Työalajohtaja toiminnallisena johtajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työalajohtaja toiminnallisena johtajana"

Transkriptio

1 1 Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät Jyväskylä Työalajohtajien huone Työalajohtaja toiminnallisena johtajana Keitä työalajohtajat ovat? Keitä ovat työalajohtajat kirkossamme? Tämä kysymys on välttämättä tehtävä, ennen kuin voi edetä pohtimaan työalajohtajien tehtäviä. Nimittäin jo lyhyt tarkastelu osoittaa sen, että kyse on monella tavalla kirjavasta, eri tavalla koulutetusta, erilaisissa tehtävissä sekä erilaisin valtuuksin ja vastuin toimivasta työntekijäjoukosta. Osa työalajohtajista on teologeja, käytännössä pappeja, joiden tehtävänä on vastata yleisen seurakuntatyön lisäksi jostakin seurakunnan työalasta, esimerkiksi lapsi-, nuoriso- tai diakoniatyöstä. Kun itse viimeksi olin seurakuntatyössä kaksipappisessa seurakunnassa, työnjakomme oli selvä. Minulle kuuluivat työalavastuut lapsista nuoriin aikuisiin, kirkkoherralle loput. KL 2:3,2 sekä KJ 6:49 ja 6:51 nojalla piispainkokous voi antaa määräyksiä diakonian viran kelpoisuusehdoista sekä lapsi- ja nuorisotyöhön sekä muuhunkin seurakunnalliseen työhön otettavilta viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista. Tähän mennessä piispainkokous on määrittänyt esimiestehtävissä toimivista viranhaltijoista lapsityönohjaajien ja lapsityön johtajien kelpoisuusvaatimukset. Sen sijaan muiden esimiestehtävissä toimivien, esimerkiksi diakonian ja kasvatuksen työalajohtajien, kelpoisuusvaatimuksia ei ole määritelty. Nykyinen tilanne on johtanut työalajohtajien nimikkeiden kirjavuuteen. Esimerkiksi työalajohtajan nimike ei välttämättä kerro johtamistehtävän laajuudesta tai esimerkiksi sitä, kuuluuko siihen esimiestehtävä. Työalajohtajien tehtäviä on tällä hetkellä kolmentasoisia: a) tehtävät, joissa ei ole erillistä nimikettä, vaan kasvatuksen tai diakonian viranhaltijan tehtäviin on sisällytetty johtamistehtävät, b) tehtävät, joiden nimikkeenä on johtava tai vastaava viranhaltija tai työalatiimin vetäjä tai c) kasvatuksen tai diakonian johtajan tehtävät, joita on suurimmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Myös työalajohtajan valtuuksien ja tehtävänkuvausten määrittelyssä on erilaisia käytäntöjä. Yleensä viran tehtäväalueesta ja esimiesvastuusta päätetään kirkko- tai seurakuntaneuvostossa (esimerkiksi ohje- ja johtosäännöt), mutta käytännössä monissa seurakunnissa työalajohtajan tehtävä perustuu esimerkiksi kirkkoherran suulliseen delegointiin. Vanhastaan ns. työnjakokirjaan (KJ 6:16) sisällytetty teologien työalojen määrittely on saatettu mieltää työalajohtajuudeksi ja konkreettiseksi esimiestehtäväksi ilman tarkempaa määrittelyä tai suhdetta lähiesimiestehtäviä hoitavaan viranhaltijaan. Tilastojen mukaan teologien osuus työalajohtajista on laskenut viime vuosina. Yksi keskeinen

2 2 syy tähän ilmiöön on, ettei teologien peruskoulutukseen sisälly asianomaisen työalan (esim. diakonia, lapsi- ja nuorisotyö) sisällöllistä tai menetelmällistä osaamista eikä myöskään johtamiskoulutusta. Sen sijaan diakonian ja kasvatuksen ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyy johtamiskoulutusta kuten myös lapsityönohjaajakoulutukseen. Muuttuneessa tilanteessa on vahvasti korostettu teologin tehtävää tiimin jäsenenä ja teologisena asiantuntijana. Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön yksikössä valmisteltiin 1990-luvun puolivälissä johtavan diakonian viranhaltijan tehtävämäärittelyä ja pohdittiin alustavasti kelpoisuusedellytyksiä, mutta tuossa vaiheessa ei pidetty mielekkäänä lähteä viemään asiaa eteenpäin luvulla Diakoniatyöntekijöiden liitto ja Helsingin hiippakunta laativat omilla tahoillaan suositukset johtavista viroista. Nuorisotyössä ei ole hahmoteltu koko kirkon tasoisia yhtenäisiä työalajohtajien kelpoisuusvaatimuksia. Niiden tarve on kuitenkin suuri, koska kentällä toimii nuorisotyön työalajohtajia erilaisilla nimikkeillä (mm. nuorisotyön johtaja, nuorisosihteeri, vastaava nuorisotyönohjaaja, nuorisotyön tiimin vetäjä). Lapsityössä on sen sijaan määritelty kelpoisuusehdot kaikille tasoille. Piispainkokous päätti lapsityön kelpoisuusvaatimuksista, jotka rakentuivat kolmitasoiseksi (lastenohjaaja, lapsityönohjaaja, lapsityönjohtaja). Piispainkokous päätti uusista lapsityön kelpoisuusvaatimuksista, joilla kumottiin vuoden 1997 päätös. Jälleen tehtiin uusi päätös, jolla kumottiin vuoden 2002 päätös. Piispainkokouksessa tehtiin lapsityönohjaajien kohdalta muutos kelpoisuusvaatimuksiin, mutta muuten vaatimukset säilyivät ennallaan. Piispainkokouksen päätöksen lukuisista muutoksista huolimatta lapsityönjohtajan kelpoisuusvaatimukset ovat säilyneet samana vuodesta 1997 lähtien. Ne ovat olleet vanhentuneita koko 2000-luvun, mutta niiden uudelleenmäärittely ilman nuorisotyön ja diakonian työalajohtajien kelpoisuuspäätöksiä ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Lapsityönohjaajista (noin 170) suuri osa on tähän asti toiminut työalajohtajina. Seurakuntarakenteen muutosten myötä on muodostumassa myös sellaisia lapsityönohjaajan virkoja, joissa ei ole työalajohtajan tehtäviä. Lapsityön työalajohtajan tehtävät keskittyvät suurissa seurakunnissa yhdelle tai kahdelle lapsityönohjaajalle. Samalla kun työalajohtajien virkoja tarkastellaan kasvatuksen ja diakonian työaloilla uudelleen, olisi viisasta muuttaa myös lapsityössä toimivien työalajohtajien viran nimike ja kelpoisuusvaatimus yhteneviksi muiden kasvatuksen ja diakonian työalajohtajien nimikkeiden kanssa. Samalla tulee selvittää lapsityönohjaajan viran nimikkeen sekä kelpoisuusvaatimusten muutostarve. Vuodesta 2007 on ollut mahdollista suorittaa diakoniaan ja kristilliseen kasvatuksen painottuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto sosiaalialan koulutusohjelmassa. Siinä painottuvat työalan kehittäminen sekä johtamisosaaminen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon. Piispainkokouksessa on työn alla kysymys siitä, tulisiko diakonian ja kasvatuksen johtotehtäviin valittavien viranhaltijoiden kelpoisuusehtoja muuttaa ja minkälainen ylempi ammattikorkeakoulututkinto voitaisiin ottaa huomioon. Työalajohtajien nimikkeet (Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastoja vuodelta 2006):

3 3 Diakonia Diakoniajohtajia 9 Johtavia diakonian viranhaltijoita (useilla eri nimikkeillä) 24 Vastaavia diakonian viranhaltijoita 1 Diakoniasihteereitä 13 Nuorisotyö Nuorisotyön johtajia 16 Johtavia nuorisotyönohjaajia 2 Nuorisosihteereitä 16 (Käytännössä johtajan, vastaavan työntekijän tai tiimin vetäjän tehtäviä hoitaa arvioilta melkein 100 viranhaltijaa ilman erillistä nimikettä.) Lapsityö Lapsityön johtajia 4 Lapsityönohjaajia 170 Johtavia lapsityöntekijöitä (eri nimikkeet) 3 Vastaavia lastenohjaajia 14 (lastenohjaajan koulutus) Kasvatus Kasvatuksen johtajia (eri nimikkeillä) 2 Edellä sanomani perusteella on selvää, että työalajohtajien joukko on hyvin erilaista koulutukseltaan, tehtäviltään, vastuiltaan ja velvollisuuksiltaan. Tilanteet vaihtelevat paljon seurakunnasta ja seurakuntayhtymästä toiseen. Muun muassa koulutuksen kehittyminen ja seurakuntarakenteen muutos ovat tuoneet työalajohtajuuden ja koko väliportaan johtajuuden uudella tavalla merkittäväksi, koska työyksiköiden henkilöstömäärä kasvaa. Siten työalajohtajuutta olisi pikaisesti selkeytettävä kirkossamme. Työalan johtaminen seurakuntatyössä Johtamisessa joudutaan aina tavalla tai toisella vastaamaan seuraaviin peruskysymyksiin: Miten yhteisön perustehtävä tulee hoidetuksi? Millainen johtajuus ja työn organisointi palvelee parhaiten tehtävän toteutumista? Miten ryhmä pysyy koossa ja kykenee toteuttamaan tehtäväänsä? Nämä kysymykset liittyvät johtamisen kolmeen klassiseen perusalueeseen: toiminnan johtaminen (management), ihmisten johtaminen (leadership) ja hallinnon avulla johtaminen (administraatio). Seurakunnassa kirkkoherran johtamistyö liikkuu kaikilla näillä alueilla. Työalajohtajalla on seurakunnan koosta, seurakuntarakenteesta ja työn organisoinnista riippuen myös tehtäviä näillä alueilla. Johtaminen strategisella tasolla painottuu hallinnointiin (administraatio). Mitä lähemmäs tullaan työn toteuttamistasoa, sitä enemmän painopiste siirtyy asioiden johtamisen (management) kautta ihmisten johtamiseen (leadership). Tällöin kyse ei ole enää hallinnollisista päätöksistä, ohjeiden ja määräysten antamisesta, vaan pikemminkin motivoinnista, tukemisesta ja konsultoinnista. Seurakunnassa strategioista toimintaan siirryttäessä johtamisen vastuu siirtyy korostetusti luottamushenkilöiltä esimiehille ja työalajohtajille ja viime kädessä työntekijöille itselleen.

4 4 Edellä mainittujen johtamisen alueitten lisäksi seurakuntatyössä on pastoraalinen eli hengellinen johtajuus. Kyse on kirkon hengellisestä perustehtävästä huolehtimisesta. Kukin seurakunnan työntekijä omalla työpaikallaan toteuttaa pastoraalista johtamista suhteessa seurakuntalaisiin eli toimii ihmisten hengellisenä johtajana. Mutta myös työyhteisössä tarvitaan pastoraalista johtajuutta. Se on siitä huolehtimista, että työyhteisö pysyy kiinni kirkon perustehtävässä, arvoissa ja lähtökohdissa. Tässäkin työalajohtajalla on tehtäväkenttää. Työalajohtajan haaste on siinä, että kaikkien edellä mainittujen johtamisen osa-alueitten kesken on pyrittävä tasapainoon. Samalla on kestettävä usein ristiriitaisia odotuksia ja paineita, joita näistä tehtäväalueista johtamiseen kohdistuu. Silloin on hyvä muistaa viisaus siitä, että johtajuus ei ole ensisijassa asema, vaan tehtävä. Suomalaiset pitävät kirkon toimintamuotoja pääsääntöisesti tärkeinä. Vähintään lähes joka toinen suomalainen pitää niitä melko tai erittäin tärkeinä. Kaikkein tärkeimpinä suomalaiset pitävät kirkon työtä vanhusten ja vammaisten parissa, kirkon nuorisotyötä ja lasten päiväkerhoja sekä hautausmaiden ylläpitämistä. Valtaosin suomalaiset myös katsovat kirkon hoitaneen työalat melko tai erittäin hyvin. Näin kirkon työaloja arvostetaan ja niiden hyvää hoitamista pidetään tärkeänä. Onnistuminen työalojen tehtävissä ja kehittämisessä on merkittävää kirkon ja sen työn tulevaisuudelle. Siksi työalojen suunnittelussa on painotettava laatua, merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Se edellyttää hyvää johtamista sekä johtamisjärjestelmien määrätietoista selkiyttämistä ja kehittämistä. Monissa seurakunnissa on havaittu hyväksi siirtyä työaloilla tiimimäiseen työotteeseen tai tiimityöhön. Tiimien johtaminen vaatii erilaista johtajuutta kuin perinteinen hierarkinen johtajuus. Tähän asiakokonaisuuteen ei ole tässä mahdollista nyt paneutua. Ongelmana työalajohtajuudessa on ennen kaikkea epäselvät valtuudet, vastuut ja tehtävät. Osittain tämä johtuu puutteellisista säännöksistä. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että ei ole selkeästi sovittu, mitkä asiat kuuluvat kenellekin ja miten valta sekä vastuukysymykset hoidetaan. Työalajohtaja voi onnistua työssään vain silloin, kun hänellä on selkeä kuva tehtävästään, siihen liittyvistä valtuuksista ja toimivallan rajoista. Työalajohtajan ja koko organisaation johtajan (seurakunnassa kirkkoherran) välinen luottamus on olennaista. Se vapauttaa molemmat osapuolet keskittymään omiin tehtäviinsä ilman jatkuvaa pelkoa toimivallan raja-alueen kiistoista. Tämän luottamuksen syntyminen ja säilyminen edellyttää riittävää yhteydenpitoa esimerkiksi kehityskeskustelujen avulla. Työalajohtajan peruskartta KL 1:2 määrittelee kirkon tehtävän: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. KL 4:1 kuvaa seurakunnan tehtäviä yksityiskohtaisemmin: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Luettelo ei ole tyhjentävä, mutta kuvaa riittävällä tavalla seurakunnan tehtäviä ja sen työaloja.

5 5 KJ 6:34 mukaan kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Hänen tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa, kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherran vastuulla on se, että seurakunta tekee oikeita, sille kuuluvia tehtäviä. Sen lisäksi hänen johtamis- ja valvontavastuu ulottuu myös siihen, että tehtävät hoidetaan oikein. Saman kirkkojärjestyksen kohdan (KJ 6:34) perusteella kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden esimies. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Kirkkoherralla on siis kokonaisvastuu seurakunnan johtamisesta (strateginen johtaminen). Käytännössä vähänkin suuremmissa seurakunnissa seurakuntatyön johtajuus hajautuu useammalle tasolle. Työalajohtajat ovat esimiesasemassa ja vastaavat organisaation toimivuudesta käytännön tasolla (operatiivinen johtaminen). Suurimmissa seurakunnissa heidän toimenkuvansa ovat lähellä pienen seurakunnan kirkkoherran tehtävää, lukuun ottamatta hallinnollisia tehtäviä. Työalajohtajuuden tulisi ilmentää samanlaista johtamisajattelua kuin seurakunnan kokonaisjohtamisessakin tarvitaan. Mikkelin hiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri, nyt jo eläkkeellä oleva Matti Boisman on esittänyt työalajohtajan peruskartan niistä toiminnoista, joista työalajohtajan on huolehdittava. 1 Seuraavassa esitän ne hiukan muokkaamanani versiona. Työalajohtajan tehtävänä on huolehtia työalallaan organisaation perustehtävän toteutumisesta sekä vastata työalan tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteuttamiseen tähtäävästä suunnittelusta Työalajohtajan tärkein tehtävä on antaa merkitys alaistensa työlle. Hänen tulee piirtää alaistensa eteen yhä uudelleen mielikuva siitä kokonaisuudesta, johon heidän työpanoksensa liittyy. Yksilösuoritusten arvo riippuu siitä, miten ne tukevat koko seurakunnan perustehtävän toteutumista. Tämä linkittäminen on erityisesti esimiehen vastuulla. Työalajohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työalalla käydään tavoitteisiin liittyvää keskustelua sekä huolehditaan niiden asettamisesta sekä työalan suunnittelusta ja kehittämisestä. Tämä edellyttää toimintaympäristön ja työmuodon muutosten aktiivista ja ennakoivaa seuraamista. huolehtia toiminnan edellyttämästä päätöksenteosta Työalajohtajan on varmistettava, että tehdään selkeitä päätöksiä ja toteutetaan niitä käytännön toiminnassa. Kyky tehdä päätöksiä on johtajan tärkeimpiä tehtäviä ja taitoja. Erityisesti tämä korostuu kriisijohtamisessa. Tässä yhteydessä on syytä painottaa sitä, että työalajohtajan on vastattava myös oman työalansa kriisivalmiudesta ja johtamisesta. 1 Matti Boisman: Johtajaksi työyhteisöön. Ajan merkit. Käsikirja lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyön teologeille. Kirkon nuorisotyön keskus

6 6 huolehtia työalan edustamisesta sekä organisaation sisäisestä koordinaatiosta ja tiedonkulusta Työalajohtaja edustaa työalaansa eri tahoilla, niin oman organisaation sisällä kuin seurakunnan ulkopuolellakin. Hänen on varmistettava organisaation sisäinen koordinaatio ja työnjako sekä vastattava tiedonkulusta, sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän toimivuudesta. huolehtia työyhteisön ilmapiiristä Työalajohtajan on huolehdittava työyhteisön avoimesta, kannustavasta ja rohkaisevasta ilmapiiristä. Kyse on työn tekemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen keskeisesti vaikuttavasta tekijästä. Esimiehen tehtävä on kannustaa työntekijöitä kehittävään työotteeseen. Työyhteisön on työn tekemistä varten. Kun työn tekemisen tavoitteet, rakenteet ja käytännöt ovat kunnossa, seuraa siitä useimmiten hyvä ilmapiiri työyhteisöön. huolehtia alaisten kehitysmahdollisuuksista ja hyvinvoinnista Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa alaisten onnistuminen työssään. Työalajohtajan on varmistettava alaisille mahdollisuus riittävään jatko- ja täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen ja itsensä kehittämiseen. Alaisten hyvinvoinnista huolehtiminen estää ennakolta monien ongelmien syntymisen ja motivoi hyvään suoritukseen. Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa työn ja työntekijöiden työkyvyn kehittämistä. Tässä kehittämiskeskustelut ovat hyvä työväline ja osa johtamista. huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja tukemisesta Työalajohtajan tulee olla aidosti kiinnostunut alaistensa työstä. Hänellä tulisi olla aikaa ja olla kiireetön ja läsnä työtovereilleen. Monesti työalajohtajan vaikeutena on jakaa voimavaransa oikein johtamistehtävän ja työmuodon substanssiasioiden välillä. Usein johtajan tehtävä on ongelmien selvittämistä. Hyvä johtaja on ongelmakohdissa kuin teatterin kuiskaaja, joka tulee paikalle tarvittaessa ja poistuu välittömästi, kun varsinaisen roolin esittäjä on saanut kiinni omista vuorosanoistaan. Johtajan on seurattava työntekijän kuormittumista ja ajankäyttöä sekä tarvittaessa puututtava siihen. huolehtia arkisten rutiinien sujumisesta Työalalla tulee varmasti ongelmia, elleivät rutiinitehtävät, kuten kokoukset, pöytäkirjat, toimintakertomukset ja talousarviot, tiedotteet jne tule hoidetuiksi ajallaan. Johtajan tehtävänä on valvoa, että asia tulevat hoidetuiksi. Ajankäytön vartiointi on osa johtajuutta. huolehtia työn seurannasta ja arvioinnista sekä antaa palautetta Työalajohtajan tehtävä on seurata työn onnistumista ja arvioida jatkuvasti työalan kehittymistä. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus antaa palautetta alaisensa työstä. Tai toisinpäin: jokaisella työntekijällä on oikeus esimiehen antamaan palautteeseen. Kannustavaa, myönteistä palautetta ei kukaan saa liikaa. Arvostava suhde esimiehen ja alaisen välillä mahdollistaa myös kriittisen palautteen antamisen.

7 7 Työalajohtajan haasteet seurakuntarakenteiden muutoksissa Seurakuntarakenteen muutos on ollut tällä vuosikymmenellä suurempaa kuin koskaan. Seurakuntien lukumäärä on laskenut 72:llä (vuonna 2001 seurakuntia 586, vuonna 2008 seurakuntia 515). Kuntaliitosten myötä kehitys tulee jatkumaan (vuonna 2007 tehtiin ennätysmäärä päätöksiä kuntien yhdistymisestä, vuonna 2009 toteutuu ainakin 29 liitosta, joissa kuntien määrä vähenee yhteensä 61:llä, enemmän kuin koskaan yhdellä kertaa). Nyt on kirkon kaikilla tasoilla pohdittava sitä, millaisella seurakuntarakenteella voimme toimia tulevaisuudessa. Millaiset seurakuntarakenteet palvelevat parhaiten kirkon tehtävää? Nämä kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia, kun kirkkomme seurakuntien hallinnon ja toiminnan rakenteet ovat laajamittaisen, historiansa nopeimman muutoksen kourissa. Osittain sen taustalla on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kuitenkin seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on myös omia tarpeita rakennemuutoksiin. Taustalla ovat muun muassa suuret toimintaympäristön muutokset, kuten laajamittainen muuttoliike, elämäntavan muutokset, kirkon jäsenyyden ja jäsenidentiteetin kysymykset, talouden heikkeneminen, henkilöstö- ja johtamisresurssit jne. En tarkastele tässä tämän enempää näitä kysymyksiä, sillä Kirkkohallituksessa on työskennellyt piispa Voitto Huotarin johdolla seurakuntarakennetyöryhmä. Se on jättänyt tammikuussa 2007 väliraporttinsa Läsnäolon yhteisö 2 ja joulukuussa 2007 lopullisen raporttinsa Muuttuvien yhteisöjen kirkko esityksineen 3. Työryhmä ehdottaa, että kirkkohallitus käynnistää toimenpiteet väliportaan esimiesten asemaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi siten, että se luo edellytykset suurissa seurakunnissa tehokkaalle ja tarkoituksenmukaiselle johtamiselle (s 38). Millä tavoin seurakuntien rakennemuutos vaikuttaa työalojen johtamiseen? Tähän kysymykseen avaan hyvin lyhyesti iskusananomaisesti kolme näkökulmaa. Kyky katsoa riittävän kauas Rakennemuutoksessa on erityisesti johtajan kyettävä nousemaan päiväkohtaisten kysymysten yläpuolelle ja katsottava riittävän kauas. On tarpeen laatia tilanneanalyysi siitä, missä nyt meidän seurakunnassamme mennään. Mikä on lapsi- ja nuorisotyön tilanne, sen vahvuudet ja heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet? Millä tavoin toimintaympäristömme on muuttunut? Millaisia muutoksia on tapahtumassa kunnassa ja muissa yhteistyökumppaneissa ja miten ne heijastuvat lapsi- ja nuorisotyöhön? Tilanneanalyysia varten löytyy runsaasti tietoja seurakunnan omista tilastoista ja kertomuksista, kunnan suunnitelmista sekä hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon dokumenteista. Näitä tulisi käyttää ja hyödyntää enemmän kuin nykyisin tapahtuu. Esimerkiksi edellä mainitsemani seurakuntarakennetyöryhmän raporteissa pohditaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista kirkon työaloihin. Samoin joulukuussa 2007 mietintönsä jättänyt piispa Simo Peuran johtama kirkon strategiaa vuoteen 2015 valmistelleen työryhmän esitys 4 on oikeastaan pakollista luettavaa jokaiselle työalajohtajalle! Se tarjoaa 2 Läsnäolon yhteisö. Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän väliraportti. Tammikuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:1. 3 Muuttuvien yhteisöjen kirkko. Kirkkohallituksen asettaman seurakuntarakennetyöryhmän mietintö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:9. 4 Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaa vuoteen 2015 laatineen työryhmän mietintö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto. Sarja C 2007:10.

8 8 hyvää tausta-aineistoa tilanneanalyysille, jota voi soveltaa oman seurakunnan ja paikkakunnan elämään. Tilanneanalyysin jälkeen on arvioitava tulevaisuuden suuntaa. Seurakuntatyön luova arviointi ja pitkän aikavälin visiointi on erittäin ajankohtaista. Tämä Läsnäolon yhteisö raportin (s 15) näkemys on tärkeä. Nyt tarvitaan lapsi- ja nuorisotyössä visiointia riittävän kauas. Tavoitteenamme tulee olla yhteisö, joka koko ajan luo tulevaisuuttaan eikä puolusta menneisyyttään. Tämä johtaa kysymykseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien toiminnallisesta identiteetistä. Rakennemuutos haastaa pohtimaan erityisesti johtajia näistä kysymyksiä. Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö mietintö sisältää kuusi strategista tienviittaa: Hengellinen elämä vahvistuu - Huolehdimme siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämä on monipuolista ja luontevaa ja sisältää inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. - Tuemme vanhempien kristillistä kasvatusta, kotien hengellistä elämää ja perheitä arkielämän vaikeuksissa ja ristiriidoissa. - Kirkollisissa toimituksissa tarjoamme ihmisille mahdollisuuden pysähtyä arvioimaan elämänsä perustaa. - Tarjoamme tilan hengelliselle etsinnälle ja olemme valmiit keskusteluun uskosta. Huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta - Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia lähimmäisenrakkauden puolesta ja kantaa vastuuta. - Toimimme heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana. - Osallistumme toimintaan luomakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan hyväksi. - Käytämme seurakuntien talousarviovaroista 4 % kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. - Olemme aktiivisessa kanssakäymisessä kehitysmaiden kirkkojen kanssa. Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä - Tavoitamme jokaisen jäsenen laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. - Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. - Käännämme kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun kaikissa ikäluokissa. - Pyrimme siihen, että kirkkoon liittyvien ja siitä eroavien määrä on tasapainossa. - Muutamme ajattelutapaamme ja luomme vapaaehtoisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Viemme viestiä - Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme ja tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä. - Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun. - Lisäämme panostusta uuden median käyttöön.

9 9 - Kehitämme sisäistä viestintäämme. - Koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa. Rakenteet ja talous palvelemaan toimintaa - Kehitämme henkilöstörakenteen sellaiseksi, että strategian tavoitteet saavutetaan. - Pidämme hallinnon tehokkaana, riittävän kevyenä ja toimintaa tukevana. - Säilytämme toiminnalliset yksiköt inhimillisen kokoisina. - Investoimme lisää strategian mukaisiin kehittämisalueisiin. Kirkon uudistuminen jatkuu - Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena. - Selvitämme rakenneuudistusten toiminnalliset vaikutukset ja kehitämme keinoja tukea yhdistyneiden seurakuntien toimintaa. - Pidämme huolta, että talousarvioissamme jää liikkumavaraa kehittämiskohteisiin. - Rakennamme yhdessä osallisuuden kirkkoa ja teemme paikalliset strategiat huolella ja laajan yhteistyön avulla. - Huolehdimme siitä, että strategiasta muodostuu jatkuva prosessi. Nyt seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä sekä työaloilla tulisi arvioida, miten nämä sopivat meidän työhömme ja miten niitä toteutamme. Kyse on strategisesta johtamisesta, merkitseehän strategia käytännössä viitoitettua tietä nykytilanteesta kohti toivottua tilaa. Kyky priorisointiin Kirkollamme on paljon vahvuuksia, joista saamme olla kiitollisia. Ne saattavat kuitenkin kääntyä heikkouksiksemme, koska ne tuudittavat helposti tilanteen helppouteen ja itsestäänselvyyteen. Tällainen heikkoudeksi kääntyvä vahvuus liittyy nykyiseen seurakuntarakenteeseemme ja työotteeseemme. Seurakuntiemme toiminta ja talous on rakennettu säilyttämistä varten. Rakennemuutokset muuttavat toimintaympäristöä ja edellyttävät uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Muutos tuo myös uusia haasteita lapsi- ja nuorisotyölle. Seurakuntaelämän kokonaisuudessa kasvatuksen työalat ovat dynaamisia, ainakin niiden tulisi sitä olla. Kirkon lapsi- ja nuorisotyöllä on pitkät perinteet ja vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Näistä käsin työaloihin kohdistuu jatkuvasti suuria odotuksia. Työalan johtamisessa se edellyttää kykyä painopisteiden asettamiseen ja priorisointiin. Tehtävä on haastava ja vaikea, varsinkin kun samanaikaisesti monin paikoin resurssit heikkenevät. Seurakunnan perustehtävä ja kirkon kasvatustyön tarkoitus käyvät mittatikuiksi priorisoinnin vaikeassa tehtävässä. Olennaisin on siten: Kirkasta ydintehtävää. Odotusten, haasteiden ja ongelmien keskelle ei kannata jäädä lillumaan, vaan täytyy pitää keskeisenä kriteerinä yhteisön ydintehtävää. Seurakuntarakenteen keskellä tämä on tarpeen muistaa! Yhtä hyvin tämä neuvo auttaa ratkomaan monien haasteiden ja tärkeiden tehtävien keskellä kaikkein olennaisimman. Resurssien riittävyyttä arvioitaessa tämä ohje kelpaa mittapuuksi ja kriteeriksi. Monitouhuisuuden vastapainona tämä muistuttaa olennaisimmasta. Kirkasta ydintehtävää.

10 10 Kyky verkostoitumiseen ja yhteistyöhön Rakennemuutoksessa painottuu kirkon ja seurakunnan perustoiminta ja kansankirkollinen ajatus elää ja toimia ihmisten keskellä. Kirkollinen elämä on menemistä sinne, missä ihmiset jo ovat. Kansankirkko on verkostoitumista, on piispa Voitto Huotari todennut. Läsnäolon kirkko strategia-asiakirja 5 puolestaan painottaa: Yhteistoiminnan luominen kirkon ja muiden yhteisöjen, organisaatioiden ja instituutioiden välille on sen vuoksi keskeinen strateginen tavoite. Verkostoituminen vahvistaa kansankirkon rakenteita. Tällainen asennoituminen ei ole mahdollista kuin tiettyyn rajaan asti työntekijöiden toimesta. Siksi kysymys jäsenyydestä, maallikkoudesta ja vapaaehtoistyöstä nousee esiin vahvana tulevaisuuden kirkossa. Maallikkous liittyy uudistuvan kirkon olemukseen ja rakenteisiin. Kasvatustyössä tämä merkitsee yhä vahvemmin sitä, että näemme kodin ja perheen merkityksen seurakuntatyössä aiempaa tärkeämpänä ja tuemme vanhempia kristillisen kasvatuksen antamisessa. Kirkkomme lapsi- ja nuorisotyön strategia 6 korostaa verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä. Verkostoituminen keskeisten yhteistyötahojen kuten päivähoidon sekä koulun ja oppilaitosten kanssa on osa seurakuntien lapsi- ja nuorisotyötä. Verkostoitumisen resurssit on aina syytä arvioida lapsen ja nuoren siitä saaman edun ja seurakunnan tehtävän näkökulmasta. Lapsi- ja nuorisotyön strategiassa korostetaan yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen edellyttää työmuotojen verkostoitumista. Seurakunnan työn näkeminen kokonaisuutena ja kasvatustyön jatkumoluonteen arvostaminen edellyttää yhteisiä linjauksia ja yhteistyötä lapsi- ja nuorisotyön sisällä, mutta myös vuorovaikutusta muitten työalojen kanssa. Seurakuntien rakennemuutoksessa on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista, sekä kirkon (mm. rovastikuntataso) ja seurakunnan sisällä että sen ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Työalan johtamisessa tarvitaan nyt tahtoa, kykyä ja luottamusta rakentaa yhteyksiä, vaalia yhteistyötä ja vahvistaa verkostoitumista, kirkon lähtökohdista ja tehtävästä käsin. 5 Läsnäolon kirkko. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon missio, visio ja strategia Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan painopisteet. Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto. Sarja C 2002:5. 6 Jumala on. Elämä on nyt. Rakkaus liikuttaa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2004:3.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön

Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön 1/6 Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 7.12.2006 A. Yleissäännökset 1 Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS JA JUMALANPALVELUSELÄMÄ

SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS JA JUMALANPALVELUSELÄMÄ 1 Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät Oulussa 16.-18.10.2007 SEURAKUNTARAKENTEEN MUUTOS JA JUMALANPALVELUSELÄMÄ Seurakuntarakenteen murros Kirkkomme seurakuntarakenne on

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta

KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA. Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta LAUKAAN SEURAKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA Aika: 05.03.2015 klo 17.00, tarjoilu 16.30 alkaen Paikka: Vihtavuoren kappelin yläkerta Läsnä: Ari Lehto, puheenjohtaja Anne Rantakaulio, jäsen Hanna

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Vihdin kirkkovaltuuston kokous 2/08 Seurakuntatalossa torstaina 13.3.2008 klo 18.30-19.00

Vihdin kirkkovaltuuston kokous 2/08 Seurakuntatalossa torstaina 13.3.2008 klo 18.30-19.00 Vihdin kirkkovaltuuston kokous 2/08 Seurakuntatalossa torstaina 13.3.2008 klo 18.30-19.00 Puheenjohtajana toimi Timo Roms ja sihteerinä Jarmo Kuosa. 1. Kokouksen avaus 12 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011 Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä JÄSENISTÖN JA ASIAKKAIDEN TARPEET Palvelut PROJEKTIT Jäsenyyden vahvistaminen Hallinto ja talous Viestintä PERUSTEHTÄVÄ Julistus Kasvatus resurssit Diakonia

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Aika Keskiviikko 23.9.2009 klo 18.00. Läsnä Tanska Juha puheenjohtaja Lemmetyinen Jukka Raanti Seppo (varapj.)

PÖYTÄKIRJA. Aika Keskiviikko 23.9.2009 klo 18.00. Läsnä Tanska Juha puheenjohtaja Lemmetyinen Jukka Raanti Seppo (varapj.) KYMIN SEURAKUNTA 1(12) 5/2009 PÖYTÄKIRJA Aika Keskiviikko 23.9.2009 klo 18.00 Paikka Helilän seurakuntatalo, sali Läsnä Tanska Juha puheenjohtaja Lemmetyinen Jukka jäsen Raanti Seppo (varapj.) Wahlström

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE

SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE SISÄISEN VALVONNAN MALLIOHJE 1. Yleistä Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa kohtuullisella varmuudella, että seurakunnan taloudellinen toiminta ja hallinto on hoidettu asiallisesti, laadukkaasti

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

MIHIN KIRKKO ON MENOSSA JA MIKSI?

MIHIN KIRKKO ON MENOSSA JA MIKSI? 1 Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Suomen teologinen instituutti 27.9.2007 MIHIN KIRKKO ON MENOSSA JA MIKSI? Johdanto Mihin kirkko on menossa ja miksi? Tämä aihe on laaja ja tarjoaa mahdollisuuden tarkastella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat:

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat: USKOON JA VASTUUSEEN LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015 A. JOHDANTO Missio Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän yhteiset työmuodot kutsuvat ihmisiä

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 36 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 Paikka: Kuusiston kanttorila, Linnanrauniontie 157 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja Andersson, Jari

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Oulun hiippakunnan evankelioimis- ja tavoittavan työn neuvottelupäivä 24.1.2008

Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Oulun hiippakunnan evankelioimis- ja tavoittavan työn neuvottelupäivä 24.1.2008 1 Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Oulun hiippakunnan evankelioimis- ja tavoittavan työn neuvottelupäivä 24.1.2008 HAASTEENA KOHTAAMINEN Kirkon tehtävä nykyajassa Mitä kirkollemme kuuluu? Pohdittaessa kirkon

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen

Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Asiantuntija johtajana vai johtava asiantuntija? - roolin määrittely ja palkitseminen Henry Uudista ja uudistu messut 28.9.2011 Saara Tarumo, toimitusjohtaja 1 Taustaksi ALEXANDER PAY MANAGEMENT Palkitsemisen

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO ESITYSLISTA 7/2013

SEURAKUNTANEUVOSTO ESITYSLISTA 7/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO ESITYSLISTA 7/2013 Aika 9.9.2014 klo 18.30- Paikka Malmin kirkko Läsnä 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Esityslistan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO 5.5.2015

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO 5.5.2015 KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 NEUVOSTO 5.5.2015 NEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai 5.5.2015 klo 17.00 18.50 Paikka Läsnä Kauniaisten kirkko, yläsali Ala-Reinikka Tapani Helistekangas Laura Huoponen

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? 30.9.2014 Pääjohtaja Erkki Moisander Kuinka johtaminen tukee työntekoamme? Nykytila: 1. Valveillaoloajastamme lähes puolet töissä 2. Kesälomat pidetty talvilomaa

Lisätiedot