Capitalising on TEN-T core network corridors for prosperity, growth and cohesion. Lead Partner

Transkriptio

1

2 Capitalising on TEN-T core network corridors for prosperity, growth and cohesion

3 TENTacle hanke Hankkeella on kaksi mittakaavaa tehtäville toimille: 1. Paikallisten ja alueellisten yhteyksien parantaminen kohti TEN-T verkkoa 2. Aluestrategioiden yhteistyö ja yhteensovittaminen tehokkaammaksi Itämeren alueella TEN-T Core Network Corridors strategian maantieteellinen jako: 1. CNC solmukohdat ja pääliikenneväylät 2. CNC lähi- ja valuma-alueet 3. CNC etäalueet Pohjois-Karjala kuuluu luokittelussa CNC etäalueeseen

4 TENTacle hankkeen tavoitteet Tavoitteena on parantaa sidosryhmien kykyä saada hyötyä ydinkäytävistä luodakseen vaurautta, kestävää kasvua ja alueellisia synergioita Itämeren alueelle Itämeren alueen ydinkäytävät: Scan-Med North Sea-Baltic Baltic-Adriatic

5 TENTacle hankkeen tavoitteet Hanke toimii osana EU:n liikennestrategiaa TEN-T Core Network Corridors (CNC) Strategialla on tarkoitus edistää: 1. Liikkuvuutta 2. Liikennemuotoja (Läpäisevyys) 3. Yhteentoimivuutta (Intermodaalisuus) Päätavoitteena on tavaroiden ja henkilöiden tehokkaampi Pohjois-Etelä ja Itä-Länsi suuntainen liikkuvuus parantamalla kuljetussektorin kapasiteettia. Uuden strategian tavoitteena on poistaa akuuteimmat fyysiset, tekniset, käytännön ja hallinnon pullonkaulat vuoteen 2030 mennessä

6 Paikallinen pilottihanke Ydinverkon etäalueet Central Scandinavia borderland (SE/NO) Miten kääntää väestökadon ja taloudellisen pysähtyneisyyden trendejä Värmlannin ja Østfoldin alueella? Kuinka saada julkiset ja markkinoiden sidosryhmät koordinoidun toiminnan piiriin, jotta alueilta olisi paremmat yhteydet pääkaupunkialueille. Integroida julkisen liikenteen palveluita ja yhdistää paikallinen teollisuus kansainvälisiin verkkoihin? Lahti-Pohjois-Karjala (FI) Miten parantaa yritysten luottamusta ja edistää yksityisiä investointeja paikallisesti / alueellisesti teollisuuden ja palvelujen alalla jotka ovat lasku suunnassa menetettyään vientimääriä Venäjälle? Millaiset alueelliset yhteentoimivuusratkaisut parantavat alueiden liittymistä Scan-Med käytävään joka taas lisäisi kansainvälisiä markkina mahdollisuuksia ja potentiaalia?

7 Toteutus Tehdään kahdentyyppistä yhteistyötä 1. Kansainvälinen yhteydenpito, yhteistyö ja tietojen vaihto Pohjois-Karjalasta muihin CNC etäalueisiin kuuluvien hankepartnereiden kanssa. 2. Yhteydenpito, yhteistyö ja tietojen vaihto lähimpiin CNC solmukohta ja valuma-alueisiin Hankkeella on viisi työpakettia ja seitsemän pilottihanketta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto mukana työpaketeissa 4 ja 5 yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa Pohjois-Karjalan 6-käytävä pilotti: Kehityssuunnitelma TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi Alueellisesti tavoiteltavat toimet Pohjois-Karjalan ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi Mitkä tavoitteet tulisi saavuttaa TEN-T ydinverkko ajattelun näkökulmasta. Tukeutuminen ydinverkkoajatteluun ja laajempi yhteistyö ydinverkkoon ja sen valuma-alueisiin kuuluvien alueiden kanssa Priorisoidaan TEN-T saavutettavuuden kehittäminen niin että saadaan paras vaikuttavuus tehtävillä investoinneilla (hinta/vaikuttavuus) Ydinverkon kriteerien ja kehittämisaikataulun huomioiminen Hukkainvestointien välttäminen 6-käytävä pilotti saattaa yhteen käytävämallisesti etäalueelta ydinverkolle suuntautuvat kuljetusmuodot Pohjois-Karjalasta. 6-käytävässä rajataan käytävämallisesti liikennemuotojen pääväylät, solmukohdat ja yhteysvälit Pohjois- Karjalasta TEN-T ydinverkolle.

8 TEN-T SCAN-MED ydinverkko ja sen solmukohdat Suomessa. Rautatie: Kouvolan rautatieterminaali Kv raideyhteys Kouvolasta Vainikkalan kautta Venäjälle Maantie: Vaalimaalta Turkuun kulkeva E18 moottoritie Merisatamat: Hamina- Kotka, Helsinki, Turku ja Naantali Vesiväylät: Saimaan syväväylästö Lentoliikenne: Helsinki- Vantaan ja Turun lentoasemat Tähän karttakuva Suomessa sijaitsevasta ydinverkkokäytävästä ja liikennemuotojen solmukohdista

9 6-käytävä pilotin tavoitteet Kuljetusmuotokeskeisestä ajattelumallista kohti kaikkien liikennemuotojen ja pääväylien parempaa yhteentoimivuutta (multimodaalisuus) Tiivis yhteistyö ydinverkkoon kuuluvien solmukohtien kanssa. Karjalan radan ja VT 6 priorisoiminen yhteysväleinä TEN-T ydinverkolle Karjalan radalta kv. suora raideyhteys Imatralta Venäjän rataverkolle ja yhteyden sisällyttäminen TEN-T ydinverkkoon Saimaan syväväylän, Kanavan sekä sen sisäsatamien kehittäminen ja huomioiminen osana muuta liikennejärjestelmää Väylien ja kulkumuotojen yhteentoimivuuden ja läpäisevyyden kehittäminen Kehitetään materiaalinkäsittelyoperaatioita liikennemuotojen solmukohdissa Edistetään kuljetuspalveluiden paketoimista kuljetus- ja matkaketjuissa siirryttäessä kuljetus- ja kulkumuodosta toiseen. Tiedostetaan kunkin kuljetus- ja kulkumuodon hyödyt ja rooli erilaisille kuljetus/kulku tarpeille sekä edesautetaan niiden optimaalista hyödyntämistä kuljetus- ja matkaketjuissa Parannetaan kuljetus- ja matkaketjujen toimivuutta kehittämällä kuljetusmuotojen välillä tapahtuvia operaatioita teknisin parannuksin sekä edesautetaan yhteistyöverkostojen muodostumista toimijoiden välille Yhteysvälien parantaminen ja tunnistaminen Pohjois-Karjalasta SCAN-MED ydinverkkokäytävälle 6-käytävän varrella olevien yhteysvälien, rajanylityspaikkojen, terminaalien, juna-asemien ja satamien listaaminen Esittää ratkaisuja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Pohjois-Karjalan tavoite olla hiilineutraali Maakunta lähitulevaisuudessa EU:ssa yhteisesti liikennettä koskevat päästövähennystavoitteet Luoda selkeä tehtäväpaketti poliittisen päätöksenteon tueksi Pohjois-Karjalan ja ydinverkon välisen saavutettavuuden parantamiseksi tarvittavista toimista Turvata, tehostaa ja selkiyttää liikennettä koskevien kehittämishankkeiden vaikuttamistyötä maakunnassa kansallisen ja EU rahoituksen saamiseksi

10 6-käytävä pilotin rajaus Karjalan rata Karjalan radan juna-asemat Tavaraliikenteen terminaalit Karjalan radan yhteydet rajanylityspaikoille VT6 VT6 varrella olevat kaupungit VT-6 yhteydet rajanylityspaikoille Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava ja valitut sisävesisatamat Joensuun syväsatama Puhoksen teollisuus satama Vuoksen teollisuus satama Honkalahden teollisuus satama Mustolan satama Lentokentät Joensuu Savonlinna Lappeenranta Raja-asemat Niirala-Värtsilä Parikkala-Syväoro Imatra-Svetogorsk Nuijamaa-Brusnitsnoje Vainikkala-Buslovskaja Vaalimaa-Torfjanovka Tähän karttakuva ja käytävä jossa korostettuna - Karjalan rata - VT-6 - Syväväylä - raja-asemille kulkevat tiet ja radat Pisteillä merkittynä: - raja-asemat ja - Sisäsatamat - Juna-asemat - lentokentät

11 Raideliikenne 6-käytävällä Rautateiden rahtiliikenteen solmukohtana toimii Kouvola Rail Road Terminal, joka on EU:n asetuksessa Suomen ainoa junaliikenteen TEN-T ydinverkon solmukohta. Luumäki- Vainikkala kv. raideyhteys on osana TEN-T ydinverkkoa Henkilöliikenteen osalta tärkein solmukohta on Helsinki sekä Turku, jonne on vaihtoyhteys Pasilasta Pohjois-Karjalasta yhteytenä Kouvolaan, Helsinkiin ja Turkuun toimii Karjalan rata Kv. raideyhteyksien (tavara- sekä henkilöliikenne) solmukohdat Karjalan radalta ovat Vainikkala ja Imatra, (Suoraa kv. venäjä yhteyttä esim. idästä päin ei ole, joudutaan kiertämään Kouvolan kautta, tavara- sekä henkilöliikenne ) Tähän karttakuva Karjalan radasta, juna-asemista, kv. Yhteyksistä, raideterminaaleista ja Kouvolan RRT, Helsinki ja Turku sijainti

12 Maantieliikenne 6-käytävällä Maantieliikenteen TEN-T verkkona Suomessa on E18 moottoritie Turusta Vaalimaalle joka on osa Eurooppalaista SCAN-MED ydinverkkokäytävää. Yhteysvälit Pohjois-Karjalasta ydinverkolle 6-käytävää käyttäen. 1. Vt 6 pitkin E18 Koskenkylä 2. Vt 6 ja tien 387 kautta E18 Vaalimaa 3. Vt 6 ja tien 26 kautta E18 Hamina 4. Vt 6 ja tien 15 kautta E18 Kotka Tähän karttakuva 6- käytävän maantieliikenteen yhteysväleistä. Samaan karttaan myös yhteydet Venäjälle

13 Meriliikenne 6-käytävällä Hamina-Kotkan satama on Pohjois-Karjalaa lähimpänä oleva TEN-T verkon merisatama Hamina on toiminnaltaan keskittynyt neste, bulk ja break bulk satamaksi Kotkan satamassa pääpaino on konttioperoinnissa Satamat saavutetaan Pohjois-Karjalasta 6-käytävää käyttäen eri kulkumuotojen osalta seuraavasti. 1. Maantie: VT 6 ja MT 387 Vaalimaalle, VT 26 Haminaan tai VT 15 Kotkaan. 2. Rautatie: Karjalan rata joka yhtyy Kouvolassa Haminaan ja Kotkaan vieviin ratoihin. 3. Vesitie: Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava sekä Itämerellä Viipurista Haminaan ja Kotkaan kulkevat meriväylät Tähän karttakuva 6- käytävän eri kulkumuotojen yhteysväleistä Hamina-Kotkan merisatamaan

14 Vesiliikenne 6-käytävällä Saimaan syväväylä on määritelty osaksi TEN-T ydinverkkoa Suomen puoleinen osa Saimaan kanavasta kuuluu TEN-T ydinverkkoon Väylät eivät ole osana ydinverkko käytävää, joihin ensisijaisesti EU rahoitus on korvamerkitty Talvesta riippuen ja jäänmurron operatiivisesta toiminnasta sekä liikennemääristä riippuen syväväylillä kyetään kuljettamaan rahtia miltei ympärivuotisesti Saimaan kanava ja sisäsatamat eivät kuulu TEN-T ydinverkkoon 6-käytävällä syväväylään kytkeytyviä satamia on viisi. Joensuun syväsatama Puhoksen teollisuus satama (Kitee) Vuoksen teollisuus satama (Imatra) Honkalahden teollisuus satama (Joutseno) Mustolan satama (Lappeenranta) Tähän karttakuva 6- käytävän sisävesisatamista, Saimaan syväväylästä ja Saimaan kanavasta

15 Rajaliikenne 6-käytävällä 6-käytävällä sijaitsee kuusi Suomen ja Venäjän välistä rajanylityspaikkaa Niirala-Värtsilä, maantie ja rautatie Parikkala-Syväoro, maantie Imatra-Svetogorsk, maantie ja rautatie Nuijamaa-Brusnitsnoje, maantie Vainikkala-Buslovskaja, rautatie Vaalimaa-Torfjanovka, maantie Tähän karttakuva 6- käytävän raja-asemista ja yhteyksistä

16 Lentoliikenne 6-käytävällä 6-käytävällä sijaitsevat lentokentät sekä niiden yhteydet: Joensuun lentoasema Reittiliikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalle (Norra) Suorat charter lennot Lappeenrannan lentoasema (lpr kaupungin omistuksessa) Suorat reittilennot Eurooppaan (Ryanair) Suorat charter lennot Toimii harjoituskenttänä lentoliikenteen koulutustoiminnassa Savonlinnan lentoasema Reittiliikenne Helsinki-Vantaalle (Liikennevirasto ja Savonlinnan kaupunki tukee rahallisesti yhteyttä) Tähän karttakuva 6- käytävän lentoasemista ja yhteysväleistä

17 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Parempaan saavutettavuuteen, liikkuvuuteen ja ennustettavuuteen tähtäävät toimet: Maantieliikenne Yhteysväli Pohjois-Karjalasta ydinverkolle osaksi runkoverkkoa Tekninen parantaminen ja korkean palvelutason takaaminen ympärivuotisesti mm. Risteyksien muuttaminen eritasoliittymiksi ja 4-kaistaisuuden, ohituskaistojen sekä keskikaiteiden lisääminen yhteysvälille Ympärivuotinen nopeusrajoitus 100km/h ja tähän tavoitetasoon vaikuttavat toimet Kattava sähköautojen latauspisteverkosto ja biokaasun tankkausasemilla varmistetaan toimiva liikennejärjestelmä ja parannetaan maakunnan saavutettavuutta. Raideliikenne Karjalan radan parantaminen nopealle henkilöliikenteelle soveltuvaksi Ratarakenteiden, turvalaitteiden, geometrian ja meluntorjunnan parantaminen ja jäljellä olevien tasoristeysten poistaminen Karjalan radalta suora liityntäyhteys rajanylityspaikkoihin Niiralassa, Imatralla ja Vainikkalassa Taajamajunamahdollisuudet Karjalan radan eri osissa Koko rataverkon liikennöitävyys tavarakuljetuksen kannalta turvattava myös Pohjois-osista (Ilomantsin rata, Nurmes Kontiomäki). Kouvolan priorisoiminen rahtiliikenteen solmukohtana Rajanylityspaikkojen liittäminen yhteiseen Rail gate brändiin (yhteismarkkinointi Kiinaan, Keski- sekä Pohjois-Eurooppaan)

18 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Parempaan saavutettavuuteen, liikkuvuuteen ja ennustettavuuteen tähtäävät toimet: Vesiliikenne Liikennöintikauden pidentäminen Saimaan kanavassa 11 kuukauteen ja Saimaan sisäisessä liikenteessä ympärivuotiseksi Saimaaportaalin kehittäminen operatiivisen tiedon välittämiseksi Saimaan alueen omat internet sivut väylän markkinoimiseksi ja toimijoiden yhteystiedot yhteen paikkaan Saimaan kehitystoimiston perustaminen ajamaan liikennemuodon asioita palvelutason parantaminen ja kehittäminen (projektikuljetukset, pienemmät lastierät ja laivamatkat) Sisävesisatamat ja Saimaan kanava osaksi kansallista runkoverkkoa ja TEN-T ydinverkkoa Lentoliikenne Ympärivuotisen vuorotarjonnan parantaminen ja isompien koneiden saaminen Joensuu-Helsinki reitille Lentokenttien yhteistyö ja yhteismarkkinointi sekä matkaketjujen paketoiminen. Esim. Euroopasta saapuva lento yhdelle kentälle, laivamatka Saimaalla ja paluulento toiselta kentältä Rajaliikenne Rajaliikenteen keskittäminen ja kehittämistoimien priorisointi nykyisille kv-raja-asemille sekä ympärivuorokautisen aukiolon turvaaminen Ympärivuorokautinen aukiolo ja kansainvälinen status kaikille raja-asemille kun tarvittava volyymi/kriittinen massa on saavutettu nykyisillä kansainvälisen statuksen omaavilla raja-asemilla

19 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Kulkumuotojen yhteentoimivuuden edistäminen Aikataulutetun reittiliikenteen syntyminen ja projektikuljetusten yleistyminen vesiliikenteessä Sisävesisatamien ja raideterminaalien kehittäminen ja roolin korostaminen useita kuljetusmuotoja palvelevina solmukohtina Kuljetusmuotojen välillä tapahtuvan materiaalinkäsittelyn kehittäminen liikenteen solmukohdissa Eri kuljetusmuotojen kalustot toimimaan paremmin yhteen jo niitä suunniteltaessa Käytävän varrelle rakentuva kattava kaikkia kuljetusmuotoja tukeva ja palveleva terminaaliverkosto Joensuun ratapihan ja asemanseudun kehittäminen ja rooli henkilöliikenteen matkaketjujen solmukohtana Logistiikkasektorin rajapintojen avaaminen muun muassa kuljetusten yhdistelyn ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Logistiikkaketjuja tehostetaan edistämällä digitalisaation tuomilla työkaluilla sekä korostamalla kuljetuskäytävillä sijaitsevien solmupisteiden merkitystä ja tehokasta hyödyntämistä. joukkoliikennettä tehostetaan myös reittisuunnittelulla ja matkaketjujen parantamisella sekä varmistamalla joukkoliikenteen ja kävely- ja pyöräilyreittien liityntäkohtien sekä liityntäpysäköintien solmupisteiden palvelutarjonta. Varmistetaan koulutuksen ja neuvonnan avulla, että myös ikääntyvä väestö sekä muut erityisryhmät osaavat käyttää yksilöityjä liikkumispalveluja.

20 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Liikenteen haittojen minimointi sekä päästöjen vähentäminen Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston rakentaminen maantieliikenteeseen etäalueelta ydinverkolle. (Joensuu-Imatra-Lappeenranta-Kouvola-Hamina-Kotka) Pitkämatkaisen kohti ydinverkkoa suuntautuvan kumipyöräliikenteen vähentäminen siirtämällä kuljetuksia raide- ja vesiliikenteeseen Pitkämatkaisen kohti ydinverkkoa suuntautuvan henkilöautoliikenteen vähentäminen käyttämään juna- ja bussiliikennettä Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen ja saatavuuden parantaminen lento, vesi- ja raideliikenteessä Sähköistämättömien rataosuuksien sähköistys ja vaihtoehtoiset polttoaineet käyttövoimana raideliikenteessä Pitkistä maanteiden tavarakuljetuksista 50 % siirretään soveltuvin osin rautatie- ja vesiliikenteeseen. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä toteuttamaan tilauspalveluliikenteeseen etsitään uudenlaisia toteutus- ja rahoitusmalleja.

21 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Vähähiilisyyden edistäminen: Selvitetään uudenlaisia toteutus- ja rahoitusmalleja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja jakelun vauhdittamiseksi. Uusiutuvien liikennepolttoaineiden ja teknologioiden edistäminen vaatii uudenlaista päätöksentekokulttuuria kunnallisessa päätöksenteossa ja siksi kootaan päättäjille puolueetonta tietoa päätöksenteon tueksi. Suositellaan mm. kauppakeskuksia ja pysäköintilaitoksia osoittamaan vähäpäästöisille autoille parkkipaikkoja parhailta paikoilta sekä mahdollistamaan sähköautojen lataaminen asioinnin aikana. Kattava sähköautojen latauspiste- ja kaasun tankkausasemaverkosto monitoimijaisen mallin kautta huomioiden maatilojen biokaasupotentiaali. Yhteiskäyttöautot ja -(kuorma)pyörät sekä sähköautojen latauspisteet taloyhtiöissä yleistyvät. Kaupunkiseuduilla ajoneuvojen omistamisesta siirtyminen yhä enemmän ajoneuvojen vuokraamiseen monipuolisia ja yksilöityjä liikkumispalveluita tarjoavilta operaattoreilta nopeuttaen ajoneuvokannan uusiutumista. Joukkoliikenteen toteuttamiseen liittyvissä kilpailutuksissa huomioidaan vähäpäästöisyyden kriteerit ja vaatimukset. Kiertotalouden palvelualustoja hyödynnetään muun muassa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden paikallistamisessa. Kaupunkiliikenteessä siirrytään vähäpäästöisiin linja-autoihin ja samalla kalusto mitoitetaan matkustajamääriin sopivaksi.

22 Pohjois-Karjalan kehittämiskohteet TEN-T ydinverkkosaavutettavuuden parantamiseksi 6-käytävällä Digitalisaation hyödyntäminen Liikennesektorille muodostuu uutta liiketoimintaa palvelualustojen ja digitaalisten sovellusten sekä liikkumispalveluiden tuottamisen kautta. Automatisoiduilla ja älykkäillä liikkumispalveluilla ja logistiikalla tehostetaan kuljetuksia sekä tuodaan palvelut asiakkaan ulottuville. Liikennejärjestelmän tehokkuutta kehitetään hyödyntämällä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa liikenneturvallisuuden ja liikenteen tehostamisen osalta. Pilotoidaan ja hyödynnetään sensoriteknologian tarjoamia mahdollisuuksia logistiikkaketjuissa esimerkiksi kuljetusten optimoimiseksi muun muassa jätehuoltosektorilla. Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston ja sähköautojen latauspisteverkoston kehittyessä huolehditaan jakeluasemien löydettävyydestä eri sovellusten ja verkostojen avulla. Logistiikkasektorilla meno- ja paluukuljetukset hyödynnetään tehokkaasti digitalisaation (mm. IoT) tarjoamien mahdollisuuksien avulla (mm. täyttöaste, reititykset). Kunnat voivat toimia myös yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa ja osallistua alkuvaiheessa liiketoiminnan riskin kantoon. Pienempien lastierien yhdisteleminen luomalla uutta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, joka kokoaa tietoja sekä yhdistelee rahteja Avoimen datan hyödyntämiseen perustuvilla älyteknologioilla ja -sovelluksilla mahdollistetaan liikennemuotojen joustava yhdistely.