ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (1/37) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma Khall Kvalt

2 Kaupunginhallitus liite nro 1 (2/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (2/37) Sisällysluettelo 1 Perusteet Toivomusponsi Edellinen tasapainottamisohjelma Strategia Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Muut perusteet Uusi Sairaala hanke Valtionosuusleikkaukset Prosessi Kaupungin taloudellinen asema Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Rahoitus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Investoinnit ja poistot Muita tunnuslukuja Lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus Omavaraisuusaste Toimialojen tunnuslukuja Perusturvan tunnuslukuja Kasvun ja oppimisen tunnuslukuja Vapaa-aikatoimen tunnuslukuja Yhdyskuntapalveluiden tunnuslukuja Äänekosken kaupungin talousnäkymät Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma Yleistä Toimenpideohjelma toimialoittain Keskushallinto + kaupunkikokonaisuus Perusturva Kasvu ja oppiminen

3 Kaupunginhallitus liite nro 1 (3/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (3/37) Tekninen ja ympäristö Vapaa-aika Rahoitus Yhteensä Muut kaupungin talouteen ja toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat päätökset Kertaluonteiset erät Seuranta

4 Kaupunginhallitus liite nro 1 (4/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (4/37) 1 Perusteet 1.1 Toivomusponsi Tässä luvussa on kuvattu perusteet, miksi Äänekosken kaupungille on laadittava talouden tasapainottamisen yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kaupunginvaltuusto esitti (84 ) vuoden 215 veroprosentin käsittelyn yhteydessä toivomusponnen kaupungin talouden tasapainottamiseksi: 1. Kaupunginhallitus nimeää kaupunginjohtajan esityksestä poliittisista päättäjistä ja virkamiehistä koostuvan työryhmän työstämään tällä hetkellä tarvittavat säästöt, sekä kehittämään työllisyyden edistämistä. 2. Tämän lisäksi nimetään ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan ja tekemään kustannustehokkuusanalyysi toimialoille ja keskushallinnolle, sekä tekemään toimenpide- ja muutosehdotukset päätöksenteon pohjaksi. 1.2 Edellinen tasapainottamisohjelma 1.3 Strategia Äänekosken kaupungille on viime vuosina laadittu useita talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmia. Vuoden 215 talousarvion yhteydessä on käyty läpi kohta kohdalta voimassa olevan toimenpideohjelman toteutumaa. Toimenpideohjelma on pääasiassa toteutettu, ja se onkin elvyttänyt kaupungin taloudellista tilannetta jonkin verran, ei kuitenkaan riittävästi, johtuen uusista kuntataloutta kiristävistä toimenpiteistä (valtionosuusleikkaukset, poistosuunnitelmien muutokset, tiukentuneet palveluvelvoitteet jne.) Tämän vuoksi kaupungille on laadittava uusi toimenpideohjelma, jotta kaupungin ja kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät saadaan katettua uuden kuntalain edellyttämässä aikataulussa, jotta arviointimenettelyltä vältyttäisiin. Kaupungin strategia päivitettiin vuoden 213 lopussa. Kaupunkistrategian menestystekijän Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava talous kohdassa strategisiksi tavoitteiksi suunnitelmakaudelle on asetettu seuraavat tavoitteet: Kaupungin talous on tasapainossa siten, että vuosikate kattaa poistojen lisäksi korvausinvestoinnit ja osan myös uusista kehittämisinvestoinneista Lainan määrän kasvu saadaan pysäytettyä Toimialat sitoutuvat annettuihin talousarviokehyksiin Henkilöstön ja tilojen sopeuttaminen käyttävissä olevaan raamiin 1.4 Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Uudessa kuntalaissa (11, 118, 148 ) on esitetty seuraavat kriisikuntakriteerit: 1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. o Sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 3

5 Kaupunginhallitus liite nro 1 (5/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (5/37) 2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa. o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot 3. Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyvät kahtena vuonna peräkkäin: a) Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. b) Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon. c) Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon (5.538 euroa vuonna 213). d) Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot Taulukko 1 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen voimassa olevan kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Nykyinen kuntalaki) Kunnalla negatiivinen vuosikate Tuloveroprosentti,5 % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Kunnan laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 6,9 % -1, % 3,5 % 7,7 % 29,4 % 4,9 % 48,3 % Kunnan oma pääoma < 5 % kunnan koko varoista 61, % 59,9 % 58,3 % 54,3 % 47,4 % 44,7 % 44,7 % Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 43,8 % 45,1 % 46,6 % 51,6 % 62,1 % 67,3 % 75,2 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Kunnalla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas Taulukko 2 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen uuden kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Uusi kuntalaki) Konsernilla negatiivinen vuosikate Tuloveroprosentti 1, % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Konsernin laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 3,7 % -5,1 % -9,1 % -1,1 % 25, % 24,5 % #JAKO/! Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 7,1 % 68,2 % 66,4 % 66,4 % 88,3 % 88,2 % 93,1 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Konsernilla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas Voimassa olevan ( saakka) lainsäädännön mukaan kaupungin kriisikuntakriteerit täyttyvät neljässä kohdassa seitsemästä. Arviointimenettelyyn ei kuitenkaan jouduttaisi, koska kunnan kertynyt alijäämä vuoden 214 tilinpäätöksen taselaskelmassa ei ylitä 1. euroa. Uuden kuntalain (voimassa alkaen) mukaan täyttyisi vuoden 214 tilinpäätöstietojen mukaan kriisikuntakriteerit ja kaupunki näin ollen joutuisi arviointimenettelyyn. Neljästä raja-arvokriteereistä, joiden kaikkien pitää toteutua kahtena vuonna peräkkäin, täyttyisi kaksi (tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus). Kunnan taseessa on kuitenkin kertynyttä alijäämää ja konsernin alijäämä ylittää 1. euron rajan. On huomioitava, että nämä ovat vuoden 214 tilinpäätöstietoja. Mikäli peruskunnalla vuoden 215 taseessa on kertynyttä alijäämää, tulee kaupungin pystyä kattamaan alijäämänsä vuoden 22 tilinpäätöksessä ja myös taloussuunnitelman on oltava ylijäämäinen. Mikäli vuoden 216 tilinpäätöksessä konsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa/asukas, joutuu kunta arviointimenettelyyn. Kaupunkikonsernilla on näin ollen vuosien aikana saatava puristettua konsernin kertyneet alijäämät alle 1. euron asukasta kohden. Vuoden 214 tasosta tämä tarkoittaa noin 3,3 M :n alijäämien kattamista (166 x 2. asukasta). 4

6 Kaupunginhallitus liite nro 1 (6/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (6/37) 1.5 Muut perusteet Uusi Sairaala hanke Uudessa sairaalassa erikoissairaanhoidon käyttöön tulee 86 1 brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon käyttöön 13 7 brm2. Yhteensä noin 1. brm2. Kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset lisättynä tietotekniikan hankintakuluilla on noin 42 M, josta Jyväskylän perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset ovat noin 4, miljoonaa euroa. Keski-Suomen kuntien rahoitettava osuus on siten noin 38 M. Rakennusaikana kuntien kuluksi tulevat rahoituskustannukset ja kiinteistön käyttöönoton jälkeen 22 alkavat suunnitelman mukaiset poistot 25 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti. o o o o Nykyisen rakennuksen tasearvo on noin 8 M, joten poistopohja kasvaa nykytilanteeseen verrattuna 3 M, eli 12 M vuodessa. 3 % korkokannalla laskettuna 38 M rahoituskustannus lisää sairaanhoitopiirin korkokuluja 11,4 M alkuvaiheessa. Korkokulut pienenevät lainan lyhennyksien mukaisesti. Äänekosken kaupungin osuus sairaanhoitopiiristä on 9,5 %, eli lisääntyvistä poistoista -1,1 miljoonaa euroa ja korkokuluista -1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisälaskutus hoitopalveluiden hinnassa rakennuksen poistoista ja rahoituskuluista uuden sairaalan valmistuttua on siten Äänekosken kaupungille yhteensä -2,2 M /vuosi. Nykyisen sairaalan tasearvo on 8 M ja se täytynee uudelleen arvostaa käypään arvoon sote-kuntayhtymän perustamistilanteessa. Mikäli kiinteistön käypä arvo olisi 1 M, seuraa tasevarallisuudesta 7 M alaskirjaus, josta Äänekosken kaupungin osuus on noin -6,7 M. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirillä on alijäämiä tilinpäätösennusteen 214 mukaan 16 M, josta Äänekosken osuus on -1,5 miljoonaa euroa. Uuden sairaalan tuoma toiminnan arvioitu 1 % tehostus tarkoittaisi Äänekoskelle noin +2,3 M euroa/vuosi vähemmän hoitopalveluiden laskutusta. Toiminnan tehostuminen tässä laajuudessa on epävarmaa, mutta nousevat poistot, korkokulut ja alijäämät toteutuvat. 5

7 Kaupunginhallitus liite nro 1 (7/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (7/37) Valtionosuusleikkaukset Viime vuosina ( ) on valtionosuuksiin tehty n. 1,5 miljardin euron leikkaukset, mikä on n. 259 / asukas. Äänekoskella tämä tarkoittaa n. 5,6 M :n vuosittaisia tulomenetyksiä. Tulevia valtionosuusleikkauksia ei ole tiedossa, mutta taantuman jatkuessa, tullaan leikkauksia jatkossakin varmasti tekemään. 6

8 Kaupunginhallitus liite nro 1 (8/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (8/37) 2 Prosessi 1. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen vuoden 215 veroprosenttien käsittelyn yhteydessä (84 ) kaupunginhallitus hyväksyi menettelytavan, missä virkamiesvetoisesti (johtoryhmä) laaditaan ensimmäinen versio talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi mennessä. o Tasapainottamistavoitteeksi asetettiin vuosien aikana saavuttaa 1,4 M :n pysyvät säästöt. 3. Johtoryhmä käsitteli talouden tasapainottamista kokouksissaan , , , ja Lisäksi toimialojen omat johtoryhmät laativat toimialakohtaiset tasapainottamisehdotuksensa omissa kokouksissaan. Henkilöstön edustus oli mukana kaikissa em. johtoryhmissä. Vs. kaupunginjohtaja esitteli johtoryhmän luonnoksen talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus nimesi talouden tasapainottamisen ohjausryhmän Ohjausryhmä kokoontui , , ja Ohjausryhmän työtä käsiteltiin YT-elimessä valtuuston iltakoulussa esiteltiin ohjausryhmän esitys talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi vuosille Hallituskäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi Valtuustokäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi

9 3 Kaupungin taloudellinen asema Kaupunginhallitus liite nro 1 (9/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (9/37) Taloudellista asemaa arvioitaessa on ollut käytettävissä Äänekosken osalta vuoden 214 tilinpäätöstiedot ja vertailukunnilta vuoden 213 tiedot. Konsernitasoisia vertailutilastoja on olemassa vain muutamista tunnusluvuista. 3.1 Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde Vuoden 213 lopussa Äänekosken huoltosuhde oli 66, mikä on n. 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin Keski-Suomessa ja koko Suomen huoltosuhteeseen verrattuna eroa on n. 1 %. 8

10 Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (1/37) Ikärakenne , % Äänekoski 7,9 9,5 6,2 12,6 9, as. kunnat 8,2 9,5 62,9 11,1 8,2 Keski-Suomi 7,9 8,6 63,3 11,2 9, Manner-Suomi 7,8 8,6 64,2 1,9 8, v v v v. 75 v.- Manner-Suomi Keski-Suomi 1-4 as. kunna Äänekoski -6 v. 7,8 7,9 8,2 7, v. 8,6 8,6 9,5 9, v. 64,2 63,3 62,9 6, v. 1,9 11,2 11,1 12,6 75 v.- 8,5 9, 8,2 9,8 Väestöllinen huoltosuhde (-14 v. + yli 64 v. sataa v. kohti) Äänekoski 28,7 37,2 66, 66, 21-4 as. kunnat 28,2 3,6 58,9 Keski-Suomi 26, 31,9 57,9 Manner-Suomi 25,6 3,2 55, v. / (15-64 v./1) Yli 64 v. / (15-64 v./1) Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. kunnat Äänekoski -14 v. / (15-64 v./1) 25,6 26, 28,2 28,7 Yli 64 v. / (15-64 v./1) 3,2 31,9 3,6 37,2 Huoltosuhde yhteensä 55,8 57,9 58,9 66, 9

11 Kaupunginhallitus liite nro 1 (11/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (11/37) 3.2 Toimintakate Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Äänekoskella toimintakate oli vuonna 213 n euroa/asukas, eli reilusti heikompi kuin vertailukohteissa. Vuoden 214 toimintakate asukasta kohden oli 5.36 euroa, eli toimintakate heikkeni hiukan. 6 Toimintakate (itseisarvo), /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Toimintakate, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate Vuosikate on keskeisiä talouden tunnuslukuja, mikä kuvaa kunnan kokonaistulorahoitusta, ja jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. 1

12 Kaupunginhallitus liite nro 1 (12/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (12/37) Vuosikatteen suhteen kaupungin talous on vuoden 213 tilinpäätöstietojen mukaan kunnossa. Vuoden 214 vuosikate laski hiukan, ollen 34 euroa/asukas. 5 Vuosikate, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Peruskunnan negatiivinen vuosikate on yksi nykylainsäädännön kriisikuntakriteereistä ja konsernin negatiivinen vuoksikate puolestaan on yksi uuden kuntalakiluonnoksen kriisikuntakriteereistä. Kriisikuntakriteerit eivät täyty vuosikatteen osalta. Vuosikate prosenttia poistoista on tunnusluku, joka osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyyden investointeihin. Tunnusluvun ollessa 1 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuoden 213 tilinpäätöstietojen perusteella vuosikate Äänekoskella (141 %) on riittävä ja vertailukohteisiin verrattuna erittäin hyvä, mutta aikaisempina vuosina prosentti on ollut pääsääntöisesti alle 1. Vuoden 214 tilinpäätöstiedoilla tunnusluku on heikentynyt hieman, ollen 123 %. 11

13 Kaupunginhallitus liite nro 1 (13/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (13/37) 25 Vuosikate %:a poistoista Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate %:a poistoista Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Alla olevassa taulukosta käy ilmi, että kaupungin investointimenot ovat olleet poistoja ja vuosikatetta suuremmat, mikä on johtanut kaupungin velkaantumiseen, ja poistojen kasvaminen on aiheuttanut, ja jatkossa aiheuttaa yhä enenevästi, kaupungin tuloksen heikentymisen. 1 2 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. 3.4 Tilikauden tulos Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. 12

14 Kaupunginhallitus liite nro 1 (14/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (14/37) Tilikauden tulos, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Tilikauden tulos, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kuntalakiluonnoksen mukaan peruskuntaan kertynyt alijäämä, mitä kunta ei pysty kattamaan neljässä vuodessa, on kriisikuntakriteeri. Tätä sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 2 Kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kuntalakiluonnoksen mukaan kuntakonsernilla, jolla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa, täyttää kriisikuntakriteerit. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot. 13

15 Kaupunginhallitus liite nro 1 (15/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (15/37) Äänekosken kaupunki täyttää vuoden 213 tilinpäätöksen mukaan kyseisen kriisikuntakriteerin (kertynyt alijäämä 1.29 euroa/asukas) ja vuoden 214 tilinpäätöksessä luku on hiukan parempi, ollen euroa/asukas. Suurin yksittäinen aiheuttaja konsernitilinpäätöksen kertyneelle alijäämälle (noin 11 milj. euroa) on Ääneseudun vuokratalot Oy:n aiheuttamat poistoerot. Yhtiö käyttää poistolaskennassaan asuinrakennuksille EVL:n mukaisia 4 %:n menojäännöspoistoja, kun asuinrakennusten poistoissa emoyhtiön poistosuunnitelman mukaan noudatetaan 3 vuoden tasapoistoja. Kyseinen poistoero kirjataan konsernitilinpäätöksessä kertyneeksi alijäämäksi. 1 5 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa , Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski 1,, - 1, - 2, - 3, - 4, Kunta Konserni Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski Kunta 13,7 9,5 3,2-4,8-11,5-13,4-2,9-3,7-2,9-7,3-9,6-7,3-6 Konserni -5,1-11,1-17,1-25,6-33,3-24,4-25, -22,1-21,8-26,3-3,6-25,9-23,2 3.5 Rahoitus Verotulot Verotulojen osalta Äänekosken kokonaisverotulokertymä on hiukan suurempi kuin Keski- Suomessa keskimäärin johtuen hyvästä yhteisöverokertymästä. 14

16 Kaupunginhallitus liite nro 1 (16/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (16/37) Verotulot, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Verotulot yhteensä, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kunnallisvero, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kunnallisvero, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Yhteisövero, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Yhteisövero, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa

17 Kaupunginhallitus liite nro 1 (17/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (17/37) 3 Kiinteistövero ym., /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Valtionosuudet Kiinteistövero ym., /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Valtionosuuksia Äänekosken kaupunki saa verrokkeihin verrattuna erittäin hyvin Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot ovat pysyneet n. 1,6 M :n tasossa viime vuosina, eikä niihin ole näköpiirissä muutoksia lähitulevaisuudessa. Kaupungin korkomenot ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi viime vuosina, vaikka kaupungin lainamäärä samanaikaisesti on suurentunut. Suurin tekijä vuoden 214 korkokulujen laskuun on kalliiden koronvaihtosopimusten purku. 16

18 Kaupunginhallitus liite nro 1 (18/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (18/37) Korkotuotot, Muut rahoitustuotot, Korkokulut, Muut rahoituskulut, Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vaikka kaupungin lainakanta on koko ajan kasvanut, ovat korkokustannukset kuitenkin samanaikaisesti laskeneet. 3.6 Investoinnit ja poistot Kaupungin investointitaso viime vuosina on ollut taloudellisessa mielessä liian suurta. Taloudellisesti kestävä investointitaso olisi n /asukas. 12 Investointien omahankintamenot, /as. = Investointimenot - investointien rahoitusosuudet Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa 3.7 Muita tunnuslukuja Lainakanta Investointien omahankintamenot, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Lainakanta on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon ja kuntalakiluonnoksen 17

19 Kaupunginhallitus liite nro 1 (19/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (19/37) mukaan, mikäli kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon. Tämän kriteerin osalta kaupunki ei täytä kriisikunnan kriteereitä. 4 5 Lainakanta 31.12, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Lainakanta , /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin lainakanta , /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin lainakanta , /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia ja uuden kuntalain mukaan, mikäli kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia. Tämän tunnusluvun osalta kriisikuntakriteeri täyttyy sekä voimassa olevan lain että esitetyn lakiehdotuksen osalta. 18

20 Kaupunginhallitus liite nro 1 (2/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (2/37) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus, % Äänekoski 25,1 25,9 3,7 37,3 53,4 43,6 43,8 45,1 46,6 51,6 62,1 67,3 75, as. kunnat 3,9 34,6 39,9 44,4 46, 44,3 45,3 47,6 45,6 44,8 48,2 49,2 Keski-Suomi 39,6 41,9 46,7 5,3 51, 49,8 49,9 48,2 46,4 51,1 56,9 56,3 Koko maa 33,5 36,5 39,6 42, 42,1 42,5 41,9 44,6 44,5 45,4 48,3 5, Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) on nykylain mukainen kriisikuntakriteeri, mutta uudesta kuntalaista se on poistettu. Kriisikuntakriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan omavaraisuusaste on alle 5 %. Nykylain mukaan kriteeri Äänekosken osalta täyttyy. 9 Omavaraisuus-% Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Omavaraisuus-% Äänekoski 81,4 8,7 76,9 7,6 59, 59,4 61, 59,9 58,3 54,3 47,4 44,7 42, as. kunnat 72,6 71, 67,1 63,5 61,3 6,8 58,9 57,1 57,8 58, 55, 54,3 Keski-Suomi 69,9 68,8 64,7 63,9 62,3 61,4 59,1 6, 6, 56,7 51,3 49,1 Koko maa 72,9 71,9 69,7 68, 67,5 67, 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 6,5 19

21 Kaupunginhallitus liite nro 1 (21/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (21/37) 6 Konsernin omavaraisuus-% Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin omavaraisuus Äänekoski 51,7 5,6 47,8 42,8 35,7 37,8 36,8 37,2 36,5 34,3 27, 27, as. kunnat 52,7 51,4 48,9 46,1 44,9 44,8 43,7 42,3 42,3 42,3 42,3 42,3 Keski-Suomi 47,9 46,7 44, 41,1 4,3 4, 38,2 35,8 35,8 35,8 35,8 35,8 Koko maa 55,3 54,3 52,7 51,1 51,1 5,8 5, 48,1 47,5 47,1 45,2 43,6 3.8 Toimialojen tunnuslukuja 4 Nettokustannukset tehtävittäin, /as. Äänekoski Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Äänekoski Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2

22 Kaupunginhallitus liite nro 1 (22/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (22/37) Perusturvan tunnuslukuja 4 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /as.) indeksoituna, 22= Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yht. ( /as.) indeksoituna, 22=1 2) Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainu Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 21

23 Kaupunginhallitus liite nro 1 (23/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (23/37) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 213, /as. Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 1) Vanhusten huolto ym. 2) Muu sos.- ja terv.toimi 1) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palv.; 2)Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palv. Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. käänekoski Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 1) Vanhusten huolto ym. 2) Muu sos.- ja terv.toimi Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu)

24 Kaupunginhallitus liite nro 1 (24/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (24/37) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainu Vanhusten huolto ym.,nettokustannukset, /as. Vanhusten laitoshuolto+kotipalvelu+muut vanh. ja vamm. palvelut Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Vanhusten huolto yhteensä ym., nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu)

25 Kaupunginhallitus liite nro 1 (25/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (25/37) Kasvun ja oppimisen tunnuslukuja vuotiaiden osuus väestöstä, % Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi -6-vuotiaiden osuus väestöstä, % Äänekoski 8,1 8, 7,9 7,8 7,9 7,8 7,7 7,8 7,8 8,1 8, 7, as. kunnat 8,2 8,1 8,1 8,2 8,2 8,2 8,3 8,3 8,4 8,3 8,3 8,2 Keski-Suomi 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,7 7,8 7,9 7,9 8, 8, 7,9 Manner-Suomi 7,8 7,7 7,6 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 7,8 7,8 7, Lasten päivähoidon nettokustannukset, /-6 v Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Lasten päivähoidon nettokustannukset, /-6 v Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi

26 Kaupunginhallitus liite nro 1 (26/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (26/37) Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi

27 Kaupunginhallitus liite nro 1 (27/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (27/37) Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /opp Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas Äänekoski as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainu Vapaa-aikatoimen tunnuslukuja 12 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunna Keski-Suomi Manner-Suomi

28 Kaupunginhallitus liite nro 1 (28/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (28/37) 14 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunna Keski-Suomi Manner-Suomi Tehtäväluokat: Kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. 7 Kirjaston nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Kirjaston nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunna Keski-Suomi Manner-Suomi

29 Kaupunginhallitus liite nro 1 (29/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (29/37) Yhdyskuntapalveluiden tunnuslukuja Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunna Keski-Suomi Manner-Suomi Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi Liikenneväylien nettokustannukset, /as Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Liikenneväylien nettokustannukset, /as Äänekoski as. kunna Keski-Suomi Manner-Suomi Äänekosken kaupungin talousnäkymät Taloustilanteen kehityksen ennustaminen lähivuosina on erittäin haasteellista. Mahdollisen sote-ratkaisun taloudellisten vaikutusten arviointi on nykytiedoilla mahdotonta. Toisaalta metsäteollisuuden biotuotetehtaan investointi Äänekoskelle toteutuessaan muuttaisi talousennusteita positiiviseen suuntaan. Suoranaiset ja välittömät vaikutukset kaupungin talouden kannalta kohdistuisivat verotuloihin (yhteisö- ja kunnallisvero) ja työllisyystilanteeseen. 28

30 Kaupunginhallitus liite nro 1 (3/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (3/37) Taseessa kertynyt alijäämä oli vuoden 214 tilinpäätöksessä 6, miljoonaa euroa (konserni 23,2 M ). Kaupungin lainakanta oli vuonna 28 noin 35,4 miljoonaa euroa (1.741 /asukas) ja tuosta lainakanta on kasvanut koko ajan, ollen vuoden 214 tilinpäätöksessä jo 8,7 miljoonaa euroa (4.53 /asukas). Lainakanta nousee lähivuosina edelleen johtuen mittavista investoinneista (mm. koulujen peruskorjaukset/rakentamiset). Kaupungin vuosittainen nettoinvestointitaso on liian korkea taloussuunnitelmakaudella. Investointitason pitäisi olla vuosikatetta pienempi, jotta kaupungin velkaantuminen saataisiin katkaistua. Ylisuuret investoinnit vaikuttavat suoraan myös kaupungin tulokseen poistojen kasvaessa jyrkästi. Vuodelle 215 on suunniteltu noin 11,5 miljoonan nettoinvestoinnit. Suunnitelmavuosille nettoinvestoinnit ovat hiukan maltillisempia, ollen 8-11 miljoonan vuositasolla. Vuosipoistojen ennustetaan olevan vuonna 215 n. 7 miljoonaa euroa ja suunnitelmakauden lopulla jo noin 8 miljoonaa euroa. Talousarviossa vuoden 215 tavoitteeksi asetettiin 7,5 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaisi poistoista n. 16 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa vuonna 215. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan noin 4 miljoonalla eurolla vuonna 215, joten lainaa tulee olemaan vuoden 215 lopussa n. 87 miljoonaa eli noin 4.36 euroa asukasta kohti. Vuosi 215 on talousarvion mukaan n.,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu hiukan ja vuosikate kattaa poistot suunnitelmavuosina (pl. 216), ja lainakanta lähtee lievään laskuun vuonna 218. Vuosien taloussuunnitelmassa asetetut vuosikatetavoitteet on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että toimialat sitoutuvat suunnitelmassa esitettyihin indeksikorotuksiin ja talouskuriin. Myös verotulo- ja valtionosuusennusteiden pitävyys on ratkaisevassa asemassa taloussuunnitelman onnistumisen kannalta. 29

31 Kaupunginhallitus liite nro 1 (31/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (31/37) 4 Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma Yleistä Euromääräinen lähtökohtatilanne toimenpideohjelmalle on vuoden 215 talousarvio (ilman vuoden 215 kestävää tilapäistä säästöohjelmaa). Talousarvio 215 Säästöohjelma 215 Talousarvio 215 (ennen säästöohjelmaa = lähtökohtatilanne) Tarkastus Keskushallinto Perusturva Kasvu ja oppiminen Tekninen Ympäristö Vapaa-aika Toimintakate Verotulot Valtionosuudet 4 4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut -7-7 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan tasapainottamistavoitteeksi vuosien aikana saavuttaa 1,4 M :n pysyvät säästöt. Toimenpideohjelman säästöt huomioidaan suoraan vuosien määrärahakehyksissä. Periaatteena on, että ketään ei toimenpideohjelman vuoksi irtisanota tai lomauteta, vaan henkilöstösäästöt toteutetaan luonnollisen poistuman kautta. Toimenpideohjelman laatiminen siten, että suunnitelman euromääräistä ja toiminnallista toteutumista pystytään luotettavasti seuraamaan, on erittäin haastavaa. Tässä toimenpideohjelmassa päädyttiinkin ratkaisuun, missä euromääräiset tavoitteet on pyritty laatimaan siten, että niiden toteutumaa pystytään mittaamaan. Lisäksi suunnitelmaan on listattu säästökohteita, joiden toteutuman seuraaminen on vaikeaa/mahdotonta/liian työlästä, mutta toteutuessaan kohteet tuovat niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin säästöjä. 3

32 Kaupunginhallitus liite nro 1 (32/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (32/37) 4.2 Toimenpideohjelma toimialoittain Keskushallinto + kaupunkikokonaisuus Toimiala: Yleishallinto + muut yhteiset Perusturva Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Henkilöstöjärjestelyt ,5 Ao. esimiehet Lomapalkkavelan pienentäminen (koko kaupunki) -1-1 Henkilöstöjohtaja Talkoovapaiden käyttö (koko kaupunki) -5-5 Henkilöstöjohtaja Summa ,5 Toimiala: Perusturva: Terveyspalvelut Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1.Välinehuolto -2-2 Anna-Kaisa Hyvönen 2. Mt- ja päihdepalv. Sosiaalityö -2-2 Niina Aivio 3. Logistiikka/varasto ,5 Anna-Kaisa Hyvönen 4. Prosessien tehostaminen Keijo Lukkarinen ,5 Muut säästökohteet/-toimenpiteet: Työterveyshuollon uudelleenjärjestelyt Uuden toimintamallin vakiinnuttaminen Kuntoutuksen ensisijaisuus Sairaalahoito vain terveydenhuollollisin perustein Hoidon porrastus ja sujuvat prosessit erikoissairaanhoidon kanssa Kotiutusten kehittäminen koko hoitoketjussa Toimiala: Selite: 1. Kaikkien 9-luokkalaisten työllistäminen budjetoidaan realistiselle tasolle (75 % ikäluokasta) 2. Kela-siirron arvioidaan aiheuttavan valtakunnallisesti toimeentulotukimenojen kasvua Muut Säästökohteet/-toimenpiteet Perusturva: Sosiaalityö ja työelämään kunt. palvelut Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Nuorten kesätyöllistäminen Auli Savolainen 2. Toimeentulotuen siirto Kelalle, etussihteeri- ja toimistohenk ,8 Outi Markkanen Vähennys n. 2 htv Summa ,8 Lasten ja nuorten palveluissa painopiste peruspalveluihin. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää ehkäisevää perhetyötä, lisäresurssi kasvun ja oppimisen toimialalle, tavoitteena sijaishuollon kustannuskasvun taittuminen Aikuissosiaalityön uudelleenorganisointi. Uusi sosiaalihuoltolaki sisältää uusia velvoitteita; vastataan nykyisellä henkilöstömäärällä 31

33 Kaupunginhallitus liite nro 1 (33/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (33/37) Työllistämisen tuen palvelujen kokonaisarviointi. Arvioidaan sekä kaupungin tuottamat että kolmannen sektorin palvelut ja työnjako Työmarkkinatukiuudistuksen muutos aiheuttanee merkittäviä kustannusten lisäyksiä Toimiala: Selite: 1. Ympärivuorokautinen asiakasmäärä vähenee, joten myös tulot vähenevät 2. Mitoitusten korjaaminen ja kotihoidon vahvistaminen 3. ja 4. Vähennetään palveluasumisen paikkoja 5. Irtisanotaan ostopalvelusopimus seututerveyskeskuksen kanssa 6. Eläkemenoperusteisten maksujen vähentyminen 8-12 Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen vähentää ateriamääriä ja tarvikekuluja 13. Keskitetty varahenkilöjärjestelmä vähentää ulkopuolisten sijaisten käyttöä Kasvu ja oppiminen Selite: Perusturva: Arjen tuki Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Arvioidaan tulot realistisiksi 4 4 Hannele Koski 2. Henkilöstölisäykset , Hannele Koski 3. Vammaisten palveluasumisen ostopalvelut -1-1 Mirva Vesimäki 4. Psykiatrinen palveluasuminen ostopalvelut Mirva Vesimäki 5. Vanhusten laitoshoidon ostopalvelut Saara Paananen 6. Suojarinteen maksuosuus -5-5 Mirva Vesimäki 7. Vanhusten palveluasuminen, ostopalvelut -2-2 Saara Paananen 8. Lääkkeiden annosjakelu -2-2 Hannele Koski 9. Ateriapalvelut -4-4 Hannele Koski 1. Puhdistusaineet -1-1 Hannele Koski 11. Hoitotarvikkeet -1-1 Hannele Koski 12. Kalusto -1-1 Hannele Koski 13. Keskitetty varahenkilöjärjestelmä Hannele Koski 14. Prosessien tehostaminen Hannele Koski Summa , Toimiala: Kasvu ja oppiminen:opetuspalvelut Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Koiviston koulun oppilaiden siirtäminen Honkola/Hietama/Suolahti.* ,5 Ville Härsiä, Tuula Flyktman-Vertainen 2. Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien palkkaukseen saatavat valtionosuudet (tulo ville Härtsiä 3. Lukion kurssimäärän vähentäminen kymmenellä kursilla Jaana Tani 4. Prosessien tehostaminen Ville Härtsiä, Pirjo Heinonen ,5 1.Kouluverkkopäätöksen toteuttaminen. Minimoimalla rakentamisen minimoidaan kustannusten nousua. Sulkemalla Koiviston koulun ja kuljettamalla oppilaat Honkola/Hietama kouluille säästetään vuosittain 25. (*=Säästökohde ehdollinen, selvitys vuoden 215 loppuun mennessä) 2. Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien (2-4 henkilöä/vuosi) palkkakustannuksiin on haettu valtionapua 5 %. Mikäli valtionapua ei saada, ko. koulunkäyntiavustajia ei palkata (kustannusvaikutus -8. ). 32

34 Kaupunginhallitus liite nro 1 (34/37) Kaupunginvaltuusto liite nro 1 (34/37) Toimiala: Tekninen ja ympäristö Kasvu ja oppiminen:nuorisopalvelut Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Nuorisotyöntekijän vakanssia ei täytetä -4-4 Mika Inkeroinen Summa -4-4, Toimiala: Tekninen Säästökohde / toimenpide Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Jätehuollon esimehen ja ympäristötarkastajan tehtävien yhdistäminen ,6 Rautjärvi 2. Turhista tiloista luopuminen kaupungin johtoryhmä 3. Energiakustannusten pienentäminen -5-5 Rautjärvi 4. Kiinteistönhoitopalveluiden toiminnan tehostaminen Saarela/ Karppinen 5. Siirtyminen energiatehokkaampaan valaistukseen Karppinen/ Pirhonen 6. Yksityisteiden kunnossapidon (mm. auraus) lopettaminen -2-2 Karppinen/ Pirhonen 7. Yksityistieluonteisten teiden yksityistäminen, valohuolto Karppinen 8. Lämpötilan alentaminen kaupungin kiinteistöissä 1-3 asteella -5-5 Öhman/ Piilonen 9. Organisaatiomuutoksen arviointi (ympäristö, kaavoitus, maanhankinta) Rautjärvi/ Sihvonen 1. Viranomaispäätösten maksullisuus -1-1 Rautjärvi/ Sihvonen Summa ,6 Selite: 1. Jätehuollon esimiehen ja mahdollisen ympäristötarkastajan tehtävien yhdistäminen edellyttää tehtäväkuvien tarkastelua; jätehuollon toteutus ja valvonta ei samalla henkilöllä 2. Tavoitteena 1 m2, laskennallisesti 7 / m2x 12 kk= Esim. energiayhtiöiden kilpailuttaminen 4. Auraus, kunnossapito, valaistus jne. (laskettu tehostamisen kautta saatava säästö 5 %) 5. Led -tutkimus menossa, katupuolen projekti vielä 5 vuotta 5 lamppua, pienenee 1 wattia X 3 h km, (avustus nousisi, jos määrärahoja nostettaisiin, 45 / vuosi kilometrien suhteessa, tätä ei ole huomioitu määrärahathan voisi myös pitää ennallaan) 7. Valaistuksen huolto ja energiamaksut yksityisteille 8. laskettu 1 aste/ 9. Tehostamista löytyisi organisaation muutoksilla 1. Viranomaispäätösten maksullisuus Muut säästökohteet/-toimenpiteet: Sisäisten vuokrien käyttöönotto, jonka tavoitteena on tilojen vajaakäytön vähentäminen Hulevesijärjestelmän käytön tehostaminen, tästä ei säästöjä TEVILLE, vaan säästö kohdistuisi Äänekosken Energialle Toimistoprosessien tehostaminen ja selkiinnyttäminen Käyttäjien koulutus ja tiedottaminen 33