Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978 2001"

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 1/2004 Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta Seppo Huttunen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004

2

3 Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 1/2004 Tekijä(t) Seppo Huttunen Julkaisun nimi Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta Tiivistelmä Nestekaasun aiheuttamia tulipaloja on esiintynyt vuosittain. Tulipaloissa ja räjähdyksissä on kuollut 9 ihmistä ja loukkaantunut 47 vuosina Häkäonnettomuuksia on sattunut noin kerran vuodessa ja onnettomuuksien seurauksena häkämyrkytyksiin on kuollut 38 ihmistä vuosina Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa onnettomuuksista, joissa nestekaasun käyttö on aiheuttanut henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Tutkimusta varten on läpikäyty 107 kotitalouskäytössä ja 129 ammattikäytössä sattunutta onnettomuutta. Tutkimalla onnettomuuksia saadaan tietoa nestekaasulaitteiden käytöstä ja olosuhteista, joissa onnettomuudet ovat tapahtuneet. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy vaatii monipuolista tietoa onnettomuuksien taustatekijöistä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Projektihankkeen nimi ja projektinumero kaasulaite, turvallisuus, onnettomuus, nestekaasu TUKES-julkaisu 1/2004 Insinöörityö Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Helsinki, tammikuu 2004

4

5 Sisällys 1 Johdanto 7 2 Nestekaasun ominaisuuksia Luokitus ja merkinnät Palo- ja räjähdysvaara Häkävaara 12 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet Onnettomuudet toimialoittain Onnettomuustyypit Henkilövahingot 19 4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet Onnettomuuspaikat Onnettomuustyypit Henkilövahingot 30 5 Johtopäätöksiä 31 Lähteet 34 Liitteet Liite 1: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 2: Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 3: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina Liite 4: Ammattikäytössä sattuneet kaasuräjähdykset vuosina Liite 5: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina Liite 6: Ammattikäytössä sattuneet tulipalot vuosina Liite 7: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina Liite 8: Ammattikäytössä sattuneet kaasuvuodot vuosina Liite 9: Nestekaasuräjähdys hotelli Heinolanhovissa 43 Liite 10: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 11: Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet vuosina Liite 12: Onnettomuuksien kuvauksia (ammattikäyttö) 46 Liite 13: Onnettomuuksien kuvauksia (kotitalouskäyttö) 51

6

7 1 Johdanto Nestekaasun käyttö tuo mukanaan vaaratekijöitä, joiden olemassaolo täytyy ottaa kaasulaitteiden käytössä huomioon. Varsinkin kaasun käyttö sisätiloissa, kuten asuinrakennuksissa, lisää palovaaraa. Varomattomuus tai ajattelemattomuus kaasulaitteen käytössä kotona voi johtaa tulipaloon, joka useimmiten tulee täydellisenä yllätyksenä keskellä arkisia toimintoja. Yllätyksellisyys lisättynä kaasupalon voimakkuuteen aiheuttaa usein aineellisten vahinkojen lisäksi myös henkilövahinkoja. Kaasulaitteen turvallisuus muodostuu laitteen teknisestä turvallisuudesta ja laitteen oikeasta käytöstä. Valmistajalla on vastuu siitä, että laitteet ovat turvallisia. Kaasulaiteasetuksen 1434/1993 mukaan laitteen valmistajan tulee antaa käyttö- ja huolto-ohjeissa kaikki tarvittava tieto laitteen turvallista käyttöä varten. Lisäksi kaasulaitteessa ja sen pakkauksessa on oltava asiaankuuluvat merkinnät. Käyttöohjeissa ja merkinnöissä on erityinen huomio kiinnitettävä käyttörajoituksiin esim. koskien laitteen asentamista vain sellaiseen tilaan, jossa on riittävä ilmanvaihto. Käyttäjän vastuulle vahinkojen ehkäisyssä jää annettujen ohjeiden noudattaminen. Nestekaasun ominaisuudet asettavat myös vaatimuksia kaasulaitteiden turvalliselle käytölle. Nestekaasun syttymisherkkyys ja kaasuvuodon sattuessa kaasun painuminen lattiatasolle täytyy ottaa huomioon erityisesti asuintiloissa. Nestekaasuna myytävä propaani on luokiteltu palo- ja räjähdysvaaralliseksi kemikaaliksi. Luokituksen yhteydessä on määrätty merkinnöistä, joiden tarkoituksena on antaa käyttäjälle tietoa nestekaasun vaarallisista ominaisuuksista ja ohjeita turvallisesta käytöstä. Kun kemikaali on oikein luokiteltu ja merkitty, siirtyy vastuu turvallisesta käytöstä kotitalouskäytössä käyttäjälle ja työpaikoilla työnantajalle ja työntekijälle. Kaasulaitteiden teknistä turvallisuutta koskevat vaatimukset on annettu kaasulaiteasetuksessa 1434/1993. Kaasulaiteasetuksella Suomen lainsäädännössä toteutetaan Euroopan yhteisön kaasulaitedirektiiviä, jonka tavoitteena on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojeleminen. Asetus määrittelee, minkälainen kaasulaitteen on oltava ominaisuuksiltaan, jotta se vastaisi turvallisuusvaatimuksia. Valmistajan tehtävänä on huolehtia siitä, että laite täyttää sille asetetut vaatimukset. Asetuksen mukaan kaasulaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne toimivat turvallisesti eivätkä käyttöohjeiden mukaisesti käytettynä vaaranna omaisuutta tai henkilöiden turvallisuutta. Tekemäni tutkimus sisältää onnettomuuskuvauksia sekä työpaikoilla että kotitalouksissa sattuneista nestekaasun käyttöön liittyneistä tapaturmista. Tutkimus pyrkii omalta osaltaan tuottamaan tietoa kaasulaitteiden käytöstä ja auttamaan nestekaasun käyttöön liittyvien vaaratekijöiden merkittävyyden arvioinnissa. Laitteiden turvallisuuden tasoa arvioidaan laitteiden käytön yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien määrällä ja seurausten vakavuudella. Onnettomuus on merkittävä, jos kaasuvuoto aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen ja seuraukset vakavia, jos onnettomuudesta aiheutuu henkilövahinkoja. Onnettomuuksien tutkinta antaa tietoa niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat onnettomuuden synnyn. Onnettomuuksien tutkinta antaa myös tietoa siitä, minkälaiseen toimintaan onnettomuudet useimmiten liittyvät. Näiden havaintojen avulla on tehty johtopäätöksiä nestekaasun käytöstä ammattikäytössä ja kotitalouskäytössä ja ehdotettu myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa nestekaasun käytön turvallisuutta. 7

8 Aikaisempia tutkimuksia Saastamoinen (1999) on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittänyt kuluttajien riskejä ja turvallisuutta koskevia käsityksiä, asenteita, arvostuksia ja käytäntöjä. Tutkimukseen sisältyivät myös nestekaasulaitteet. Saastamoisen tutkimuksessa kuluttajien turvallisuuskulttuuri määriteltiin koostuvaksi niistä arvoista ja asenteista sekä käytännöistä, joita kuluttajat arkielämässä turvallisuuteen liittävät. Tutkimuksen mukaan kaasulaitteiden aiheuttamat riskit koettiin suuremmiksi kuin muiden tutkimuksessa mukana olleiden laitteiden, kuten esimerkiksi kodin sähkölaitteiden aiheuttamat riskit. Saastamoisen (1999) mukaan kaasun kokeminen vaaralliseksi liittyy sen hallitsemattomuuteen ja näkymättömyyteen. Kaasuonnettomuudet, kuten tulipalot ja häkämyrkytykset, voivat olla seurauksiltaan vakavia. Tämänkaltainen "katastrofipotentiaali" vaikuttaa kaasulaitteiden havaitun riskin suuruuteen. Lisäksi kaasun aiheuttamat onnettomuudet uutisoidaan suhteellisen näkyvästi, jolloin kaasulaitteiden koettu riski kasvaa. Saastamoinen on ehdottanut, että turvallisuusinformaation jakamisessa otettaisiin huomioon käyttäjien tavat ymmärtää ja käsitellä riskejä sekä turvallisuutta, jotta informaatio tuottaisi haluttuja tuloksia. Tällöin tulisi huomioida se arkielämän ympäristö, jossa kuluttaja toimii. Laitteet ovat osa ihmisten arkielämää, ne ovat useimmiten tuttuja ja usein käytettyjä laitteita, joiden riskejä ei pidetä kovin suu- rina. Saastamoinen (2000) on tutkinut ryhmäkeskustelujen avulla kodin teknisten laitteiden turvallisuuteen liittyviä asenteita, käsityksiä ja käytäntöjä kuluttajien arkielämän näkökulmasta. Kuluttajien turvallisuuskulttuuria, eli turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu (2000: 5). Saastamoisen tutkimus oli ns. laadullinen tutkimus, jossa yhdessä ryhmässä keskusteltiin kaasulaitteiden hankintaan ja käyttöön liittyvistä asioista. Saastamoinen mainitsee, että tutkimustulosten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laadullisen tutkimuksen kuvaileva ja tulkitseva, ei yleistävä, ominaispiirre. Tästä huolimatta voidaan todeta, että tutkimuksen kuvaamia käsityksiä, asenteita ja käytäntöjä löytyy varmasti useimmilta kaasulaitteiden käyttäjiltä. (2000: 43, 44.) Tutkimuksen tulokset Saastamoinen tiivistää kolmeen päätulokseen: 1. Turvallisuuskäyttäytyminen on usein rutiininomaista ja osin tiedostamatonta. 2. Monet kuluttajat käyttävät teknisiä laitteita riskialttiisti. 3. Kuluttajien ilmaisemat myönteiset turvallisuusasenteet eivät välttämättä toteudu varsinai sessa käyttäytymisessä. Rutiininomainen ja tiedostamaton turvallisuuskäyttäytyminen asettaa haasteita turvallisuusviranomaisille. Rutiininomaisuus on hyödyllistä, koska silloin turvallinen toiminta ei vaadi tietoista ajattelua eikä resursseja kuluttajien arkipäivässä. Toisaalta rutiininomainen ja tiedostamaton käyttäytyminen voi olla haitallista, koska kuluttaja saattaa huolimattomalla toiminnallaan aiheuttaa huomaamattaan vaarallisia tilanteita. (Saastamoinen 2000: 48.) Nestekaasulaitteiden turvallisuuteen liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja on selvitetty myös kyselytutkimuksella (Saastamoinen ym. 2002), jossa perusjoukkona oli mökillä, veneessä tai matkailuajoneuvossa kaasulaitteita käyttävät kuluttajat. Tutkimus oli jatkoa kirjallisuuskatsaukselle ja laadulliselle tutkimukselle (Saastamoinen 1999, 2000) ja ensimmäinen nestekaasulaitteiden käyttöä ja turvallisuutta selvittänyt tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että osa kyselyyn vastaajista ei tuntenut nestekaasun ominaisuuksia, osa käytti kaasulämmitintä yöpymistiloissa tavalla, joka ei ole turvallinen. Saastamoinen ehdottaakin, että edellä mainituista asioista kannattaa tiedottaa kuluttajille. Tutkimuksessa ha- 8

9 vaittiin myös, että kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että matkailuajoneuvojen vuosikatsastuksen yhteydessä pitäisi valvoa, että kaasujärjestelmän tiiviys on tarkastettu. Saastamoisen mukaan lainsäädännöllä toteutettu tiiviyden pakollinen tarkastaminen lisää nestekaasuturvallisuutta matkailuajoneuvoissa. (Saastamoinen ym. 2002: 28.) Pienikin kaasuvuoto, jota ei huomata ajoissa, voi aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Palovaaran lisäksi kaasuvuoto voi aiheuttaa myös oleskelutilojen happipitoisuuden laskua. Kaasuvuodolla on sisätiloissa tukahduttava vaikutus. Sisätiloissa, joissa raitista korvausilmaa ei saada tarpeeksi, tilanne voi johtaa hapenpuutteeseen. Vaarallinen tilanne voi syntyä esim. yöpymisen aikana, jolloin sisäänhengitysilman happipitoisuus pienenee useiden tuntien ajan. Kysymyksessä on tällöin tukehtumisvaara. Pienikin happipitoisuuden lasku aiheuttaa lisäksi myrkyllisen häkäkaasun syntymistä. Jatkuvatoimisten kaasulaitteiden, kuten kaasulämmittimien, käyttö pienissä suljetuissa tiloissa, esim. mökeillä, voi altistaa ihmiset sekä häkävaaralle että tukehtumisvaaralle. Kaasulaitteita saa sijoittaa vain sellaisiin huonetiloihin, joiden suuruus ja ilmanvaihto ovat riittävät. Sijoitustilan ilmanvaihtotarvetta määritettäessä on otettava huomioon nestekaasun käyttölaitteen sekä mahdollisten muita polttoainetta samanaikaisesti käyttävien laitteiden riittävä palamisilman tarve sekä tyydyttävää sisäilmastoa koskevat vaatimukset. (Päätös 344/1997.) Sisätilaräjähdyksen estämiseksi on kaasun pitoisuus huonetiloissa pidettävä tuuletuksella alemman syttymisrajan alapuolella (Lautkaski: 1995). Jos kaasun syttymistä tai kaasu-ilmaseoksen räjähtämistä ei pystytä estämään, voi seurauksena olla henkilövahinkoja. Tiloissa, missä nestekaasua käytetään, on estettävä syttymiskelpoisen kaasuseoksen syntyminen. Erityisen tärkeää tämä on asuintiloissa. Onnettomuustutkimusten avulla valaistaan turvallisuuskulttuurin käytäntöihin liittyvää komponenttia. Onnettomuustutkimuksista haetaan tietoa niistä käytännöistä, jotka johtavat onnettomuuksien syntyyn. Saastamoinen mainitsee, että onnettomuuksiin vaikuttavista kulttuurisista tekijöistä pohdittavaksi nousee kognitiivisten mallien osuus onnettomuuksien synnyssä. (1999: 31.) Kognitiivisella mallilla tarkoitetaan ihmisen sisäistämää kuvaa maailmasta. Ne ohjaavat ympäristön havainnointia ja niiden avulla ihmiset suhteuttavat uutta tietämystä aikaisempaan tietämykseen. (Saastamoinen 1999: 34.) Kognitiiviset mallit ovat erityisen tärkeitä riskien yhteydessä. Riskien aiheuttajat ovat usein aistien ulottumattomissa, esimerkiksi kaasu on näkymätöntä. Kognitiivisten mallien puuttuessa ihmiset eivät edes ymmärrä riskien olemassaoloa, joten onnettomuuksien mahdollisuus on ilmeinen. Virheelliset kognitiiviset mallit taas saattavat johtaa vääriin tilannearvioihin ja sitä kautta onnettomuuksiin. Esimerkiksi kaasumyrkytyksen aiheuttava asuntovaunun ovien ja ikkunoiden tiivistäminen voisi johtua virheellisestä kognitiivisesta mallista. Saastamoisen mukaan kognitiivisten mallien vaikutuksista koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksiin ei ole vielä selkeää tietoa. Asian tärkeyden vuoksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota niin tutkimuksen kuin julkisen keskustelunkin piirissä. (Saastamoinen 1999: 34, 35.) Saastamoinen onkin ehdottanut laitteiden tutkimista arkielämän tilanteissa laitteiden käyttötapojen ja niihin liittyvien turvallisuusriskien selvittämiseksi. Lisäksi tulisi tutkia laitteiden aiheuttamia onnettomuuksia. (1999: 38.) Onnettomuustilastojen avulla voidaan tarkastella objektiivista riskiä, eli onnettomuuksien tilastollista yleisyyttä. Tilastojen kautta saadaan yleiskuvaa onnettomuuksista ja voidaan selvittää laitteiden aiheuttamien onnettomuuksien yleisyyttä ja vakavuutta. (Saastamoinen 1999: 31.) 9

10 2 Nestekaasun ominaisuuksia 2.1 Luokitus ja merkinnät Nestekaasuasetuksessa (711/1993) olevan määritelmän mukaan nestekaasulla tarkoitetaan hiilivetyseosta, joka sisältää pääasiallisesti C 3 - ja C 4 -hiilivetyjä. C 3 -hiilivedyissä pääkomponentteina ovat propaani ja propeeni ja C 4 -hiilivedyissä butaani ja buteeni. Nestekaasun höyrynpaine saa olla 70 C:n lämpötilassa enintään 31 bar (absoluuttinen paine). Propaani (C 3 H 8 ) ja butaani (C 4 H 10 ) on luokiteltu erittäin helposti syttyviksi kemikaaleiksi (Asetus 624/2001). Luokitus on tehty propaanin ja butaanin palo- ja räjähdysvarallisten ominaisuuksien perusteella. Asetuksen (807/2001) mukaan yleiseen kulutukseen tarkoitetuista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot. Luokituksen perusteella propaanille ja butaanille on määrätty seuraavat varoitusmerkinnät: R12: erittäin helposti syttyvää S2: säilytettävä lasten ulottumattomissa S9: säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto S16: Eristettävä sytytyslähteistä Tupakointi kielletty Merkintöjä käytetään osoittamaan nestekaasun vaarallisuutta. Vaaraa osoittavat lausekkeet (R-lauseke) ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet (S-lauseke) on määritelty vaarallisten aineiden luettelossa (Asetus 624/2001). Nestekaasua käytetään polttoaineena teollisuudessa, kotitalous- ja retkeilylaitteissa ja ponnekaasuna aerosolipakkauksissa. Nestekaasua varastoidaan paineenalaisena nestemäisessä muodossa tätä tarkoitusta varten valmistetussa kaasupullossa tai säiliössä. Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania. Butaania käytetään savukkeensytyttimissä ja pienissä kertakäyttöisissä kaasurasioissa. Kotitalouskäytössä olevat kaasupullot ostetaan valmiiksi täytettyinä jälleenmyyjiltä. Tyhjennettyään kaasupullot on vaihdettavissa täyteen, jolloin kuluttaja maksaa vain sisällöstä. Kotitalouskäyttöön on saatavana 2, 5, 10 ja 11 kg:n kaasupulloja. Ammattikäytössä, kuten ravintolakäytössä tai työmailla käytetään myös 33 kg:n pulloja. (Nestekaasuopas: 2001.) Nestekaasujen haju on heikko, ja siksi ne hajustetaan vuodon havaitsemiseksi. Tällöin nestekaasuun sekoitetaan selvästi erottuvaa hajusteainetta siten, että ilmaan sekoittunut kaasu voidaan aistia, kun sen pitoisuus on vähintään viidesosa alemmasta syttymisrajasta. (Mangs ym. 1997: 221.) Nestekaasut eivät aiheuta vaaraa terveydelle, kun ne luovutetaan markkinoille suljetuissa, täytettävissä kaasupulloissa tai standardin SFS EN 417 mukaisissa kertakäyttöisissä rasioissa, joista kaasu vapautuu vain palamisen yhteydessä (Asetus 807/2001). 10

11 2.2 Palo- ja räjähdysvaara Palo- ja räjähdysvaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka fysikaaliskemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen (Kemikaalilaki 744/1989). Nestekaasun palovaaraa kuvaavia suureita ovat mm. leimahduspiste, kiehumispiste, syttymisrajat, höyrynpaine, itsesyttymislämpötila ja höyryn tiheys (OVA 2003). Propaanin ja butaanin palovaarallisuus johtuu niiden erittäin alhaisesta leimahduspisteestä ja alhaisesta kiehumispisteestä. Propaanin kiehumislämpötila on 42 C ja butaanin 0,5 C. Kiehumislämpötilassa aine muuttuu nesteestä kaasumaiseksi normaali-ilmanpaineessa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että Suomessa esiintyvissä normaaleissa ympäristön lämpötiloissa propaani höyrystyy helposti ja sitä voidaan käyttää myös talvella. Nestekaasu poltetaan kaasumaisena, mutta varastoidaan nesteytettynä. Propaanin ja butaanin leimahduspiste on noin 75 C, joten normaalisti esiintyvissä ympäristön lämpötiloissa kaasuvuoto aiheuttaa aina syttymisvaaran. Kun nestekaasua säilytetään suljetussa kaasupullossa nestemäisessä olomuodossa, vallitsee pullon kaasutilassa tietty paine, jota sanotaan nesteen höyrynpaineeksi (kylläisen höyryn paine). Höyrynpaine on riippuvainen ympäristönlämpötilasta. Propaanin höyrynpaine (absoluuttinen paine) on +20 C:n lämpötilassa noin 8,4 bar ja butaanin noin 2,1 bar. Höyrynpaine kuvaa aineen kykyä vapauttaa höyryä ympäröivään ilmaan. Aine, jolla on korkea höyrynpaine, haihtuu helposti. Kun kaasua käytetään, alenee pullon paine ja neste alkaa kiehua muodostaen uutta kaasua pullon kaasutilaan niin kauan kuin kaasua virtaa kulutuslaitteelle. Kun kaasun käyttö lopetetaan, vallitsee pullossa ympäristön lämpötilaa vastaava höyrynpaine. Jos ympäristön lämpötila laskee aineelle määriteltyyn kiehumispisteeseen, vallitsee kaasupullon kaasutilassa normaaliilmanpaine. Tätä alemmissa lämpötiloissa höyryä ei muodostu. Butaanilla tämä tila saavutetaan jo noin 0,5 C:n lämpötilassa. Tämän takia Suomessa pulloissa myytävä nestekaasu on propaania, koska se höyrystyy helpommin. Huonetiloihin vuotanut nestekaasu muodostaa ilman kanssa syttymiskelpoisen seoksen, joka voi syttyä esim. avotulesta, kuumasta pinnasta, sähkölaitteen tai staattisen sähkön eli varautumisen aiheuttamasta kipinästä. Syttyminen on mahdollista vain jos vuotaneen kaasun pitoisuus on alemman ja ylemmän syttymisrajan välisellä alueella. Propaanin syttymisrajat ovat 2,2 9,5 % ja butaanin 1,5 8,5 %. Rajat ilmoitetaan palavan aineen määränä ilmassa tilavuusprosentteina normaali-ilmanpaineessa +20 C:n lämpötilassa. Alempi syttymisraja ilmaisee pienimmän ja ylempi syttymisraja suurimman pitoisuuden, jolla seos voi vielä syttyä. Kaasuna nestekaasut ovat noin kaksi kertaa ilmaa raskaampia. Ilmaan verrattuna propaanin tiheys on 1,5-kertainen ja butaanin 2,0-kertainen. Seurauksena on, että nestekaasuvuodon muodostama kaasupilvi laskeutuu lähelle maata ja painuu syvänteisiin ja viemäreihin. Rakennuksissa kaasu kerääntyy lattiatasolle ja kellareihin. Syttynyt kaasu palaa voimakkaasti. Jos vuoto jatkuu vielä syttymishetkellä, vetäytyy liekki vuotokohdalle. Suljettuun tilaan, kuten huoneeseen tai viemäriverkostoon, muodostuneen seoksen syttyminen voi aiheuttaa räjähdyksen. Nestekaasun herkästä syttyvyydestä johtuvasta vaarasta on varoitettu turvallisuustoimenpiteitä osoittavalla lausekkeella S9, jonka mukaan nestekaasua tulee säilyttää paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Tämän tarkoituksena on tilan tuulettaminen siltä varalta, että nestekaasua vuotaisi pullosta tai laitteista. 11

12 Propaanin itsesyttymislämpötila on 470 C ja butaanin 372 C. Itsesyttymislämpötila on se alin lämpötila, johon kuumennettuna aine syttyy palamaan ilman ulkopuolista lämmönlähdettä (liekkiä tai kipinää) ja jatkaa palamistaan. Mitä alhaisempi itsesyttymislämpötila on, sitä herkemmin aine syttyy. 2.3 Häkävaara Nestekaasua käyttävissä laitteissa kaasun palaminen noudattaa palamisen kemian periaatteita, missä polttoaine yhtyy happeen tuottaen palokaasuja ja energiaa. Jotta kaasulaitteen polttimessa kaasu saadaan palamaan, tarvitaan oikea suhde hyvin sekoitettua kaasu-ilmaseosta ja energiaa, jotta nestekaasu-ilmaseos saadaan syttymään. Palamisreaktio jatkuu syttymisen jälkeen optimaalisena, kun edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti voimassa. Lämmön lisäksi palamistuotteina syntyy hiilidioksidia (CO 2 ) ja vesihöyryä. Palaakseen puhtaasti ja täydellisesti nestekaasu tarvitsee ympäröivässä ilmassa olevaa happea. Esimerkiksi lieden poltin, jonka kulutus on 150 grammaa nestekaasua tunnissa, tarvitsee noin 2 m 3 ilmaa, jotta nestekaasu palaisi täydellisesti. Mikäli palamisilman saanti ei ole riittävää, palaminen ei ole täydellistä. Epätäydellisessä palamisessa muodostuu hiilimonoksidia (CO) eli häkää. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia ja samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentaminen tarvitsee eniten puhdasta ilmaa (korvausilma). Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. (Aurola ym. 1997: 33, 92.) Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiiltä sisältävien aineiden epätäydellisen palamisen seurauksena. Sisäilman hiilimonoksidin lähteitä ovat liikenteen pakokaasut ja sisätiloissa olevat väärin toimivat tai käytetyt uunit, takat ja kaasuliedet sekä tupakointi. Hiilimonoksidin vaarallisuus johtuu sen sitoutumisesta veren hemoglobiiniin, jolloin vereen syntyy karboksihemoglobiinia ja veren kyky kuljettaa happea kudokseen vähenee. Lievän häkämyrkytyksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja hengenahdistus. Vakava äkillinen häkämyrkytys voi aiheuttaa kuoleman. Sisäilman hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 8 mg/m 3. (mts. 93.) Ihmisen altistuminen sisäilman epäpuhtauksille riippuu kolmesta eri tekijästä: epäpuhtauspäästöstä, ilmanvaihdosta ja altistusajasta. Asunnossa ei yleensä voida vähentää altistusaikaa. Jos halutaan vähentää ihmisen aineenvaihdunnasta ja toiminnoista johtuvia epäpuhtauksia, ilmanvaihdon tehostaminen on yleensä ainoa käytettävissä oleva menetelmä. Liian suuri ilmanvaihto voi myös aiheuttaa haittaa, kuten esim. vetoisuutta. (mts. 33.) Huoneilma on laadultaan tyydyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on alle mg/m 3 (1 500 ppm). Huoneilma tuntuu tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ylittäessä tämän määrän. Korvausilman määrän pitäisi olla yleensä noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin mg/m 3. Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa on yleensä myös muita lähteitä, jotka lisäävät sisäilman epäpuhtauksien määrää. Korvausilmaa tarvitaan tällöin tavallista enemmän, jotta niitä voidaan vähentää tai poistaa, yleensä 7 8 l/s henkilöä kohden. Ilmanvaihdon kaksinkertaistaminen vähentää epäpuhtauksien määrää puoleen, ts. epäpuhtauksien pitoisuus ilmassa on kääntäen verrannollinen ilmanvaihdon määrään. (mts. 33, 48.) 12

13 Nestekaasulaitteiden käyttö huonetiloissa lisää sisäilman epäpuhtauksia tuottaen sisätilaan hiilidioksidia, joka täytyy ilmanvaihdon avulla tuulettaa pois. Lisäksi kaasun palaminen tarvitsee happea, joten sisätilaan täytyy saada puhdasta ilmaa sekä ihmisten hengitettäväksi että polttimien palamisilmaksi. Nestekaasun palaminen huonetilassa, jossa on huono ilmanvaihto, saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisen hapenpuutteen sekä myrkyllisen hiilimonoksidin (häkä) muodostumisen, kun sisään ei saada tarpeeksi raitista ilmaa. 3 Ammattikäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan työpaikoilla sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu kolmeen luokkaan: rakentamiseen liittyvä toiminta, teollisuus ja muu ammattikäyttö. Liitteissä 1 ja 2 on kunkin onnettomuuden tapahtumapaikat mainittu toimialoittain. Onnettomuustyypit on luokiteltu neljään luokkaan: räjähdykset, tulipalot, kaasuvuodot ja häkätapaukset. 3.1 Onnettomuudet toimialoittain Vuosina työpaikoilla sattui 120 kaasuonnettomuutta. Onnettomuuksien lukumäärä pieneni selvästi 1980-luvun 71:stä 1990-luvun 49:ään. Eniten onnettomuuksia sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla (33,3 %), teollisuudessa sattui 27,5 % kaasuonnettomuuksista vuosina Rakentamiseen liittyvillä aloilla onnettomuuksien lukumäärä on pudonnut puoleen 1990-luvulla (13 kpl) verrattuna 1980-luvun (27 kpl) tilanteeseen. Vastaava kehitys on tapahtunut myös muun ammattikäytön alueella. Teollisuudessa sattui 1990-luvulla 19 onnettomuutta, mikä on hieman enemmän kuin 1980-luvulla (14 kpl). (Taulukko 1.) Taulukko 1. Onnettomuuksien lukumäärät toimialoittain v Toimiala Yhteensä lkm % lkm % lkm % Rakentaminen 27 38, , ,3 Teollisuus 14 19, , ,5 Muu ammattikäyttö 20 28,2 9 18, ,2 Nestekaasun valmistus/varastointi 10 14,1 8 16, ,0 Yhteensä

14 Eri toimialoilla sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja kaasuvuotoihin taulukon 2 mukaisesti. Kaasuvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Tulipaloista 13 kappaletta sattui rakentamiseen liittyvillä aloilla vuosina , vastaava luku vuosina oli yhdeksän. Rakentamiseen liittyvillä toimialoilla nestekaasun käytön yhteydessä sattuneet tulipalot ovat olleet yleisempiä kuin muilla aloilla. Teollisuudessa sattuneiden kaasuvuotojen määrä oli lisääntynyt vuosina (17 kpl) verrattuna vuosiin (8 kpl). (Taulukko 2.) Liitteissä 3 8 on kullakin toimialalla sattuneet tulipalot ja räjähdykset jaoteltu onnettomuuspaikan mukaan. Taulukko 2. Kaasuonnettomuudet toimialan mukaan v (N=71) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Rakentaminen ,5 % 56,5 % 3,2 % Teollisuus ,6 % 13,0 % 25,8 % Muu ammattikäyttö ,9 % 17,5 % 48,4 % Nestekaasun valmistus/varastointi 0 % Yhteensä % Rakentaminen 9 81,8 % Teollisuus 1 9,1 % Muu ammattikäyttö - 0 % Nestekaasun 1 valmistus/varastointi 9,1 % Yhteensä % 13,0 % 22,6 % % 100 % (N=48) Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto 2 33,3 % 1 16,7 % 3 50 % - 0 % % 2 6,5 % 17 54,8 % 5 16,1 % 7 22,6 % % Yhteensä Yhteensä

15 Työmaakäytössä on selvästi yleisempää, että kaasuvuoto syttyy ja aiheuttaa joko tulipalon tai räjähdyksen. 40 tapauksesta ainoastaan kolmessa vuotanut kaasu ei ole syttynyt. Teollisuuden ja muun ammattikäytön aloilla on vastaavasti useimmiten vältytty tulipaloilta tai räjähdyksiltä. Työmaakäytössä onnettomuudet ovat painottuneet kaasupullojen käyttöön. Vastaavasti muissa ammattikäytön onnettomuustapauksissa on ollut yleisempää, että nestekaasu on varastoitu säiliöissä. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Onnettomuudet nestekaasun varastointitavan mukaan v Tulipalo Räjähdys Kaasuvuoto Yhteensä Rakentaminen Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Teollisuus Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Muu ammattikäyttö Kaasupullo Kaasusäiliö Yhteensä Onnettomuustyypit Vuosina on sattunut kaikkiaan 120 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 29 kpl on luokiteltu räjähdyksiksi ja 28 kpl tulipaloiksi. Räjähdysten ja tulipalojen määrä on vähentynyt vuosina verrattuna vuosien vastaaviin lukuihin. Kaasuvuodoiksi luokiteltujen tapausten määrä on pysynyt samana (31 kpl) molempina em. ajanjaksoina. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kaasuonnettomuudet ammattikäytössä v Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 17 23, , ,3 Räjähdys 23 32,4 6 12, ,2 Kaasuvuoto 31 43, , ,7 Häkä ,0 1 0,8 Yhteensä

16 Taulukossa 5 on räjähdykset ja kaasupalot luokiteltu tapaturmiksi ja kaasuvuodot vaaratilanteiksi. Kaasupullojen räjähdykset on luokiteltu erikseen. Kaasupullojen räjähdyksistä suurin osa on sattunut nestekaasun työmaakäytössä. (Taulukko 5, liitteet 3 ja 4.) Taulukko 5. Tapaturmat ja vaaratilanteet kaasuonnettomuuksissa v Onnettomuustyyppi Yhteensä Tapaturmat Kaasupullojen räjähdys Sisätilaräjähdys Kaasupalo, johon ei liity räjähdystä Yhteensä Vaaratilanteet Kaasuvuoto ilman tulipaloa Muu vaaratilanne, johon ei liity kaasuvuotoa Yhteensä Sisätilaräjähdyksiksi on luokiteltu esim. tapauksia, joissa työmaaparakkiin tai työmaan huoltoauton sisätiloihin vuotanut kaasu oli syttynyt. Kahdessa tapauksessa maanalaisesta nestekaasusäiliöltä tulevasta kaasuputkesta oli vuotanut kaasua tehdasrakennuksen sisätiloihin aiheuttaen räjähdyksen. Kolmessa tapauksessa oli kaasukäyttöistä prosessiuunia käynnistettäessä kaasua vuotanut sisätiloihin, jolloin uunia sytytettäessä oli tapahtunut räjähdys. Yhdessä tapauksessa lihasavustamon kaasupoltin oli sammunut yön aikana. Aamulla uunia sytytettäessä kaasu räjähti ja työntekijä sai palovammoja käsiin ja kasvoihin. Taulukossa 6 on esitetty vaaratilanteiksi luokitellut kaasuvuodot. Nämä vuodot ovat lähes kaikki tapahtuneet ulkotiloissa. Liitteissä 7 ja 8 on luetteloitu tapahtumapaikat, joissa kaasuvuodot ovat esiintyneet. Taulukko 6. Kaasuvuodot, joita ei ole seurannut räjähdys tai tulipalo Ajanjakso Vuoto sisällä Vuoto ulkona Yhteensä Teollisuudessa sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset VARO-rekisteriin oli merkitty yksi teollisuudessa sattunut räjähdys vuosille Rekisteriin kirjoitetussa onnettomuuskuvauksessa ei kuitenkaan mainita mitään kaasuvuodosta, eikä seuranneesta tulipalosta tai räjähdyksestä ole myöskään mainintaa. Tapahtuma on kuitenkin luokiteltu sisätilaräjähdykseksi. Kysymyksessä oli tiilitehtaan nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö, joka aiheutti höyrystimen ylikuumenemisen. Rekisterissä on myös yksi tulipalo samalta ajanjaksolta. Kysymys oli kaasuputken vuodosta tehtaan sisällä ja vuodon aiheuttamasta tulipalosta. 16

17 Vuosilta rekisterissä on kolme räjähdystä ja kolme tulipaloa nestekaasun käytöstä teollisuudessa. Räjähdykset liittyvät hitsaustyössä käytetyn nestekaasupullon räjähtämiseen, maanalaisesta nestekaasuputkesta vuotaneen kaasun räjähtämiseen rakennuksen kellaritiloissa ja nestekaasulaitteiston koekäytön yhteydessä vuotaneen kaasun räjähtämiseen. Vuosien tulipalot liittyivät nestekaasulaitteistoa käyttöönotettaessa havaittuun höyrystimen toimintahäiriöön, rakennuksen sisäpuolisen kaasuputkiston paineensäätimen vuotoon ja paperitehtaan varastossa sattuneeseen trukkipaloon. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia on rekisterissä vuosilta yhteensä 17 ja vuosilta yhteensä kahdeksan kappaletta. Vuosina nestekaasun käytön yhteydessä sattui seitsemän vuotoa. Ne jakautuivat siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli viisi kappaletta ja yhdessä tapauksessa nestekaasupumppu alkoi vuotaa ja yhdessä tapauksessa nestekaasuhöyrystimen toimintahäiriö aiheutti varoventtiilin kautta kaasun purkautumisen ympäristöön. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kaksi vuototapausta, toisessa laippaliitoksen ja toisessa täyttöliittimen kautta. Huoltotöiden yhteydessä sattui viisi kaasunvuotoa, joista kahdessa on vahingoitettu kaasupulloa niin, että seurauksena oli kaasuvuoto ja kolmessa tapauksessa huoltotyön yhteydessä aiheutettu putkivaurio synnytti kaasuvuodon. Yksittäisten nestekaasupullojen vuotoja oli kolme kappaletta. Pullot eivät olleet käytössä, kun vuodot havaittiin. Vuosien kaasuvuodoista viisi sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että maanalaisen kaasuputken vuotoja oli kolme kappaletta, yhdessä tapauksessa nestekaasupumpussa käytettävä liitosletku vuoti ja yhdessä tapauksessa tehtaan sisällä trukin kaasupullosta vuoti kaasua sisätiloihin. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui säiliöalueella kolme vuototapausta, joissa kahdessa varoventtiili avautui päästäen kaasua ympäristöön ja yhdessä muu säiliön varuste vuoti kaasua. Henkilövahingot Teollisuudessa sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina Vuosina sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut seitsemän henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut Työmaakäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä löytyi kaksi kappaletta vuosilta , jotka molemmat sattuivat rakennustyömaalla. 33 kg:n kaasupullojen varomaton käsittely aiheutti kaasuvuodon, josta oli seurauksena tulipalo, jossa kaasupullo räjähti. Samalta ajanjaksolta löytyy rekisteristä tulipaloja yhdeksän kappaletta. Tulipaloista kaksi sattui rakennustyömailla, joissa lämmityslaitteistosta vuotanut kaasu oli syttynyt. Kolme tulipaloa sattui nestekaasua käyttävissä tietyömaakoneissa. Konepajalla kaasuletku vaurioitui ja vuotanut kaasu syttyi. Valimolla hitsauskipinästä syntynyttä tulipaloa sammuttaessaan palokunta vahingoitti epähuomiossa seinällä kulkeva nestekaasuputkea, jolloin putkesta vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa romuliikkeen kaasupullosta vuotanut kaasu syttyi, toisessa tapauksessa työmaaparakin sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. 17

18 Vuosilta on rekisteröity 13 räjähdystä ja 13 tulipaloa, jotka liittyvät nestekaasun työmaakäyttöön. Räjähdyksistä viisi oli kaasupullojen räjähdyksiä rakennustyömailla tulipalojen seurauksina. Kaksi räjähdystä aiheutui työmaaparakkiin vuotaneen kaasun sytyttyä. Kaksi kaasupullon räjähdystä sattui polttoleikkaus- ja hitsaustyöhön liittyen telakalla ja romuliikkeessä. Kolme räjähdystä sattui, kun huoltoauton, täysperävaunun ja tavaravaunun sisätiloihin vuotanut kaasu syttyi. Yhdessä tapauksessa maanalaisesta kaasuputkesta konepajan kellaritiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Vuosien tulipaloista kahdeksan sattui nestekaasun käytöstä rakennustyömailla. Yksi tulipalo aiheutui työmaaparakin sisälle vuotaneesta kaasusta ja kolme tulipaloa aiheutui huoltoauton, kuljetusauton ja tavaravaunun tavaratilan lämmittämiseen käytetystä laitteistosta vuotaneen kaasun sytyttyä. Yhdessä tapauksessa konepajan pullokeskuksella oli syttynyt tulipalo. Kaasuvuoto Kaasuvuotoja oli rekisterissä vuosilta kaksi ja vuosilta yksi. Vuosien vuodoista toisessa työmaalla kaasupullo putosi kyljelleen niin, että pullon venttiilistä alkoi vuotaa kaasua ja toisessa tapauksessa kaasupulloja kuljettaneesta pakettiautosta alkoi liikennevahingon seurauksena kaasupulloista vuotaa kaasua. Vuosien ainoassa vuototapauksessa konepajan nestekaasuhöyrystimen käyttöönotto aiheutti varoventtiilin avautumisen ja kaasua pääsi ympäristöön. Henkilövahingot Työmaakäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa on vuosina loukkaantunut kolme henkilöä, vuosina loukkaantui 17. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut Muussa ammattikäytössä sattuneita onnettomuuksia Tulipalot ja räjähdykset Räjähdyksiä oli kolme kappaletta vuosina Räjähdyksiä aiheuttivat jäähallin jäänhoitokoneen kaasupullon repeäminen, pizzerian sisätiloihin vuotaneen kaasun räjähdys ja krematorion uunissa tapahtunut räjähdys. Tulipaloja ei vuosina sattunut yhtään. Vuosina sattui neljä räjähdystä ja yksi tulipalo. Räjähdyksistä vakavin sattui hotelli Heinolanhovissa, jolloin kolme henkilöä kuoli räjähdyksen seurauksena. Kaksi räjähdystä sattui, kun lihasavustamon ja vohvelinpaistouunin nestekaasupolttimia yritettiin sytyttää. Kolmannessa tapauksessa huoltotyön jälkeen kattilahuoneeseen jätetystä kaasupullosta vuotanut kaasu räjähti. Vuosina sattui yksi tulipalo, kun ravintolassa käytetty liekityslaite syttyi palamaan. Kaasuvuoto Kaasuvuodoiksi luokiteltuja tapauksia oli rekisteröity vuosilta viisi kappaletta ja vuosilta yhteensä 15. Vuosien vuodoista nestekaasun käytön yhteydessä sattui neljä kappaletta siten, että kaksi vuototapausta liittyi kaasupullokeskusten liitosletkujen vuotoihin, yhdessä tapauksessa kaasupulloa vaihdettaessa havaittiin pullon vuotavan ja yhdessä tapauksessa säiliön varoventtiilistä oli vuotanut kaasua ympäristöön. Yhdessä tapauksessa rakennuksessa tehtyjen korjaustöiden aikana vahingoitettiin epähuomiossa rakennuksen sisäpuolista kaasuputkea, josta vuoti kaasua sisätiloihin. 18

19 Vuosien vuodoista 10 sattui nestekaasun käytön yhteydessä siten, että rakennuksen ulkopuolella olevien kaasuputkien vuotoja oli kuusi kappaletta. Kolmessa tapauksessa nestekaasusäiliön varuste oli alkanut vuotaa, näissä tapauksissa vuotanut kaasu oli kulkeutunut myös rakennuksen sisätiloihin. Yhdessä tapauksessa nestekaasupumpun tiiviste vuoti kaasua. Nestekaasun varastosäiliön täytön yhteydessä sattui yksi vuototapaus kun täyttöliitin vuoti kaasua. Huoltotöiden yhteydessä sattui kolme kaasuvuotoa. Yhdessä tapauksessa kaasusäiliön tyhjennyksen yhteydessä kaasua kulkeutui läheisen tavaratalon sisätiloihin, toisessa tapauksessa talvella virastotalon keittiöön ei saatu kaasua, jolloin huoltomies lämmitti kuumalla vedellä säiliön hoitokuilussa nestekaasuputkea. Tällöin havaittiin kaasuvuoto, joka oli johtunut paineensäätimen kalvon rikkoontumisesta. Kolmannessa kaasuvuototapauksessa pysäköintitalon kellaritilaan vuoti nestekaasua kaasupulloon kytketystä puhalluspolttimesta, jota käytettiin kiinteistön rakennustöiden yhteydessä kosteuden poistoon. Henkilövahingot Muussa ammattikäytössä sattuneissa nestekaasuonnettomuuksissa ei ole sattunut henkilövahinkoja vuosina Vuosina sattuneissa tulipaloissa ja räjähdyksissä on loukkaantunut kolme henkilöä. Kuolemaan johtaneita tapaturmia oli yksi kappale. Tässä hotelli Heinolanhovissa sattuneessa räjähdyksessä kuoli kolme henkilöä. 3.3 Henkilövahingot Suurin osa henkilövahingoista on sattunut rakentamiseen liittyvillä aloilla. Henkilövahingot ovat sattuneet tulipalojen ja räjähdysten seurauksena, joista henkilöille on yleensä aiheutunut palovammoja. Nestekaasun ammattikäytössä on tapahtunut ainoastaan yksi onnettomuus, jossa ihmisiä on kuollut. (Taulukko 7.) Tällainen nestekaasuräjähdys sattui vuonna 1978 hotelli Heinolanhovissa, jossa kolme ihmistä kuoli saamiinsa vammoihin. Taulukko 7. Nestekaasun ammattikäytössä kuolleet ja loukkaantuneet tapahtumapaikan ja onnettomuustyypin mukaan v Tulipalo Räjähdys Tulipalo Räjähdys Rakentaminen Loukkaantuneet Kuolleet Teollisuus Loukkaantuneet Kuolleet Muu ammattikäyttö Loukkaantuneet Kuolleet Nestekaasun valmistus/varastointi Loukkaantuneet Kuolleet Yhteensä Loukkaantuneet Kuolleet

20 4 Kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet Tässä luvussa tarkastellaan yksityiskäytössä sattuneita nestekaasun käyttöön liittyneitä onnettomuuksia vuosina Onnettomuuksien tapahtumapaikat on luokiteltu neljään luokkaan: kesämökit, asuntovaunut, omakotitalot ja muu käyttö. Kohdassa muu käyttö on useita yksittäisiä nestekaasun käytössä sattuneita vahinkoja, joita ei onnettomuustutkinnan yhteydessä ole luokiteltu kesämökeillä, asuntovaunuissa tai omakotitaloissa sattuneiksi. Liitteissä 10 ja 11 ovat muun käytön yhteydessä sattuneet nestekaasuonnettomuudet jaoteltuina onnettomuuspaikan mukaan. 4.1 Onnettomuuspaikat Yksityiskäytössä kaasuonnettomuuksia sattui kaikkiaan 107 vuosina Onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla (58 kpl) verrattuna 1980-luvun (49 kpl) tilanteeseen. Eniten onnettomuuksia nestekaasun käytössä sattui kesämökeillä (30 %). Asuntovaunuissa (20,5 %) ja omakotitaloissa (21,5 %) onnettomuudet olivat yhtä yleisiä. Kesämökeillä ja asuntovaunuissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on kasvanut 1990-luvulla verrattuna 1980-luvun tilanteeseen. Omakotitaloissa sattuneet nestekaasuonnettomuudet ovat sitä vastoin pudonneet lähes puoleen. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Onnettomuuksien lukumäärät kotitalouskäytössä v Onnettomuuspaikka Yhteensä lkm % lkm % lkm % Kesämökki 13 26, , ,0 Asuntovaunu 9 18, , ,5 Omakotitalo 15 30,6 8 13, ,5 Muu käyttö 12 24, , ,0 Yhteensä Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneet onnettomuudet jakaantuivat tulipaloihin, räjähdyksiin ja häkämyrkytyksiin taulukon 9 mukaisesti. Vuosina suurin osa nestekaasun aiheuttamista tulipaloista tapahtui kesämökeillä (29,0 %) ja omakotitaloissa (32,3 %). Vuosina kesämökeillä sattuneiden tulipalojen osuus oli jo 45,2 % kaikista tulipaloista. Vastaavasti tulipalot omakotitaloissa oli vähentynyt 12,9 %:iin. Tulipalojen yhteismäärä oli molempina ajanjaksoina pysynyt samana (31 kpl). Nestekaasun käyttö asuntovaunuissa aiheutti vuosina neljä tulipaloa ja vuosina seitsemän. 20

21 Taulukko 9. Kaasuonnettomuudet tapahtumapaikan mukaan v Onnettomuuspaikka (N=49) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 9 29,0 % 2 28,6 % 2 18,2 % Asuntovaunu 4 12,9 % - 0 % 5 45,4 % Omakotitalo 10 32,3 % 4 57,1 % 1 9,1 % Muu käyttö 8 25,8 % 1 14,3 % 3 27,3 % Yhteensä % % % Onnettomuuspaikka (N=54) Tulipalo Räjähdys Häkä Kesämökki 14 45,2 % 3 20,0 % 2 25,0 % Asuntovaunu 7 22,6 % 1 6,7 % 3 37,5 % Omakotitalo 4 12,9 % 3 20,0 % 1 12,5 % Muu käyttö 6 19,3 % 8 53,3 % 2 25,0 % Yhteensä % % % Taulukossa 10 on esitetty onnettomuuksien jakaantuminen eri kuukausille. Tulipaloja sattui selvästi eniten kesä-heinäkuussa. Häkäonnettomuudet ovat tasaisemmin jakaantuneet eri kuukausille, tosin talviaikana on vähän enemmän sattunut häkäonnettomuuksia kuin kesäaikana. Taulukko 10. Kotitalouskäytössä sattuneet nestekaasuonnettomuudet kuukauden mukaan jaoteltuna v Kuu- Tuli- Räjäh- Häkä Kuu- Tulipaldys Räjäh- Häkä kausi palo dys kausi Tammi Heinä Helmi Elo Maalis 2-2 Syys Huhti 5-1 Loka Touko 6-3 Marras Kesä Joulu

22 4.2 Onnettomuustyypit Vuosina on sattunut 107 nestekaasun käyttöön liittyvää onnettomuutta. Näistä 62 kappaletta oli tulipaloja ja 22 räjähdyksiä. Vuosina sattui 58 onnettomuutta mikä on yhdeksän enemmän kuin vuosina Räjähdysonnettomuuksien määrä on kasvanut, vuosina sattui seitsemän räjähdystä, ja vuosina räjähdyksiä oli 15. Nestekaasulaitteiden aiheuttamat häkäonnettomuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuosina (11 kpl) ja vuosina (8 kpl). Yksityiskäytössä sattuneista kaasuvuodoista on varsin vähän tietoa. Vuosilta ei löydy yhtään kaasuvuototapausta ja vuosilta vain neljä. (Taulukko 11.) Taulukko 11. Kotitalouskäytössä sattuneet kaasuonnettomuudet v Yhteensä lkm % lkm % lkm % Tulipalo 31 63, , ,9 Räjähdys 7 14, , ,6 Häkä 11 22,4 8 13, ,8 Kaasuvuoto - 0,0 4 6,9 4 3,7 Yhteensä Tulipalot vuosina Erilaisten keittolaitteiden, kuten liesi ja keitin, kaasuvuodot aiheuttivat eniten tulipaloja vuosina Näistä tulipaloista asuinrakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja kesämökeillä sattui yli puolet. Omakotitaloissa sattuneista tulipaloista kuusi johtui keittolaitteen käytöstä ja taulukon 12 kohtaan muu kaasulaite sisältyy kaksi tapausta, joiden onnettomuuskuvauksissa ei kerrota, mitä kaasulaitteita rakennuksessa oli käytetty ja kaksi tapausta, joissa rakennuksen sisällä säilytyksessä ollut kaasupulloon letkulla kiinnitetty puhalluslamppu (käsipoltin) oli vuotanut aiheuttaen tulipalon. Asuntovaunuissa sattuneista neljästä tulipalosta vain yhdessä on onnettomuuskuvauksissa maininta kaasulaitteen käytöstä ennen onnettomuutta, kolmessa onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 12.) Kesämökki Viisi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on syttynyt aiheuttaen tulipalon. Yhdessä näistä tapauksista tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kolmessa tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä kaasulaite (keitin, valaisin) oli aiheuttanut mökin sisällä tulipalon. Nämä retkilaitteet ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita. Yhdessä tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Tässä tapauksessa mainitaan, että kaasun hajua oli tuntunut sisällä mökissä. Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla työmiesten majoitukseen. Vaunun sisällä oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa syttyi tulipalo, kun kaasukeittimen käyttö aiheutti kaasuvuodon. Yhdessä tapauksessa onnettomuuskuvaus ei anna täyttä varmuutta siitä, minkälaista nestekaasun käyttö oli onnettomuushetkellä, eikä sitä, oliko vaunussa ihmisiä. Vaunussa oli kuitenkin syttynyt tulipalo, joka tuhosi vaunun kokonaan. 22

23 Yhdessä tapauksessa syttyi asuntovaunussa tulipalo aamulla, kun henkilö sytytti vaunun ovensuussa tupakan tulitikulla. Omakotitalo Kolme tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu on aiheutta- nut tulipalon. Jokaisessa näistä tapauksista on yksi ihminen kuollut. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Eräässä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista kolme sattui leirintä-alueilla, yksi veneessä ja yksi siirtolapuutarhamökissä. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalon kaksi kertaa omakotitalon autotallissa ja kerran omakotitalon piha-alueella. Taulukko 12. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Grilli Valaisin Muu laite Kesämökki Asuntovaunu Omakotitalo Muu käyttö Yhteensä Tulipalot vuosina Vuosina keittolaitteiden lisäksi tulipaloja aiheuttivat kaasujääkaapit ja kaasulämmittimet. Kaasujääkaapit oli mainittu todennäköisinä tulipalojen aiheuttajina yhdeksässä tapauksessa kun vuosina oli vain yksi jääkaapin aiheuttama tulipalo. Kesämökeissä sattuneista tulipaloista kolme johtui keittolaitteista ja kuusi kaasujääkaapeista. Taulukon 13 kohtaan muu kaasulaite sisältyvissä tulipaloissa kaasuvuodon aiheuttanutta laitetta ei mainita onnettomuuskuvauksissa. Asuntovaunuissa sattuneista seitsemästä tulipalosta kolmessa on maininta kaasulaitteen käytöstä. Vastaavasti neljässä onnettomuuskuvauksessa ei ole mainintaa kaasun käytöstä. (Taulukko 13.) Kesämökki Kuusi tapausta, joissa nestekaasujääkaapin käyttö on aiheuttanut tulipalon. Yhdessä tapauksessa nestekaasupulloon suoraan kiinnitettävä valaisin oli aiheuttanut mö- kin sisällä tulipalon. Tulipalon seurauksena yksi ihminen kuoli. Kaksi tapausta, joissa pullonvaihdon yhteydessä huonetilaan vuotanut kaasu aiheutti tulipalon. Kahdessa tapauksessa keittolaitteen (liesi, keitin) käyttö aiheutti tulipalon. Kolmessa tulipalotapauksessa ei onnettomuutta koskeviin kuvauksiin ole varmuudella yksilöity, minkä kaasulaitteen käyttöön tulipalo liittyy. Yhdessä tapauksessa tunnettiin kaasun hajua ennen tulipaloa, toisessa tapauksessa tulipalon jälkeen mökin sisältä löytyi kolme nestekaasupulloa, pullot olivat tyhjentyneet tulipalon aikana. 23

24 Asuntovaunu Yhdessä tapauksessa rekisteristä poistetussa asuntovaunussa oli syttynyt tulipalo, jonka seurauksena yksi henkilö kuoli. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua käytettiin rakennustyömaalla majoitukseen. Vaunu oli vuokrattu. Yöllä vaunussa yöpynyt henkilö havaitsi vaunun etuosan olevan tulessa. Kahdessa tapauksessa vaunussa yöpyneet olivat yöllä heränneet tulipaloon. Yhdessä tapauksessa oli kaasujääkaappi laitettu hetkeä ennen tulipaloa päälle. Yhdessä tapauksessa vaunussa yöpynyt henkilö oli aamulla sytyttämässä savuketta kun koko asuntovaunun sisus humahti tuleen. Vaunu ei ollut enää rekisterissä. Yhdessä tapauksessa asuntovaunua vedettäessä oli vaunussa syttynyt tulipalo. Omakotitalo Kahdessa tapauksessa kaasulämmittimen käyttö aiheutti tulipalon rakennuksessa. Yhdessä tapauksessa kaasuliettä sytytettäessä syttyi vuotanut kaasu palamaan. Yhdessä tapauksessa sisälle rakennukseen tuotu kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen tulipalon. Muu käyttö Muualla kuin kesämökeillä, asuntovaunuissa ja omakotitaloissa sattuneita tulipaloja oli yhteensä kuusi kappaletta. Näistä nestekaasun aiheuttamista tulipaloista yksi sattui leirintäalueilla, yksi veneessä ja yksi metsästysmajassa. Lisäksi vuotanut nestekaasu aiheutti tulipalot asuntoautossa, omakotitalon autotallissa ja omakotitalon piha-alueella. Taulukko 13. Tulipalon aiheuttaneet kaasulaitteet v Onnettomuuspaikka Liesi/ Keitin Jääkaappi Lämmitin Valaisin Muu laite Kesämökki Asuntovaunu Omakotitalo Muu käyttö Yhteensä Kaasuräjähdykset vuosina Nestekaasun kotitalouskäytössä sattuneista kaasuräjähdyksistä vuosina neljä kappaletta on sattunut omakotitaloissa, kaksi kesämökeillä ja yksi räjähdys on sattunut maakellarissa. Räjähdyksissä ei ole kuollut yhtään henkilöä. Kesämökki Mökin kaasuhellasta sisätiloihin vuotanut kaasu aiheutti räjähdyksen. Sisällä rakennuksessa letkulla kaasupulloon liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua aiheuttaen räjähdyksen. Omakotitalo Neljässä tapauksessa sisällä rakennuksessa kaasupulloon letkulla liitetty käsipoltin (puhalluslamppu) vuoti kaasua. Seurauksena oli räjähdys. Tapauksiin ei liity kaasun käyttöä onnettomuushetkellä. Kolme näistä tapauksista sattui tammi-, helmikuun aikana, jolloin haluttiin ilmeisesti säilyttää pulloa lämpimässä seuraavaa käyttöä varten. Muu käyttö Maakellarin lämmittäminen nestekaasulla aiheutti kaasuvuodon, joka räjähti kellarissa. 24

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1389/06/2004 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 6342/06/2002 Asuntovaunun tulipalo 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten noudattaminen

Lisätiedot

MONIPUOLISESTI NESTEKAASULLA.

MONIPUOLISESTI NESTEKAASULLA. MONIPUOLISESTI NESTEKAASULLA. MyAGA.fi Nauti turvallisesta ja ympäristöystävällisestä energiasta Tästä esitteestä löydät lisätietoja nestekaasusta ja sen monipuolisten ominaisuuksien hyödyntämisestä turvallisesti.

Lisätiedot

Älä hiilly, käytä kaasua!

Älä hiilly, käytä kaasua! Älä hiilly, käytä kaasua! AGAn nestekaasusta on moneksi. my.aga.fi TURVALLISUUS Tästä esitteestä löydät monipuolisesti tietoa nestekaasusta ja sen turvallisesta käytöstä. Mitä enemmän tiedät, sitä helpompaa

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa.

Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa tätä kalvosarjaa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähdeja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös prosessiteollisuuden

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa.

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähde- ja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös tämän

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti.

Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti. Nestekaasuopas. Näin käytät nestekaasua turvallisesti. Turvallisesti AGAn nestekaasulla. AGAn toimittamat pullot täytetään nykyaikaisella täyttölaitoksella, jonka toimintaa ohjaavat kattavat turvallisuus-

Lisätiedot

KÄYTÄ NESTEKAASUA OIKEIN

KÄYTÄ NESTEKAASUA OIKEIN KÄYTÄ NESTEKAASUA OIKEIN Johdanto Nestekaasu on yleisesti käytetty poltto aine erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa. Kesämökit, matkailuajoneuvot sekä veneet ovat paikkoja, joissa nestekaasu on hyödyllinen

Lisätiedot

Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta!

Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta! Nestekaasuopas. Grillauksesta Bonusta! Nestekaasuopas 03 80 % Mitä nestekaasu on? Nestekaasu on propaanin ja butaanin yhteinen kauppanimi. Nestekaasu on hiilivety, joka valmistetaan jalostamalla raakaöljystä.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 30944/06/2009 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys Tutkijaryhmä: Seppo Huttunen 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus... 4 2 Onnettomuuden tutkinta... 4 3

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1586/06/2008 Kesämökillä sattunut häkämyrkytys Tutkijaryhmä: Seppo Huttunen Mikko Ojala Sisällysluettelo 2 Tiivistelmä 1. Onnettomuuden kuvaus... 4 2. Onnettomuuden tutkinta...

Lisätiedot

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa.

Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa. Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähdeja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös tämän

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

GASONE, TÄYTTÄ KAASUA

GASONE, TÄYTTÄ KAASUA GASONE, TÄYTTÄ KAASUA Haluatko tilata kaasua silloin kuin sinulle sopii, ei silloin kun se on loppu? Haluatko olla varma, että maksat vain saamastasi kaasusta, et palveluista? Haluatko saada kaasua heti,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu :1/5 1 KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN TAI MAAHANTUOJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Kemiallinen kaava CO2 Valmistajan, maahantuojan tunnistustiedot Valmistaja, maahantuoja

Lisätiedot

Crux TM. Canister mounted stove for outdoor use SWE OPTIMUS CLEVER COOKING SINCE 1899

Crux TM. Canister mounted stove for outdoor use SWE OPTIMUS CLEVER COOKING SINCE 1899 Crux TM Canister mounted stove for outdoor use OIMUS CLEVER COOKING SINCE 1899 Figure [1] Figure [2] O-ring Art. No. 8017867 Figure [3] Figure [4] Figure [5] Figure [6] finnish/suomi TURVALLISUUS ETUSIJALLA

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 PTFESPRAY KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi PTFESPRAY 1.1.2 Tunnuskoodi 39455 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Teollisuustie 10 47400 KAUSALA ( 05 ) 326 1717

TYÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Teollisuustie 10 47400 KAUSALA ( 05 ) 326 1717 1 (5) TYÖTURVALLISUUSTIEDOTE TAVARAMERKKI: MAAHANTUOJA: ACRYLICON 1071 -M 1061 -MSW Kausalan Pinnoite Oy Teollisuustie 10 47400 KAUSALA ( 05 ) 326 1717 PÄIVÄYS: 26.08.2008 ACRYLICON AcryliCon hartsit ovat

Lisätiedot

Nestekaasugrillien markkinavalvontahanke 11.3.2009 Seppo Huttunen

Nestekaasugrillien markkinavalvontahanke 11.3.2009 Seppo Huttunen LOPPURAPORTTI Nestekaasugrillien markkinavalvontahanke 11.3.2009 Seppo Huttunen NESTEKAASUGRILLIEN MARKKINAVALVONTAHANKE 1 Johdanto... 3 2 Testien tulokset... 5 2.1 TESTI nro 1: Yleistä (stability/strength)...

Lisätiedot

Kaasupullojen käsittely.

Kaasupullojen käsittely. Kaasupullojen käsittely. 2 Turvallinen käsittely Turvallinen käsittely. Kiitos, että valitsit AGAn! Autamme sinua turvallisessa kaasunkäsittelyssä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokenut käyttäjä. Tärkein

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 PRF Booster 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 PRF Booster 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi Puhdistusaine 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 7656/06/2002 KLOORIVUOTO JÄRVENPÄÄSSÄ 13.12.2002 Tutkijaryhmä: Erkki Teräsmaa 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1. Tapahtumapaikan ja olosuhteiden kuvaus... 4 1.1. Kiinteistö

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. AEG-ELECTROLUX RC1500 http://fi.yourpdfguides.com/dref/3895348

Käyttöoppaasi. AEG-ELECTROLUX RC1500 http://fi.yourpdfguides.com/dref/3895348 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle AEG-ELECTROLUX RC1500. Löydät kysymyksiisi vastaukset AEG-ELECTROLUX RC1500 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

BUTAANI JA SEOKSET. Määritetty vaara: ERITTÄIN SYTTYVÄÄ. 1. Tuotetunniste. 2. Vaaran yksilöinti: Butaani, Superbutaani, Butaani-Propaani seos

BUTAANI JA SEOKSET. Määritetty vaara: ERITTÄIN SYTTYVÄÄ. 1. Tuotetunniste. 2. Vaaran yksilöinti: Butaani, Superbutaani, Butaani-Propaani seos 1. Tuotetunniste Määritetty vaara: ERITTÄIN SYTTYVÄÄ. Nimi Käyttötarkoitus Luonne Pakkaus mukaisia Astiatyyppi Weber kaasukanisteri (445 g) Butaani, Superbutaani, Butaani-Propaani seos Polttoaine Nestekaasu

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 6.5.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Tunnistenumero Laikas 1.2 Aineen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/4 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

SINKKISPRAY TUOTEKUVAUS

SINKKISPRAY TUOTEKUVAUS SINKKISPRAY TUOTEKUVAUS Kylmägalvanointi antaa erittäin tiiviin sinkkipinnoitteen, joka estää korroosion syntymistä. Sinkkikerros syntyy kemiallisesti metallipintaan. Sen kuivumisaika on lyhyt ja tarttumiskyky

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu :1/5 1 KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN TAI MAAHANTUOJAN TUNNISTUSTIEDOT Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Kemiallinen kaava CO2 Valmistajan, maahantuojan tunnistustiedot Valmistaja, maahantuoja

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrial Fluorescent Paints

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrial Fluorescent Paints KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrial Fluorescent Paints 1 KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT TUOTENIMI TUOTENO KÄYTTÖTARKOITUS TOIMITTAJA Industrial

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Kauppanimi: Tuotekoodi: Yrityksen tunnistetiedot: CLEANSING FOAM GA02 W R DAY LTD 6 MANOR INDUSTRIAL ESTATE COMEYTROWE TAUNTON TA1 4EF UK

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016 Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy Woikoski Ab Voikosken ilmakaasu- ja asetyleenitehtaat Sijainti: Mäntyharju, Voikoski, Virransalmentie

Lisätiedot

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6

Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys - 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE. Haraldit Oy. Aaltotie 6 HardTefly Päiväys 23.03.1995 Edellinen päiväys 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Aineen tai valmisteen tunnistustiedot

Lisätiedot

Nestekaasukäyttöinen Infralämmitin LI168LPI

Nestekaasukäyttöinen Infralämmitin LI168LPI Käyttöohje 100909 Nestekaasukäyttöinen Infralämmitin LI168LPI Laitteen edessä olevan suojaritilän tarkoitus on estää palovammojen syntyminen eikä sitä saa poistaa pysyvästi. E FIN TURVALLISUUSOHJEET: 1.

Lisätiedot

POLAR INFRA 6100L & 6300L

POLAR INFRA 6100L & 6300L KÄYTTÖOHJE (11/07) POLAR INFRA 6100L & 6300L NESTEKAASUKÄYTTÖISET KAASUSÄTEILIJÄT EI KOTITALOUSKÄYTTÖÖN! LUE KÄYTTÖOHJEET HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA! KÄYTÄ LAITETTA VAIN HYVIN TUULETETUISSA TILOISSA!

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

PENOSIL Standard Gunfoam

PENOSIL Standard Gunfoam Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 19.07.2002 Edellinen päiväys 09.04.97 2/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Kauppanimi: Tuotekoodi: Yrityksen tunnistetiedot: COPPER LUBRICANT GA08 W R DAY LTD 6 MANOR INDUSTRIAL ESTATE COMEYTROWE TAUNTON TA1 4EF UK

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 MoS2 Kuivavoiteluaine, painepakkaus MOLY HD MOS2

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 MoS2 Kuivavoiteluaine, painepakkaus MOLY HD MOS2 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 1170

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L)

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L) x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AITO

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnro 3072/06/2002 Turussa 8.5.2002 sattunut räjähdetapaturma, jossa yksi henkilö loukkaantui Tutkijaryhmä: Tor Erik Ekberg Mikko Ojala Tutkimusraportin tiivistelmä 1 Johdanto...

Lisätiedot

ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote

ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote Sivu 1 / 5 ANC erikoisleikkuuneste alumiinin työstöön - käyttöturvatiedote Tarkastettu 29.6.2015 1. TUOTTEEN TUNNISTETIEDOT, VALMISTAJA JA TOIMITTAJA Tuotenimi: Valmistaja/toimittaja: ANC Erikoisleikkuuneste

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

3.1.3 Pitoisuus. 64-17-5 Etanoli 45-50 % F; R11 GHS02; Dgr H225 67-63-0 Isopropanoli 15-20 % F; R11; Xi; R36; R67 GHS02; GHS07; Dgr H225; H319; H336

3.1.3 Pitoisuus. 64-17-5 Etanoli 45-50 % F; R11 GHS02; Dgr H225 67-63-0 Isopropanoli 15-20 % F; R11; Xi; R36; R67 GHS02; GHS07; Dgr H225; H319; H336 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 5616, 5618 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

MULTISPRAY TUOTEKUVAUS

MULTISPRAY TUOTEKUVAUS MULTISPRAY TUOTEKUVAUS MULTISPRAY-suihke on korkealuokkainen yleistuote: se poistaa kosteutta, voitelee, irrottaa ruostetta, irrottaa kiinni juuttuneita osia, puhdistaa, suojaa sekä estää korroosiota.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 79881 V001.3 Tarkistuspäivämäärä: 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen tai valmisteen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA

www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA www.gasone.fi GASONE ON TÄYTTÄ KAASUA GasOne on kotimainen nestekaasutoimittaja, joka toimittaa nestekaasua jälleenmyyjille ja teollisuudelle. GasOnen vahvuudet ovat edulliset hinnat, joustavat toimitukset

Lisätiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112.

1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite HYKS Myrkytystietokeskus(90) 4711klo 8.00-22.00 suora (90)414 392 Yleinen hätänumero 112. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 11.110x 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 57546 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Crux Lite Piezo TM Elektra FE Cook System TM

Crux Lite Piezo TM Elektra FE Cook System TM Crux Lite TM Crux Lite Piezo TM Elektra FE Cook System TM Canister mounted stove for outdoor use EN FR DE NL DK SWE NO FI IT ES PT PL CZ OPTIMUS clever COOKING SINCE 1899 RU Figure [1] Figure [2] Figure

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

Kauppanimi Diessner Pastamainen verkotusmassa Muutettu versio: 08.03.2006 (Diessner-Pastöse Armierungsmasse) Julkaisuajankohta: 31.05.

Kauppanimi Diessner Pastamainen verkotusmassa Muutettu versio: 08.03.2006 (Diessner-Pastöse Armierungsmasse) Julkaisuajankohta: 31.05. Sivu 1 / 5 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot: Kauppanimi Diessner Pastamainen verkotusmassa Muutettu versio: 08.03.2006 (Diessner-Pastöse Armierungsmasse)

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Rakenne Yleistä kirjasta Palaminen ja palon kehittyminen Sammutusmenetelmät ja sammutteet Vedenkuljetus ja sammutussuihkut Kirjasta

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002

Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 1 (12) Yhteenveto kynttilöiden sytyttämistä tulipaloista vuosina 2000-2002 Sisältö Sisältö... 1 1 Johdanto... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tilastoaineisto... 2 2 Kynttilästä syttyneiden tulipalojen lukumäärä...

Lisätiedot

KG 1409B, KG 1408 Kaasuliesi sähkösytytyksellä

KG 1409B, KG 1408 Kaasuliesi sähkösytytyksellä KG 1409B, KG 1408 Kaasuliesi sähkösytytyksellä 1 Kiitos, että olette ostaneet Mastercook KG1409 kaasulieden. Laite on valmistettu turvallisuusdirektiivien EN 30-1-1, EN 30-2-1, EN 60335-1; EN-60335-2-6

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU:n asetuksen 1907/2006/EY, 31 artiklan mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU:n asetuksen 1907/2006/EY, 31 artiklan mukaisesti Sivu: 1 (6) 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Valmistaja Osoite Falkener Landstrasse 9 99830 Treffurt Saksa Puhelin +49 (0)36923 5290 Faksi +49 (0)36923 52913 Sähköposti

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

COPPER ANTI-SEIZE. Valumispiste -- Maksimi lämpötila 1200 C

COPPER ANTI-SEIZE. Valumispiste -- Maksimi lämpötila 1200 C COPPER ANTI-SEIZE TUOTEKUVAUS COPPER ANTI-SEIZE on korkeita lämpötiloja kestävä erikoisrasva, joka antaa optimaalisen ja pysyvän suojan korroosiota, eroosiota, hapettumista ja pintojen kiinnitarttumista

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Päiväys : 12.07.2010 Sivu 1 / 5 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistus tiedot Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus vain hammashoitokäyttöön

Lisätiedot

PENOSIL Premium Universal Silicone

PENOSIL Premium Universal Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot