Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TTM Henningsen Venja(TEM) JULKINEN Viite Asia Kilpailukykyministereiden epävirallinen kokous , Wien EU-puheenjohtaja Itävalta järjestää epävirallisen kilpailukykyministereiden kokouksen (teollisuus) ja (tutkimus) Wienissä. Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Petri Peltonen (TEM) virkamiesdelegaatioineen. Teollisuuspolitiikkapäivän keskusteluissa keskitytään niihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita tekoäly tuo Euroopan teollisuudelle. Fokuksessa on erityisesti Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen teollisuuspolitiikan ja osaamisen avulla, tekoälyn mahdollisuudet sekä tarvittavat investoinnit liittyen digitaalisen transformaation tuomiin muutoksiin. Tavoitteena on keskustelu soveltuvista politiikkatoimista samalla huomioiden komission tekoälyyn, datapakettiin ja monivuotiseen rahoituskehykseen aiemmin tänä vuonna tekemät ehdotukset. Kokouksen keskustelut koskevat seuraavaa kahta kokonaisuutta: a) arvoketjut sekä teknologian ja välttämättömien taitojen integrointi sekä b) tekoälyyn liittyvän elinvoimaisen ekosysteemin ja yritysten toimintaympäristön luominen Euroopassa. Suomi katsoo, että Euroopan kilpailukykyä tulee vahvistaa ja siinä tärkeää on EUtason panostus innovaatioihin, tutkimukseen, osaamiseen ja investointeihin. Tekoälyn ja alustatalouden hyödyntäminen sekä datatalous ja tiedon vapaa liikkuvuus näiden mahdollistajana tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan taloudelle ja sen kasvulle. Tieto ja data ovat avainresursseja tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Kokonaisvaltaisella otteella tietopolitiikkaan voidaan tukea tätä kehitystä. Kokouksen tutkimusosuudessa käydään ensimmäinen poliittisen taso keskustelu komission antamasta ehdotuksesta uudeksi tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaksi, Horisontti Eurooppa, vuosille Kokouksessa käydään sekä yleiskeskustelu komission ohjelmaehdotuksesta että keskustellaan ohjelman toimeenpanoon liittyvästä strategisesta suunnittelusta ja tutkimus- ja innovaatioalan kumppanuushankkeiden koordinoinnista. Lounaskeskustelun aiheena on eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen kansallisten uudistusten avulla. Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteena on vahvistaa unionin tieteellisiä ja teknologista perustaa, hakea ratkaisuja globaaleihin haasteisiin sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteita, unionin kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tarkoitus on tukea tutkimus- ja innovaatiotoiminnan eri vaiheita ja osa-alueita ideasta aina

2 2(17) tulosten ja innovaatioiden yhteiskuntaan ja markkinoille saattamiseen asti. Ohjelman painopistealueet ovat avoin tiede, globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky sekä avoin innovaatio. Keskeisimmät uudistukset nykyohjelmaan verrattuna ovat Euroopan innovaationeuvoston (EIC) perustaminen, missiolähestymistapa ja yksinkertaistamiseen tähtäävät toimet. Hankerahoituksen kriteerit ovat huippulaatu avoimen kilpailun perusteella, vaikuttavuus sekä toimeenpanon laatu ja tehokkuus. Komissio ehdotti ohjelman budjetiksi 86,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Suomi suhtautuu myönteisesti Horisontti Eurooppaa -puiteohjelmaa koskevaan ehdotuskokonaisuuteen. Suomi pitää hyvänä sitä, että ohjelma sisältää sekä tutkija- ja yrityslähtöistä että yhteiskunnan haasteista lähtevää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti myös ehdotettuihin uutuuksiin eli Euroopan innovaationeuvoston (EIC) perustamiseen ja missiolähtöiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelman hallinnon ja toimeenpanon yksinkertaistamista tulee jatkaa. Suomen mielestä jäsenmaiden osallistuminen ohjelman toimeenpanon suunnitteluun on välttämätöntä. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. ASIALISTA: 1) Teollisuuspolitiikka s.3 2) Tutkimus s.9

3 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM IYR Laineenoja Eija(TEM) Asia Kilpailukyky; epävirallinen kilpailukykyneuvosto Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Itävalta järjestää puheenjohtajuuskautensa ensimmäisen epävirallisen kilpailukykyministerikokouksen Kokouksessa käydään keskustelu eurooppalaisen teollisuuden uudistamisesta tavoitteena muodostaa yhteisymmärrys tekoälyn tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä. Suomi katsoo, että Euroopan kilpailukykyä tulee vahvistaa ja siinä tärkeää on EU-tason panostus innovaatioihin, tutkimukseen, osaamiseen ja investointeihin. Etenkin panostukset strategisiin hankkeisiin kuten tekoäly sekä digitaalisiin tietoihin ja taitoihin tukevat EU:n kasvua ja kilpailukykyä. Tekoälyn ja alustatalouden hyödyntäminen sekä datatalous ja tiedon vapaa liikkuvuus näiden mahdollistajana tarjoavat suuria mahdollisuuksia Euroopan taloudelle ja sen kasvulle. Euroopassa on paljon mahdollisuuksia rakentaa liiketoimintamalleja ja digitalisoida eri sektoreita hyödyntämällä kasvavia julkisia ja yksityisiä datavarantoja. EU:n tasolla tulisi edistää entistä kokonaisvaltaisemmin kehityskulkua, jossa eurooppalaisella teollisuudella ja yrityksillä on mahdollisuus ryhtyä tekoälyn ja alustatalouden vahvaksi hyödyntäjäksi. Tieto ja data ovat avainresursseja tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Kokonaisvaltaisella otteella tietopolitiikkaan voidaan tukea tätä kehitystä. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan syksyllä annettavaa selontekoa eduskunnalle kokonaisvaltaisesta tietopolitiikasta, joka huomioi tekoälyn taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja tarkastelee erityisesti eettisiä näkökohtia. Tärkeitä tavoitteita ovat tekoälyn laaja soveltaminen yrityksissä ja yhteiskunnassa sekä digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittäminen. Hyötyjen tulee kohdistua laajalti kansalaisiin, yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Erityisesti tulisi huolehtia pk- ja mikroyritysten

4 4(17) mahdollisuuksista kehittää osaamistaan. Pelkästään uuden teknologian käyttöönotto ei riitä, vaan myös johtamisen ja toimintaprosessien tulee uudistua digitaaliaikaan. Osaava ja oikeaan tarpeeseen koulutettu työvoima on yksi avaintekijä teollisuuden ja palveluiden kilpailukyvylle ja mahdollistaa osaltaan hakeutumisen kohti korkeamman arvonlisän tehtäviä globaaleissa arvoja jakeluverkoissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien teknologioiden kuten mm. tekoälyn edellyttämään osaamiseen, tulevien koulutustarpeiden ennakointiin ja elinikäiseen oppimiseen. Inhimilliseen pääomaan, osaamiseen ja ammattitaitoon tulee panostaa entisestään ja osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen olisi nähtävä kiinteänä osana eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Avainasemassa on vahvan tutkimus- ja osaamisperustan varmistaminen, joka mahdollistaa ketterällä tavalla tekoälyn ja muiden teknologioiden hyödyntämisen useilla sovellusaloilla. Entistä enemmän tulisi tukea tutkimustulosten ja huippuosaamisen kääntymistä innovaatioiksi ja kaupalliseksi toiminnaksi. Euroopan tulee tarjota globaalisti kilpailukykyinen toimintaympäristö ml. riittävä innovaatiorahoitus sekä rahoitusinstrumentit, jotta innovatiiviset startup- ja pk-yritykset voivat skaalautua ja juurtua Euroopassa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, mukaan lukien digitaaliset sisämarkkinat, ovat välttämätön edellytys menestyvälle eurooppalaiselle teollisuudelle sekä sen kasvulle ja kilpailukyvylle. EU:n sisämarkkinoista tulisi rakentaa nykyistä toimivammat ja houkuttelevammat taloudellisille toimijoille, jotta voitaisiin myös sisämarkkinapolitiikan keinoin luoda paremmat edellytykset eurooppalaisten yritysten kasvulle ja globaalille kilpailukyvylle. Sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen tulee panostaa myös nykyisten strategioiden jälkeen. Tärkeää on, että EU:ssa luodaan tekoälyn soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö, joka kannustaa investointeihin ja takaa yritysten kilpailukyvyn kansainvälisesti. Tähän sisältyvät myös digitaalisten innovointikeskittymien luominen alueilla ja niiden verkoston kehittäminen. Verkostoituminen ja ekosysteemit voivat toimia teollisuuden digitalisaation vauhdittajana tuomalla yhteen innovatiivisia pk-yrityksiä, startup-yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita mahdollistaen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Tätä verkostoitumista tulisi tukea EU:n innovaatiopolitiikan avulla. Eurooppalaisten ekosysteemien edistämiseksi tulee kehittää uusia yhteistyön malleja, skaalautuvia pilotteja ja nopeamman kaupallistamisen malleja. Demonstroinnit ovat innovaatioiden markkinoille saamiseen usein välttämättömiä ja rahoitusta tulisi suunnata myös isoihin riskipitoisiin demonstraatiohankkeisiin. Digitaalisen talouden ja arvonluonnin näkökulmasta tarvitaan mahdollistavaa, vakaata ja ennustettavaa lainsäädäntöä, joka ei estä

5 5(17) innovaatioiden syntymistä ja tukee kokeilukulttuurin kehittymistä. Uutta sektorikohtaista lainsäädäntöä tulisi kehittää vain silloin, kun horisontaalinen lainsäädäntö ei ole riittävää ja kun sääntelylle on nähtävissä selkeä tarve. Euroopan tulisi olla aktiivinen myös globaaleilla foorumeilla kuten esimerkiksi standardien kehittämisessä, jotka muokkaavat digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden toimintaympäristöä. Pääasiallinen sisältö Epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa keskustellaan puheenjohtajan toimittaman taustapaperin pohjalta niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita tekoäly tuo Euroopan teollisuudelle. Tavoitteena on muodostaa yhteisymmärrys soveltuvista politiikkatoimista samalla huomioiden komission tekoälyyn, datapakettiin ja monivuotiseen rahoituskehykseen aiemmin tänä vuonna tekemät ehdotukset. Kokouksessa keskustellaan erityisesti Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisesta teollisuuspolitiikan ja osaamisen avulla, tekoälyn mahdollisuuksista sekä tarvittavista investoinneista tavoitteena vastata digitaalisen transformaation haasteisiin. Kysymykset kohdistuvat erityisesti: - miten Euroopan teollista ja tieteellistä tekoälyyn liittyvää perustaa tulisi vahvistaa, - millainen voisi olla Euroopan tekoälyyn liittyvä lähestymistapa esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan nähden, - miten jäsenvaltioiden toimenpiteitä voisi linjata yhtenäisemmin ja millä alueilla olisi mahdollista tehdä yhteistyötä, - mitkä ovat tärkeimmät toimet, joilla Eurooppa voi vahvistaa asemaansa innovaatiojohtajana sekä houkutella tietoa ja osaamista, - miten Eurooppa voi vahvistaa tekoälyyn liittyviä julkisia ja yksityisiä investointeja tavoitteena globaaleihin investointeihin vastaaminen sekä keskeisiin teknologioihin liittyvän omavaraisuuden (sovereignty) säilyttäminen. Kokouksen teemoittaiset keskustelut kohdistuvat seuraaviin: 1. Arvoketjut sekä teknologian ja välttämättömien taitojen integrointi. Keskustelua ohjaavat kysymykset liittyvät yritysten tulevaisuudessa tarvitsemiin avaintaitoihin, osaajien houkuttelua ja säilyttämistä koskeviin toimenpiteisiin sekä yritysten keskeisiin organisatorisiin ja rakenteellisiin haasteisiin. 2. Tekoälyyn liittyvän elinvoimaisen ekosysteemin ja yritysten toimintaympäristön luominen Euroopassa. Keskustelua ohjaavat kysymykset koskevat liiketoimintamalleihin liittyviä muutoksia ja niiden ennakointitarpeita, julkisten toimijoiden keskeisiä toimenpiteitä tavoitteena tekoälyn laaja hyödyntäminen julkisessa hallinnossa ja erityisesti pk-yrityksissä ja startup-yrityksissä sekä toimenpiteitä, joilla kehitetään jäsenvaltioiden tekoälyyn liittyviä digitaalisia innovointikeskittymiä ja niiden verkostoa.

6 6(17) Puheenjohtajan taustapaperissa korostetaan digitaalisen transformaation aiheuttamia merkittäviä muutoksia monilla yhteiskunnan ja talouden keskeisillä aloilla. Euroopalla ja sen teollisuudella on tärkeitä vahvuuksia, kuten maailmanluokan tutkimus, vahva teollinen perusta ja elinvoimainen startup-yrityskenttä, mutta muutostrendit edellyttävät teollisuuden nopeaa sopeutumista. Komissio julkisti kevään 2018 aikana tiedonannot tekoälystä, datapaketista ja tietopolitiikasta sekä asetusehdotukset monivuotisesta rahoituskehyksestä ja sektorikohtaisista ohjelmista mukaan lukien Digitaalinen Eurooppa ohjelma, jossa keskeisinä aloina ovat muun muassa tekoäly ja digitaaliset innovointikeskittymät. Monet jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat jo valmistelleet tekoälyyn liittyviä kansallisia strategioitaan. Komission on tarkoitus lanseerata ensi vuonna tekoälyn kysyntäperusteinen alusta, joka tarjoaa pääsyn tietoon, datavarantoihin, työkaluihin ja algoritmeihin. Digitaalisten innovointikeskittymien avulla tuetaan käyttäjiä tekoälyn hyödyntämisessä liiketoimintamallien muutokseen, testaukseen ja tekoälyratkaisujen integrointiin. Kokouksessa keskustellaan nykyisistä aloitteista ottaen huomioon ajankohtaiset megatrendit sekä teollisuuden tarpeet. Päätavoitteena on lisätä Euroopan uusiin teknologioihin, kuten tekoäly, liittyvän tutkimuksen tasoa ja laatua sekä erityisesti teknologioiden hyödyntämistä eurooppalaisessa teollisuudessa. On tärkeää toimia proaktiivisesti ja luoda elinvoimainen tekoälyn ekosysteemi, joka tukee tekoälyn mahdollistamaa murrosta yhteiskunnassa. Kokouksessa keskustellaan myös eurooppalaisen lähestymistavan keskeisistä periaatteista suhteessa globaaliin kilpailuun sekä tulevan yhteistyön painopisteistä. Konkreettisena tavoitteena on käynnistää tiiviin tekoälyyn painottuvien digitaalisten innovointikeskittymien verkoston kehittäminen, jolla tähdätään elinvoimaiseen tekoälyn ekosysteemiin Euroopassa. EU:n ja jäsenvaltioiden tulee toimia soveltuvin tavoin, jotta pienemmät yritykset eivät jää jälkeen. Tärkeää on luoda teknologian siirtoon sekä testaukseen ja kokeilutoimintaan liittyen tekoälyyn painottuva digitaalisten innovointikeskittymien verkosto. EU:n säädösympäristön tulisi olla eteenpäin katsova ja avoin mahdollistaen digitalisaation edellyttämät innovaatiot ja niiden omaksuminen. Markkinavalmiuksien tulisi yhdistyä korkeaan turvallisuuden tasoon ja eettisiin arvoihin. Lainsäädäntöympäristöön kytkeytyvät ja sitä tukevat myös standardit, joiden osalta tarvitaan tiivistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tavoitteena yritysten globaalin markkinoille pääsyn mahdollistaminen. Teollisuuden menestys digitaalisessa murroksessa edellyttää oikeita strategisia investointeja ja panostuksia tutkimukseen ja innovointiin. Jotta Eurooppa voi menestyä globaalissa innovaatiokilpailussa, Euroopan rahoituskehyksen vuoden 2020 jälkeen tulisi heijastaa EU:n tulevaisuuden painotuksia ja keskittyä kilpailukyvyn vahvistamisen erityisesti aloilla, joilla EU voi tarjota konkreettisia hyötyjä valmistauduttaessa megatrendeihin, kuten digitalisaatio, tekoäly ja energiamurros.

7 7(17) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU13 elinkeinopolitiikkajaoston kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Eduskuntakäsittely Suuren valiokunnan kirjallinen menettely (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustapaperi eurooppalaisen teollisuuden uudistamisesta Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Eija Laineenoja, TEM, p Isabella Paju, TEM, p Liitteet Viite

8 8(17)

9 Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetusja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO TEM IYR Kortekallio Eeva-Liisa(TEM), Kauppinen Petteri(OKM), Kaunismaa Eeva(OKM) Asia EU; Neuvosto; Epävirallinen kilpailukykyministreiden (tutkimus) kokous , Wien Kokous Epävirallinen kilpailukykyministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU-puheenjohtajamaa Itävalta järjestää epävirallisen kilpailukykyministereiden (tutkimus) kokouksen Wienissä Suomi osallistuu kokoukseen virkamieskokoonpanolla, alivaltiosihteeri Petri Peltosen (TEM) johdolla. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi Horisontti Eurooppa vuosille Ministerit käyvät kokouksessa ensimmäisen keskustelun komission Horisontti Eurooppa -ehdotuksesta. Kokouksessa käydään yleiskeskustelu komission ehdotuksesta sekä keskustellaan ohjelman toimeenpanoon liittyvistä strategisesta suunnittelusta ja tutkimus- ja innovaatioalan kumppanuushankkeiden koordinoinnista. Lounaskeskustelun aiheena on eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen kansallisten uudistusten avulla. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Suomen kanta Suomi pitää ensivaiheen kantana Horisontti Eurooppaa -puiteohjelmaa koskevaa ehdotuskokonaisuutta myönteisenä. Komission ehdotukset ovat sekä unionin yleisen politiikan painopisteiden että Euroopan tutkimusta ja innovaatiotoimintaa koskevien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisia. Suomi katsoo, että tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta rahoitettavan toiminnan tulee jatkossakin perustua korkeaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatuun, ei kiintiöihin tai aluekriteereihin.

10 10(17) Suomi pitää hyvänä komission ehdotusta, jonka mukaan ohjelma sisältää sekä tutkija- ja yrityslähtöistä että yhteiskunnan haasteista lähtevää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitettavan tutkimuksen tulosten monipuolisesta hyödyntämisestä on huolehdittava. Suomi korostaa monenkeskisen rajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä ohjelman toimeenpanossa. Suomi pitää tärkeänä, että Horisontti Eurooppa - ohjelman avulla vahvistetaan yhdessä muiden rahoitusvälineiden kanssa eurooppalaista kilpailukykyä tehostamalla eri rahoitusvälineiden välisiä synergioita. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti missiolähtöiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Suomen mielestä tällä lähestymistavalla voidaan parantaa T&I-toiminnan vaikuttavuutta. Suomen alustavan näkemyksen mukaan seuraavassa puiteohjelmassa voitaisiin toteuttaa rajallinen määrä laaja-alaisia missiolähtöisiä tutkimus- ja innovaatiohankkeita, jotka mobilisoivat useita erityyppisiä toimijoita eri tieteenaloilta ja sektoreilta ja joissa otetaan huomioon systeemisen muutoksen näkökulma. Suomen näkemyksen mukaan kumppanuustoimista syntyy merkittävää lisäarvoa verrattuna pelkästään kansallisen tason tai pelkästään EUtason toimiin erityisesti, koska ne tukevat yhtenäisemmän eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän rakentumista. Suomen mukaan uudistumisen varmistamiseksi on säilytettävä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien laaja-alaisuus ja moninaisuus. Kumppanuushankkeiden kokonaisuutta on tarpeen yksinkertaistaa merkittävästi. Kumppanuustoimille on luotava strategisen koordinaation prosessi, jolla varmistetaan menettely yhteisesti sovittujen periaatteiden toimeenpanemiseksi koskien uusien kumppanuuksien valintaa sekä olemassa olevien kumppanuuksien toimeenpanoa, seurantaa ja päättymistä. Suomi pitää tärkeänä, että Eurooppaan luodaan toimivat ja avoimet tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinat eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteen mukaisesti. Eurooppalaista tutkimusaluetta tulee edistää niin kansallisin kuin EU:n tason toimin. Pääasiallinen sisältö 1) Horisontti Eurooppa -puiteohjelma Ministerit käyvät keskustelun komission ehdotuksesta uudeksi tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaksi, Horisontti Eurooppa. Kokouksessa käydään yleiskeskustelu komission ehdotuksesta ja keskustellaan puiteohjelman strategisesta suunnittelusta sekä tutkimusja innovaatioalan kumppanuushankkeiden koordinoinnista. Euroopan komissio antoi ehdotuksen EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi Horisontti Eurooppa vuosille Ohjelman tavoitteena on vahvistaa unionin tieteellisiä ja teknologista perustaa, hakea ratkaisuja globaaleihin haasteisiin sekä edistää

11 11(17) kestävän kehityksen tavoitteita ja edistää unionin kilpailukykyä ja tuottavuutta. Komissio ehdottaa ohjelman budjetiksi 86,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Puiteohjelmalla tuetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan eri vaiheita ja osa-alueita ideasta aina tulosten ja innovaatioiden yhteiskuntaan ja markkinoille saattamiseen asti. Hankerahoituksen kriteerit ovat huippulaatu avoimen kilpailun perusteella, vaikuttavuus sekä toimeenpanon laatu ja tehokkuus. Ohjelman painopistealueet ovat avoin tiede, globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky sekä avoin innovaatio. Keskeisimmät uudistukset ovat Euroopan innovaationeuvoston (EIC) perustaminen, missiolähestymistapa ja yksinkertaistaminen. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on tarkoitus toteuttaa perinteisten toimien lisäksi myös rajallinen määrä ns. missiolähtöisiä hankkeita. Missioiden tulee olla kunnianhimoisia mutta aikataulutettuja ja saavutettavissa olevia tavoitteita, jotka puhuttelevat myös suurta yleisöä. Tarkoituksena on ratkoa jokapäiväiseen elämään vaikuttavia ongelmia. Missiot voivat vaihdella syöväntorjunnasta puhtaaseen liikenteeseen tai muovittomiin valtameriin. Missiot määritellään strategisessa suunnitteluprosessissa yhdessä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Komissio ehdottaa Horisontti Eurooppa ohjelmassa kumppanuushankkeille uutta lähestymistapaa. Nykyistä valikoimaa rationalisoidaan, malleja yksinkertaistetaan ja kumppanuuksilta edellytetään avoimutta (mm. tiedemaailmalle, teollisuudelle, jäsenvaltioille ja rahastoille). Kumppanuushankkeiden lähtökohtina ovat unionin lisäarvo, avoimuus, vaikuttavuus, vipuvaikutus, kaikkien asianosaisten pitkäaikainen taloudellinen sitoutuminen, joustavuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin, kansallisten ja alueellisten aloitteiden kanssa. Pyrkimys on välttää päällekkäisyyttä muiden toimien kanssa. Kumppanuuksia olisi jatkossa kolmea tyyppiä: a) yhteissuunnitellut kumppanuudet, jotka perustuvat kumppaneiden kanssa tehtäviin yhteisymmärryspöytäkirjoihin tai sopimusjärjestelyihin; b) yhteisrahoitetut kumppanuudet, jotka perustuvat yhteen ainoaan joustavaan ohjelmien yhteisrahoitustoimeen; c) institutionaaliset kumppanuudet, jotka perustuvat SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklaan sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta EIT-asetukseen.

12 Kumppanuuksien aihealueet, mukaan lukien olemassa olevien kumppanuushankkeiden jatkaminen, sovitaan strategisen suunnitteluprosessin aikana. 12(17) Puheenjohtajamaan taustamuistion mukaan strategisen suunnittelun tarkoituksena on valmistella Horisontti Eurooppa -ohjelman lainsäädäntöehdotuksen tekstit konkreettisiksi toimenpiteiksi ohjelman toimeenpanoa varten. Suunnittelu tehdään komission johdolla, mutta jäsenmaiden osallistuminen on keskeistä ja lisäksi Euroopan parlamentti tulisi kytkeä tarkoituksenmukaisella tavalla prosessiin. Jäsenmaiden tulisi myös järjestää tarvittavat kansalliset menettelyt kansallisen ja EUtason priorisointia varten sekä missioiden ja kumppanuuksien valintaa, suunnittelua ja toimeenpanoa varten. Strategisen koordinoinnin avulla on tarkoitus tarkastella tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kumppanuuksia, joita rahoitetaan puiteohjelman lisäksi useista muista lähteistä ja joihin osallistuu useita eri toimijoita mukaan lukien tiedeyhteisö ja elinkeinoelämä. Strategisen suunnittelun ja koordinoinnin tulisi täydentää toisiaan, sillä niissä käsitellään osittain samoja asioita. Puheenjohtajan kysymykset keskustelua varten: Yleiskeskustelu Mitä komission Horisontti Eurooppa -ohjelman ehdotuksen elementtejä voitte kannattaa ja joita ei tulisi merkittävästi muuttaa neuvotteluiden aikana? Mitä ohjelman elementtejä tulisi vielä parantaa? Onko elementtejä joita tulisi lisätä ohjelmaan? Strateginen suunnittelu ja koordinointi Millä tavoin komission tulisi kytkeä jäsenmaat ja assosiaatiomaat mukaan Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnitelman valmisteluun ottaen huomioon institutionaaliset näkökohdat? Miten tärkeää on EU-tason ja kansallisen tason toimien yhteensovittaminen strategisessa suunnittelussa? Millaiset kansallisen tason toimet ovat tarpeellisia, jotta voidaan varmistaa tehokas Euroopan tason prosessi? Millainen rooli voisi olla jäsenmailla ja assosiaatiomailla sekä Euroopan parlamentilla sidosryhmien ja kansalaisten kytkemisessä Horisontti Eurooppa -ohjelman strategiseen suunnitteluun? Tulisiko Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu ja T&I-kumppanuuksien strateginen koordinointi järjestää yhteisenä prosessina vai kahtena erillisenä, mutta linkitettynä prosessina? 2) Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen kansallisten uudistusten avulla (lounaskeskustelu)

13 13(17) Epävirallisen kilpailukykyneuvoston tutkimusosuuden lounaskeskustelun aiheena on eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien uudistusten avulla. Tavoitteena on jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä, joilla on vahvistettu kansallinen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän avoimuutta, laatua ja inklusiivisuutta. Eurooppalaista tutkimusaluetta (European Research Area, ERA) on kehitetty vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2007 se sai oikeusperustan Lissabonin sopimuksessa. Tavoitteena on saada aikaan yhtenäinen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieteellinen tieto, osaaminen ja teknologia liikkuvat vapaasti ja jonka avulla unioni ja sen jäsenvaltiot lujittavat tieteellistä ja teknologista perustaansa, kilpailukykyään sekä kykyään vastata yhdessä suuriin haasteisiin. Lisäksi Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi, että EU-maat investoivat 3% BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Jäsenmaat ovat yhteistyössä komission kanssa laatineet vuonna 2015 eurooppalaisen tutkimusalueen tiekartan, joka antaa jäsenvaltiolle ja komissiolle suuntaviivoja eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiselle. Jäsenmaat ovat laatineet tämän pohjalta kansallisia ERA-tiekarttoja. Suomen kansallinen ERA-tiekartta on laadittu vuonna EU-tason tiekartassa esitetyt prioriteetit ja toimenpiteet ovat yhdenmukaisia Suomen kansallisten tutkimus- ja innovaatiopolitiikan painotusten ja linjausten kanssa. Suomessa on toteutettu useita ERA:n tavoitteita tukevia toimia tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän ja sen rahoituksen tehostamiseksi, yhteisten tutkimusohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien edistämiseksi, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittämiseksi sekä tutkimustiedon saatavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Puheenjohtaja on valmistellut kysymyksen lounaskeskustelua varten: Voitteko kertoa yhdestä viimeaikaisesta kansallisesta uudistuksesta, joka on edistänyt kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän yhdenmukaisuutta avoimen, laatuun perustuvan ja inklusiivisen Euroopan tavoitteen kanssa? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Valmisteilla oleva U-kirje Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (VN esittely ) SuV, kirjallinen menettely

14 14(17) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan keskusteluasiakirjat: 1) Horizon Europe the Framework Programme for Research and Innovation ) A Coherent European Research Area: Successful national reforms for an open, excellence-driven and inclusive Europe (COM(2018) 435 final, COM(2018) 436 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Petteri Kauppinen, OKM, petteri.kauppinen@minedu.fi, p Eeva Kaunismaa, OKM, eeva.kaunismaa@minedu.fi, p Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, eeva-liisa.kortekallio@tem.fi, p EUTORI-tunnus EU/2018/1217, EU/2018/1224 Liitteet Viite

15 15(17)

16 16(17) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ERA, eurooppalainen tutkimusalue, innovaatiot, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kilpailukykyneuvosto TEM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, UM, VM, VNK, VTV, YM Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukyky, teollisuuspolitiikka TEM EUE, OKM, OM, STM, UM, VM, VNK, VTV

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM