LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA

Transkriptio

1 LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA Merja Elina Andersson Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Andersson, Merja Elina. Lastenkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia työstään ja työssä jaksamisesta, Helsinki 2002, 90 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionimi (AMK), diakoni. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään ja siitä, kuinka hyvin he kokevat jaksavansa työssään. Tarkoituksena on lisäksi selvittää, mitkä asiat auttavat hoitotyöntekijöitä jaksamaan työssään, millaisena työntekijät kokevat työyhteisönsä tuen ja omat vaikutusmahdollisuutensa työssään sekä kuinka työyhteisössä käytetyt työmenetelmät koetaan. Olen myös halunnut kartoittaa seurakunnan ja lastenkotien välistä yhteistyön kenttää ja sen mahdollisuuksia. Aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta apuna käyttäen tehdään tutkimuksen alussa pikainen sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan arkeen. Lisäksi paneudutaan työssä jaksamiseen ja uupumiseen. Olen esitellyt myös Helsingin sosiaalivirastossa meneillä olevan työhyvinvointi projektin, johon myös tutkimukseni liittyy. Itse tutkimusaineiston olen kerännyt kyselylomakkeiden avulla seitsemässä Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkotien hoitohenkilökunnasta valittiin ositetulla otannalla 20 % perusjoukosta eli 46 hoitotyöntekijää. Kysely tehtiin keväällä Vastausprosentti oli 72 % eli 31 kyselylomaketta. Kyselylomakkeiden aineisto analysoitiin tietokoneella. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset ryhmiteltiin ja taulukoitiin. Työssä koki jaksavansa erittäin hyvin tai hyvin kaksi kolmasosaa työntekijöistä. Jaksamista tukivat erityisesti hyvät työtoverit ja hyvä työilmapiiri. Työntekijöistä 22 oli kokenut uupumista työssäoloaikanaan. Tärkeimmiksi syiksi osoittautuivat ongelmat työyhteisössä ja liian vähäiset työvoimaresurssit. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti päihde ja mielenterveysongelmien kohtaamiseen. Lähes kaikki vastaajat kokivat kykenevänsä vaikuttamaan työhönsä. Työyhteisöltä koettiin saatavan erityisesti vuorovaikutuksellista tukea. Eniten toivottuja tuen muotoja olivat kuitenkin keskustelu ja palautteen saaminen. Työmenetelmät koettiin yleisesti ottaen positiivisina ja toimivina. Lastenkodeilla ei ollut yhteistyötä seurakunnan kanssa. Työn ja vapaa-ajan erottaminen, työnohjaus, työyhteisöltä saatu tuki, työssä palkitsevina koetut asiat ja työyhteisön avoin vuorovaikutus tukevat työssä jaksamista. Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys työyhteisön hyvinvoinnissa. Sen merkitys korostui sekä tuen muotona että työssä jaksamista tukevana tekijänä. Työyhteisöön toivotaan enemmän koulutusta ajankohtaisista aiheista, lisää resursseja sekä avoimempaa vuorovaikutusta. Yhteistyökenttä seurakunnan ja lastenkotien välillä on olemassa ja se kaipaa lisäkartoitusta. Asiasanat: lastenkodit; työntekijät; jaksaminen; uupuminen; työmenetelmät; seurakunta; työtyytyväisyys; kyselytutkimus

3 3 ABSTRACT Andersson, Merja Elina. The working experiences of the care workers in children s homes and how they cope with their work. Järvenpää 2002, 90 p. 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit. The aim of this study is to make known thoughts that care workers in children s homes have of their own work and how they feel in their daily work. The goal is also to find out what helps care workers to cope with their work, how they experience the support given by the working community and what kind of thoughts they have about the working methods in use in their work. I have, as well, wanted to chart out the possibilities for cooperation between the Lutheran church and children s homes. In the beginning of the study I have wanted to present the working environment and situation of the care workers in children s homes through other researches and literature. Cooperation and burnout in the work are the other topics discussed in the study. I have also presented the project of well being at work at the social welfare office of Helsinki. This study is made to support that project. The data of the research has been collected with the help of a questionnaire. Seven children s homes of Helsinki were involved and 46 of their care workers were randomly chosen to answer the questions of the questionnaire. The data was collected in spring The percentage of the answers was 72 %, which means that 31 questionnaires were answered. The data was analysed with the computer. The open questions were categorized and presented as tables. Two thirds of the workers felt that they coped very well or well in their work. The most important supports for them were good colleagues and good working atmosphere. Anyway, 22 of the workers had felt burnt out during their working experience. The most important reasons were problems in the working community and too few workers. The workers hoped to get additional training within the areas of drugs and mental problems. Almost all workers felt that they had possibilities to influence their work. Interaction was the most important way of support that the workers got from their working community. But interaction and getting feedback were the two ways of support the workers most hoped to get too. The working methods in use were experienced as good and functioning. Children s homes did not have any cooperation with the church. The ability to separate free time and work, work counselling, working community s support, things that give satisfaction in the work and interaction are things that support workers to cope with their work. Interaction has an important role in good working environment. It is important as means of support. Workers hope to get more training with in subjects of current interest, more resources and more open interaction. Opportunities for cooperation between the church and the children s homes exist, but more research has to be done. Keywords: children s homes; workers; coping in the work; burnout; working methods; church; working satisfaction; survey

4 4 Kiitos Pirjo Mikkolalle ja Mirja Keinoselle tuesta, avusta ja kannustuksesta, Omalle vatsa-asukkaalleni ja esikoiselleni läheisestä läsnäolosta ja siitä, että jaksoit odottaa sekä rakkaalle aviomiehelleni korvaamattomasta tuesta ja kärsivällisyydestä, Jag älskar dig!

5 5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Kyselylomake Kyselyn toteuttaminen Tulosten analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Lastensuojelutyön nykypäivän näkymät Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkoti työympäristönä Lastenkodin hoitohenkilökunnan työn haasteet Vuorovaikutussuhde lastenkotityössä Yhteistyö voimanlähteenä Työssä jaksaminen ja uupuminen Työuupumuksen syitä Työuupumuksen merkkejä ja oireita Työuupumuksen ehkäisy Lastensuojelutyön työntekijöiden työssä jaksamista tukevat tekijät Työnohjaus lastenkodissa Työhyvinvoinnin kehittäminen Helsingin sosiaalivirastossa TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneet työntekijät Työyhteisö Vaikuttamismahdollisuudet työssä Työssä saatu tuki...41

6 Työhön toivottu tuki Työmenetelmät Käytetyt työmenetelmät ja kokemuksia niistä Työntekijöiden omia ideoita sekä toiveita työmuodoista Yhteistyö Lastenkotien yhteistyötahot Yhteistyö seurakunnan kanssa Lastenkodin työntekijöiden toiveita seurakunnalle Oman ammatillisuuden kokeminen Työssä palkitsevina ja rohkaisevina koetut asiat Työssä vaikeina ja ongelmallisina koetut asiat Lastenkodin hoitotyöntekijän tärkeimmät ominaisuudet Työntekijöiden tärkeimmät kehittämisalueet ja lisäkoulutuksen tarve Työssä jaksaminen Työn ja vapaa-ajan erottaminen Työssä uupuminen Työssä jaksamista tukevia asioita Työnohjaus Työssä viihtyminen ja jaksaminen JOHTOPÄÄTÖSET Mitä meille kertovat työntekijöiden työssä palkitsevina ja vaikeina kokemat asiat Työntekijän saama ja toivoma tuki työyhteisössä Yhteistyön mahdollisuudet Täydellinen lastenkodin hoitotyöntekijä Myönteisiä kokemuksia käytetyistä työmuodoista ja toiveita uusien suuntaan Mikä tukee työssä jaksamista? POHDINTA LÄHTEET...81

7 7 8 LIITTEET...84 Liite 1. Saatekirje kyselyyn vastanneille lastenkotien hoitotyöntekijöille...84 Liite 2. Kyselylomake...85 Liite 3. Saatekirje laitosten johtajille...90

8 8 1 JOHDANTO Helsingin kaupungissa on käynnissä laaja työhyvinvoinnin edistämisohjelma. Sen tavoitteena on pitää henkilöstön työ- ja toimintakyky hyvänä ja vähentää ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työhyvinvoinnin parannustoimia kohdistetaan työyhteisöön, työoloihin, työntekijään yksilönä ja yksilöön työntekijänä. Työhyvinvoinnin perusta nähdään olevan toimivassa henkilöstöstrategiassa. Siksi työhyvinvointitoiminnan painopisteinä ovatkin 1.) johtaminen ja työyhteisön toiminta, 2.) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen, 3.) työolot sekä 4.) yksilölliset voimavarat. Vuonna 2000 Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa tehty työhyvinvointimittaus osoitti lastensuojelun piirissä työskentelevien työhyvinvoinnin olevan yksi heikoimmista sosiaalivirastossa. 1 Motivaationi tähän tutkimukseen lähtee tältä pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki Helsingin kaupungin lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään, sen raskaudesta ja iloista, tarpeista ja odotuksista. Tavoitteena on, että lastenkotien hoitohenkilökunnan ääni saisi kantautua laitosten johtajien, esimiesten ja päättävien tahojen korviin. Tutkimuksen on tarkoitus tukea työhyvinvoinnin kehittämistä lastenkodeissa rinta rinnan työhyvinvointimittausten kanssa ja erityisesti tuoda esille niitä osaalueita, jotka voivat parantaa työhyvinvointia lastenkodeissa. Työelämän laatua voidaan parantaa vain silloin, jos työelämän epäkohdat onnistutaan tuomaan esille. Tutkimalla ihmisten mielipiteitä, kokemuksia ja hyvinvointia eri aloilla, voidaan paikantaa työelämän ongelmakohtia ja puuttua niihin. Valmis tutkimus tullaan lähettämään suoraan jokaisen lastenkodin johtajille sekä Lasten sijaishuoltotoimistoon eri tahoille jaettavaksi. Tutkimukseni rakentuu pitkälti Helsingin kaupungin työhyvinvointitoiminnan painopisteiden pohjalle, mutta mukana on myös omaan kiinnostukseeni ja ammatilliseen kasvuuni tähtääviä tavoitteita. Haen vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Kuinka hyvin lastenkotien hoitohenkilökunta kokee jaksavansa työssään ja mikä auttaa heitä jaksamaan? - Millaisena lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työyhteisönsä tuen ja vaikutusmahdollisuudet siinä? - Kuinka lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työssä käytettävät työmuodot? 1 Enroos, Eranti 2002

9 9 - Kuinka seurakunta voisi olla tukemassa lastenkodeissa tapahtuvaa työtä? Kolme ensimmäistä tutkimuskysymystä liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin ja sen painopisteisiin Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Viimeinen tutkimuskysymys nousee omasta ammatillisesta kiinnostuksestani. Sosionomiksi valmistuessani saan pätevyyden myös kirkon diakonin virkaan. Mielestäni yhteistyökenttien kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seurakunnan työntekijöiden tulee tulla tietoiseksi siitä, mitä odotuksia yhteiskunnan eri instansseilla on heitä kohtaan. Näin odotuksiin voidaan myös pyrkiä vastaamaan. Opinnäytetyöni teoriaosassa olen paneutunut laajasti lastenkotiin työympäristönä, sen erityispiirteisiin ja haasteisiin. Olen halunnut tuoda esille, millaista työ lastenkodeissa oikein on. Mielestäni on välttämätöntä ymmärtää, mistä kontekstista tutkimuksen työntekijät tulevat, jotta itse tutkimus voitaisiin asettaa oikeaan viitekehykseen. Uskon, että opinnäytetyöni voi kokonaisuudessaan toimia myös tiiviinä tietopakettina opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita lastenkotityöstä. 2 AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI

10 Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Helsingin sosiaalivirastolla on 19 omaa lastenkotia. Niistä yksi on Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä. Loput sijaitsevat Helsingissä. Yhdeksän lastenkotia tarjoaa pitkäaikaista hoitoa lapsille ja nuorille. Nuorisokoteja on neljä. Vastaanottolaitoksia on kuusi ja niistä osa tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Joidenkin lastenkotien yhteydessä toimii myös erityiskoulu. Tutkimus on rajattu koskemaan lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkäaikaista sijoitusta. Tutkimuksen otantaan valittiin alunperin kahdeksan Helsingin kaupungin yhdeksästä pitkäaikaista hoitoa antavasta lastenkodista. Otannan ulkopuolelle päädyttiin jättämään yksi lastenkodeista, Malmin pienkodit. Syy rajaamiselle oli se, että Malmin pienkodit on jakaantunut neljään eri toimipisteeseen. Toinen rajaus tehtiin vastausten palautuksen jälkeen. Koska Teinilän hoitokodin, yhden alkujaan tutkimukseen mukaan valitun lastenkodin, vastauksia ei palautettu, tuntui luonnolliselta rajata tämä lastenkoti tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus kattaa siis seitsemän Helsingin kaupungin pitkäaikaista sijoitushuoltoa tarjoavaa lastenkotia. Esittelen lyhyesti tutkimuksessa mukana olleet lastenkodit. Hyvösen lastenkoti on 26 hoitopaikkainen 5 20 vuotiaille tarkoitettu lastenkoti. Lastenkodissa on neljä osastoa ja siellä tarjotaan pitkäaikaista hoitoa ja kasvatusta. Lemmilän erityislastenkoti sijaitsee Hyvinkäällä ja on tarkoitettu kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Lemmilässä on 15 hoitopaikkaa, kaksi osastoa ja kaksi asumisharjoitteluyksikön alaisuudessa toimivia tukiasuntoja. Lastenkoti antaa pitkäaikaista hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta. Naulakallion hoito- ja kasvatuskodeissa on 50 hoitopaikkaa, viisi pitkäaikaisen hoidon osastoa, tehostetun huolenpidon osasto Etappi, päiväosasto ja mahdollisuus asumisharjoitteluun. Laitoksen yhteydessä toimii erityiskoulu ja lastenkoti onkin tarkoitettu pääosin 9-18-vuotiaille kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Outamon oppilaskoti sijaitsee Lohjalla ja siellä on 26 hoitopaikkaa. Lastenkodissa on kolme pitkäaikaishoidon osastoa, joissa kaikissa on itsenäistäviä asuntoja. Laitoksessa on myös erillinen itsenäistymisyksikkö ja päihdeongelmaisille nuorille tarkoitettu viisi-

11 paikkainen päihdeyksikkö. Outamon yhteydessä toimii erityiskoulu. Lastenkoti on tarkoitettu vuotiaille nuorille. 11 Tammipuiston lastenkodissa on kuusi hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 2-18-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomaisissa olosuhteissa. Toivolan oppilaskoti on suurin Helsingin kaupungin lastenkodeista. Siellä on 65 hoitopaikkaa ja 10 osastoa, kaksi asumisharjoitteluasuntoa ja perhekoti. Yhdeksällä osastolla annetaan pitkäaikaista hoitoa alle 18-vuotiaille. Yksi osasto toimii vastaanotto-osastona 6-14-vuotiaille. Toivolan alueella toimii koulu. Tullivuoren lastenkodissa on yhdeksän hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 5-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2 Toinen rajaus kohderyhmää valittaessa tehtiin ammattinimikkeen perusteella. Hoitohenkilökunnaksi päädyttiin rajaamaan vain nimikkeellä hoitaja tai ohjaaja työskentelevät työntekijät. Otannan ulkopuolelle jäivät siis laitoksen johtajat, osastojen vastaavat ohjaajat ja hoitajat sekä muu henkilökunta kuten talonmiehet ja keittäjät. Lisäksi haluttiin työntekijöistä karsia pois lyhytaikaiset sijaiset tai juuri palkatut työntekijät. 2.2 Kyselylomake Aineiston keräämiseksi valitsin kyselylomakkeen. Kyselylomake koostui sekä avoimista että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä kysymyksistä. Joissakin kysymyksissä, joissa vastausvaihtoehdot olivat vain kyllä tai ei, hain tarkennusta vastaukseen jatkokysymyksellä. Kysymyslomake jakautui seitsemään osaan, joissa oli yhteensä 36 kysymystä. Ensimmäinen osa sisälsi alustavat kysymykset: vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus ja työssäoloaika. Toisessa osassa kysyttiin työyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Kolmas osa käsitteli työmuotoja lastenkodissa ja sitä kuinka ne oli koettu. Yhdellä kysymyksellä haettiin myös henkilökunnan ideoita ja muutosehdotuksia työmenetelmiin. Neljännellä osalla pyrin kartoittamaan lastenkodin työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä erityisesti seurakunnan kanssa. Viides osa sisälsi kysymyksiä; joissa haluttiin tie- 2 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto 2001

12 12 tää työntekijän omaan ammatillisuuteen ja persoonaan liittyviä asioita. Työssä jaksamisen ulottuvuuksia pyrittiin kartoittamaan kuudennessa osiossa. Tässä osiossa oli eniten valmiit vastausvaihtoehdot sisältäviä kysymyksiä. Viimeisessä osiossa oli vastaajalle annettu tilaa kertoa muita aiheeseen liittyviä ajatuksiaan. Kyselylomake on liitteenä tutkimuksen lopussa (liite 2.). 2.3 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomakkeet jaettiin 20 prosentille lastenkotien hoitohenkilökunnasta kahdeksassa Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkodit olivat Hyvösen lastenkoti, Lemmilän erityislastenkoti, Naulakallion hoito- ja kasvatuskodit, Outamon oppilaskoti, Tammipuiston lastenkoti, Teinilän hoitokoti, Toivolan oppilaskoti ja Tullivuoren lastenkoti. Vastaajat valittiin ositetulla satunnaisotannalla nimilistoista. Vastaajiksi valittiin vain hoitaja tai ohjaaja nimikkeen alla työskentelevää henkilökuntaa. Laitoksen johtajat, vastaavat ohjaajat, vastaavat hoitajat sekä hoitohenkilökuntaan kuulumattomat työntekijät, kuten talonmies ja keittäjät, rajattiin pois otannasta. Ohjaajia ja hoitajia oli työntekijälistoilla yhteensä prosentin otos tästä olisi ollut 43 työntekijää. Jotta saatiin aikaan ositettu otanta, joka takasi tasapuolisen mielipiteiden julkituontimahdollisuuden pienille lastenkodeille suurten rinnalla, valittiin jokaisen lastenkodin hoitajista ja ohjaajista 20 % hoitohenkilökunnasta. Mikäli 20 prosenttia lastenkodin henkilökunnasta ei ollut tasaluku, pyöristettiin vastaajien määrä aina ylöspäin. Kysely lähetettiin lopulta 46 työntekijälle. Tutkimuksen suorittamista varten anottiin tutkimuslupaa Helsingin sosiaalivirastolta. Tutkimuslupa myönnettiin Tutkimusluvan hakemisen yhteydessä todettiin, että kysely on nimetön. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden henkilötiedot ja vastaukset käsiteltiin niin, ettei niistä voi tehdä kytkentää edes yksityiseen lastenkotiin saati sitten yksittäiseen henkilöön. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä otettiin puhelimitse yhteyttä laitoksen johtajiin. Puhelun tarkoituksena oli antaa johtajille tietoa tulevasta kyselystä sekä sopia käytännön järjestelyistä. Kyselyt lähetettiin lastenkotien johtajille, jotka jakoivat kyselyt satunnaisotannalla valituille työntekijöille. Kyselylomakkeisiin oli kirjattu valittujen vastaajien nimet sekä liitetty mukaan vastauskirjekuori ja saatekirje. Saatekirjeessä kerrot-

13 13 tiin tutkimuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Siinä neuvottiin vastaajaa vastaamaan mennessä ja palauttamaan kyselylomakkeensa johtajalleen vastauskirjekuoreen suljettuna. Johtajan kanssa oli sovittu, että hän lähettää vastaukset takaisin viikolla 12. Mahdollisimman hyvän vastausprosentin saavuttamiseksi johtajilta kysyttiin, olivatko satunnaisotannalla valitut henkilöt paikalla kyselyn suorittamisen aikana. Mikäli henkilö oli lomalla tai sairaana, vaihdettiin hänen tilalleen toinen työntekijä, joka osallistui tutkimukseen. Lisäksi otettiin huomioon työntekijän työsuhteen pituus. Työntekijöistä karsittiin pois lyhytaikaiset sijaiset (alle puoli vuotta) ja juuri palkattu henkilökunta. Nämä henkilöt niin ikään vaihdettiin toisiin työntekijöihin. Valinnan suoritti aina tutkija itse, ei laitoksen johtaja. Epäselväksi jäi kuinka moni perusjoukosta, 213 työntekijää, kuului tähän lyhytaikaisten työntekijöiden ryhmään. Vastauksia palautettiin 31. Teinilän lastenkodista, jonne kyselylomakkeita lähetettiin kolme, ei vastattu ollenkaan kyselyyn ja tästä syystä kysely rajattiin kattamaan seitsemää Helsingin kaupungin lastenkotia. Näin ollen vastausprosentti on 72 % (31 vastausta 43:sta palautettiin). Vastausprosenttiin ei ole laskettu mukaan tutkimuksen ulkopuolelle pudonneen lastenkodin kolmea kyselylomaketta, joita ei palautettu. 2.4 Tulosten analysointi Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel -ohjelmalla. Sekä avointen että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävien kysymysten vastaukset pyrittiin käsittelemään tilastollisin menetelmin. Kaikissa kysymyksissä tähän ei kuitenkaan ollut syytä (esim. kysymyksessä millaisia työmenetelmiä työyhteisössänne käytetään?). Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin ryhmiin. Tällöin samankaltaiset vastukset ryhmiteltiin saman otsikon alle. Vastauksia ei nähty kuitenkaan hyväksi ryhmitellä liikaa, vaan haluttiin säilyttää joitakin pieniltäkin tuntuvia eroja lukijan nähtävillä. Haluttiin käyttää myös suoria lainauksia tutkimukseen osallistuneiden vastauksista, jotta tehtäisiin oikeutta erilaisille mielipiteille, toiveille ja ideoille. Tutkimustuloksia esiteltäessä käytettiin paljon taulukoita. Ne selkeyttävät ja helpottavat tulosten ymmärtämistä ja hahmottamista. Koska haluttiin tuoda esille monia, jopa yksit-

14 täisten työntekijöiden, mielipiteitä ja ajatuksia, olisi luetteloista tullut pitkiä ja vaikeaselkoisia. Taulukot puolestaan toivat tulokset esille selkeästi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen luotettavuudesta ja yleistettävyydestä puhuttaessa on tarkasteltava aineiston keruumetodia ja sen onnistumista. Kyselylomakkeita lähetettiin 46 kahdeksaan eri Helsingin kaupungin lastenkotiin. Tämä oli 20 % koko hoitotyöntekijöiden määrästä näissä lastenkodeissa. Vastauksia saatiin kuitenkin takaisin vain seitsemästä lastenkodista, joten yksi lastenkoti on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ollen kokonaisotanta on 43 hoitotyöntekijää. Vastauksia saatiin 31. Vastausprosentiksi tulee siis 72 %:a. Mielestäni tämä otos on tarpeeksi, jotta saataisiin eräänlainen pienoismalli koko perusjoukosta (kaikki hoitotyöntekijät kahdeksassa Helsingin kaupungin pitkäaikaishoitoa antavassa lastenkodissa). Vastaajia valittaessa on käytetty umpimähkäistä otantamenetelmää, joka luo perustaa yleistettävyydelle. Kuka tahansa työntekijöistä on voinut tulla valituksi vastaamaan kyselyyn samalla todennäköisyydellä. 3 Kyselytutkimuksen etuina ja luotettavuutta lisäävinä seikkoina ovat olleet se, ettei tutkija voi läsnäolollaan tai olemuksellaan vaikuttaa vastauksiin sekä se, että jokainen vastaaja saa kysymyksen samassa muodossa ilman ääntämyksellisiä eroja. Vastaaja voi myös valita itselleen parhaan ajankohdan kyselyyn vastaamiselle ja rauhassa miettiä vastaustaan. 4 Tutkimustuloksen luotettavuutta heikentäviä tekijöitä olivat, etteivät kaikki vastaajat vastanneet kaikkiin kysymyksiin sekä, että joidenkin vastauksista näkyi selkeää huolimattomuutta. Tarkentavien kysymysten tekeminen näissä tapauksissa olisi ollut tärkeää, mutta se ei ollut kyselylomaketutkimuksessa mahdollista. Tutkija ei voi olla varma siitä, kuka kyselyyn on vastannut. Vastaaja saattaakin olla aivan joku muu kuin tarkoitettu henkilö. 5 Vastausten rehellisyyttä on myös vaikea mitata. Jotkut kysymykset oli ymmär- 3 Valli, 2001 ( ) 4 Valli, 2001 ( ) 5 Valli, 2001 ( )

15 retty väärin ja näin ollen vastukset olivat hedelmättömiä. Myös tutkija voi ymmärtää vastauksen väärin analysoidessaan vastauksia. 15

16 16 3 TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Sukellus lastenkodin hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Jotta voisimme parhaiten ymmärtää lastenkodin hoitohenkilökunnan työtä ja sen erityispiirteitä, näen tarpeelliseksi luoda katsauksen siihen, mitä laki sanoo lasten kasvatuksesta ja huollosta. Nämä säädökset ovat lähtökohtana lastenkodin työntekijöiden työlle. Lastensuojelulaki määrittelee lapsen perusoikeuden seuraavasti: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun 6. Lastensuojelun tarkoituksesta sanotaan seuraavaa: Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajaa lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perheja yksilökohtaista lastensuojelua 7. Kasvatuksen tavoite, tapahtui se sitten kotona tai laitoksessa, on määritelty seuraavanlaisesti: Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa hyvän huollon: hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle on pyrittävä antamaan hänen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. 8 Sosiaalilautakunnan tulee ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaa: 6 Lastensuojelu laki 1 7 Lastensuojelu laki 2 8 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1

17 - Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja - jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista Tilastojen mukaan 1/3 huostaanotoista johtuu huoltajien päihteiden käytöstä ja lasten huonosta hoidosta 10. Taustalla on kuitenkin moninaiset elämäntilanteet ja yksinkertaisten syiden esittäminen ei tuo oikeutta osapuolille. Huostaanotto on yksi lastensuojelun kritisoiduimpia toimenpiteitä 11. Kohdistuuhan se niinkin intiimiin yksikköön kuin perheeseen. Ulkopuolisen puuttuessa perheen sisäisiin asioihin ja radikaaleimmassa tapauksessa päättäessä vanhempien puolesta, mikä on lapselle parasta, ollaan todella aralla maaperällä. Laitoshuoltoon kohdistuu myös paljon ennakkoluuloja. Monien vuosien takainen uskomus siihen, että lastenkotia seuraa väistämättä koulukoti ja vankila, elää vieläkin ihmisten mielissä 12. Näiden kritiikkien ja uskomusten paineessa on työntekijän pyrittävä tekemään työtään Lastensuojelun nykypäivän näkymät Jotta voitaisiin nähdä, miten tämän päivän lastensuojelun tilanteeseen on tultu, on ymmärrettävä, mitä 1990-luvun lama sai aikaan. Lamavuosina lapsien elinolot heikentyivät. Tämä voidaan havaita joidenkin työllisyyttä, toimeentuloa ja perhesuhteita kuvaavien tilastojen avulla. Hermansonin, Karvosen ja Saulin (1998) mukaan vuonna 1998 oli Suomessa lasta, joiden huoltajilla tai huoltajalla ei ollut työtä. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä kaksinkertaistui lamavuosien aikana. Käyrä taittui vasta Karvosen mukaan (2000) 70 % alle 5-vuotiaista kuuluu väestön pienituloisimpaan puolikkaaseen. Lamavuosina alkanut ja kasvanut nuorten työttömyys on huolestuttava. Työttömyysaste on edelleen korkea. Alle 30-vuotiaat ovat toimeentulotuen suurin ikäryhmä. Onkin arvioitu, että lastensuojelun asiakasvanhemmissa on yhä enemmän sellai- 9 Lastensuojelu laki Pösö 1995, Pöso 1995, Sovio 1993, 104

18 sia aikuisia, jotka ovat itse aikanaan olleet lastensuojelun asiakkaita ja tipahtaneet lamavuosina työelämän ulkopuolelle luvulla tapahtui myös muutoksia perhesuhteissa. Karvonen, Hermanson, Sauli ja Harris (2000) toteavat lapsen vanhempien eroavan vuosittain. Aviolasten osuus syntyneistä lapsista oli vuonna prosenttia. Vuonna 1998 vastaava luku oli 63 %. Avo- ja avioerolasten sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut. Kymmenessä vuodessa sosiaalilautakunnan vuosittain vahvistamien lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja asumista koskevien sopimusten määrä on kaksinkertaistunut. Kivisen (1994) mukaan 62 % lastensuojelun asiakasperheistä on yhden huoltajan perheitä. 14 Edellä mainitut muutokset ovat lisänneet paineita lasten arjessa. Sosiaalinen verkosto horjuu ja lapsen tarvitsema turvallisuus vähenee. Myös lasten yleiset palvelut heikentyivät lamavuosien aikana. Kunnat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuivat supistamaan julkisia palveluita. Leikkaukset lastenpalveluiden kohdalta kohdistuivat erityisesti yleisiin, kaikille lapsille tarkoitettuihin palveluihin kuten kouluopetukseen, iltapäiväkerhotoimintaan, leikkitoimintaan, terveystarkastuksiin ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Kouluissa ja päiväkodeissa suurennettiin ryhmäkokoja. Yksilölliseen tukeen ei ollut riittäviä resursseja. Vaikka monet riskit uhkasivat monia lapsia, ei resursseja varhaiseen tukeen ollut. Lastensuojelun tarvetta ehkäiseviä palveluja leikattiin. 15 Jo 1980-luvulla kertoivat lastensuojelun työntekijät lastensuojelun vaikeutuneen luvulla tämän suuntainen kehitys jatkui. Nykyään lasten ja nuorten ongelmat ovat monialaisempia ja syvempiä, vakavampia ja pitkäaikaisempia kuin aikaisemmin. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt. 16 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lisääntyi jatkuvasti 1990-luvun ajan. Vuonna 1998 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta. Näistä sijoituksista melkein puolet olivat avohuollon tukitoimina tai jälkihuollon sijoituksina tehtyjä. Vain joka toinen sijoitetuista lapsista oli huostaan otettu. Lastensuojelun sijoitusten kasvu on siis suurimmalta osin avohuollon lisääntymistä. Toistuvat lyhytaikaiset sijoitukset ovat lisääntyneet. Uusista sijoituksista 2/3 tehdään avohuollon 13 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, 59

19 tukitoimina ja vain 1/3 lapsista otetaan huostaan. Toimintakäytäntöjä on siis muutettu. Yksi lapsi voi tulla sijoitetuksi montakin kertaa Työntekijöiden kannalta tällainen kehitys on tietenkin kielteistä. Monissa tutkimuksissa on todettu sosiaalityöntekijöiden työuupumus. Työntekijöiden resurssit eivät ole lisääntyneet samassa tahdissa työtaakan ja työn vaativuuden kanssa. Projektityöt, kehittämishankkeet ja kokeilut lisääntyivät 1990-luvun lopulla ja toivat hienoista helpotusta työsaralle. 18 Lastensuojelulaitosten kokonaispaikkaluku on pysynyt samana viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta yksiköiden määrä on lisääntynyt. Tämä kertoo yksiköiden pienenemisestä. Yksityisten ja yritysten perustamat lastensuojeluyksiköt ovat lisääntyneet. Yhä useampi lapsi sijoitetaan nykyään perhekotiin lastenkodin sijasta Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkodissa olevat lapset ovat huostaan otettuja tai vain väliaikaisesti laitoshoidossa olevia kotonaan asuvia lapsia ja nuoria 20. Jos he ovat alaikäisiä, heidät on voitu ottaa laitoshoitoon joko vapaaehtoisesti tai vastoin tahtoaan. Lastensuojelun jälkihoito on tarkoitettu yli 18-vuotiaille ja on vapaaehtoista 21. Rautiaisen mukaan lastenkotiin sijoitettavilla lapsilla on yhä useammin päihdeongelma, mielenterveyden häiriö tai he ovat aggressiivisia. Näiden lasten ja nuorten on vaikea hyväksyä lastenkodin yhteisiä sääntöjä. Työntekijä voi joutua koville pyrkiessään asettamaan turvallisia rajoja lastenkodissa. 22 Lapsen minän kehitys voi olla vaurioitunut ja menneisyyden muistot traumaattisia. 23 Työntekijältä vaaditaan paljon ymmärrystä ja psykologista viisautta, jotta hän kykenisi tukemaan lasta tämän kriiseissä. 17 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Sinervo 1993, Mutanen 2001, Mutanen 2001, Häkkinen 1999,

20 20 Useimmiten lapset ovat joutuneet pettymään ihmissuhteissaan. Heidän on vaikea luottaa aikuisiin ihmisiin ja he ovat epäluuloisia. Työntekijältä vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vuorovaikutussuhteen luomisessa lapseen. Tällainen prosessi ei ole nopea ja sille täytyy antaa aikaa. Kokemansa turvattomuuden tähden lapsen maailmankuva on vääristynyt ja pelottava. Lapsen kannalta onkin tärkeää, että ympäristön ja läheisten ihmisten käyttäytyminen on johdonmukaista ja rutiineja sisältävää. 24 Lapsella saattaa myös olla koulunkäyntivaikeuksia sekä häiriöitä sosiaalisessa kehityksessä. Yleistyksiä lastenkotien lapsista on kuitenkin vaikea vetää tekemättä vääryyttä joillekin lapsista. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista ja taustoista, ja kykenevät käsittelemään ja kohtaamaan elämänsä kriisejä erilaisin voimavaroin Lastenkoti työympäristönä Lastensuojelutyön laitoshuoltoon kuuluvat koulukodit, lastenkodit ja nuorisokodit. Koska tutkimukseni kohdistuu vain pitkäaikaista sijoitusta tarjoaviin lastenkoteihin, esittelen tässä lähinnä vain lastenkotien toimintaa. Lastenkodeissa pyritään pienimuotoisiin ja perheenomaisiin yksiköihin. 25 Valvonta, huolenpito ja hoito ovat perustehtäviä, jotka lastenkodille on yleisesti määritelty 26. Työ on muuttunut käsittämään enenevässä määrin lapsen lisäksi koko perheen. Lapsen ja perheen välistä suhdetta pyritään tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Tällä pyritään välttämään lasten laitostuminen ja tukemaan perhettä lapsen elämänpiirinä. 27 Nykyään nähdään, ei ainoastaan lapsi, vaan koko perhe lastensuojelun asiakkaina ja tähdätään perheen ja lapsen kasvamiseen yhdessä 28. Sosiaalialalla pyritään tukemaan ihmistä niissä elämäntilanteissa, joissa ihmisen omat voimavarat ovat pysyvästi tai väliaikaisesti rajalliset. Lastenkodissa pyritään tukemaan lasta ja nuorta niin, että hän kykenee koulunkäyntiin ja normaaliin elämään vaikeasta elämäntilanteestaan huolimatta. Sosiaalityö voidaan nähdä myös kontrollina ja valvontana asiakkaan parhaaksi. Lastenkodissa voidaan lasten ajankäyttöä säädellä voimakkaastikin. Sosiaalityö voidaan nähdä myös moraalityönä, joka pyrkii tuottamaan asiak- 24 Häkkinen 1999, Sosiaalialan ammatteja 1996, Andersson 1989, Sinervo 1993, Mutanen 2001, 15