Konfliktin hallinnan. Kolmen K:n menetelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konfliktin hallinnan. Kolmen K:n menetelmä"

Transkriptio

1 Konfliktin hallinnan Kolmen K:n menetelmä

2 2 2 Konfliktien hallinta ja sovittelu organisaatiossa Konfliktien lukumäärässä tai tiheydessä ei liene mitään optimia, mutta vakavuutta tulisi hallita organisaatiossa sen tavoitteiden saavuttamiseksi, kehityksen varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi. Rekrytoinnin, perehdyttämisen, irtisanomisen ja konfliktien hallinnalla tehdään tiettäväksi, miten tärkeänä henkilökunnan panosta pidetään Konfliktien hallinta Organisaation tehtävä Yksilöiden ja yksiköiden tehtävä Kuva 1. Tunteet, verbaalinen sisältö ja prosessit ovat konfliktien rakennuspalikoita. Jotta ei tarvitse mennä lain soveltamiseen asti konfliktitilanteissa, ovat käytössämme lisäksi ainakin seuraavat keinot konfliktien hallintaan: Normit ja säännöt Keskustelu, dialogit Vaimentaminen* Intractable Identity Conflict Resolution Model** Interventive Questioning*** Sovittelun metodit**** Johtaminen, koulutus, valmennus Organisaatiomuutokset Henkilöstömuutokset (rekrytoinnit, toimenkuvat, irtisanomiset) Sekametodit (kulttuurilliset) * De Dreu et al. (2001) ** Fiol C. Et al. (2009) *** Lüscher et al. (2008) **** For ex. Karambayah et al. (1989)

3 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen oikeus on kohtaamista, korjaamista ja korvaamista rikos ja riitaasioissa, mutta sitä käytetään myös kaikissa sosiaalisissa yhteyksissä menestyksekkäästi konfliktien ennaltaehkäisyssä. Maamme on siirtymässä vankien hoitamisen kulttuurista restoratiivisempaan suuntaan ja edellyttää rikos ja riitaasioissa sovittelun mahdollisuuden esittämistä asianosaisille. Myös yhteiskunta säästää, kun asianomistaja ja epäilty voivat sopia riitansa tuomioistuinten ulkopuolella. Samanlaista menettelyä kannattaa käyttää myös työyhteisöissä. Restoratiivisella menettelyllä saavutetaan erinomaisia tuloksia, joka usein näkyvät tehokkuuden lisääntymisenä ja siten myös viivan alla. Itsensäylittäjät on rakentanut tästä henkisen ensiavun 3 K:n menetelmän. Työyhteisöissä ovat käytössä tehokkuuden lisääminen, kulujen ja pääoman optiomointi, innovointi ja tuotekehitys sekä markkinointi tuloksen parantamiseksi. Kun nämä ovat kohtuullisessa kunnossa ja siinä niiden tulisi aina ollakin, tulee mielenkiinnon kohdistua henkilöstön hyvinvointiin, mistä saadaan kilpailuetua: valmennukseen, koulutukseen, monimuotoisuuteen ja konfliktien hallintaan Kuva 2. Työhyvinvointi lisää kilpailuetua (kuva ei ole mitenkään suhteutettu) Sovittelun määritelmä Suomen Sovittelufoorumin mukaan: Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Vaikka paras tilanne ei olekaan konfliktiton, on aihetta välttää turhia konflikteja. Rutiininomaisissa toimissa ei usein edes esiinny konflikteja ja jos esiintyy, niiden merkitys jää usein vähäiseksi. Kannattaa keskittyä sellaisiin konflikteihin, joissa on oppimisen mahdollisuus. Koska johtamisen ja innovaation vaikutukset konflikteihin ja päinvastoin ovat suoraan ja positiivisesti verrannollisia, ovat ne avainasemassa kilpailuedun kannalta. Etenkin asiakonfliktit olisi syytä ottaa tosissaan; toisaalta siksi, että ne muuttuvat mitä todennäköisimmin ihmissuhdekonflikteiksi (mikä on hyvä ainakin jossain määrin estää) ja toisaalta siksi, että asiakonfliktit tuovat tutkitusti paremman lopputuloksen ja ovat helpompia selvittää, kuin ihmissuhdekonfliktit. Näin tuetaan johtajuutta ja innovointia.

4 Prosessi ristiriitojen ja konfliktien selvittämiseksi työyhteisösovittelulla Vaikka sovittelu ei onnistukaan aina, niin on syytä ottaa edellä käsitellyistä aiheista yleisön pyynnöstä esille joitakin aiheita ja käydä sitten läpi sovittelun työtapoja. Näihin aiheisiin kuuluvat sovittelun tarve, restoratiivisen oikeuden käsite, varhaisen puuttumisen tärkeys, ratkaisukeskeisyys, sovittelun ehdot, sovittelun prosessi ja seuranta Tarve On pidettävä mielessä muutkin ristiriitojen selvittämiskeinot, kuin sovittelu. Tarve (kts. kuva 3.) tulee usein esille muiden töiden lomassa. Työyhteisösovittelua on hankala myydä, koska sen ostajat ovat osaltaan vastuussa ristiriidoista ja kokevat niiden esiintymisen omana heikkoutenaan. Painotamme, että konflikteja on jokaisessa organisaatiossa ja jotkut niistä jopa hyväksi. Selvät tarpeet ovat ihmissuhdekonfliktit, kuten työpaikkakiusaaminen, mutta melkoinen havainnoitsija saa olla, että huomaa sitä pienemmät ristiriidat, jotka voivat kärjistyä. Asiakonflikteilla on tapana muuttua ihmissuhdekonflikteiksi ja näin tehtyään jäävät tavallaan organisaation vastuualueen ulkopuolelle. Muutama tutkija on havainnut, että tietyt konfliktit kannattaa painaa villaisella eikä lähteä niitä ollenkaan selvittämään. Suurin osa konflikteista jatkaa kuitenkin omaa elämäänsä, kuin home horroksessa jatkaakseen vahvempana jossain sopivassa tilanteessa. Tarpeen tärkeys asiakkaalle Ratkaisuväittämät Hölynpöly Yhteisymmärrys Tarveväittämät Asiakkaan luottamus ratkaisuun, myyjään, yritykseen Kuva 3. Vastaväitteet asiakkaalla tärkeyden ja luottamuksen funktioina Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että henkilöstöllä kuluu noin viidesosa työajasta konfliktien parissa, ollen vielä suurempi esimiehillä. Kun tämän varovaisesti muuttaa rahaksi tullaan tasapainoon, jossa konfliktien hyöty on haittojen kanssa vaakakupissa. Hyöty tulee parantuneena ilmapiirinä, oppimisena l. konfliktien vähenemisenä ja/tai niiden hallinnan paranemisena sekä kehittyneimpinä prosesseina. Haitat voivat olla pahimmillaan kymmenien prosenttien tulojen menetyksiä. Jokaisessa organisaatiossa on ristiriitoja. Kysele kontakteiltasi varovasti niistä pyytämällä häntä muistelemaan tilanteita, joissa konflikteja on esiintynyt. Voit auttaa häntä viemällä hänet mielikuvamatkalle hänen työympäristöönsä: pyydä häntä ajattelemaan aamun palavereja tai kahvipöytäkeskusteluja, omia työtovereita, koulutus tai valmennustilanteita jne. Konfliktin osapuolilla ei lue riitapukari otsassa ja suurin osa näkyvistä konflikteista edustaa vain jäävuoren huippua. Mainitse tästä ja käyttäkää aikaa asia ja ihmissuhdekonfliktien kartoittamiseksi esim. työilmapiirikyselyiden kautta.

5 Konfliktin seuraamukset organisaatiossa Konfliktien määrää ja sen aiheuttamia seurauksia on tutkittu monissa maissa. Tässä lyhyt yhteenveto tutkimustuloksista: % johdon työajasta menee konfliktien hallintaan 2. Myyntimiesten työajasta 1/6 osa kuluu konfliktien ratkaisemisiin % terveydenhuoltohenkilökunnan työajasta menee konfliktien hallintaan 4. Irtisanotun henkilön paikkaaminen maksaa $ pelkästään lakimieskustannusten osalta (USA) 5. Johdon työajasta menee 18 % alaisten konfliktien hallintaan (kaksinkertaistunut 80 luvun puolivälistä) % johdon työstä menee jonkin sortin konfliktein hallintaan Muita seuraamuksia: 1. Konfliktit saavat aikaan stressiä organisaatiossa, vähentynyttä terveyttä, avuttomuutta ja pakokäyttäytymistä 2. Konfliktien pitkä ja lyhytaikaiset vaikutukset ovat: psykologinen kuolleisuus, aikainen eläköityminen, kasvanut jännite työssä, sairauspoissaolot, tapaturmat 3. yli 85 % lähtevistä kertoo sisäisen konfliktin olevan syy lähdölle Vertailukohteet: 1. Organisaation muutokset voivat saavuttaa 25 50% todennäköisyydellä taloudelliset ja strategiset tavoitteet 2. Yhdistymiset ja yritysostot = toimintakulttuurien yhteen sovittamisista 75 83% epäonnistuu tavoitteissaan. Menestystarinat: Uumajan yliopiston ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden mukaan sovittelulla saavutettiin n. 50 % pudotus rikosten uusimisessa ruotsalaisten ja suomalaisten nuorisotukimusissa. Tämä aiheuttaa merkittävän säästön yhteiskunnalle. Kanadan Kansallispankki: Konfliktien havainnoimisen koulutus ja konfliktien johtamisen parhaat käytännöt johdolle ja henkilöstöhallinnolle. Henkilöstöhallinto tarjosi konfliktien hallintaan koulutetun henkilön avun. Riitojen määrä puolittui, oikeustoimien kustannukset putosivat 85 % ja työperäisten riitojen puhelut putosivat 55 %. (Morsing M. 1998)

6 Miten konflikteja sitten voidaan hallita tai johtaa? RESTORATIIVINEN OIKEUS (3K:ta: Kohtaa, Korjaa & Korvaa) Sovittelu pohjautuu ajattelulle siitä, että osapuolten on itsensä kyettävä arvioimaan tilanteen korjaus ja korvaus. Ihmisiltä on ulkoistettu tuomiovalta, mikä on omiaan passivoimaan ristiriitojen hallintaa. Toisaalta se on myös vienyt siihen, että kynnys oikeustoimille on kohonnut niin korkeaksi, että on helpompi jättää asiat hoitamatta Vastuu omista tekemisistä ja niiden seurannasta ja mahdollisesta korjaamisesta ja korvauksesta tulisi olla työntekijöillä itsellään. Organisaatioiden latistuessa tämä kuulostaakin helpolta, mutta todellisuudessa se ei sitä ole. Konfliktien hallinta on muutakin kuin tulosmittarien heilahtaessa tehtyä työilmapiirimittausta. Työn hallintaan kuuluu valvonta. Se on ollut luonnostaan keskijohdon tehtävä, mutta jäänyt se poistumisen yhteydessä pois koko organisaatiosta ja prosesseista. Kehittyäkseen ihminen tarvitsee itsensä lisäksi mentorin tai tutorin. Näin on myös konfliktein hallinnassa. Oikea kohtaaminen mahdollistaa vuorovaikutuksen ja toisaalta jonkin liikahtamisen itsessä (muinaiskreikaksi kohtaaminen on murtamista). VARHAISEN PUUTTUMISEN/VÄLITTÄMISEN TÄRKEYS Varhain puututtaessa saavutetaan kaksi etua. Konfliktit ovat helpompia käsitellä ja henkilöt ja organisaatio on ehtinyt kärsiä vähemmän. Tilanteiden mukaan konfliktit painuvat pinnan alle ja palaavat takaisin pinnalle. Jos organisaatiossa tehdään nopeasti huomioita ja puututaan ristiriitoihin, osoitetaan myös huomaavaisuutta sen jäseniä kohtaan. RATKAISUKESKEISYYS Perusperiaatteet ratkaisukeskeisyydelle: Jos jokin toimii, sitä lisätään ja tehdään enemmän Jos jokin ei toimi, tehdään paremmin Yllättävä tapa toimia tilanteessa, joka toistuu kielteisenä Toisin tekeminen liitetään arkeen Toisen tekeminen on jokin pieni konkreettinen yksityiskohta tilanteessa Katsomalla enemmän sinne, mihin ollaan menossa, ei tulossa, auttaa yhteisymmärryksen saavuttamisessa. Kun ei etsitä liikaa syyllisiä, on kaikkien helpompi jatkaa voimaantuneina. Konflikti on vähän kuin pommi, jonka teet harmittomaksi. Mitä aikaisemmin pääset käsiksi laukaisumekanismiin, sitä enemmän on aikaa purkaa tuo pommi. Kaiken ei tarvitse mennä viimeisimmän purkamisen salojen mukaan, kunhan toimit. Konfliktien syitä on yhtä paljon kuin asioita on maailmassa. Konflikteista voidaan päästä tuijottamatta liikaa jo tapahtuneeseen ja vain etsiä ratkaisu sille, että ei heti kohta jouduta vastaavaan tilanteeseen. SOVITTELUN EHDOT On olemassa tietyt vähimmäisvaatimukset, jotta sovintoon kannattaa yrittää sovittelun keinoin. Osapuolten on tiedostettava oma osallisuutensa ja siten muutoksen tarpeensa omassa käyttäytymisessään olkoonkin joskus, että se merkitsee vain omaa olemassaoloa.

7 Osapuolten on osallistuttava sovitteluun vapaaehtoisesti. Heitä ei saa painostaa tapaamisiin. Sovittelun hyödyt on hyvä selvittää jo ennen osallistumista. Yhteisesti hyväksyttyä totuutta tapahtumista ei yleensä ole. Kullakin yksilöllä on oma kokemus asioista SOVITTELUN PROSESSI Tiedotus Erillistapaaminen Yhteistapaaminen Ratkaisut Sopimus Tiedottaminen Seuranta SEURANTA Tämä on huolenpitoa ja vastuunottoa prosessin vetäjältä sekä prosessissa olevilta ihmisiltä itseltään. Puhutaan käsitteestä Fasilitointi, joka ymmärretään termeillä mahdollistaminen ja edellytysten luominen. Seuranta osassa fasilitoijia ovat siis kaikki prosessissa olevat ihmiset. Seurantaajaksi voidaan ottaa sellainen aika, jonka kuluessa on ollut mahdollista toistaa virheensä. Mahdolliseen sopimukseen päästyä (huom. sovittelussa tapahtuu oppimista ilman sopimustakin, joten siihen ei ole tarvetta pyrkiä sovittelijoiden toimesta) ei tarvitse heti viedä sitä käräjäoikeuteen toimenpanovaltaistamiseksi. Ihminen voi erehtyä, joten ainakin yksi uusi sovittelu on hyvä järjestää, mikäli sopimusrike tapahtuu. Varsinkin vaikeimmissa konflikteissa on syytä jo ennakoida mahdollinen epäonnistuminen ja sen seuraukset sekä kannustaa yrittämiseen motivaation lisäämiseksi. Motivaatioon pätee: Onko tavoite houkutteleva? Uskotko voivasi saavuttaa tavoitteen? Koetko edistyväsi? Siedätkö takaiskuja? Työyhteisösovittelu on kokonaisen uuden kulttuurin tuomista organisaatioihin. Ainoastaan Sveitsissä ja Skotlannissa on Euroopassa siitä kokemusta. Ota ensin itse vastuu asiakasorganisaatiostasi. Voit esim. ottaa jo alussa yhteisöstä oman kisällin tai kouluttaa heistä myöhemmin, useamman sovittelun jälkeen, omat itsenäiset sovittelijat.

8 MITEN VÄLTTÄÄ KONFLIKTEJA Konfliktien välttämiseen on useita keinoja, mm: Avoimuus Verkottuminen Luottamus Vastuunjako Varhainen puuttuminen Dialogi Systeemiajattelu Kokonaisnäkemys Sillanrakennus Keskustelun virittäminen Välittäminen, anteeksianto ja armo Ehdoton edellytys sovittelulle on, että välittää toisesta ja itsestä ja puhuu avoimesti. Pelisäännöt ovat sillä tavoin rakennetut, että kullakin osallisella olisi helppo puhua avoimesti. Fasilitointi, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja syyttämisen sekä rangaistuksien puute edesauttavat avoimuutta. Anteeksiantoa ei tarvitse tapahtua, mutta lähentymistä tulee usein tapahtua molemmin puolin. Sovittelu mahdollistaa dialogin ja varhaisen puuttumisen sekä rakentaa luottamusta siihen osallistuvien kesken. Tietyt konfliktit voivat edesauttaa liiketoimintaa ja henkilöstön viihtyvyyttä, joten niitä voi jopa viljellä, jos osaa tehdä sen oikein. Konfliktien selvittyä on yleensä hyvä ilmapiiri tehdä kehitystyötä. KONFLIKTIN MUUTTAMIEN MAHDOLLISUUKSIKSI Koska konfliktitonta yhteisöä ei olekaan, kannattaa konfliktit muuttaa mahdollisuuksiksi. Muutamia konfliktin aiheuttamia mahdollisuuksia on mm: Kokonaisnäkemys Systeemiajattelu Läsnäolo Oppiminen Selvitystyö Keskustelun virittäminen Vuoropuhelu Sillanrakennus Innovointi Samat tekijät, jotka johtavat konflikteihin, voivat myös poistaa tai vähentää niitä. Konfliktien hallitseminen ei ole suoraviivaista.

9 Havaitsemiani paradokseja konfliktien hallinnassa: Asia konfliktit parantavat tuottavuutta ja suhdekonfliktit heikentävät De Dreu: Rakentava konfliktien johtaminen vie korkeaan yhteiseen arvoon lyhyellä tähtäimellä, mutta vie innovaatioita alas pitemmällä tähtäimellä Syyseuraus suhteet vaikeita havaita Samat tekijät tuottavat ja poistavat Suhteiden korkea taso ja toimiva yhteispeli tunnusomainen tarve terveydenhuollossa konfliktien mahdollisuus Organisaatio ja auttamishalu törmäävät usein Johtajan vastuulla (hänen mielestään) olevia asioita vaikea muuttaa hänen kantansa ohi Eräs paradoksi liittyy siihen, miten konflikteja voidaan hallita jättämällä ne omaan nojaansa* Kooditus myös alentaa konfliktien arvoa** Sovittelu on hyvä keino, mutta johtajat eivät ole aina parhaita sovittelijoita*** usein jopa kiusaajia**** Kilpailun astuttua kuvaan muuttuu konfliktit arvoasemaperusteiseksi ja ne käsitellään helposti yksilöiden eikä ryhmän välisiksi*** *De Dreu C.et al. (1992), Arweidson I et al. (2007) ** Stacey R. (2001) ***March J. et al. (1993) ****Martin W. (2008) Työpaikkakiusaamisen altistajat: Roolitus Sosiaalinen ilmasto Johtajan käytös Maarit Vartian havainnot konfliktien syistä omassa työssään: Kiusaaminen Kateus Heikko esimies Kilpailu tehtävistä tai edistymisestä Kilpailu esimiesten huomiosta ja hyväksynnästä Konfliktien perimmäiset syyt lienevät osallistujissa itsessään. Yhtälailla, kun helppojen kontaktien syntyminen, ovat vaikeammatkin osin satunnaisia ja nopeita. Passiivisia tekijöitä ovat persoonallisuuden piirteet, kulttuurisidonnaisuudet, moraali jne. Aktiivisia ovat tapa kommunikoida, aihe mistä keskustellaan ja kyky luoda suhteita, välttää konflikteja, eli olla dynaaminen tilanteissa. Omat intressit ja historiikki vaikuttavat siihen, miten reflektoit

10 LUOTTAMUS Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirissä on helpompi tehdä yhteistyötä. Luottamus tehdään luottokelpoisuudella, samankaltaisuudella ja asiantuntijuudella työsuhteissa. Englanniksi sanotaan, että ihmisen pitää olla fair, sincere, trustworthy l. reilu, aito ja luotettava. Kyvykkyys Substanssi Yhteistyö Goodwill Positiiviset aikomukset Kiinnostus ja huolenpito Arvot ja moraali Identiteetti Selkeät arvot, suunnat ja valinnat Realistinen kuva omasta osaamisesta Maine Sopimukset ja säännöt Rakenteet Prosessit Teknologia Strategia Toimintaajatus Kyvykkyydet Kirsimaria Blomqvist (2008) LUOTTAMUKSEN RAKENNUS Schwartz Roger (2002): Testaa olettamukset ja sidokset Jaa kaikki relevantti info Käytä erityisiä esimerkkejä ja avaa termit Kerro toimintasi syyt ja tavoitteet Fokusoi kiinnostukseen ei asemaan Yhdistä asianajo ja tutkimus Suunnitelkaa yhdessä seuraavat askeleet ja testatkaa mahdolliset ristiriidat Keskustelkaa eikeskusteltavissa olevat asiat Käytä päätös sääntöjä, jotka sitouttavat

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla 21.08.2014 Timo Pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Helena Lamponen Yhteistoiminta-asiamies Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010 Yhteistoimintalaki

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa.

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot