LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA"

Transkriptio

1 LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA Merja Elina Andersson Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Andersson, Merja Elina. Lastenkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia työstään ja työssä jaksamisesta, Helsinki 2002, 90 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionimi (AMK), diakoni. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään ja siitä, kuinka hyvin he kokevat jaksavansa työssään. Tarkoituksena on lisäksi selvittää, mitkä asiat auttavat hoitotyöntekijöitä jaksamaan työssään, millaisena työntekijät kokevat työyhteisönsä tuen ja omat vaikutusmahdollisuutensa työssään sekä kuinka työyhteisössä käytetyt työmenetelmät koetaan. Olen myös halunnut kartoittaa seurakunnan ja lastenkotien välistä yhteistyön kenttää ja sen mahdollisuuksia. Aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta apuna käyttäen tehdään tutkimuksen alussa pikainen sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan arkeen. Lisäksi paneudutaan työssä jaksamiseen ja uupumiseen. Olen esitellyt myös Helsingin sosiaalivirastossa meneillä olevan työhyvinvointi projektin, johon myös tutkimukseni liittyy. Itse tutkimusaineiston olen kerännyt kyselylomakkeiden avulla seitsemässä Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkotien hoitohenkilökunnasta valittiin ositetulla otannalla 20 % perusjoukosta eli 46 hoitotyöntekijää. Kysely tehtiin keväällä Vastausprosentti oli 72 % eli 31 kyselylomaketta. Kyselylomakkeiden aineisto analysoitiin tietokoneella. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset ryhmiteltiin ja taulukoitiin. Työssä koki jaksavansa erittäin hyvin tai hyvin kaksi kolmasosaa työntekijöistä. Jaksamista tukivat erityisesti hyvät työtoverit ja hyvä työilmapiiri. Työntekijöistä 22 oli kokenut uupumista työssäoloaikanaan. Tärkeimmiksi syiksi osoittautuivat ongelmat työyhteisössä ja liian vähäiset työvoimaresurssit. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti päihde ja mielenterveysongelmien kohtaamiseen. Lähes kaikki vastaajat kokivat kykenevänsä vaikuttamaan työhönsä. Työyhteisöltä koettiin saatavan erityisesti vuorovaikutuksellista tukea. Eniten toivottuja tuen muotoja olivat kuitenkin keskustelu ja palautteen saaminen. Työmenetelmät koettiin yleisesti ottaen positiivisina ja toimivina. Lastenkodeilla ei ollut yhteistyötä seurakunnan kanssa. Työn ja vapaa-ajan erottaminen, työnohjaus, työyhteisöltä saatu tuki, työssä palkitsevina koetut asiat ja työyhteisön avoin vuorovaikutus tukevat työssä jaksamista. Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys työyhteisön hyvinvoinnissa. Sen merkitys korostui sekä tuen muotona että työssä jaksamista tukevana tekijänä. Työyhteisöön toivotaan enemmän koulutusta ajankohtaisista aiheista, lisää resursseja sekä avoimempaa vuorovaikutusta. Yhteistyökenttä seurakunnan ja lastenkotien välillä on olemassa ja se kaipaa lisäkartoitusta. Asiasanat: lastenkodit; työntekijät; jaksaminen; uupuminen; työmenetelmät; seurakunta; työtyytyväisyys; kyselytutkimus

3 3 ABSTRACT Andersson, Merja Elina. The working experiences of the care workers in children s homes and how they cope with their work. Järvenpää 2002, 90 p. 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit. The aim of this study is to make known thoughts that care workers in children s homes have of their own work and how they feel in their daily work. The goal is also to find out what helps care workers to cope with their work, how they experience the support given by the working community and what kind of thoughts they have about the working methods in use in their work. I have, as well, wanted to chart out the possibilities for cooperation between the Lutheran church and children s homes. In the beginning of the study I have wanted to present the working environment and situation of the care workers in children s homes through other researches and literature. Cooperation and burnout in the work are the other topics discussed in the study. I have also presented the project of well being at work at the social welfare office of Helsinki. This study is made to support that project. The data of the research has been collected with the help of a questionnaire. Seven children s homes of Helsinki were involved and 46 of their care workers were randomly chosen to answer the questions of the questionnaire. The data was collected in spring The percentage of the answers was 72 %, which means that 31 questionnaires were answered. The data was analysed with the computer. The open questions were categorized and presented as tables. Two thirds of the workers felt that they coped very well or well in their work. The most important supports for them were good colleagues and good working atmosphere. Anyway, 22 of the workers had felt burnt out during their working experience. The most important reasons were problems in the working community and too few workers. The workers hoped to get additional training within the areas of drugs and mental problems. Almost all workers felt that they had possibilities to influence their work. Interaction was the most important way of support that the workers got from their working community. But interaction and getting feedback were the two ways of support the workers most hoped to get too. The working methods in use were experienced as good and functioning. Children s homes did not have any cooperation with the church. The ability to separate free time and work, work counselling, working community s support, things that give satisfaction in the work and interaction are things that support workers to cope with their work. Interaction has an important role in good working environment. It is important as means of support. Workers hope to get more training with in subjects of current interest, more resources and more open interaction. Opportunities for cooperation between the church and the children s homes exist, but more research has to be done. Keywords: children s homes; workers; coping in the work; burnout; working methods; church; working satisfaction; survey

4 4 Kiitos Pirjo Mikkolalle ja Mirja Keinoselle tuesta, avusta ja kannustuksesta, Omalle vatsa-asukkaalleni ja esikoiselleni läheisestä läsnäolosta ja siitä, että jaksoit odottaa sekä rakkaalle aviomiehelleni korvaamattomasta tuesta ja kärsivällisyydestä, Jag älskar dig!

5 5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Kyselylomake Kyselyn toteuttaminen Tulosten analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Lastensuojelutyön nykypäivän näkymät Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkoti työympäristönä Lastenkodin hoitohenkilökunnan työn haasteet Vuorovaikutussuhde lastenkotityössä Yhteistyö voimanlähteenä Työssä jaksaminen ja uupuminen Työuupumuksen syitä Työuupumuksen merkkejä ja oireita Työuupumuksen ehkäisy Lastensuojelutyön työntekijöiden työssä jaksamista tukevat tekijät Työnohjaus lastenkodissa Työhyvinvoinnin kehittäminen Helsingin sosiaalivirastossa TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneet työntekijät Työyhteisö Vaikuttamismahdollisuudet työssä Työssä saatu tuki...41

6 Työhön toivottu tuki Työmenetelmät Käytetyt työmenetelmät ja kokemuksia niistä Työntekijöiden omia ideoita sekä toiveita työmuodoista Yhteistyö Lastenkotien yhteistyötahot Yhteistyö seurakunnan kanssa Lastenkodin työntekijöiden toiveita seurakunnalle Oman ammatillisuuden kokeminen Työssä palkitsevina ja rohkaisevina koetut asiat Työssä vaikeina ja ongelmallisina koetut asiat Lastenkodin hoitotyöntekijän tärkeimmät ominaisuudet Työntekijöiden tärkeimmät kehittämisalueet ja lisäkoulutuksen tarve Työssä jaksaminen Työn ja vapaa-ajan erottaminen Työssä uupuminen Työssä jaksamista tukevia asioita Työnohjaus Työssä viihtyminen ja jaksaminen JOHTOPÄÄTÖSET Mitä meille kertovat työntekijöiden työssä palkitsevina ja vaikeina kokemat asiat Työntekijän saama ja toivoma tuki työyhteisössä Yhteistyön mahdollisuudet Täydellinen lastenkodin hoitotyöntekijä Myönteisiä kokemuksia käytetyistä työmuodoista ja toiveita uusien suuntaan Mikä tukee työssä jaksamista? POHDINTA LÄHTEET...81

7 7 8 LIITTEET...84 Liite 1. Saatekirje kyselyyn vastanneille lastenkotien hoitotyöntekijöille...84 Liite 2. Kyselylomake...85 Liite 3. Saatekirje laitosten johtajille...90

8 8 1 JOHDANTO Helsingin kaupungissa on käynnissä laaja työhyvinvoinnin edistämisohjelma. Sen tavoitteena on pitää henkilöstön työ- ja toimintakyky hyvänä ja vähentää ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työhyvinvoinnin parannustoimia kohdistetaan työyhteisöön, työoloihin, työntekijään yksilönä ja yksilöön työntekijänä. Työhyvinvoinnin perusta nähdään olevan toimivassa henkilöstöstrategiassa. Siksi työhyvinvointitoiminnan painopisteinä ovatkin 1.) johtaminen ja työyhteisön toiminta, 2.) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen, 3.) työolot sekä 4.) yksilölliset voimavarat. Vuonna 2000 Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa tehty työhyvinvointimittaus osoitti lastensuojelun piirissä työskentelevien työhyvinvoinnin olevan yksi heikoimmista sosiaalivirastossa. 1 Motivaationi tähän tutkimukseen lähtee tältä pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki Helsingin kaupungin lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään, sen raskaudesta ja iloista, tarpeista ja odotuksista. Tavoitteena on, että lastenkotien hoitohenkilökunnan ääni saisi kantautua laitosten johtajien, esimiesten ja päättävien tahojen korviin. Tutkimuksen on tarkoitus tukea työhyvinvoinnin kehittämistä lastenkodeissa rinta rinnan työhyvinvointimittausten kanssa ja erityisesti tuoda esille niitä osaalueita, jotka voivat parantaa työhyvinvointia lastenkodeissa. Työelämän laatua voidaan parantaa vain silloin, jos työelämän epäkohdat onnistutaan tuomaan esille. Tutkimalla ihmisten mielipiteitä, kokemuksia ja hyvinvointia eri aloilla, voidaan paikantaa työelämän ongelmakohtia ja puuttua niihin. Valmis tutkimus tullaan lähettämään suoraan jokaisen lastenkodin johtajille sekä Lasten sijaishuoltotoimistoon eri tahoille jaettavaksi. Tutkimukseni rakentuu pitkälti Helsingin kaupungin työhyvinvointitoiminnan painopisteiden pohjalle, mutta mukana on myös omaan kiinnostukseeni ja ammatilliseen kasvuuni tähtääviä tavoitteita. Haen vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Kuinka hyvin lastenkotien hoitohenkilökunta kokee jaksavansa työssään ja mikä auttaa heitä jaksamaan? - Millaisena lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työyhteisönsä tuen ja vaikutusmahdollisuudet siinä? - Kuinka lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työssä käytettävät työmuodot? 1 Enroos, Eranti 2002

9 9 - Kuinka seurakunta voisi olla tukemassa lastenkodeissa tapahtuvaa työtä? Kolme ensimmäistä tutkimuskysymystä liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin ja sen painopisteisiin Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Viimeinen tutkimuskysymys nousee omasta ammatillisesta kiinnostuksestani. Sosionomiksi valmistuessani saan pätevyyden myös kirkon diakonin virkaan. Mielestäni yhteistyökenttien kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seurakunnan työntekijöiden tulee tulla tietoiseksi siitä, mitä odotuksia yhteiskunnan eri instansseilla on heitä kohtaan. Näin odotuksiin voidaan myös pyrkiä vastaamaan. Opinnäytetyöni teoriaosassa olen paneutunut laajasti lastenkotiin työympäristönä, sen erityispiirteisiin ja haasteisiin. Olen halunnut tuoda esille, millaista työ lastenkodeissa oikein on. Mielestäni on välttämätöntä ymmärtää, mistä kontekstista tutkimuksen työntekijät tulevat, jotta itse tutkimus voitaisiin asettaa oikeaan viitekehykseen. Uskon, että opinnäytetyöni voi kokonaisuudessaan toimia myös tiiviinä tietopakettina opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita lastenkotityöstä. 2 AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI

10 Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Helsingin sosiaalivirastolla on 19 omaa lastenkotia. Niistä yksi on Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä. Loput sijaitsevat Helsingissä. Yhdeksän lastenkotia tarjoaa pitkäaikaista hoitoa lapsille ja nuorille. Nuorisokoteja on neljä. Vastaanottolaitoksia on kuusi ja niistä osa tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Joidenkin lastenkotien yhteydessä toimii myös erityiskoulu. Tutkimus on rajattu koskemaan lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkäaikaista sijoitusta. Tutkimuksen otantaan valittiin alunperin kahdeksan Helsingin kaupungin yhdeksästä pitkäaikaista hoitoa antavasta lastenkodista. Otannan ulkopuolelle päädyttiin jättämään yksi lastenkodeista, Malmin pienkodit. Syy rajaamiselle oli se, että Malmin pienkodit on jakaantunut neljään eri toimipisteeseen. Toinen rajaus tehtiin vastausten palautuksen jälkeen. Koska Teinilän hoitokodin, yhden alkujaan tutkimukseen mukaan valitun lastenkodin, vastauksia ei palautettu, tuntui luonnolliselta rajata tämä lastenkoti tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus kattaa siis seitsemän Helsingin kaupungin pitkäaikaista sijoitushuoltoa tarjoavaa lastenkotia. Esittelen lyhyesti tutkimuksessa mukana olleet lastenkodit. Hyvösen lastenkoti on 26 hoitopaikkainen 5 20 vuotiaille tarkoitettu lastenkoti. Lastenkodissa on neljä osastoa ja siellä tarjotaan pitkäaikaista hoitoa ja kasvatusta. Lemmilän erityislastenkoti sijaitsee Hyvinkäällä ja on tarkoitettu kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Lemmilässä on 15 hoitopaikkaa, kaksi osastoa ja kaksi asumisharjoitteluyksikön alaisuudessa toimivia tukiasuntoja. Lastenkoti antaa pitkäaikaista hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta. Naulakallion hoito- ja kasvatuskodeissa on 50 hoitopaikkaa, viisi pitkäaikaisen hoidon osastoa, tehostetun huolenpidon osasto Etappi, päiväosasto ja mahdollisuus asumisharjoitteluun. Laitoksen yhteydessä toimii erityiskoulu ja lastenkoti onkin tarkoitettu pääosin 9-18-vuotiaille kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Outamon oppilaskoti sijaitsee Lohjalla ja siellä on 26 hoitopaikkaa. Lastenkodissa on kolme pitkäaikaishoidon osastoa, joissa kaikissa on itsenäistäviä asuntoja. Laitoksessa on myös erillinen itsenäistymisyksikkö ja päihdeongelmaisille nuorille tarkoitettu viisi-

11 paikkainen päihdeyksikkö. Outamon yhteydessä toimii erityiskoulu. Lastenkoti on tarkoitettu vuotiaille nuorille. 11 Tammipuiston lastenkodissa on kuusi hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 2-18-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomaisissa olosuhteissa. Toivolan oppilaskoti on suurin Helsingin kaupungin lastenkodeista. Siellä on 65 hoitopaikkaa ja 10 osastoa, kaksi asumisharjoitteluasuntoa ja perhekoti. Yhdeksällä osastolla annetaan pitkäaikaista hoitoa alle 18-vuotiaille. Yksi osasto toimii vastaanotto-osastona 6-14-vuotiaille. Toivolan alueella toimii koulu. Tullivuoren lastenkodissa on yhdeksän hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 5-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2 Toinen rajaus kohderyhmää valittaessa tehtiin ammattinimikkeen perusteella. Hoitohenkilökunnaksi päädyttiin rajaamaan vain nimikkeellä hoitaja tai ohjaaja työskentelevät työntekijät. Otannan ulkopuolelle jäivät siis laitoksen johtajat, osastojen vastaavat ohjaajat ja hoitajat sekä muu henkilökunta kuten talonmiehet ja keittäjät. Lisäksi haluttiin työntekijöistä karsia pois lyhytaikaiset sijaiset tai juuri palkatut työntekijät. 2.2 Kyselylomake Aineiston keräämiseksi valitsin kyselylomakkeen. Kyselylomake koostui sekä avoimista että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä kysymyksistä. Joissakin kysymyksissä, joissa vastausvaihtoehdot olivat vain kyllä tai ei, hain tarkennusta vastaukseen jatkokysymyksellä. Kysymyslomake jakautui seitsemään osaan, joissa oli yhteensä 36 kysymystä. Ensimmäinen osa sisälsi alustavat kysymykset: vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus ja työssäoloaika. Toisessa osassa kysyttiin työyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Kolmas osa käsitteli työmuotoja lastenkodissa ja sitä kuinka ne oli koettu. Yhdellä kysymyksellä haettiin myös henkilökunnan ideoita ja muutosehdotuksia työmenetelmiin. Neljännellä osalla pyrin kartoittamaan lastenkodin työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä erityisesti seurakunnan kanssa. Viides osa sisälsi kysymyksiä; joissa haluttiin tie- 2 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto 2001

12 12 tää työntekijän omaan ammatillisuuteen ja persoonaan liittyviä asioita. Työssä jaksamisen ulottuvuuksia pyrittiin kartoittamaan kuudennessa osiossa. Tässä osiossa oli eniten valmiit vastausvaihtoehdot sisältäviä kysymyksiä. Viimeisessä osiossa oli vastaajalle annettu tilaa kertoa muita aiheeseen liittyviä ajatuksiaan. Kyselylomake on liitteenä tutkimuksen lopussa (liite 2.). 2.3 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomakkeet jaettiin 20 prosentille lastenkotien hoitohenkilökunnasta kahdeksassa Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkodit olivat Hyvösen lastenkoti, Lemmilän erityislastenkoti, Naulakallion hoito- ja kasvatuskodit, Outamon oppilaskoti, Tammipuiston lastenkoti, Teinilän hoitokoti, Toivolan oppilaskoti ja Tullivuoren lastenkoti. Vastaajat valittiin ositetulla satunnaisotannalla nimilistoista. Vastaajiksi valittiin vain hoitaja tai ohjaaja nimikkeen alla työskentelevää henkilökuntaa. Laitoksen johtajat, vastaavat ohjaajat, vastaavat hoitajat sekä hoitohenkilökuntaan kuulumattomat työntekijät, kuten talonmies ja keittäjät, rajattiin pois otannasta. Ohjaajia ja hoitajia oli työntekijälistoilla yhteensä prosentin otos tästä olisi ollut 43 työntekijää. Jotta saatiin aikaan ositettu otanta, joka takasi tasapuolisen mielipiteiden julkituontimahdollisuuden pienille lastenkodeille suurten rinnalla, valittiin jokaisen lastenkodin hoitajista ja ohjaajista 20 % hoitohenkilökunnasta. Mikäli 20 prosenttia lastenkodin henkilökunnasta ei ollut tasaluku, pyöristettiin vastaajien määrä aina ylöspäin. Kysely lähetettiin lopulta 46 työntekijälle. Tutkimuksen suorittamista varten anottiin tutkimuslupaa Helsingin sosiaalivirastolta. Tutkimuslupa myönnettiin Tutkimusluvan hakemisen yhteydessä todettiin, että kysely on nimetön. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden henkilötiedot ja vastaukset käsiteltiin niin, ettei niistä voi tehdä kytkentää edes yksityiseen lastenkotiin saati sitten yksittäiseen henkilöön. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä otettiin puhelimitse yhteyttä laitoksen johtajiin. Puhelun tarkoituksena oli antaa johtajille tietoa tulevasta kyselystä sekä sopia käytännön järjestelyistä. Kyselyt lähetettiin lastenkotien johtajille, jotka jakoivat kyselyt satunnaisotannalla valituille työntekijöille. Kyselylomakkeisiin oli kirjattu valittujen vastaajien nimet sekä liitetty mukaan vastauskirjekuori ja saatekirje. Saatekirjeessä kerrot-

13 13 tiin tutkimuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Siinä neuvottiin vastaajaa vastaamaan mennessä ja palauttamaan kyselylomakkeensa johtajalleen vastauskirjekuoreen suljettuna. Johtajan kanssa oli sovittu, että hän lähettää vastaukset takaisin viikolla 12. Mahdollisimman hyvän vastausprosentin saavuttamiseksi johtajilta kysyttiin, olivatko satunnaisotannalla valitut henkilöt paikalla kyselyn suorittamisen aikana. Mikäli henkilö oli lomalla tai sairaana, vaihdettiin hänen tilalleen toinen työntekijä, joka osallistui tutkimukseen. Lisäksi otettiin huomioon työntekijän työsuhteen pituus. Työntekijöistä karsittiin pois lyhytaikaiset sijaiset (alle puoli vuotta) ja juuri palkattu henkilökunta. Nämä henkilöt niin ikään vaihdettiin toisiin työntekijöihin. Valinnan suoritti aina tutkija itse, ei laitoksen johtaja. Epäselväksi jäi kuinka moni perusjoukosta, 213 työntekijää, kuului tähän lyhytaikaisten työntekijöiden ryhmään. Vastauksia palautettiin 31. Teinilän lastenkodista, jonne kyselylomakkeita lähetettiin kolme, ei vastattu ollenkaan kyselyyn ja tästä syystä kysely rajattiin kattamaan seitsemää Helsingin kaupungin lastenkotia. Näin ollen vastausprosentti on 72 % (31 vastausta 43:sta palautettiin). Vastausprosenttiin ei ole laskettu mukaan tutkimuksen ulkopuolelle pudonneen lastenkodin kolmea kyselylomaketta, joita ei palautettu. 2.4 Tulosten analysointi Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel -ohjelmalla. Sekä avointen että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävien kysymysten vastaukset pyrittiin käsittelemään tilastollisin menetelmin. Kaikissa kysymyksissä tähän ei kuitenkaan ollut syytä (esim. kysymyksessä millaisia työmenetelmiä työyhteisössänne käytetään?). Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin ryhmiin. Tällöin samankaltaiset vastukset ryhmiteltiin saman otsikon alle. Vastauksia ei nähty kuitenkaan hyväksi ryhmitellä liikaa, vaan haluttiin säilyttää joitakin pieniltäkin tuntuvia eroja lukijan nähtävillä. Haluttiin käyttää myös suoria lainauksia tutkimukseen osallistuneiden vastauksista, jotta tehtäisiin oikeutta erilaisille mielipiteille, toiveille ja ideoille. Tutkimustuloksia esiteltäessä käytettiin paljon taulukoita. Ne selkeyttävät ja helpottavat tulosten ymmärtämistä ja hahmottamista. Koska haluttiin tuoda esille monia, jopa yksit-

14 täisten työntekijöiden, mielipiteitä ja ajatuksia, olisi luetteloista tullut pitkiä ja vaikeaselkoisia. Taulukot puolestaan toivat tulokset esille selkeästi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen luotettavuudesta ja yleistettävyydestä puhuttaessa on tarkasteltava aineiston keruumetodia ja sen onnistumista. Kyselylomakkeita lähetettiin 46 kahdeksaan eri Helsingin kaupungin lastenkotiin. Tämä oli 20 % koko hoitotyöntekijöiden määrästä näissä lastenkodeissa. Vastauksia saatiin kuitenkin takaisin vain seitsemästä lastenkodista, joten yksi lastenkoti on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ollen kokonaisotanta on 43 hoitotyöntekijää. Vastauksia saatiin 31. Vastausprosentiksi tulee siis 72 %:a. Mielestäni tämä otos on tarpeeksi, jotta saataisiin eräänlainen pienoismalli koko perusjoukosta (kaikki hoitotyöntekijät kahdeksassa Helsingin kaupungin pitkäaikaishoitoa antavassa lastenkodissa). Vastaajia valittaessa on käytetty umpimähkäistä otantamenetelmää, joka luo perustaa yleistettävyydelle. Kuka tahansa työntekijöistä on voinut tulla valituksi vastaamaan kyselyyn samalla todennäköisyydellä. 3 Kyselytutkimuksen etuina ja luotettavuutta lisäävinä seikkoina ovat olleet se, ettei tutkija voi läsnäolollaan tai olemuksellaan vaikuttaa vastauksiin sekä se, että jokainen vastaaja saa kysymyksen samassa muodossa ilman ääntämyksellisiä eroja. Vastaaja voi myös valita itselleen parhaan ajankohdan kyselyyn vastaamiselle ja rauhassa miettiä vastaustaan. 4 Tutkimustuloksen luotettavuutta heikentäviä tekijöitä olivat, etteivät kaikki vastaajat vastanneet kaikkiin kysymyksiin sekä, että joidenkin vastauksista näkyi selkeää huolimattomuutta. Tarkentavien kysymysten tekeminen näissä tapauksissa olisi ollut tärkeää, mutta se ei ollut kyselylomaketutkimuksessa mahdollista. Tutkija ei voi olla varma siitä, kuka kyselyyn on vastannut. Vastaaja saattaakin olla aivan joku muu kuin tarkoitettu henkilö. 5 Vastausten rehellisyyttä on myös vaikea mitata. Jotkut kysymykset oli ymmär- 3 Valli, 2001 ( ) 4 Valli, 2001 ( ) 5 Valli, 2001 ( )

15 retty väärin ja näin ollen vastukset olivat hedelmättömiä. Myös tutkija voi ymmärtää vastauksen väärin analysoidessaan vastauksia. 15

16 16 3 TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Sukellus lastenkodin hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Jotta voisimme parhaiten ymmärtää lastenkodin hoitohenkilökunnan työtä ja sen erityispiirteitä, näen tarpeelliseksi luoda katsauksen siihen, mitä laki sanoo lasten kasvatuksesta ja huollosta. Nämä säädökset ovat lähtökohtana lastenkodin työntekijöiden työlle. Lastensuojelulaki määrittelee lapsen perusoikeuden seuraavasti: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun 6. Lastensuojelun tarkoituksesta sanotaan seuraavaa: Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajaa lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perheja yksilökohtaista lastensuojelua 7. Kasvatuksen tavoite, tapahtui se sitten kotona tai laitoksessa, on määritelty seuraavanlaisesti: Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa hyvän huollon: hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle on pyrittävä antamaan hänen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. 8 Sosiaalilautakunnan tulee ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaa: 6 Lastensuojelu laki 1 7 Lastensuojelu laki 2 8 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1

17 - Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja - jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista Tilastojen mukaan 1/3 huostaanotoista johtuu huoltajien päihteiden käytöstä ja lasten huonosta hoidosta 10. Taustalla on kuitenkin moninaiset elämäntilanteet ja yksinkertaisten syiden esittäminen ei tuo oikeutta osapuolille. Huostaanotto on yksi lastensuojelun kritisoiduimpia toimenpiteitä 11. Kohdistuuhan se niinkin intiimiin yksikköön kuin perheeseen. Ulkopuolisen puuttuessa perheen sisäisiin asioihin ja radikaaleimmassa tapauksessa päättäessä vanhempien puolesta, mikä on lapselle parasta, ollaan todella aralla maaperällä. Laitoshuoltoon kohdistuu myös paljon ennakkoluuloja. Monien vuosien takainen uskomus siihen, että lastenkotia seuraa väistämättä koulukoti ja vankila, elää vieläkin ihmisten mielissä 12. Näiden kritiikkien ja uskomusten paineessa on työntekijän pyrittävä tekemään työtään Lastensuojelun nykypäivän näkymät Jotta voitaisiin nähdä, miten tämän päivän lastensuojelun tilanteeseen on tultu, on ymmärrettävä, mitä 1990-luvun lama sai aikaan. Lamavuosina lapsien elinolot heikentyivät. Tämä voidaan havaita joidenkin työllisyyttä, toimeentuloa ja perhesuhteita kuvaavien tilastojen avulla. Hermansonin, Karvosen ja Saulin (1998) mukaan vuonna 1998 oli Suomessa lasta, joiden huoltajilla tai huoltajalla ei ollut työtä. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä kaksinkertaistui lamavuosien aikana. Käyrä taittui vasta Karvosen mukaan (2000) 70 % alle 5-vuotiaista kuuluu väestön pienituloisimpaan puolikkaaseen. Lamavuosina alkanut ja kasvanut nuorten työttömyys on huolestuttava. Työttömyysaste on edelleen korkea. Alle 30-vuotiaat ovat toimeentulotuen suurin ikäryhmä. Onkin arvioitu, että lastensuojelun asiakasvanhemmissa on yhä enemmän sellai- 9 Lastensuojelu laki Pösö 1995, Pöso 1995, Sovio 1993, 104

18 sia aikuisia, jotka ovat itse aikanaan olleet lastensuojelun asiakkaita ja tipahtaneet lamavuosina työelämän ulkopuolelle luvulla tapahtui myös muutoksia perhesuhteissa. Karvonen, Hermanson, Sauli ja Harris (2000) toteavat lapsen vanhempien eroavan vuosittain. Aviolasten osuus syntyneistä lapsista oli vuonna prosenttia. Vuonna 1998 vastaava luku oli 63 %. Avo- ja avioerolasten sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut. Kymmenessä vuodessa sosiaalilautakunnan vuosittain vahvistamien lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja asumista koskevien sopimusten määrä on kaksinkertaistunut. Kivisen (1994) mukaan 62 % lastensuojelun asiakasperheistä on yhden huoltajan perheitä. 14 Edellä mainitut muutokset ovat lisänneet paineita lasten arjessa. Sosiaalinen verkosto horjuu ja lapsen tarvitsema turvallisuus vähenee. Myös lasten yleiset palvelut heikentyivät lamavuosien aikana. Kunnat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuivat supistamaan julkisia palveluita. Leikkaukset lastenpalveluiden kohdalta kohdistuivat erityisesti yleisiin, kaikille lapsille tarkoitettuihin palveluihin kuten kouluopetukseen, iltapäiväkerhotoimintaan, leikkitoimintaan, terveystarkastuksiin ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Kouluissa ja päiväkodeissa suurennettiin ryhmäkokoja. Yksilölliseen tukeen ei ollut riittäviä resursseja. Vaikka monet riskit uhkasivat monia lapsia, ei resursseja varhaiseen tukeen ollut. Lastensuojelun tarvetta ehkäiseviä palveluja leikattiin. 15 Jo 1980-luvulla kertoivat lastensuojelun työntekijät lastensuojelun vaikeutuneen luvulla tämän suuntainen kehitys jatkui. Nykyään lasten ja nuorten ongelmat ovat monialaisempia ja syvempiä, vakavampia ja pitkäaikaisempia kuin aikaisemmin. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt. 16 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lisääntyi jatkuvasti 1990-luvun ajan. Vuonna 1998 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta. Näistä sijoituksista melkein puolet olivat avohuollon tukitoimina tai jälkihuollon sijoituksina tehtyjä. Vain joka toinen sijoitetuista lapsista oli huostaan otettu. Lastensuojelun sijoitusten kasvu on siis suurimmalta osin avohuollon lisääntymistä. Toistuvat lyhytaikaiset sijoitukset ovat lisääntyneet. Uusista sijoituksista 2/3 tehdään avohuollon 13 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, 59

19 tukitoimina ja vain 1/3 lapsista otetaan huostaan. Toimintakäytäntöjä on siis muutettu. Yksi lapsi voi tulla sijoitetuksi montakin kertaa Työntekijöiden kannalta tällainen kehitys on tietenkin kielteistä. Monissa tutkimuksissa on todettu sosiaalityöntekijöiden työuupumus. Työntekijöiden resurssit eivät ole lisääntyneet samassa tahdissa työtaakan ja työn vaativuuden kanssa. Projektityöt, kehittämishankkeet ja kokeilut lisääntyivät 1990-luvun lopulla ja toivat hienoista helpotusta työsaralle. 18 Lastensuojelulaitosten kokonaispaikkaluku on pysynyt samana viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta yksiköiden määrä on lisääntynyt. Tämä kertoo yksiköiden pienenemisestä. Yksityisten ja yritysten perustamat lastensuojeluyksiköt ovat lisääntyneet. Yhä useampi lapsi sijoitetaan nykyään perhekotiin lastenkodin sijasta Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkodissa olevat lapset ovat huostaan otettuja tai vain väliaikaisesti laitoshoidossa olevia kotonaan asuvia lapsia ja nuoria 20. Jos he ovat alaikäisiä, heidät on voitu ottaa laitoshoitoon joko vapaaehtoisesti tai vastoin tahtoaan. Lastensuojelun jälkihoito on tarkoitettu yli 18-vuotiaille ja on vapaaehtoista 21. Rautiaisen mukaan lastenkotiin sijoitettavilla lapsilla on yhä useammin päihdeongelma, mielenterveyden häiriö tai he ovat aggressiivisia. Näiden lasten ja nuorten on vaikea hyväksyä lastenkodin yhteisiä sääntöjä. Työntekijä voi joutua koville pyrkiessään asettamaan turvallisia rajoja lastenkodissa. 22 Lapsen minän kehitys voi olla vaurioitunut ja menneisyyden muistot traumaattisia. 23 Työntekijältä vaaditaan paljon ymmärrystä ja psykologista viisautta, jotta hän kykenisi tukemaan lasta tämän kriiseissä. 17 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Sinervo 1993, Mutanen 2001, Mutanen 2001, Häkkinen 1999,

20 20 Useimmiten lapset ovat joutuneet pettymään ihmissuhteissaan. Heidän on vaikea luottaa aikuisiin ihmisiin ja he ovat epäluuloisia. Työntekijältä vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vuorovaikutussuhteen luomisessa lapseen. Tällainen prosessi ei ole nopea ja sille täytyy antaa aikaa. Kokemansa turvattomuuden tähden lapsen maailmankuva on vääristynyt ja pelottava. Lapsen kannalta onkin tärkeää, että ympäristön ja läheisten ihmisten käyttäytyminen on johdonmukaista ja rutiineja sisältävää. 24 Lapsella saattaa myös olla koulunkäyntivaikeuksia sekä häiriöitä sosiaalisessa kehityksessä. Yleistyksiä lastenkotien lapsista on kuitenkin vaikea vetää tekemättä vääryyttä joillekin lapsista. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista ja taustoista, ja kykenevät käsittelemään ja kohtaamaan elämänsä kriisejä erilaisin voimavaroin Lastenkoti työympäristönä Lastensuojelutyön laitoshuoltoon kuuluvat koulukodit, lastenkodit ja nuorisokodit. Koska tutkimukseni kohdistuu vain pitkäaikaista sijoitusta tarjoaviin lastenkoteihin, esittelen tässä lähinnä vain lastenkotien toimintaa. Lastenkodeissa pyritään pienimuotoisiin ja perheenomaisiin yksiköihin. 25 Valvonta, huolenpito ja hoito ovat perustehtäviä, jotka lastenkodille on yleisesti määritelty 26. Työ on muuttunut käsittämään enenevässä määrin lapsen lisäksi koko perheen. Lapsen ja perheen välistä suhdetta pyritään tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Tällä pyritään välttämään lasten laitostuminen ja tukemaan perhettä lapsen elämänpiirinä. 27 Nykyään nähdään, ei ainoastaan lapsi, vaan koko perhe lastensuojelun asiakkaina ja tähdätään perheen ja lapsen kasvamiseen yhdessä 28. Sosiaalialalla pyritään tukemaan ihmistä niissä elämäntilanteissa, joissa ihmisen omat voimavarat ovat pysyvästi tai väliaikaisesti rajalliset. Lastenkodissa pyritään tukemaan lasta ja nuorta niin, että hän kykenee koulunkäyntiin ja normaaliin elämään vaikeasta elämäntilanteestaan huolimatta. Sosiaalityö voidaan nähdä myös kontrollina ja valvontana asiakkaan parhaaksi. Lastenkodissa voidaan lasten ajankäyttöä säädellä voimakkaastikin. Sosiaalityö voidaan nähdä myös moraalityönä, joka pyrkii tuottamaan asiak- 24 Häkkinen 1999, Sosiaalialan ammatteja 1996, Andersson 1989, Sinervo 1993, Mutanen 2001, 15

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot