VUOSIKERTOMUS 2009 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 JÄÄNMURTOPALVELUT 6 VÄYLÄPALVELUT 8 LAUTTALIIKENNE 10 OFFSHORE-PALVELUT 12 HENKILÖSTÖ 14 TEKNIIKKA JA HANKINNAT 16 TURVALLISUUS 18 YMPÄRISTÖ 20 HALLITUS JA JOHTORYHMÄ 22 TILINPÄÄTÖS LAIVASTO 38 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tappiollisen tuloskehityksen johdosta liikelaitoksessa toteutettiin säästöohjelma painottuen henkilöstökustannusten osuuden vähentämiseen suhteessa liikevaihtoon. Loppuvuonna solmittu sopimus European Maritime Safety Agencyn (EMSA) kanssa avaa uusia ovia. Jäänmurto- ja öljyntorjuntaosaamisemme yhdistetään uudeksi palveluksi, jossa konventionaalinen jäänmurtaja toimii aiempien tehtäviensä ohella myös öljyntorjunta-aluksena. Kun tähän liitetään myös offshore-osaamisemme, havaitaan palveluosaamisemme olevan ainutlaatuista maailmassa. Yksi aikakausi päättyi , kun Varustamoliikelaitoksen jäänmurto-, offshore- ja lauttaliikennetoiminnot siirtyivät uuteen Arctia-konserniin ja väyläpalvelut Meritaito Oy:hyn Liikelaitosmuotoinen toiminta alkoi vuonna Liikelaitoskaudella jäänmurron laatukriteerit on täytetty hyvin ja jäänmurrosta johtuvaa väylämaksurasitetta on kyetty alentamaan. Vuosi 2009 oli liikelaitokselle taloudellisesti vaikea. Liikevaihto väheni merkittävästi edellisvuodesta jääden 48,3 miljoonaan euroon. Liiketappio oli 6,4 miljoonaa euroa, mitä ei voida pitää tyydyttävänä tuloksena edes vallinneessa vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa. Merenkulkulaitoksen talvimerenkulun yksikön kanssa, virastouudistuksen jälkeen, lukien Liikenneviraston, kesäkuussa 2009 solmittu jäänmurtopalvelusopimus vei toimintjamme askeleen lähemmäksi kokonaispalvelumallia. Leudohkon talven johdosta jäänmurron palveluntarve jäi kohtuullisen vähäiseksi. Liikevaihdon väheneminen johtui edellisen lisäksi erityisesti kansainvälisen talouskehityksen seurauksena tapahtuneesta nopeasta öljy- ja offshoremarkkinoiden kuivumisesta sekä rahtausmarkkinoille kehittyneestä ylikapasiteetista. Lauttaliikenne- ja väyläpalvelutoimintojen tuloskehitys oli edellisvuosien tasolla. Lauttaliikenteen palveluiden tarve kasvoi kansainvälisestä talouskehityksestä huolimatta. Palvelut tulivat maksuttomiksi loppukäyttäjälle , minkä odotetaan kasvattavan henkilöja ajoneuvomääriä kesäkaudella Liikelaitoksen hallitus linjasi kesällä 2009 keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi suomalaista varustamoelinkeinoa vastaavan työvoimakustannustason. Tämän tavoitteen toteuttamisella varmistamme kilpailukykymme kaikissa liiketoimintamuodoissamme. Suuret kiitokset koko Varustamoliikelaitoksen henkilökunnalle vuoden aikana tehdystä työstä asiakkaidemme parhaaksi. Esitän lämpimät kiitokseni myös kaikille asiakkaillemme ja palveluidemme loppukäyttäjille sekä laajalle kumppaniverkostollemme hyvästä yhteistyöstä ja meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Aiomme olla osaavia, palvelevia ja tehokkaita myös seuraavina vuosina. Kilpailukykyisenä toimijana palvelemme Suomen saariston yhteysalustarpeita uusilla kokonaispalvelukonsepteilla. Tulevaisuuden tarpeita peilaavat palvelu- ja tuoteinnovaatiot vievät meidät kanssanne johtavaksi Itämeren jäänmurtopalveluiden kumppaniksi sekä arktisten ice management- sekä offshore-palveluiden toimittajaksi. Tero Vauraste 4

5 5

6 JÄÄNMURTOPALVELUT VAHVOJA PERINTEITÄ JA UUSIA INNOVAATIOITA Jäänmurtopalvelut mahdollistavat Suomen merenkulun toimivuuden myös talvella, haastavissa jääolosuhteissa. Tulevaisuudessa jäänmurtopalvelut tarjoavat myös öljyntorjuntavalmiutta Euroopan meriturvallisuusvirastolle. Jäänmurtoa tehdään Suomessa JM Voimalla, JM Urholla, JM Sisulla, JM Otsolla ja JM Kontiolla. Tarvittaessa jäänmurtopalvelut tarjoaa asiakkaalleen murtoa myös kolmella monitoimijäänmurtajalla MSV Nordicalla, MSV Fennicalla ja MSV Botnicalla. UUSI JÄÄNMURRON SOPIMUS JA JÄÄNMURRON AVAUS ÖLJYNTORJUNTAAN Merenkulkulaitos ja Finstaship uusivat kesäkuun 5. päivänä 2009 sopimuksen jäänmurtotehtävistä. Sopimus on voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen käytettävissä on vielä kaksi yksivuotista optiota. Sopimus käsittää viisi perinteistä murtajaa sekä kaksi monitoimimurtajaa. Sopimuksen ulkopuolelle jäi monitoimimurtaja Botnica, jota voidaan näin rahdata muille asiakkaille myös tulevina talvina. Muutoksena edelliseen sopimukseen on tullut monitoimimurtajien osalta valmiusajat. seuraksi Perämerelle lähti vielä tammikuun puolella jäänmurtaja Sisu, Helmikuussa Merenkulkulaitos tilasi valmiudesta jäänmurtoon JM Voiman, joka avasi Suomenlahden jäänmurron palvelualueen. Myös MSV Fennican toiminta-alueena oli aluksi Suomenlahti ja myöhemmin eteläinen Perämeri. JM Urho lähti helmikuussa murtamaan jäätä Perämerelle. MSV Fennican operointi kesti Merenkulkulaitoksen kanssa tehdyn sopimusmuutoksen mukaisesti 30 päivää, eikä toista monitoimimurtajaa kutsuttu Suomeen. Ensimmäiset murtajat palasivat Katajanokalle huhtikuussa ja kauden päätti viimeisenä jäänmurtajana Kontio Operointipäiviä kalenterivuodelle 2009 kertyi 523 kappaletta, joista 20 operointipäivää tuli joulukuussa 2009 (JM Kontio, JM Otso sekä JM Urho) ja murtajia oli liikenteessä yhteensä kuusi kappaletta. Jäänmurron liikevaihto oli vuonna ,1 miljoonaa euroa. Itämeren talvi luokiteltiin leudoksi, laajin jääpeite saavutettiin jolloin se kattoi km². Marraskuussa 2009 Finstaship allekirjoitti Euroopan meriturvallisuusviraston, EMSA:n, kanssa sopimuksen öljyntorjuntavalmiudesta pohjoisella Itämerellä. Sopimus on kolmevuotinen, ja jäänmurtaja Kontio valittiin öljyntorjuntavalmiusalukseksi. Sopimuksen arvo on n. 4 miljoonaa euroa. Muutostöiden jälkeen JM Kontio pystyy keräämään tankkeihinsa n m³ öljyistä vettä. TALVEN KULKU OLI LEUTO Vaikka jäänmurtokausi alkoikin edellisvuoden puolella, oli vuoden alkaessa vain yksi murtaja liikenteessä, jäänmurtaja Otso. Talvea ei näyttänyt aluksi tulevan lainkaan, mutta seuraava sinivalkoinen jäänmurtajamme Kontio lähti matkaan JM Otson ja JM Kontion AVAINLUVUT Liikevaihto milj. 20,1 20,3 Operointipäivät

7 NO BLAME No blame tarkoittaa suomeksi lyhyesti, ettei syyllistetä. Turvallisuuden alalla se ilmenee poikkeamien tutkimisena, niiden syiden pohtimisena sekä virheistä oppimisena, ilman että syyllistetään ketään, vaikka taustalla sattuisi olemaan inhimillinen virhe. Tämä saattaa kuulostaa hiukan teoreettiselta, tai lattealta, mutta oikein ajateltuna ja käytettynä siinä on ideaa ja voimaa. Kaikkein tärkeintä no blame -kulttuurissa on uusien asioiden oppiminen vanhoista virheistä. Miksi ei hyödyntää virheitä, jotta oppisimme niistä jotain hyvää? Keskeisenä työkaluna no blame -kulttuurin edesauttamiselle turvallisuuden sisällä on raportointi. Mitä enemmän raportoidaan, sen paremmin tuodaan esille erilaisia epäkohtia tai vain mahdollisia epäkohtia. Kun epäkohdat on tuotu esille, voidaan niitä tutkia ja analysoida. Lopuksi opitaan jotain ja jaetaan tietoa kaikille sitä tarvitseville. Tiedon jakaminen onkin toinen erittäin tärkeä työkalu, eikä vain turvallisuuden osalta tämän varmasti kaikki tunnustavat. Jäänmurrossa no blame -kulttuuri ja raportointi näkyvät jo turvallisuuspuolella kasvavana raportointina, joka on huomattu vilkkaan kauden alettua. Poikkeamaraportteja on tullut runsaasti. Toivoisimme jäänmurrossa jatkossakin vilkkaan raportoinnin jatkumista, sekä vuorovaikutuksen kasvamista meri- ja maahenkilöstön välille. Viimeisin on ratkaisevassa asemassa, kun yritämme yhdessä jatkaa ja kehittää no blame -kulttuuria. Atso Uusiaho 7

8 VÄYLÄPALVELUT TEHOKKAASTI KOHTI SUURTA MUUTOSTA Väyläpalvelut -liiketoimintayksikkö rakentaa merenkulun infraa, murtaa jäätä Saimaalla, toimii tukialuksina rakennustöissä ja pitää yllä Suomen öljyntorjuntavalmiutta. Väyläpalveluilla on yhdeksän alusta, MS Seili, MS Letto, MS Linja, MS Sektori, MS Kummeli, ja MS Oilit 1-4. Kaikki alukset on varustettu sisäänrakennetuilla öljyntorjuntalaitteilla, ja osa niistä voidaan tämän lisäksi varustaa talvikeräykseen soveltuvilla laitteilla. MS Linjan liikkeelle Kalajoelle siellä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Kaikeksi onneksi onnettomuusalus saatiin nopeasti irti, eikä öljyonnettomuuden uhka toteutunut. Myös MS Sektorin rahtaus Viron Merenkulkulaitokselle jatkui hyvin ja aluksella on ollut paljon operointipäiviä. VOITOLLINEN VUOSI KEVENSI SIIRTYMISTÄ MERITAITO OY:HYN Kokonaisuudessaan yksikön ja alushenkilöstön yhteiset ponnistukset palkittiin, ja yksikkö tuotti ensimmäistä kertaa siirtymäkauden loppumisen jälkeen positiivisen tuloksen. Toiminta on yhdessä saatu muokattua tehokkaaksi ja tästä asemasta on hyvä lähteä jatkamaan uuden valtion yhtiön MeriTaito Oy:n liiketoimintayksikkönä. OILIEN VUOSI Vuosi alkoi Saimaan jäänmurrolla samoin kuin edellisvuonna. Jäätä murtamassa olivat MS Kummeli ja MS Letto. Jäänmurron päätyttyä MS Kummeli jäi aluksi Savonlinnaan ja MS Letto siirtyi Katajanokalle. Jonkin aikaa jäänmurron päätyttyä MS Kummeli jouduttiin kuitenkin kutsumaan hätiin meren puolelle, Kotkan saaristoon, toimimaan yhteysalukseksi. MS Oili 1 oli Merenkulkulaitoksen rahtaamana melkein koko vuoden toteuttaen vaihtelevia rakennustöitä pitkin Suomenlahtea. MS Oili 4 puolestaan rahdattiin syyskesällä tukialukseksi Nahkiaisen majakalle, ja syksyn kuluessa se hoiti kuljetuksia myös Rajavartiolaitokselle. Kulunutta vuotta leimasivat pienten ja näppärien alusten vetovoima. MS Seilin työt painottuivat kesäkauteen, varsinaiseen sesonkiin ja se suoritti poijujen siirrot ja vaihdot Itäisellä Suomenlahdella. Linjan pääkone uusittiin talvella, ja kesällä sillä tehtiin perinteiseen tapaan poijutöitä Selkämerellä. Joulukuussa 2009 Suomen Ympäristökeskus hälytti AVAINLUVUT Liikevaihto milj. 4,1 4,8 Operointipäivät

9 9

10 LAUTTALIIKENNE LEUTO TALVI SUOSI LIIKENNETTÄ Yhteys- ja lautta-aluksemme olivat koko vuoden säännöllisessä liikenteessä kauden 2009, kuitenkin poislukien MS Antonia, joka liikennöi ainoastaan kesäkauden Rengastiellä ja MS Falkö joka toimi vara-aluksena telakointien ja huoltojaksojen aikana. Leudon talven vuoksi reiteillä ei esiintynyt liikennekatkoja. Saariston yhteysalusreiteistä kilpailutettiin Iniön lisäreitti, missä liikennöi MS Jurmo II. Kilpailutus kuitenkin keskeytettiin, koska muita liikenteeseen sopivia aluksia ei ollut tarjolla. Tilaaja lunasti reittiä koskevan vuoden mittaisen sopimusoption alkaen MATKUSTAJA- JA AJONEUVOMÄÄRÄT Aluksemme kuljettivat vuoden aikana yhteensä matkustajaa, mikä on 3,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna sekä ajoneuvoja kpl. Lisäystä edelliseen vuoteen 7,5 %. SUUNNITELMIA JA MUUTOKSIA LAIVASTOSSA Kuljetuslautta MS Ursus (rak. 1979) myytiin kotimaiselle ostajalle. Syynä myyntiin oli aluksen raskaan kulurakenteen myötä heikko kannattavuus ja käyttöaste. Vanhimpia yhteysaluksia korvaamaan on suunniteltu uusi aluskonsepti joka voisi myös tarvittaessa toimia öljyntorjuntatehtävissä. Konsepti oli mukana TEM:n telakkatukityöryhmässä, missä se katsottiin tärkeäksi ja toteuttamiskelpoiseksi hankkeeksi. AVAINLUVUT Matkustajia Ajoneuvoja Liikevaihto milj. 7,7 7,0 10

11 11

12 OFFSHORE-PALVELUT TALOUDEN RISTIAALLOKOSSA LUOVIMISTA Vuosi 2009 oli erittäin haasteellinen, sillä 2008 alkanut offshore-markkinoiden alamäki jatkui vuoden 2009 alkupuolella ja Pohjanmeren rahtitasot putosivat merkittävästi. Voimakkaasta aallokosta huolimatta onnistuimme haasteellisen kevään aikana saamaan rahtauksia kaikille aluksille vuoden loppupuoliskolle sekä myös merkittäviä askeleita arktisten projektien suhteen. Vuoden 2008 vuosikertomuksessa arviomme, että offshore-työt siirtyvät yhä syvemmälle, kylmempiin olosuhteisiin ja kauemmas. Vuoden aikana MSV Nordica operoi Angolan vesillä ja MSV Fennica puolestaan osallistui jääkokeisiin Jäämerellä lähellä Huippuvuoria. MSV Botnicalle ja MSV Nordicalle vuona 2010 asennettavat uudet nosturit mahdollistavat työskentelyn jopa 3000 metrin syvyydessä. MSV Botnica rahdattiin Saipem Energy Services sukellustukialukseksi ja MSV Botnica suuntasi Välimerelle. Aivan uusi aluevaltaus Välimeri ei ole, mutta MSV Botnican rahtaus on ensimmäinen pitkäaikainen työ Välimeren alueella. Välimeren rahtauksen mahdollisti uusi jäänmurtosopimus, joka kattaa ainoastaan kaksi monitoimialusta mahdollistaen näin MSV Botnican rahtauksen talven aikana. OVMSA OVMSA eli Offshore Vessels Management and Self Assessment on uusi, tällä hetkellä tankkerimaailmassa käytössä oleva varustamon johtamistyökalu. OVMSA:n tarkoitus on itsearvioinnin avulla helpottaa turvallisemman toiminnan kehittämistä ja helpottaa nykytilan kartoittamista, sekä toiminnan ohjausta. Se antaa työkaluja myös muutoksen hallintaan. OVMSA-kehitystyö tulee jatkumaan vuodenvaihteen ylitse Arctia Shippingin, Arctia Offshore- ja Arctia Icebreaking -yhtiöissä. OVMSA sovitetaan yhteen nykyisen ISM koodin kanssa ja se tuo muutoksia esimerkiksi poikkeamaraporttien käsittelyyn. Poikkeamien raportoinnissa varsinkin läheltä piti tilanteiden raportointien esille tuomat tapahtumat ja tämän tiedon oikea jakaminen luo meille edellytykset entistä turvallisempaan toimintaan toimintaympäristössämme, jossa terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdille esitetään yhä tiukempia vaatimuksia. Ari Malmi KATSE HORISONTISSA Alkuvuoden synkistä näkymistä huolimatta MSV Nordicalle toteutettiin DP (Dynamic Positionig) järjestelmien uudistus 15-vuotistelakointien yhteydessä. MSV Nordica telakoitiin Hampurissa alkuvuodesta. MSV Fennicalle DP-järjestelmien uudistus suoritettiin telakoinnin yhteydessä Naantalissa marras-joulukuussa Merkittävä turvallisuus- ja laatuprojekti OVMSA (Offshore Vessel Management Self Assessment) aloitettiin vuoden 2009 aikana. OVMSA- turvallisuusjohtamisjärjestelmä on käytössä tankkeritoiminnassa ja se tullee vaatimukseksi myös Offshore-töihin. Sen käyttöönotto parantaa kilpailukykyämme tulevaisuudessa niin offshore- kuin jäänmurtoliiketoiminnassammekin. AVAINLUVUT Liikevaihto milj. 17,0 28,6 Operointipäivät

13 13

14 HENKILÖSTÖ OSAAMISTA JA JOUSTOA Finstashipin henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Pitkät perinteet jäänmurrossa, monimuotoiset tehtävät arktisissa toiminnoissa ja saariston infrassa ovat vaatineet monipuolisen ja tehokkaan henkilöstön. Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstö on osoittanut pätevyytensä joustaen ja tehden töitä hyvinkin erilaisten alusten kanssa. Samat henkilöt voivat työskennellä ensin talvella jäänmurtajalla pohjoisessa murtaen jäätä ja koordinoiden alusliikennettä ja siirtyä sitten kesäksi yhteysaluksella kuljettaen matkustajia ja ajoneuvoja Turun saaristossa. Tai ollen töissä kevättalvella offshore -aluksella, aluksen ollessa tukialuksena sukellustöissä ja kesällä rakennustöissä väylähoitoaluksella, joka on varustettu öljyntorjuntalaitteistolla. SUOSITUIMMAT KURSSIT 2009 (osanottajamäärä/henkilöä) BNS refresh 60 HLO refresh 48 K-Pos, K-Chief 39 IATA DGR (Dangerous Goods) 31 Trukkikortti 18 Lääkintäkurssi kansipäällystölle 13 HAASTEITA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA Vuosi 2009 oli merkityksellinen vuosi monella eri saralla. Jo alkuvuodesta vaikeutunut markkinatilanne vaatii henkilöstöltä yhteistyötä ja joustoa. Sitä myös löytyi. Henkilöstön kanssa päästiin omistajan asettamiin säästötavoitteisiin. Oman haasteensa vuodelle aiheutti kesällä annettu vahvistus liikelaitoksen yhtiöittämisestä vuodenvaihteessa. Yksi liiketoimintayksikkö (väyläaluspalvelut) päätettiin siirtää tässä yhteydessä toiseen perustettavaan valtion yhtiöön ja jäljelle jäävät toiminnot järjesteltiin uudelleen konsernirakenteeksi. Myös Lauttaliikennepalveluiden sijoituksesta käytiin runsaasti keskustelua. Muutoksen keskellä haluttiin kuitenkin turvata jatkuvuus ja hyvä varustamokulttuuri. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitattiin syksyllä Henkilöstökyselyllä, ja henkilöstön toiveiden mukaisesti sisäistä tiedotusta lisättiin. Laivojen johtamiskulttuuria haluttiin kehittää, ja laivoille luotiin virallisempi johtoryhmäkäytäntö, jonka painoarvoa maaorganisaation nähden lisättiin. Tavoitteena oli luoda aluksille yhteiset pelisäännöt johtamiseen, kirkastaa esimiesten roolit ja vastuut sekä luoda selkeät henkilökohtaiset tavoitteet jokaiselle. Tätä kehitystä tuettiin ja tuetaan myös kehityskeskusteluilla. Henkilöstön koulutusta järjestettiin edellisten vuosien tapaan ja osanotto oli aktiivista. HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA Yhteysalukset 56 Osa-aikaeläkkeellä 8 Väyläalukset ja MS Muikku 31 Osa-aikaeläkkeellä 3 Perinteiset jäänmurtajat 140 Osa-aikaeläkkeellä 12 Monitoimimurtajat 151 AVAINLUVUT Henkilöstöä keskimäärin Maahenkilöstö Merihenkilöstö IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA Henkilöstön keski-ikä 46,3 45,6 Naisia, % 18,0 13,7 Miehiä, % 82,0 86,3 14

15 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄT JA JAKAUMAT Varustamoliikelaitoksen palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 415 henkilöä, joista 91 % kuului merihenkilöstöön ja 82 % oli miehiä. Liikelaitoksella oli neljä liiketoimintayksikköä, joiden asiakkuudet ja toiminnot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Liikelaitoksella oli käytössään yhteiset arvot kaiken toiminnan perustana. Yhdistävinä tekijöinä toimivat myös yhteinen identiteetti ja yhteiset käytännöt sekä toimintatavat päivittäisen toiminnan ohjaajana. Vaikka kaikilla merihenkilöstöön kuuluvilla oli ns. varustamokohtainen sopimus, oli jokaiselle määritelty ensisijainen palvelussuhde tiettyyn yksikköön. Lähes kaikki merihenkilöstöön kuuluvat olivat vakituisessa työsuhteessa Varustamoliikelaitokseen. Ainoastaan perinteisillä jäänmurtajilla on viime vuosina ryhdytty palkkaamaan sesonkityövoimaa toimikaudeksi. Vuodenvaihteessa tällaisia henkilöitä oli kaksi. 15

16 TEKNIIKKA JA HANKINNAT HUOLTOSUUNNITELMIA, NOSTUREITA JA TELAKOINTEJA Finstashipin Ship Management toiminnon tekniikka- ja hankintapalvelut vastaavat siitä, että jäänmurto-, offshore- ja väyläpalvelu -liiketoimintojen käytössä on niiden tarvitsema toimintakuntoinen aluskapasiteetti. Yksikön päätehtäviä ovat alusten huoltosuunnitelmien mukainen kunnossapito, alusten laitteistojen ja järjestelmien kehittäminen sekä hankinnat jälkeen lauttaliikenne vastasi omien alustensa ship management -toiminnasta. Finstaship vastaa koko laivastonsa kunnossapidosta, lukuun ottamatta MS Sektoria joka on rahdattuna Viroon. Vuoden aikana tehtiin perinteisten jäänmurtajien huoltosuunnitelman mukaiset huollot. Makuutettujen monitoimimurtajien huoltokustannukset sopeutettiin operointitilanteen mukaiseksi ja välttämättömät huollot tehtiin kiertävän huoltoryhmän toimesta. Suunnitellut telakoinnit toteutettiin vuoden aikana. TELAKOINTEJA JA PÄIVITYKSIÄ Monitoimialuksista telakoitiin MSV Nordica tammikuussa ja MSV Fennica marraskuussa. Näissä päivitystelakoinneissa uusittiin alusten DP- ja automaatiojärjestelmät sekä täyshuollettiin Aquamaster ruoripotkurilaitteet. Telakointien kestoa ja kustannuksia kasvattivat huomattavasti vauriot ruoripotkurilaitteiden kääntökehien laakereissa. Yhteysaluksista telakoitiin MS Antonia, MS Aurora, MS Fiskö, MS Viken ja MS Kivimo. MSV Botnican ja MSV Nordican nosturi-investointiprojektia jatkettiin aikataulun mukaisesti. Näiden asennus ja käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna JM Kontion EMSA öljyntorjuntapalvelun edellyttämät laite- ja konvertointityöhankinnat tehtiin loppuvuodesta Asennus- ja muutostyöt tehdään jäänmurtokauden jälkeen vuonna Monitoimialusten nostureiden huolto- ja miehityssopimus kilpailutettiin ja uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2010 aikana. 16

17 17

18 TURVALLISUUS Finstashipin turvallisuuspolitiikka perustuu Finstashipin arvoihin; palveleva, osaava ja tehokas. Pyrimme aina, sekä maalla, että merellä toimiaan turvallisesti, ja ehkäisemään kaikki työtapaturmat ja estämään ympäristöonnettomuuksien synnyn. Varustamon turvallisuuteen liittyviä toimintoja seurataan ja kehitetään turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa kaikki varustamomme toimialat ja toiminnot. ISPS -JÄRJESTELMÄÄ PÄIVITETTIIN MERKITTÄVIMMÄT POIKKEMAT Vuonna 2009 aluksillamme tapahtui kaksi pientä öljyvuotoa, jossa alukselta pääsi öljyä mereen. Ensimmäinen vuoto tapahtui JM Sisulle aluksen ollessa matkalla Helsingistä Perämerelle jäänmurtotehtäviin. Vauriot todettiin sukeltajan avulla Naantalissa, jonka jälkeen matka jatkui Perämerelle. Toinen öljyvuoto oli MSV Fennicalla Eydehavnissa, Norjassa, aluksen keulapotkurista oli vuoto, jonka seurauksena alus telakoitiin ennen jäänmurtotehtäviä Naantalin telakalla. Kummankin vuodon määrä oli joitakin litroja. Kaikilla ulkomaanliikenteen aluksillamme on käytössä ISPS turvallisuusjärjestelmä, jossa varaudutaan ensisijaisesti ulkoisia turvallisuusuhkia vastaan. Vuoden 2009 aikana järjestelmä tarkastettiin ja päivitettiin. Päivitetty järjestelmä hyväksytettiin viranomaisilla ja implementoitiin aluksille syksyn aikana. Järjestelmän toimivuutta on seurattu aktiivisesti mm MSV Nordican Angolan rahtauksen aikana. Aluksillamme oli kaksi pohjakosketusta, joista ensimmäinen MS Letolla jäänmurtotehtävissä Saimaalla ja toinen MSV Fennicalla Rauman satamassa. Molemmissa tapauksissa vauriot olivat kuitenkin vähäisiä. Työtapaturmia aluksillamme tapahtui yhteensä 7 kappaletta, jotka johtivat yhteensä 111 työstä poissalopäivään. Vapaa-ajan tapaturmia oli 10 kappaletta, jotka johtivat yhteensä 358 poissaolopäivään. SAFETY FIRST -TURVALLISUUSKAMPPANJA VETÄÄ Vuoden 2009 syksyllä lanseerattiin uusi turvallisuuskampanja, Safety First ja ensimmäiset signaalit turvallisuusajattelun muuttumisesta ovat havaittavissa. Järjestelmän mukaisesti varustamopalveluihin raportoidaan kaikista poikkeama- tai läheltä piti -tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet onnettomuuden/vaurion tai olisivat voineet kehittyä sellaisiksi. Vuoden 2009 aikana varustamopalveluun raportoitiin 68 kappaletta yllämainitun mukaista ilmoitusta. Poikkeamaraportoinnin määrän kasvu on merkittävä verrattaessa sitä aiempiin vuosiin varustamon historiassa. Jos poikkeamaraporttien määrää verrataan edelliseen vuoteen on raportointien määrä lisääntynyt 30 %. Tämä on erittäin positiivinen signaali. Suurin osa raporteista liittyy lieviin työtapaturmiin tai aluksen koneistossa ilmenneisiin ongelmiin. Verrattaessa tapaturmatilastoja menneeseen vuoteen 2008, työtapaturmia henkilöstöllämme oli 18 kappaletta, ja ne johtivat yhteensä 486 päivään sairauspoissaoloja. Vapaa-ajalla tapahtuneita onnettomuuksia oli 2 kappaletta, joiden seurauksena syntyi 50 päivää sairauspoissaoloja. TAPATURMAT JA SAIRAUSPOISSAOLOT Vapaa-ajan tapaturma 10 2 Sairauspoissaolo (pv) Työtapaturma 7 18 Sairauspoissaolo (pv)

19 POIKKEAMARAPORTIT OFFSHORE -ALUKSET MSV Botnica 11 7 MSV Fennica MSV Nordica MUUT ALUKSET 11 8 YHTEENSÄ

20 YMPÄRISTÖ Finstashipin ympäristövastuullisuutta ohjaavat liikelaitoksen strategia sekä varustamon arvot, jotka antavat suuntaviivat puhtaamman ja turvallisemman toiminnan kehittämiseksi. Näitä tukemaan Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut joitakin nimettyjä ympäristötavoitteita. Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoimme ministeriöön vuosittain. vuoteen alusten päästöt ovat hiukan kasvaneet, mutta tämä selittyy nimenomaan lisääntyneillä operointipäivillä. Jätteiden määrä seurataan lajitteluryhmittäin. Ongelmajäte lajitellaan erilleen. Herkät merialueet joilla toimimme, luokitellaan kansainvälisesti erityissuojelua vaativiksi. Tämä koskee sekä Itämerta, että laajemmin arktisia vesiä, joissa ympäristömääräykset ohjaavat varustamoiden toimintaa ja asettavat tiukat kriteerit ympäristösuojelun näkökohdat huomioiden. Ympäristönsuojelutoiminnassa noudatetaan ISM-koodin ja IMOn MARPOL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi suomalaiskansallisia ohjeita ja määräyksiä. OPEROINNIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Alustemme operoinnissa ja alustemme tekemässä talviliikenteen koordinoinnissa huomioidaan tehokkuus ja odotteluaikojen lyhyys, niin että toiminta on kokonaisuudessaan mahdollisimman kestävää. Aina kun mahdollista aluksemme kiinnitetään sataman sähkö-, kaukolämpö- ja jätevesijärjestelmään. Jäänmurtajien kotisatamaan, Katajanokan Jäänmurtajalaiturille, on rakennutettu kaikki edellä mainittu kunnallistekniikka. Henkilöstöä koulutetaan huomioimaan ympäristöseikat, perehdytetään jätteiden lajitteluun, ja he harjoittelevat valmistautumista öljyvahingon torjuntaan. Tämän lisäksi henkilöstöä rohkaistaan huomioimaan ympäristöseikat omassa työssään. Suurin osa vaihtomatkoista pyritään myös ohjaamaan raideliikenteeseen. KULUTUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Varustamon ympäristövaikutuksia hallitaan ja mitataan monin tavoin. Polttoaineen ja hiukkaspäästöjen määrä tarkkaillaan ja ne suhteutetaan operointipäiviin. Vuodesta 2008 tähän POLTTOÖLJYN KULUTUS (tonnia) KEVYT Jäänmurtajat Väyläalukset Yhteysalukset Yhteensä RASKAS Jäänmurtajat POLTTOAINEEN PALAMISESTA AIHEUTUNEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (tonnia)

21 21

22 HALLITUS ANTTI VEHVILÄINEN Hallituksen puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2004 Syntymävuosi 1955 Koulutus: Kauppat. maist., MBA (Henley) MIKA MÄKILÄ Hallituksen varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen alkaen Syntymävuosi 1976 Koulutus: Oikeust. kand., kauppat. kand. SARI AITOKALLIO Tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2007 Syntymävuosi 1960 Koulutus: Oikeust. kand., varat. MAARIT HERRANEN Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2007 Syntymävuosi 1964 Koulutus: Dipl.ins. HENRY LINDELÖF Tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2004 Syntymävuosi 1953 Koulutus: Hallintot. maist. KIRSTI PIPONIUS Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2004 Syntymävuosi 1946 Koulutus: Kauppat. maist. JUKKA SUOMINEN Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2004 lukuun ottamatta kautta Syntymävuosi 1947 Koulutus: Dipl.ins., ekon. TEEMU ALSTELA Henkilöstön edustaja, hallituksen jäsen vuodesta 2007 Syntymävuosi 1973 Koulutus: Merikapteeni 22

23 JOHTORYHMÄ TERO VAURASTE Toimitusjohtaja 1.6. alkaen Syntymävuosi 1967 Koulutus: Meriupseeri, MSc, Leicester University VEIJO HIUKKA Vt. Toimitusjohtaja asti Johtaja, Baltic Sea Services Lauttaliikenne Syntymävuosi 1951 Koulutus: Merikapteeni SARI KANERVA Johtaja, Deep Sea Services Syntymävuosi 1960 Koulutus: Dipl.ins. ATSO UUSIAHO Johtaja, jäänmurtopalvelut Syntymävuosi 1946 Koulutus: Merikapteeni ULRIKA LARPES Johtaja, lakiasiat asti Syntymävuosi 1961 Koulutus: Oikeust.kand. ja juris kand., Lundin yliopisto KAIJA RIIPINEN Vt. Talousjohtaja asti Syntymävuosi 1969 Koulutus: Ekonomi KIM HÖIJER Vt. Talousjohtaja 7.9. alkaen Syntymävuosi 1967 Koulutus: KTM THOMAS DOEPEL Henkilöstöjohtaja Syntymävuosi 1974 Koulutus: Ekonomi, merikapteeni Kuvassa vasemmalta oikealle: Ulrika Larpes, Tero Vauraste, Veijo Hiukka, Kai Valtari, Kaija Riipinen, Kari Patrakka, Kim Höijer, Atso Uusiaho, Sari Kanerva ja Thomas Doepel. KAI VALTARI Johtaja, väyläpalvelut Syntymävuosi 1967 Koulutus: Merikapteeni KARI PATRAKKA Johtaja, tekniikka ja hankinnat Syntymävuosi 1967 Koulutus: Dipl.ins. 23

24 TILINPÄÄTÖS 2009 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Vuosi 2009 oli Varustamoliikelaitoksen kuudes tilikausi. PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITTEET VUONNA 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön Varustamoliikelaitokselle asettamat palvelu- ja toimintatavoitteet vuodelle 2009 olivat: Varustamoliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti; Varustamoliikelaitos tarjoutuu öljyntorjuntatehtäviin ja jäänmurtopalvelujen tuottamiseen koko maassa. Liikelaitos varautuu hoitamaan tehtäviä myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin liikenneja viestintäministeriö määrää; Varustamoliikelaitos toteuttaa tervehdyttämisohjelman edellyttämät toimenpiteet taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi ja raportoi tervehdyttämisohjelman edistymisestä puolivuosittain liikenne- ja viestintäministeriölle; Varustamoliikelaitos kehittää liiketoiminnan kustannusten läpinäkyvyyttä, sisäistä ja ulkoista taloudellista raportointia ja laatii vuoden 2009 alusta lukien osavuosikatsauksen neljännesvuosittain; Varustamoliikelaitos laajentaa toimintakertomuksen ympäristö- ja muuta yhteiskuntavastuuraportointia ja ottaa käyttöön uusia ympäristön kuormitusta kuvaavien päästöjen seurantaan soveltuvia mittareita; Varustamoliikelaitos varautuu uudentyyppiseen jäänmurtoon, lauttaliiketoimintaan ja muuhun toimialaan kuuluvaan liiketoimintaan soveltuvan alusinvestoinnin suunnitteluun ja toteutukseen; Varustamoliikelaitos varautuu myöhemmin päätettäviin toimiin, joilla Varustamoliikelaitoksen toiminnot saadaan EU:n yhteismarkkinakelpoisiksi; Varustamoliikelaitos saavutti pääosin Liikenne- ja Viestintäministeriön vuodelle 2009 asettamat palvelu- ja toimintatavoitteet lukuun ottamatta voitollisen tuloksen saavuttamista. Se hoiti Suomen merialueen jäänmurron Merenkulkulaitoksen asettamien palvelutasovaatimusten mukaisesti. Väyläaluksilla ylläpidettiin valmiutta öljyntorjuntatehtäviin koko maassa Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta koskevan raportoinnin kehittäminen on meneillään. Uusia ympäristön kuormitusta kuvaavien päästöjen seurantaan soveltuvia mittareita ei vielä ole otettu käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriön asettamia taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Varustamoliikelaitoksen tervehdyttämisohjelman mukaisia kustannussäästöjä on saavutettu tehostamalla toimintaa ja sopeuttamalla henkilötyöpanosta mm. lomautuksin ja muilla sopeuttamistoimilla yhteensä noin 15 % edellisvuotta pienemmäksi. Ohjelman tulosten raportointi on tapahtunut hallitus- ja tarkastusvaliokunnan kokousten yhteydessä. LIIKEVAIHTO JA TULOS Varustamoliikelaitoksen koko vuoden liikevaihto oli 48,3 miljoonaa euroa (60,7 miljoonaa euroa edellisenä vuonna), liiketappio -6,4 miljoona euroa (-2,9 miljoonaa euroa) ja tilikauden tappio -4,7 miljoonaa euroa (-5,8 miljoonaa euroa). Sekä liikevaihto että tulos jäivät selvästi budjetoituja alhaisemmiksi, minkä seurauksena liikenne- ja viestintäministeriön tuloutustavoitetta ei myöskään saavutettu. Taseen loppusumma vuoden lopussa oli 164,4 miljoonaa euroa, oma pääoma 83,8 miljoonaa euroa, ja omavaraisuusaste 51 %. Varustamoliikelaitos on maksanut valtiolle vuodelta 2009 lainan korkoina 2,8 miljoonaa euroa. Suunniteltu lainan lyhennys, 4,3 miljoonaa euroa kirjattiin akordiksi yhtiöittämisestä seuraavan lisäeläketurvajärjestelyn ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Järjestely on notifioitu Euroopan Komissioon ja se täsmentyy vuoden 2010 aikana. Ohessa on listattu Varustamoliikelaitoksen toimintaa kuvaavia taloudellisia tunnuslukuja. Tulostavoitteeksi asetettiin voitollinen tulos; Tuloutustavoitteeksi asetettiin 50 % prosenttia voitollisesta tuloksesta, kuitenkin enintään euroa. Toteutuvasta tuloksesta valtion talousarvioon tuloutettavasta määrästä valtioneuvosto päättää lopullisesti Varustamoliikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistumisen yhteydessä keväällä