Omaolo. Visio ja palveluiden kuvaus. Versio Julkinen

Transkriptio

1 Omaolo Visio ja palveluiden kuvaus Versio

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Käsitteet Visio Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -palvelukokonaisuuden kuvaus Hyvinvointitarkastus ja -valmennus Hyvinvointitarkastus ja -valmennus kansalaisen näkökulmasta Hyvinvointitarkastus ja -valmennus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottori Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori kansalaisen näkökulmasta Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Oire- ja palveluarviot Älykkäät oire- ja palveluarviot kansalaisen näkökulmasta Älykkäät oire- ja palveluarviot sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Oma suunnitelma Oma suunnitelma kansalaisen näkökulmasta Oma suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Omatietovaranto Omatietovaranto kansalaisen näkökulmasta Terveystaltio sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta

3 1. Johdanto Omaolo-palvelun kehittäminen aloitettiin Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA)-projektissa ( ). Projektivaiheen päätyttyä vastuu palvelun jatkokehittämisestä ja kansallisesta levittämisestä on siirretty SoteDigi Oy:lle. Tässä dokumentissa kuvataan palvelujen toiminnallinen tahtotila, josta osa on toteutettu projektivaiheen aikana ODA-projektissa ja osa tullaan toteuttamaan jatkokehitysvaiheessa. Tässä dokumentissa ei erotella jo toteutettua, ja vielä toteutusvaiheessa olevia osia, vaan jo toteutetut osat kuvataan Omaolo-palvelukuvausdokumenteissa. Juha Sipilän hallitusohjelmassa asiakaslähtöiset palvelut nimettiin hyvinvointi- ja terveysteemassa kärkihankkeeksi. Ohjelmassa linjataan, että Tehostetaan sähköisten palvelujen hyödyntämistä myös omahoidossa ja neuvonnassa (Hallitusohjelma s. 18). Sote -tieto hyötykäyttöön 2020 strategiassa (s. 6) todetaan, että Viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja tuotannossa. Pieni vähemmistö kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurelle enemmistölle tämä näyttäytyy palvelun huonona saatavuutena ja pitkinä jonoina. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetetut uudistustavoitteet saavutetaan vain lisäämällä kansalaisten vastuunottoa terveydestään sekä palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja toimintatapoja kehittämällä. Teknologia luo erilaisia mahdollisuuksia sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapojen muuttamiseen. Itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Näin siirretään ammattilaisten resursseja tehokkaampaan käyttöön ja mahdollistetaan työtehtävien uudelleen organisointi. Ajantasaisemman tiedon kautta voidaan parantaa palvelun vaikuttavuutta ja erilaisia palvelukanavia rakentamalla nopeuttaa ja helpottaa kanssakäymistä kansalaisten ja ammattilaisten välillä. Teknologia on kuitenkin muutoksen mahdollistaja, joka parhaimmillaan tukee toiminnallisten muutoksen syntymistä. Sote -tieto hyötykäyttöön -strategia (s. 5) tuo esille myös uusien sähköisten palveluiden kehittämisessä huomioitavat periaatteet: palvelut tulee kehittää ja hankkia yhteistyössä hyödyntäen kansallista palveluarkkitehtuuria ja modulaarisuuden periaatetta. Omat digiajan hyvinvointipalvelut -projektissa (ODA) toteutettiin näitä periaatteita. Sen sijaan, että jokainen alue miettii ja ratkaisee erikseen samoja ongelmia, sekä määrittelee ja hankkii niiden ratkaisemiseksi yksin järjestelmiä, päätettiin määritellä ja hankkia yhdessä. Omaolo -palvelukokonaisuuden avulla kansalainen voi tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen, itsehoitosuunnitelman ja saada personoitua hyvinvointivalmennusta, tehdä sähköisen oire- ja/tai palveluarvion, tallentaa ja hallita omia terveystietojaan sekä osallistua henkilökohtaisen suunnitelman kautta aktiivisemmin omien tavoitteidensa asettamiseen ja seurantaan. Viime vuosien tutkimusnäytön perusteella omahoidon on todettu olevan vaikuttavaa sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä että hoitamisessa (Routasalo & Pitkälä 2009). Nämä palvelut on valittu kokonaisuuteen, koska niissä nähdään suuri potentiaali vaikuttavuuden näkökulmasta eikä niitä kehitetä muissa kansallisissa projekteissa. Hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen vaikuttavuus perustuu ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamiseen sekä kansalaisen oman vastuunoton lisäämiseen. Hyvinvointitarkastuksen, kuten myös älykkään oirearvion ja palveluarvion kautta, kansalainen saa käyttöönsä lääketieteellisen tietämyksen ja sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt sekä lainsäädännön määrittämien kriteerien mukaisen toimintasuosituksen ja ohjauksen ilman kontaktia ammattilaiseen. Oire- palveluarviot tuovat uuden palvelukanavan, mutta tehostavat ja tasalaatuistavat myös merkittävästi hoidon- ja palvelutarpeen arviointia sekä palveluohjausta. Asiakkaan näkökulmasta ne nopeuttavat prosesseja ja tarjoavat mahdollisuuden asioida sähköistä kanavaa pitkin ajasta ja paikasta riippumatta. Hoitoon- ja palveluun hakeutumisen kynnys arkaluontoisissa 3

4 asioissa madaltuu. Oma suunnitelman kautta tehostetaan pitkäaikaissairauksien ja paljon palveluita käyttävien hoitoa lisäämällä asiakkaan omaa vastuuta, vähentämällä päällekkäistä työtä ja kehittämällä hoidon seurantaa. Omaolo-palvelukokonaisuus koostuu kansalaisen päätöksentekoa tukevista digitaalisista arvopalveluista, teknologia- ja julkaisualustasta ja sen varaan rakennetuista yhteisistä omahoito- ja itsepalveluista sekä yhteydestä kansalaisten itse tuottamien tietojen hallinnan ja hyödyntämisen mahdollistavaan Omatietovarantoon. Digitaalisilla arvopalveluilla tarkoitetaan sähköisiä palveluja, joissa palveluun yhdistetään lääketieteellinen tietämys ja johtopäätökset sekä sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt ja tuodaan laissa määritellyt kriteerit soveltamisohjeineen asiakas ja palveluohjauksen tueksi. Näiden kautta kansalaiselle rakentuu palveluketju, joka perustuu hänen taustatietojensa ja lääketieteellisen tietämyksen, hoito- ja palvelusuositusten yhdistämiseen sekä palveluohjauksen ketjuun, jossa kansalaisella itsellään on merkittävä rooli. Kokonaisuuteen liittyvät palvelut ovat kansalaisen ja ammattilaisen kannalta keskenään integroitu kokonaisuus, joka ohjaa kansalaista oikein mitoitetun hoidon tai palvelun pariin. Digitaaliset palvelut eivät koskaan yksinään ratkaise ongelmia tai tuo vaikuttavuutta. Yhdistettynä hyvin johdettuun, määrätietoiseen toiminnan muutokseen ja prosessien sekä toimintakulttuurin muutokseen yhdistettynä ne kuitenkin mahdollistavat tehokkaasti uudet toimintamallit. Siksi palvelujen käyttöönotto kannattaa aina tehdä toiminnallinen muutos edellä. Omaolo-palvelukokonaisuuden kansallinen levittäminen käynnistyy SoteDigi Oy:n kautta vuoden 2019 alkupuolella. Palvelu rakentuu avoimen lähdekoodin ja avointen rajapintojen varaan ja yhteiseen Sote-kokonaisarkkitehtuuriin. Ratkaisu integroituu valtakunnallisiin palveluihin, tärkeimpinä Kanta ja Omakanta sekä palveluväylä. Lisäksi paikallisia integraatioita potilastietojärjestelmiin toteutetaan mm. ajanvarausten toteuttamiseksi. 4

5 Seuraavassa avataan tarkemmin ODA-projektinn suhdetta keskeisimpiin valtakunnallisiin projekteihin: Omatietovaranto: Omaolo integroituu Omatietovarantoon ja käyttää sitä hyvinvointitietojen tietovarantona. Omatietovarannon kautta tiedot voidaan luovuttaa myös ammattilaisen käyttöön asiakkaan niin luvittaessa. Omatietovarannon kautta Omaolo-palvelussa syntyvä tieto on myös muiden palvelujen ja sovellusten käytettävissä, jos asiakas näin luvittaa. Kanta: Kansalaiset pystyvät katselemaan Kanta-palveluihin sisältyvän Omakanta-palvelun kautta omia potilaskertomustietojaan, mutta asiakas ei nykyisellään pysty hakemaan tietoja Kanta-palveluista Omaolo-palvelun käyttöön. Tulevaisuudessa Omaolo-palvelu hyödyntää Kanta-palvelua tietovarantona, hakien sieltä asiakkaan taustatiedot. Tätä kautta Omaolo-palvelun antamat toimintasuositukset ovat luettavampia ja henkilökohtaisempia. Omaolo-palvelu myös kirjoittaa tieto Kanta-palveluun, jolloin se on ammattilaisen saatavilla ilman suoria potilastietojärjestelmäintegraatioita. Palveluväylä: Palveluväylän kautta on mahdollista luovuttaa Omaolo-palvelussa syntynyttä tietoa sote-palvelujen ja -organisaatioiden ulkopuolelle, esim. sivistystoimeen. Omaolo-palvelussa on valmius Palveluväylä-integraatioon. Suomi.fi viestit: Suomi.fi -viestien kautta voidaan lähettää asiakkaalle tietoa esim. päätöksistä. Jos suomi.fi viesteistä voidaan lähettää muistutteita kansalaiselle, voidaan myös Omaolo-palvelun muistutteet lähettää sitä kautta. Sote-sade -hankkeen puitteissa Omaololla on tärkeät liittymäpinnat ajanvaraus- ja palvelunhallinta ratkaisuun (AVPH) ja omahoitopolkuihin (2015). Omahoitopolkujen sisällöt on yhdistetty Omaolo-sisältöihin. AVPH -ratkaisu integroidaan Omaolo-palveluun. Tietosuoja ja tietoturva-asiat ovat Omaolo-palvelussa erittäin keskeisessä asemassa. Kaikki ratkaisut tehdään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. Osa visiossa kuvatuista toiminnallisuuksista vaatii lainsäädännön muutoksia, joita on odotettu jo projektivaiheen aikana. Erityisesti asiakastietolain uudistus on keskeinen. Lainsäädännön muutos- ja tarkennustarpeet liittyvät kansalaisen omien tietojen käyttämiseen ja hallintaan ja luovuttamiseen sekä ensisijaisessa että toisiokäytössä, hoito- ja asiakas suhteen syntymiseen sähköisissä palveluprosesseissa, hoidonja palvelun tarpeen arviointiin sähköisissä palveluprosesseissa, tietojen säilyttämiseen sekä big datan hyödyntämismahdollisuuksiin. 2. Käsitteet Seuraavassa listataan ja määritellään palvelukokonaisuuden ja tämän dokumentin kannalta keskeiset käsitteet. Ajanvaraus- ja palvelunhallintaratkaisu on järjestelmä, jonka oletetaan ottavan vastaan luokitellun tiedon palveluntarpeesta ja tarjoavan asiakkaalle tarpeeseen perustuvaa palveluohjausta kansalliseen palveluhakemistoon perustuen sekä sähköistä ajanvarausta, jos palveluyksiköllä on käytössä kansallinen ajanvaraus- ja palvelunhallintaratkaisu tai muuta sähköistä asiointipalvelua. Ammattilainen on terveydenhuollossa toimiva henkilö, joka on laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö ja joka oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1200/2007.) Sosiaalipalveluiden osalta samanlaista virallista määritelmää ei ole vielä tällä hetkellä olemassa, mutta sosiaalipalveluiden osalta tarkoitetaan sosiaalityön ammattilaisia. 5

6 Asiakas on palvelun käyttäjä, jolla on asiointisuhde sosiaali- tai terveydenhuollon organisaatioon. Asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.) Terveydenhuollossa asiakkaasta käytetään termiä potilas. Potilas-termin käyttö ei edellytä käyntiä sairauden perusteella. (HILMO Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittely ja ohjeistus 2013.) Terveydenhuollossa etenkin erilaisten avopalvelujen käyttäjistä käytetään kuitenkin yleisesti potilaan sijasta käsitettä asiakas. Hoitosuhde halutaan nähdä kumppanuutena asiakkaan ja hoitavan henkilön välillä, tällä tavoitellaan perinteisen potilaan roolin muuttamista tasavertaisemmaksi ja osallistuvammaksi. Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä Asiakas, kun viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen palvelun käyttäjään, jolla on asiointisuhde sosiaalitai terveydenhuollon organisaatioon. Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. EHR on sähköinen potilaskertomus, Electronic Health Record. KS. potilastietojärjestelmä. Elintapa on tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta yhdessä. Elämäntapa on yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia esimerkiksi ihmissuhteiden, liikkumisen, ruokailu- ja kulutustottumusten suhteen. Esitiedot ovat asiakkaan kirjaamia ja siihen eri järjestelmistä haettuja (esim. EHR ja PHR), kansalaisen vahvistamia tietoja, joita hän on antanut luvan ammattilaisen käyttää. Hoidontarpeen arviointi on yleiskäsite, jota käytetään siitä vuorovaikutustapahtumasta, jossa hoitotyöntekijä arvioi potilaan tarvitsemaa hoitoa ja hoidon kiireellisyyttä (puhelin)haastattelun perusteella. Kyse ei ole lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvasta taudinmäärityksestä ja hoitotarpeen arvioinnista. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:27.) Hoitosuhde on asiakkaan ja hoitavan henkilön välinen toiminnallinen suhde, joka tähtää asiakkaan sairauden hoitamiseen tai terveydentilan parantamiseen. Yleisesti ja erityisesti Omahoidon ja digitaalisten arvopalvelut -määrittelyprojektin kohdalla hoitosuhde halutaan nähdä kumppanuutena asiakkaan ja hoitavan henkilön välillä, jolla tavoitellaan perinteisen potilaan roolin muuttamista tasavertaisemmaksi ja osallistuvammaksi ammattilaisten työn suhteen. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, elinympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden ja toimintakyvyn ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja turvallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia arvostuksia ja kokemuksia Palveluarvio on tapahtumasarja, jossa yksilön sähköisesti antamat tiedot hänen tilanteestaan, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä sekä palvelutarpeestaan arvioidaan automaattisesti hyödyntäen yhteisesti sovittuja parhaita käytäntöjä sekä laissa määriteltyjä palveluiden saamisen edellytyksiä, kriteereitä. Arvion lopputuloksena yksilö saa itsepalveluohjeita ja / tai palveluohjausta. Oma suunnitelma on kirjallinen nimettyä henkilöä varten suunniteltu terveyden-, hoidon ja palvelun suunnitelma. Hyvinvointitarkastus on palvelu, jossa yksilö täyttää itsenäisesti sähköisen palvelun ohjaamana kyselyn hyvinvointinsa tilasta. Palvelu kartoittaa vastaajan terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tilannetta. Yksilö saa kyselyn pohjalta tietokoneohjelman laatiman palautteen elinja elämäntapojensa vaikutuksesta hyvinvointiinsa sekä esimerkiksi tarkempaa riskiarviota, palveluarviota, ehdotuksia elin ja elämäntapamuutoksista, erilaisia arjenhallinnan työkaluja tai 6

7 toimintaohjeita ja suosituksia. Analyysissä ja ohjauksessa hyödynnetään lääketieteellisen/ hyvinvointitietämyksen moottoria. Hyvinvointitietämyksen moottori on sähköinen tietovaranto, joka perustuu sosiaalihuollossa Suomessa yhteisesti sovittuihin hyviin käytäntöihin tai Suomen laissa määriteltyihin kriteereihin palvelun saamisesta sekä niiden sovellusohjeisiin. Hyvinvointivalmennus on toimintatapa, jossa yhdistetään hoito-, lääke- ja sosiaalitieteen rinnalle käyttäytymistieteellisiä keinoja yksilön motivoimiseksi itse- ja omahoitoon. Hyvinvointivalmennus voi perustua hyvinvointitarkastuksen tuloksiin mutta sitä voi käyttää myös itsenäisenä työkaluna. Hyvinvointivalmennus käsittää myös hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tarkoitetut arjenhallinnan työkaluja. Käyttäjälle tarjotaan vaihtoehtoja eri teemoista hyvinvoinnin alueella. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä hyvinvoinnin ongelmia tukemalla yksilön elin-tai elämänmuutoksia niiltä osin, joilla hänellä on kohonnut riski; tai tukea pitkäaikaissairauksia sairastavien tai pitkäaikaisista hyvinvoinnin ongelmista kärsivien omaehtoista hoitoa. Integraatiolla tarkoitetaan kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Itsearviointityökalu on testin muodossa oleva, käyttäjänsä omasta toiminnastaan tai olosuhteistaan tekemä arvio, jonka ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan omatoiminen tilannearvio. Annetun tiedon perusteella käyttäjälle kyetään tarjoamaan hänen tilanteeseensa sopivaa relevanttia tietosisältöä ja jatkotoimenpiteitä. Lopputulos ei siis ole käyttäjän yksityiskohtainen diagnoosi, vaan polkumaisen tiedon tarjoamisen mahdollistaja ja tarvittaessa alueelliseen asiointiprosessiin ohjaaja. (Solita 2014: Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen Itsearviointimenetelmät Omahoitopolut.) Itsehoito on ilman ammattihenkilön apua potilaan tilanteeseensa itse suunnittelemaa hoitoa. (Routasalo Pitkälä v.2009) Kansalainen on palvelun käyttäjä, jolla ei ole asiointisuhdetta sote -organisaatioon arvioitavien oireiden, hyvinvoinnin tai toimintakyvyn ominaisuuksiin liittyen. Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä Kansalainen kun palvelua käytetään itsehoitona ja itsepalveluna. Kansallinen sosiaalitoimen asiakirja-arkisto (Kansa) on sosiaalihuollon tarpeisiin kohdennettu, Kanta-palveluja vastaava, valtakunnallinen tietojärjestelmäpalvelu. Keskeisenä tietovarantona toimii Kanta-arkistoa vastaava sosiaalihuollon asiakastietovaranto (Kansa). Kansa-palvelu on rakenteilla ja alustavien suunnitelmien mukaisesti valmistuu vuonna Kansa-palvelua varten ollaan uudistamassa Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä /159. Kansallinen terveysarkisto (Kanta) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille sähköinen potilastiedon arkisto (kansallinen potilasarkisto, earkisto), kansalaisille tarkoitettu sähköinen palvelu eli omien tietojen katselu ja ammattilaisille tarkoitettu sähköinen palvelu eli potilaan tiedonhallintapalvelu. Lääketieteellisen tietämyksen moottori (Tietämyskanta) on sähköinen, näyttöön perustuvan lääketieteellisen tiedon tietovaranto, joka tekee päätelmiä määriteltyjen, strukturoitujen oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Päätelmien taustalla oleva lääketieteellinen tieto pohjautuu kriittisesti arvioituun tieteelliseen näyttöön. Oirearvio: Tapahtumasarja, jossa yksilön tietokoneella/mobiililaitteella antamat tiedot hänen kokemistaan oireistaan ja mahdollisesti esiintyvistä sairauksista yhdistetään ajantasaisimpaan käytettävissä olevaan lääketieteelliseen tietoon. Annettujen tietojen perusteella tietokoneohjelma tekee oirearvion terveydenhuollon osalta. Sähköisen oirearvion lopputuloksena yksilö saa itsehoito-ohjeita ja/tai palveluohjausta. 7

8 Omahoito: Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoito eroaa itsehoidosta siinä, että itsehoidossa potilas hakee ja toteuttaa omaa hoitoaan ilman ammattihenkilön apua. (Routasalo Pitkälä 2009.) Omahoitopolut on vuoden 2015 aikana valmistunut THL:n palvelusivusto, joka tarjoaa kansalaiselle luotettavan sosiaali- ja terveysalan tiedon yhdistettynä itsearviointityökaluihin. Omahoitopolkujen keskeisenä tavoitteena on, että niiden avulla kansalaiset ottavat nykyistä paremmin vastuuta omasta terveydestään ja aktivoituvat ennalta ehkäisevään toimintaan. Omahoitopolut kohdennetaan ensisijaisesti kansalaisille, joiden ongelmien ennaltaehkäisystä saavutetaan suurimmat vaikutukset ja hyödyt. Itsearviointityökalun pohjalta omahoitopolun käyttäjälle tarjotaan räätälöityjä tietoja ja työkaluja oman terveystilanteen kohentamiseen, sekä tarvittaessa ohjausta alueellisiin palveluihin. Omahoitopoluilla tavoitellaan selkeää ohjausvaikutusta, ja käyttäjää esimerkiksi aktivoidaan omassa asiassaan eteenpäin tai hänet voidaan ohjata alueellisiin asiointiprosesseihin. (Solita 2014: Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät Omahoitopolut.) Omakanta on KELAN ylläpitämä kansalaispalvelu, jossa kansalainen voi nähdä omia tietoja Kanta-arkistosta ja Reseptikeskuksesta. Kansalainen voi myös hallita suostumuksia ja kieltoja Omakannassa. Omatietovaranto on vuoden 2017 aikana käyttöönotettava Omakannan laajennus, johon kansalainen voi tallentaa omia hyvinvointitietojaan ja antaa niitä edelleen ammattilaisten käyttöön suostumuksiin perustuen. Omatietovaranto käyttää HL7 FHIR -rajapintoja ja tietorakenteita. Palvelutarpeen arviossa selvitetään henkilön tilapäisen, toistuvan tai pitkäaikaisen palvelun/tuen tarve. Palvelutarpeen arvio sisältää: 1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; 3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä; 4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion omatyöntekijän tarpeesta. Palveluohjaus on toimintatapa, jossa luodaan kokonaisnäkemys ja ohjataan asiakasta niihin palveluihin, jotka saattavat edesauttaa asiakkaan omaa hyvinvointia. Palveluohjauksessa asiakas on keskiössä ja palvelut rakentuvat asiakkaan arkea vahvistaviksi hänen tarpeiden perusteella. PHR on käyttäjän henkilökohtaisten terveystietojen tallennuspaikka (terveyskansio, -taltio, - tasku). Tässä hankinnassa PHR on aina Kanta-palveluihin kuuluva Omakannan omatietovaranto. Potilas on terveyden- tai sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena olevaa henkilö. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Terveydenhuollossa asiakkaasta käytetään termiä potilas. Potilas-termin käyttö ei edellytä käyntiä sairauden perusteella. (HILMO Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus. Määrittely ja ohjeistus 2013.) Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä Asiakas kun viitataan terveydenhuollon sähköisen palvelun käyttäjään. Potilastietojärjestelmä on potilastietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Tässä dokumentissa käsite sisältää myös sosiaalihuollon sähköiset asiakastietojärjestelmät, jotka sisältävät asiakkaan hoitoon osallistuneiden ammattilaisten kirjaaman dokumentaation asiakkaan tilanteesta, palvelutapahtumista ja suunnitelmista sosiaalihuollon osalta. Prosessimoottori on konfiguroitava teknologia, joka ohjaa prosesseja / bisneslogiikkaa. Teknologia, jolla toteutetaan palveluiden logiikka. Sähköinen oirearviointi ks. oirearvio. 8

9 Sähköinen potilaskertomus (engl. Electronic Health Record, EHR) on potilaan hoitoon osallistuneiden ammattilaisten kirjaama dokumentaatio terveydentilasta, potilaan saamasta ja suunnitellusta hoidosta, joka sisältää myös muita potilaan hoidossa tarvittavia tietoja. (VAKAVA - projekti 2014). Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä EHR, kun viitataan sähköiseen potilastietojärjestelmään. Sähköinen hyvinvointitarkastus: ks. Hyvinvointitarkastus. Sähköinen hyvinvointivalmennus: ks. Hyvinvointivalmennus. Terveyskansio, ks. terveystaltio. Terveystaltio (engl. Personal Health Record, PHR) on henkilökohtainen tietovarasto, johon yksilö voi tallentaa terveyteensä, hyvinvointiinsa ja sen hoitamiseen/ ylläpitoon liittyviä tietoja, esim. tekemänsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen tulokset. Käyttäjä hallitsee taltiotaan ja voi sen avulla tarjota tallentamiaan terveystietoja soveltuvin osin muiden tiedontarvitsijoiden käyttöön. Erilaiset sähköiset palvelut ja sovellukset voivat hyödyntää, käyttäjän niin halutessa, tietovarastoon tallennettua tietoa ja tallentaa tietoja sinne. (Seppälä Nykänen 2014.) Tässä hankkeessa on yhteisesti sovittu käytettävän nimitystä PHR kun viitataan käyttäjän henkilökohtaisten hyvinvointitietojen tallennuspaikkaan (terveyskansio, -taltio, -tasku.) Terveystaltioon tallennettujen tietojen siirtäminen ja hyödyntäminen edellyttää tietojen tallennusta rakenteisesti kansallisia ja kansainvälisiä koodistoja ja luokituksia käyttäen sekä tietojen analysointia siten, että olennainen tieto saadaan selkeästi. Terveystasku ks. terveystaltio Terveystili (tilimalli, engl. medical savings account tai health savings account) on terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä, jossa henkilö säästää rahaa henkilökohtaiselle tililleen mahdollisia myöhempiä terveysmenojaan varten. Säästäjänä voi olla myös julkinen tai yksityinen organisaatio, kuten työnantaja, joka maksaa osan työntekijän palkasta työntekijän henkilökohtaiselle tilille. Terveystili on rinnastettavissa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, jossa henkilö tallettaa säännöllisin väliajoin tietyn summan rahaa rahastoon tai muihin sijoituskohteisiin ja saa säästönsä käyttöönsä eläkkeelle siirryttyään. Tiedon lähde: THL:n Tiedon lähde koodistoa käytetään tietojen tallennuksessa, kuten rakenteisen kirjaamisen oppaassa on kuvattu. Tiedon lähde tallennetaan sekä PHR- että EHR-tietoihin. Tunnistautuminen tarkoittaa vahvaa tunnistautumista suomi.fi -palvelua käyttäen esimerkiksi verkkopankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. 3. Visio Omaolo- palvelukokonaisuus koostuu sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta ja - valmennuksesta, itsehoitosuunnitelmasta, älykkäästä oirearviosta ja palveluarviosta sekä Oma suunnitelmasta. Kansalaisen käyttämät palvelut hyödyntävät lääketieteellistä ja hyvinvoinnin tietämystä, joka jalostaa ja analysoi kansalaisen antamia nykyisiä ja hänestä aikaisemmin tallennettuja historiatietoja tarjoten hänelle henkilökohtaista palautetta ja huomioita. Palvelukokonaisuus muodostaa kansalaisen näkökulmasta sujuvia, pitkälle automatisoituja itseja omahoidon palveluketjuja, joissa korostuu kansalaisen oma rooli ja vastuu. Kansalainen ohjautuu sujuvasti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin laajennetussa palveluvalikoimassa. Laajennettuun palveluvalikoimaan kuuluu perinteisten puhelin- ja vastaanottopalvelujen lisäksi erilaisia sähköisiä palveluja kuten chat ja videovastaanotto ja sähköiset valmannukset ja ryhmämuotoisia palveluja julkisella, kolmannella sektorilla ja yksityisellä sektorilla. 9

10 Kuva 1 Uudet Omahoitopalvelut Sähköisen hyvinvointitarkastuksen tekemällä kansalainen saa arvion omasta kokonaistilanteestaan, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvistä riskeistä sekä riskeistään sairastua yleisimpiin kansansairauksiin. Lisäksi hän saa tietoa ja toimintaohjeita muutoksista, joilla vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, tai ohjauksen selvittelemään omaa tilannettaan tarkemmin mm. erilaisiin palveluarvioihin. Tähän liittyen kansalainen voi aloittaa hyvinvointivalmennuksen sekä itsehoitosuunnitelman tekemisen. Oirearvion kautta kansalainen saa apua yksittäisen terveysongelman ratkaisemiseen. Vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin kansalainen saa toimintasuosituksen sekä ohjauksen tarkoituksenmukaiseen oikea-aikaiseen palveluun, joka voi olla esimerkiksi itsehoito-ohje, sähköinen resepti, yhteydenotto hoitajaan tai lääkäriin puhelimella, viestillä, videolla tai ajanvarausoikeus ammattilaisen vastanotolle. Palveluarvion avulla kansalainen voi puolestaan arvioida omaa hyvinvointia, toimintakykyään sekä oikeutta saada tiettyjä sosiaalipalveluja. Henkilökohtainen Oma suunnitelma kokoaa yhteen pitkäaikaissairaan tai useista eri hyvinvointiin liittyvistä ongelmista kärsivän asiakkaan hoidon/ päivittäisiin toimintoihin liiittyvät tavoitteet, keinot ja seurannan. Tämä suunnitelma perustuu asiakkaan itse asettamiin tavoitteisiin ja ammattilaisen kanssa yhdessä suunniteltuun hoitoon tai palveluun, jonka seurannassa asiakkaalla itsellään on aktiivinen rooli. Omaolo -palvelut muodostavat sekä kansalaisen että ammattilaisen näkökulmasta yhden kokonaisuuden, ne eivät ole irrallisia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muodostavat hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden. Palvelukokonaisuus hyödyntää kansalaisen itse näissä palveluissa antamien tietojen lisäksi virallisia potilas- ja tulevaisuudessa myös asiakastietoja, Omatietovarannon hyvinvointitietoja, sekä lääketieteellisen tietämyksen moottoria ja sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovittuja hyviä käytänteitä ja laissa määriteltyjä palvelun saamisen edellytyksiä, kriteereitä. Yhdistettynä esim. sähköiseen ajanvaraukseen palvelukokonaisuus näyttäytyy kansalaiselle sujuvina palveluketjuina, joissa kansalaisella itsellään, mutta myös automaatiolla on nykyistä keskeisempi rooli. Omaolo-palvelun avulla parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä, hoidon ja palvelun tasalaatuisuutta ja tuottavuutta. Asiakaslähtöisyys paranee, kun kansalaisen oma rooli vahvistuu hänen osallistuessaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Palveluista tulee henkilökohtaisempia, ja ne ovat verkon kautta saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi kansalaisen omien tietojen tuominen virallisten potilas- ja asiakastietojen rinnalle vahvistaa 10

11 kansalaisen roolia ja mahdollistaa hoidon- ja palvelun paremman seurannan, kun se vodaan osaksi automatisoida. Hoidon ja palvelun laatu paranee kun prosessit yhdenmukaistuvat ja perustuvat yhtenäisiin määrityksiin ja kriteeristöihin palveluohjauksesta. Ammattilaiset saavat enemmän ja aikaisemmin tietoa asiakkaista ja voivat näin valmistautua vuorovaikutustilanteisiin paremmin. Tuottavuus paranee kun ammattilaisten työpanosta vapautuu rutiineista asiakkaan kohtaamiseen. Myös palveluprosessien automatisointi parantaa tuottavuutta. Palvelukokonaisuus muuttaa perinteistä puhelin- ja vastaanottokeskeistä toimintamallia merkittävästi. Laajennetun palveluvalikoiman myötä kansalaisille tarjotaan kehittyneitä sähköisiä palveluja ja sen lisäksi kuvien ja videoyhteyksien sekä viestinvälityksen kautta saadaan yhteys ammattilaiseen. Keskeistä on taata tarkoituksenmukainen palvelu kunkin kansalaisen yksilölliseen tilanteeseen. 4. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -palvelukokonaisuuden kuvaus Tässä luvussa kuvataan Omaolo -palvelukokonaisuus sekä siihen liittyvät osat yksityiskohtaisemmalla tasolla. Kuva 2. ODA-palvelukokonaisuus kansalaiselle Omaolo -palvelu on kansalaisen 1 / asiakkaan helposti saatavilla ja löydettävissä. Kansalainen / asiakas voi ohjautua käyttämään palvelukokonaisuutta montaa eri kautta. Omaolo-palvelu on 1 Kansalainen = palvelun käyttäjä, jolla ei ole asiointisuhdetta sote -organisaatioon arvioitavien oireisiin tai ominaisuuksiin liittyen. Asiakas = palvelun käyttäjä, jolla on asiointisuhde sote - organisaatioon 11

12 osa Kanta-palvelua ja toimii Kanta-brändin alla. Kansalinen/ asiakas voi ohjautua palveluun etsiessään tietoa Googlesta, Terveyskirjastosta tai (maa)kunnan verkkosivuilta, kuntalaisportaalista tai käyttämiensä muiden sähköisten palvelujen kautta. Ammattilaisten opastus ja ohjaus on myös merkittävä tapa, jolla asiakkaan palvelun löytävät. Myös kansalaisen itse valitsemat ja itse maksamat kaupalliset sovellukset voivat ohjata ODA-palvelujen piiriin. Edelleen muiden käyttäjien suositukset ovat merkittävä tapa löytää palvelu. Palvelua markkinoidaan määrätietoisesti sekä alueellisesti että kansallisesti. ODA- palvelut integroituvat myös toisiinsa niin, että ohjaus niiden välillä toimii. Kansalainen/asiakas voi käyttää ODA -palveluja tietokoneellaan, tablettilaitteella tai älypuhelimellaan. Omaolo-palvelujen yhteiset sisällöt ovat kaikille samanlaiset. Ohjautuminen palveluun sekä kansallisista yhteisistä toimintasuosituksista johtuvat paikalliset ohjaukset sekä paikalliset tavat toteuttaa palveluja voivat kuitenkin olla aluekohtaisia., kts. Alla oleva kuva. Kuva 3 Kansalliset toimintasuositukset ja paikallinen palveluohjaus Palvelu näkyy kansalaiselle ja asiakkaalle yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa keskiössä on kansalaisen/asiakkaan suunnitelma sekä omat tiedot niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessa. Hän voi nähdä oman (ja puolesta asioitaviensa) palveluiden käytön historian ja itse tuottamansa tiedot esimerkiksi aikajanalla. Vastaavasti Oma suunnitelmaan suunnitellut palvelut asiakkailla ja itsehoitosuunnitelman suunnitellut tehtävät on kansalaisella/asiakkaalla nähtävillä samalla jatkumolla. Kuvassa 2 on esimerkki siitä miten aikajana voisi näyttäytyä kirjautuneelle kansalaiselle/asiakkaalle. Se ei kuitenkaan ole lopullinen käyttöliittymäkuva. Palvelun käyttämisestä kerätään tietoja analytiikkaa varten. Tietoa erilaisista palvelun käyttötavoista hyödynnetään palvelun kehittämisessä ja markkinoinnissa sekä pyritään samaan tietoa myös palvelun vaikutuksista asiakkaiden reaalimaailman palveluiden käyttöön. Pidemmällä aikavälillä tarkastellaan myös palvelun vaikuttavuutta asiakkaiden hyvinvointiin. Esimerkkejä palvelusta saatavasta analytiikkadatasta: organisaation vasteaika asiakkaan viestiin vastaamisessa asiakaskohtainen käyntitiheys 12

13 istuntojen pituudet ohjautumiset eri toimintasuositusvaihtoehdoin tuotteittain miltä sivulta saavuttiin, minne lähdettiin perustiedot: kävijämäärät, lomakkeiden täyttöajat, jne. EU on sopinut yhteisistä säännöistä 2, joiden avulla parannetaan julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta erityisesti näkö- ja kuulovammaiselle. Omaolo-palvelun esteettömyys on erittäin tärkeä asia ja koko palvelun suunnittelun. Järjestelmä noudattaa vaatimuksia, joita henkilötietolaki sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä määrää, noudattaen vaatimuksia A-luokan potilastietojen osalta. Ylätasolla on tunnistettavissa neljä erilaista asiakassegmenttiä, joille Omaolo-palvelu sopii: kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään tai hyvinvoinnistaan kansalaiset, joilla on huoli omasta tai läheisensä terveydestä ja hyvinvoinnista kansalaiset, joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma kansalaiset, joilla on pitkäaikaissairaus ja/ tai pitkäaikainen sosiaalipalvelun tarve, tai monia hyvinvointiin liittyviä riskejä Omaolo-palvelut ovat Oma suunnitelmaa lukuun ottamatta automaattisesti kaikkien asiakassegmenttien käytettävissä. Oma suunnitelma tehdään tarpeen mukaan yhdessä ammattilaisen kanssa. On todennäköistä, että eri asiakassegmentit tulevat sähköisten terveys- ja sosiaalipalveluiden pariin eri teitä. Hyvinvoinnistaan kiinnostunut tai huolestunut kansalainen kiinnostuu todennäköisesti sähköisestä hyvinvointitarkastuksesta. Jos hyvinvointitarkastusraportissa ilmenee selkeitä tarpeita elintapa- tai elämäntapamuutoksille, hän voi aloittaa sopivan valmennusohjelman tai arjenhallinnan päiväkirjan pitämisen. Valmennuksen pohjalta kansalainen saa itsehoidon tueksi itsehoitosuunnitelman ja tallentaa seurantatietoja itselleen. Tiedot tallentuvat Omatietovarantoon. Jos jokin riskitekijä myöhemmin konkretisoituu esimerkiksi pitkäaikaissairauden muodossa, voidaan itsehoitosuunnitelma muuttaa ammattilaisen kanssa yhdessä tehtäväksi Oma suunnitelmaksi. Tällöin Omatietovarannossa on pidemmältä ajalta taustatietoa asiakkaan tilanteesta. Jos hyvinvointitarkastuksen riskipisteet tai raja-arvot ylittyvät, voi järjestelmä ohjata asiakkaan suoraan ammattilaiskontaktiin ja Oma suunnitelman piiriin. Kansalainen, jolla on yksittäinen hyvinvointiin liittyvä ongelma, kiinnostuu todennäköisesti oirearviosta tai palveluarviosta. Sitä kautta hän saa nopeasti palveluohjauksen, joka voi terveysasioissa olla esimerkiksi itsehoito-ohje, laboratoriolähete tai vaikka sähköinen resepti (vaatii kuitenkin toistaiseksi ammattilaisen tekemään/kuittaamaan reseptin). Sosiaalipalveluiden osalta se voi olla esimerkiksi ohjausta luotettaviin tietosisältöihin, tarkoituksenmukaisiin hakemuksiin, 3. sektorin palveluihin, julkisiin palveluihin tai arjen hallinnan työkaluihin ja hyvinvointivalmennuksiin. Jos kansalainen tekee samaa oirearviota toistuvasti, voi hän ohjautua itsehoitosuunnitelman kautta hyvinvointivalmennukseen tai hyvinvointitarkastukseen. Tavoitteena on, että myöhemmin tulevaisuudessa myös sosiaalipuolella päästään pidemmälle automatisoituihin prosesseihin. Sosiaalipalveluiden digitalisoinnin vaiheistus on esitetty kuvassa 3. Pitkäaikaissairaudesta tai useista yksittäisistä terveys-/hyvinvointiongelmista/riskeistä kärsivä asiakas ohjautuu todennäköisimmin Oma suunnitelman kautta palvelujen piiriin. Oma suunnitelman tukena voidaan käyttää hyvinvointivalmennusta ja tilanteen seuraamiseksi asiakas voi saada kehotuksen tehdä hyvinvointitarkastus tietyin väliajoin. Samalla hän voi saada ohjausta esim. muihin julkisiin palveluihin tai kolmannen sektorin vertaistukiryhmiin. 2 Kts. ja 13

14 Sosiaalipalveluiden sähköistämisessä edetään vaiheittain, kuva 3. ODA palvelukokonaisuudessa keskitytään vaiheisiin 1. ja 2. Tavoitetilassa, vaiheessa 3., joka ajoittuu Kansa palvelun tulemiseen, hyvinvointitarkastus kattaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn näkökulman. Tällä tähdätään kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kartoittamiseen sekä tarkoituksenmukaisen ja oikea aikaisen asiakas- ja palveluohjauksen erilaisten valmennusten ja toimintojen tarjoamisen automaattisen päättelyn avulla Hyvinvointitarkastus ja -valmennus Hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen tavoitteena on: Auttaa kansalaista itsenäisesti tai ohjatusti tekemään hyvinvointitarkastuksen ja tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä ja keinoja vaikuttaa niihin sekä herättää kiinnostus omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen Tehostaa kaikkia asiakasprosesseja, joissa voidaan hyödyntää hyvinvointitarkastuksen tuottamaa tietoa (seurantaa vaativat tilanteet, määräaikaistarkastukset, lausunnot, palvelu tarpeen arviointi, suunnitelmien laatiminen jne) Ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu, kaikkien ulottuvilla Internetissä tietokoneen, tabletin sekä älypuhelimen kautta Vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa, kun kansalaiset pystyvät itse tuottamaan tietoa Voi toimia palveluohjauksena muihin Omaolo-palveluihin tai muista palveluista voidaan ohjata Hyvinvointitarkastukseen ja Hyvinvointivalmennuksiin Hyvinvointitarkastus sopii kansalaiselle, joka on kiinnostunut tai huolestunut hyvinvoinnistaan ja haluaa saada arvion tilanteestaan sekä ohjeita oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Hyvinvointitarkastuksessa kansalainen täyttää itsenäisesti tietokoneen ohjaamana kyselyn, joka kattaa terveyteen ja hyvinvointiin (STAR), elämänlaatuun (BREF) sekä suun terveyteen (OHIP-14) liittyvät osiot. Hän saa tutkittuun tietoon perustuvan, tietokoneohjelman laatiman palautteen elintapa- ja elämäntapojensa vaikutuksesta terveyteensä. Palautteessa hyödynnetään viimeisintä tutkimustietoa sekä yhteisesti sovittuja hyviä käytänteitä. Kansalainen saa hyvinvointitarkastuksen perusteella ohjeita mahdollisiin muutoksiin tai suositeltuihin toimenpiteisiin hyvinvoinnin edistämiseksi, sen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi itsehoitona ja - palveluna sekä tarvittaessa palveluohjausta. Sähköinen terveystarkastus tarjoaa lähtökohdan pohtia omaa hyvinvointia ja harkita elintapa- ja elämäntapojen muuttamista riskien vähentämiseksi. Hyvinvointitarkastuskokonaisuus sisältää myös moduulit lasten ja nuorten hyvinvoinnin arviointiin sekä yksittäisiä kyselyjä rajatumpien kohderyhmien tilanteen arviointiin, esim. omaishoitajat, maahanmuuttajat. Kokonaisuuteen liittyy myös lakisääteisten terveystarkastusten lomakkeita. Nämä ovat kuitenkin aina ammattilaisen käynnistämiä prosesseja. Hyvinvointitarkastuskokonaisuudessa hyödynnetään tutkittaja ja validoituja sisältöjä Hyvinvointitarkastus ja -valmennus kansalaisen näkökulmasta Kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksen, jonka avulla he voivat: tehdä itsenäisesti hyvinvointitarkastuksen, joka perustuu lääketieteelliseen tietämykseen tieteellisesti validilla tavalla sekä sosiaalihuollon yhteisesti sovittuihin hyviin käytänteisiin. 14

15 saada raportin hyvinvointitarkastuksen tuloksesta, joka kannustaa elintapa- ja elämäntapa muutoksiin tuottamalla tietoa esim. eliniänodotteesta, sairastumisriskeistä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa näitä edistävästi sekä antamalla tarkoituksenmukaisia, optimaalista prosessia palvelevia toimintasuosituksia kansalainen voi myös valita itselleen valmennuksia elintapoihin ja hyvinvointiin vaikuttavista teemoista kansalainen voi lähettää hyvinvointitarkastuksen tai sen yksittäisen moduulin tiedot ammattilaisen katsottavaksi Kansalainen voi päättää haluaako hän tehdä tarkastuksen tunnistautuneena tai ilman tunnistautumista. Tunnistautuminen perustuu kansalliseen tunnistautumispalveluun eli Suomi.fi -tunnistautumiseen. Palvelun kuvauksessa kansalaiselle suositellaan tunnistautumista, jotta hän saisi kaikki palvelun hyödyt heti käyttöönsä. Kun kansalainen tunnistautuu palvelu hakee valmiiksi esitäytettyjä tietoja potilastiedoista (Kanta/EHR) tai asiakastiedoista (asiakastietojärjestelmä /Kansa) ja kansalaisen PHR:ään tallentamista terveys/hyvinvointitiedoista. Tunnistautuneena kansalainen voi myös tallentaa hyvinvointitarkastusraporttinsa omiin tietoihinsa (PHR) sekä saattaa ne ammattilaisen tietoon, jos riskipisteet ylittävät määritellyn rajan tai jos ammattilainen on pyytänyt hyvinvointitarkastuksen tai sen yksittäisen moduulin täyttöä esimerkiksi osana pitkäaikaisen hoito- tai palveluprosessin seurantaa. Kansalaisen valitessa palvelun käytön tunnistautumattomana palvelu ei sisällä esitietoja valmiiksi, vaan hän täyttää kaikki pakolliset tiedot saadakseen hyvinvointitarkastuksen raportin itselleen. Palvelu sisältää myös ei-pakollisia tietoja, jotta hyvinvointitarkastuksen teko ei juutu esimerkiksi kolesteroliarvon puuttumiseen (jos esimerkiksi kansalaisella ei ole arvoa tiedossa). Kansalainen voi testata miten muutokset esimerkiksi tupakoinnissa tai alkoholinkäytössä vaikuttavat tuloksiin. Tämä palvelu eroaa selvästi tunnistautuneena toteutuvasta palvelusta. Tunnistautuneena tarkastuksen tehtyään kansalainen saa vastaustensa perusteella raportin, joka sisältää tietoa esim. eliniänodotteesta, sairastumisriskeistä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä, joiden tarkoituksena on kannustaa elintapa- ja elämäntapa muutoksiin. Lisäksi hän saa tietoa keinoista, joilla voi vaikuttaa hyvinvointiinsa. Raportti perustuu lääketieteellisistä tutkimuksista saatuihin tietoihin sekä sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovittuihin hyviin käytänteisiin. Lisäksi raportti sisältää palveluohjausta esimerkiksi kolmannen sektorin palveluihin, esimerkiksi tupakka-, keskustelu- tai liikuntaryhmiin, potilasjärjestöjen toimintaan tai sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisten palvelujen piiriin. Palvelu voi myös sisältää tietoa mahdollisista yksityisen sektorin palveluista esim. valinnanvapauteen liittyen. Raportti voi sisältää myös suosituksia kansalaisen tilanteeseen sopivista kaupallisista sovelluksista, jotka kansalainen itse hankkii ja maksaa elin- ja elämäntapamuutostensa tueksi. Ottaessaan sovelluksia käyttöönsä kansalainen voi tallentaa niistä saamaansa tietoa Omatietovarantoon, ja hyödyntää niitä haluamallaan tavalla. Tulevaisuudessa palveluun voi sisällyttää myös sosiaalisen median elementtejä. Hyvinvointitarkastuksen tehtyään kansalainen voi verrata omia tuloksiaan esimerkiksi muiden samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien tuloksiin sekä tarkastella mitä valmennusteemoja muut samankaltaisia tuloksia saaneet ovat valinneet itselleen. Halutessaan kansalainen voi itse jakaa omia hyvinvointitietojaan sosiaaliseen mediaan. Kansalainen voi valita itselleen sopivan valmennusteeman haluamakseen ajaksi. Valmennus sisältää valmennusviestejä, jotka tulevat kansalaisen älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen sovellukseen. Kansalainen saa myös kehotteita käydä tallentamassa omia tuloksiaan terveystaltioonsa. Myös tietojen tallennus toteutuu sovelluksen välityksellä. Valmennusviestit reagoivat kansalaisen tallentamiin tuloksiin. Kansalainen voi liittää valmennuksen osaksi itsehoitosuunnitelmaansa, jonka hän tekee itse ilman ammattilaisen tukea oman elin- ja elämäntapamuutoksensa tueksi. Toisaalta valmennus voidaan myös liittää osaksi ammattilaisen kanssa yhdessä tehtyä Oma suunnitelmaa. Jos asiakas kokee tarvitsevansa ammattilaisen tukea itsehoitosuunnitelmansa toteuttamisessa ja hänen tie- 15

16 tyt riskipisteensä ylittyvät, voi kansalainen tehdä aloitteen suunnitelman luomiseksi. Oma suunnitelma on asiakkaan hoitoon ja palveluun liittyvien ammattilaisten käytössä, jolloin ammattilaiset osallistuvat sitä kautta asiakkaan tukemiseen. Rajallisemmille kohderyhmille suunnatuissa moduuleissa kansalainen saa jo ennen ammattilaiskontaktia täyttää tiedot rauhassa, toimittaa ne ammattilaiselle etukäteen ja näin saada parempaa palvelua kontaktitilanteessa. Tulevaisuudessa esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa enemmän tukea tarvitsevien vastaanottoaikoja voidaan pidentää, jolloin saadaan nopeammin palvelu käyntiin ja parempi tuki asiakkaalle. MIKÄ MUUTTUU? Kansalainen voi tehdä itsenäisesti hyvinvointitarkastuksen hänelle sopivalla hetkellä. Palvelu hyödyntää potilastietoja ja henkilökohtaisia hyvinvointitietoja, tulevaisuudessa myös asiakastietoja. Palvelu kytkeytyy muihin Omaolo- kokonaisuuden palveluihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin eikä ole irrallinen palvelu Kansalainen saa ohjauksen tarkoituksenmukaiseen, oikea-aikaiseen palveluun ja suosituksia erilaisista hyvinvointisovelluksista ja arjen hallinnan työkaluista Hyvinvointitarkastus ja -valmennus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Palveluvalikoimaan lisätään sähköinen hyvinvointitarkastus ja -valmennus Hyvinvointitarkastus ja -valmennus voidaan integroida helposti moniin sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseihin, joissa on tarpeen kartoittaa tai seurata jatkuvasti kansalaisen hyvinvoinnin tilaa ja/tai saada kansalainen orientoitumaan hyvinvointinsa tilaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen. Ammattilaiset saavat työkalun, jonka avulla ohjata kansalaiset ottamaan itse enemmän vastuuta, myös taloudellisesti, omasta hyvinvoinnistaan. Hoito- ja palvelutarpeen syntymistä voidaan vähintäänkin lykätä, vähentää sen tarvetta tai se voi poistua kokonaan. Palvelu on helposti tarjolla kaikille kansalaisille. Se ohjaa asiakkaat tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin, myös kolmannelle ja yksityiselle sektorille. Organisaatio saa tietoa yksilökohtaisesta palvelutarpeesta ja hyödyntää tätä tietoa resurssien ja palveluiden kohdentamisessa yksilön ja väestöryhmän hyväksi. Hyvinvointitarkastus ja valmennus tuottaa raporttitietoa väestön terveystilanteesta ja hyvinvoinnista sekä trendeistä ja muutoksista. Organisaatio voi hyödyntää kertyvää tietoa palveluiden suunnittelussa ja suunnata informaatiota ja viestintää kertyvän tiedon perusteella. Organisaatio hyödyntää raporttitietoa palvelujen laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden seurannassa sekä toiminnan ohjaamisessa, johtamisessa ja kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kertynyttä hyvinvointitietoa voidaan myös edelleen hyödyntää opetuksessa, tutkimuksessa sekä ekosysteemeissä innovaatioiden mahdollistajana. Tietoja voidaan myös yhdistää muiden toimialojen tietoihin sekä jakaa soveltuvassa muodossa väestölle itselleen. 16

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen prosessiin hyvinvointitarkastus voi liittyä monella eri tavalla. Tässä esimerkkejä: Kansalainen on löytänyt palvelun itse, saanut arvion huomattavasti riskistä ja päättää palvelun suosittelemana ottaa yhteyttä ammattilaiseen Ammattilainen voi ehdottaa palvelua asiakkailleen tilanteen kartoitusta tai seurantaa varten Palvelu voi liittyä asiakkaan muihin palveluohjauksen prosesseihin, esimerkiksi Oma suunnitelmaan tai ajanvarausoikeuden ennakkoehtoon. Asiakas voidaan siis velvoittaa tekemään hyvinvointitarkastus osana laajempaa palveluprosessia. Hyvinvointitarkastus tai sen osa voi olla lakisääteisen tai muutoin suunnitellun terveystarkastuksen kaikille yhteinen osio. Ammattilainen voi pyytää tarkastusten tiedoista erilaisia koosteita, analyyseja ja tietokokonaisuuksia eri toiminnoissa ja rooleissa (äitiysneuvolassa ja muistipoliklinikalla erilaiset tietotarpeet ensisijaisia). Ammattilainen voi hakea tietoja tehdyistä hyvinvointitarkastuksista ja valmennustiedoista väestötasolla ja yksilökohtaisesti erilaisia hakuehtoja käyttäen. Ammattilainen saa viestin tai herätteen asiakkaan lähettämästä hyvinvointitarkastuksen tuloksesta. Ammattilainen pystyy tallentamaan valitsemansa tietokokonaisuuden edelleen potilas/asiakastietojärjestelmään siten, että tietojen lähde ja muut metatiedot tallentuvat järjestelmään. Ammattilainen näkee myös asiakkaan saaman palveluohjauksen raportissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa voidaan kohdentaa palveluita hyvinvointitarkastuksen tietojen perusteella ja toteuttaa palvelukokonaisuus asiakastarpeen mukaisesti sekä seurata suunnitellun palvelun toteutumista. Ammattilainen voi liittyä myös hyvinvointivalmennuksen prosessiin, jos asiakas on ehdottanut tarvitsevansa tai hyväksynyt päätöksentuen ehdotuksen esim. hakea ammattilaisilta omahoidon tukea. Tällöin ammattilainen käyttää omassa organisaatiossaan olevia mahdollisuuksia valmennuksen toteuttamiseen. Tämä valmennus täydentää automatiikkaan perustuvaa valmennusta personoidulla palvelulla. 17

18 MIKÄ MUUTTUU? Käytössä on sähköinen väline, joka integroituu muihin Omaolo-kokonaisuuden palveluihin ja hyvinvointipalveluprosesseihin laajemmin. Ennaltaehkäisevään toimintaan selkeä väline, jolla voidaan kerätä tietoa ja ohjata kansalaisia ilman, että tarvitaan aina ammattilaisen interventiota Tehostaa ajankäyttöä lakisääteisissä terveystarkastuksissa kun asiakas on voinut tehdä osan tarkastuksesta omatoimisesti etukäteen. Ammattilaisille lähetetyt hyvinvointitarkastuksen tulokset mahdollistavat asiakassegmentoinnin palvelutarpeen mukaisesti. Ammattilaisilla on väline asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seurantaan, joka ohjaa automaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurajojen yli ilman, että yksittäisen ammattilaisen täytyy tuntea tarkalleen palvelujärjestelmää. Populaatiotasolla voidaan tarkastella ja ennakoida asiakkaiden palvelutarvetta, kun väestön hyvinvointitarkastuksen tuloksia voidaan tarkastella anonyymisti Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottori Lääketieteellisen ja hyvinvointitietämyksen moottoreita käsitellään tässä dokumentissa erillisinä käsitteinä. Tavoitteena on yksi, molemmat moottorit sisältävä tietämyskanta. Lääketieteellisen tietämyksen moottori on sähköinen, tutkimusnäyttöön perustuvan lääketieteellisen tiedon tietovaranto, joka tekee päätelmiä määriteltyjen, strukturoitujen oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Nämä päätelmät perustuvat lääketieteellisiin hoitosuosituksiin. Hyvinvointitietämyksen moottori on vastaavanlainen sähköinen moottori, joka perustuu sosiaalihuollon yhteisesti sovittuihin hyviin käytäntöihin, laissa määriteltyihin kriteereihin oikeudesta palvelujen saamiseen sekä niihin liittyviin sovellusohjeisiin. Lääketieteen hoitosuosituksia vastaavia sosiaalihuollon suosituksia ei vielä ole olemassa vaan toimintatavat eri kunnissa vaihtelevat merkittävästi. Hyvinvointitietämyksen moottorin kehittämiseen liittyykin merkittävä määrä kehittämistyötä, joka lähtee käytäntöjen yhtenäistämisestä. Siksi nämä kaksi toimintalogiikaltaan samankaltaista moottoria pidetään tässä dokumentissa erillisinä käsitteinä. Ne ovat kuitenkin Omaolo -palvelukokonaisuudessa erittäin keskeisessä asemassa. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori tulee Omaolo -palvelukokonaisuudessa käyttöön hyvinvointitarkastus- ja valmennuspalvelun sekä oire- ja palveluarvion sekä kautta. Kansalaisen vastatessa näissä palveluissa esitettyihin kysymyksiin tuottaa lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori vastauksiin perustuvat päätelmät. Lisäksi lääketieteellisen tietämyksen moottori tuottaa erilliset muistutteet kansalaisen tilanteesta. Erilliset muistutteet voivat liittyä esimerkiksi älykkään oirearvion yhteydessä myös muihin asiakkaan hyvinvoinnin tilaan liittyviin asioihin kuin mihin hän on oirearvioiden kautta hakenut toimintasuositusta. Erilliset muistutteet ovat myös osa Oma suunnitelmaa. Päätelmät ja muistutteet perustuvat kansalaisen em. 18

19 palveluissa antamiin vastauksiin, hänen virallisiin potilas/asiakastietoihinsa sekä terveystaltioonsa tallentamiinsa tietoihin. Päätelmät ja muistutteet on kansalaisen nähtävissä myös ilman Oma suunnitelmaa. Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sisältää vakioitujen kysymysten ja vastausten tietokannat sekä lääketieteelliseen tietämykseen sekä hoitosuosituksiin perustuvat säännöt. Sosiaalitoimen osalta säännöt perustuvat hyviin käytäntöihin sekä laissa annettuihin kriteereihin oikeudesta palvelun saamiseen. Säännöt eivät ole räätälöitävissä. Näin varmistetaan, että toimintasuositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön ja hoitosuosituksiin tai laissa annettuihin kriteereihin oikeudesta sosiaalipalveluihin eikä vastuu toimintasuosituksista jää yksittäisten kuntien harteille. Palvelupolut, joihin suositukset johtavat ovat sen sijaan sote - aluekohtaisia. Tulevaisuuden visiona on, että lääketieteellisen tietämyksen moottori ja hyvinvointitietämyksen moottori olisivat samaa kokonaisuutta kattaen tietovarantona kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn osa- alueet ja automaattisen päättelyn Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori kansalaisen näkökulmasta Kansalainen saa tyypillisesti ammattilaisilla olevan lääketieteellisen/ sosiaalipalvelujen tietämyksen omien hyvinvointipäätöstensä tueksi käyttäessään ODA- kokonaisuuden palveluja. Palvelujen laatu ja turvallisuus paranevat, kun tietoa voidaan hakea potilas ja asiakasrekisterien tietosisältöjen ja PHR:n kautta kansalaisen itse täyttämien tietojen lisäksi Kansalainen voi luottaa palvelujen tarjoamiin suosituksiin ja ohjeisiin ja vertailla palveluiden tuottajia. Suositukset ja ohjeet ovat läpinäkyviä. Palvelussa kansalaisen käyttämän järjestelmän tulee kerätä henkilön hyvinvointitiedot EHR/Kanta- ja Kansa-arkistosta ja terveystaltiosta, ja koostaa ne sellaiseen rakenteiseen muotoon, joka voidaan välittää edelleen ja hyödyntää muissa järjestelmissä. Tietämys näyttäytyy palveluissa esimerkiksi niin, että palvelu hyödyntää jo lähtökohtaisesti kansalaisen potilas/asiakastietoja, itse tallentamiaan tietoja, käyttää ne lääketieteellisen/ hyvinvointitietämyksen moottorissa, joka muokkaa sekä palvelun sisältöä (esimerkiksi kansalaiselta kysyttävät kysymykset) että palvelun asiakkaalle tuottamaa tulosta (toimintasuositus) Lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottori sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Palveluvalikoimaan lisätään kansalaisen itsenäiseen käyttöön lääketieteelliseen/hyvinvointitietämykseen perustuvat huomiot hyvinvointitilanteesta Myös muut Omaolo- palvelut hyödyntävät lääketieteellisen/hyvinvointitietämyksen moottoria, joten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata asiakkaita palvelujen piiriin luottaen niiden laatuun Lääketieteellisen- ja hyvinvointitietämyksen moottorin tavoitteet: Omaolo-palvelujen kautta asiakkaat saavat lääketieteellisen tietämyksen käyttöönsä Asiakkaat pystyvät ratkaisemaan itse omia terveyteen/hyvinvointiin liittyviä tilanteita/ongelmia tietämyksen turvin ja ovat hoitoa/palvelua tarvitessaan orientoituneempia omaan tilanteeseensa, sitoutuneisuus hoitoon/palveluun lisääntyy Asiakkaat voimaantuvat oman terveytensä edistämisessä, itsehoidossa ja omahoidossa Terveydenhuollon ammattilaiset saavat menetelmiä asiakkaiden itsehoidon ja oma- 19

20 Sosiaali-/terveydenhuollon prosesseissa otetaan huomioon asiakkaan saamat huomiot, jos hän ne tuo esiin kontaktissaan tai lähettäessään niitä Omaolo- palveluun sisältyneenä ammattilaiselle Ammattilaisen päätöksentuen palvelua rikastetaan asiakkaan itsensä tallentamilla terveys-/hyvinvointitiedoilla Etenkin sosiaalipalvelujen toimintatavat yhtenäistyvät yhteisten sääntöjen määrittämisen kautta. Kansalainen käyttää palveluja pääosin itsenäisesti, joten tiedot tulevat ammattilaisten käyttöön välillisesti, joko asiakkaan nostaessa asian esiin kontaktissa tai hänen lähettäessään hyvinvointitarkastuksen, oirearvioinnin tuloksen tai Oma suunnitelman raportin ammattilaiselle. Ammattilaisella on myös mahdollisuus hakea kansalaisten tallettamia tietoja ja päätöksentuen tuottamia raporttitietoja yksilö- tai väestöryhmäkohtaisesti Oire- ja palveluarviot Älykkäät oire- ja palveluarviot sopivat kansalaiselle, jolla on yksittäinen terveys- tai hyvinvointiongelma, jonka ratkaisemiseen hän kaipaa apua. Arviot rakennetaan sellaisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka tyypillisesti kuormittavat suuren volyymin kautta sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä yhteispäivystystä ja suun terveydenhuoltoa hoidon- ja palvelu tarpeenarvioinnin osalta, tai joihin liittyen yhteydenoton kynnystä on tarpeen madaltaa. Sähköinen oirearviointi on tapahtumasarja, jossa yksilön sähköisesti antamat tiedot kokemistaan oireista, ja mahdollisesti jo esiintyvistä sairauksista, yhdistetään ajantasaisimpaan käytettävissä olevaan lääketieteelliseen tietoon. Annettujen tietojen perusteella palvelu tekee oirearvion. Sähköisen oirearvion lopputuloksena yksilö saa itsehoito-ohjeita ja/tai ohjauksen tarkoituksen mukaisten palvelujen piiriin. Suuren volyymin esimerkkitapaus on hengitystieinfektioihin liittyvät oireet, jossa oirearvio voi auttaa seulomaan joukosta erityistä huomiota vaativat tapaukset (potilaat joilla huomioitava perussairaus) sekä oirekuvaukset, jotka edellyttävät hoitoon pääsyä. Sukupuolitautiepäily on esimerkki niistä tapauksista, joissa yhteydenoton, testauksen ja hoitoon pääsyn kynnystä on syytä helpottaa. Molemmissa esimerkkitapauksissa ammattilainen ja organisaatio hyötyvät asiakkaan kirjaamista esitiedoista, jotka voidaan tallentaa ja hyödyntää edelleen tietojärjestelmissä ja raporteissa. Palveluarvio sisältää kysymyksiä hyvinvoinnista, toimintakyvystä, liikkumisesta, päivittäisistä toiminnoista selviämisestä sekä palvelutarpeesta, jotka arvioidaan automaattisesti hyödyntäen yhteisesti sovittuja parhaita käytäntöjä sekä laissa määriteltyjä palveluiden saamisen edellytyksiä, kriteereitä. Annettujen tietojen perusteella palvelu tekee arvion ja antaa erilaisia toimintasuosituksia, kuten neuvoja/ohjeita, työkaluja omatoimiseen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon tai kriteerien täyttyessä myös asian vireillepanon (alkuvaiheessa kuljetuspalvelu ja omaishoidon tuki), jolloin jo annettujen tietojen siirtyminen ja tarvittavien dokumenttien liittäminen hakemukseen on oleellista. Kansalainen, asiakas ja puolesta-asiointiin valtuutettu henkilö voi ohjautua palveluarvioon hyvinvointitarkastuksesta, jos tilanne niin vaatii. Palveluarviot ovat käytettävissä myös ilman hyvinvointitarkastuksen tekemistä Älykkäät oire- ja palveluarviot kansalaisen näkökulmasta Kansalaiset saavat käyttöönsä älykkäitä palvelutarpeen arviointimenetelmiä, joiden avulla he voivat: saada kansalliseen lääketieteelliseen tietämykseen perustuvaa päätöksentukea arvioidessaan itsenäisesti omia mahdollisuuksiaan itsehoitoon tai palvelutarvettaan 20

21 saada hyviin käytäntöihin ja laissa määriteltyihin kriteereihin perustuvaa tietoa arvioidessa itsenäisesti omia mahdollisuuksiaan itsehoitoon tai palvelutarvettaan saada ratkaisun ja/tai toimintaohjeen omalle ongelmalleen ajasta ja paikasta riippumatta, ilman jonotusta puhelimessa lähettää tiettyjen riskipisteiden, raja- arvojen tai muiden ehtojen täyttyessä kuvauksen tilanteestaan, hakemuksen tarvittavine liitteineen ammattilaiselle esitiedoksi hoidon- ja palveluntarpeen arviointia ja suunnittelua varten sekä ohjauksen tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin nopeasti (palveluarvio). Kansalainen voi tehdä arvioinnin omalla tietokoneellaan, tabletillaan tai älypuhelimellaan palveluun tarkoitetusta käyttöliittymästä. Saadakseen parhaan mahdollisen hyödyn palvelusta sekä mahdollisuuden saada tulostensa perusteella palveluohjausta kansalaisen on kirjauduttava ja tunnistauduttava luotettavasti. Tällöin palvelu pystyy hakemaan arvioinnin tueksi kansalaisen tietoja sekä potilastiedoista (EHR/Kanta) että hänen itsensä Omatietovarantoon tallentamista tiedoista. Tietojen osalta hyödynnetään ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koodistopalvelun sisältämiä yhtenäisiä tietorakenteita. Tulevaisuudessa analyysin tukena voidaan myös hyödyntää asiakastietoja ja Kansan tietovarantoa. Aloittaessaan oirearvion tekemisen tunnistautuneen kansalaisen esitiedot täyttyvät automaattisesti esivalinnaksi siltä osin, kuin tietoja on saatavilla. Lomake hyödyntää terveystiedoissa esitietojen osalta kansallista lääketieteellisen tietämyksen moottoria ja tuo kansalaisen nähtäville tarpeen mukaan huomioitavia asioita kansalaiselle ymmärrettävässä muodossa. Kansalainen voi muuttaa valmiiksi haettuja esitietoja, jos tieto on muuttunut, mutta palveluun jää aina merkintä muuttuneesta tiedosta ammattilaista varten. Kansalainen vastaa palvelussa kysymyksiin ja kysymykset yksilöityvät vastaajan antamien tietojen mukaisesti tehokkaalla tavalla (eli jatkokysymykset riippuvat kansalaisen vastauksista lomakkeen kysymyksiin nähden ja esimerkiksi mieheltä ei kysytä naiselle osoitettuja kysymyksiä) ja lähettää lopuksi lomakkeen arviointituloksen hakuun. Tässä vaiheessa lomake lähettää uudelleen kaikki tiedot lääketieteellisen tietämyksen moottorille (jos se on oireiston kannalta järkevää), jonka huomiot vaikuttavat arvioinnin lopputulokseen. Lopputuloksena kansalainen saa henkilökohtaiseen tilanteeseensa sopivan toimintasuosituksen sekä lisätietona lääketieteellisen tietämyksen moottorin tekemät muut huomiot muussa terveydentilassa. Lopputuloksesta voi tarkastaa myös mihin tietoihin (lähde ja pvm) tulos perustuu. Tämän toimintasuosituksen kansalainen voi tallentaa omaan terveystaltioonsa. Kansalainen voi ohjautua palveluarvioon hyvinvointitarkastuksesta, jos kansalaisen tilanne niin vaatii. Palveluarviot ovat myös kansalaisen käytettävissä ilman, että hän on tehnyt hyvinvointitarkastuksen. Kansalainen vastaa kysymyksiin ja kysymykset yksilöityvät vastaajan antamien tietojen perusteella ohjaten vastaajaa myös erilaisten tietolähteiden tai tarkempien mittaristojen (esim. audit testi) lähteille. Palveluarviota voi täyttää myös kansalaisen omainen tai puolestaasiointiin valtuutettu henkilö. Tulevaisuudessa palveluarvion osalta myös esitiedot täyttyvät automaattisesti, niiltä osin kuin niitä on saatavissa asiakastietojärjestelmistä ja Kansan tietovarannosta. Kansalaisen saadessa toimintasuosituksen lähettää tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle mahdollisia jatkotoimenpiteitä/tai mahdollista kontaktia varten, hän saa ohjauksen oman alueen sähköiseen palveluun ja palveluohjaukseen. Asiakas saa myös informaation, että lähetetyt tiedot siirtyvät ammattilaisen tallentamana osaksi hänen potilas- ja asiakaskertomustaan. Jos asiakas haluaa suositusten vastaisesti (jos asiakkaan tiedot eivät tuota palveluntarvetta) lähettää tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, hän saa informaation tietojen käsittelyn alemmasta prioriteetista ja hitaammasta prosessista. 21

22 MIKÄ MUUTTUU? Asiakkaan ei tarvitse soittaa tai käydä sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuottajan luona arviotavana tarvitseeko hän palvelua / onko hänellä oikeus saada palvelua, hän valitsee itse, milloin tekee sähköisen arvioinnin ja kuinka paljon aikaa siihen käyttää. Yksinkertaisissa ja selkeissä tapauksissa asiakas voi ratkaista asiansa ilman kontaktia sosiaali ja terveydenhuollon palveluntuottajaan. Asiakas saa neuvontaa, ohjausta, tukea ilman, että ammattilaista aina tarvitaan prosessissa mukana Jos tilanne on monimutkaisempi, huolestuttaa asiakasta edelleen ja/tai edellyttää joka tapauksessa kontaktia asiakas voi lähettää lomakkeen avulla tilannekuvauksen esitiedoksi Asiakas saa ohjauksen suoraan oikealle ammattilaiselle Asiakkaan tulee saada tieto siitä, miten ja koska häneen ollaan yhteydessä sekä mihin hänen tietonsa tulevat tallentumaan Älykkäät oire- ja palveluarviot sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Terveydenhuollon palveluvalikoimaan lisätään kansalaisen oirearvio ja sosiaalipalveluiden osalta palveluarvio. Nämä palvelut toimivat myös integraation välineenä niin, että asiakkaan tilanteesta huolestunut terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata palveluarvion tekemiseen ja näin ohjata asiakkaan avun piiriin ilman että hänen itsensä tarvitsee tuntea sosiaalipalvelujen järjestelmää yksityiskohtaisesti. Sama toimii myös toisinpäin. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuutta ottaa yhteyttä palveluntuottajaan sähköisellä arviointilomakkeella, ja hänelle pystytään tarjoamaan vastauksia ongelmiin ajasta ja paikasta riippumatta. Hoidon/palvelun tarpeen arviointiprosessi muuttuu, kun kansalainen tekee osan arvioinnista joko kokonaan itsenäisesti tai tuottaen ammattilaiselle valmiiksi esitietoja tilanteestaan ja kun arviointi hyödyntää järjestelmissä olevaa tallennettua tietoa. Asiakas voi myös itse varata ajan saamansa suosituksen perusteella, jolloin ammattilaisen aikaa säästyy rutiinitöistä. Palveluprosessit nopeutuvat ja yhtenäistyvät, koska lomakkeiden (+ kansalaisen ja ammattilaisten toiminnan) taustalla toimii terveystietojen osalta kansallinen lääketieteellisen tietämyksen moottori (Hoidon laatu ja potilasturvallisuus paranevat) ja sosiaalipalveluiden osalta yhteisesti sovitut hyvät käytännöt ja laissa määritellyt palveluiden myöntämiskriteerit soveltamisohjeineen. Oirearvion pohjalta voidaan käynnistää kokonaan tai osittain automatisoituja palveluprosesseja Oire- ja palveluarvion tuottamaa tietoa voidaan käyttää johtamisessa palveluiden ja resurssien kohdentamisessa ja palvelutarpeen ennakoinnissa. Palveluarvion pohjalta käynnistyy alkuvaiheessa osittain automaattisia prosesseja (yhteydenotto ammattilaiselle, oikea hakemus täytettäväksi / ehdotus asian laittamisesta vireille). Tulevaisuudessa palveluarvio käynnistää automaattisia prosesseja (hakemuksen täyttäminen, jossa esitiedot valmiina, ajanvaraus omalle ammattilaiselle) 22

23 Kansalainen voi päästä ratkaisuun (esim. itsehoito ohjeistus sekä neuvoihin ja ohjeisiin) itsenäisesti arviolomakkeen täytettyään, jolloin siitä ei seuraa ammattilaiselle mitään signaalia. Kansalaisen saadessa toimintasuosituksen lähettää lomakkeen tiedot ammattilaiselle, hän/hoitava tiimi saa välittömästi tiedon lähetetystä lomakkeesta omaan käyttöjärjestelmäänsä. Tämä edellyttää, että kansalainen lähettää lomakkeen tunnistautuneena ja viesti kulkee turvallista viestiväylää pitkin. Ammattilainen pystyy helposti avaamaan asiakkaan lähettämät tiedot ja asiakkaan saaman arvioinnin tuloksen ja/tai toimintasuosituksen. Kun ammattilainen avaa asiakkaan lähettämän arvion, näytetään ammattilaiselle samalla terveydenhuollon osalta ajantasaiset päätöksentuen muistutteet, joissa on huomioitu EHR:n, PHR:n ja oirearvioinnin viimeisimmät tiedot. Näin ollen ammattilaisen käytettävissä on asiakkaan lähettämä lomakkeen tieto, sen tulos ja vielä lisäksi toimintaohjeet ammattilaisille. Lisäksi ammattilainen saa tuloksen mukana tiedon siitä, mihin tietoihin (lähde ja pvm) yhteenveto perustuu. Ammattilainen voi hyväksyä asiakkaalle lomakkeen suositteleman ehdotuksen ajanvaraukseen, lähetteeseen, hakemuksen tekemiseen tai sähköiseen reseptiin (ellei se toteudu automaattisesti). Lomakkeen tiedot ja sen yhteenveto voidaan siirtää ammattilaisen valinnan mukaan automaattisesti (napin painalluksella) osaksi potilas- ja asiakaskertomusta (esim. hoidon tarpeen, palvelu tarpeen arvioinnissa tai kontaktin yhteenvedossa). Tämä vähentää ammattilaisen tarvetta kirjata ja tieto saadaan siirtymään autenttisena asiakkaan ilmoittamien tietojen mukaisesti. MIKÄ MUUTTUU? Oire- ja palveluarviopalvelun avulla kansalaiset saavat ratkaistua itsenäisesti osan terveysasioistaan ja voivat arvioida oikeuttaan saada kunnallista palvelua Tämän palvelun avulla kansalaiset saavat luotettavia neuvoja, ohjeita ja tukea arjen hallintaan Lähettämällä lomakkeen he tarjoavat ammattilaiselle sellaista esitietoa, joka edesauttaa ammattilaisen päätöksentekoa hoidon ja palvelu tarpeen arvioinnissa ja/tai hoidon ja palvelun suunnittelussa. Näin voidaan tehostaa ammattilaisten työ prosesseja. 23

24 4.4. Oma suunnitelma Oma suunnitelma on asiakaslähtöinen, yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelma. Oma suunnitelmassa toteutetaan asiakassuunnitelma mutta myös omahoitosuunnitelma. Oma suunnitelma tehdään asiakkaalle, jolla on pitkäaikaissairaus tai useita terveysriskejä tai he tarvitsevat koordinoitua hoitoa, johon liittyy useampia ammattilaisia. Oma suunnitelma on aina ammattilaisen kanssa yhdessä tehty suunnitelma, kun taas itsehoitosuunnitelma on kevyempi ja kansalaisen itselleen ilman ammattilaisen tukea tekemä suunnitelma, tai järjestelmän hänelle automaattisesti luoma suunnitelma. Asiakas voi kuitenkin valmistautua Oma suunnitelman tekemiseen ennen tapaamista ammattilaisen kanssa Oma suunnitelma kansalaisen näkökulmasta Oma suunnitelman avulla - Kansalainen voi käyttää (tallentaa ja päivittää tietoja, tarkastella suunnitelmaa, saada Oma suunnitelman tavoitteena on: Tarjota väline asiakkaan ja eri ammattilaisten yhteinen väline hoidon ja palvelun suunnitteluun, jossa kaikilla on asiakkaan niin luvittaessa mahdollisuus tarkastella samaa suunnitelmaa Asiakas voimaantuu omahoidossaan ja sitoutuu Oma suunnitelmansa toteutukseen Asiakkaan hoito/palvelu on koordinoitua ja kokonaisvaltaista Kaikki asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseen ja vaikuttamiseen osallistuvat toteuttavat yhtä ja samaa suunnitelmaa Asiakkaan hoitoon/palveluun osallistuvien resurssi tulee tehokkaaseen käyttöön, päällekkäisyys vähenee, voidaan varmistaa riittävä tuki Asiakas saa suuremman roolin hoito-/palveluprosessissa sekä välineen tuottaa itsemittaus- ja muuta hoidon/palvelun seurannan kannalta relevanttia tietoa suunnitelman sisältämiä muistutteita) palvelua täysin itsenäisesti (itsehoitosuunnitelma) - Kansalainen voi käyttää palvelua terveyteensä / hyvinvointiinsa osallistuvien kanssa omahoitonsa tukena, tällöin palvelu on nimeltään Oma suunnitelma - Asiakas voi seurata suunnitelman toteutumista tallettamalla itsemittaus- ja muuta seurantatietoa terveystaltioonsa ja antaa halutessaan myös ammattilaiselle luvan tarkastella tietoja. Kansalaisen tulee kirjautua Omaolo- palveluun tunnistautuneena. Hän voi aloittaa itsehoitosuunnitelman teon omasta aloitteestaan tai päivittää aiempaa suunnitelmaansa, jolloin aiempi suunnitelma arkistoituu uuden tallennuksen jälkeen. Kansalainen voi myös tarkastella arkistoituneita suunnitelmiaan. Hyvinvointitarkastus ja valmennuspalvelu voi ohjata kansalaista oman suunnitelman tekoon ja tarjota sisältöä tarpeen, tavoitteen ja keinojen kirjaamiseen. Jos kansalainen kokee tarvitsevansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen apua, hän voi käynnistää Oma suunnitelman tekemisen yhdessä ammattilaisen kanssa. Tällöin itsehoitosuunnitelma muuttuu Oma suunnitelmaksi. Tämä edellyttää kuitenkin asiakkaalta tiettyjen, erikseen määriteltävien riskipisteiden tai kriteerien täyttymistä. Mikäli pisteet eivät täyty, voidaan asiakas ohjata esim. kolmannen sektorin tai yksityisten palvelujen pariin. 24

25 Oma suunnitelma laaditaan aina asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä. Poikkeustapauksissa se voi olla vain ammattilaisen laatima. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä oma luonnos vähintään tarpeistaan, tavoitteistaan ja valitsemistaan keinoista. Yhdessä ammattilaisen kanssa asiakkaan luonnos viimeistellään joko vastaanotolla tai jotakin etäyhteysvälinettä hyödyntäen. Vaihtoehtona on asynkroninen tapa, jossa ammattilainen tuottaa oman ehdotuksen asiakkaan hyväksyttäväksi. Suunnitelman tultua molempien osapuolien hyväksymäksi se tallennetaan Kanta- ja Kansa-arkistoihin sekä Omatietovarantoon THL:n määrittelemällä tavalla. Asiakas näkee ja voi hyödyntää omaa suunnitelmaa Omaolo-palvelussa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Tavoitteiden muuttuessa tai muiden muutosten myötä asiakas voi muokata omaa suunnitelmaansa Omaolo-palvelussa ja lähettää siitä ehdotuksen ammattilaiselle. Omaolo-palvelu voi tuottaa asiakkaalle tai ammattilaiselle ehdotuksen tarkastaa suunnitelman ajantasaisuus tietyin väliajoin. Ammattilainen päivittää suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa ja tallentaa sen samoihin tiedontallennuspaikkoihin kuin alkuperäisen suunnitelman. MIKÄ MUUTTUU? Palvelun avulla asiakas voi aidosti osallistua ja vaikuttaa omaan Oma suunnitelmaansa. Asiakas myös orientoituu suunnitelman tekoon aiempaa paremmin. Suunnitelma yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmat sekä ammattilaiset Oma suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Ammattilainen voi tarkastella asiakkaan hoitoon/hyvinvointiin liittyvän suunnitelman tietosisältöjä yhteenvetonäkymällä ja sen lisäksi porautua tietojen lähteisiin erikseen yhteenvetonäkymän kautta (tietosisällön laajennus tai alkuperäisen tiedon näyttäminen). Ammattilainen voi tarkastella, tallentaa ja muuttaa tietoja suunnitelmaan (versiointi) Asiakkaan niin salliessa ammattilainen voi seurata asiakkaan itsemittaustulosten kautta suunnitelman toteutumista. Moniammatilliset tiimit saavat yhteisen välineen hoidon ja palvelun koordinointiin Hyvinvointitarkastuksiin, -valmennuksiin ja -suunnitelmiin kirjattuja tietoja voidaan hyödyntää yksilö- ja väestötasolla raporteissa, seurannassa ja johtamisen ja palveluiden suunnittelun välineenä (ks. Edellä olevat 4.1.2) Ammattilainen saa potilas- ja asiakastietojärjestelmään (EHR) viestin, jos asiakas lähettää itsehoitosuunnitelmansa ammattilaiselle Oma suunnitelman tekoa varten. Ammattilainen voi avata suunnitelman joko EHR:n tai erillisen käyttöliittymän kautta. Ammattilainen näkee saman näkymän kuin asiakaskin. Ammattilainen voi täydentää suunnitelmaan tietoja omalta osaltaan. Yleensä tässä tilanteessa tavataan asiakas esim. vastaanottokäynnillä tai etäyhteyksien avulla. Ammattilaisen päivittämästä suunnitelmasta tallentuu uusi versio sekä asiakkaan terveystaltioon että ammattilaisen järjestelmään. Tämä toimenpide lähettää automaattisen tiedon päivityksestä kaikille Oma suunnitelmaan liittyville tahoille. Ammattilaisen tallentamia tietoja ei voi muuttaa asiakkaan toimesta eikä muiden osallistuvien organisaatioiden taholta. 25

26 Suunnitelmasta ja toteutumatiedoista ammattilainen voi tehdä hakuja ja koosteita eri tarkoituksiin. Suunnitelman tietosisältö pitää näyttää koosteena ja siitä pitää päästä porautumaan haluttuun tietokokonaisuuteen tarkemmin (tietojen metatiedot, historiatiedot jne). MIKÄ MUUTTUU? Yhteinen Oma suunnitelma mahdollistaa asiakkaan hoidon/palvelun kokonaisuutena ja koordinoituna. Asiakkaat ovat paremmin valmistautuneita Oma suunnitelman tekoon ja osallistuvat siihen aktiivisemmin kuin aiemmin Omatietovaranto Omatietovaranto (engl. Personal Health Record, PHR) on henkilökohtainen tietovarasto, johon kansalainen voi tallentaa terveyteensä/hyvinvointiinsa ja sen hoitamiseen liittyviä tietoja, esim. tekemänsä sähköisen hyvinvointitarkastuksen tulokset. Käyttäjä hallitsee omia tietojaan ja voi luovuttaa tallentamiaan terveys- ja hyvinvointitietoja soveltuvin osin muiden tiedontarvitsijoiden käyttöön. Erilaiset sähköiset palvelut ja sovellukset voivat hyödyntää, käyttäjän niin halutessa, tietovarastoon tallennettua tietoa ja tallentaa tietoja sinne. (Seppälä Nykänen 2014). Suomessa kansallisen terveystaltion rakentamisesta vastaavat STM, Kela ja THL. Omaolo-palvelut hyödyntävät kansallista PHR:ä eli Omakannan omatietovarantoa. Omatietovarannon kautta kansalainen hallitsee itse tallentamiaan terveys- ja hyvinvointitietoja ja tiedot ovat tallessa yhdessä luotettavassa paikassa, myös silloin kun hän muuttaa paikkakunnalta toiselle. Terveystaltion kautta tiedot ovat kansalaisen käytettävissä aina vuorokauden ajasta riippumatta Omatietovaranto kansalaisen näkökulmasta Täysi-ikäinen kansalainen voi tallentaa, muuttaa, tarkastella omia tai perheensä terveys- ja hyvinvointitietoja terveystaltionsa kautta. Kansalainen hyödyntää Omatietovarannon tietoja tarkastelemalla niitä itse valitsemiensa sovellusten / laitteiden (esim. vaaka tai RR-mittari) kautta. Alaikäisen osalta vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus kerätä huollettavaansa koskevaa tietoa samoin kuin täysi-ikäisillä vuotiaiden tulisi myös voida käyttää palvelua. Kansalainen voi määritellä miten tietoja voidaan hyödyntää eri palveluissa, sovelluksissa ja laitteissa. Kansallisen terveystaltion myötä on mahdollista tarjota yksi tietovaranto kansalaisten omille tiedoille. Tällöin kansalaisen on helpompi hallita sitä mihin hänen tietonsa tallentuvat ja miten hän antaa luvan käyttää niitä. 26

27 MIKÄ MUUTTUU? Aiemmin asiakkaalla ei ole ollut kansallisesti toimivaa paikkaa, jonne tallentaa terveys/hyvinvointitietoja ja joka on integroitu kansallisiin hyvinvointipalveluihin. Kansalainen itse päättää kuka saa oikeuden katsella/ tallentaa ja käyttää hänen omia tietojaan Terveystaltio sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation näkökulmasta Ammattilaiset voivat katsella ja hyödyntää asiakkaan tuottamia tietoja virallisen sairaus- ja hyvinvointitietojen rinnalla asiakkaan suostumuksella. Heillä on mahdollisuus pyytää asiakasta tekemään tarkempia seurantoja ja saada tiedot asiakkaan suostumuksella käyttöönsä jopa reaaliaikaisesti (sitä mukaan kuin asiakas tietoja tallentaa). Asiakkaan kirjaamista ja tuottamista tiedoista ammattilainen pystyy tallentamaan valitsemansa tietokokonaisuuden edelleen potilas/asiakastietojärjestelmään siten, että tietojen lähde ja muut metatiedot tallentuvat järjestelmään. Rakenteisesti kirjattuja ja koodituksia ja luokituksia noudattavat tiedot tunnistetaan ja voidaan siirtää edelleen ja tallettaa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin rakenteisesti (metatiedot säilytetään). Ammattilainen voi hakea tietoja asiakkaiden terveystaltioon tallettamista tiedoista väestötasolla ja yksilökohtaisesti erilaisia hakuehtoja käyttäen. Ammattilaiselle tarjotaan tietoja terveystaltion tietosisällöistä koosteina ja valmiiksi analysoituina kokonaisuuksina sekä graafisina esityksinä. MIKÄ MUUTTUU? Tietoja hyödyntääkseen esim. päätöksentuessa on ammattilaisen ollut kirjattava tiedot EHR:än. Asiakkaan tallentaessa tiedot sähköisesti voi ammattilainen hyödyntää niitä suoraan omissa toimintaprosesseissaan 5. Omaolo-palvelun kehittäminen Omaolo-palvelu kehittyy jatkuvasti, eikä sen ole tarkoituskaan olla koskaan lopullisesti valmis. Siten visio päivittyy ja laajenee jatkuvasti. Omaolo-palvelu on rakennettu avoimen lähdekoodin ratkaisujen pohjalta ja siinä on avoimet rajapinnat niin, että palvelun kehittämiseen voi liittyä muitakin osapuolia. Jo projektivaiheen aikana on testattu kolmannen osapuolen teknisen toteutuksen sekä kolmannen osapuolen sisällön liittämistä osaksi Omaolo-palvelua. Tavoitteena on rakentaa avoin ekosysteemi, jossa palvelua kehitetään yhdessä erilaisten toimijoiden ja toimittajien kanssa, yhteisiin periaatteisiin ja pelisääntöihin pohjautuen. Tärkeintä on luoda palvelu, joka vastaa asukkaiden ja ammattilaisen tarpeisiin ja kehittää ajan mukana teknologian, sisältöjen ja palvelujärjestelmän kehittymisen myötä. 27