Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma LAADINTAOHJEET Paula Hinkkanen Khall

2 1 Sisältö 1. Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät Väestö ja verorahoitus Valtionosuudet Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelmakauden erityiset haasteet Rautjärvellä Laadintaohjeet Yleistä Talousarviorakenne Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Numero-osa Henkilöstö... 7 Palkat ja henkilöstösivukulut... 7 Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Toimielinten talousarviokehykset Tuloslaskelma arvio Aikataulu.. 10

3 2 1. Talousarvion ja -suunnitelman yleiset perusteet 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä vuonna 2018, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu ja jää alle kahteen prosenttiin. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Vuonna 2018 BKT kasvaa 2,9 %. Työllisyystilanne on parantunut viime kuukausina ennakoitua nopeammin. Rakenteellinen työllisyys on korkea. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v työllisten määrän 1,9 % edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,2 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,8 prosenttiin. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien kääntymisestä laskuun. Lisäksi suurten metsäteollisuushankkeiden investointipäätöksiä on siirretty eteenpäin. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,7 %. Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitävät työvoiman kysyntää ennustejaksolla. Työttömien ja piilotyöttömien suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja tuotannon kasvua. Yksittäisillä toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi jo muodostua kasvun esteeksi. Työllisten määrä kasvaa lähes 1 % vuodessa vuosina Työllisyysaste nousee 72,6 prosenttiin v Vuonna 2017 nimelliset ansiot nousivat 0,3 % ja kuluttajahinnat 0,7 %. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo eli ostovoima lisääntyi 2,0 %. Vuosina sekä inflaatio että palkkojen nousu kiihtyvät. Vuonna 2018 ostovoima kasvaa 2,4 %, mutta v ostovoiman kasvun odotetaan hidastuvan inflaation nopeutuessa ja palkansaajien sosiaaliturvamaksujen noustessa. Yksikkötyökustannukset kehittyvät kuitenkin muita kilpailijoita maltillisemmin, ja Suomen kustannuskilpailukyky vahvistuu suhteessa muuhun euroalueeseen. Hyvä suhdannetilanne pienentää julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Julkisen talouden rahoitusasema lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosentin ensi vuonna. Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus (seuraava ennuste julkaistaan 17.9.) Valtiovarainministeriön talousnäkymät ja palkanmuodostus

4 Väestö ja verorahoitus Väestön määrä on kuntaliiton elokuussa julkaistun ennusteen mukaan laskeva tulevina vuosina. Kuntaliiton elokuun veroennuste on ylimääräinen ennuste, johtuen verovuoden 2017 heikosta kunnallisveron kehityksestä. Yhteisöveron maksuunpantavaa veroa 2017 on nostettu hieman, jotta vastaisi paremmin verotuksen ennakkotietoja.. Budjettiriihen jälkeen ennusteet päivitetään uudestaan (syyskuun alku) ja näissä vuodet on huomioitu paremmin. Silloin ennusteet päivitetään myös yhteisö- ja kiinteistöveron osalta. Elokuun veroennusteen pääpaino on kuluvan vuoden sekä ensi vuoden kunnallisverokertymissä. Kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennuste laskee merkittävästi verrattuna aiempaan veroennusteeseen. Asia on käynyt ilmi Verohallinnon julkaisemissa ennakkotilastoista koskien verovuotta Viimeisimmässä ennakkotilastossa on koko maan tasolla reilu 180 miljoonaa euroa alhaisemmat maksuunpantavat kunnallisverot verovuonna Elokuun ennusteessa oletetaan, että maksuunpantava vero koko maassa nousee noin 15 miljoonaa euroa elokuun ennakkotiedoista. Syitä alentuneeseen maksuunpantavaan veroon löytyy Verohallinnon tiedon mukaan osittain ansiotuloissa sekä osittain työtulovähennyksissä. Työtulovähennyksien taso olisi Verohallinnon ennakkotiedon mukaan noin 90 miljoona euroa enemmän verrattuna Kuntaliiton edelliseen ennusteeseen. Työtulovähennys on suoraan verosta tehtävä vähennys, joten se laskee maksunpantavaa veroa saman verran. Näiden seikkojen taustalla näyttäisi olevan jossain määrin epäonnistunut julkisen sektorin lomarahaleikkauksen sekä työtulovähennyksen vaikutusarviointi. Nämä muutokset ovat huomioitu päivitetyssä veroennusteissa. Heikentynyt maksuunpantava kunnallisvero verovuonna 2017 laskee omalta osaltaan arviota kuntaryhmän jako-osuudelle verovuonna Viimeisimpien arvioiden mukaan ryhmäosuuden oikaisu verovuodelle 2018 olisi noin -80 miljoonaa euroa. Tätä oletusta ollaan käytetty elokuun päivittyneessä koko maan veroennustekehikossa. Kuntaryhmän jakoosuusoikaisu päivittyy vielä verotuksen valmistumisen aikana. Henkilöasiakkaiden veronpalautukset tulevat tänä vuonna olemaan poikkeuksellisen suuret ja se on samalla suurin yksittäinen syy alentuneisiin kunnallisverokertymiin tänä vuonna. Näiden taustoja selvitellään vielä Verohallinnossa. Koko maan tasolla ennakkopalautuksen muutoksen vaikutus on jopa yli -200 miljoonaa euroa verrattuna Kuntaliiton edelliseen ennusteeseen. Näissä arvioissa ei ole huomioitu sote-uudistuksen vaikutuksia. Rautjärven kunnan osalta suurin vaikutus kunnallisveron alenemaan on jako-osuus laskenta, jossa v ennakoiden vaikutus on - 3,8 % sekä v maksuunpantavan lopullisen kunnallisveron muutoksen vaikutus tilitykseen, joka peritään marraskuussa 2018 (yhteisvaikutus teur) Verotulot on vuodelle 2018 ennakoitu kuntaliiton laskelmassa euroksi. Talousarvioon 2018 on arvioitu euroa suurempi verotulojen osuus. (tiedot päivitetään syyskuun alkupuolella).

5 4 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI ** 2018** 2019** 2020** 2021** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, vuotiaat Muutos % -5,7-2,5-4,1-4,0-3,0-2, vuotiaat Muutos % -2,4-2,8-0,7-3,4-3,1-4, vuotiaat Muutos % 1,0 2,1-0,6 2,5 1,4 0,3 Asukasluku vuoden lopussa Muutos % -1,8-1,1-1,3-1,4-1,4-2,2 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2019** 2020** 2021** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -2,3 0,1-6,0 6,8-0,8 1,3 Yhteisövero Muutos % 43,6 37,3-1,5 3,4 1,5 2,7 Kiinteistövero Muutos % 2,5 4,1-1,5 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 0,7 3,6-5,2 6,0-0,5 1,4 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000= ,8 120,5 121,7 123,1 124,8 126,6 Kuluttajahintaindeksin muutos 0,3 0,6 1,0 1,2 1,4 1,4 Peruspalvelujen hintaindeksi 130,1 128,0 128,6 131,2 132,8 135,0 Peruspalv. hintaindeksin muutos 0,6-1,6 0,5 2,0 1,2 1, päivitetty verotulojen arvio on kuntaliiton ennusteessa nykyisellä veroprosentilla 20,25 %, Valtionosuudet Kuntaliitto julkaisi vuoden 2019 kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat Ennakkolaskelman mukaan valtionosuusprosentti on 25,37 % ja kunnan omarahoitusosuus /asukas vuonna Valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksia.

6 5 Kuntien valtionosuudet vähenevät ennakkolaskelmat mukaan -2,3 %, 35 /asukas vuodesta 2018 vuoteen Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus, kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden muutos ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot. Kilpailukykysopimuksen takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -91 /as. Ennakollinen laskelma esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista vuonna 2019 julkaistiin Laskelman perusteena on käytetty vuoden 2018 kotikuntakorvauksen perushintaa 6 511,92 euroa. Tämä on huomioitu laskelmassa. Rautjärven kunnan valtionosuuden yhteismääräksi vuodelle 2019 arvioidaan euroa. Alenema vuodesta 2018 on n. 4,3 %. Ennakollinen laskelma kunnan valtionosuudesta ja kotikuntakorvauksista vuonna 2019 Lähde: KL A B C D E F G H I J K L Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Kotikunta- Kotikunta- Kotikunta- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet MUUTOS korvaus- korvaus- korvaus, osuuspalvelujen perustuva toimen yhteensä > 2019 menot, euroa tulot, euroa netto maksatus valtionosuus vos vos tasaus euroa prosenttia /asukas 2019 Rautjärvi ,8 % Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelmakauden erityiset haasteet Rautjärvellä Vuoden 2018 kuuden ensimmäisen kuukauden käyttötaloustoteuma on alittanut talousarviotason. Verotulokertymä on alkuvuosipainotteinen, verotilitykset pienevät marrasjoulukuussa. Rautjärven kunnan palvelujen tuottamisen lähtökohtana on lähipalveluiden turvaaminen paikkakunnalla ja Simpeleellä. Vuoden 2019 talousarvion laadinnassa on huomioitava strategian mukaiset tavoitteet. Talousarvio suunnitellaan palvelujen nykytaso turvaten, kunta- ja palvelustrategian mukaisesti sekä tiedossa olevat lainsäädännön tuomat velvoitteet ja toiminnan muutokset huomioiden. Toimialoilla tarvitaan tarkkaa taloudenpitoa koko taloussuunnitelma kaudella. Kuntastrategia tarkistettiin valtuustossa ja sen keskeisenä tavoitteena oli sopeuttaa kunnan toiminta näköpiirissä olevaan talouden kehitykseen ja tavoitella kuntatalouden osalta tasapainoista tuloskehitystä. Rautjärven kunnan vesihuoltoliikelaitoksen on esitettävä oma talousarvio Rautjärven Veden johtokunnalle.

7 6 2. Laadintaohjeet 2.1. Yleistä Kuntalain talousarvio- ja -suunnitelmasäännöksien tarkoituksena on varmistaa kunnan tehtävien ja talouden oleminen kestävällä pohjalla ja tasapainossa. Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat strategiassa kunnan toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä toimintaympäristön muutokset. Taloussuunnitelmassa ja -arviossa esitetään tavoitteiden toteutuksen edellyttämät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään sekä kunnalle että kuntakonsernille toiminnan ja talouden tavoitteet siten, että talousarvio ja -suunnitelma toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarviossa valtuusto hyväksyy talousarviovuoden sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio on oikeudellisesti sitova, mutta taloussuunnitelma on vain ohjeellinen; ainoastaan alijäämän kattamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat sitovia Talousarviorakenne Talousarvio laaditaan vuoden 2018 organisaation mukaan. Organisaatio muodostuu kolmesta toimialasta konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinympäristöpalvelut. Budjetit raportoidaan toimielimille seuraavasti: Konsernipalvelut -> kunnanhallitus - Osallisuus ja päätöksenteko (sis. myös henkilöstöpalvelut sekä tarkastus- ja keskusvaalilautakunnan) - Elinvoimaisuuden kehittäminen - Kuntien yhteiset palvelut (sis. Eksoten, ympäristötoimen, pelastustoimen yms. kuntien yhteiset palvelut) Hyvinvointipalvelut -> hyvinvointilautakunta - Hyvinvoinnin edistäminen Elinympäristöpalvelut - Elinympäristö -> elinympäristölautakunta - Rakentamisen ohjaus -> liikelaitos-ja lupajohtokunta - Rautjärven Vesi -> liikelaitos-ja lupajohtokunta (vesihuoltoliikelaitos eliminoidaan kunnan budjetista erilleen) 2.3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja -suunnitelmassa laaditaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taksojen ja maksujen tasoa tulee korottaa kustannusnousua vastaavasti. Talousarvion ja -suunnitelman tekstiosassa kuvataan tiiviisti tulosalueen toiminta ja toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnalliset

8 7 ja taloudelliset tavoitteet laaditaan uusien strategisten tavoitteiden mukaisesti mitattaviin tulostavoitteisiin vuoden 2019 osalta Numero-osa Kustannuspaikkakohtaiset taloussuunnitelmapohjat ovat budjetointijärjestelmässä (FPM- Kunnat). Taloussuunnitelmapohjassa on vuoden 2018 talousarvio ja 2017 tilinpäätössummat, toteuma 1 7/2018 sekä kommentti/lisätieto-sarakkeet. Kommentti 2019 sarakkeeseen kirjoitetaan esim. muutosten perustelut, eri toimintoja varten varatut summat ym. tarkentavat tiedot, joista on apua esim. laskujen maksamisessa ja kirjanpidossa. Suunnitelmissa olevat toiminnalliset muutokset tulee suunnitella myös kustannuksissa suunnitelmavuosille. Toimialojen talousarvio kirjausten jälkeen talousarvion taso on nähtävissä ylemmillä hierarkia tasoilla. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan ja käsitellään sadan (100) euron tarkkuudella. Tietohallinnon budjettitiedot tuotetaan tietohallintosihteerin toimesta. Vuoden 2019 tiedossa olevat hankinnat on ilmoitettava tietohallintosihteeri Hanna Ruokoniemelle niin, että ehtivät investointibudjettiin (8.10. mennessä). Vuosien taloussuunnitelmassa voidaan käytetään vuoden 2018 budjetoituja hintoja, mutta taloustiimi työstää eurot yhdessä toimialojen kanssa. Toimialojen mahdolliset muutokset tai korjaukset käsitellään talouspäällikön kanssa aikataulun mukaisesti Henkilöstö Palkat ja henkilöstösivukulut Henkilöstöasiantuntija toimittaa tulosalueille henkilöstön palkat korotettuna 2,0 %:lla, sisältäen lomarahan. Talousarvion laadinnassa on huomioitava kunta-alan väliaikaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus kuntatalouteen vielä vuonna Kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomaraha maksetaan 30 %:lla alennettuna. Budjetointijärjestelmä laskee sivukulut talousarviopalkkoihin, joten kustannuspaikkojen esityksissä ei tarvitse ilmoittaa niitä. Sivukulujen ennakoidut määrät vuonna 2019 ovat seuraavan arvion mukaisesti. Kevan valtuuskunta päättää marraskuussa 2018 palkkaperusteisen eläkemaksun muutokset. (Esityksenä on työansiopohjainen eläkemaksu ja Työkyvyttömyyseläkemaksu). Tili % 5103 KuEL-maksu 16, Muut työeläkem./ent.vael/opett. 16, Kansaneläke- ja sv-maksu 0, Työttömyysvakuutusmaksu 2, Tapaturmavakuutusmaksu 0,70

9 8 Henkilöstösuunnitelma Toimialat laativat koko suunnitelmakautta koskevan henkilöstösuunnitelman. Henkilöstö tulee mitoittaa kunnan väestömuutosta vastaavaksi ja toimintaprosesseja tulee kehittää kokonaistuottavuutta parantavaksi. Toimialat laativat työyksikkökohtaisen talousarviovuotta koskevan koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelmat laaditaan niin, että ne palvelevat työnantajaa haettaessa koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Toimialakohtaiset henkilöstösuunnitelman ja koulutussuunnitelman pohjina voi käyttää edellistä vuotta, mutta päivitetyt ja korjatut suunnitelmat on talletettava kansioon Yhteinen/Talousasiat/Taloussuunnitelma kunkin toimialan omaan alikansioon. Henkilöstökuluja budjetoidessa on otettava huomioon, ettei tyky- ja virkistyskulujen osuus ylity budjetointivuonna (30 /hlö + sporttipassin kulun osuus 90 /hlö) Investoinnit Toimialojen kone- ja kalustoesitykset ja kiinteistöjen vuosikorjausesitykset investointiohjelmaan tulee tehdä mennessä elinympäristöpalvelujen käsittelyä varten. Investointisuunnitelman pohjat ovat kansiossa Yhteinen/Talousasiat/ Taloussuunnitelma / Investoinnit. Esitykset tallennetaan samaan kansioon ao. toimialan nimellä. Investointiosassa esitetään yli euron hankkeet hankekohtaisesti ja euron investoinnit hankeryhmittäin. Alle euron hankinnat käsitellään käyttötalousmenoina. 3. Toimielinten talousarviokehykset Talousarvion 2019 laatimisessa pyritään tasapainoiseen tulokseen eli 0-tulokseen. Kehykseen sisältyy henkilöstökustannusten osalta 2,0 % palkankorotus ja palvelu- ja tarveaineostojen osalta 1 % korotus vuoden 2018 tasosta. Kertaluotoiset kulut vuodelta 2018 on myös eliminoitava v budjetista.

10 9 4. Tuloslaskelma arvio Tulo- ja kuluarvioiden, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoituskustannuksen arvioista muodostuu seuraava tuloslaskelma-arvio. Rautjärvi ulkoinen 223 TAE 2018 TA 2019 TULOSLASKELMA Asukasluku Veroprosentti 20,25 20,25 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot 0 0 VUOSIKATE /asukas Poistot ja arvonalent Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) Varausten lisäys(-) tai väh.(+) Tilikauden yli-/alijäämä

11 10 5 Aikataulu Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Kunnanhallitus Palkkabudjettitiedot toimialojen käytettävissä ja toimialojen henkilöstösuunnitelmat laadittuna. Y:Yhteinen/ Talousasiat/Taloussuunnitelma /ao.toimiala kansio. Henkilöstöasiantuntija Toimialojen sisäiset tulot ja kustannukset ml. sisäiset vuokrat valmiiksi neuvoteltuina toimialojen kesken (käytetään osastojen budjettien laadinnassa) Toimialajohtajat Talousarvion 2018 käyttötalouden, sitovien erien ja investointien alkuvuoden määräraha muutokset kunnanhallituksen käsittelyssä. Kunnanhallitus Toimialojen investointiesitykset elinympäristöpalveluille täytettynä. Y:Yhteinen/Talousasiat/Taloussuunnitelma /Investoinnit kansio/ Investointiesitykset ao. toimiala. Toimialajohtajat Lautakunta käsittely elinympäristö- ja hyvinvointilautakunta. Tekninen johtaja, Sivistysjohtaja Investointimäärärahojen lautakunta käsittely elinympäristö lautakunta. Tekninen johtaja Konsernipalveluiden talousarvioesitykset kunnanhallituksessa sekä koko kunnan yhteenvetoluonnos Kunnanhallitus Tulos- ja rahoituslaskelma, tuloveroprosentti, kiinteistövero-% toimialakohtaiset talousarviot käydään alustavasti läpi Kunnanhallitus Mahdolliset muutokset saatetaan tiedoksi lautakunnille Tulovero- ja kiinteistö-veroprosentit Kunnanvaltuusto ORSI-ilmoitus. Talouspäällikkö Talousarvion yksityiskohtainen käsittely, jossa toimialajohtajat paikalla. Kunnanhallitus Tekstimuutosten tallennus talousarviokirjaan 2019 Talouspäällikkö/taloustiimi -> mahd. lisäesittely kunnanhallitukselle

12 Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kunnanvaltuusto 11