Talouden kehitykseen liittyvät kasvun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouden kehitykseen liittyvät kasvun"

Transkriptio

1 Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut Riitta Hjerppe Talouden kehitykseen liittyvät kasvun ohella lamat. Lamakeskustelu ajankohtaistui taas, kun Yhdysvalloista lähtöisin ollut vuoden 2008 finanssikriisi vastoin odotuksia rantautui Suomeenkin loppuvuodesta 2008/vuonna Suomen talous tuntui joutuvan vapaaseen pudotukseen, kun bruttokansantuote laski 8,2 prosenttia vuonna 2009, mikä on yhtä suuri pudotus kuin on tähän asti suurin rauhanaikainen lasku, 8,3 prosenttia nälkävuonna Kun ollaan lamatilanteessa, herää kysymyksiä, miten tähän on tultu, miten tavallista tämä on, miten aiemmin on käynyt, milloin talous toipuu. Taloushistorioitsijan tapa tutkia talouden kasvua ja talouden lamoja on käyttää mainiota työkalua: kansantalouden tilinpitoa ja historiallista tietoa aiemmista tapahtumista. Kansantalouden tilinpito on kuvaus talouden tapahtumista yleensä yhden vuoden aikana. Se mittaa kansantalouden tuotannon eli bruttokansantuotteen sekä kansantalouden tulot ja menot. Kansantalouden tilinpidon ja bruttokansantuotteen käsitteen historia on varsin pitkä; ja ensimmäiset kehitelmät ovat 1600-luvulta. Ne ovat alkaneet yksittäisten tutkijoiden ponnisteluina. Nykyisen tilijärjestelmän kehitystyö on tapahtunut kansainvälisenä viranomaisten välisenä yhteistyönä pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Yhteistyön seurauksena maailman maat laskevat kansantalouden tilinpitoa YK:n, OECD:n ja Euroopan Unionin suositusten mukaisina. Historioitsijan kannalta on ongelmallista, että järjestelmää kehitetään ja muutetaan muutaman vuoden välein. Näin tehdään varmaan hyvin perustein. Vertailukelpoisten pitempien aikasarjojen rakentaminen tulee näin ollen varsin työlääksi, jos ei olla yksityiskohtaisesti selvillä eri aikoina käytetyistä tilinpidon järjestelmistä ja niiden muutoksista. Selvilläolo taas on ammattilaisten työtä. Ja kehityksen tutkijalle voi olla vaikeaa seurata käsitteiden ja laskentajärjestelmän muutoksia. Suomessa kansantalouden tilinpidon ensimmäiset yritelmät ovat 1880-luvulta. Tilastollisen Toimiston johtaja K. F. Ignatius, laati laskelmat suostuntaverotietojen perusteella ja vertasi niitä muihin Pohjoismaihin; Suomi oli niiden mukaan köyhin maa Pohjolassa. Muita kansantalouden tilinpidon varhaisia suomalaisia kehittäjiä ovat olleet muun muassa Valter Lindberg ja Eino H. Laurila. Suomessa kansantalouden tilinpitoa on tehty Tilastokeskuksessa kulloinkin voimassa olleen suosituksen mukaisesti vuosittain 1950-luvun alusta (vuodesta 1948), ensisijaisesti talouspolitiikan tarpeisiin. Tausta sille, että meillä on bruttokansantuotteen sarja vuodesta 1860, on suomalais- 46 Academia Scientiarum Fennica 2010

2 ten osallistuminen 1950-luvulla aloitettuun kansainväliseen tutkimusprojektiin. International Association for Research in Income and Wealth, kansantalouden tilinpidon tutkijoiden ja kehittäjien seura, kutsui eri maiden tilinpitoihmisiä mukaan talkoisiin laskemaan bruttokansantuotetta ja sen osatekijöitä taaksepäin, suositusvuoteen Ensi vaiheessa näitä niin sanottuja kasvututkimuksia tehtiin vajaassa parissakymmenessä maassa. Nykyisin näitä historiallisia laskelmia kerätään, yhtenäistetään ja ylläpidetään Hollannissa Groningenin yliopistossa alun perin vuonna 2010 edesmenneen professori Angus Maddisonin aloitteesta. Mukana olevien maiden lukumäärä on kasvanut siinä määrin, että professori Maddison uskaltautui laskemaan maanosittaiset ja koko maailman bruttokansantuotearviot (vai -arvaukset?) muutamalta poikkileikkausvuodelta ajanlaskumme alusta saakka, mutta tarkemmin 1800-luvulta saakka. Suomessa kansantaloustieteilijät käynnistivät kasvututkimuksen vuosina varsin kunnianhimoisesti. Minutkin palkattiin nuorena opiskelijana mukaan tutkimusassistentiksi vuonna Monien vaiheiden viivytysten, pysähdysten ja tutkimustyössä tavallisten rahoitusongelmien jälkeen minä päädyin kasvututkimusprojektin johtoon vuonna Suuri aikasarjatietokanta saatiin valmiiksi suomeksi vuonna 1988 ja englanniksi Se on ehkä Suomen yhteiskuntatieteiden suurimpia loppuunvietyjä tutkimusprojekteja, sillä karkean arvioni mukaan siinä tehtiin noin 30 tutkijatyövuotta, ja Suomen Pankki julkaisi 13 kasvututkimusta ja muut tutkimuslaitokset vielä muutaman. Yhteenvetokasvututkimus sisältää vuosittaisen aikasarjatiedoston vuosille , ja siinä on pääpiirteissään sarjat niin sanotun huoltotaseen keskeisille erille: tuotanto, vienti, tuonti, investoinnit ja yksityinen sekä julkinen kulutus ja työvoimasta ja nämä vielä jaoteltuna lukuisiin alaryhmiin toimialoittain. Nykyisin Tilastokeskus päivittää aikasarjoja, ja ne ovat osa Suomen Virallista Tilastoa. Kasvututkimustyö jatkuu edelleen monissa maissa. Marraskuussa 2010 Amsterdamissa kokoontuneeseen Angus Maddisonin muistoseminaariin oli kutsuttu 70 osanottajaa, entisiä ja nykyisiä kasvututkijoita. Tällä hetkellä tavoitteena on eurooppalainen tietokanta, jossa on nykyistä yksityiskohtaisempia aikasarjoja. Maddisonilla oli tapana kutsua meitä kasvututkijoita seminaareihinsa. Hänen toimittamansa Newsletterin nimi oli hauskasti Les Chiffrephiles suomeksi ehkä numerohullut. Minulle kasvututkimukseen mukaan pääseminen merkitsi uraa taloushistorioitsijana, paljon kansainvälisiä kontakteja ja mieluisia ystävyyssuhteita. Bruttokansantuote ja bruttokansantuote henkeä kohden ovat eniten käytettyjä talouden indikaattoreita, joilla kuvataan muun muassa talouden tuotantoa, toimeliaisuutta ja sen vaihteluja, elintason kehitystä ja tehdään elintasovertailuja muihin maihin, vaikka niissäkin on tietysti ongelmansa. Bruttokansantuotteen ja sen osatekijöiden kehityksen perusteella tehdään myös tärkeitä talouspoliittisia päätöksiä. Suomen bruttokansantuotteen kehitys Jos seuraatte sanomalehtien taloussivuja, olette varmasti törmännyt Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen jollakin aikavälillä (Kuvio 1). Se kuuluu taloustoimitusten vakioarsenaaliin. Tällä mittakaavalla kuviossa erottuvat selvästi vain vuoden 1918, ensimmäisen maailmansodan ajan ja kansalaissodan, suuri pudotus, 1930-luvun ja toisen maailmansodan miltei vaakasuorilta näyttävät Academia Scientiarum Fennica

3 Kuvio 1. Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi (1926=100, logaritmiasteikko) Lähteet: Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki ja Tilastokeskus, Suomen kansantalouden tilinpidon historiallinen tietokanta. Kuvio 2. BKT:n ja BKT:n henkeä kohden kasvu ajanjaksoittain , prosenttia vuodessa BKT BKT per capita Lähteet: Ks. kuvio Academia Scientiarum Fennica 2010

4 kehitykset ja 1990-luvun alun lama sekä pieni painauma vuonna Suomen bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1860 vuoden 2009 loppuun 2,9 prosenttia vuodessa ja henkeä kohden laskettuna 2,1 prosenttia vuodessa. Bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut tänä aikana 24-kertaiseksi ja Suomen itsenäisyyden aikana 15-kertaiseksi. Se on maailman toiseksi nopeinta kasvua, jonka vain Japani ylittää. Se on merkinnyt sitä, että Suomi on noussut Euroopan ehkä köyhimmästä maasta 1800-luvun puolimaissa maailman elintason kärkijoukkoon ja on bruttokansantuotteella henkeä kohden mitattuna 23. Nykyisin. Kuviossa 2 näemme bruttokansantuotteen ja bruttokansantuotteen henkeä kohden kasvun eri ajanjaksoina vuodesta Olen jättänyt sotavuodet tässä pois ja tarkastelen vain rauhanvuosia. Pienemmissä pylväissä, henkeä kohden laskettuna, näkyy väestönkasvun hidastumisen vaikutus henkeä kohden -kasvuun 1960-luvulta lähtien, eli kokonaiskasvun ja henkeä kohden lasketun kasvun ero on kaventunut. Kuvio 3 näyttää Suomen kehitystä suhteessa Euroopan Unionin 15 maan eli 1990-luvun puolivälin EU:n keskiarvokehitykseen ja Ruotsiin vuodesta 1860 saakka. Kun käyrä kulkee 100 prosentin viivan alapuolella, Suomen bruttokansantuote hen- Kuvio 3. Suomen reaalinen bruttokansantuote henkeä kohden suhteessa EU-15:een ja Ruotsiin , 120 prosenttia Suomi/EU-15 Suomi/Ruotsi Lähteet: Hjerppe (1988); Suomen kansantalouden historiallinen tietokanta; Albert Carreras and Xavier Tafunell (2004), The European Union Economic Growth Experience, Teoksessa Exploring Economic Growth. Essays in Measurement and Analysis. A Festschrift for Riitta Hjerppe on her 60th Birthday, eds. Sakari Heik ki nen and Jan Luiten van Zanden, Aksant Academic Publishers, Amsterdam, s ; Angus Maddison (2001), The World Economy. A Millenial Perspective. Development Centre Studies, OECD, s. 185; europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsieb020 Academia Scientiarum Fennica

5 keä kohden on ollut alempi kuin vertailumaissa/maassa ja 100 prosentin viivan yläpuolella vastaavasti korkeampi. Ensimmäiseen maailmansotaan saakka Suomen bruttokansantuote henkeä kohden oli vain puolet tai vähän yli suhteessa EU 15-maahan. Vähäistä kiinnikuromista tapahtui. Ensimmäinen maailmansota ja varsinkin kansalaissota pudottivat Suomen BKT:n hyvin alas. Maailmansotien välisenä aikana Suomi kuroi huimasti umpeen eroa Länsi-Eurooppaan, ja ero oli vain vajaa parikymmentä prosenttia ennen toisen maailmansodan syttymistä. Sodan jälkeen nopeasti käynnistynyt evakkojen ja rintamamiesten asuttaminen, jälleenrakentaminen ja sotakorvaustuotteiden tuottaminen pakottivat talouden nopeaan kasvuun, ja Suomi jopa ohitti hetkeksi EU 15:n. Varsinainen kiinnikurominen ja ohittaminen tapahtuivat 1970-luvun lopulta lähtien, vaikka 1990-luvun vaikea lama pudottikin meidät hetkeksi taas vauhdista. Vertailu Ruotsiin, Suomen lempikilpakumppaniin, on aina mielenkiintoista. Ruotsin teollistuminen ja nopean taloudellisen kasvun käynnistyminen tapahtui aiemmin kuin Suomessa, ja niinpä 1800-luvun loppuvuosikymmeninä ja ensimmäiseen maailmansotaan saakka Ruotsin talous kasvoi Suomea nopeammin. Ero Ruotsiin kasvoi. Ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota kasvattivat eroa hetkellisesti paljon myös Ruotsiin. Maailmansotien välisenä aikana talous kasvoi Suomessa ja Ruotsissa jokseenkin yhtä nopeasti ja selvästi nopeammin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Ero Ruotsiin pysyi jokseenkin 30 prosentissa. Toisen maailmansodan vuodet romahduttivat taas Suomen elintasoa. Hidas kiinnikurominen Ruotsiin alkoi 1950-luvulla, mutta se koki lievän takaiskun 1960-luvulla. Kiinniottaminen pääsi todenteolla vauhtiin Suomen vuoden 1967 devalvaation jälkeen luvulla Suomi oli lähellä Ruotsia hetken aikaa, joidenkin laskelmien mukaan jopa ohitti sen luvun lama Suomessa oli pahempi kuin Ruotsissa ja ero kasvoi jälleen luvun loppupuolen jälkeen kasvu on edennyt jokseenkin yhtä jalkaa, mutta vuoden 2009 lasku oli Suomessa suurempi kuin Ruotsissa tai EU 15-maassa. Talouden kehityksen vaihtelut Suomen suhdannevaihtelut ovat syntyneet maatalouden satovaihteluiden, sotien, kansainvälisten talouskriisien sekä keskeisten vientimaiden talousvaikeuksien vuoksi samoista syistä kuin yleensä muuallakin maailmassa. Maatalouden tuotanto-osuuden laskiessa satovaihtelujen merkitys on tietenkin vähentynyt, ja 1900-luvulla lamojen syyt ovat olleetkin yleensä muissa tekijöissä. Ulkomaankaupan osuus on ollut Suomessa suhteellisen korkea koko tarkastelujakson ajan, ja niinpä kansainvälinen suhdannetilanne on heijastunut helposti Suomen talouteen. Joihinkin suhdannelaskuihin on osoitettavissa ainakin osittain kotimaisia syitä, kuten kiristynyt rahoitustilanne, talouspolitiikka tai rakennustoiminnan hiljeneminen ylikuumenemisen jälkeen. Näytän Kuviossa 4 bruttokansantuotteen vuotuiset vaihtelut, eli montako prosenttia talous kasvoi tai kutistui edellisestä vuodesta. Kuva on aikamoista sahalaitaa, josta äkkiseltään on vaikea nähdä mitään selkeää linjaa. Syvimmät bruttokansantuotteen pudotukset osuvat vuosiin 1917 ja 1918: 16 ja 13 prosenttia laskua kahtena vuotena peräkkäin. Vuosi 1917 oli Venäjän vallankumousten vuosi, jolloin Suomen kauppa Venäjän kanssa romahti. Sitä ennen ulkomaankauppa oli jo kärsinyt vuosia ensimmäinen maailmansodan vuoksi, mutta 50 Academia Scientiarum Fennica 2010

6 Kuvio 4. Suomen bruttokansantuotteen vuosimuutokset , prosenttia Lähteet: Ks. Kuvio 1. Venäjän kauppa oli vastaavasti lisääntynyt. Vuosi 1918 oli kansalaissodan vuosi, jolloin monet tuotantolaitokset olivat kiinni monia kuukausia. Myös vienti oli edelleen miltei pysähdyksissä. Yhteensä Suomen bruttokansantuote laski ensimmäisen maailmansodan aikana kolmanneksella, mikä on valtava määrä. Toiseksi suurimmat pudotukset osuivat toisen maailmansodan aikaan, vaikka pudotukset olivat paljon pienempiä. Suomi oli sotaa käyvä maa, ja sotatarviketuotantoa ja muuta välttämätöntä tuotantoa ylläpidettiin mahdollisuuksien mukaan. Ja paradoksaalista kyllä armeijan toiminta, miehet ampumassa rautaa rajalla, kasvattaa bruttokansantuotetta. Toisen maailmanvuosien aikana kokonaistuotanto oli alimmillaan vuonna 1940, mutta vain kymmenkunta prosenttia sotaa edeltävän tason alla. Henkeä kohden laskettu bruttokansantuote palasi sotaa edeltävälle tasolle sodan loppuvuosina ja ohitti sen jo vuonna 1948, vaikka pulaa oli lähes kaikista arkipäivän tavaroista. Autonomian ajan rauhanaikoina pahin yksittäinen lamavuosi oli katovuosi tai nälkävuosi 1867 (Kuviossa 5 näkyvät suuret, pitkät rauhanajan suhdannelaskut). Bruttokansantuote laski yli kahdeksan prosenttia. Jo seuraavana vuonna palattiin kuitenkin lamaa edeltävälle BKT:n tasolle, vaikka monet laman seuraukset varsinkin yksilötasolla jatkuivat paljon pitempään. Bruttokansantuote meni miinukselle 11 kertaa, mikä on varsin paljon. Lamojen välisinä nousukausina talous kuitenkin kasvoi varsin ripeästi, 5 prosenttia vuodessa. Academia Scientiarum Fennica

7 Aikaa 1870-luvulta 1890-luvun alkuvuosiin nimitetään taloushistoriallisessa kirjallisuudessa pitkäksi lamaksi The Long depression tai suureksi lamaksi The Great Depression. Suomi joutui mukaan tähän kansainväliseen lamaan 1870-luvun puolivälissä, kun talouden kasvu hidastui pariin prosenttiin ja BKT laski sitten kolmena vuotena, vuosina 1877, 1878 ja Näiden välillä ja pitkin 1880-lukua kasvuluvut olivat alhaisia. Taloudelle tärkeä vienti polki koko 1880-luvun lähes paikallaan, monet hinnat romahtivat. Elinkustannusindeksi oli alimmillaan 30 prosenttia lamaa edeltävän tason alapuolella. Maailmansotien välisen ajan suhdannekuva poikkeaa paljon autonomian aikaisesta luvulla ennen suuren depression alkua näin 1930-luvun lamaa kansainvälisesti useimmiten kutsutaan The Great Depression BKT:n kasvu muutaman kerran vähän hidastui mutta niin vähän, että olisi outoa määritellä nämä hidastumiset lamoiksi luvun lama oli sen sijaan varsin pitkä ja syväkin. Varsinaisesti miinukselle mentiin kolmena vuotena, yhteensä neljä prosenttia. BKT:n lasku ei näytä kovin suurelta viimeaikaisiin laskuihin verrattuna. Syynä ovat vielä kovin maatalousvaltainen tuotantorakenne mutta mahdollisesti myös palvelutoimialojen arviointiongelmat. Ehkä lasku olisi ollut jonkin verran syvempi, jos olisi ollut yksityiskohtaisempaa tilastotietoa käytettävissä luvun lama oli kuitenkin erittäin paha. Rekisteröity työttömyys oli vain kymmenkunta prosenttia, mutta todellinen työttömien määrä oli paljon suurempi. Laman aikana monet hinnat romahtivat, elinkustannusindeksi laski jopa parikymmentä prosenttia. Myös palkat laskivat monilla toimialoilla hintojakin enemmän eli elintaso laski, vaikka työtä olikin. Monien työpaikkansa säilyttäneiden elämä sen sijaan saattoi vähän helpottua, kun palkat osalla toimialoja laskivat hintoja vähemmän. Varsinkin maatalous oli suurissa vaikeuksissa, sillä viljojen hinnat seurasivat kansainvälisiä hintoja alaspäin. Ja lamaajalle tyypillisesti maanviljelijä tuotti vaikka ei voinutkaan olla varma tuotteiden myynnistä. Se osaltaan vaikutti tuotannon suhteellisen vähäiseen laskuun. Lisäksi on muistettava, että sosiaaliturvan taso oli edelleen lähes olematon. 30-luvun lama oli Suomessa suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen ja muun Euroopan lamaan. Yhdysvaltain BKT laski neljänneksen ja toipui erittäin hitaasti. Suomen pelastus oli osaltaan vielä varsin agraarinen talous, jossa tuotettiin ruokaa omaan käyttöön. Kultakannasta irtaantuminen ja devalvaatio syksyllä 1931 käänsivät tilanteen vähitellen paremmaksi. Yhtenä Suomen tilannetta helpottavana tekijänä oli tärkeimmän vientimaan Englannin monia muita maita lievempi lama. Toisen maailmansodan jälkeen suhdannekuva taas muuttuu. Suhdannesyklit olivat keskimäärin vähän pitempiä kuin 1800-luvulla. Uusimpien tasotarkastusten mukaan Suomen bruttokansantuote ei laskenut kertaakaan sodan jälkeen ennen vuotta Aikaisempien laskelmien BKT meni vähän miinukselle vuonna 1976 niin sanotun öljykriisin aikana. Suhdannelaskut vuodesta 1946 vuoteen 1990 olivat kasvun pysähdyksiä tai hidastumia edeltävistä vuosista. Silti työttömyys nousi usein merkittäväksi, hinnat saattoivat vähän laskeakin 1950-luvulla. Yleensä taantumasta päästiin devalvaatiolla, jolla korjattiin vientiyritysten hintakilpailukykyä ja vienti pääsi taas kasvuun. Seuranneessa paremmassa taloustilanteessa tavallisesti nostettiin palkkoja, mikä käynnisti devalvaatiosyklin hintasyklin ja johti seuraavaan devalvaatioon noin 10 vuoden kuluttua. 52 Academia Scientiarum Fennica 2010

8 1990-luvun alun lama, BKT:n lasku prosenttia eri tulos vähän eri tavoin laskien oli rauhanajan pahin suhdannelasku. Kuten muistetaan, työttömyys nousi jopa puoleen miljoonaan ja BKT laski kolmena peräkkäisenä vuotena. Laman varjo on ollut pitkä luvun alun dot.com -lama alensi BKT:n kasvun kolmeksi vuodeksi pariin prosenttiin. Punaiselle ei sentään koko talouden tasolla menty, vaikka monien pörssiosakkeiden arvot romahtivatkin. Tämä oli selvästi alle 1990-luvun jälkipuoliskon kehityksen luvun ensimmäisen vuosikymmen lopun lamasta emme vielä pääse tekemään tiliä, vaikka talous kasvoikin vuonna Vuoden 2009 BKT:n huima lasku 8,2 prosenttia oli surullinen rauhanajan ennätys. Lamojen aiheuttamat tuotannon menetykset eli tuotantokuilut Olen laskenut suurten taloudellisten laskukausien aiheuttamia tuotannon tai hyvinvoinnin menetyksiä arvioimalla myös, paljonko bruttokansantuotetta laskukausina menetettiin. Laskelma on hyvin karkea oma kehittämäni. Siihen ei taida olla olemassa tiettyä standardikaavaa, vaan jokainen laskee tavallaan. Olen tehnyt laskelmia kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla olen arvioinut menetyksen suhteessa kasvun pysymiseen varsinaista laskua edeltäneellä tasolla. Toisella tavalla potentiaaliseksi kasvuksi on laskettu lamaa edeltävän huippuvuoden ja seuranneen huippuvuoden välinen tasainen kasvu. Jos vertailemme näillä tavoilla talouden laskuja, voidaan todeta, että ensimmäisen maailmansodan aikaan menetettiin potentiaalisesta kasvusta selvästi yli yhden vuoden bruttokansantuotteen verran. Toinen maailmansota rokotti potentiaalista kasvua 20:stä 40 prosenttiin laskua edeltävästä BKT:stä (Kuvio 5). Rauhanaikaisista suurista lamoista 1870-luvun ja 1930-luvun lama veivät potentiaalisesta kasvusta vajaasta viidenneksestä kolmannekseen luvun lama enimmillään viidenneksen luvun laman menetys voidaan arvioida prosentiksi lamaa edeltävästä BKT:stä. Varmaan voitaisiin laskea näiden talouden laskukausien kokonaisvaikutus potentiaaliseen tuotantoon. Voitaisiin ehkä saada jonkinlainen arvio. Kuinka oikea? En ole sitä tehnyt. Kuvio 5. Suomen bruttokansantuotteen volyymi - indeksi suurissa rauhanajan lamoissa (lamaa edeltänyt vuosi = 100). GDP GDP GDP GDP Lähteet: Ks. kuvio 1. Academia Scientiarum Fennica

9 Lopuksi Kerrotaan, että 1950-luvun alussa asiantuntijat arvelivat, että Suomen kansantalous menee kaiken aikaa alaspäin. Vuotuisen kansantalouden tilinpidon aloittaminen osoitti, että bruttokansantuote kasvoi itse asiassa useimpina vuosina varsin vauhdikkaasti. Kansantalouden tilinpito osoitti konkreettisesti, missä ongelmakohdat olivat olleet. Ja BKT:n laskeminen osoitti, että koko BKT menee miinukselle suhteellisen harvoin. Kasvututkimukset antavat meille empiiristä aineistoa koko talouden toiminnasta. Osaltaan ne tuovat aineistoa kansantaloustieteen teorioiden testaamiseen. Toisaalta ne antavat mahdollisuuden talouden dynamiikan analysoimiseen. Ne mahdollistavat kansainväliset pitkän aikavälin vertailut. Suhdannevaihtelut puolestaan ovat aina kuuluneet talouden toimintaan. Niitä ilman ei yksikään talous ole selvinnyt. Ne voivat tuoda tullessaan ikäviä mullistuksia laskukausina, ja vastaavasti suurta optimismia nousukausina. Lamojen aikana ja jälkeen on useasti lähdetty pohtimaan taloustieteen perusasioita: miksi lama tuli, miksi sitä ei osattu ennustaa. Näin nytkin luvun lama muutti kansantaloustieteen teoreettista ajattelua varsin perusteellisesti. Entinen neoklassisen tasapainomalli nähtiin riittämättömäksi. Neoklassisessa tasapainomallissa talous korjaa itse itsensä ilman että talouspolitiikalla puututaan asioihin. Englantilainen John Maynard Keynes kehitti tilalle uudenlaisen mallin, jossa kokonaiskysynnän vähäisyys oli syynä taantumiin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. Aina kun on oltu laman syövereissä, herää myös keskustelua, mihin oikein päädytään: milloin lama loppuu. Ja suurten lamojen yhteydessä 1900-luvulla aina esiin noussut ennusteita, että tästä ei enää nousta. Hyvät ajat on nähty. Näitä keskusteluja käytiin 1930-luvun laman yhteydessä, 1970-luvun laman yhteydessä, 1990-luvun laman yhteydessä ja nyt taas samat äänenpainot näyttävät toistuvan. Voin lohduttaa, että tähän asti on noustu. Ja lisäksi voin kertoa havainnon, että kertaakaan laman kestäessä ei ole osattu ennustaa oikein, mihin lama päättyy, mikä on se tekijä, joka nostaa maan lamasta luvulla tekijä oli kultakannasta irrottautuminen ja devalvaatio sekä sen vauhdittamana paperinviennin nopea kasvu sekä toisaalta kotimarkkinoiden nousu ainakin osittain valtion tuella luvulla tekijä oli kahdenvälinen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Kallista öljyä vastaan voimme myydä myös kalliilla luvulla tekijä oli Nokia ja 2009 laman jälkeen Aasian maiden talouden kasvu ja kysyntä. Viitteet 1 Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki; Riitta Hjerppe (1989), The Finnish Economy Growth and Structural Change. Bank of Finland Publications, Studies on Finland s Economic Growth XIII. Bank of Finland/Government Printing Centre/Helsinki. 54 Academia Scientiarum Fennica 2010

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Talouden päätoimialojen tuotanto supistui, mutta

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot