Talouden kehitykseen liittyvät kasvun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouden kehitykseen liittyvät kasvun"

Transkriptio

1 Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut Riitta Hjerppe Talouden kehitykseen liittyvät kasvun ohella lamat. Lamakeskustelu ajankohtaistui taas, kun Yhdysvalloista lähtöisin ollut vuoden 2008 finanssikriisi vastoin odotuksia rantautui Suomeenkin loppuvuodesta 2008/vuonna Suomen talous tuntui joutuvan vapaaseen pudotukseen, kun bruttokansantuote laski 8,2 prosenttia vuonna 2009, mikä on yhtä suuri pudotus kuin on tähän asti suurin rauhanaikainen lasku, 8,3 prosenttia nälkävuonna Kun ollaan lamatilanteessa, herää kysymyksiä, miten tähän on tultu, miten tavallista tämä on, miten aiemmin on käynyt, milloin talous toipuu. Taloushistorioitsijan tapa tutkia talouden kasvua ja talouden lamoja on käyttää mainiota työkalua: kansantalouden tilinpitoa ja historiallista tietoa aiemmista tapahtumista. Kansantalouden tilinpito on kuvaus talouden tapahtumista yleensä yhden vuoden aikana. Se mittaa kansantalouden tuotannon eli bruttokansantuotteen sekä kansantalouden tulot ja menot. Kansantalouden tilinpidon ja bruttokansantuotteen käsitteen historia on varsin pitkä; ja ensimmäiset kehitelmät ovat 1600-luvulta. Ne ovat alkaneet yksittäisten tutkijoiden ponnisteluina. Nykyisen tilijärjestelmän kehitystyö on tapahtunut kansainvälisenä viranomaisten välisenä yhteistyönä pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Yhteistyön seurauksena maailman maat laskevat kansantalouden tilinpitoa YK:n, OECD:n ja Euroopan Unionin suositusten mukaisina. Historioitsijan kannalta on ongelmallista, että järjestelmää kehitetään ja muutetaan muutaman vuoden välein. Näin tehdään varmaan hyvin perustein. Vertailukelpoisten pitempien aikasarjojen rakentaminen tulee näin ollen varsin työlääksi, jos ei olla yksityiskohtaisesti selvillä eri aikoina käytetyistä tilinpidon järjestelmistä ja niiden muutoksista. Selvilläolo taas on ammattilaisten työtä. Ja kehityksen tutkijalle voi olla vaikeaa seurata käsitteiden ja laskentajärjestelmän muutoksia. Suomessa kansantalouden tilinpidon ensimmäiset yritelmät ovat 1880-luvulta. Tilastollisen Toimiston johtaja K. F. Ignatius, laati laskelmat suostuntaverotietojen perusteella ja vertasi niitä muihin Pohjoismaihin; Suomi oli niiden mukaan köyhin maa Pohjolassa. Muita kansantalouden tilinpidon varhaisia suomalaisia kehittäjiä ovat olleet muun muassa Valter Lindberg ja Eino H. Laurila. Suomessa kansantalouden tilinpitoa on tehty Tilastokeskuksessa kulloinkin voimassa olleen suosituksen mukaisesti vuosittain 1950-luvun alusta (vuodesta 1948), ensisijaisesti talouspolitiikan tarpeisiin. Tausta sille, että meillä on bruttokansantuotteen sarja vuodesta 1860, on suomalais- 46 Academia Scientiarum Fennica 2010

2 ten osallistuminen 1950-luvulla aloitettuun kansainväliseen tutkimusprojektiin. International Association for Research in Income and Wealth, kansantalouden tilinpidon tutkijoiden ja kehittäjien seura, kutsui eri maiden tilinpitoihmisiä mukaan talkoisiin laskemaan bruttokansantuotetta ja sen osatekijöitä taaksepäin, suositusvuoteen Ensi vaiheessa näitä niin sanottuja kasvututkimuksia tehtiin vajaassa parissakymmenessä maassa. Nykyisin näitä historiallisia laskelmia kerätään, yhtenäistetään ja ylläpidetään Hollannissa Groningenin yliopistossa alun perin vuonna 2010 edesmenneen professori Angus Maddisonin aloitteesta. Mukana olevien maiden lukumäärä on kasvanut siinä määrin, että professori Maddison uskaltautui laskemaan maanosittaiset ja koko maailman bruttokansantuotearviot (vai -arvaukset?) muutamalta poikkileikkausvuodelta ajanlaskumme alusta saakka, mutta tarkemmin 1800-luvulta saakka. Suomessa kansantaloustieteilijät käynnistivät kasvututkimuksen vuosina varsin kunnianhimoisesti. Minutkin palkattiin nuorena opiskelijana mukaan tutkimusassistentiksi vuonna Monien vaiheiden viivytysten, pysähdysten ja tutkimustyössä tavallisten rahoitusongelmien jälkeen minä päädyin kasvututkimusprojektin johtoon vuonna Suuri aikasarjatietokanta saatiin valmiiksi suomeksi vuonna 1988 ja englanniksi Se on ehkä Suomen yhteiskuntatieteiden suurimpia loppuunvietyjä tutkimusprojekteja, sillä karkean arvioni mukaan siinä tehtiin noin 30 tutkijatyövuotta, ja Suomen Pankki julkaisi 13 kasvututkimusta ja muut tutkimuslaitokset vielä muutaman. Yhteenvetokasvututkimus sisältää vuosittaisen aikasarjatiedoston vuosille , ja siinä on pääpiirteissään sarjat niin sanotun huoltotaseen keskeisille erille: tuotanto, vienti, tuonti, investoinnit ja yksityinen sekä julkinen kulutus ja työvoimasta ja nämä vielä jaoteltuna lukuisiin alaryhmiin toimialoittain. Nykyisin Tilastokeskus päivittää aikasarjoja, ja ne ovat osa Suomen Virallista Tilastoa. Kasvututkimustyö jatkuu edelleen monissa maissa. Marraskuussa 2010 Amsterdamissa kokoontuneeseen Angus Maddisonin muistoseminaariin oli kutsuttu 70 osanottajaa, entisiä ja nykyisiä kasvututkijoita. Tällä hetkellä tavoitteena on eurooppalainen tietokanta, jossa on nykyistä yksityiskohtaisempia aikasarjoja. Maddisonilla oli tapana kutsua meitä kasvututkijoita seminaareihinsa. Hänen toimittamansa Newsletterin nimi oli hauskasti Les Chiffrephiles suomeksi ehkä numerohullut. Minulle kasvututkimukseen mukaan pääseminen merkitsi uraa taloushistorioitsijana, paljon kansainvälisiä kontakteja ja mieluisia ystävyyssuhteita. Bruttokansantuote ja bruttokansantuote henkeä kohden ovat eniten käytettyjä talouden indikaattoreita, joilla kuvataan muun muassa talouden tuotantoa, toimeliaisuutta ja sen vaihteluja, elintason kehitystä ja tehdään elintasovertailuja muihin maihin, vaikka niissäkin on tietysti ongelmansa. Bruttokansantuotteen ja sen osatekijöiden kehityksen perusteella tehdään myös tärkeitä talouspoliittisia päätöksiä. Suomen bruttokansantuotteen kehitys Jos seuraatte sanomalehtien taloussivuja, olette varmasti törmännyt Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen jollakin aikavälillä (Kuvio 1). Se kuuluu taloustoimitusten vakioarsenaaliin. Tällä mittakaavalla kuviossa erottuvat selvästi vain vuoden 1918, ensimmäisen maailmansodan ajan ja kansalaissodan, suuri pudotus, 1930-luvun ja toisen maailmansodan miltei vaakasuorilta näyttävät Academia Scientiarum Fennica

3 Kuvio 1. Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi (1926=100, logaritmiasteikko) Lähteet: Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki ja Tilastokeskus, Suomen kansantalouden tilinpidon historiallinen tietokanta. Kuvio 2. BKT:n ja BKT:n henkeä kohden kasvu ajanjaksoittain , prosenttia vuodessa BKT BKT per capita Lähteet: Ks. kuvio Academia Scientiarum Fennica 2010

4 kehitykset ja 1990-luvun alun lama sekä pieni painauma vuonna Suomen bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1860 vuoden 2009 loppuun 2,9 prosenttia vuodessa ja henkeä kohden laskettuna 2,1 prosenttia vuodessa. Bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut tänä aikana 24-kertaiseksi ja Suomen itsenäisyyden aikana 15-kertaiseksi. Se on maailman toiseksi nopeinta kasvua, jonka vain Japani ylittää. Se on merkinnyt sitä, että Suomi on noussut Euroopan ehkä köyhimmästä maasta 1800-luvun puolimaissa maailman elintason kärkijoukkoon ja on bruttokansantuotteella henkeä kohden mitattuna 23. Nykyisin. Kuviossa 2 näemme bruttokansantuotteen ja bruttokansantuotteen henkeä kohden kasvun eri ajanjaksoina vuodesta Olen jättänyt sotavuodet tässä pois ja tarkastelen vain rauhanvuosia. Pienemmissä pylväissä, henkeä kohden laskettuna, näkyy väestönkasvun hidastumisen vaikutus henkeä kohden -kasvuun 1960-luvulta lähtien, eli kokonaiskasvun ja henkeä kohden lasketun kasvun ero on kaventunut. Kuvio 3 näyttää Suomen kehitystä suhteessa Euroopan Unionin 15 maan eli 1990-luvun puolivälin EU:n keskiarvokehitykseen ja Ruotsiin vuodesta 1860 saakka. Kun käyrä kulkee 100 prosentin viivan alapuolella, Suomen bruttokansantuote hen- Kuvio 3. Suomen reaalinen bruttokansantuote henkeä kohden suhteessa EU-15:een ja Ruotsiin , 120 prosenttia Suomi/EU-15 Suomi/Ruotsi Lähteet: Hjerppe (1988); Suomen kansantalouden historiallinen tietokanta; Albert Carreras and Xavier Tafunell (2004), The European Union Economic Growth Experience, Teoksessa Exploring Economic Growth. Essays in Measurement and Analysis. A Festschrift for Riitta Hjerppe on her 60th Birthday, eds. Sakari Heik ki nen and Jan Luiten van Zanden, Aksant Academic Publishers, Amsterdam, s ; Angus Maddison (2001), The World Economy. A Millenial Perspective. Development Centre Studies, OECD, s. 185; europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsieb020 Academia Scientiarum Fennica

5 keä kohden on ollut alempi kuin vertailumaissa/maassa ja 100 prosentin viivan yläpuolella vastaavasti korkeampi. Ensimmäiseen maailmansotaan saakka Suomen bruttokansantuote henkeä kohden oli vain puolet tai vähän yli suhteessa EU 15-maahan. Vähäistä kiinnikuromista tapahtui. Ensimmäinen maailmansota ja varsinkin kansalaissota pudottivat Suomen BKT:n hyvin alas. Maailmansotien välisenä aikana Suomi kuroi huimasti umpeen eroa Länsi-Eurooppaan, ja ero oli vain vajaa parikymmentä prosenttia ennen toisen maailmansodan syttymistä. Sodan jälkeen nopeasti käynnistynyt evakkojen ja rintamamiesten asuttaminen, jälleenrakentaminen ja sotakorvaustuotteiden tuottaminen pakottivat talouden nopeaan kasvuun, ja Suomi jopa ohitti hetkeksi EU 15:n. Varsinainen kiinnikurominen ja ohittaminen tapahtuivat 1970-luvun lopulta lähtien, vaikka 1990-luvun vaikea lama pudottikin meidät hetkeksi taas vauhdista. Vertailu Ruotsiin, Suomen lempikilpakumppaniin, on aina mielenkiintoista. Ruotsin teollistuminen ja nopean taloudellisen kasvun käynnistyminen tapahtui aiemmin kuin Suomessa, ja niinpä 1800-luvun loppuvuosikymmeninä ja ensimmäiseen maailmansotaan saakka Ruotsin talous kasvoi Suomea nopeammin. Ero Ruotsiin kasvoi. Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota kasvattivat eroa hetkellisesti paljon myös Ruotsiin. Maailmansotien välisenä aikana talous kasvoi Suomessa ja Ruotsissa jokseenkin yhtä nopeasti ja selvästi nopeammin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Ero Ruotsiin pysyi jokseenkin 30 prosentissa. Toisen maailmansodan vuodet romahduttivat taas Suomen elintasoa. Hidas kiinnikurominen Ruotsiin alkoi 1950-luvulla, mutta se koki lievän takaiskun 1960-luvulla. Kiinniottaminen pääsi todenteolla vauhtiin Suomen vuoden 1967 devalvaation jälkeen luvulla Suomi oli lähellä Ruotsia hetken aikaa, joidenkin laskelmien mukaan jopa ohitti sen luvun lama Suomessa oli pahempi kuin Ruotsissa ja ero kasvoi jälleen luvun loppupuolen jälkeen kasvu on edennyt jokseenkin yhtä jalkaa, mutta vuoden 2009 lasku oli Suomessa suurempi kuin Ruotsissa tai EU 15-maassa. Talouden kehityksen vaihtelut Suomen suhdannevaihtelut ovat syntyneet maatalouden satovaihteluiden, sotien, kansainvälisten talouskriisien sekä keskeisten vientimaiden talousvaikeuksien vuoksi samoista syistä kuin yleensä muuallakin maailmassa. Maatalouden tuotanto-osuuden laskiessa satovaihtelujen merkitys on tietenkin vähentynyt, ja 1900-luvulla lamojen syyt ovat olleetkin yleensä muissa tekijöissä. Ulkomaankaupan osuus on ollut Suomessa suhteellisen korkea koko tarkastelujakson ajan, ja niinpä kansainvälinen suhdannetilanne on heijastunut helposti Suomen talouteen. Joihinkin suhdannelaskuihin on osoitettavissa ainakin osittain kotimaisia syitä, kuten kiristynyt rahoitustilanne, talouspolitiikka tai rakennustoiminnan hiljeneminen ylikuumenemisen jälkeen. Näytän Kuviossa 4 bruttokansantuotteen vuotuiset vaihtelut, eli montako prosenttia talous kasvoi tai kutistui edellisestä vuodesta. Kuva on aikamoista sahalaitaa, josta äkkiseltään on vaikea nähdä mitään selkeää linjaa. Syvimmät bruttokansantuotteen pudotukset osuvat vuosiin 1917 ja 1918: 16 ja 13 prosenttia laskua kahtena vuotena peräkkäin. Vuosi 1917 oli Venäjän vallankumousten vuosi, jolloin Suomen kauppa Venäjän kanssa romahti. Sitä ennen ulkomaankauppa oli jo kärsinyt vuosia ensimmäinen maailmansodan vuoksi, mutta 50 Academia Scientiarum Fennica 2010

6 Kuvio 4. Suomen bruttokansantuotteen vuosimuutokset , prosenttia Lähteet: Ks. Kuvio 1. Venäjän kauppa oli vastaavasti lisääntynyt. Vuosi 1918 oli kansalaissodan vuosi, jolloin monet tuotantolaitokset olivat kiinni monia kuukausia. Myös vienti oli edelleen miltei pysähdyksissä. Yhteensä Suomen bruttokansantuote laski ensimmäisen maailmansodan aikana kolmanneksella, mikä on valtava määrä. Toiseksi suurimmat pudotukset osuivat toisen maailmansodan aikaan, vaikka pudotukset olivat paljon pienempiä. Suomi oli sotaa käyvä maa, ja sotatarviketuotantoa ja muuta välttämätöntä tuotantoa ylläpidettiin mahdollisuuksien mukaan. Ja paradoksaalista kyllä armeijan toiminta, miehet ampumassa rautaa rajalla, kasvattaa bruttokansantuotetta. Toisen maailmanvuosien aikana kokonaistuotanto oli alimmillaan vuonna 1940, mutta vain kymmenkunta prosenttia sotaa edeltävän tason alla. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote palasi sotaa edeltävälle tasolle sodan loppuvuosina ja ohitti sen jo vuonna 1948, vaikka pulaa oli lähes kaikista arkipäivän tavaroista. Autonomian ajan rauhanaikoina pahin yksittäinen lamavuosi oli katovuosi tai nälkävuosi 1867 (Kuviossa 5 näkyvät suuret, pitkät rauhanajan suhdannelaskut). Bruttokansantuote laski yli kahdeksan prosenttia. Jo seuraavana vuonna palattiin kuitenkin lamaa edeltävälle BKT:n tasolle, vaikka monet laman seuraukset varsinkin yksilötasolla jatkuivat paljon pitempään. Bruttokansantuote meni miinukselle 11 kertaa, mikä on varsin paljon. Lamojen välisinä nousukausina talous kuitenkin kasvoi varsin ripeästi, 5 prosenttia vuodessa. Academia Scientiarum Fennica

7 Aikaa 1870-luvulta 1890-luvun alkuvuosiin nimitetään taloushistoriallisessa kirjallisuudessa pitkäksi lamaksi The Long depression tai suureksi lamaksi The Great Depression. Suomi joutui mukaan tähän kansainväliseen lamaan 1870-luvun puolivälissä, kun talouden kasvu hidastui pariin prosenttiin ja BKT laski sitten kolmena vuotena, vuosina 1877, 1878 ja Näiden välillä ja pitkin 1880-lukua kasvuluvut olivat alhaisia. Taloudelle tärkeä vienti polki koko 1880-luvun lähes paikallaan, monet hinnat romahtivat. Elinkustannusindeksi oli alimmillaan 30 prosenttia lamaa edeltävän tason alapuolella. Maailmansotien välisen ajan suhdannekuva poikkeaa paljon autonomian aikaisesta luvulla ennen suuren depression alkua näin 1930-luvun lamaa kansainvälisesti useimmiten kutsutaan The Great Depression BKT:n kasvu muutaman kerran vähän hidastui mutta niin vähän, että olisi outoa määritellä nämä hidastumiset lamoiksi luvun lama oli sen sijaan varsin pitkä ja syväkin. Varsinaisesti miinukselle mentiin kolmena vuotena, yhteensä neljä prosenttia. BKT:n lasku ei näytä kovin suurelta viimeaikaisiin laskuihin verrattuna. Syynä ovat vielä kovin maatalousvaltainen tuotantorakenne mutta mahdollisesti myös palvelutoimialojen arviointiongelmat. Ehkä lasku olisi ollut jonkin verran syvempi, jos olisi ollut yksityiskohtaisempaa tilastotietoa käytettävissä luvun lama oli kuitenkin erittäin paha. Rekisteröity työttömyys oli vain kymmenkunta prosenttia, mutta todellinen työttömien määrä oli paljon suurempi. Laman aikana monet hinnat romahtivat, elinkustannusindeksi laski jopa parikymmentä prosenttia. Myös palkat laskivat monilla toimialoilla hintojakin enemmän eli elintaso laski, vaikka työtä olikin. Monien työpaikkansa säilyttäneiden elämä sen sijaan saattoi vähän helpottua, kun palkat osalla toimialoja laskivat hintoja vähemmän. Varsinkin maatalous oli suurissa vaikeuksissa, sillä viljojen hinnat seurasivat kansainvälisiä hintoja alaspäin. Ja lamaajalle tyypillisesti maanviljelijä tuotti vaikka ei voinutkaan olla varma tuotteiden myynnistä. Se osaltaan vaikutti tuotannon suhteellisen vähäiseen laskuun. Lisäksi on muistettava, että sosiaaliturvan taso oli edelleen lähes olematon. 30-luvun lama oli Suomessa suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen ja muun Euroopan lamaan. Yhdysvaltain BKT laski neljänneksen ja toipui erittäin hitaasti. Suomen pelastus oli osaltaan vielä varsin agraarinen talous, jossa tuotettiin ruokaa omaan käyttöön. Kultakannasta irtaantuminen ja devalvaatio syksyllä 1931 käänsivät tilanteen vähitellen paremmaksi. Yhtenä Suomen tilannetta helpottavana tekijänä oli tärkeimmän vientimaan Englannin monia muita maita lievempi lama. Toisen maailmansodan jälkeen suhdannekuva taas muuttuu. Suhdannesyklit olivat keskimäärin vähän pitempiä kuin 1800-luvulla. Uusimpien tasotarkastusten mukaan Suomen bruttokansantuote ei laskenut kertaakaan sodan jälkeen ennen vuotta Aikaisempien laskelmien BKT meni vähän miinukselle vuonna 1976 niin sanotun öljykriisin aikana. Suhdannelaskut vuodesta 1946 vuoteen 1990 olivat kasvun pysähdyksiä tai hidastumia edeltävistä vuosista. Silti työttömyys nousi usein merkittäväksi, hinnat saattoivat vähän laskeakin 1950-luvulla. Yleensä taantumasta päästiin devalvaatiolla, jolla korjattiin vientiyritysten hintakilpailukykyä ja vienti pääsi taas kasvuun. Seuranneessa paremmassa taloustilanteessa tavallisesti nostettiin palkkoja, mikä käynnisti devalvaatiosyklin hintasyklin ja johti seuraavaan devalvaatioon noin 10 vuoden kuluttua. 52 Academia Scientiarum Fennica 2010

8 1990-luvun alun lama, BKT:n lasku prosenttia eri tulos vähän eri tavoin laskien oli rauhanajan pahin suhdannelasku. Kuten muistetaan, työttömyys nousi jopa puoleen miljoonaan ja BKT laski kolmena peräkkäisenä vuotena. Laman varjo on ollut pitkä luvun alun dot.com -lama alensi BKT:n kasvun kolmeksi vuodeksi pariin prosenttiin. Punaiselle ei sentään koko talouden tasolla menty, vaikka monien pörssiosakkeiden arvot romahtivatkin. Tämä oli selvästi alle 1990-luvun jälkipuoliskon kehityksen luvun ensimmäisen vuosikymmen lopun lamasta emme vielä pääse tekemään tiliä, vaikka talous kasvoikin vuonna Vuoden 2009 BKT:n huima lasku 8,2 prosenttia oli surullinen rauhanajan ennätys. Lamojen aiheuttamat tuotannon menetykset eli tuotantokuilut Olen laskenut suurten taloudellisten laskukausien aiheuttamia tuotannon tai hyvinvoinnin menetyksiä arvioimalla myös, paljonko bruttokansantuotetta laskukausina menetettiin. Laskelma on hyvin karkea oma kehittämäni. Siihen ei taida olla olemassa tiettyä standardikaavaa, vaan jokainen laskee tavallaan. Olen tehnyt laskelmia kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla olen arvioinut menetyksen suhteessa kasvun pysymiseen varsinaista laskua edeltäneellä tasolla. Toisella tavalla potentiaaliseksi kasvuksi on laskettu lamaa edeltävän huippuvuoden ja seuranneen huippuvuoden välinen tasainen kasvu. Jos vertailemme näillä tavoilla talouden laskuja, voidaan todeta, että ensimmäisen maailmansodan aikaan menetettiin potentiaalisesta kasvusta selvästi yli yhden vuoden bruttokansantuotteen verran. Toinen maailmansota rokotti potentiaalista kasvua 20:stä 40 prosenttiin laskua edeltävästä BKT:stä (Kuvio 5). Rauhanaikaisista suurista lamoista 1870-luvun ja 1930-luvun lama veivät potentiaalisesta kasvusta vajaasta viidenneksestä kolmannekseen luvun lama enimmillään viidenneksen luvun laman menetys voidaan arvioida prosentiksi lamaa edeltävästä BKT:stä. Varmaan voitaisiin laskea näiden talouden laskukausien kokonaisvaikutus potentiaaliseen tuotantoon. Voitaisiin ehkä saada jonkinlainen arvio. Kuinka oikea? En ole sitä tehnyt. Kuvio 5. Suomen bruttokansantuotteen volyymi - indeksi suurissa rauhanajan lamoissa (lamaa edeltänyt vuosi = 100). GDP GDP GDP GDP Lähteet: Ks. kuvio 1. Academia Scientiarum Fennica

9 Lopuksi Kerrotaan, että 1950-luvun alussa asiantuntijat arvelivat, että Suomen kansantalous menee kaiken aikaa alaspäin. Vuotuisen kansantalouden tilinpidon aloittaminen osoitti, että bruttokansantuote kasvoi itse asiassa useimpina vuosina varsin vauhdikkaasti. Kansantalouden tilinpito osoitti konkreettisesti, missä ongelmakohdat olivat olleet. Ja BKT:n laskeminen osoitti, että koko BKT menee miinukselle suhteellisen harvoin. Kasvututkimukset antavat meille empiiristä aineistoa koko talouden toiminnasta. Osaltaan ne tuovat aineistoa kansantaloustieteen teorioiden testaamiseen. Toisaalta ne antavat mahdollisuuden talouden dynamiikan analysoimiseen. Ne mahdollistavat kansainväliset pitkän aikavälin vertailut. Suhdannevaihtelut puolestaan ovat aina kuuluneet talouden toimintaan. Niitä ilman ei yksikään talous ole selvinnyt. Ne voivat tuoda tullessaan ikäviä mullistuksia laskukausina, ja vastaavasti suurta optimismia nousukausina. Lamojen aikana ja jälkeen on useasti lähdetty pohtimaan taloustieteen perusasioita: miksi lama tuli, miksi sitä ei osattu ennustaa. Näin nytkin luvun lama muutti kansantaloustieteen teoreettista ajattelua varsin perusteellisesti. Entinen neoklassisen tasapainomalli nähtiin riittämättömäksi. Neoklassisessa tasapainomallissa talous korjaa itse itsensä ilman että talouspolitiikalla puututaan asioihin. Englantilainen John Maynard Keynes kehitti tilalle uudenlaisen mallin, jossa kokonaiskysynnän vähäisyys oli syynä taantumiin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. Aina kun on oltu laman syövereissä, herää myös keskustelua, mihin oikein päädytään: milloin lama loppuu. Ja suurten lamojen yhteydessä 1900-luvulla aina esiin noussut ennusteita, että tästä ei enää nousta. Hyvät ajat on nähty. Näitä keskusteluja käytiin 1930-luvun laman yhteydessä, 1970-luvun laman yhteydessä, 1990-luvun laman yhteydessä ja nyt taas samat äänenpainot näyttävät toistuvan. Voin lohduttaa, että tähän asti on noustu. Ja lisäksi voin kertoa havainnon, että kertaakaan laman kestäessä ei ole osattu ennustaa oikein, mihin lama päättyy, mikä on se tekijä, joka nostaa maan lamasta luvulla tekijä oli kultakannasta irrottautuminen ja devalvaatio sekä sen vauhdittamana paperinviennin nopea kasvu sekä toisaalta kotimarkkinoiden nousu ainakin osittain valtion tuella luvulla tekijä oli kahdenvälinen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Kallista öljyä vastaan voimme myydä myös kalliilla luvulla tekijä oli Nokia ja 2009 laman jälkeen Aasian maiden talouden kasvu ja kysyntä. Viitteet 1 Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki; Riitta Hjerppe (1989), The Finnish Economy Growth and Structural Change. Bank of Finland Publications, Studies on Finland s Economic Growth XIII. Bank of Finland/Government Printing Centre/Helsinki. 54 Academia Scientiarum Fennica 2010

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi

SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET. Markku Lanne TTT-kurssi SUHDANNEVAIHTELU, TALOUSTILASTOT JA ENNUSTEET Markku Lanne TTT-kurssi 1.2.2012 Mitä on suhdannevaihtelu? Kokonaistaloudellisen aktiviteetin eli reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) vaihtelu trendinsä ympärillä.

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011 Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot