Ilmarinen PÄTKIIKÖ MUISTI? AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER. Nuorten työuran monet mutkat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen PÄTKIIKÖ MUISTI? AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER. Nuorten työuran monet mutkat"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010 Nuorten työuran monet mutkat Mistä on hyvä johtaja tehty? AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER Ilmariselta hyvä tulos PÄTKIIKÖ MUISTI?

2 Ilmarinen 3/2010 Sisältö Pääkirjoitus Muutosta ilmassa 4 Debatti Nuorten työuran monet mutkat 5 Työelämä Hyvä johtaja saa työntekijän tikittämään 10 Työhyvinvointi Virkeät aivot oivaltavat väsyneet turvaavat rutiineihin 12 Tulos Ilmarisen kehitys kaikin puolin hyvällä mallilla 16 Elämäni kunnossa Ammatinvaihto ja yrittäjäelämä toi kaivattua vapautta 20 Yrittäjän elämää Tivoli on elämäntapa 23 Kolumni 9 Kysyttyä Ajankohtaista På svenska Asiakastilaisuudet Työelämä Jatkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää työ- ja toimintakykyä, varoittaa tutkimusprofessori Kiti Müller. Kuva: Mikko Käkelä Kuva: Esko Tuomisto 5 Debatti Pätkätyöstä, työttömyydestä, jopa syrjäytymisestä monella nuorella on jo kokemusta. Miltä työelämä nuoresta näyttää, kun myös vaatimukset ovat muuttuneet, opiskeluaikoja halutaan lyhentää ja työuria pidentää. 2 JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Milla Kauppila, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Ilari Jämsen, Mari Merilampi, Pauliina Ripatti, Paula Ojala-Ruuth, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu syyskuussa Lehden seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Kannen kuva: Esko Tuomisto Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 3/2010 Ilmarinen AIVOJEN HYVINVOINNISTA TÄYTYY PITÄÄ HUOLTA NEUVOO PROFESSORI KITI MÜLLER PÄTKIIKÖ MUISTI? Nuorten työuran monet mutkat Mistä on hyvä johtaja tehty? Ilmariselta hyvä tulos

3 Kuva: NEODES 20 Elämäni kunnossa Mari Impivaara vaihtoi it-alalta ikkunaentisöijäksi. Tulot putosivat, mutta elämänlaatua ei voi mitata rahalla, hän sanoo. Kuva: Katja Lösönen Lukuja Eläkkeellesiirtymisikä Eri työeläkelakien piirissä eläkettä ansaitsee arviolta henkilöä. Eläkkeensaajia vuoden 2009 lopussa yhteensä henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on nyt 59,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on 63,4 vuotta. Toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 56,4 vuotta. Odotettu elinikä on noussut viime vuosina voimakkaasti: - miehillä 76,3 vuotta - naisilla 83,0 vuotta Kehitys Kuva: Esko Tuomisto Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina siirtyneet Yrittäjän elämää ILMARISEN KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Asiakkaitamme palvelevat myös OP-Pohjola-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit. Yrittäjäpari Mari ja Tuomo Seiterä on jaksanut innostua tivolin kiertue-elämästä jo parikymmentä vuotta. Laitteissa tulee harvoin itse huviteltua, vaikka joskus vaihtelu virkistää Vinkki Tarvitsetko todistusta eläkevakuutuksesta? Helpoimmin ja nopeimmin saat sen Vakuutuspalvelusta. Palveluun pääset verkkopankin tunnuksillasi Alle vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus voimassaolotodistus työtulotodistus esimerkiksi Kelaa varten maksettujen vakuutusmaksujen erittely esim. verottajalle. Lähde: Eläketurvakeskus 3

4 Pääkirjoitus Muutosta ilmassa Kuva: Tomi Parkkonen Kuva: Tomi Parkkonen Muutos on arkipäivää, kun pyritään parempaan. Useiden tutkimusten osoittama tosiasia on myös se, että valtaosa muutoshankkeista epäonnistuu tai jää tavoitteistaan. Hyvälle muutosjohtamiselle on siis kysyntää. Laadukkaistakaan suunnitelmista ei ole pöytälaatikossa tai verkkolevyllä hyötyä, jos ihmisiä muutoksen todellisia tekijöitä ei saada mukaan muutokseen. Me ilmarislaisetkin olemme päässeet viime aikoina testaamaan omia muutoksen läpiviennin taitojamme. Kuten vuoden alussa kerroimme, uudistamme organisaatiotamme ja toimintamalliamme tavoitteena tuottaa entistä parempia palveluja asiakkaillemme. Yksi keskeisimmistä muutoksista on uusi eläkevakuutukset-linja, jota olen vetänyt vuoden alusta alkaen. Linjan tehtävänä on muun muassa hoitaa vakuutuksia, laskea ja laskuttaa vakuutusmaksuja sekä käsitellä ja maksaa eläkkeitä. Toisin sanoen pitää huolta suomalaisen eläketurvasta. On ollut innostavaa saada henkilökohtaisesti viedä eteenpäin sisäistä muutostamme, jolla rakennamme entistä parempaa Ilmarista. Asetin itselleni tavoitteeksi saada ilmarislaiset eläkevakuuttajat ymmärtämään, kuinka tärkeää työmme on asiakkaidemme kannalta. Vaikka eläketurva ei aina työn tuiskeessa asiakasta kiinnostaisikaan, se muuttuu aivan varmasti kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun asia on itse kullekin ajankohtainen. Onhan kyse meidän jokaisen toimeentulosta, kun työelämä jää taakse. Entä miten sujuu Ilmarisessa muutosjohtaminen? Ainakin sen olen huomannut, ettei muutosoppaissa suotta korosteta ihmisten osallistumista. Meidän väeltämme on syntynyt hämmästyttävä määrä hyviä ideoita ja oivalluksia, kun olemme käsitelleet muutosta yhdessä. Sisäistä ilmapiiriä kartoittava pulssimittari on myös antanut aihetta tyytyväisyyteen. Se kertoo, että ilmarislaiset pitävät tavoitteita selkeinä ja lähiesimiestyötä hyvänä ja sanovat lisäksi, että töihin on mukava tulla. Olen varma siitä, että tämä näkyy myös asiakaspalvelussa. Sini Kivihuhta Johtaja, eläkevakuutukset Pidä huoli aivojesi hyvinvoinnista Neodes Nuku riittävästi. Yön univaje vaikuttaa samoin kuin puolen promillen humalatila. Kutita, älä kurita aivojasi. Aivot pitävät haasteista, mutta eivät jousta loputtomiin. Kuuntele itseäsi. Ylikierroksilla käyvät aivot eivät tunnista vaaran merkkejä. Välitä kanssaihmisistäsi. Kysy, kuinka hän pärjää. Keskustele esimiehesi kanssa, jos joudut viemään töitä kotiin. Vältä jatkuvaa ylikuormitusta, sillä se heikentää luovaa ongelmanratkaisua, keskittymistä, muistia ja oppimista. Muista, että virkeät aivot oivaltavat, innostuvat, välittävät, oppivat, kestävät pettymyksiä ja uskovat tulevaisuuteen. Nauti syksyisen luonnon kauneudesta. 4

5 Debatti Teksti: Eeva Hukka Kuvat: Mikko Käkelä NUORTEN TYÖURALLA MONTA MUTKAA Työurien pidentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen ovat teemoja, joita hoetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin mantraa: huoltosuhde heikkenee, ja tulevaisuudessa yhtä eläkeläistä kohden on yhä vähemmän työssä käyvää väkeä. Toisaalta moni etenkin nuori tietää omasta kokemuksestaan, mitä ovat pätkätyöt, työttömyys ja jopa täydellinen syrjäytyminen. Keskusteluun osallistuivat Katariina Poskiparta työja elinkeinoministeriöstä, Jaakko Tuomikoski Ilmarisesta ja Olli Nokso-Koivisto (oik.) HYY Yhtymästä. 5

6 Debatti Miltä työelämä näyttää nuorista, joille on lisäksi aina uskoteltu, että työvoimapula on ovella hetkellä minä hyvänsä? Kutsuimme eri sukupolvien edustajia keskustelemaan työmarkkinoista, työn tekemisestä ja työelämän muuttuneista vaatimuksista. Ja sivuttiinpa keskustelussa myös eläkkeitä, vanhustenhuoltoa ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuuttakin. Keskusteluun saatiin hyvä sekoitus omakohtaista kokemusta nuorten maailmasta, valtiovallan edustusta sekä eläkejärjestelmän ymmärrystä. Tämä saatiin kokoon, kun pöydän ääreen istuutuivat HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Olli Nokso- Koivisto, työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Katariina Poskiparta sekä Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski. Keskustelua veti Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola. Miltä nuorten työllisyystilanne näyttää ja onko työvoimapula näköpiirissä? Olli Nokso-Koivisto: 70- ja 80-luvulla syntyneille on aina sanottu, että työvoimapula on tulossa ja että kaikille riittää töitä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuottavuusohjelmat leikkaavat eläkkeelle jäävien työpaikat pois ja ettei meille nuorille luvattuja työpaikkoja olekaan tulossa. Yliopistojen kampuksilla on suuri huoli tästä asiasta. Katariina Poskiparta: Ymmärrän hyvin nuorten närkästystä, ja on todella harmi, että työvoimapulasta on puhuttu yleisesti eikä alakohtaisesti. Tosiasia kuitenkin on, että työvoimapula koskee vain tiettyjä aloja: sosiaali- ja terveysalalla kysyntä lisääntyy, ja myös kaivosala näyttää olevan nousussa. Maa- ja metsätalousalalla kysyntä on taas vähentynyt. Lisäksi on suhdanneherkkiä aloja, kuten kauppa ja palvelut. Jaakko Tuomikoski: Tästä pääsemme ennustamiseen ja sen vaikeuteen. Esimerkiksi kaivosalan nousua ei kukaan olisi pystynyt ennustamaan, vaan luultiin että se on hävinnyt kokonaan. Taantuma tuo toki omat haasteensa, mutta mitä sen jälkeen? Miten opiskeluajat saataisiin lyhenemään? Ja pitäisikö niitä lyhentää? Poskiparta: Suomessa korkeakouluopintojen kesto ei ole juuri pidempi kuin muuallakaan, mutta silti valmistumisiät ovat meillä todella korkeat. Meillä kestää nivelvaiheissa niin pitkään. Kysymys on siitä, miten ihmiset pääsisivät toiselta asteelta seuraavalle ja taas korkeakouluun nopeammin. Nokso-Koivisto: Mutta onko se kansantalouden kannalta edes negatiivista, jos joku nuori on vaikkapa vuoden töissä ja lähtee sitten opiskelemaan? Useinhan nämä henkilöt tekevät esimerkiksi kassan tai vartijan töitä, joissa voi olla jopa työvoimapulaa. Poskiparta: Ei toki voi sanoa, että tällainen henkilö on kansantalouden kannalta kustannus. Minun mielestäni työkokemus on kaikille hyvä asia, mutta makrotasolla tämä liittyy työllisyysasteen nostamiseen. Meillä on paljon sellaisia henkilöitä, jotka jäävät matalan koulutuksen aloille ja jotka tarvitsisivat ne työpaikat. Siksi olisi parempi, että opiskelemaan menevät henkilöt aloittaisivat opintonsa mahdollisimman nopeasti. Nuoret ovat aina puskuri, joihin työttömyys osuu ensimmäisenä. Katariina Poskiparta Valtiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö Nokso-Koivisto: Sen, joka päättää, mille aloille nuoria koulutetaan, pitäisi kantaa myös vastuu siitä, että näillä aloilla on työpaikkoja. Yksittäinen nuori, joka valitsee uraansa, miettii lähinnä sitä, mitä hän osaa ja mihin hän voi päästä opiskelemaan. Tälläkin hetkellä Helsingin yliopistolla on satoja gradunsa tehneitä opiskelijoita, jotka eivät ota papereitaan ulos, koska he eivät saa töitä. Poskiparta: Nyt on taantuma, ja nuoret ovat aina tällainen puskuri, joihin työttömyys osuu ensimmäisenä. Kun paremmat ajat tulevat, myös työttömyyden lasku osuu ensin nuoriin. Tämä nuorten työllistyminen on kyllä todella tärkeä aihe. Kun viime lamaa analysoitiin, havaittiin selvästi, että vastavalmistuneiden nuorten ikäluokassa laman jäljet näkyivät pitkään. Kun he eivät saaneet töitä, se näkyi koko ikäluokan työllisyysasteessa ja yksilöiden henkilökohtaisessa urassa todella kauan. Koko tuon ikäluokan työllisyysaste jäi matalammalle tasolle. Ja kun työssä käyvät ikäluokat jatkossa pienevät, tämä on aivan keskeinen asia. 6

7 Tiesitkö tätä? Ikärajojen mukaan tarkasteltuna Suomen työmarkkinoilta poistuu tänä vuonna ensimmäisen kerran enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Suomen huoltosuhde heikkenee rajusti: Vuonna 1950 Suomessa oli 10 työikäistä ihmistä yhtä yli 65-vuotiasta kohden, vuonna 2010 yhtä ikääntynyttä kohden on neljä työikäistä ja vuonna 2030 enää kaksi työikäistä ihmistä. Yli alle 35-vuotiasta suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Ylivoimaisesti suurin syy tähän ovat masennus- ja muut mielenterveyden sairaudet. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistymässä: alle 35-vuotiaita jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2008 lähes tuhat enemmän kuin vuonna Suomalaiset valmistuvat korkeakouluista poikkeuksellisen vanhoina. Ylempi korkeakoulututkinto saadaan suoritetuksi keskimäärin vähän yli 27-vuotiaana ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuotiaana. Usein puhutaan, että työn merkitys vähenee ja että kaikki nuoret eivät välttämättä edes halua töihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret haluavat myös jäädä eläkkeelle paljon varhemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Pitäisi kantaa vastuuta siitä, että nuoria koulutetaan aloille, joilla on työpaikkoja. Olli Nokso-Koivisto Hallituksen puheenjohtaja, HYY Yhtymä Nokso-Koivisto: Se on totta, että luterilainen työetiikka ei pidä enää paikkansa että töitä tehtäisiin sen vuoksi, että tehdään töitä. Mutta toisaalta kansantaloustieteen luennoillakin kerrotaan, että työ ja vapaa-aika ovat rinnakkaisia käsitteitä. Ihmiset valitsevat työn, jotta he voivat saada vapaa-aikaa. Vielä 20 vuotta sitten Suomessa oli käytännössä täysi työllisyys. Se kertoo siitä, että luontaisesti ihmiset haluavat tehdä töitä. Poskiparta: Tutkimusten mukaan asenne on muuttunut. Ennen työ oli kaikkein tärkein asia, joka määritteli ihmisen identiteettiä. Minusta tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, etteivätkö nuoret arvostaisi työtä, vaan työn rinnalle on tullut paljon muitakin asioita. Tuomikoski: Minäkään en olisi huolissani tästä tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret haluavat jäädä kaikkein varhaisimmassa vaiheessa eläkkeelle. Näin ajattelevat nuoret voivat olla 30 vuoden päästä aivan eri mieltä. Nokso-Koivisto: Ajatellaanpa, minkälaisissa töissä nämä nuoret ovat: he tekevät tyypillisesti suorittavaa työtä, heillä ei todennäköisesti ole takanaan yhtään kesälomaa, ja he ovat suurimmaksi osaksi pätkätöissä ja siksi etsimässä koko ajan seuraavaa työpaikkaa. Syrjäytyminen ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeet huolestuttavat. Yli alle 35-vuotiasta suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuorten ylivoimaisesti yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja on masennusja muut mielenterveyden sairaudet. Poskiparta: Minusta syrjäytyminen liittyy myös merkityksellisyyden kokemukseen. Riippumatta siitä, mitä kukakin tekee, kaikkien on tärkeä voida kokea elämässään merkityksellisyyttä. Näyttää siltä, ettei tämä tapahdu kaikille itsestään, vaan osa menettää elämänhallintansa. Merkityksellisyyttä ei kuitenkaan voi alkaa kokea vasta työelämässä. Jo kodeissa lasten pitäisi saada kokea elämänsä merkitykselliseksi osana perhettä, sitten tulevat koulut ja harrastukset, ja siihen perään voi tulla työelämä. Mutta jos lapsena on kotona vain turistin rooli, ei siinä kasva merkityksellisyyteen. Nokso-Koivisto: Työelämä on suuressa roolissa siinä, että tämä yhteisöllisyys on kadonnut. Me lama-ajan lapset totuimme siihen, että luokkakavereiden vanhempia jäi työttömäksi ja se nä- 7

8 Debatti kyi. Oli pahoinvointia ja erityisluokat täyttyivät. Kotona on vaikea tehdä yhteisöllisyyttä, jos ei ole vakaata työelämää. Poskiparta: Nämä työkyvyttömyyseläkkeet ovat todella huolestuttava ilmiö. Varsinkin, kun diagnosoidut mielenterveysongelmat eivät ole yhtään kasvaneet, mutta niiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Yhteiskuntahan tukee osatyökykyisten työllistämistä, mutta silti toleranssi työllistää osatyökykyisiä on ilmeisesti liian matala. Vai onko työelämä niin huonoa? Jotakin on täytynyt tapahtua. Mitä nuoret ajattelevat eläkkeistä? Onko työeläkejärjestelmä eri sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen? Nokso-Koivisto: Minä kääntäisin asian niin, että uskotteko te, että me nuoret maksamme teidän eläkkeenne? Tuomikoski: Halvempaa tapaa eläketurvan järjestämiseksi ei ole olemassa kuin tämä nykyinen. Tästä vakuuttuu, kun käy läpi vaihtoehtoisia tapoja järjestää riittävän tasoinen ja kattava eläketurva. Nokso-Koivisto: Mutta kuka on järjestelmän vapaamatkustaja? Tuomikoski: 60-luvulla eläköityneet eivät ehtineet maksaa juuri lainkaan työeläkemaksuja. Sitä ei kuitenkaan ole pidetty pahana, kun heidän sukupolvensa elinolot olivat vaatimattomat nykyisiin verrattuna. Hehän olivat myös käyneet sodan. Suuret ikäluokat ovat maksaneet vähän vähemmän kuin nuoret, mutta varsinaisia vapaamatkustajia ei ole. Eliniän kasvuun ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon liittyy myös elinaikakerroin, joka tästä vuodesta alkaen leikkaa uusia eläkkeitä sitä mukaa kuin keskimääräinen elinikä kasvaa. Mikä uudistuksen taustalla oli? Tuomikoski: Lakiuudistusta tehtäessä vuonna 2005 herättiin siihen, ettei elinajan kehittymistä voi ennustaa. Siksi tehtiin tällainen mekanismi, joka sopeutuu kehitykseen automaattisesti. Sekään ei ole eri sukupolvien kannalta tasa-arvoista, että yksi sukupolvi viettää 10 tervettä vuotta eläkkeellä, toinen 20 vuotta ja kolmas 30 vuotta. Elinaikakerroin määriteltiin niin, että se jakaa lisääntyneen elinajan puoliksi työelämän ja eläkkeelläolon kesken ja lisää tasa-arvoa tällä tavoin. Poskiparta: Jos tähän eläkejärjestelmään tarvitaan jatkossa vielä jotakin viilausta, minä uskon, että siitä päästään nuorten kanssa sopuun. Ei ole tasa-arvoista, että yksi sukupolvi viettää 10 tervettä vuotta eläkkeellä, toinen 20 ja kolmas 30 vuotta. Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja, Ilmarinen Poskiparta: Minä en usko siihen, etteikö eläkkeistä pystyttäisi sopimaan yli sukupolvien, mutta entäpä terveyspalvelut ja vanhustenhuolto? Minun mielestäni meidän pitäisi keskustella palvelujärjestelmästä. Nokso-Koivisto: Minä olen kuullut, että jossakin kehitellään jo vanhustenpesukoneita. Tuomikoski: Ja vanhusten ulkoilutusratoja. Poskiparta: Kun elinikä on lisääntynyt ja koko yhteiskunnan vauraus on noussut, eivätkö ikääntyneet voisi käyttää enemmän omaa rahaansa erilaisiin terveydenhoito- ja muihin hyvän elämän palveluihin? Minusta meidän pitäisi keskustella siitä, mitkä osat yhteiskunta maksaa ja mitkä osat vaurastuva keskiluokka voi hankkia palveluina itse. En usko, että tämän palvelujärjestelmän jatkuva laajentaminen on realistista. Nokso-Koivisto: Nythän vanhusväestö on jo jättänyt perintöä suurelle ikäluokalle. Jos suuret ikäluokat velvoitetaan realisoimaan omaisuutensa ostaakseen omat terveyspalvelunsa, seuraavalle sukupolvelle ei jää mitään. Se voidaan kokea sukupolvien välisen sopimuksen rikkomiseksi. 8

9 Kolumni Miten selviän taantumasta? Muistaako kukaan ensimmäistä pörssiromahdustaan? Minä muistan. Olin Englannissa au pairina, vuosi oli Olin kirjoittanut juuri ylioppilaaksi, olin siis kypsä aikuinen. Yhtenä aamuna heräsin siihen, että perheeni juoksee ympäri taloa ja huutaa. Unisin silmin kyselin missä mennään. Yön aikana oli kuulemma ollut pahin myrsky kahteensataan vuoteen, sekä pörssi oli romahtanut. Lontoon kaduilla retkotti kaatuneita puita ja ikkunoista hypänneitä pörssimiehiä. Ulkonaliikkumiskielto oli astunut heti voimaan. Jeah, tuumasin, saan jatkaa unia. Kurkistin pihalle. Se näytti sotatantereelta. Kyllä myrskyssä on voimaa, mietin. Pörssiromahdukselle en suonut ajatustakaan. Selvisin pörssiromahduksesta hienosti. Myrskyn kanssa oli paikoin tekemistä. Onhan se totta, että talouden ilmiöt harvoin avautuvat meille karvalakeille niin kuin niiden kuuluisi. Wikipedia kertoo, että Taantuma määritellään makrotaloustieteessä usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Jassoo. Kuka moisesta lausekkeesta ymmärtää järkyttyä? Huomaako joku oman talousneljänneksensä aikana muutoksen? Tuskin. Paha tilanne tajutaan vasta, kun se tulee kohdalle joko korkojen nousun tai työttömyyden muodossa. Ja syyllisten etsintä siinä vaiheessa on jo hakuammuntaa. Todelliseen taantumaan, tai lamaksi sitä silloin kutsuttiin, törmäsin, kun matkustin Australiaan alkuvuodesta Olin sanonut itseni irti hyvästä työpaikasta, jotta sain lopputilistä hyvän matkakassan. Ei käynyt mielessäkään, että en saisi töitä kun palaan. Ainahan johonkin pääsee töihin, kun riittävästi haluaa! Saman vuoden toukokuussa tutkin Helsingin Sanomia, jossa ei ollut enää työpaikkasivuja. Työpaikkoja ei ollut. En uskonut. Pääsin siivoamaan. Teimme kämppäkaverini kanssa pitkiä päiviä, sillä jouduimme monesti siivoamaan kohteita, joihin siivooja ei ollut koskaan saapunut. Joillain oli varaa tehdä niin. Kyllähän ihmiset selviävät. Tutustuin kiireisen siivouskesäni vapaapäivinä rannalla porukkaan, jotka olivat työttömiä. Heillä ei ollut minkäänlaisia aikomuksiakaan mennä töihin. Heillä oli erittäin hieno ja loppuun asti hiottu menetelmä, jolla valtiolta hokitetaan rahaa. Suunnitelma vaati äärimmäistä järjestelmällisyyttä ja raudanlujaa pokkaa. Talonkirjat hankittiin useammasta kaupungista, joten rahaakin saatiin useammasta sossusta. Jokainen kuitti säästettiin ja vietiin sossuun. Keskikokoisen yrityksen talousjohtajakin pääsee pienemmällä paperityöllä! Millainen nerokkuuden voimavara syrjäytyneiden keskuudessa pesiikään. Jopa perustelu sille, miksi työn tekeminen on älyvapaata, oli aukoton. En ymmärrä. Missä kohtaa minun kasvatukseni meni pieleen, kun tykkäsin tehdä töitä ja ansaita sillä rahaa? Ehkä kasvatuksessani ei olekaan mitään vikaa. Ehkä olenkin oivaltanut sen asian, miksi töissä kannattaa käydä: yhteisöllisyys, johonkin kuuluminen. Taantuman ja työttömyyden rumimmat jäljet näkyvät siinä, kun ihminen ei saa enää olla osa omaa heimoaan. Rahattomuus on pikku juttu sen rinnalla. Hyvä työyhteisö eheyttää jäseniään ja antaa firmalle yhteisen halun selvitä vaikeuksista. Eräskin menestynyt ravintoloitsija kertoi selvinneensä 90-luvun alun lamasta jakamalla vastuun koko monisatapäiselle työntekijäjoukolleen. Porukalta kysyttiin, pidetäänkö firma pystyssä ja alennetaan liksoja, vai pannaanko leikkuri päälle ja jatketaan samaan malliin. Työntekijät vastasivat kuorossa: me haluamme pitää tämän puljun pystyssä. Yhdessä. Ei se sen vaikeampaa ole. Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala

10 Työelämä Teksti: Raili Oksa Piirros: Terhi Ekebom HYVÄ JOHTAJA SAA TYÖNTEKIJÄN TIKITTÄMÄÄN Mistä puhuttiin, kun Ilmarisen kesäseminaarissa kolme eri alan johtajaa päästettiin kehiin kertomaan näkemyksiään johtamisesta ja esimiestyöstä? Innostamisesta, kannustamisesta, intohimosta ja itsensä peliin pistämisestä. Niistä on hyvä johtaminen tehty. Vaatimukset työurien pidentämisestä ovat nostaneet taas keskusteluun hyvän esimiestyön ja johtamisen merkityksen. Kun eläkeikään ehtinyt työntekijä miettii, jatkaako hän työuraansa vai jääkö eläkkeelle, esimiehen johtamistaidot nousevat usein ratkaisijan rooliin. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailaksen mielestä työurien pituus ei ole olennainen asia niinkään työeläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta, vaan se on ensisijaisesti ja nimenomaan Suomen kansantalouden kohtalonkysymys. Hän peräsi maan hallitukselta konkreet- Harri Sailas: Akuutein ongelma työelämässä on se, että työkyvyttömyyseläkkeiden kohteena on yhä nuorempi sukupolvi. Lehtikuva tisia toimia työurien pidentämiseksi, ja niihin hän listasi myös eläkeiän noston. Vaikka eläkeiän mekaaninen nostaminen ei ole paras keino työurien pidentämiseksi, sillä on kuitenkin tärkeä symbolinen merkitys, Sailas perusteli ja lisäsi, että toki on muitakin vaihtoehtoja huolehtia Suomen taloudellisesta kestokyvystä. Ne eivät kuitenkaan ole kovin houkuttelevia, sillä ne merkitsisivät hyvinvointiyhteiskunnan perusasioiden murentamista, kuten sosiaalietuuksien leikkaamista tai veroasteen nostamista, hän luetteli. Nuorten työkyvyttömyys huolestuttaa Pelkkä eläkeiän nostaminen ei Sailaksen mukaan yksin riitä työuria pidentämään. Sen rinnalla työelämän laatua ja ennen kaikkea johtamista on kehitettävä niin, et- 10

11 tä ihmiset viihtyisivät ja jaksaisivat töissä. Esimiehen täytyy toimia vahvana suunnannäyttäjänä ja luoda työlle merkitys. Hänen pitää antaa työntekijöille vapaus tehdä omaa työtään ja luottaa siihen, että se toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Onnistuminen edellyttää, että esimiehen on pantava oma persoonansa peliin. Akuuteimpana ongelmana suomalaisessa työelämässä Sailas piti työkyvyttömyyseläkkeiden valtavaa määrää. Erityisesti häntä huolestutti se, että niiden kohteena on yhä nuorempi sukupolvi. Työkyvyttömyyseläkkeitä voi kuitenkin torjua hyvällä johtamisella. Johtamistaitojen kehittämiseen on tarjolla runsaasti koulutusta. Ilmarisella itselläänkin on kokemusta lukuisista esimiesvalmennuksista, koulutuspaketeista ja muista työkaluista, joita se tarjoaa omille työnantaja-asiakkailleen henkilökuntansa valmentamiseksi. Olemme saaneet niistä hyviä tuloksia muun muassa yritysten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyystapausten vähenemisenä, Sailas totesi. Jorma Eloranta: Koskaan ei pidä olla tyytyväinen siihen, mitä on saavutettu. On tuhon alku ajatella, että nyt kaikki olisi hyvin. Johtamisessa on aina kyse muutoksesta Globaalin yhtiön näkökulmasta johtamista tarkastellut Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta aloitti pohdiskelulla, mitä johtaminen on. Hän itse on päätynyt määritelmään, että johtamisella saadaan tapahtumaan haluttuja asioita muiden avulla. Yrityksessä haluaminen liittyy aina tuloksen tekemiseen. Arvon luominen yhtiön osakkeenomistajille kieltämättä on tarpeellinen ja välttämätönkin tavoite yrityksen kannalta, mutta tämä tuskin saa globaalin yrityksen eri puolilla maailmaa toimivia ihmisiä tikittämään. Lehtikuva Eloranta painotti, että johtamisessa on aina kyse muutoksesta. Koskaan ei pidä olla tyytyväinen siihen, mitä on saavutettu. On tuhon alku ajatella, että nyt kaikki olisi hyvin. Johtajan on pyrittävä jatkuvasti löytämään uusia tapoja toimia paremmin. Yksi suurimpia muutoksia, mitä Eloranta sanoo liikkeenjohtajan uransa aikana tapahtuneen, on ollut siirtyminen joko tai -mallista sekä että tapaan toimia. Elämme aivan toisenlaisessa dynamiikassa ja rytmissä kuin ennen. Samanaikaisesti pitää huolehtia sekä kasvusta että kannattavuudesta, panostaa ja karsia, irtisanoa ja kannustaa. Johtajan on nivottava nämä erilaiset tehtävät yhteen. Johtamisen vaikeus piilee siinä, että johtajan on löydettävä oikea tasapaino niiden välillä. Mikä sitten saa ihmiset tikittämään? Johtamisesta on totuttu käyttämään termejä johtaminen ja johtajuus. Johtamisella viitataan yleensä asioiden johtamiseen (management). Sen työkaluja ovat mm. palkitsemisjärjestelmät ja kehityskeskustelut. Johtajuudella puolestaan tarkoitetaan ihmisten johtamista (leadership), joka on suhde ihmisten välillä. Juuri leadership on Elorannan mielestä se, mikä panee ihmiset tikittämään. Leadership on väline, joka panee ihmiset jatkamaan töissä pidempään ja joka luo työhön sitä intohimoa, millä intensiteetillä hommia tehdään. Ilman intohimoa ihmisistä ei saa mitään irti. Käytännön esimerkkinä Eloranta kertoi yhtiönsä vaikeasta tilanteesta finanssikriisin jälkeen syksyllä 2008, jolloin asiakkailta tuli lähinnä tilausten lykkäyksiä tai peruutuksia. Toimintoja oli sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen, mikä tarkoitti lähtöpasseja työntekijälle. Samaan aikaan piti innostaa ja kannustaa niitä 85 prosenttia ihmisistä, jotka jäivät yhtiöön. Meidän ratkaisumme oli jalkautuminen. Tapasimme ihmisiä eri puolilla maailmaa sijaitsevissa toimipaikoissamme, kuuntelimme ja keskustelimme heidän kanssaan. Huolehdimme näin siitä, että ihmiset tiesivät, missä olemme yrityksenä nyt ja minne olemme menossa. Minna Helle: Nuoret eivät kerta kaikkiaan sovi nykyiseen töitä niska limassa muottiin. Samalla loimme heihin uskoa, ettei tämä ole maailmanloppu. Työelämässä vallalla on-off -ajattelu Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle lähestyi johtamista tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Yhä useampi tekee tänä päivänä tietotyötä. Hänen mukaansa työyhteisöjen menestys riippuu siitä, miten esimiestyössä ymmärretään asiantuntijatyön vaatimukset. Tietotyölle tuo omat haasteensa työn sisällön jatkuva muuttuminen ja uuden luominen. Helle kysyikin, onko meidän työkulttuurimme sellainen, että se tukee luovaa prosessia ja uusien asioiden uudella tavalla tekemistä. Vai elämmekö yhä siinä perinteisessä maailmassa, jossa ollaan tiiviisti ja tehokkaasti läsnä työpaikalla. Jossa etätyö on laiskottelua ja ajattelu joutenoloa. Luova prosessi vaatii eri tavalla aikaa. Jos työpaikalla on koko ajan hirveä kiire, ei siinä välttämättä mitään uutta synny. Luomisprosessille voi olla tosi hyödyllistä olla välillä pois työpaikaltakin, Helle muistutti. Suomalaisessa työelämässä on Helteen mukaan vallalla on-off -ajattelu. Töissä ollaan joko täysillä tai sitten ei ollenkaan. Välimuotoja ei juurikaan tunneta. Hän arveli,ettäkun80-ja90-luvuillasyntyneet nuoret aloittavat työuransa, se tuo valtavia paineita työelämän muutokselle. Nuoret ikäluokat arvostavat vapaaaikaa ja sellaista työuran huokoisuutta, jossa välillä voi ottaa vähän löysemmin. He eivät kerta kaikkiaan sovi tähän nykyiseen töitä niska limassa muottiin. Heidän työuriensa pidentämistä ei aja kansantalouden enempää kuin yhteiskunnan etu, vaan motivaatio löytyy johtamisesta, kannustavasta kulttuurista ja joustavista työajoista. Lehtikuva 11

12 Tarvitaan välittämisen kulttuuria, että uskalletaan puhua siitä, että aina ei jaksa. Kiti Müller Tutkimusprofessori 12

13 Tutkimusprofessori Kiti Müller palkittiin -hankkeesta kultaisella työympäristötyön erityisansiomitalilla. Mitalin luovutti sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Helsingissä Työhyvinvointi VIRKEÄT AIVOT OIVALTAVAT Pätkiikö muisti, onko sinulla vaikeuksia keskittyä työhösi? Et tästä huolimatta todennäköisesti ole sairastunut dementiaan. Informaation määrä ja tietotyö ovat lisääntyneet. Aivot joustavat ja mukautuvat kiireeseen, ne lisäävät energiatehoja, kun tarvitaan, mutta sen jälkeen pitää muistaa levätä. Teksti: Eila Parkkonen Kuvat: Esko Tuomisto Jatkuvasti ylikierroksilla toimivat aivot voivat heikentää työ- ja toimintakykyä: muistia, keskittymis- ja ajattelukykyä, vireyttä ja oppimista. Aivojen hyvinvoinnista täytyy pitää hyvää huolta ja järjestää työ niin, ettei se rasita aivoja liikaa, sanoo Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja, tutkimusprofessori Kiti Müller. Nykytyöelämän merkittävin haaste on Müllerin mukaan se, että työ muuttuu ja oppimis- ja omaksumiskykyä täytyy pitää jatkuvasti yllä. Suomen sanotaan olevan korkeasti koulutettu yhteiskunta, joka on siirtynyt jälkiteollisesta aikakaudesta tietoyhteiskuntaan ja osaamisen yhteiskunnan aikakauteen. Ihminen oppii läpi elämänsä, jos aivot pysyvät terveinä. Müller korostaa, että mahdollisuus oppia jatkuvasti pitäisi sisältyä luontevasti työtehtäviin. Ei riitä, että koulutusta järjestetään työstä irrallaan 1 2 päivää vuodessa, kuten usein tapahtuu. Toinen haaste on, että työssä tarvitaan tekniikan tajua, vaikka kaikki ihmiset eivät kovin teknisiä olekaan. Usein kyllä ajatellaan, että tietotekniikka hoitaa asiat ihmisten puolesta, mutta näinhän ei ole. Sen avulla voidaan automatisoida tiettyjä rutiiniprosesseja, mutta aina tarvitaan ihminen, joka osaa käyttää järjestelmää ja ymmärtää sen logiikkaa, Müller sanoo. Kaikessa työssä tarvitaan aivotyötä Kasvanut käsiteltävän tiedon määrä arkielämässä ja työympäristössä sekä työ, joka edellyttää useiden eri tehtävien hoitoa (monitehtävät) kuormittavat aivojen tietojenkäsittelyä. Müller torjuu harhakäsityksen, jonka mukaan tietotyö tarkoittaa vain asiantuntijatyötä ja korkeasti koulutettuja henkilöitä. Tiedonkäsittelytaitoja, ajatustyötä ja kykyä oppia uutta aivotyötä tarvitaan kaikessa työssä. Työ on muuttunut itseohjautuvaksi ja omaa työtä täytyy kehittää. Samoja asioita joudutaan pohtimaan, työskentelipä rakennustyömaalla tai kaupan kassalla. Monitehtävät voivat lisääntyä pala palaselta niin, että pian huomaa tekevänsä työtä kuin monitoimikone. Alle 35-vuotiaat lakoavat Työ ja terveys tutkimuksesta selviää, että esimerkiksi italalla työtehtävät ovat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 60 prosentilla. Kaikki työntekijäryhmät kokivat työnsä rasittavaksi, vahvimmin kuitenkin ylimmät toimihenkilöt. Tutkimuksen mukaan he ovat vähemmän kuormittuneita kuin he olivat reilut 10 vuotta sitten. Kuormittuneiden osuus on laskenut 60 prosentista 43 prosenttiin. Eniten häiritsevät työn jatkuvat keskeytykset. Alemmista toimihenkilöistä kuormittuneita on edelleen 25 prosenttia, saman verran kuin 10 vuotta sitten. Vaikka hyvää kehitystä on tapahtunut, ei pidä tuudittautua siihen, että asiat ovat kunnossa. Kuormittuneita on edelleen liian paljon. Pitää muistaa myös se, että kyselytutkimuksissa ihmiset eivät aina vastaa ihan rehellisesti, Müller sanoo. Työtä haittaavia muistiongelmia ja keskittymiskyvyn puutetta koki noin joka viides. Näitä oireita valittivat myös alle 35-vuo- 13

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN 2010. 10.6.2010, Vanha ylioppilastalo, Helsinki

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN 2010. 10.6.2010, Vanha ylioppilastalo, Helsinki OHJELMA 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.15 Tervetulotoivotus 10.30 Avauspuheenvuoro Tarja Halonen, Tasavallan presidentti 10.50 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (englanninkielinen) Miten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012 1 Taustaa Vastausaika 27.8.-20.9.2012 Kysely on jatkoa viime vuonna toteutetulle puhelinpalvelutyön työolokyselylle Kysely kohdistettiin kaikille vakuutusalan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikä ja työ - työ ja ikä Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikääntyneet ja työ näkymiä ja huomioita Näkymä 1 Kestävyysvaje = huoltosuhdehaasteen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet 1 Muistion tarkoitus Tämän muistion vastuullisen sijoittamisen periaatteet on hyväksytty Työeläkevakuuttajat TELAn hallituksen kokouksessa 28.1.2008.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA Arvopaperin Rahapäivä 17.9.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ESITYKSEN SISÄLTÖ Ilmarinen lyhyesti Sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot