LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA"

Transkriptio

1 LASTENKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN KOKEMUKSIA TYÖSTÄÄN JA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA Merja Elina Andersson Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Andersson, Merja Elina. Lastenkodin hoitohenkilökunnan kokemuksia työstään ja työssä jaksamisesta, Helsinki 2002, 90 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionimi (AMK), diakoni. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään ja siitä, kuinka hyvin he kokevat jaksavansa työssään. Tarkoituksena on lisäksi selvittää, mitkä asiat auttavat hoitotyöntekijöitä jaksamaan työssään, millaisena työntekijät kokevat työyhteisönsä tuen ja omat vaikutusmahdollisuutensa työssään sekä kuinka työyhteisössä käytetyt työmenetelmät koetaan. Olen myös halunnut kartoittaa seurakunnan ja lastenkotien välistä yhteistyön kenttää ja sen mahdollisuuksia. Aikaisempia tutkimuksia ja kirjallisuutta apuna käyttäen tehdään tutkimuksen alussa pikainen sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan arkeen. Lisäksi paneudutaan työssä jaksamiseen ja uupumiseen. Olen esitellyt myös Helsingin sosiaalivirastossa meneillä olevan työhyvinvointi projektin, johon myös tutkimukseni liittyy. Itse tutkimusaineiston olen kerännyt kyselylomakkeiden avulla seitsemässä Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkotien hoitohenkilökunnasta valittiin ositetulla otannalla 20 % perusjoukosta eli 46 hoitotyöntekijää. Kysely tehtiin keväällä Vastausprosentti oli 72 % eli 31 kyselylomaketta. Kyselylomakkeiden aineisto analysoitiin tietokoneella. Kyselylomakkeen avointen kysymysten vastaukset ryhmiteltiin ja taulukoitiin. Työssä koki jaksavansa erittäin hyvin tai hyvin kaksi kolmasosaa työntekijöistä. Jaksamista tukivat erityisesti hyvät työtoverit ja hyvä työilmapiiri. Työntekijöistä 22 oli kokenut uupumista työssäoloaikanaan. Tärkeimmiksi syiksi osoittautuivat ongelmat työyhteisössä ja liian vähäiset työvoimaresurssit. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti päihde ja mielenterveysongelmien kohtaamiseen. Lähes kaikki vastaajat kokivat kykenevänsä vaikuttamaan työhönsä. Työyhteisöltä koettiin saatavan erityisesti vuorovaikutuksellista tukea. Eniten toivottuja tuen muotoja olivat kuitenkin keskustelu ja palautteen saaminen. Työmenetelmät koettiin yleisesti ottaen positiivisina ja toimivina. Lastenkodeilla ei ollut yhteistyötä seurakunnan kanssa. Työn ja vapaa-ajan erottaminen, työnohjaus, työyhteisöltä saatu tuki, työssä palkitsevina koetut asiat ja työyhteisön avoin vuorovaikutus tukevat työssä jaksamista. Vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys työyhteisön hyvinvoinnissa. Sen merkitys korostui sekä tuen muotona että työssä jaksamista tukevana tekijänä. Työyhteisöön toivotaan enemmän koulutusta ajankohtaisista aiheista, lisää resursseja sekä avoimempaa vuorovaikutusta. Yhteistyökenttä seurakunnan ja lastenkotien välillä on olemassa ja se kaipaa lisäkartoitusta. Asiasanat: lastenkodit; työntekijät; jaksaminen; uupuminen; työmenetelmät; seurakunta; työtyytyväisyys; kyselytutkimus

3 3 ABSTRACT Andersson, Merja Elina. The working experiences of the care workers in children s homes and how they cope with their work. Järvenpää 2002, 90 p. 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit. The aim of this study is to make known thoughts that care workers in children s homes have of their own work and how they feel in their daily work. The goal is also to find out what helps care workers to cope with their work, how they experience the support given by the working community and what kind of thoughts they have about the working methods in use in their work. I have, as well, wanted to chart out the possibilities for cooperation between the Lutheran church and children s homes. In the beginning of the study I have wanted to present the working environment and situation of the care workers in children s homes through other researches and literature. Cooperation and burnout in the work are the other topics discussed in the study. I have also presented the project of well being at work at the social welfare office of Helsinki. This study is made to support that project. The data of the research has been collected with the help of a questionnaire. Seven children s homes of Helsinki were involved and 46 of their care workers were randomly chosen to answer the questions of the questionnaire. The data was collected in spring The percentage of the answers was 72 %, which means that 31 questionnaires were answered. The data was analysed with the computer. The open questions were categorized and presented as tables. Two thirds of the workers felt that they coped very well or well in their work. The most important supports for them were good colleagues and good working atmosphere. Anyway, 22 of the workers had felt burnt out during their working experience. The most important reasons were problems in the working community and too few workers. The workers hoped to get additional training within the areas of drugs and mental problems. Almost all workers felt that they had possibilities to influence their work. Interaction was the most important way of support that the workers got from their working community. But interaction and getting feedback were the two ways of support the workers most hoped to get too. The working methods in use were experienced as good and functioning. Children s homes did not have any cooperation with the church. The ability to separate free time and work, work counselling, working community s support, things that give satisfaction in the work and interaction are things that support workers to cope with their work. Interaction has an important role in good working environment. It is important as means of support. Workers hope to get more training with in subjects of current interest, more resources and more open interaction. Opportunities for cooperation between the church and the children s homes exist, but more research has to be done. Keywords: children s homes; workers; coping in the work; burnout; working methods; church; working satisfaction; survey

4 4 Kiitos Pirjo Mikkolalle ja Mirja Keinoselle tuesta, avusta ja kannustuksesta, Omalle vatsa-asukkaalleni ja esikoiselleni läheisestä läsnäolosta ja siitä, että jaksoit odottaa sekä rakkaalle aviomiehelleni korvaamattomasta tuesta ja kärsivällisyydestä, Jag älskar dig!

5 5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Kyselylomake Kyselyn toteuttaminen Tulosten analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Sukellus lastenkotien hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Lastensuojelutyön nykypäivän näkymät Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkoti työympäristönä Lastenkodin hoitohenkilökunnan työn haasteet Vuorovaikutussuhde lastenkotityössä Yhteistyö voimanlähteenä Työssä jaksaminen ja uupuminen Työuupumuksen syitä Työuupumuksen merkkejä ja oireita Työuupumuksen ehkäisy Lastensuojelutyön työntekijöiden työssä jaksamista tukevat tekijät Työnohjaus lastenkodissa Työhyvinvoinnin kehittäminen Helsingin sosiaalivirastossa TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneet työntekijät Työyhteisö Vaikuttamismahdollisuudet työssä Työssä saatu tuki...41

6 Työhön toivottu tuki Työmenetelmät Käytetyt työmenetelmät ja kokemuksia niistä Työntekijöiden omia ideoita sekä toiveita työmuodoista Yhteistyö Lastenkotien yhteistyötahot Yhteistyö seurakunnan kanssa Lastenkodin työntekijöiden toiveita seurakunnalle Oman ammatillisuuden kokeminen Työssä palkitsevina ja rohkaisevina koetut asiat Työssä vaikeina ja ongelmallisina koetut asiat Lastenkodin hoitotyöntekijän tärkeimmät ominaisuudet Työntekijöiden tärkeimmät kehittämisalueet ja lisäkoulutuksen tarve Työssä jaksaminen Työn ja vapaa-ajan erottaminen Työssä uupuminen Työssä jaksamista tukevia asioita Työnohjaus Työssä viihtyminen ja jaksaminen JOHTOPÄÄTÖSET Mitä meille kertovat työntekijöiden työssä palkitsevina ja vaikeina kokemat asiat Työntekijän saama ja toivoma tuki työyhteisössä Yhteistyön mahdollisuudet Täydellinen lastenkodin hoitotyöntekijä Myönteisiä kokemuksia käytetyistä työmuodoista ja toiveita uusien suuntaan Mikä tukee työssä jaksamista? POHDINTA LÄHTEET...81

7 7 8 LIITTEET...84 Liite 1. Saatekirje kyselyyn vastanneille lastenkotien hoitotyöntekijöille...84 Liite 2. Kyselylomake...85 Liite 3. Saatekirje laitosten johtajille...90

8 8 1 JOHDANTO Helsingin kaupungissa on käynnissä laaja työhyvinvoinnin edistämisohjelma. Sen tavoitteena on pitää henkilöstön työ- ja toimintakyky hyvänä ja vähentää ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Työhyvinvoinnin parannustoimia kohdistetaan työyhteisöön, työoloihin, työntekijään yksilönä ja yksilöön työntekijänä. Työhyvinvoinnin perusta nähdään olevan toimivassa henkilöstöstrategiassa. Siksi työhyvinvointitoiminnan painopisteinä ovatkin 1.) johtaminen ja työyhteisön toiminta, 2.) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen, 3.) työolot sekä 4.) yksilölliset voimavarat. Vuonna 2000 Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa tehty työhyvinvointimittaus osoitti lastensuojelun piirissä työskentelevien työhyvinvoinnin olevan yksi heikoimmista sosiaalivirastossa. 1 Motivaationi tähän tutkimukseen lähtee tältä pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki Helsingin kaupungin lastenkotien hoitotyöntekijöiden ajatuksia omasta työstään, sen raskaudesta ja iloista, tarpeista ja odotuksista. Tavoitteena on, että lastenkotien hoitohenkilökunnan ääni saisi kantautua laitosten johtajien, esimiesten ja päättävien tahojen korviin. Tutkimuksen on tarkoitus tukea työhyvinvoinnin kehittämistä lastenkodeissa rinta rinnan työhyvinvointimittausten kanssa ja erityisesti tuoda esille niitä osaalueita, jotka voivat parantaa työhyvinvointia lastenkodeissa. Työelämän laatua voidaan parantaa vain silloin, jos työelämän epäkohdat onnistutaan tuomaan esille. Tutkimalla ihmisten mielipiteitä, kokemuksia ja hyvinvointia eri aloilla, voidaan paikantaa työelämän ongelmakohtia ja puuttua niihin. Valmis tutkimus tullaan lähettämään suoraan jokaisen lastenkodin johtajille sekä Lasten sijaishuoltotoimistoon eri tahoille jaettavaksi. Tutkimukseni rakentuu pitkälti Helsingin kaupungin työhyvinvointitoiminnan painopisteiden pohjalle, mutta mukana on myös omaan kiinnostukseeni ja ammatilliseen kasvuuni tähtääviä tavoitteita. Haen vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Kuinka hyvin lastenkotien hoitohenkilökunta kokee jaksavansa työssään ja mikä auttaa heitä jaksamaan? - Millaisena lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työyhteisönsä tuen ja vaikutusmahdollisuudet siinä? - Kuinka lastenkotien hoitohenkilökunta kokee työssä käytettävät työmuodot? 1 Enroos, Eranti 2002

9 9 - Kuinka seurakunta voisi olla tukemassa lastenkodeissa tapahtuvaa työtä? Kolme ensimmäistä tutkimuskysymystä liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin ja sen painopisteisiin Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Viimeinen tutkimuskysymys nousee omasta ammatillisesta kiinnostuksestani. Sosionomiksi valmistuessani saan pätevyyden myös kirkon diakonin virkaan. Mielestäni yhteistyökenttien kartoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Seurakunnan työntekijöiden tulee tulla tietoiseksi siitä, mitä odotuksia yhteiskunnan eri instansseilla on heitä kohtaan. Näin odotuksiin voidaan myös pyrkiä vastaamaan. Opinnäytetyöni teoriaosassa olen paneutunut laajasti lastenkotiin työympäristönä, sen erityispiirteisiin ja haasteisiin. Olen halunnut tuoda esille, millaista työ lastenkodeissa oikein on. Mielestäni on välttämätöntä ymmärtää, mistä kontekstista tutkimuksen työntekijät tulevat, jotta itse tutkimus voitaisiin asettaa oikeaan viitekehykseen. Uskon, että opinnäytetyöni voi kokonaisuudessaan toimia myös tiiviinä tietopakettina opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita lastenkotityöstä. 2 AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI

10 Tutkimuksen kohderyhmä ja rajaukset Helsingin sosiaalivirastolla on 19 omaa lastenkotia. Niistä yksi on Lohjalla ja yksi Hyvinkäällä. Loput sijaitsevat Helsingissä. Yhdeksän lastenkotia tarjoaa pitkäaikaista hoitoa lapsille ja nuorille. Nuorisokoteja on neljä. Vastaanottolaitoksia on kuusi ja niistä osa tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Joidenkin lastenkotien yhteydessä toimii myös erityiskoulu. Tutkimus on rajattu koskemaan lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkäaikaista sijoitusta. Tutkimuksen otantaan valittiin alunperin kahdeksan Helsingin kaupungin yhdeksästä pitkäaikaista hoitoa antavasta lastenkodista. Otannan ulkopuolelle päädyttiin jättämään yksi lastenkodeista, Malmin pienkodit. Syy rajaamiselle oli se, että Malmin pienkodit on jakaantunut neljään eri toimipisteeseen. Toinen rajaus tehtiin vastausten palautuksen jälkeen. Koska Teinilän hoitokodin, yhden alkujaan tutkimukseen mukaan valitun lastenkodin, vastauksia ei palautettu, tuntui luonnolliselta rajata tämä lastenkoti tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus kattaa siis seitsemän Helsingin kaupungin pitkäaikaista sijoitushuoltoa tarjoavaa lastenkotia. Esittelen lyhyesti tutkimuksessa mukana olleet lastenkodit. Hyvösen lastenkoti on 26 hoitopaikkainen 5 20 vuotiaille tarkoitettu lastenkoti. Lastenkodissa on neljä osastoa ja siellä tarjotaan pitkäaikaista hoitoa ja kasvatusta. Lemmilän erityislastenkoti sijaitsee Hyvinkäällä ja on tarkoitettu kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Lemmilässä on 15 hoitopaikkaa, kaksi osastoa ja kaksi asumisharjoitteluyksikön alaisuudessa toimivia tukiasuntoja. Lastenkoti antaa pitkäaikaista hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta. Naulakallion hoito- ja kasvatuskodeissa on 50 hoitopaikkaa, viisi pitkäaikaisen hoidon osastoa, tehostetun huolenpidon osasto Etappi, päiväosasto ja mahdollisuus asumisharjoitteluun. Laitoksen yhteydessä toimii erityiskoulu ja lastenkoti onkin tarkoitettu pääosin 9-18-vuotiaille kouluvaikeuksissa oleville lapsille ja nuorille. Outamon oppilaskoti sijaitsee Lohjalla ja siellä on 26 hoitopaikkaa. Lastenkodissa on kolme pitkäaikaishoidon osastoa, joissa kaikissa on itsenäistäviä asuntoja. Laitoksessa on myös erillinen itsenäistymisyksikkö ja päihdeongelmaisille nuorille tarkoitettu viisi-

11 paikkainen päihdeyksikkö. Outamon yhteydessä toimii erityiskoulu. Lastenkoti on tarkoitettu vuotiaille nuorille. 11 Tammipuiston lastenkodissa on kuusi hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 2-18-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomaisissa olosuhteissa. Toivolan oppilaskoti on suurin Helsingin kaupungin lastenkodeista. Siellä on 65 hoitopaikkaa ja 10 osastoa, kaksi asumisharjoitteluasuntoa ja perhekoti. Yhdeksällä osastolla annetaan pitkäaikaista hoitoa alle 18-vuotiaille. Yksi osasto toimii vastaanotto-osastona 6-14-vuotiaille. Toivolan alueella toimii koulu. Tullivuoren lastenkodissa on yhdeksän hoitopaikkaa ja yksi osasto. Tarkoituksena on antaa pitkäaikaista hoitoa 5-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2 Toinen rajaus kohderyhmää valittaessa tehtiin ammattinimikkeen perusteella. Hoitohenkilökunnaksi päädyttiin rajaamaan vain nimikkeellä hoitaja tai ohjaaja työskentelevät työntekijät. Otannan ulkopuolelle jäivät siis laitoksen johtajat, osastojen vastaavat ohjaajat ja hoitajat sekä muu henkilökunta kuten talonmiehet ja keittäjät. Lisäksi haluttiin työntekijöistä karsia pois lyhytaikaiset sijaiset tai juuri palkatut työntekijät. 2.2 Kyselylomake Aineiston keräämiseksi valitsin kyselylomakkeen. Kyselylomake koostui sekä avoimista että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävistä kysymyksistä. Joissakin kysymyksissä, joissa vastausvaihtoehdot olivat vain kyllä tai ei, hain tarkennusta vastaukseen jatkokysymyksellä. Kysymyslomake jakautui seitsemään osaan, joissa oli yhteensä 36 kysymystä. Ensimmäinen osa sisälsi alustavat kysymykset: vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus ja työssäoloaika. Toisessa osassa kysyttiin työyhteisöön liittyviä kysymyksiä. Kolmas osa käsitteli työmuotoja lastenkodissa ja sitä kuinka ne oli koettu. Yhdellä kysymyksellä haettiin myös henkilökunnan ideoita ja muutosehdotuksia työmenetelmiin. Neljännellä osalla pyrin kartoittamaan lastenkodin työntekijöiden kokemuksia yhteistyöstä erityisesti seurakunnan kanssa. Viides osa sisälsi kysymyksiä; joissa haluttiin tie- 2 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto 2001

12 12 tää työntekijän omaan ammatillisuuteen ja persoonaan liittyviä asioita. Työssä jaksamisen ulottuvuuksia pyrittiin kartoittamaan kuudennessa osiossa. Tässä osiossa oli eniten valmiit vastausvaihtoehdot sisältäviä kysymyksiä. Viimeisessä osiossa oli vastaajalle annettu tilaa kertoa muita aiheeseen liittyviä ajatuksiaan. Kyselylomake on liitteenä tutkimuksen lopussa (liite 2.). 2.3 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomakkeet jaettiin 20 prosentille lastenkotien hoitohenkilökunnasta kahdeksassa Helsingin kaupungin lastenkodissa. Lastenkodit olivat Hyvösen lastenkoti, Lemmilän erityislastenkoti, Naulakallion hoito- ja kasvatuskodit, Outamon oppilaskoti, Tammipuiston lastenkoti, Teinilän hoitokoti, Toivolan oppilaskoti ja Tullivuoren lastenkoti. Vastaajat valittiin ositetulla satunnaisotannalla nimilistoista. Vastaajiksi valittiin vain hoitaja tai ohjaaja nimikkeen alla työskentelevää henkilökuntaa. Laitoksen johtajat, vastaavat ohjaajat, vastaavat hoitajat sekä hoitohenkilökuntaan kuulumattomat työntekijät, kuten talonmies ja keittäjät, rajattiin pois otannasta. Ohjaajia ja hoitajia oli työntekijälistoilla yhteensä prosentin otos tästä olisi ollut 43 työntekijää. Jotta saatiin aikaan ositettu otanta, joka takasi tasapuolisen mielipiteiden julkituontimahdollisuuden pienille lastenkodeille suurten rinnalla, valittiin jokaisen lastenkodin hoitajista ja ohjaajista 20 % hoitohenkilökunnasta. Mikäli 20 prosenttia lastenkodin henkilökunnasta ei ollut tasaluku, pyöristettiin vastaajien määrä aina ylöspäin. Kysely lähetettiin lopulta 46 työntekijälle. Tutkimuksen suorittamista varten anottiin tutkimuslupaa Helsingin sosiaalivirastolta. Tutkimuslupa myönnettiin Tutkimusluvan hakemisen yhteydessä todettiin, että kysely on nimetön. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden henkilötiedot ja vastaukset käsiteltiin niin, ettei niistä voi tehdä kytkentää edes yksityiseen lastenkotiin saati sitten yksittäiseen henkilöön. Ennen kyselylomakkeiden lähettämistä otettiin puhelimitse yhteyttä laitoksen johtajiin. Puhelun tarkoituksena oli antaa johtajille tietoa tulevasta kyselystä sekä sopia käytännön järjestelyistä. Kyselyt lähetettiin lastenkotien johtajille, jotka jakoivat kyselyt satunnaisotannalla valituille työntekijöille. Kyselylomakkeisiin oli kirjattu valittujen vastaajien nimet sekä liitetty mukaan vastauskirjekuori ja saatekirje. Saatekirjeessä kerrot-

13 13 tiin tutkimuksen tavoitteista ja toteutuksesta. Siinä neuvottiin vastaajaa vastaamaan mennessä ja palauttamaan kyselylomakkeensa johtajalleen vastauskirjekuoreen suljettuna. Johtajan kanssa oli sovittu, että hän lähettää vastaukset takaisin viikolla 12. Mahdollisimman hyvän vastausprosentin saavuttamiseksi johtajilta kysyttiin, olivatko satunnaisotannalla valitut henkilöt paikalla kyselyn suorittamisen aikana. Mikäli henkilö oli lomalla tai sairaana, vaihdettiin hänen tilalleen toinen työntekijä, joka osallistui tutkimukseen. Lisäksi otettiin huomioon työntekijän työsuhteen pituus. Työntekijöistä karsittiin pois lyhytaikaiset sijaiset (alle puoli vuotta) ja juuri palkattu henkilökunta. Nämä henkilöt niin ikään vaihdettiin toisiin työntekijöihin. Valinnan suoritti aina tutkija itse, ei laitoksen johtaja. Epäselväksi jäi kuinka moni perusjoukosta, 213 työntekijää, kuului tähän lyhytaikaisten työntekijöiden ryhmään. Vastauksia palautettiin 31. Teinilän lastenkodista, jonne kyselylomakkeita lähetettiin kolme, ei vastattu ollenkaan kyselyyn ja tästä syystä kysely rajattiin kattamaan seitsemää Helsingin kaupungin lastenkotia. Näin ollen vastausprosentti on 72 % (31 vastausta 43:sta palautettiin). Vastausprosenttiin ei ole laskettu mukaan tutkimuksen ulkopuolelle pudonneen lastenkodin kolmea kyselylomaketta, joita ei palautettu. 2.4 Tulosten analysointi Kyselylomakkeiden vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel -ohjelmalla. Sekä avointen että valmiit vastausvaihtoehdot sisältävien kysymysten vastaukset pyrittiin käsittelemään tilastollisin menetelmin. Kaikissa kysymyksissä tähän ei kuitenkaan ollut syytä (esim. kysymyksessä millaisia työmenetelmiä työyhteisössänne käytetään?). Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin ryhmiin. Tällöin samankaltaiset vastukset ryhmiteltiin saman otsikon alle. Vastauksia ei nähty kuitenkaan hyväksi ryhmitellä liikaa, vaan haluttiin säilyttää joitakin pieniltäkin tuntuvia eroja lukijan nähtävillä. Haluttiin käyttää myös suoria lainauksia tutkimukseen osallistuneiden vastauksista, jotta tehtäisiin oikeutta erilaisille mielipiteille, toiveille ja ideoille. Tutkimustuloksia esiteltäessä käytettiin paljon taulukoita. Ne selkeyttävät ja helpottavat tulosten ymmärtämistä ja hahmottamista. Koska haluttiin tuoda esille monia, jopa yksit-

14 täisten työntekijöiden, mielipiteitä ja ajatuksia, olisi luetteloista tullut pitkiä ja vaikeaselkoisia. Taulukot puolestaan toivat tulokset esille selkeästi Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Tutkimuksen luotettavuudesta ja yleistettävyydestä puhuttaessa on tarkasteltava aineiston keruumetodia ja sen onnistumista. Kyselylomakkeita lähetettiin 46 kahdeksaan eri Helsingin kaupungin lastenkotiin. Tämä oli 20 % koko hoitotyöntekijöiden määrästä näissä lastenkodeissa. Vastauksia saatiin kuitenkin takaisin vain seitsemästä lastenkodista, joten yksi lastenkoti on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Näin ollen kokonaisotanta on 43 hoitotyöntekijää. Vastauksia saatiin 31. Vastausprosentiksi tulee siis 72 %:a. Mielestäni tämä otos on tarpeeksi, jotta saataisiin eräänlainen pienoismalli koko perusjoukosta (kaikki hoitotyöntekijät kahdeksassa Helsingin kaupungin pitkäaikaishoitoa antavassa lastenkodissa). Vastaajia valittaessa on käytetty umpimähkäistä otantamenetelmää, joka luo perustaa yleistettävyydelle. Kuka tahansa työntekijöistä on voinut tulla valituksi vastaamaan kyselyyn samalla todennäköisyydellä. 3 Kyselytutkimuksen etuina ja luotettavuutta lisäävinä seikkoina ovat olleet se, ettei tutkija voi läsnäolollaan tai olemuksellaan vaikuttaa vastauksiin sekä se, että jokainen vastaaja saa kysymyksen samassa muodossa ilman ääntämyksellisiä eroja. Vastaaja voi myös valita itselleen parhaan ajankohdan kyselyyn vastaamiselle ja rauhassa miettiä vastaustaan. 4 Tutkimustuloksen luotettavuutta heikentäviä tekijöitä olivat, etteivät kaikki vastaajat vastanneet kaikkiin kysymyksiin sekä, että joidenkin vastauksista näkyi selkeää huolimattomuutta. Tarkentavien kysymysten tekeminen näissä tapauksissa olisi ollut tärkeää, mutta se ei ollut kyselylomaketutkimuksessa mahdollista. Tutkija ei voi olla varma siitä, kuka kyselyyn on vastannut. Vastaaja saattaakin olla aivan joku muu kuin tarkoitettu henkilö. 5 Vastausten rehellisyyttä on myös vaikea mitata. Jotkut kysymykset oli ymmär- 3 Valli, 2001 ( ) 4 Valli, 2001 ( ) 5 Valli, 2001 ( )

15 retty väärin ja näin ollen vastukset olivat hedelmättömiä. Myös tutkija voi ymmärtää vastauksen väärin analysoidessaan vastauksia. 15

16 16 3 TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA 3.1 Sukellus lastenkodin hoitohenkilökunnan maailmaan Lastenkotityön lakisääteistä taustaa Jotta voisimme parhaiten ymmärtää lastenkodin hoitohenkilökunnan työtä ja sen erityispiirteitä, näen tarpeelliseksi luoda katsauksen siihen, mitä laki sanoo lasten kasvatuksesta ja huollosta. Nämä säädökset ovat lähtökohtana lastenkodin työntekijöiden työlle. Lastensuojelulaki määrittelee lapsen perusoikeuden seuraavasti: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun 6. Lastensuojelun tarkoituksesta sanotaan seuraavaa: Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajaa lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perheja yksilökohtaista lastensuojelua 7. Kasvatuksen tavoite, tapahtui se sitten kotona tai laitoksessa, on määritelty seuraavanlaisesti: Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa hyvän huollon: hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle on pyrittävä antamaan hänen taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. 8 Sosiaalilautakunnan tulee ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, mikäli seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaa: 6 Lastensuojelu laki 1 7 Lastensuojelu laki 2 8 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1

17 - Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja - jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista Tilastojen mukaan 1/3 huostaanotoista johtuu huoltajien päihteiden käytöstä ja lasten huonosta hoidosta 10. Taustalla on kuitenkin moninaiset elämäntilanteet ja yksinkertaisten syiden esittäminen ei tuo oikeutta osapuolille. Huostaanotto on yksi lastensuojelun kritisoiduimpia toimenpiteitä 11. Kohdistuuhan se niinkin intiimiin yksikköön kuin perheeseen. Ulkopuolisen puuttuessa perheen sisäisiin asioihin ja radikaaleimmassa tapauksessa päättäessä vanhempien puolesta, mikä on lapselle parasta, ollaan todella aralla maaperällä. Laitoshuoltoon kohdistuu myös paljon ennakkoluuloja. Monien vuosien takainen uskomus siihen, että lastenkotia seuraa väistämättä koulukoti ja vankila, elää vieläkin ihmisten mielissä 12. Näiden kritiikkien ja uskomusten paineessa on työntekijän pyrittävä tekemään työtään Lastensuojelun nykypäivän näkymät Jotta voitaisiin nähdä, miten tämän päivän lastensuojelun tilanteeseen on tultu, on ymmärrettävä, mitä 1990-luvun lama sai aikaan. Lamavuosina lapsien elinolot heikentyivät. Tämä voidaan havaita joidenkin työllisyyttä, toimeentuloa ja perhesuhteita kuvaavien tilastojen avulla. Hermansonin, Karvosen ja Saulin (1998) mukaan vuonna 1998 oli Suomessa lasta, joiden huoltajilla tai huoltajalla ei ollut työtä. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä kaksinkertaistui lamavuosien aikana. Käyrä taittui vasta Karvosen mukaan (2000) 70 % alle 5-vuotiaista kuuluu väestön pienituloisimpaan puolikkaaseen. Lamavuosina alkanut ja kasvanut nuorten työttömyys on huolestuttava. Työttömyysaste on edelleen korkea. Alle 30-vuotiaat ovat toimeentulotuen suurin ikäryhmä. Onkin arvioitu, että lastensuojelun asiakasvanhemmissa on yhä enemmän sellai- 9 Lastensuojelu laki Pösö 1995, Pöso 1995, Sovio 1993, 104

18 sia aikuisia, jotka ovat itse aikanaan olleet lastensuojelun asiakkaita ja tipahtaneet lamavuosina työelämän ulkopuolelle luvulla tapahtui myös muutoksia perhesuhteissa. Karvonen, Hermanson, Sauli ja Harris (2000) toteavat lapsen vanhempien eroavan vuosittain. Aviolasten osuus syntyneistä lapsista oli vuonna prosenttia. Vuonna 1998 vastaava luku oli 63 %. Avo- ja avioerolasten sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut. Kymmenessä vuodessa sosiaalilautakunnan vuosittain vahvistamien lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja asumista koskevien sopimusten määrä on kaksinkertaistunut. Kivisen (1994) mukaan 62 % lastensuojelun asiakasperheistä on yhden huoltajan perheitä. 14 Edellä mainitut muutokset ovat lisänneet paineita lasten arjessa. Sosiaalinen verkosto horjuu ja lapsen tarvitsema turvallisuus vähenee. Myös lasten yleiset palvelut heikentyivät lamavuosien aikana. Kunnat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin ja joutuivat supistamaan julkisia palveluita. Leikkaukset lastenpalveluiden kohdalta kohdistuivat erityisesti yleisiin, kaikille lapsille tarkoitettuihin palveluihin kuten kouluopetukseen, iltapäiväkerhotoimintaan, leikkitoimintaan, terveystarkastuksiin ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Kouluissa ja päiväkodeissa suurennettiin ryhmäkokoja. Yksilölliseen tukeen ei ollut riittäviä resursseja. Vaikka monet riskit uhkasivat monia lapsia, ei resursseja varhaiseen tukeen ollut. Lastensuojelun tarvetta ehkäiseviä palveluja leikattiin. 15 Jo 1980-luvulla kertoivat lastensuojelun työntekijät lastensuojelun vaikeutuneen luvulla tämän suuntainen kehitys jatkui. Nykyään lasten ja nuorten ongelmat ovat monialaisempia ja syvempiä, vakavampia ja pitkäaikaisempia kuin aikaisemmin. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt. 16 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lisääntyi jatkuvasti 1990-luvun ajan. Vuonna 1998 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta. Näistä sijoituksista melkein puolet olivat avohuollon tukitoimina tai jälkihuollon sijoituksina tehtyjä. Vain joka toinen sijoitetuista lapsista oli huostaan otettu. Lastensuojelun sijoitusten kasvu on siis suurimmalta osin avohuollon lisääntymistä. Toistuvat lyhytaikaiset sijoitukset ovat lisääntyneet. Uusista sijoituksista 2/3 tehdään avohuollon 13 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, 59

19 tukitoimina ja vain 1/3 lapsista otetaan huostaan. Toimintakäytäntöjä on siis muutettu. Yksi lapsi voi tulla sijoitetuksi montakin kertaa Työntekijöiden kannalta tällainen kehitys on tietenkin kielteistä. Monissa tutkimuksissa on todettu sosiaalityöntekijöiden työuupumus. Työntekijöiden resurssit eivät ole lisääntyneet samassa tahdissa työtaakan ja työn vaativuuden kanssa. Projektityöt, kehittämishankkeet ja kokeilut lisääntyivät 1990-luvun lopulla ja toivat hienoista helpotusta työsaralle. 18 Lastensuojelulaitosten kokonaispaikkaluku on pysynyt samana viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta yksiköiden määrä on lisääntynyt. Tämä kertoo yksiköiden pienenemisestä. Yksityisten ja yritysten perustamat lastensuojeluyksiköt ovat lisääntyneet. Yhä useampi lapsi sijoitetaan nykyään perhekotiin lastenkodin sijasta Lastenkotiin sijoitetut lapset Lastenkodissa olevat lapset ovat huostaan otettuja tai vain väliaikaisesti laitoshoidossa olevia kotonaan asuvia lapsia ja nuoria 20. Jos he ovat alaikäisiä, heidät on voitu ottaa laitoshoitoon joko vapaaehtoisesti tai vastoin tahtoaan. Lastensuojelun jälkihoito on tarkoitettu yli 18-vuotiaille ja on vapaaehtoista 21. Rautiaisen mukaan lastenkotiin sijoitettavilla lapsilla on yhä useammin päihdeongelma, mielenterveyden häiriö tai he ovat aggressiivisia. Näiden lasten ja nuorten on vaikea hyväksyä lastenkodin yhteisiä sääntöjä. Työntekijä voi joutua koville pyrkiessään asettamaan turvallisia rajoja lastenkodissa. 22 Lapsen minän kehitys voi olla vaurioitunut ja menneisyyden muistot traumaattisia. 23 Työntekijältä vaaditaan paljon ymmärrystä ja psykologista viisautta, jotta hän kykenisi tukemaan lasta tämän kriiseissä. 17 Heino 2000, Heino 2000, Heino 2000, Sinervo 1993, Mutanen 2001, Mutanen 2001, Häkkinen 1999,

20 20 Useimmiten lapset ovat joutuneet pettymään ihmissuhteissaan. Heidän on vaikea luottaa aikuisiin ihmisiin ja he ovat epäluuloisia. Työntekijältä vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vuorovaikutussuhteen luomisessa lapseen. Tällainen prosessi ei ole nopea ja sille täytyy antaa aikaa. Kokemansa turvattomuuden tähden lapsen maailmankuva on vääristynyt ja pelottava. Lapsen kannalta onkin tärkeää, että ympäristön ja läheisten ihmisten käyttäytyminen on johdonmukaista ja rutiineja sisältävää. 24 Lapsella saattaa myös olla koulunkäyntivaikeuksia sekä häiriöitä sosiaalisessa kehityksessä. Yleistyksiä lastenkotien lapsista on kuitenkin vaikea vetää tekemättä vääryyttä joillekin lapsista. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista ja taustoista, ja kykenevät käsittelemään ja kohtaamaan elämänsä kriisejä erilaisin voimavaroin Lastenkoti työympäristönä Lastensuojelutyön laitoshuoltoon kuuluvat koulukodit, lastenkodit ja nuorisokodit. Koska tutkimukseni kohdistuu vain pitkäaikaista sijoitusta tarjoaviin lastenkoteihin, esittelen tässä lähinnä vain lastenkotien toimintaa. Lastenkodeissa pyritään pienimuotoisiin ja perheenomaisiin yksiköihin. 25 Valvonta, huolenpito ja hoito ovat perustehtäviä, jotka lastenkodille on yleisesti määritelty 26. Työ on muuttunut käsittämään enenevässä määrin lapsen lisäksi koko perheen. Lapsen ja perheen välistä suhdetta pyritään tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Tällä pyritään välttämään lasten laitostuminen ja tukemaan perhettä lapsen elämänpiirinä. 27 Nykyään nähdään, ei ainoastaan lapsi, vaan koko perhe lastensuojelun asiakkaina ja tähdätään perheen ja lapsen kasvamiseen yhdessä 28. Sosiaalialalla pyritään tukemaan ihmistä niissä elämäntilanteissa, joissa ihmisen omat voimavarat ovat pysyvästi tai väliaikaisesti rajalliset. Lastenkodissa pyritään tukemaan lasta ja nuorta niin, että hän kykenee koulunkäyntiin ja normaaliin elämään vaikeasta elämäntilanteestaan huolimatta. Sosiaalityö voidaan nähdä myös kontrollina ja valvontana asiakkaan parhaaksi. Lastenkodissa voidaan lasten ajankäyttöä säädellä voimakkaastikin. Sosiaalityö voidaan nähdä myös moraalityönä, joka pyrkii tuottamaan asiak- 24 Häkkinen 1999, Sosiaalialan ammatteja 1996, Andersson 1989, Sinervo 1993, Mutanen 2001, 15

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot