Kaupunginhallitus liite nro 1 (2/37)

Transkriptio

1

2 Kaupunginhallitus liite nro 1 (2/37) Sisällysluettelo 1 Perusteet Toivomusponsi Edellinen tasapainottamisohjelma Strategia Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Muut perusteet Uusi Sairaala hanke Valtionosuusleikkaukset Prosessi Kaupungin taloudellinen asema Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Rahoitus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Investoinnit ja poistot Muita tunnuslukuja Lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus Omavaraisuusaste Toimialojen tunnuslukuja Perusturvan tunnuslukuja Kasvun ja oppimisen tunnuslukuja Vapaa-aikatoimen tunnuslukuja Yhdyskuntapalveluiden tunnuslukuja Äänekosken kaupungin talousnäkymät Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma Yleistä Toimenpideohjelma toimialoittain Keskushallinto + kaupunkikokonaisuus Perusturva Kasvu ja oppiminen

3 Kaupunginhallitus liite nro 1 (3/37) Tekninen ja ympäristö Vapaa-aika Rahoitus Yhteensä Muut kaupungin talouteen ja toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat päätökset Kertaluonteiset erät Seuranta

4 Kaupunginhallitus liite nro 1 (4/37) 1 Perusteet 1.1 Toivomusponsi Tässä luvussa on kuvattu perusteet, miksi Äänekosken kaupungille on laadittava talouden tasapainottamisen yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kaupunginvaltuusto esitti (84 ) vuoden 215 veroprosentin käsittelyn yhteydessä toivomusponnen kaupungin talouden tasapainottamiseksi: 1. Kaupunginhallitus nimeää kaupunginjohtajan esityksestä poliittisista päättäjistä ja virkamiehistä koostuvan työryhmän työstämään tällä hetkellä tarvittavat säästöt, sekä kehittämään työllisyyden edistämistä. 2. Tämän lisäksi nimetään ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan ja tekemään kustannustehokkuusanalyysi toimialoille ja keskushallinnolle, sekä tekemään toimenpide- ja muutosehdotukset päätöksenteon pohjaksi. 1.2 Edellinen tasapainottamisohjelma 1.3 Strategia Äänekosken kaupungille on viime vuosina laadittu useita talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmia. Vuoden 215 talousarvion yhteydessä on käyty läpi kohta kohdalta voimassa olevan toimenpideohjelman toteutumaa. Toimenpideohjelma on pääasiassa toteutettu, ja se onkin elvyttänyt kaupungin taloudellista tilannetta jonkin verran, ei kuitenkaan riittävästi, johtuen uusista kuntataloutta kiristävistä toimenpiteistä (valtionosuusleikkaukset, poistosuunnitelmien muutokset, tiukentuneet palveluvelvoitteet jne.) Tämän vuoksi kaupungille on laadittava uusi toimenpideohjelma, jotta kaupungin ja kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät saadaan katettua uuden kuntalain edellyttämässä aikataulussa, jotta arviointimenettelyltä vältyttäisiin. Kaupungin strategia päivitettiin vuoden 213 lopussa. Kaupunkistrategian menestystekijän Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava talous kohdassa strategisiksi tavoitteiksi suunnitelmakaudelle on asetettu seuraavat tavoitteet: Kaupungin talous on tasapainossa siten, että vuosikate kattaa poistojen lisäksi korvausinvestoinnit ja osan myös uusista kehittämisinvestoinneista Lainan määrän kasvu saadaan pysäytettyä Toimialat sitoutuvat annettuihin talousarviokehyksiin Henkilöstön ja tilojen sopeuttaminen käyttävissä olevaan raamiin 1.4 Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Uudessa kuntalaissa (11, 118, 148 ) on esitetty seuraavat kriisikuntakriteerit: 1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. o Sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 3

5 Kaupunginhallitus liite nro 1 (5/37) 2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa. o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot 3. Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyvät kahtena vuonna peräkkäin: a) Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. b) Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon. c) Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon (5.538 euroa vuonna 213). d) Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot Taulukko 1 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen voimassa olevan kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Nykyinen kuntalaki) Kunnalla negatiivinen vuosikate Tuloveroprosentti,5 % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Kunnan laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 6,9 % -1, % 3,5 % 7,7 % 29,4 % 4,9 % 48,3 % Kunnan oma pääoma < 5 % kunnan koko varoista 61, % 59,9 % 58,3 % 54,3 % 47,4 % 44,7 % 44,7 % Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 43,8 % 45,1 % 46,6 % 51,6 % 62,1 % 67,3 % 75,2 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kunnalla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas Taulukko 2 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen uuden kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Uusi kuntalaki) Konsernilla negatiivinen vuosikate Tuloveroprosentti 1, % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Konsernin laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 3,7 % -5,1 % -9,1 % -1,1 % 25, % 24,5 % #JAKO/! Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 7,1 % 68,2 % 66,4 % 66,4 % 88,3 % 88,2 % 93,1 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Konsernilla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas Voimassa olevan ( saakka) lainsäädännön mukaan kaupungin kriisikuntakriteerit täyttyvät neljässä kohdassa seitsemästä. Arviointimenettelyyn ei kuitenkaan jouduttaisi, koska kunnan kertynyt alijäämä vuoden 214 tilinpäätöksen taselaskelmassa ei ylitä 1. euroa. Uuden kuntalain (voimassa alkaen) mukaan täyttyisi vuoden 214 tilinpäätöstietojen mukaan kriisikuntakriteerit ja kaupunki näin ollen joutuisi arviointimenettelyyn. Neljästä raja-arvokriteereistä, joiden kaikkien pitää toteutua kahtena vuonna peräkkäin, täyttyisi kaksi (tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus). Kunnan taseessa on kuitenkin kertynyttä alijäämää ja konsernin alijäämä ylittää 1. euron rajan. On huomioitava, että nämä ovat vuoden 214 tilinpäätöstietoja. Mikäli peruskunnalla vuoden 215 taseessa on kertynyttä alijäämää, tulee kaupungin pystyä kattamaan alijäämänsä vuoden 22 tilinpäätöksessä ja myös taloussuunnitelman on oltava ylijäämäinen. Mikäli vuoden 216 tilinpäätöksessä konsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa/asukas, joutuu kunta arviointimenettelyyn. Kaupunkikonsernilla on näin ollen vuosien aikana saatava puristettua konsernin kertyneet alijäämät alle 1. euron asukasta kohden. Vuoden 214 tasosta tämä tarkoittaa noin 3,3 M :n alijäämien kattamista (166 x 2. asukasta). 4

6 Kaupunginhallitus liite nro 1 (6/37) 1.5 Muut perusteet Uusi Sairaala hanke Uudessa sairaalassa erikoissairaanhoidon käyttöön tulee 86 1 brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon käyttöön 13 7 brm2. Yhteensä noin 1. brm2. Kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset lisättynä tietotekniikan hankintakuluilla on noin 42 M, josta Jyväskylän perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset ovat noin 4, miljoonaa euroa. Keski-Suomen kuntien rahoitettava osuus on siten noin 38 M. Rakennusaikana kuntien kuluksi tulevat rahoituskustannukset ja kiinteistön käyttöönoton jälkeen 22 alkavat suunnitelman mukaiset poistot 25 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti. o o o o Nykyisen rakennuksen tasearvo on noin 8 M, joten poistopohja kasvaa nykytilanteeseen verrattuna 3 M, eli 12 M vuodessa. 3 % korkokannalla laskettuna 38 M rahoituskustannus lisää sairaanhoitopiirin korkokuluja 11,4 M alkuvaiheessa. Korkokulut pienenevät lainan lyhennyksien mukaisesti. Äänekosken kaupungin osuus sairaanhoitopiiristä on 9,5 %, eli lisääntyvistä poistoista -1,1 miljoonaa euroa ja korkokuluista -1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisälaskutus hoitopalveluiden hinnassa rakennuksen poistoista ja rahoituskuluista uuden sairaalan valmistuttua on siten Äänekosken kaupungille yhteensä -2,2 M /vuosi. Nykyisen sairaalan tasearvo on 8 M ja se täytynee uudelleen arvostaa käypään arvoon sote-kuntayhtymän perustamistilanteessa. Mikäli kiinteistön käypä arvo olisi 1 M, seuraa tasevarallisuudesta 7 M alaskirjaus, josta Äänekosken kaupungin osuus on noin -6,7 M. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirillä on alijäämiä tilinpäätösennusteen 214 mukaan 16 M, josta Äänekosken osuus on -1,5 miljoonaa euroa. Uuden sairaalan tuoma toiminnan arvioitu 1 % tehostus tarkoittaisi Äänekoskelle noin +2,3 M euroa/vuosi vähemmän hoitopalveluiden laskutusta. Toiminnan tehostuminen tässä laajuudessa on epävarmaa, mutta nousevat poistot, korkokulut ja alijäämät toteutuvat. 5

7 Kaupunginhallitus liite nro 1 (7/37) Valtionosuusleikkaukset Viime vuosina ( ) on valtionosuuksiin tehty n. 1,5 miljardin euron leikkaukset, mikä on n. 259 / asukas. Äänekoskella tämä tarkoittaa n. 5,6 M :n vuosittaisia tulomenetyksiä. Tulevia valtionosuusleikkauksia ei ole tiedossa, mutta taantuman jatkuessa, tullaan leikkauksia jatkossakin varmasti tekemään. 6

8 Kaupunginhallitus liite nro 1 (8/37) 2 Prosessi 1. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen vuoden 215 veroprosenttien käsittelyn yhteydessä (84 ) kaupunginhallitus hyväksyi menettelytavan, missä virkamiesvetoisesti (johtoryhmä) laaditaan ensimmäinen versio talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi mennessä. o Tasapainottamistavoitteeksi asetettiin vuosien aikana saavuttaa 1,4 M :n pysyvät säästöt. 3. Johtoryhmä käsitteli talouden tasapainottamista kokouksissaan , , , ja Lisäksi toimialojen omat johtoryhmät laativat toimialakohtaiset tasapainottamisehdotuksensa omissa kokouksissaan. Henkilöstön edustus oli mukana kaikissa em. johtoryhmissä. Vs. kaupunginjohtaja esitteli johtoryhmän luonnoksen talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus nimesi talouden tasapainottamisen ohjausryhmän Ohjausryhmä kokoontui , , ja Ohjausryhmän työtä käsiteltiin YT-elimessä valtuuston iltakoulussa esiteltiin ohjausryhmän esitys talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi vuosille Hallituskäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi Valtuustokäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi

9 Kaupunginhallitus liite nro 1 (9/37) 3 Kaupungin taloudellinen asema Taloudellista asemaa arvioitaessa on ollut käytettävissä Äänekosken osalta vuoden 214 tilinpäätöstiedot ja vertailukunnilta vuoden 213 tiedot. Konsernitasoisia vertailutilastoja on olemassa vain muutamista tunnusluvuista. 3.1 Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde Vuoden 213 lopussa Äänekosken huoltosuhde oli 66, mikä on n. 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin Keski-Suomessa ja koko Suomen huoltosuhteeseen verrattuna eroa on n. 1 %. 8

10 Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/37) Ikärakenne , % Äänekoski 7,9 9,5 6,2 12,6 9, as. kunnat 8,2 9,5 62,9 11,1 8,2 Keski-Suomi 7,9 8,6 63,3 11,2 9, Manner-Suomi 7,8 8,6 64,2 1,9 8, v v v v. 75 v.- Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. kunnat Äänekoski -6 v. 7,8 7,9 8,2 7, v. 8,6 8,6 9,5 9, v. 64,2 63,3 62,9 6, v. 1,9 11,2 11,1 12,6 75 v.- 8,5 9, 8,2 9,8 Väestöllinen huoltosuhde (-14 v. + yli 64 v. sataa v. kohti) Äänekoski 28,7 37,2 66, 66, 21-4 as. kunnat 28,2 3,6 58,9 Keski-Suomi 26, 31,9 57,9 Manner-Suomi 25,6 3,2 55, v. / (15-64 v./1) Yli 64 v. / (15-64 v./1) Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. kunnat Äänekoski -14 v. / (15-64 v./1) 25,6 26, 28,2 28,7 Yli 64 v. / (15-64 v./1) 3,2 31,9 3,6 37,2 Huoltosuhde yhteensä 55,8 57,9 58,9 66, 9

11 Kaupunginhallitus liite nro 1 (11/37) 3.2 Toimintakate Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Äänekoskella toimintakate oli vuonna 213 n euroa/asukas, eli reilusti heikompi kuin vertailukohteissa. Vuoden 214 toimintakate asukasta kohden oli 5.36 euroa, eli toimintakate heikkeni hiukan. 6 Toimintakate (itseisarvo), /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Toimintakate, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate Vuosikate on keskeisiä talouden tunnuslukuja, mikä kuvaa kunnan kokonaistulorahoitusta, ja jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. 1

12 Kaupunginhallitus liite nro 1 (12/37) Vuosikatteen suhteen kaupungin talous on vuoden 213 tilinpäätöstietojen mukaan kunnossa. Vuoden 214 vuosikate laski hiukan, ollen 34 euroa/asukas. 5 Vuosikate, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Peruskunnan negatiivinen vuosikate on yksi nykylainsäädännön kriisikuntakriteereistä ja konsernin negatiivinen vuoksikate puolestaan on yksi uuden kuntalakiluonnoksen kriisikuntakriteereistä. Kriisikuntakriteerit eivät täyty vuosikatteen osalta. Vuosikate prosenttia poistoista on tunnusluku, joka osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyyden investointeihin. Tunnusluvun ollessa 1 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuoden 213 tilinpäätöstietojen perusteella vuosikate Äänekoskella (141 %) on riittävä ja vertailukohteisiin verrattuna erittäin hyvä, mutta aikaisempina vuosina prosentti on ollut pääsääntöisesti alle 1. Vuoden 214 tilinpäätöstiedoilla tunnusluku on heikentynyt hieman, ollen 123 %. 11

13 Kaupunginhallitus liite nro 1 (13/37) 25 Vuosikate %:a poistoista Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate %:a poistoista Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Alla olevassa taulukosta käy ilmi, että kaupungin investointimenot ovat olleet poistoja ja vuosikatetta suuremmat, mikä on johtanut kaupungin velkaantumiseen, ja poistojen kasvaminen on aiheuttanut, ja jatkossa aiheuttaa yhä enenevästi, kaupungin tuloksen heikentymisen. 1 2 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. 3.4 Tilikauden tulos Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. 12

14 Kaupunginhallitus liite nro 1 (14/37) Tilikauden tulos, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Tilikauden tulos, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kuntalakiluonnoksen mukaan peruskuntaan kertynyt alijäämä, mitä kunta ei pysty kattamaan neljässä vuodessa, on kriisikuntakriteeri. Tätä sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 2 Kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kuntalakiluonnoksen mukaan kuntakonsernilla, jolla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa, täyttää kriisikuntakriteerit. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot. 13

15 Kaupunginhallitus liite nro 1 (15/37) Äänekosken kaupunki täyttää vuoden 213 tilinpäätöksen mukaan kyseisen kriisikuntakriteerin (kertynyt alijäämä 1.29 euroa/asukas) ja vuoden 214 tilinpäätöksessä luku on hiukan parempi, ollen euroa/asukas. Suurin yksittäinen aiheuttaja konsernitilinpäätöksen kertyneelle alijäämälle (noin 11 milj. euroa) on Ääneseudun vuokratalot Oy:n aiheuttamat poistoerot. Yhtiö käyttää poistolaskennassaan asuinrakennuksille EVL:n mukaisia 4 %:n menojäännöspoistoja, kun asuinrakennusten poistoissa emoyhtiön poistosuunnitelman mukaan noudatetaan 3 vuoden tasapoistoja. Kyseinen poistoero kirjataan konsernitilinpäätöksessä kertyneeksi alijäämäksi. 1 5 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa , Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski 1,, - 1, - 2, - 3, - 4, Kunta Konserni Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski Kunta 13,7 9,5 3,2-4,8-11,5-13,4-2,9-3,7-2,9-7,3-9,6-7,3-6 Konserni -5,1-11,1-17,1-25,6-33,3-24,4-25, -22,1-21,8-26,3-3,6-25,9-23,2 3.5 Rahoitus Verotulot Verotulojen osalta Äänekosken kokonaisverotulokertymä on hiukan suurempi kuin Keski- Suomessa keskimäärin johtuen hyvästä yhteisöverokertymästä. 14

16 Kaupunginhallitus liite nro 1 (16/37) Verotulot, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Verotulot yhteensä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kunnallisvero, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kunnallisvero, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Yhteisövero, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Yhteisövero, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa

17 Kaupunginhallitus liite nro 1 (17/37) 3 Kiinteistövero ym., /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Valtionosuudet Kiinteistövero ym., /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Valtionosuuksia Äänekosken kaupunki saa verrokkeihin verrattuna erittäin hyvin Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot ovat pysyneet n. 1,6 M :n tasossa viime vuosina, eikä niihin ole näköpiirissä muutoksia lähitulevaisuudessa. Kaupungin korkomenot ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi viime vuosina, vaikka kaupungin lainamäärä samanaikaisesti on suurentunut. Suurin tekijä vuoden 214 korkokulujen laskuun on kalliiden koronvaihtosopimusten purku. 16

18 Kaupunginhallitus liite nro 1 (18/37) Korkotuotot, Muut rahoitustuotot, Korkokulut, Muut rahoituskulut, Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vaikka kaupungin lainakanta on koko ajan kasvanut, ovat korkokustannukset kuitenkin samanaikaisesti laskeneet. 3.6 Investoinnit ja poistot Kaupungin investointitaso viime vuosina on ollut taloudellisessa mielessä liian suurta. Taloudellisesti kestävä investointitaso olisi n /asukas. 12 Investointien omahankintamenot, /as. = Investointimenot - investointien rahoitusosuudet Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa 3.7 Muita tunnuslukuja Lainakanta Investointien omahankintamenot, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Lainakanta on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon ja kuntalakiluonnoksen 17

19 Kaupunginhallitus liite nro 1 (19/37) mukaan, mikäli kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon. Tämän kriteerin osalta kaupunki ei täytä kriisikunnan kriteereitä. 4 5 Lainakanta 31.12, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Lainakanta , /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin lainakanta , /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin lainakanta , /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia ja uuden kuntalain mukaan, mikäli kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia. Tämän tunnusluvun osalta kriisikuntakriteeri täyttyy sekä voimassa olevan lain että esitetyn lakiehdotuksen osalta. 18

20 Kaupunginhallitus liite nro 1 (2/37) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus, % Äänekoski 25,1 25,9 3,7 37,3 53,4 43,6 43,8 45,1 46,6 51,6 62,1 67,3 75, as. kunnat 3,9 34,6 39,9 44,4 46, 44,3 45,3 47,6 45,6 44,8 48,2 49,2 Keski-Suomi 39,6 41,9 46,7 5,3 51, 49,8 49,9 48,2 46,4 51,1 56,9 56,3 Koko maa 33,5 36,5 39,6 42, 42,1 42,5 41,9 44,6 44,5 45,4 48,3 5, Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) on nykylain mukainen kriisikuntakriteeri, mutta uudesta kuntalaista se on poistettu. Kriisikuntakriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan omavaraisuusaste on alle 5 %. Nykylain mukaan kriteeri Äänekosken osalta täyttyy. 9 Omavaraisuus-% Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Omavaraisuus-% Äänekoski 81,4 8,7 76,9 7,6 59, 59,4 61, 59,9 58,3 54,3 47,4 44,7 42, as. kunnat 72,6 71, 67,1 63,5 61,3 6,8 58,9 57,1 57,8 58, 55, 54,3 Keski-Suomi 69,9 68,8 64,7 63,9 62,3 61,4 59,1 6, 6, 56,7 51,3 49,1 Koko maa 72,9 71,9 69,7 68, 67,5 67, 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 6,5 19

21 Kaupunginhallitus liite nro 1 (21/37) 6 Konsernin omavaraisuus-% Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin omavaraisuus , 22 % Äänekoski 51,7 5,6 47,8 42,8 35,7 37,8 36,8 37,2 36,5 34,3 27, 27, as. kunnat 52,7 51,4 48,9 46,1 44,9 44,8 43,7 42,3 42,3 42,3 42,3 42,3 Keski-Suomi 47,9 46,7 44, 41,1 4,3 4, 38,2 35,8 35,8 35,8 35,8 35,8 Koko maa 55,3 54,3 52,7 51,1 51,1 5,8 5, 48,1 47,5 47,1 45,2 43,6 3.8 Toimialojen tunnuslukuja 4 Nettokustannukset tehtävittäin, /as. Äänekoski Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Äänekoski Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2

22 Kaupunginhallitus liite nro 1 (22/37) Perusturvan tunnuslukuja 4 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /as.) indeksoituna, 22= Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yht. ( /as.) indeksoituna, 22=1 2) Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 21

23 Kaupunginhallitus liite nro 1 (23/37) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 213, /as. Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 1) Vanhusten huolto ym. 2) Muu sos.- ja terv.toimi 1) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palv.; 2)Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palv. Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. kunnat Äänekoski Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 1) Vanhusten huolto ym. 2) Muu sos.- ja terv.toimi Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu)