Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978 2001"

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 1/2004 Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta Seppo Huttunen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004

2

3 Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 1/2004 Tekijä(t) Seppo Huttunen Julkaisun nimi Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta Tiivistelmä Nestekaasun aiheuttamia tulipaloja on esiintynyt vuosittain. Tulipaloissa ja räjähdyksissä on kuollut 9 ihmistä ja loukkaantunut 47 vuosina Häkäonnettomuuksia on sattunut noin kerran vuodessa ja onnettomuuksien seurauksena häkämyrkytyksiin on kuollut 38 ihmistä vuosina Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa onnettomuuksista, joissa nestekaasun käyttö on aiheuttanut henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Tutkimusta varten on läpikäyty 107 kotitalouskäytössä ja 129 ammattikäytössä sattunutta onnettomuutta. Tutkimalla onnettomuuksia saadaan tietoa nestekaasulaitteiden käytöstä ja olosuhteista, joissa onnettomuudet ovat tapahtuneet. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy vaatii monipuolista tietoa onnettomuuksien taustatekijöistä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Projektihankkeen nimi ja projektinumero kaasulaite, turvallisuus, onnettomuus, nestekaasu TUKES-julkaisu 1/2004 Insinöörityö Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Helsinki, tammikuu 2004

4

5 Sisällys 1 Johdanto 7 2 Nestekaasun ominaisuuksia Luokitus ja merkinnät Palo- ja räjähdysvaara Häkävaara 12 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet Onnettomuudet toimialoittain Onnettomuustyypit Henkilövahingot 19 4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet Onnettomuuspaikat Onnettomuustyypit Henkilövahingot 30 5 Johtopäätöksiä 31 Lähteet 34 Liitteet Liite 1: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 2: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 3: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina Liite 4: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina Liite 5: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina Liite 6: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina Liite 7: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina Liite 8: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina Liite 9: Nestekaasuräjähdys hotelli Heinolanhovissa 43 Liite 10: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 11: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 12: Onnettomuuksien kuvauksia (ammattikäyttö) 46 Liite 13: Onnettomuuksien kuvauksia (kotitalouskäyttö) 51

6

7 1 Johdanto Nestekaasun käyttö tuo mukanaan vaaratekijöitä, joiden olemassaolo täytyy ottaa kaasulaitteiden käytössä huomioon. Varsinkin kaasun käyttö sisätiloissa, kuten asuinrakennuksissa, lisää palovaaraa. Varomattomuus tai ajattelemattomuus kaasulaitteen käytössä kotona voi johtaa tulipaloon, joka useimmiten tulee täydellisenä yllätyksenä keskellä arkisia toimintoja. Yllätyksellisyys lisättynä kaasupalon voimakkuuteen aiheuttaa usein aineellisten vahinkojen lisäksi myös henkilövahinkoja. Kaasulaitteen turvallisuus muodostuu laitteen teknisestä turvallisuudesta ja laitteen oikeasta käytöstä. Valmistajalla on vastuu siitä, että laitteet ovat turvallisia. Kaasulaiteasetuksen 1434/1993 mukaan laitteen valmistajan tulee antaa käyttö- ja huolto-ohjeissa kaikki tarvittava tieto laitteen turvallista käyttöä varten. Lisäksi kaasulaitteessa ja sen pakkauksessa on oltava asiaankuuluvat merkinnät. Käyttöohjeissa ja merkinnöissä on erityinen huomio kiinnitettävä käyttörajoituksiin esim. koskien laitteen asentamista vain sellaiseen tilaan, jossa on riittävä ilmanvaihto. Käyttäjän vastuulle vahinkojen ehkäisyssä jää annettujen ohjeiden noudattaminen. Nestekaasun ominaisuudet asettavat myös vaatimuksia kaasulaitteiden turvalliselle käytölle. Nestekaasun syttymisherkkyys ja kaasuvuodon sattuessa kaasun painuminen lattiatasolle täytyy ottaa huomioon erityisesti asuintiloissa. Nestekaasuna myytävä propaani on luokiteltu palo- ja räjähdysvaaralliseksi kemikaaliksi. Luokituksen yhteydessä on määrätty merkinnöistä, joiden tarkoituksena on antaa käyttäjälle tietoa nestekaasun vaarallisista ominaisuuksista ja ohjeita turvallisesta käytöstä. Kun kemikaali on oikein luokiteltu ja merkitty, siirtyy vastuu turvallisesta käytöstä kotitalouskäytössä käyttäjälle ja työpaikoilla työnantajalle ja työntekijälle. Kaasulaitteiden teknistä turvallisuutta koskevat vaatimukset on annettu kaasulaiteasetuksessa 1434/1993. Kaasulaiteasetuksella Suomen lainsäädännössä toteutetaan Euroopan yhteisön kaasulaitedirektiiviä, jonka tavoitteena on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojeleminen. Asetus määrittelee, minkälainen kaasulaitteen on oltava ominaisuuksiltaan, jotta se vastaisi turvallisuusvaatimuksia. Valmistajan tehtävänä on huolehtia siitä, että laite täyttää sille asetetut vaatimukset. Asetuksen mukaan kaasulaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne toimivat turvallisesti eivätkä käyttöohjeiden mukaisesti käytettynä vaaranna omaisuutta tai henkilöiden turvallisuutta. Tekemäni tutkimus sisältää onnettomuuskuvauksia sekä työpaikoilla että kotitalouksissa sattuneista nestekaasun käyttöön liittyneistä tapaturmista. Tutkimus pyrkii omalta osaltaan tuottamaan tietoa kaasulaitteiden käytöstä ja auttamaan nestekaasun käyttöön liittyvien vaaratekijöiden merkittävyyden arvioinnissa. Laitteiden turvallisuuden tasoa arvioidaan laitteiden käytön yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien määrällä ja seurausten vakavuudella. Onnettomuus on merkittävä, jos kaasuvuoto aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen ja seuraukset vakavia, jos onnettomuudesta aiheutuu henkilövahinkoja. Onnettomuuksien tutkinta antaa tietoa niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat onnettomuuden synnyn. Onnettomuuksien tutkinta antaa myös tietoa siitä, minkälaiseen toimintaan onnettomuudet useimmiten liittyvät. Näiden havaintojen avulla on tehty johtopäätöksiä nestekaasun käytöstä ammattikäytössä ja kotitalouskäytössä ja ehdotettu myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa nestekaasun käytön turvallisuutta. 7

8 Aikaisempia tutkimuksia Saastamoinen (1999) on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittänyt kuluttajien riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä. Tutkimukseen sisältyivät myös nestekaasulaitteet. Saastamoisen tutkimuksessa kuluttajien turvallisuuskulttuuri määriteltiin koostuvaksi niistä arvoista ja asenteista sekä käytännöistä, joita kuluttajat arkielämässä turvallisuuteen liittävät. Tutkimuksen mukaan kaasulaitteiden aiheuttamat riskit koettiin suuremmiksi kuin muiden tutkimuksessa mukana olleiden laitteiden, kuten esimerkiksi kodin sähkölaitteiden aiheuttamat riskit. Saastamoisen (1999) mukaan kaasun kokeminen vaaralliseksi liittyy sen hallitsemattomuuteen ja näkymättömyyteen. Kaasuonnettomuudet, kuten tulipalot ja häkämyrkytykset, voivat olla seurauksiltaan vakavia. Tämänkaltainen "katastrofipotentiaali" vaikuttaa kaasulaitteiden havaitun riskin suuruuteen. Lisäksi kaasun aiheuttamat onnettomuudet uutisoidaan suhteellisen näkyvästi, jolloin kaasulaitteiden koettu riski kasvaa. Saastamoinen on ehdottanut, että turvallisuusinformaation jakamisessa otettaisiin huomioon käyttäjien tavat ymmärtää ja käsitellä riskejä sekä turvallisuutta, jotta informaatio tuottaisi haluttuja tuloksia. Tällöin tulisi huomioida se arkielämän ympäristö, jossa kuluttaja toimii. Laitteet ovat osa ihmisten arkielämää, ne ovat useimmiten tuttuja ja usein käytettyjä laitteita, joiden riskejä ei pidetä kovin suu- rina. Saastamoinen (2000) on tutkinut ryhmäkeskustelujen avulla kodin teknisten laitteiden turvallisuuteen liittyviä asenteita, käsityksiä ja käytäntöjä kuluttajien arkielämän näkökulmasta. Kuluttajien turvallisuuskulttuuria, eli turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu (2000: 5). Saastamoisen tutkimus oli ns. laadullinen tutkimus, jossa yhdessä ryhmässä keskusteltiin kaasulaitteiden hankintaan ja käyttöön liittyvistä asioista. Saastamoinen mainitsee, että tutkimustulosten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laadullisen tutkimuksen kuvaileva ja tulkitseva, ei yleistävä, ominaispiirre. Tästä huolimatta voidaan todeta, että tutkimuksen kuvaamia käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä löytyy varmasti useimmilta kaasulaitteiden käyttäjiltä. (2000: 43, 44.) Tutkimuksen tulokset Saastamoinen tiivistää kolmeen päätulokseen: 1. Turvallisuuskäyttäytyminen on usein rutiininomaista ja osin tiedostamatonta. 2. Monet kuluttajat käyttävät teknisiä laitteita riskialttiisti. 3. Kuluttajien ilmaisemat myönteiset turvallisuusasenteet eivät välttämättä toteudu varsinai sessa käyttäytymisessä. Rutiininomainen ja tiedostamaton turvallisuuskäyttäytyminen asettaa haasteita turvallisuusviranomaisille. Rutiininomaisuus on hyödyllistä, koska silloin turvallinen toiminta ei vaadi tietoista ajattelua eikä resursseja kuluttajien arkipäivässä. Toisaalta rutiininomainen ja tiedostamaton käyttäytyminen voi olla haitallista, koska kuluttaja saattaa huolimattomalla toiminnallaan aiheuttaa huomaamattaan vaarallisia tilanteita. (Saastamoinen 2000: 48.) Nestekaasulaitteiden turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja on selvitetty myös kyselytutkimuksella (Saastamoinen ym. 2002), jossa perusjoukkona oli mökillä, veneessä tai matkailuajoneuvossa kaasulaitteita käyttävät kuluttajat. Tutkimus oli jatkoa kirjallisuuskatsaukselle ja laadulliselle tutkimukselle (Saastamoinen 1999, 2000) ja ensimmäinen nestekaasulaitteiden käyttöä ja turvallisuutta selvittänyt tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että osa kyselyyn vastaajista ei tuntenut nestekaasun ominaisuuksia, osa käytti kaasulämmitintä yöpymistiloissa tavalla, joka ei ole turvallinen. Saastamoinen ehdottaakin, että edellä mainituista asioista kannattaa tiedottaa kuluttajille. Tutkimuksessa ha- 8

9 vaittiin myös, että kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että matkailuajoneuvojen vuosikatsastuksen yhteydessä pitäisi valvoa, että kaasujärjestelmän tiiviys on tarkastettu. Saastamoisen mukaan lainsäädännöllä toteutettu tiiviyden pakollinen tarkastaminen lisää nestekaasuturvallisuutta matkailuajoneuvoissa. (Saastamoinen ym. 2002: 28.) Pienikin kaasuvuoto, jota ei huomata ajoissa, voi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Palovaaran lisäksi kaasuvuoto voi aiheuttaa myös oleskelutilojen happipitoisuuden laskua. Kaasuvuodolla on sisätiloissa tukahduttava vaikutus. Sisätiloissa, joissa raitista korvausilmaa ei saada tarpeeksi, tilanne voi johtaa hapenpuutteeseen. Vaarallinen tilanne voi syntyä esim. yöpymisen aikana, jolloin sisäänhengitysilman happipitoisuus pienenee useiden tuntien ajan. Kysymyksessä on tällöin tukehtumisvaara. Pienikin happipitoisuuden lasku aiheuttaa lisäksi myrkyllisen häkäkaasun syntymistä. Jatkuvatoimisten kaasulaitteiden, kuten kaasulämmittimien, käyttö pienissä suljetuissa tiloissa, esim. mökeillä, voi altistaa ihmiset sekä häkävaaralle että tukehtumisvaaralle. Kaasulaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin huonetiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon nestekaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoainetta samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset. (Päätös 344/1997.) Sisätilaräjähdyksen estämiseksi on kaasun pitoisuus huonetiloissa pidettävä tuuletuksella alemman syttymisrajan alapuolella (Lautkaski: 1995). Jos kaasun syttymistä tai kaasu-ilmaseoksen räjähtämistä ei pystytä estämään, voi seurauksena olla henkilövahinkoja. Tiloissa, missä nestekaasua käytetään, on estettävä syttymiskelpoisen kaasuseoksen syntyminen. Erityisen tärkeää tämä on asuintiloissa. Onnettomuustutkimusten avulla valaistaan turvallisuuskulttuurin käytäntöihin liittyvää komponenttia. Onnettomuustutkimuksista haetaan tietoa niistä käytännöistä, jotka johtavat onnettomuuksien syntyyn. Saastamoinen mainitsee, että onnettomuuksiin vaikuttavista kulttuurisista tekijöistä pohdittavaksi nousee kognitiivisten mallien osuus onnettomuuksien synnyssä. (1999: 31.) Kognitiivisella mallilla tarkoitetaan ihmisen sisäistämää kuvaa maailmasta. Ne ohjaavat ympäristön havainnointia ja niiden avulla ihmiset suhteuttavat uutta tietämystä aikaisempaan tietämykseen. (Saastamoinen 1999: 34.) Kognitiiviset mallit ovat erityisen tärkeitä riskien yhteydessä. Riskien aiheuttajat ovat usein aistien ulottumattomissa, esimerkiksi kaasu on näkymätöntä. Kognitiivisten mallien puuttuessa ihmiset eivät edes ymmärrä riskien olemassaoloa, joten onnettomuuksien mahdollisuus on ilmeinen. Virheelliset kognitiiviset mallit taas saattavat johtaa vääriin tilannearvioihin ja sitä kautta onnettomuuksiin. Esimerkiksi kaasumyrkytyksen aiheuttava asuntovaunun ovien ja ikkunoiden tiivistäminen voisi johtua virheellisestä kognitiivisesta mallista. Saastamoisen mukaan kognitiivisten mallien vaikutuksista koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksiin ei ole vielä selkeää tietoa. Asian tärkeyden vuoksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota niin tutkimuksen kuin julkisen keskustelunkin piirissä. (Saastamoinen 1999: 34, 35.) Saastamoinen onkin ehdottanut laitteiden tutkimista arkielämän tilanteissa laitteiden käyttötapojen ja niihin liittyvien turvallisuusriskien selvittämiseksi. Lisäksi tulisi tutkia laitteiden aiheuttamia onnettomuuksia. (1999: 38.) Onnettomuustilastojen avulla voidaan tarkastella objektiivista riskiä, eli onnettomuuksien tilastollista yleisyyttä. Tilastojen kautta saadaan yleiskuvaa onnettomuuksista ja voidaan selvittää laitteiden aiheuttamien onnettomuuksien yleisyyttä ja vakavuutta. (Saastamoinen 1999: 31.) 9

10 2 Nestekaasun ominaisuuksia 2.1 Luokitus ja merkinnät Nestekaasuasetuksessa (711/1993) olevan määritelmän mukaan nestekaasulla tarkoitetaan hiilivetyseosta, joka sisältää pääasiallisesti C 3 - ja C 4 -hiilivetyjä. C 3 -hiilivedyissä pääkomponentteina ovat propaani ja propeeni ja C 4 -hiilivedyissä butaani ja buteeni. Nestekaasun höyrynpaine saa olla 70 C:n lämpötilassa enintään 31 bar (absoluuttinen paine). Propaani (C 3 H 8 ) ja butaani (C 4 H 10 ) on luokiteltu erittäin helposti syttyviksi kemikaaleiksi (Asetus 624/2001). Luokitus on tehty propaanin ja butaanin palo- ja räjähdysvarallisten ominaisuuksien perusteella. Asetuksen (807/2001) mukaan yleiseen kulutukseen tarkoitetuista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot. Luokituksen perusteella propaanille ja butaanille on määrätty seuraavat varoitusmerkinnät: R12: erittäin helposti syttyvää S2: säilytettävä lasten ulottumattomissa S9: säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto S16: Eristettävä sytytyslähteistä Tupakointi kielletty Merkintöjä käytetään osoittamaan nestekaasun vaarallisuutta. Vaaraa osoittavat lausekkeet (R-lauseke) ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet (S-lauseke) on määritelty vaarallisten aineiden luettelossa (Asetus 624/2001). Nestekaasua käytetään polttoaineena teollisuudessa, kotitalous- ja retkeilylaitteissa ja ponnekaasuna aerosolipakkauksissa. Nestekaasua varastoidaan paineenalaisena nestemäisessä muodossa tätä tarkoitusta varten valmistetussa kaasupullossa tai säiliössä. Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania. Butaania käytetään savukkeensytyttimissä ja pienissä kertakäyttöisissä kaasurasioissa. Kotitalouskäytössä olevat kaasupullot ostetaan valmiiksi täytettyinä jälleenmyyjiltä. Tyhjennettyään kaasupullot on vaihdettavissa täyteen, jolloin kuluttaja maksaa vain sisällöstä. Kotitalouskäyttöön on saatavana 2, 5, 10 ja 11 kg:n kaasupulloja. Ammattikäytössä, kuten ravintolakäytössä tai työmailla käytetään myös 33 kg:n pulloja. (Nestekaasuopas: 2001.) Nestekaasujen haju on heikko, ja siksi ne hajustetaan vuodon havaitsemiseksi. Tällöin nestekaasuun sekoitetaan selvästi erottuvaa hajusteainetta siten, että ilmaan sekoittunut kaasu voidaan aistia, kun sen pitoisuus on vähintään viidesosa alemmasta syttymisrajasta. (Mangs ym. 1997: 221.) Nestekaasut eivät aiheuta vaaraa terveydelle, kun ne luovutetaan markkinoille suljetuissa, täytettävissä kaasupulloissa tai standardin SFS EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joista kaasu vapautuu vain palamisen yhteydessä (Asetus 807/2001). 10

11 2.2 Palo- ja räjähdysvaara Palo- ja räjähdysvaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka fysikaaliskemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen (Kemikaalilaki 744/1989). Nestekaasun palovaaraa kuvaavia suureita ovat mm. leimahduspiste, kiehumispiste, syttymisrajat, höyrynpaine, itsesyttymislämpötila ja höyryn tiheys (OVA 2003). Propaanin ja butaanin palovaarallisuus johtuu niiden erittäin alhaisesta leimahduspisteestä ja alhaisesta kiehumispisteestä. Propaanin kiehumislämpötila on 42 C ja butaanin 0,5 C. Kiehumislämpötilassa aine muuttuu nesteestä kaasumaiseksi normaali-ilmanpaineessa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Suomessa esiintyvissä normaaleissa ympäristön lämpötiloissa propaani höyrystyy helposti ja sitä voidaan käyttää myös talvella. Nestekaasu poltetaan kaasumaisena, mutta varastoidaan nesteytettynä. Propaanin ja butaanin leimahduspiste on noin 75 C, joten normaalisti esiintyvissä ympäristön lämpötiloissa kaasuvuoto aiheuttaa aina syttymisvaaran. Kun nestekaasua säilytetään suljetussa kaasupullossa nestemäisessä olomuodossa, vallitsee pullon kaasutilassa tietty paine, jota sanotaan nesteen höyrynpaineeksi (kylläisen höyryn paine). Höyrynpaine on riippuvainen ympäristönlämpötilasta. Propaanin höyrynpaine (absoluuttinen paine) on +20 C:n lämpötilassa noin 8,4 bar ja butaanin noin 2,1 bar. Höyrynpaine kuvaa aineen kykyä vapauttaa höyryä ympäröivään ilmaan. Aine, jolla on korkea höyrynpaine, haihtuu helposti. Kun kaasua käytetään, alenee pullon paine ja neste alkaa kiehua muodostaen uutta kaasua pullon kaasutilaan niin kauan kuin kaasua virtaa kulutuslaitteelle. Kun kaasun käyttö lopetetaan, vallitsee pullossa ympäristön lämpötilaa vastaava höyrynpaine. Jos ympäristön lämpötila laskee aineelle määriteltyyn kiehumispisteeseen, vallitsee kaasupullon kaasutilassa normaaliilmanpaine. Tätä alemmissa lämpötiloissa höyryä ei muodostu. Butaanilla tämä tila saavutetaan jo noin 0,5 C:n lämpötilassa. Tämän takia Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania, koska se höyrystyy helpommin. Huonetiloihin vuotanut nestekaasu muodostaa ilman kanssa syttymiskelpoisen seoksen, joka voi syttyä esim. avotulesta, kuumasta pinnasta, sähkölaitteen tai staattisen sähkön eli varautumisen aiheuttamasta kipinästä. Syttyminen on mahdollista vain jos vuotaneen kaasun pitoisuus on alemman ja ylemmän syttymisrajan välisellä alueella. Propaanin syttymisrajat ovat 2,2 9,5 % ja butaanin 1,5 8,5 %. Rajat ilmoitetaan palavan aineen määränä ilmassa tilavuusprosentteina normaali-ilmanpaineessa +20 C:n lämpötilassa. Alempi syttymisraja ilmaisee pienimmän ja ylempi syttymisraja suurimman pitoisuuden, jolla seos voi vielä syttyä. Kaasuna nestekaasut ovat noin kaksi kertaa ilmaa raskaampia. Ilmaan verrattuna propaanin tiheys on 1,5-kertainen ja butaanin 2,0-kertainen. Seurauksena on, että nestekaasuvuodon muodostama kaasupilvi laskeutuu lähelle maata ja painuu syvänteisiin ja viemäreihin. Rakennuksissa kaasu kerääntyy lattiatasolle ja kellareihin. Syttynyt kaasu palaa voimakkaasti. Jos vuoto jatkuu vielä syttymishetkellä, vetäytyy liekki vuotokohdalle. Suljettuun tilaan, kuten huoneeseen tai viemäriverkostoon, muodostuneen seoksen syttyminen voi aiheuttaa räjähdyksen. Nestekaasun herkästä syttyvyydestä johtuvasta vaarasta on varoitettu turvallisuustoimenpiteitä osoittavalla lausekkeella S9, jonka mukaan nestekaasua tulee säilyttää paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Tämän tarkoituksena on tilan tuulettaminen siltä varalta, että nestekaasua vuotaisi pullosta tai laitteista. 11

12 Propaanin itsesyttymislämpötila on 470 C ja butaanin 372 C. Itsesyttymislämpötila on se alin lämpötila, johon kuumennettuna aine syttyy palamaan ilman ulkopuolista lämmönlähdettä (liekkiä tai kipinää) ja jatkaa palamistaan. Mitä alhaisempi itsesyttymislämpötila on, sitä herkemmin aine syttyy. 2.3 Häkävaara Nestekaasua käyttävissä laitteissa kaasun palaminen noudattaa palamisen kemian periaatteita, missä polttoaine yhtyy happeen tuottaen palokaasuja ja energiaa. Jotta kaasulaitteen polttimessa kaasu saadaan palamaan, tarvitaan oikea suhde hyvin sekoitettua kaasu-ilmaseosta ja energiaa, jotta nestekaasu-ilmaseos saadaan syttymään. Palamisreaktio jatkuu syttymisen jälkeen optimaalisena, kun edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti voimassa. Lämmön lisäksi palamistuotteina syntyy hiilidioksidia (CO 2 ) ja vesihöyryä. Palaakseen puhtaasti ja täydellisesti nestekaasu tarvitsee ympäröivässä ilmassa olevaa happea. Esimerkiksi lieden poltin, jonka kulutus on 150 grammaa nestekaasua tunnissa, tarvitsee noin 2 m 3 ilmaa, jotta nestekaasu palaisi täydellisesti. Mikäli palamisilman saanti ei ole riittävää, palaminen ei ole täydellistä. Epätäydellisessä palamisessa muodostuu hiilimonoksidia (CO) eli häkää. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentaminen tarvitsee eniten puhdasta ilmaa (korvausilma). Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. (Aurola ym. 1997: 33, 92.) Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiiltä sisältävien aineiden epätäydellisen palamisen seurauksena. Sisäilman hiilimonoksidin lähteitä ovat liikenteen pakokaasut ja sisätiloissa olevat väärin toimivat tai käytetyt uunit, takat ja kaasuliedet sekä tupakointi. Hiilimonoksidin vaarallisuus johtuu sen sitoutumisesta veren hemoglobiiniin, jolloin vereen syntyy karboksihemoglobiinia ja veren kyky kuljettaa happea kudokseen vähenee. Lievän häkämyrkytyksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja hengenahdistus. Vakava äkillinen häkämyrkytys voi aiheuttaa kuoleman. Sisäilman hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 8 mg/m 3. (mts. 93.) Ihmisen altistuminen sisäilman epäpuhtauksille riippuu kolmesta eri tekijästä: epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Asunnossa ei yleensä voida vähentää altistusaikaa. Jos halutaan vähentää ihmisen aineenvaihdunnasta ja toiminnoista johtuvia epäpuhtauksia, ilmanvaihdon tehostaminen on yleensä ainoa käytettävissä oleva menetelmä. Liian suuri ilmanvaihto voi myös aiheuttaa haittaa, kuten esim. vetoisuutta. (mts. 33.) Huoneilma on laadultaan tyydyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on alle mg/m 3 (1 500 ppm). Huoneilma tuntuu tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä tämän määrän. Korvausilman määrän pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin mg/m 3. Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa on yleensä myös muita lähteitä, jotka lisäävät sisäilman epäpuhtauksien määrää. Korvausilmaa tarvitaan tällöin tavallista enemmän, jotta niitä voidaan vähentää tai poistaa, yleensä 7 8 l/s henkilöä kohden. Ilmanvaihdon kaksinkertaistaminen vähentää epäpuhtauksien määrää puoleen, ts. epäpuhtauksien pitoisuus ilmassa on kääntäen verrannollinen ilmanvaihdon määrään. (mts. 33, 48.) 12

13 Nestekaasulaitteiden käyttö huonetiloissa lisää sisäilman epäpuhtauksia tuottaen sisätilaan hiilidioksidia, joka täytyy ilmanvaihdon avulla tuulettaa pois. Lisäksi kaasun palaminen tarvitsee happea, joten sisätilaan täytyy saada puhdasta ilmaa sekä ihmisten hengitettäväksi että polttimien palamisilmaksi. Nestekaasun palaminen huonetilassa, jossa on huono ilmanvaihto, saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisen hapenpuutteen sekä myrkyllisen hiilimonoksidin (häkä) muodostumisen, kun sisään ei saada tarpeeksi raitista ilmaa. 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan työpaikoilla sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu kolmeen luokkaan: rakentamiseen liittyvä toiminta, teollisuus ja muu ammattikäyttö. Liitteissä 1 ja 2 on kunkin onnettomuuden tapahtumapaikat mainittu toimialoittain. Onnettomuustyypit on luokiteltu neljään luokkaan: räjähdykset, tulipalot, kaasuvuodot ja häkätapaukset. 3.1 Onnettomuudet toimialoittain Vuosina työpaikoilla sattui 120 kaasuonnettomuutta. Onnettomuuksien lukumäärä pieneni selvästi 1980-luvun 71:stä 1990-luvun 49:ään. Eniten onnettomuuksia sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla (33,3 %), teollisuudessa sattui 27,5 % kaasuonnettomuuksista vuosina Rakentamiseen liittyvillä aloilla onnettomuuksien lukumäärä on pudonnut puoleen 1990-luvulla (13 kpl) verrattuna 1980-luvun (27 kpl) tilanteeseen. Vastaava kehitys on tapahtunut myös muun ammattikäytön alueella. Teollisuudessa sattui 1990-luvulla 19 onnettomuutta, mikä on hieman enemmän kuin 1980-luvulla (14 kpl). (Taulukko 1.) Taulukko 1. Onnettomuuksien lukumäärät toimialoittain v Toimiala Yhteensä lkm % lkm % lkm % Rakentaminen 27 38, , ,3 Teollisuus 14 19, , ,5 Muu ammattikäyttö 20 28,2 9 18, ,2 Nestekaasun valmistus/varastointi 10 14,1 8 16, ,0 Yhteensä

14 Eri toimialoilla sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja kaasuvuotoihin taulukon 2 mukaisesti. Kaasuvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Tulipaloista 13 kappaletta sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla vuosina , vastaava luku vuosina oli yhdeksän. Rakentamiseen liittyvillä toimialoilla nestekaasun käytön yhteydessä sattuneet tulipalot ovat olleet yleisempiä kuin muilla aloilla. Teollisuudessa sattuneiden kaasuvuotojen määrä oli lisääntynyt vuosina (17 kpl) verrattuna vuosiin (8 kpl). (Taulukko 2.) Liitteissä 3 8 on kullakin toimialalla sattuneet tulipalot ja räjähdykset jaoteltu onnettomuuspaikan mukaan. Taulukko 2. Kaasuonnettomuudet toimialan mukaan v (N=71) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Rakentaminen ,5 % 56,5 % 3,2 % Teollisuus ,6 % 13,0 % 25,8 % Muu ammattikäyttö ,9 % 17,5 % 48,4 % Nestekaasun valmistus/varastointi 0 % Yhteensä % Rakentaminen 9 81,8 % Teollisuus 1 9,1 % Muu ammattikäyttö - 0 % Nestekaasun 1 valmistus/varastointi 9,1 % Yhteensä % 13,0 % 22,6 % % 100 % (N=48) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto 2 33,3 % 1 16,7 % 3 50 % - 0 % % 2 6,5 % 17 54,8 % 5 16,1 % 7 22,6 % % Yhteensä Yhteensä

15 Työmaakäytössä on selvästi yleisempää, että kaasuvuoto syttyy ja aiheuttaa joko tulipalon tai räjähdyksen. 40 tapauksesta ainoastaan kolmessa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Teollisuuden ja muun ammattikäytön aloilla on vastaavasti useimmiten vältytty tulipaloilta tai räjähdyksiltä. Työmaakäytössä onnettomuudet ovat painottuneet kaasupullojen käyttöön. Vastaavasti muissa ammattikäytön onnettomuustapauksissa on ollut yleisempää, että nestekaasu on varastoitu säiliöissä. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Onnettomuudet nestekaasun varastointitavan mukaan v Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Yhteensä Rakentaminen Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Teollisuus Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Muu ammattikäyttö Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Onnettomuustyypit Vuosina on sattunut kaikkiaan 120 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 29 kpl on luokiteltu räjähdyksiksi ja 28 kpl tulipaloiksi. Räjähdysten ja tulipalojen määrä on vähentynyt vuosina verrattuna vuosien vastaaviin lukuihin. Kaasuvuodoiksi luokiteltujen tapausten määrä on pysynyt samana (31 kpl) molempina em. ajanjaksoina. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kaasuonnettomuudet ammattikäytössä v Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 17 23, , ,3 Räjähdys 23 32,4 6 12, ,2 Kaasuvuoto 31 43, , ,7 Häkä ,0 1 0,8 Yhteensä

16 Taulukossa 5 on räjähdykset ja kaasupalot luokiteltu tapaturmiksi ja kaasuvuodot vaaratilanteiksi. Kaasupullojen räjähdykset on luokiteltu erikseen. Kaasupullojen räjähdyksistä suurin osa on sattunut nestekaasun työmaakäytössä. (Taulukko 5, liitteet 3 ja 4.) Taulukko 5. Tapaturmat ja vaaratilanteet kaasuonnettomuuksissa v Onnettomuustyyppi Yhteensä Tapaturmat Kaasupullojen räjähdys Sisätilaräjähdys Kaasupalo, johon ei liity räjähdystä Yhteensä Vaaratilanteet Kaasuvuoto ilman tulipaloa Muu vaaratilanne, johon ei liity kaasuvuotoa Yhteensä Sisätilaräjähdyksiksi on luokiteltu esim. tapauksia, joissa työmaaparakkiin tai työmaan huoltoauton sisätiloihin vuotanut kaasu oli syttynyt. Kahdessa tapauksessa maanalaisesta nestekaasusäiliöltä tulevasta kaasuputkesta oli vuotanut kaasua tehdasrakennuksen sisätiloihin aiheuttaen räjähdyksen. Kolmessa tapauksessa oli kaasukäyttöistä prosessiuunia käynnistettäessä kaasua vuotanut sisätiloihin, jolloin uunia sytytettäessä oli tapahtunut räjähdys. Yhdessä tapauksessa lihasavustamon kaasupoltin oli sammunut yön aikana. Aamulla uunia sytytettäessä kaasu räjähti ja työntekijä sai palovammoja käsiin ja kasvoihin. Taulukossa 6 on esitetty vaaratilanteiksi luokitellut kaasuvuodot. Nämä vuodot ovat lähes kaikki tapahtuneet ulkotiloissa. Liitteissä 7 ja 8 on luetteloitu tapahtumapaikat, joissa kaasuvuodot ovat esiintyneet. Taulukko 6. Kaasuvuodot, joita ei ole seurannut räjähdys tai tulipalo Ajanjakso Vuoto sisällä Vuoto ulkona Yhteensä Teollisuudessa sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset VARO-rekisteriin oli merkitty yksi teollisuudessa sattunut räjähdys vuosille Rekisteriin kirjoitetussa onnettomuuskuvauksessa ei kuitenkaan mainita mitään kaasuvuodosta, eikä seuranneesta tulipalosta tai räjähdyksestä ole myöskään mainintaa. Tapahtuma on kuitenkin luokiteltu sisätilaräjähdykseksi. Kysymyksessä oli tiilitehtaan nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö, joka aiheutti höyrystimen ylikuumenemisen. Rekisterissä on myös yksi tulipalo samalta ajanjaksolta. Kysymys oli kaasuputken vuodosta tehtaan sisällä ja vuodon aiheuttamasta tulipalosta. 16

17 Vuosilta rekisterissä on kolme räjähdystä ja kolme tulipaloa nestekaasun käytöstä teollisuudessa. Räjähdykset liittyvät hitsaustyössä käytetyn nestekaasupullon räjähtämiseen, maanalaisesta nestekaasuputkesta vuotaneen kaasun räjähtämiseen rakennuksen kellaritiloissa ja nestekaasulaitteiston koekäytön yhteydessä vuotaneen kaasun räjähtämiseen. Vuosien tulipalot liittyivät nestekaasulaitteistoa käyttöönotettaessa havaittuun höyrystimen toimintahäiriöön, rakennuksen sisäpuolisen kaasuputkiston paineensäätimen vuotoon ja paperitehtaan varastossa sattuneeseen trukkipaloon. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia on rekisterissä vuosilta yhteensä 17 ja vuosilta yhteensä kahdeksan kappaletta. Vuosina nestekaasun käytön yhteydessä sattui seitsemän vuotoa. Ne jakautuivat siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli viisi kappaletta ja yhdessä tapauksessa nestekaasupumppu alkoi vuotaa ja yhdessä tapauksessa nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö aiheutti varoventtiilin kautta kaasun purkautumisen ympäristöön. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kaksi vuototapausta, toisessa laippaliitoksen ja toisessa täyttöliittimen kautta. Huoltotöiden yhteydessä sattui viisi kaasunvuotoa, joista kahdessa on vahingoitettu kaasupulloa niin, että seurauksena oli kaasuvuoto ja kolmessa tapauksessa huoltotyön yhteydessä aiheutettu putkivaurio synnytti kaasuvuodon. Yksittäisten nestekaasupullojen vuotoja oli kolme kappaletta. Pullot eivät olleet käytössä, kun vuodot havaittiin. Vuosien kaasuvuodoista viisi sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli kolme kappaletta, yhdessä tapauksessa nestekaasupumpussa käytettävä liitosletku vuoti ja yhdessä tapauksessa tehtaan sisällä trukin kaasupullosta vuoti kaasua sisätiloihin. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kolme vuototapausta, joissa kahdessa varoventtiili avautui päästäen kaasua ympäristöön ja yhdessä muu säiliön varuste vuoti kaasua. Henkilövahingot Teollisuudessa sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina Vuosina sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut seitsemän henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut Työmaakäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä löytyi kaksi kappaletta vuosilta , jotka molemmat sattuivat rakennustyömaalla. 33 kg:n kaasupullojen varomaton käsittely aiheutti kaasuvuodon, josta oli seurauksena tulipalo, jossa kaasupullo räjähti. Samalta ajanjaksolta löytyy rekisteristä tulipaloja yhdeksän kappaletta. Tulipaloista kaksi sattui rakennustyömailla, joissa lämmityslaitteistosta vuotanut kaasu oli syttynyt. Kolme tulipaloa sattui nestekaasua käyttävissä tietyömaakoneissa. Konepajalla kaasuletku vaurioitui ja vuotanut kaasu syttyi. Valimolla hitsauskipinästä syntynyttä tulipaloa sammuttaessaan palokunta vahingoitti epähuomiossa seinällä kulkeva nestekaasuputkea, jolloin putkesta vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa romuliikkeen kaasupullosta vuotanut kaasu syttyi, toisessa tapauksessa työmaaparakin sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. 17

18 Vuosilta on rekisteröity 13 räjähdystä ja 13 tulipaloa, jotka liittyvät nestekaasun työmaakäyttöön. Räjähdyksistä viisi oli kaasupullojen räjähdyksiä rakennustyömailla tulipalojen seurauksina. Kaksi räjähdystä aiheutui työmaaparakkiin vuotaneen kaasun sytyttyä. Kaksi kaasupullon räjähdystä sattui polttoleikkaus- ja hitsaustyöhön liittyen telakalla ja romuliikkeessä. Kolme räjähdystä sattui, kun huoltoauton, täysperävaunun ja tavaravaunun sisätiloihin vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa maanalaisesta kaasuputkesta konepajan kellaritiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Vuosien tulipaloista kahdeksan sattui nestekaasun käytöstä rakennustyömailla. Yksi tulipalo aiheutui työmaaparakin sisälle vuotaneesta kaasusta ja kolme tulipaloa aiheutui huoltoauton, kuljetusauton ja tavaravaunun tavaratilan lämmittämiseen käytetystä laitteistosta vuotaneen kaasun sytyttyä. Yhdessä tapauksessa konepajan pullokeskuksella oli syttynyt tulipalo. Kaasuvuoto Kaasuvuotoja oli rekisterissä vuosilta kaksi ja vuosilta yksi. Vuosien vuodoista toisessa työmaalla kaasupullo putosi kyljelleen niin, että pullon venttiilistä alkoi vuotaa kaasua ja toisessa tapauksessa kaasupulloja kuljettaneesta pakettiautosta alkoi liikennevahingon seurauksena kaasupulloista vuotaa kaasua. Vuosien ainoassa vuototapauksessa konepajan nestekaasuhöyrystimen käyttöönotto aiheutti varoventtiilin avautumisen ja kaasua pääsi ympäristöön. Henkilövahingot Työmaakäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa on vuosina loukkaantunut kolme henkilöä, vuosina loukkaantui 17. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut Muussa ammattikäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä oli kolme kappaletta vuosina Räjähdyksiä aiheuttivat jäähallin jäänhoitokoneen kaasupullon repeäminen, pizzerian sisätiloihin vuotaneen kaasun räjähdys ja krematorion uunissa tapahtunut räjähdys. Tulipaloja ei vuosina sattunut yhtään. Vuosina sattui neljä räjähdystä ja yksi tulipalo. Räjähdyksistä vakavin sattui hotelli Heinolanhovissa, jolloin kolme henkilöä kuoli räjähdyksen seurauksena. Kaksi räjähdystä sattui, kun lihasavustamon ja vohvelinpaistouunin nestekaasupolttimia yritettiin sytyttää. Kolmannessa tapauksessa huoltotyön jälkeen kattilahuoneeseen jätetystä kaasupullosta vuotanut kaasu räjähti. Vuosina sattui yksi tulipalo, kun ravintolassa käytetty liekityslaite syttyi palamaan. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia oli rekisteröity vuosilta viisi kappaletta ja vuosilta yhteensä 15. Vuosien vuodoista nestekaasun käytön yhteydessä sattui neljä kappaletta siten, että kaksi vuototapausta liittyi kaasupullokeskusten liitosletkujen vuotoihin, yhdessä tapauksessa kaasupulloa vaihdettaessa havaittiin pullon vuotavan ja yhdessä tapauksessa säiliön varoventtiilistä oli vuotanut kaasua ympäristöön. Yhdessä tapauksessa rakennuksessa tehtyjen korjaustöiden aikana vahingoitettiin epähuomiossa rakennuksen sisäpuolista kaasuputkea, josta vuoti kaasua sisätiloihin. 18

19 Vuosien vuodoista 10 sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että rakennuksen ulkopuolella olevien kaasuputkien vuotoja oli kuusi kappaletta. Kolmessa tapauksessa nestekaasusäiliön varuste oli alkanut vuotaa, näissä tapauksissa vuotanut kaasu oli kulkeutunut myös rakennuksen sisätiloihin. Yhdessä tapauksessa nestekaasupumpun tiiviste vuoti kaasua. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui yksi vuototapaus kun täyttöliitin vuoti kaasua. Huoltotöiden yhteydessä sattui kolme kaasuvuotoa. Yhdessä tapauksessa kaasusäiliön tyhjennyksen yhteydessä kaasua kulkeutui läheisen tavaratalon sisätiloihin, toisessa tapauksessa talvella virastotalon keittiöön ei saatu kaasua, jolloin huoltomies lämmitti kuumalla vedellä säiliön hoitokuilussa nestekaasuputkea. Tällöin havaittiin kaasuvuoto, joka oli johtunut paineensäätimen kalvon rikkoontumisesta. Kolmannessa kaasuvuototapauksessa pysäköintitalon kellaritilaan vuoti nestekaasua kaasupulloon kytketystä puhalluspolttimesta, jota käytettiin kiinteistön rakennustöiden yhteydessä kosteuden poistoon. Henkilövahingot Muussa ammattikäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina Vuosina sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut kolme henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia oli yksi kappale. Tässä hotelli Heinolanhovissa sattuneessa räjähdyksessä kuoli kolme henkilöä. 3.3 Henkilövahingot Suurin osa henkilövahingoista on sattunut rakentamiseen liittyvillä aloilla. Henkilövahingot ovat sattuneet tulipalojen ja räjähdysten seurauksena, joista henkilöille on yleensä aiheutunut palovammoja. Nestekaasun ammattikäytössä on tapahtunut ainoastaan yksi onnettomuus, jossa ihmisiä on kuollut. (Taulukko 7.) Tällainen nestekaasuräjähdys sattui vuonna 1978 hotelli Heinolanhovissa, jossa kolme ihmistä kuoli saamiinsa vammoihin. Taulukko 7. Nestekaasun ammattikäytössä kuolleet ja loukkaantuneet tapahtumapaikan ja onnettomuustyypin mukaan v Tulipalo Räjähdys Tulipalo Räjähdys Rakentaminen Loukkaantuneet Kuolleet Teollisuus Loukkaantuneet Kuolleet Muu ammattikäyttö Loukkaantuneet Kuolleet Nestekaasun valmistus/varastointi Loukkaantuneet Kuolleet Yhteensä Loukkaantuneet Kuolleet

20 4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan yksityiskäytössä sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu neljään luokkaan: kesämökit, asuntovaunut, omakotitalot ja muu käyttö. Kohdassa muu käyttö on useita yksittäisiä nestekaasun käytössä sattuneita vahinkoja, joita ei onnettomuustutkinnan yhteydessä ole luokiteltu kesämökeillä, asuntovaunuissa tai omakotitaloissa sattuneiksi. Liitteissä 10 ja 11 ovat muun käytön yhteydessä sattuneet nestekaasuonnettomuudet jaoteltuina onnettomuuspaikan mukaan. 4.1 Onnettomuuspaikat Yksityiskäytössä kaasuonnettomuuksia sattui kaikkiaan 107 vuosina Onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla (58 kpl) verrattuna 1980-luvun (49 kpl) tilanteeseen. Eniten onnettomuuksia nestekaasun käytössä sattui kesämökeillä (30 %). Asuntovaunuissa (20,5 %) ja omakotitaloissa (21,5 %) onnettomuudet olivat yhtä yleisiä. Kesämökeillä ja asuntovaunuissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Omakotitaloissa sattuneet nestekaasuonnettomuudet ovat sitä vastoin pudonneet lähes puoleen. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Onnettomuuksien lukumäärät kotitalouskäytössä v Onnettomuuspaikka Yhteensä lkm % lkm % lkm % Kesämökki 13 26, , ,0 Asuntovaunu 9 18, , ,5 Omakotitalo 15 30,6 8 13, ,5 Muu käyttö 12 24, , ,0 Yhteensä Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja häkämyrkytyksiin taulukon 9 mukaisesti. Vuosina suurin osa nestekaasun aiheuttamista tulipaloista tapahtui kesämökeillä (29,0 %) ja omakotitaloissa (32,3 %). Vuosina kesämökeillä sattuneiden tulipalojen osuus oli jo 45,2 % kaikista tulipaloista. Vastaavasti tulipalot omakotitaloissa oli vähentynyt 12,9 %:iin. Tulipalojen yhteismäärä oli molempina ajanjaksoina pysynyt samana (31 kpl). Nestekaasun käyttö asuntovaunuissa aiheutti vuosina neljä tulipaloa ja vuosina seitsemän. 20

21 Taulukko 9. Kaasuonnettomuudet tapahtumapaikan mukaan v Onnettomuuspaikka (N=49) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 9 29,0 % 2 28,6 % 2 18,2 % Asuntovaunu 4 12,9 % - 0 % 5 45,4 % Omakotitalo 10 32,3 % 4 57,1 % 1 9,1 % Muu käyttö 8 25,8 % 1 14,3 % 3 27,3 % Yhteensä % % % Onnettomuuspaikka (N=54) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 14 45,2 % 3 20,0 % 2 25,0 % Asuntovaunu 7 22,6 % 1 6,7 % 3 37,5 % Omakotitalo 4 12,9 % 3 20,0 % 1 12,5 % Muu käyttö 6 19,3 % 8 53,3 % 2 25,0 % Yhteensä % % % Taulukossa 10 on esitetty onnettomuuksien jakaantuminen eri kuukausille. Tulipaloja sattui selvästi eniten kesä-heinäkuussa. Häkäonnettomuudet ovat tasaisemmin jakaantuneet eri kuukausille, tosin talviaikana on vähän enemmän sattunut häkäonnettomuuksia kuin kesäaikana. Taulukko 10. Kotitalouskäytössä sattuneet nestekaasuonnettomuudet kuukauden mukaan jaoteltuna v Kuu- Tuli- Räjäh- Häkä Kuu- Tulipaldys Räjäh- Häkä kausi palo dys kausi Tammi Heinä Helmi Elo Maalis 2-2 Syys Huhti 5-1 Loka Touko 6-3 Marras Kesä Joulu

22 4.2 Onnettomuustyypit Vuosina on sattunut 107 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 62 kappaletta oli tulipaloja ja 22 räjähdyksiä. Vuosina sattui 58 onnettomuutta mikä on yhdeksän enemmän kuin vuosina Räjähdysonnettomuuksien määrä on kasvanut, vuosina sattui seitsemän räjähdystä, ja vuosina räjähdyksiä oli 15. Nestekaasulaitteiden aiheuttamat häkäonnettomuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuosina (11 kpl) ja vuosina (8 kpl). Yksityiskäytössä sattuneista kaasuvuodoista on varsin vähän tietoa. Vuosilta ei löydy yhtään kaasuvuototapausta ja vuosilta vain neljä. (Taulukko 11.) Taulukko 11. Kotitalouskäytössä sattuneet kaasuonnettomuudet v Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 31 63, , ,9 Räjähdys 7 14, , ,6 Häkä 11 22,4 8 13, ,8 Kaasuvuoto - 0,0 4 6,9 4 3,7 Yhteensä Tulipalot vuosina Erilaisten keittolaitteiden, kuten liesi ja keitin, kaasuvuodot aiheuttivat eniten tulipaloja vuosina Näistä tulipaloista asuinrakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja kesämökeillä sattui yli puolet. Omakotitaloissa sattuneista tulipaloista kuusi johtui keittolaitteen käytöstä ja taulukon 12 kohtaan muu kaasulaite sisältyy kaksi tapausta, joiden onnettomuuskuvauksissa ei kerrota, mitä kaasulaitteita rakennuksessa oli käytetty ja kaksi tapausta, joissa rakennuksen sisällä säilytyksessä ollut kaasupulloon letkulla kiinnitetty puhalluslamppu (käsipoltin) oli vuotanut aiheuttaen tulipalon. Asuntovaunuissa sattuneista neljästä tulipalosta vain yhdessä on onnettomuuskuvauksissa maininta kaasulaitteen käytöstä ennen onnettomuutta, kolmessa onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 12.) Kesämökki Viisi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on syttynyt aiheuttaen tulipalon. Yhdessä näistä tapauksista tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kolmessa tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä kaasulaite (keitin, valaisin) oli aiheuttanut mökin sisällä tulipalon. Nämä retkilaitteet ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita. Yhdessä tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Tässä tapauksessa mainitaan, että kaasun hajua oli tuntunut sisällä mökissä. Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla työmiesten majoitukseen. Vaunun sisällä oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa syttyi tulipalo, kun kaasukeittimen käyttö aiheutti kaasuvuodon. Yhdessä tapauksessa onnettomuuskuvaus ei anna täyttä varmuutta siitä, minkälaista nestekaasun käyttö oli onnettomuushetkellä, eikä sitä, oliko vaunussa ihmisiä. Vaunussa oli kuitenkin syttynyt tulipalo, joka tuhosi vaunun kokonaan. 22

23 Yhdessä tapauksessa syttyi asuntovaunussa tulipalo aamulla, kun henkilö sytytti vaunun ovensuussa tupakan tulitikulla. Omakotitalo Kolme tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on aiheutta- nut tulipalon. Jokaisessa näistä tapauksista on yksi ihminen kuollut. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Eräässä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista kolme sattui leirintä-alueilla, yksi veneessä ja yksi siirtolapuutarhamökissä. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalon kaksi kertaa omakotitalon autotallissa ja kerran omakotitalon piha-alueella. Taulukko 12. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Grilli Valaisin Muu laite Kesämökki Asuntovaunu Omakotitalo Muu käyttö Yhteensä Tulipalot vuosina Vuosina keittolaitteiden lisäksi tulipaloja aiheuttivat kaasujääkaapit ja kaasulämmittimet. Kaasujääkaapit oli mainittu todennäköisinä tulipalojen aiheuttajina yhdeksässä tapauksessa kun vuosina oli vain yksi jääkaapin aiheuttama tulipalo. Kesämökeissä sattuneista tulipaloista kolme johtui keittolaitteista ja kuusi kaasujääkaapeista. Taulukon 13 kohtaan muu kaasulaite sisältyvissä tulipaloissa kaasuvuodon aiheuttanutta laitetta ei mainita onnettomuuskuvauksissa. Asuntovaunuissa sattuneista seitsemästä tulipalosta kolmessa on maininta kaasulaitteen käytöstä. Vastaavasti neljässä onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 13.) Kesämökki Kuusi tapausta, joissa nestekaasujääkaapin käyttö on aiheuttanut tulipalon. Yhdessä tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä valaisin oli aiheuttanut mö- kin sisällä tulipalon. Tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kaksi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Yhdessä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa, toisessa tapauksessa tulipalon jälkeen mökin sisältä löytyi kolme nestekaasupulloa, pullot olivat tyhjentyneet tulipalon aikana. 23

24 Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla majoitukseen. Vaunu oli vuokrattu. Yöllä vaunussa yöpynyt henkilö havaitsi vaunun etuosan olevan tulessa. Kahdessa tapauksessa vaunussa yöpyneet olivat yöllä heränneet tulipaloon. Yhdessä tapauksessa oli kaasujääkaappi laitettu hetkeä ennen tulipaloa päälle. Yhdessä tapauksessa vaunussa yöpynyt henkilö oli aamulla sytyttämässä savuketta kun koko asuntovaunun sisus humahti tuleen. Vaunu ei ollut enää rekisterissä. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua vedettäessä oli vaunussa syttynyt tulipalo. Omakotitalo Kahdessa tapauksessa kaasulämmittimen käyttö aiheutti tulipalon rakennuksessa. Yhdessä tapauksessa kaasuliettä sytytettäessä syttyi vuotanut kaasu palamaan. Yhdessä tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kuusi kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista yksi sattui leirintäalueilla, yksi veneessä ja yksi metsästysmajassa. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalot asuntoautossa, omakotitalon autotallissa ja omakotitalon piha-alueella. Taulukko 13. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Lämmitin Valaisin Muu laite Kesämökki Asuntovaunu Omakotitalo Muu käyttö Yhteensä Kaasuräjähdykset vuosina Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneista kaasuräjähdyksistä vuosina neljä kappaletta on sattunut omakotitaloissa, kaksi kesämökeillä ja yksi räjähdys on sattunut maakellarissa. Räjähdyksissä ei ole kuollut yhtään henkilöä. Kesämökki Mökin kaasuhellasta sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Sisällä rakennuksessa letkulla kaasupulloon liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen räjähdyksen. Omakotitalo Neljässä tapauksessa sisällä rakennuksessa kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua. Seurauksena oli räjähdys. Tapauksiin ei liity kaasun käyttöä onnettomuushetkellä. Kolme näistä tapauksista sattui tammi-, helmikuun aikana, jolloin haluttiin ilmeisesti säilyttää pulloa lämpimässä seuraavaa käyttöä varten. Muu käyttö Maakellarin lämmittäminen nestekaasulla aiheutti kaasuvuodon, joka räjähti kellarissa. 24

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella.

Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. ODOROX hajuhappi Turvallisuus ennen kaikkea ODOROX hajuhapella. Et voi nähdä tai kuulla vuotoa, mutta voit haistaa sen. 02 ODOROX hajuhappi Luota nenääsi. ODOROX hajuhappi. ODOROX hajuhapella on helposti

Lisätiedot

2

2 1 2 3 Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat,

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin 1 2 3 Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ole

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen Tulipalot sisustustekstiilit 27.8.2007 Tiia Ryynänen Voidaanko palokuolemia vähentää sisustusmateriaalien oikeilla valinnoilla? Useimmat sisustusmateriaalit syttyvät palamaan liekin kosketuksesta ja osalla

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 PTFESPRAY KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi PTFESPRAY 1.1.2 Tunnuskoodi 39455 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2011 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus sähkötuotteiden

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 6.5.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Tunnistenumero Laikas 1.2 Aineen

Lisätiedot

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta TURVALLISUUSSELVITYS 0/6 Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta MASTON Oy Teollisuustie 10 02880 Veikkola YLEISTÄ Maston Oy valmistaa ja myy aerosolimaaleja

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

NESTEKAASUN TURVALLINEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI LAITOKSISSA TUKES OPAS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Nestekaasun turvallinen käyttö ja varastointi laitoksissa

NESTEKAASUN TURVALLINEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI LAITOKSISSA TUKES OPAS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Nestekaasun turvallinen käyttö ja varastointi laitoksissa TUKES OPAS NESTEKAASUN TURVALLINEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI LAITOKSISSA Nestekaasun turvallinen käyttö ja varastointi laitoksissa Nestekaasua käytetään ja varastoidaan hyvin monenlaisissa paikoissa: kirjapainoissa,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Tynnyrin kaasupolttimelle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä, mikä tarkoittaa, että poltin täyttää turvallisuusvaatimukset.

Tynnyrin kaasupolttimelle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä, mikä tarkoittaa, että poltin täyttää turvallisuusvaatimukset. Käyttöohjeet // Tuotteen esittely Comfi Cask on käsin valmistettu monikäyttöinen polttotynnyri! Se on terassilla, pihalla tai mökillä palavaa elävää tulta, joka lämmittää, luo viihtyisän tunnelman ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 79881 V001.3 Tarkistuspäivämäärä: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Päiväys Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6

Päiväys Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6 HARDBALM Päiväys 29.08.1999 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3072/06/2002 Turussa 8.5.2002 sattunut räjähdetapaturma, jossa yksi henkilö loukkaantui Tutkijaryhmä: Tor Erik Ekberg Mikko Ojala Tutkimusraportin tiivistelmä 1 Johdanto...

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa.

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasuja räjähde- ja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden

Lisätiedot

Maatilan pelastussuunnitelma

Maatilan pelastussuunnitelma Vaaratilanteiden arviointi on suoritettu (pvm) / / Säädös tai muu peruste Palavien nesteiden varastointi - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 - KTM päätös

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes

Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus 1.1.2001-31.12.2006 Ylitarkastaja Antti Nenonen Tukes Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema:

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 29.12.2002 Edellinen päiväys: 5.6.2001 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2010 Osa 5 Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

EY-käyttöturvatiedote

EY-käyttöturvatiedote 1.) Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistetiedot Kauppanimi BöttcherPro Calciumfix Aineen ja/tai valmisteen käyttö Painevalssien kalkinpoistogeeli Yhtiön/yrityksen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 28.01.2004 Edellinen päiväys 12.9.2000 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Sähköpalokuolemat Suomessa

Sähköpalokuolemat Suomessa Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus..-3..6 Veli-Pekka Nurmi, TTY Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema: kuolema, joka

Lisätiedot

AERO CLEANER TUOTEKUVAUS

AERO CLEANER TUOTEKUVAUS AERO CLEANER TUOTEKUVAUS Puhdistusaine vaahtomuodossa öljylle rasvalle, tahroille, palamisjäämille ym. Puhdistaa tehokkaasti metallin, kromin, mallatut pinnat, muovin jne. KÄYTTÖOHJE Levitä ainetta puhdistettavalle

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 51/53 45 %) 67-64-1 Asetoni 40-50 % F; R11;Xi; R36;R66;R67

2.1.3 Pitoisuus. 51/53 45 %) 67-64-1 Asetoni 40-50 % F; R11;Xi; R36;R66;R67 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 1040

Lisätiedot

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle

Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle Maakaasu Biokaasu Asennus Käyttö Hätätilanne Ohjeita maa- ja biokaasun käyttäjälle KAASUN KÄYTTÖ ON TURVALLISTA JA HELPPOA. KAASUN KÄYTTÄJÄN ON KUITENKIN HUOLEHDITTAVA PUTKISTON JA KAASULAITTEIDEN ASIANMUKAISESTA

Lisätiedot

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 30.11.2012 Edellinen päiväys: (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN

Lisätiedot

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. Turvalausekkeet P102

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. Turvalausekkeet P102 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA

www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA GasOne on kotimainen nestekaasutoimittaja, joka toimittaa nestekaasua jälleenmyyjille ja teollisuudelle. GasOnen vahvuudet ovat edulliset hinnat, joustavat toimitukset

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 27154 V001.1 Tarkistuspäivämäärä: 15.01.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen tai

Lisätiedot

VASEELIINISUIHKE TUOTEKUVAUS

VASEELIINISUIHKE TUOTEKUVAUS VASEELIINISUIHKE TUOTEKUVAUS Scantech VASELIINISUIHKE on yleisrasva, jonka perustana on hapoton vaseliini, jonka tarttumiskyky on hyvä. Scantech VASELIINISUIHKE antaa suojaavan voitelun, joka estää hapettumisen.

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 31.05.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Altia Oyj, Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Altia Oyj, Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Altia Oyj, Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Rajamäen alkoholijuomatehdas Sijainti: Rajamäen tehdasalue, Valta-akseli 2, 05200 Rajamäki Altia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Noudattaa EU direktiiviä 91/155/ ja sen korjattua muutosta 2001/58/ - Suomi Eco-Clin Des -20 Koodi 11086E Versio 1 Julkaisupäivä 11 Elokuu 2006 1. Kemikaalin ja sen valmistajan,

Lisätiedot

Painesäiliö: Ei saa puhkaista tai polttaa edes tyhjänä. P210. Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty.

Painesäiliö: Ei saa puhkaista tai polttaa edes tyhjänä. P210. Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SINKKI / KYLMÄGALVANOINTI PAINEPAKKAUS 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 232520, TS4410 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 19.02.2003 Edellinen päiväys: 27.12.2002 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Suomen koulupalot

Suomen koulupalot Suomen koulupalot 2005 2009 Brita Somerkoski, erikoistutkija, Pelastusopisto 1 25.8.2011 Koulupalot: ilmiön taustaa koulu edustaa nuorelle sekä auktoriteettia että sosiaalisten tapahtumien näyttämöä koulujen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Knauf Stuccokipsi. 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella

Knauf Stuccokipsi. 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella KEMIKAALIILMOITUS Päiväys: 1.5.2013 Edellinen päiväys: 14.02.2006 (*) koskee vain kemikaaliilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 20.04.2007 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi sekä nestekaasulaitoksen rakentaminen

Vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi sekä nestekaasulaitoksen rakentaminen PÄÄTÖS 1 (4) Kinnusen Mylly Oy Murrontie 2 91600 UTAJÄRVI Hakemus 14.5.2013 ja sen täydentäminen 4.6.2013 ja 2.8.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen

Lisätiedot

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Leena Ahonen Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Espoo, Dipoli 13-14.2.2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos,

Lisätiedot

Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. P211. Ei saa suihkuttaa avotuleen tai muuhun sytytyslähteeseen.

Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/avotulelta/kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. P211. Ei saa suihkuttaa avotuleen tai muuhun sytytyslähteeseen. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

TURVALLISEEN HUOMISEEN

TURVALLISEEN HUOMISEEN TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.

Lisätiedot

Päiväys: 20.07.2011 Edellinen päiväys: 15.03.2011

Päiväys: 20.07.2011 Edellinen päiväys: 15.03.2011 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Sievert Ultra Gas Tunnuskoodi 2205 Reach-rekisteröintinumero 1.2.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Dreumex Classic 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 113-0,55 113-4,5 113-60, 113-15 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 sekä tason 2 turvallisuusindikaattorit 1.1.- 30.4.2014

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 sekä tason 2 turvallisuusindikaattorit 1.1.- 30.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ilmailun tason 1 sekä tason 2 turvallisuusindikaattorit 1.1.- 3.4.214 Määritelmiä Vakavalla vaaratilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jonka olosuhteista käy ilmi,

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Päiväys : 12.07.2010 Sivu 1 / 6 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistus tiedot Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus vain hammashoitokäyttöön

Lisätiedot

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. P233

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. P233 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt

Lisätiedot

SILIKONISUIHKE TUOTEKUVAUS

SILIKONISUIHKE TUOTEKUVAUS SILIKONISUIHKE TUOTEKUVAUS SILIKONISUIHKE on korkealuokkainen irrotus- ja liukusuihke, joka pohjautuu dimetyylipolysiloksaaniin. Tuote toimii erinomaisesti valutuotteiden irrotusaineena, painoteloissa,

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Päiväys Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6

Päiväys Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HARALDIT OY. AALTOTIE 6 Kauppanimi: HARDBIO Päiväys 01.02.1996 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot