuoli 1) auto-onnettomuudessa x) lento-onnettomuudessa 2) hukkumalla? 13) Viipurin Monrepos-puiston nimi tarkoittaa 1) paratiisia x) lepopaikkaa 2) rakkaudenpuistoa? 14) Repinon kunnallishallintoalue tunnetaan suomenkielisellä nimellä 1) Kuokkala x) Läskelä 2) Kaukila? 15) Kuolan niemimaalla sijaitseva maailman syvin reikä on yli 1) 6 x) 12 2) 18 km syvä? 16) Sallan raja-asema avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 1) 1997 x) ) 2010? 17) Tampereella sijaitseva Lenin-museo on perustettu vuonna 1) 1946 x) ) 1948? 18) Ensimmäinen ydinkäyttöinen jäänmurtaja oli nimeltään 1) NS Arktika x) NS Lenin 2) NS Sibir? 19) Pietarissa on kuvattu James Bond elokuvaa 1) 007 ja lupa tappaa x) 007 ja kultainen silmä 2) Huominen ei koskaan kuole? 20) Venäläisen taidemaalari Kazimir Malevitshin tyylisuunta oli 1) pointilismi x) inhorealismi 2) suprematismi? Oikeat vastaukset: 1x2xx 2x111 1xx1x x1xx2

68 ruoka // leonid Jozhyki - pullat (netissä löytyy 78 reseptiä, mutta me kokataan ne seuraavalla tavalla) - jauhelihaa gr. - riisiä gr. - yksi keskikokoinen sipuli - valkosipulia kynttä - kananmuna - 1 kpl - suolaa, pippuria - tomaattisosetta gr. 1. Esikeittäkää riisi vedessä suhteessa1:2 (antakaa veden kiehahtaa ja keittäkää viitisentoista minuuttia pienellä lämmöllä). 2. Sekoittakaa jauheliha ja keitetty riisi keskenään, lisätkää silputtu sipuli, valkosipulikynnet, kananmuna ja sekoittakaa huolellisesti. Lisätkää pippuria ja suolaa maun mukaan. 3. Pyörittäkää käsin sopivan kokoiset lihapullat ja asettakaa ne hyvin voidellulle uunipellille. Sijoittakaa pelti uunin keskiosaan 190 C asteen lämpöön paistumaan noin 10 minuutiksi. Valelkaa pullat tomaattisoseella lusikkaa käyttäen ja antakaa kypsyä uunissa vielä minuuttia. 4. Tarjoilkaa vihannesten kera. Lapset ovat innoissaan saadessaan Jozhyki -pullia perunamuusin kanssa. Jozhyki eli siilit ovat venäläisten lasten lempiruokaa n Syksyn alkuun liittyy monta huolta. Yksi niistä on huoli siitä, että lapset kesäloman jälkeen tottuisivat mahdollisimman nopeasti alkaneen kouluvuoden rytmiin. Vanhempien, koulurehtoreiden ja -opettajien lisäksi oman kortensa kekoon ongelmien ratkaisemisessa kantavat myös kokit, eli kouluruokien valmistajat. Venäjällä jokaisessa koulussa on oma tapansa hoitaa muonitus ja valikoida ruokareseptit, mutta yleisenä ohjenuorana toimii Venäjän hallituksen kehittämä Kansallisen kouluruokailun konsepti. Tämän direktiivin mukaan koululaitokset ovat velvollisia järjestää koululaisille täysmittaisen ruokailun, sillä se on tärkeä osa nuoren sukupolven hyvinvointia ja kasvua. Suomeen verrattuna, Venäjällä ei ole maksutonta kouluruokailua ja ruoan hinta voi huomattavastikin vaihdella riippuen siitä, onko koulu valtion tai yksityinen. Tosin köyhien perheiden lapset on huomioitu erikseen ja he saavat ateriat ilmaiseksi. Kuitenkin riippumatta siitä, onko kouluruoka maksullista tai ilmaista, sen on ravintoarvoiltaan vastattava terveysministeriön laatimia normeja. Koulut tai paikallinen opetushallitus voivat itse kilpailuttaa ruoan valmistajat. Joillakin paikkakunnilla suurin osa kouluista saa ruokansa suurkeittiöistä, kun taas joissakin kouluissa on omat kokit. Yhtä lailla kuin opettajat laativat opintoohjelmansa, kokitkin suunnittelevat ruokalistat jokaiselle viikolle ja päivälle. Nämä ruokalistat sisältävät tavallisesti kaksi tai kolme välipalaa ja yhden pääruoan. Esimerkiksi Murmanskin alueella tällaiseen lounasateriaan kuuluvat alkuruoaksi raastettu punajuuri herneiden kera, pala leipää ja lasi maitoa, lautasellinen borssikeittoa ja Jozhyki -lihariisipullat. Muuten, aterian sisältämä lasillinen maitoa, eikä vettä, ei ole mikään sattuma. Se on käytännön esimerkki siitä, miten Venäjällä toteutetaan vuonna 2005 hyväksyttyä Kansallista koulumaito-ohjelmaa. Jozhyki - eli Siilit ovat taas venäläisten lasten ja aikuistenkin yksi arkipäivän lempiruoista. Koska syksy yleensä tarkoittaa paluuta arkeen, ehdotankin että kokeilette yhtä venäläiskoululaisten lempiateriaa. HYVÄÄ SYKSYÄ, LEONID 68 VENÄJÄN AIKA

69 ristikko // 3 VENÄJÄN AIKA 69

70 vanja-setä Rehelliset vaalit? n Venäjällä pidetään muutaman päivän kuluttua, 18. syyskuuta, tärkeät vaalit. Maalle valitaan uusi parlamentin alahuone, duuma. Puolet kansanedustajista valitaan puoluelistoilta, puolet yhden henkilön vaalipiireistä. Samaan aikaan monilla alueilla valitaan alueparlamentti, kuvernööri sekä joukko kaupunginvaltuustoja. Saamme taas jonkunlaisen kuvan siitä, mitä venäläiset ajattelevat omista hallitsijoistaan. Tällä kertaa Venäjän vaalit ovat hieman erilaiset. Kun aikaisemmin oli jo vaalikamppailuvaiheessa havaittavissa pyrkimystä räikeän epäreiluun peliin, on nyt havaittavissa pyrkimystä tehdä vaaleista kunnialliset eli vähintään luoda kuva, että ne ovat todellakin rehelliset. Edellisten valtiollisten vaalien jälkeen syntyi Venäjän suurkaupungeissa valtavia, jopa sadan tuhannen ihmisen mielenosoituksia, joissa vaalien tuloksia syytettiin väärennetyiksi. Eikä ilmeisesti vallan ilman perusteita syytettykään. Poliittiset tarkkailijat kohottelivat kulmakarvojaan kun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Vladimir Tshurov erosi tehtävistään ( omasta pyynnöstään, kuten näissä yhteyksissä aina on tapana). Tshurov tunnettiin siitä, että hänen mielestään mitään mainittavia vaaliväärennöksiä ei koskaan ollut oikeasti tapahtunut vaan kaikki puheet filungista olivat häviäjien selittelyä. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunnan johtoon valittiin entinen ihmisoikeusvaltuutettu Ella Pamfilova, joka ensi töikseen vannoi tekevänsä vaaleista niin rehelliset kuin mahdollista. Pamfilova ryhtyi heti toteuttamaan puheitaan: hän kumosi Moskovan oblastin erään pikkualueen vaalituloksen räikeiden väärennysten takia. Tällaista ei ollut ennen kuultu eikä nähty. Sen jälkeen hän on ilmoittanut parantavansa toimittajien ja vaalitarkkailijoiden asemaa vaalien seurannassa. Kaikkiin valituksiin Pamfilova lupasi perehtyä tarkasti. Ehkä Venäjän vaaleista ei tule rehellisiä, mutta niistä saattaa tulla rehellisemmät kuin mistään viime vuosien vaaleista. Tätä ainakin olisi syytä toivoa. Jos valtapuolue Yhtenäinen Venäjä voittaa rehelliset vaalit, ei oppositiolla pitäisi olla nokan koputtamista vaan tyytyä kohtaloonsa. Venäjän parlamentissa on edustettuna neljä puoluetta. Suurin niistä on Putinin puolue Yhtenäinen Vaaleista saattaa tulla rehellisemmät kuin mistään viime vuosien vaaleista." Venäjä. Muut kolme, Oikeudenmukainen Venäjä, Liberaalidemokraattinen puolue (Zhirinovski) ja Kommunistinen puolue ilmoittavat olevansa oppositiopuolueita, mutta tiukan paikan tullen ne äänestävät aina valtapuolueen mukana. Ulkopolitiikasta Venäjällä vallitsee yksimielisyys ja sisäpolitiikassa tyytymättömyyttä esitetään vain pääministeri Medvedeviä kohtaan. Presidentti Putin jää parlamentissa kritiikin ulkopuolelle. Todellisia oppositiopuolueita ovat vasemmistoliberaalinen Jabloko ja oikeistoliberaalinen Parnas. Näillä puolueilla on usein ollut vaikeuksia saada ehdokkaitaan vaalilistoille, mutta nyt kumpikin on saanut vaaliviranomaisilta hyväksynnän. Keskusvaalilautakunta on jopa palauttanut alueelliset vaaliviranomaiset järjestykseen kun ne ovat vanhasta muistista yrittäneet karsia opposition ehdokkaita listoilta. Kun tätä kirjoitetaan, on vaalien kuumin vaihe vasta edessä. Jo nyt on vaaliagitaattorien kimppuun käyty ja nyrkit ovat puhuneet. Erityisesti Parnasin johtaja, entinen pääministeri Mihail Kasjanov on saanut nenilleen. Hänen tilaisuuksiinsa on osallistunut - ilmeisesti palkattuja - provokaattoreita, jotka ovat aiheuttaneet kunnon nyrkkitappeluita. Toivokaamme, että Venäjän vaalit sujuisivat rehellisesti ja maltillisesti. Ja että vaalit kuvastaisivat mahdollisimman aidosti venäläisten mielipiteitä siitä, mihin suuntaan maata on vietävä. Monet Venäjällä ovat yhä sitä mieltä, että vaaleissa ei ratkaista mitään ja että äänestitpä kuinka vain, mikään ei muutu. Siksi monet jäävät vaalipäivänä kotiin. Toiset taas äänestävät vanhasta tottumuksesta hallitsevaa puoluetta. Niinhän Neuvostoliitossakin äänestettiin, vaikka olevia oloja olisi kuinka kritisoitu. Monien venäläisten äänestämiskäyttäytymistä selittää vielä sekin, että kaikkien muutosten oleviin oloihin pelätään olevan huononnuksia. Vakaus ja nykytila - se riittää monelle. n 70 VENÄJÄN AIKA

71 Aikataulut sitoumuksetta, voimassa toistaiseksi V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S T O P A L V E L U H A K E M I S L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i - E k a t e r i n b u r g - H e l s i n k i Helsinki - Jekaterinburg Jekaterinburg - Helsinki ma AY152 ti AY151 ke AY152 to AY151 pe AY151 pe AY152 la AY152 su AY151 ti to su L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i - S a m a r a - H e l s i n k i Helsinki-Samara Samara-Helsinki AY AY AY159 ma AY160 ke AY160 pe AY160 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i - K a z a n - H e l s i n k i Helsinki-Kazan Kazan-Helsinki ma AY157 ke AY157 pe AY157 L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i - M o s k o v a - H e l s i n k i Helsinki - Moskova Moskova - Helsinki ma AY AY AY AY AY AY6844 ti AY AY AY AY AY AY6844 ke AY AY AY AY AY AY6844 to AY AY AY AY AY AY6844 pe AY AY AY AY AY AY6844 la AY AY AY AY AY AY6844 su AY AY AY AY AY AY6844 ti to la AY AY AY158 Viisumi Venäjälle? Viisumipalvelumme hankkii kaikenlaiset viisumit ammattitaidolla ja luotettavasti. Ota yhteyttä: Helsinki (09) Kuopio (017) Oulu (08) Tampere Turku (02) L e n t o a i k a t a u l u t H e l s i n k i - P i e t a r i - H e l s i n k i Helsinki-Pietari Pietari-Helsinki ma ti ke to pe la su AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY169 ma ti ke to pe la su AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY AY170 Kulttuurilehti suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi tilaukset: literarus@kolumbus.fi Kalastajankuja 1 A ESPOO puh J u n a - a i k a t a u l u t H e l s i n k i - P i e t a r i - M o s k o v a - P i e t a r i - H e l s i n k i Allegro Tolstoi Allegro Tolstoi Helsinki Moskova (Leningradski) Pasila Tver Tikkurila Pietari (Laatokan asema) Lahti Pietari (Suomen asema) Kouvola Viipuri Vainikkala Vainikkala Viipuri Kouvola Pietari (Suomen asema) Lahti Pietari (Laatokan asema) Tikkurila Tver Pasila Moskova (Leningradski) Helsinki