Konfliktin hallinnan. Kolmen K:n menetelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konfliktin hallinnan. Kolmen K:n menetelmä"

Transkriptio

1 Konfliktin hallinnan Kolmen K:n menetelmä

2 2 2 Konfliktien hallinta ja sovittelu organisaatiossa Konfliktien lukumäärässä tai tiheydessä ei liene mitään optimia, mutta vakavuutta tulisi hallita organisaatiossa sen tavoitteiden saavuttamiseksi, kehityksen varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi. Rekrytoinnin, perehdyttämisen, irtisanomisen ja konfliktien hallinnalla tehdään tiettäväksi, miten tärkeänä henkilökunnan panosta pidetään Konfliktien hallinta Organisaation tehtävä Yksilöiden ja yksiköiden tehtävä Kuva 1. Tunteet, verbaalinen sisältö ja prosessit ovat konfliktien rakennuspalikoita. Jotta ei tarvitse mennä lain soveltamiseen asti konfliktitilanteissa, ovat käytössämme lisäksi ainakin seuraavat keinot konfliktien hallintaan: Normit ja säännöt Keskustelu, dialogit Vaimentaminen* Intractable Identity Conflict Resolution Model** Interventive Questioning*** Sovittelun metodit**** Johtaminen, koulutus, valmennus Organisaatiomuutokset Henkilöstömuutokset (rekrytoinnit, toimenkuvat, irtisanomiset) Sekametodit (kulttuurilliset) * De Dreu et al. (2001) ** Fiol C. Et al. (2009) *** Lüscher et al. (2008) **** For ex. Karambayah et al. (1989)

3 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen oikeus on kohtaamista, korjaamista ja korvaamista rikos ja riitaasioissa, mutta sitä käytetään myös kaikissa sosiaalisissa yhteyksissä menestyksekkäästi konfliktien ennaltaehkäisyssä. Maamme on siirtymässä vankien hoitamisen kulttuurista restoratiivisempaan suuntaan ja edellyttää rikos ja riitaasioissa sovittelun mahdollisuuden esittämistä asianosaisille. Myös yhteiskunta säästää, kun asianomistaja ja epäilty voivat sopia riitansa tuomioistuinten ulkopuolella. Samanlaista menettelyä kannattaa käyttää myös työyhteisöissä. Restoratiivisella menettelyllä saavutetaan erinomaisia tuloksia, joka usein näkyvät tehokkuuden lisääntymisenä ja siten myös viivan alla. Itsensäylittäjät on rakentanut tästä henkisen ensiavun 3 K:n menetelmän. Työyhteisöissä ovat käytössä tehokkuuden lisääminen, kulujen ja pääoman optiomointi, innovointi ja tuotekehitys sekä markkinointi tuloksen parantamiseksi. Kun nämä ovat kohtuullisessa kunnossa ja siinä niiden tulisi aina ollakin, tulee mielenkiinnon kohdistua henkilöstön hyvinvointiin, mistä saadaan kilpailuetua: valmennukseen, koulutukseen, monimuotoisuuteen ja konfliktien hallintaan Kuva 2. Työhyvinvointi lisää kilpailuetua (kuva ei ole mitenkään suhteutettu) Sovittelun määritelmä Suomen Sovittelufoorumin mukaan: Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Vaikka paras tilanne ei olekaan konfliktiton, on aihetta välttää turhia konflikteja. Rutiininomaisissa toimissa ei usein edes esiinny konflikteja ja jos esiintyy, niiden merkitys jää usein vähäiseksi. Kannattaa keskittyä sellaisiin konflikteihin, joissa on oppimisen mahdollisuus. Koska johtamisen ja innovaation vaikutukset konflikteihin ja päinvastoin ovat suoraan ja positiivisesti verrannollisia, ovat ne avainasemassa kilpailuedun kannalta. Etenkin asiakonfliktit olisi syytä ottaa tosissaan; toisaalta siksi, että ne muuttuvat mitä todennäköisimmin ihmissuhdekonflikteiksi (mikä on hyvä ainakin jossain määrin estää) ja toisaalta siksi, että asiakonfliktit tuovat tutkitusti paremman lopputuloksen ja ovat helpompia selvittää, kuin ihmissuhdekonfliktit. Näin tuetaan johtajuutta ja innovointia.

4 Prosessi ristiriitojen ja konfliktien selvittämiseksi työyhteisösovittelulla Vaikka sovittelu ei onnistukaan aina, niin on syytä ottaa edellä käsitellyistä aiheista yleisön pyynnöstä esille joitakin aiheita ja käydä sitten läpi sovittelun työtapoja. Näihin aiheisiin kuuluvat sovittelun tarve, restoratiivisen oikeuden käsite, varhaisen puuttumisen tärkeys, ratkaisukeskeisyys, sovittelun ehdot, sovittelun prosessi ja seuranta Tarve On pidettävä mielessä muutkin ristiriitojen selvittämiskeinot, kuin sovittelu. Tarve (kts. kuva 3.) tulee usein esille muiden töiden lomassa. Työyhteisösovittelua on hankala myydä, koska sen ostajat ovat osaltaan vastuussa ristiriidoista ja kokevat niiden esiintymisen omana heikkoutenaan. Painotamme, että konflikteja on jokaisessa organisaatiossa ja jotkut niistä jopa hyväksi. Selvät tarpeet ovat ihmissuhdekonfliktit, kuten työpaikkakiusaaminen, mutta melkoinen havainnoitsija saa olla, että huomaa sitä pienemmät ristiriidat, jotka voivat kärjistyä. Asiakonflikteilla on tapana muuttua ihmissuhdekonflikteiksi ja näin tehtyään jäävät tavallaan organisaation vastuualueen ulkopuolelle. Muutama tutkija on havainnut, että tietyt konfliktit kannattaa painaa villaisella eikä lähteä niitä ollenkaan selvittämään. Suurin osa konflikteista jatkaa kuitenkin omaa elämäänsä, kuin home horroksessa jatkaakseen vahvempana jossain sopivassa tilanteessa. Tarpeen tärkeys asiakkaalle Ratkaisuväittämät Hölynpöly Yhteisymmärrys Tarveväittämät Asiakkaan luottamus ratkaisuun, myyjään, yritykseen Kuva 3. Vastaväitteet asiakkaalla tärkeyden ja luottamuksen funktioina Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, että henkilöstöllä kuluu noin viidesosa työajasta konfliktien parissa, ollen vielä suurempi esimiehillä. Kun tämän varovaisesti muuttaa rahaksi tullaan tasapainoon, jossa konfliktien hyöty on haittojen kanssa vaakakupissa. Hyöty tulee parantuneena ilmapiirinä, oppimisena l. konfliktien vähenemisenä ja/tai niiden hallinnan paranemisena sekä kehittyneimpinä prosesseina. Haitat voivat olla pahimmillaan kymmenien prosenttien tulojen menetyksiä. Jokaisessa organisaatiossa on ristiriitoja. Kysele kontakteiltasi varovasti niistä pyytämällä häntä muistelemaan tilanteita, joissa konflikteja on esiintynyt. Voit auttaa häntä viemällä hänet mielikuvamatkalle hänen työympäristöönsä: pyydä häntä ajattelemaan aamun palavereja tai kahvipöytäkeskusteluja, omia työtovereita, koulutus tai valmennustilanteita jne. Konfliktin osapuolilla ei lue riitapukari otsassa ja suurin osa näkyvistä konflikteista edustaa vain jäävuoren huippua. Mainitse tästä ja käyttäkää aikaa asia ja ihmissuhdekonfliktien kartoittamiseksi esim. työilmapiirikyselyiden kautta.

5 Konfliktin seuraamukset organisaatiossa Konfliktien määrää ja sen aiheuttamia seurauksia on tutkittu monissa maissa. Tässä lyhyt yhteenveto tutkimustuloksista: % johdon työajasta menee konfliktien hallintaan 2. Myyntimiesten työajasta 1/6 osa kuluu konfliktien ratkaisemisiin % terveydenhuoltohenkilökunnan työajasta menee konfliktien hallintaan 4. Irtisanotun henkilön paikkaaminen maksaa $ pelkästään lakimieskustannusten osalta (USA) 5. Johdon työajasta menee 18 % alaisten konfliktien hallintaan (kaksinkertaistunut 80 luvun puolivälistä) % johdon työstä menee jonkin sortin konfliktein hallintaan Muita seuraamuksia: 1. Konfliktit saavat aikaan stressiä organisaatiossa, vähentynyttä terveyttä, avuttomuutta ja pakokäyttäytymistä 2. Konfliktien pitkä ja lyhytaikaiset vaikutukset ovat: psykologinen kuolleisuus, aikainen eläköityminen, kasvanut jännite työssä, sairauspoissaolot, tapaturmat 3. yli 85 % lähtevistä kertoo sisäisen konfliktin olevan syy lähdölle Vertailukohteet: 1. Organisaation muutokset voivat saavuttaa 25 50% todennäköisyydellä taloudelliset ja strategiset tavoitteet 2. Yhdistymiset ja yritysostot = toimintakulttuurien yhteen sovittamisista 75 83% epäonnistuu tavoitteissaan. Menestystarinat: Uumajan yliopiston ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden mukaan sovittelulla saavutettiin n. 50 % pudotus rikosten uusimisessa ruotsalaisten ja suomalaisten nuorisotukimusissa. Tämä aiheuttaa merkittävän säästön yhteiskunnalle. Kanadan Kansallispankki: Konfliktien havainnoimisen koulutus ja konfliktien johtamisen parhaat käytännöt johdolle ja henkilöstöhallinnolle. Henkilöstöhallinto tarjosi konfliktien hallintaan koulutetun henkilön avun. Riitojen määrä puolittui, oikeustoimien kustannukset putosivat 85 % ja työperäisten riitojen puhelut putosivat 55 %. (Morsing M. 1998)

6 Miten konflikteja sitten voidaan hallita tai johtaa? RESTORATIIVINEN OIKEUS (3K:ta: Kohtaa, Korjaa & Korvaa) Sovittelu pohjautuu ajattelulle siitä, että osapuolten on itsensä kyettävä arvioimaan tilanteen korjaus ja korvaus. Ihmisiltä on ulkoistettu tuomiovalta, mikä on omiaan passivoimaan ristiriitojen hallintaa. Toisaalta se on myös vienyt siihen, että kynnys oikeustoimille on kohonnut niin korkeaksi, että on helpompi jättää asiat hoitamatta Vastuu omista tekemisistä ja niiden seurannasta ja mahdollisesta korjaamisesta ja korvauksesta tulisi olla työntekijöillä itsellään. Organisaatioiden latistuessa tämä kuulostaakin helpolta, mutta todellisuudessa se ei sitä ole. Konfliktien hallinta on muutakin kuin tulosmittarien heilahtaessa tehtyä työilmapiirimittausta. Työn hallintaan kuuluu valvonta. Se on ollut luonnostaan keskijohdon tehtävä, mutta jäänyt se poistumisen yhteydessä pois koko organisaatiosta ja prosesseista. Kehittyäkseen ihminen tarvitsee itsensä lisäksi mentorin tai tutorin. Näin on myös konfliktein hallinnassa. Oikea kohtaaminen mahdollistaa vuorovaikutuksen ja toisaalta jonkin liikahtamisen itsessä (muinaiskreikaksi kohtaaminen on murtamista). VARHAISEN PUUTTUMISEN/VÄLITTÄMISEN TÄRKEYS Varhain puututtaessa saavutetaan kaksi etua. Konfliktit ovat helpompia käsitellä ja henkilöt ja organisaatio on ehtinyt kärsiä vähemmän. Tilanteiden mukaan konfliktit painuvat pinnan alle ja palaavat takaisin pinnalle. Jos organisaatiossa tehdään nopeasti huomioita ja puututaan ristiriitoihin, osoitetaan myös huomaavaisuutta sen jäseniä kohtaan. RATKAISUKESKEISYYS Perusperiaatteet ratkaisukeskeisyydelle: Jos jokin toimii, sitä lisätään ja tehdään enemmän Jos jokin ei toimi, tehdään paremmin Yllättävä tapa toimia tilanteessa, joka toistuu kielteisenä Toisin tekeminen liitetään arkeen Toisen tekeminen on jokin pieni konkreettinen yksityiskohta tilanteessa Katsomalla enemmän sinne, mihin ollaan menossa, ei tulossa, auttaa yhteisymmärryksen saavuttamisessa. Kun ei etsitä liikaa syyllisiä, on kaikkien helpompi jatkaa voimaantuneina. Konflikti on vähän kuin pommi, jonka teet harmittomaksi. Mitä aikaisemmin pääset käsiksi laukaisumekanismiin, sitä enemmän on aikaa purkaa tuo pommi. Kaiken ei tarvitse mennä viimeisimmän purkamisen salojen mukaan, kunhan toimit. Konfliktien syitä on yhtä paljon kuin asioita on maailmassa. Konflikteista voidaan päästä tuijottamatta liikaa jo tapahtuneeseen ja vain etsiä ratkaisu sille, että ei heti kohta jouduta vastaavaan tilanteeseen. SOVITTELUN EHDOT On olemassa tietyt vähimmäisvaatimukset, jotta sovintoon kannattaa yrittää sovittelun keinoin. Osapuolten on tiedostettava oma osallisuutensa ja siten muutoksen tarpeensa omassa käyttäytymisessään olkoonkin joskus, että se merkitsee vain omaa olemassaoloa.

7 Osapuolten on osallistuttava sovitteluun vapaaehtoisesti. Heitä ei saa painostaa tapaamisiin. Sovittelun hyödyt on hyvä selvittää jo ennen osallistumista. Yhteisesti hyväksyttyä totuutta tapahtumista ei yleensä ole. Kullakin yksilöllä on oma kokemus asioista SOVITTELUN PROSESSI Tiedotus Erillistapaaminen Yhteistapaaminen Ratkaisut Sopimus Tiedottaminen Seuranta SEURANTA Tämä on huolenpitoa ja vastuunottoa prosessin vetäjältä sekä prosessissa olevilta ihmisiltä itseltään. Puhutaan käsitteestä Fasilitointi, joka ymmärretään termeillä mahdollistaminen ja edellytysten luominen. Seuranta osassa fasilitoijia ovat siis kaikki prosessissa olevat ihmiset. Seurantaajaksi voidaan ottaa sellainen aika, jonka kuluessa on ollut mahdollista toistaa virheensä. Mahdolliseen sopimukseen päästyä (huom. sovittelussa tapahtuu oppimista ilman sopimustakin, joten siihen ei ole tarvetta pyrkiä sovittelijoiden toimesta) ei tarvitse heti viedä sitä käräjäoikeuteen toimenpanovaltaistamiseksi. Ihminen voi erehtyä, joten ainakin yksi uusi sovittelu on hyvä järjestää, mikäli sopimusrike tapahtuu. Varsinkin vaikeimmissa konflikteissa on syytä jo ennakoida mahdollinen epäonnistuminen ja sen seuraukset sekä kannustaa yrittämiseen motivaation lisäämiseksi. Motivaatioon pätee: Onko tavoite houkutteleva? Uskotko voivasi saavuttaa tavoitteen? Koetko edistyväsi? Siedätkö takaiskuja? Työyhteisösovittelu on kokonaisen uuden kulttuurin tuomista organisaatioihin. Ainoastaan Sveitsissä ja Skotlannissa on Euroopassa siitä kokemusta. Ota ensin itse vastuu asiakasorganisaatiostasi. Voit esim. ottaa jo alussa yhteisöstä oman kisällin tai kouluttaa heistä myöhemmin, useamman sovittelun jälkeen, omat itsenäiset sovittelijat.

8 MITEN VÄLTTÄÄ KONFLIKTEJA Konfliktien välttämiseen on useita keinoja, mm: Avoimuus Verkottuminen Luottamus Vastuunjako Varhainen puuttuminen Dialogi Systeemiajattelu Kokonaisnäkemys Sillanrakennus Keskustelun virittäminen Välittäminen, anteeksianto ja armo Ehdoton edellytys sovittelulle on, että välittää toisesta ja itsestä ja puhuu avoimesti. Pelisäännöt ovat sillä tavoin rakennetut, että kullakin osallisella olisi helppo puhua avoimesti. Fasilitointi, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja syyttämisen sekä rangaistuksien puute edesauttavat avoimuutta. Anteeksiantoa ei tarvitse tapahtua, mutta lähentymistä tulee usein tapahtua molemmin puolin. Sovittelu mahdollistaa dialogin ja varhaisen puuttumisen sekä rakentaa luottamusta siihen osallistuvien kesken. Tietyt konfliktit voivat edesauttaa liiketoimintaa ja henkilöstön viihtyvyyttä, joten niitä voi jopa viljellä, jos osaa tehdä sen oikein. Konfliktien selvittyä on yleensä hyvä ilmapiiri tehdä kehitystyötä. KONFLIKTIN MUUTTAMIEN MAHDOLLISUUKSIKSI Koska konfliktitonta yhteisöä ei olekaan, kannattaa konfliktit muuttaa mahdollisuuksiksi. Muutamia konfliktin aiheuttamia mahdollisuuksia on mm: Kokonaisnäkemys Systeemiajattelu Läsnäolo Oppiminen Selvitystyö Keskustelun virittäminen Vuoropuhelu Sillanrakennus Innovointi Samat tekijät, jotka johtavat konflikteihin, voivat myös poistaa tai vähentää niitä. Konfliktien hallitseminen ei ole suoraviivaista.

9 Havaitsemiani paradokseja konfliktien hallinnassa: Asia konfliktit parantavat tuottavuutta ja suhdekonfliktit heikentävät De Dreu: Rakentava konfliktien johtaminen vie korkeaan yhteiseen arvoon lyhyellä tähtäimellä, mutta vie innovaatioita alas pitemmällä tähtäimellä Syyseuraus suhteet vaikeita havaita Samat tekijät tuottavat ja poistavat Suhteiden korkea taso ja toimiva yhteispeli tunnusomainen tarve terveydenhuollossa konfliktien mahdollisuus Organisaatio ja auttamishalu törmäävät usein Johtajan vastuulla (hänen mielestään) olevia asioita vaikea muuttaa hänen kantansa ohi Eräs paradoksi liittyy siihen, miten konflikteja voidaan hallita jättämällä ne omaan nojaansa* Kooditus myös alentaa konfliktien arvoa** Sovittelu on hyvä keino, mutta johtajat eivät ole aina parhaita sovittelijoita*** usein jopa kiusaajia**** Kilpailun astuttua kuvaan muuttuu konfliktit arvoasemaperusteiseksi ja ne käsitellään helposti yksilöiden eikä ryhmän välisiksi*** *De Dreu C.et al. (1992), Arweidson I et al. (2007) ** Stacey R. (2001) ***March J. et al. (1993) ****Martin W. (2008) Työpaikkakiusaamisen altistajat: Roolitus Sosiaalinen ilmasto Johtajan käytös Maarit Vartian havainnot konfliktien syistä omassa työssään: Kiusaaminen Kateus Heikko esimies Kilpailu tehtävistä tai edistymisestä Kilpailu esimiesten huomiosta ja hyväksynnästä Konfliktien perimmäiset syyt lienevät osallistujissa itsessään. Yhtälailla, kun helppojen kontaktien syntyminen, ovat vaikeammatkin osin satunnaisia ja nopeita. Passiivisia tekijöitä ovat persoonallisuuden piirteet, kulttuurisidonnaisuudet, moraali jne. Aktiivisia ovat tapa kommunikoida, aihe mistä keskustellaan ja kyky luoda suhteita, välttää konflikteja, eli olla dynaaminen tilanteissa. Omat intressit ja historiikki vaikuttavat siihen, miten reflektoit

10 LUOTTAMUS Luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirissä on helpompi tehdä yhteistyötä. Luottamus tehdään luottokelpoisuudella, samankaltaisuudella ja asiantuntijuudella työsuhteissa. Englanniksi sanotaan, että ihmisen pitää olla fair, sincere, trustworthy l. reilu, aito ja luotettava. Kyvykkyys Substanssi Yhteistyö Goodwill Positiiviset aikomukset Kiinnostus ja huolenpito Arvot ja moraali Identiteetti Selkeät arvot, suunnat ja valinnat Realistinen kuva omasta osaamisesta Maine Sopimukset ja säännöt Rakenteet Prosessit Teknologia Strategia Toimintaajatus Kyvykkyydet Kirsimaria Blomqvist (2008) LUOTTAMUKSEN RAKENNUS Schwartz Roger (2002): Testaa olettamukset ja sidokset Jaa kaikki relevantti info Käytä erityisiä esimerkkejä ja avaa termit Kerro toimintasi syyt ja tavoitteet Fokusoi kiinnostukseen ei asemaan Yhdistä asianajo ja tutkimus Suunnitelkaa yhdessä seuraavat askeleet ja testatkaa mahdolliset ristiriidat Keskustelkaa eikeskusteltavissa olevat asiat Käytä päätös sääntöjä, jotka sitouttavat

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2009 1 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus

Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Paremmin puhumalla 08.05.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/STTK/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa

Lisätiedot

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Maija Gellin 2009 1 -SOVITTELU- Restoratiivisen oikeuden menetelmänä Restoratiivinen (korjaava) oikeus on myönteinen prosessi niille, joilla on osuus käsiteltävään

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.

Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2. Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.2014 TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto on maan ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön

Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Juhani Iivari, Valt. Tri., dosentti THL SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA- SEMINAARI Eduskunnassa 22.01. 2009 SOVITTELUN LÄHESTYMISTAPOJEN

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009

SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009 SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Suomen sovittelufoorumi ry Sovitteluprosessin toteutus Timo Pehrman SSF 2009/pehrman 1 Kategoria Taulukko2. Konfliktien

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla 21.08.2014 Timo Pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS

TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS VALMENNUKSEN TAVOITE Tavoitteena on valmentaa työyhteoisöjen konfliktien sovittelijoita, jotka ovat erikoistuneet erityisesti ryhmässä tapahtuvaan sovitteluun. Valmennuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry 1 Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry Miten sovittelu määritellään? Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä,

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo Immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat kaupan esteinä Noin 7 % kaikista suomalaisyritysten kohtaamista

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät. Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta uhka vai mahdollisuus 18.3.2013 Helena Lamponen Yhteistoiminta-asiamies Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010 Yhteistoimintalaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Työyhteisösovittelun info

Työyhteisösovittelun info Työyhteisösovittelun info FT, Timo Pehrman 2013 Kehityspiikki 2013/pehrman 1 Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot