Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti"

Transkriptio

1 1 Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti MMM:n projekti n:o , (Metla & Tapio) Hannu Hökkä, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Soili Kojola, Metla, Vantaan toimintayksikkö Timo Penttilä, Metla, Vantaan toimintayksikkö Anssi Ahtikoski, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Matti Ruotsalainen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisällys: 1. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimuksen tulokset Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimustulokset Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut Tulosten arviointi Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulosten tieteellinen merkitys... 8 Tiivistelmä

2 2 1. Tutkimuksen tavoitteet Suomessa on yli 5 miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita ja soistuneita kankaita, jotka tuottavat nykyisin noin neljänneksen maamme metsien vuotuisesta kasvusta. Valtaosin ja 1970-luvuilla ojitetuilla alueilla puustot ovat laajalti varttuneet siihen vaiheeseen, että käytännön metsätaloudessa on tehtävä päätöksiä näiden metsien kasvatushakkuiden ajoittamisesta ja voimakkuudesta. Nykyiset ojitettujen suometsien hakkuumäärät ovat 5-6 miljoonan ainespuukuutiometrin suuruisia ja suometsissä arvioidaan olevan potentiaalia huomattavasti suurempiin vuotuisiin hakkuisiin. Vaikka suometsät poikkeavat ominaisuuksiltaan huomattavasti kangasmetsistä, metsänhoidon on oletettu vaikuttavan kiertoajan puuntuotoksen rakenteeseen ja eri puutavaralajien arvoon samaan tapaan kuin vastaavan tuotostason kangasmaametsissä ja niiden käytössä on sovellettu kangasmetsien käsittelysuosituksia. Lisääntyvien hakkuumahdollisuuksien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja suometsien taloudellisesti kestävä käyttö pidemmällä aikavälillä edellyttävät, että harvennusten ja kunnostusojitusten toteuttamisen, niiden toteuttamatta jättämisen sekä uudistamisajankohdan vaikutukset suopuustojen tuotokseen ja metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen tunnetaan. Tässä Metlan ja Tapion yhteistutkimuksessa pyrittiin vastaamaan ojitettujen suometsien hoidon ja käytön perusteiden tarkentamisen tietotarpeeseen, jonka ministeriö oli kirjannut Metlan tulossopimukseen vuodelle Hanke linkitettiin myös samaan aikaan Tapion ja Metlan yhteistyönä käynnistyneeseen metsänhoitosuositusten päivitystyöhön turvemaiden metsien kasvatuksen osalta. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli tuottaa tietoa suometsien käsittelystä Tapion metsänhoitosuositusten uudistamiseksi. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti osatavoitteina oli: - kuvata erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen (harvennukset ja kunnostusojitukset) vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. - tarkastella toimenpiteiden viivästämisen ja käsittelemättä jättämisen vaikutuksia ja uudistamisajankohdan merkitystä - arvioida aikaisempien tutkimusten perusteella lannoituksen vaikutusta tuotokseen ja talouteen eri tilanteissa - tarkastella harvennusvaikutusten kuvautumista simuloinneissa mittausaineistoihin perustuen - löytää kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja sen sekä aikaisemman tiedon perusteella laatia puuntuotannolliselta ja taloudelliselta kannalta toteuttamiskelpoiset (suositeltavat) kasvatusketjut, sekä hakkuiden ajoittamisen apuvälineiksi harvennusmallit ja kiertoaikasuositukset. Nämä kokonaisuudet kuvataan metsänhoitosuositusten taustamuistion em. aiheita käsittelevissä osissa (taustamuistion luku 5: Turvemaiden metsien kasvatus liitteineen (pl. lannoitussuositukset)). Lisäksi esitetään arviot erilaisten kohteiden kunnostusojitus- ja jatkoinvestointikelpoisuudesta (taustamuistion luvuissa 5 ja 7). 2

3 3 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Työn toteutukseen osallistuivat seuraavat tahot ja henkilöt: Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö: Dos., erikoistutkija Hannu Hökkä ja MMT, tutkija Anssi Ahtikoski ja Vantaan toimintayksikkö: Vanh. tutkija Timo Penttilä ja tutkija Soili Kojola sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: MH Matti Ruotsalainen ja MH Hannu Niemelä. Tutkijaryhmä edustaa suometsien kasvun ja tuotoksen sekä niiden taustalla vaikuttavien ekologisten tekijöiden parasta asiantuntemusta. Hökkä toimi hankkeen koordinaattorina. Hökkä ja Penttilä toimivat asiantuntijoina simuloitavien lähtöpuustojen ja käsittelyvaihtoehtojen muodostamisessa sekä lopullisten käsittelyvaihtoehtojen vertailussa ja Ahtikoski taloudellisissa vertailuissa. Kojola toteutti simuloinnit, tuotokseen liittyvät laskennat ja analyysit sekä tuotos- ja taloustunnusten laskennat. Ruotsalainen ja Niemelä osallistuivat käytännön asiantuntijoina tulosten analysointiin laadittaessa käsittelysuosituksia käytännön metsätalouden tarpeisiin. Hankkeen puitteissa pidettiin kaikkiaan 5 varsinaista kokousta ja 4 työpalaveria. Käsittelysuositusten julkaisemiseen (taustaraportin laadintaan) ovat osallistuneet kaikki hankkeessa mukana olevat henkilöt. Tutkijat ovat osallistuneet asiantuntijoina suositustenlaadintaprosessin eri vaiheisiin (työryhmätyöskentely, esitelmät). Tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen on vielä kesken ja kirjoittamiseen osallistuvat tutkijat kunkin artikkelin asiasisällön mukaisesti. Taustaraportin pohjalta laadittavan turvemaiden metsienhoidon oppaan laatiminen on tämän hankkeen ulkopuolella tehtävää työtä, joskin se sisältää hankkeessa tuotettuja tuloksia ja tulosten tulkintaa. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimus tehtiin simuloimalla kunnostusojitusvaiheessa olevien metsiköiden kehitystä eri kasvupaikoilla ja vaihtoehtoisilla käsittelyillä eri osissa maata ja vertailemalla eri käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talousvaikutuksia. Erilaisille ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin jäljempänä esitettävien käsittelyvaihtoehtojen mukaiset metsiköittäiset kehitykset. Simuloinnit toteutettiin MOTTIsimulaattorilla, johon on liitetty Metlan SUO-ohjelmassa ( ) kehitetyt uudet suometsien kasvumallit. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista. Lähtöpuustot edustavat sijainniltaan koko Suomea ryhmiteltynä neljään lämpösumma-alueeseen. Kasvupaikkojen jakauma ulottuu rämeillä varputurvekankaista mustikkaturvekankaisiin ja korpimetsissä mustikkaturvekankaista ruohoturvekankaisiin. Tuotossimulointien työvaiheet (ks. prosessikaavio, liite 2): - simuloitavien lähtöpuustojen muodostaminen - simuloitavien käsittelyvaihtoehtojen määrittely - metsiköiden kehityksen simulointi eri vaihtoehdoissa - kasvuun ja tuotokseen liittyvien tunnuslukujen laskenta - taloudellisten tunnuslukujen laskenta - tuotos- ja taloustulosten analysointi - käsittelyvaihtoehtojen vertailu ja parhaiden valinta 3

4 4 Simulointeja varten määriteltiin erilaisia, koko kasvatusjakson kattavia, kunnostusojitusten ja harvennusten toimenpideyhdistelmiä, joiden ns. perusvaihtoehdot rämeillä olivat seuraavat: 1 = ei kunnostusojituksia tai harvennuksia 2 = yksi kunnostusojitus 3 = kaksi kunnostusojitusta 4 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteydessä 5 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteyteen, toinen ojitus myöhemmin 6 = ensimmäinen kunnostusojitus vapaasti, toinen harvennuksen yhteydessä 7 = yksi kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 8 = kunnostusojitus kummankin harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 9 = kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä ja toisen harvennuksen jälkeen Lisävaihtoehtoja tuotettiin vaihtelemalla harvennusten ajankohtaa (aikainen, silloisten metsänhoitosuositusten mukainen ja viivästynyt), harvennusten voimakkuutta (lievä, suositusten mukainen, voimakas) sekä uudistamisajankohtaa. Tapauksesta riippuen yhdelle metsikölle simuloitiin 3-30 erilaista käsittelyvaihtoehtoa. Ojitettujen rämeiden puustoille tehtiin kaikkiaan noin 740 simulointia (46 lähtöpuustoa) ja korpipuustoille noin 330 simulointia (26 lähtöpuustoa). Näitä simulointeja käytettiin harvennusmallien laadintaan ja suositeltavien kasvatusketjujen etsintään sekä alkuperäisten suunnitelmien lisäksi jatkoinvestointikelpoisuuden määrittämiseen. Harvennusmallit laadittiin tuotossimulointien pohjalta tavanomaisimmille kasvupaikoille ja eri ilmastoalueille. Ensi vaiheessa harvennusmallien leimausrajat määriteltiin kullekin kasvupaikalle ja sitä keskimääräisesti edustavalle puustolle käyttäen hyväksi ennustetta puuston itseharvenemisrajasta. Ns. normaali harvennus määriteltiin tasolle, jossa runkoluku on 70 % itseharvenemisrajan alapuolella. Viivästettyä harvennusta kuvasi 80 %:n taso ja aikaista 60 % taso. Leimausrajoja määriteltäessä käytettiin tietoja sekä taimikko- että ensiharvennusvaiheen lähtöpuustojen simuloinneista ja ensisijaisesti tuloksia lähtöpuustoista, joissa maastomittauksissa metsänhoidollinen tila oli todettu hyväksi. Metsänhoidolliselta tilaltaan heikkojen simulointituloksia käytettiin "aputietona" ja määriteltäessä hoitamattomalle puustolle erillistä leimausrajaa. Kasvatusketjujen tuotosvertailua varten kullekin vaihtoehdolle laskettiin keskimääräistä vuotuista kokonaiskasvua ja käyttöpuun kasvua kuvaavat tunnusluvut. Talousvertailua varten kunkin käsittelyvaihtoehdon mukaisen tuotoksen taloudellinen arvo määritettiin käyttäen investointikriteereinä nettonykyarvoa. Nettonykyarvo laskettiin useilla laskentakorkokannoilla (2-6 %), puutavaran (tukki, pikkutukki ja kuitu) keskimääräisillä kantohinnoilla ja ojituskustannukset huomioon ottaen. Tuotos- ja taloustuloksiin vaikuttavat tekijät, niiden keskinäiset suhteet sekä uudistamisajankohdan merkitys analysoitiin ja haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat käsittelyvaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille yhdistämällä tulosten analysoinnista ja käytännön asiantuntemuksesta saatu informaatio. Kasvatusketjujen paremmuuden määrittely tehtiin suhteellisena vertaamalla lähtöpuustoittain kutakin vaihtoehtoa ensimmäiseen ns. passiiviseen vaihtoehtoon (kasvatusketjuun 1, joka ei sisällä kunnostusojituksia eikä harvennuksia). Arvioinnissa otettiin huomioon myös pienet ensiharvennuskertymät muuttamalla ne tietyin kriteerein taimikonhoidon kustannuksiksi. Kunnostusojituskelpoisuutta tarkasteltiin erillisellä simulointien sarjalla. Puuston määrän vaikutusta kunnostusojituksen kannattavuuteen arvioitiin simuloimalla erityisen vähäpuustoisten ja karujen rämepuustojen kehitystä kasvatusketjuilla, joihin joko sisältyi tai ei sisältynyt kunnostusojituksia. Tavoitteena oli määrittää minimipuustot, joilla kunnostusojitus koko kasvatusaikaa ajatellen olisi vielä kannattavaa (26 peruspuustoa, joista 4

5 5 johdettuja runkoluvuiltaan erilaisia simulointien lähtöpuustoja 250 kpl ja kaikkiaan yli 800 simulointia). Harvennushakkuun aikaansaaman kasvureaktion suuruuden ja ajallisen keston tarkastelua ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tehty. Lannoituksen vaikutusta puuntuotokseen ei voitu tarkastella simuloimalla, koska lannoitusreaktiota kuvaavaa mallia ei ollut käytettävissä. Lannoituksen tuotos- ja talousvaikutuksia yksittäisten kokeiden osalta on selvitetty metsänhoitosuositusten päivitystyön yhteydessä ja raportoitu taustaraportin kohdassa 5.3. Jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelu lisättiin hankkeen tehtäviin suositusprosessin aikana tärkeäksi todettuna asiakokonaisuutena. Jatkoinvestointikelpoisuudella tarkoitetaan alueen soveltuvuutta puuntuotantoon nykyistä seuraavilla kasvatusajoilla. Laskelmissa käytettiin harvennusmalleja varten muodostettua simulointien aineistoa ja tulokset laskettiin Faustmannin kiertoaikamalliin perustuvalla paljaan maan arvon (PMA) kaavalla alueittain ja kasvupaikoittain. Tulevien kasvatusaikojen osalta oletettiin puuntuotoksen noudattavan ensimmäisen kasvatusajan tuotoksen tasoa. 3.2 Tutkimustulokset Hankkeessa laadittiin sekä ojitettujen turvemaiden harvennusmallit (rämeet) että suositukset turv la sovellettavista kasvatusketjuista. Lisäksi arvioitiin metsikön kunnostusojituskelpoisuutta karujen soiden vähäpuustoisissa metsiköissä sekä seuraavan puusukupolven kasvattamisen kannattavuutta eli jatkoinvestointikelpoisuutta paljaanmaanarvon laskelmilla. Tulokset löytyvät metsänhoitosuositustyön taustaraportista: (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät). Harvennusmallit: Taustaraportissa esitetyt harvennusmallit ovat pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset. Rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Vatkg, Ptkg I ja II, Mtkg II; Lämpösumma-alueet: alle 900 (~PS pohj.osa), (~PS eteläosa), (~VS) ja yli 1200 d.d (~ES). Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Korpien harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Mtkg I ja Rhtkg; Lämpösumma-alueet: (PS), (VS) ja yli 1200 d.d (ES). Kangasmaiden mallit rinnastetaan suometsiin seuraavasti Mtkg I = tuoreen kankaan kuusikon harvennusmalli, Rhtkg = Lehtomaisen kankaan kuusikon harvennusmalli. Sekametsiköissä, joissa hieskoivun osuus on harvennuksen jälkeenkin vallitseva, tukeudutaan Niemistön (1991) laatimiin hieskoivun harvennusmalleihin. Leimausrajojen ja jäävän puuston rajojen lopulliset tasot harvennusmalleissa ovat tulosta iteratiivisesta prosessista, jossa alkuperäisiä simulointituloksista saatuja tasoja säädettiin mm. aikaisemman tietämyksen ja herkkyysanalyysien tulosten avulla sekä pyrkien täyttämään yleisiä puuntuotannollisia ja taloudellisia tavoitteita (mm. ensiharvennuskertymän lisääminen, riittävän puustopääoman saavuttaminen ennen ensiharvennusta, harvennusten lukumäärä jne.). Jäävän puuston rajojen muodostaman vyöhykkeen keskivaihe vastaa harvennusvoimakkuudeltaan simuloinneissa toteutettua normaalin harvennuksen vaihtoehtoa ja siinä puuston jatkokehitys ennustuu ketjuina, joissa kasvupaikasta riippuen toteutuu 1 tai 2 harvennusta. Tämä voimakkuus on yleensä tuottanut puuntuotoksen kannalta parhaita vaihtoehtoja verrattuna lievempiin ja voimakkaampiin 5

6 6 harvennuksiin. Rämeillä jäävän puuston yläraja vastaa lieviä % poistumia ja alin voimakkaita n % hakkuupoistuman tasoja. Harvennusmalleja testattiin tekemällä vertailusimulointeja eri lähtöpuustoille käyttäen sekä työn alla olevia harvennusmalleja että vanhoja kangasmaiden harvennusmalleja. Tuloksia verrattiin ketjujen tuottamien nettotulojen nykyarvojen lisäksi mm. ensiharvennuskertymien, harvennuskertojen ja päätehakkuukertymien suhteen. Lisäksi työn kuluessa päädyttiin esittämään harvennuskypsyys kahden leimausrajan välisellä leimausvyöhykkeellä, minkä jälkeen mallit ulkoisesti muistuttavat varsin pitkälle kangasmaiden harvennusmalleja. Tässä työssä laadituilla harvennusmalleilla kasvatuksen taloustulos oli vähintään yhtä hyvä kuin aiemmin sovelletuilla vanhojen suositusten kivennäismaiden malleilla. Kasvatusketjut: Metsänkäsittelyn vaihtoehtoisia malleja (kasvatusketjuja) tuotettiin kahdelle tavoitteiltaan erilaiselle metsänomistajaryhmälle: - taloudellista turvallisuutta painottavat (maksimoimalla käyttöpuun tuotosta) - kannattavuutta painottavat (maksimoimalla nykyhetkeen diskontattuja nettotuloja). Tuotossimulointien aineistoista laadittiin lähtöpuustokohtaiset tarkastelut kasvatusketjujen paremmuudesta sekä tuotoksen suhteen että erikseen taloudellisen kannattavuuden suhteen. Kasvatusketjusuositukset on esitetty taustaraporttiin laadituissa taulukoissa sekä tuotosperusteisesti että talousperusteisesti (3 % koron mukaiset laskelmat), metsänhoidolliselta tilaltaan hyville ja heikoille kohteille, alueittain ja kasvupaikoittain. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat keskinkertaiset ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelä- ja Väli-Suomessa 2 tai 3 keskinkertaisen voimakasta tai voimakasta harvennusta kasvatusaikana on useimmiten kannattavia kasvatusketjuja. Kunnostusojituskelpoisuus: Kunnostusojituskelpoisuutta arvioitiin kunnostusojituksen sisältäville ja ei-sisältäville kasvatusketjuille laskettujen nettotulojen nykyarvojen erotusten avulla (2 % korkokanta, 120 tai 240 /ha kunnostusojituskustannus). Tulosten perusteella laadittiin taustaraporttiin taulukko, jossa esitetään kunnostusojituskelpoisen kohteen puuston vähimmäistiheydet nuoren kasvatusmetsän kehitysluokassa. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi vähemmälläkin puustolla, jolloin tuloja saadaan vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus: Erilaisille kasvupaikoille ja keskimääräisille puustoille lasketut paljaan maan arvot (PMA) kertovat nk. jatkoinvestointikelpoisuudesta. Paljaan maan arvoon perustuva alue- ja kasvupaikkakohtainen taulukointi on esitetty taustaraportissa (eripituisilla kiertoajoilla ja kahdella uudistamiskustannusvaihtoehdolla). Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen (vajaatuottoinen) voitaisiin joissain tapauksissa 6

7 7 välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. Tähän ryhmään voivat lukeutua mm. teknisesti virheellisten ojitusten tai hakkuiden seurauksena vajaatuottoisiksi jääneet alueet. 3.3 Toteutusvaiheen arviointi Mäntyvaltaisten rämeiden osalta suunniteltu työ oli jo hankkeen alussa osittain käynnistetty ja sen osalta hankesuunnitelmassa jatkojalostettu varsinainen suunnitelma toteutui varsin hyvin. Korpien osalta työn toteutus noudatteli samaa kaavaa kuin rämeillä ja prosessi eteni suunnitelman mukaisesti. Korpiaineiston edustavuus ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin rämeillä, sillä aineisto ei sisältänyt riittävästi nuorten kehitysluokkien lähtöpuustoja. Lisäksi kuusen kasvumallien toimivuus lähellä itseharvenemisrajaa tuotti hankaluuksia määritettäessä leimausrajan tasoa. Näistä syistä johtuen tutkimus ei tuottanut uusia harvennusmalleja kuusivaltaisille korville. Koska aineisto ei myöskään osoittanut kangasmaiden harvennusmalleja epäsopiviksi korpipuustoille, päädyttiin suosittelemaan korville kangasmetsien kuusikoiden harvennusmalleja. Parhaimpien kasvatusketjujen "irrottaminen" aineistosta oli aineiston määrästä ja monimuotoisuudesta johtuen jonkin verran hankalaa, mutta toteutui sekä rämeillä että korvissa. Koska hankkeen toteutus liittyi kiinteästi metsähoitosuositusten päivitystyöhön, jouduttiin alkuperäisiä tavoitteita priorisoimaan uudelleen hankkeen kestäessä. Suosituksissa tärkeiksi koettuja asioita olivat kunnostusojituskelpoisuusrajan määrittäminen ja jatkoinvestointikelpoisuuden määrittäminen PMA-laskelmilla. Näistä jälkimmäinen tuli kokonaan uutena asiana hankkeen tehtäviin. Tuotossimulointien aineisto oli kuitenkin sovellettavissa myös näiden laskelmien tarpeisiin. Sekä kunnostusojituskelpoisuus- että uudet jatkoinvestointikelpoisuuslaskennat osoittautuivat ennakoitua työläämmiksi tehtäviksi ja veivät aikaa muilta suunnitelluilta töiltä. Harvennusreaktion tarkennuksesta luovuttiin, koska todettiin sen jäävän liian avoimeksi aiotulla menetelmällä, eli MOTTI-simulointien ja maastokokeista mitattujen koepuiden kasvujen vertailulla. Lannoituksen tuotos- ja talouslaskelmat olisivat edellyttäneet erillistä mallia kasvureaktion kuvaamiseen tai vähintäänkin laajempaa mitattua koeaineistoa, jonka pohjalta olisi voitu arvioida lannoituksen tuottamaa lisätuotosta suhteessa lannoittamatta kasvatukseen. Näiden syiden vuoksi em. tarkasteluista luovuttiin. 3.4 Julkaisut Metsähoitosuositusten päivitysprosessissa tehty työ raportoidaan Tapion hankkeen taustaraporttina (siirretään myöhemmin Internetiin julkiseen käyttöön) sekä sen perusteella laadittavana oppaana. Suositusten taustaraportissa (ja tiivistetysti oppaassa) kuvataan ojitettujen turvemaiden käytön kokonaisvaltainen malli, johon sisältyvät tässä hankkeessa laaditut - harvennusmallit, jotka perustuvat pohjapinta-alaan ja valtapituuteen - suositeltavimmat kasvatusketjut tuotoksen ja talouden näkökulmista - kunnostusojituskelpoisuuden ja jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelut sekä - kiertoaikasuositukset turv le (simulointituloksiin ja muihin tutkimuksiin tukeutuen on päädytty suosittelemaan turv le samoja uudistamisläpimittarajoja kuin kangasmaille) Yhteistutkimushankkeen tutkimustulosten julkaiseminen tieteellisissä julkaisusarjoissa (1-3 artikkelia) toteutuu hankkeen päättymisen jälkeen. Artikkelien käsikirjoitusten kirjoittaminen on aloitettu. 7

8 8 Lisäksi tutkimuksen tuloksia on esitelty jo lukuisissa pyydetyissä esitelmissä eri puolilla maata järjestetyissä tilaisuuksissa vuosien aikana (liite 3). Hankkeen tuloksista järjestetään yhdessä Tapion ja Metlan kanssa tiedostusretkeily syyskuussa 2007 ja samassa yhteydessä julkistetaan Suometsien kasvatuksen opas. 4. Tulosten arviointi 4.1 Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulokset ovat hyödynnettävissä suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa 1) tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen. 2) eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, 3) käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä 4) ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin. 5) arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Hankkeen kaikki tulokset ovat julkisia. Tulosten avulla on Tapion kanssa yhteistyössä laadittu erityyppisten suometsien käsittelysuositukset käytännön metsätaloudelle maan eri osiin (taustaraportti valmis, Suometsien kasvatuksen opas valmistuu pääasiassa Tapion toimesta kesän 2007 aikana). Käsittelysuositusten käytön kautta tutkimuksen tulokset vaikuttavat ojitettujen suometsien käyttöön, sillä selkeän käytännön ohjeistuksen puuttuminen lienee yksi merkittävä syy ojitusalueiden harvennusrästeihin ja kunnostusojitustavoitteista jäämiseen. 4.2 Tulosten tieteellinen merkitys Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty systemaattisesti määrittämään harvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus suometsien kasvatuksen tuotokseen ja talouteen eri kasvupaikoilla maan eri osissa. Tutkimuksen tuotos- ja talousvaikutusten tuloksista muodostuu Soili Kojolan väitöskirjan keskeisin sisältö. Samoin hankkeessa on ensimmäistä kertaa arvioitu Faustmannin kiertoaikamallilla turvemaiden metsien kasvatuksen kannattavuutta yli kiertoaikojen. Suometsien laaja hyödyntäminen on suomalaisen metsätalouden erityispiirre, mutta toimenpiteiden kannattavuuden määrittämiseen varsinkin kunnostusojituksen osalta on osoitettu mielenkiintoa myös Ruotsista. 8

9 9 Liite 1 Loppuraportointi SUOMETSIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN TUOTOS JA TALOUS - PERUSTEET KÄSITTELYSUOSITUKSILLE SILVICULTURAL REGIMES FOR DRAINED PEATLAND FORESTS Vastuuorganisaatio Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toim. yks. MMT Hannu Hökkä PL ROVANIEMI puh , fax Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus 0 euroa Muu rahoitus 0 euroa Avainsanat Harvennushakkuu, kannattavuus, kasvu, metsänhoitosuositus, metsän kasvatus, kunnostusojitus, MOTTI-simulaattori, nettonykyarvo, paljaan maan arvo, suometsät Tiivistelmä TAVOITTEET Metsäojitus oli huipussaan 1960-luvun loppupuolella ja päättyi käytännössä vuosikymmen sitten. Työn tuloksena on syntynyt n. 5 milj. ha ojitettuja soita, jotka ovat hyvää vauhtia kehittymässä muuttumiksi ja turvekankaiksi. Kolmasosalla ojitusalueista on kunnostusojituksen tarvetta. Yli puolet ojitusalueiden metsistä on nuoria kasvatusmetsiä, joista valtaosalla on harvennustarvetta. Ojitettujen suometsien käsittelyssä on tähän saakka sovellettu kangasmaille tehtyjä metsänhoitosuosituksia, mutta tutkimuksesta saadun tiedon perusteella tiedetään, että käytetyt kangasmaiden mallit eivät toimi aina tyydyttävästi turv la. Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talous -hankkeen tavoitteena oli tuottaa Motti-simulaattorilla laskelmia siitä, miten erilaiset metsänkäsittelyvaihtoehdot vaikuttavat erilaisten ojitettujen suometsien 9

10 10 kasvuun, tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen. Näiden simulointiaineistojen analyysien perusteella haluttiin laatia harvennusmallit ja määritellä suositeltavimmat kasvatusketjut erilaisille ojitusalueiden metsille. Hanke linkitettiin TAPION ja Metlan yhteistyönä toteutettuun metsänhoitosuositusten päivitystyöhön ja sitä kautta erityisesti turv le suunnattujen metsänhoitosuositusten laadintaan. TULOKSET Hankkeessa kuvattiin erilaisten, harvennuksia ja kunnostusojituksia käsittävien metsänkasvatusketjujen vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi määriteltiin sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua. Lisäksi arvioitiin jatkoinvestointikelpoisuutta eli alueen soveltumista seuraavien puusukupolvien kasvatukseen. Ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin MOTTIsimulaattorilla ja suometsien kasvumalleilla erilaisten kasvatusketjujen mukaisia kehityksiä. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista ja ne edustivat sijainniltaan koko Suomea ja tärkeimpiä ojitusalueiden kasvupaikkoja. Kasvatusketjut muodostuivat erilaisista harvennusten ja kunnostusojitusten määristä ja ajankohdista, harvennusvoimakkuuksista sekä uudistamisajankohdista. Simulointien perusteella laadittiin pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset harvennusmallit. Mäntyvaltaisten rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu varputurvekankaan, puolukkaturvekangas I ja II:n ja mustikkaturvekangas II:n turvekangastyypeille neljälle lämpösumma-alueelle. Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Niistä tuoreen kankaan kuusikoiden malli soveltuu mustikkaturvekangas I:lle ja lehtomaisen kankaan malli ruohoturvekankaalle. Simuloitujen kasvatusketjujen joukosta haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat vaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat normaalit ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelämpänä korpien harvennukset voivat olla myös voimakkaampia ja yleensä harvennuksia toteutuu kasvatusajalla kaksi tai kolme. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi, vaikka tuloja saataisiin vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus, eli alueen soveltuvuus puuntuotantoon seuraavilla kiertoajoilla määritettiin paljaan maan arvon avulla. Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on 10

11 11 runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen, voitaisiin joissain tapauksissa välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. TULOSTEN ARVIOINTI Hankkeen tulokset kuvataan suositusten laadinnan yhteydessä kirjoitetussa taustaraportissa. Myöhemmin tulokset tiivistyvät turvemaiden hoidon oppaaseen sekä tieteellisiin artikkeleihin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen, käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä, eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin ja arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Julkaisut Ruotsalainen, M. (koostaja) 2007: Turvemaiden metsien käsittely- ja hoitosuositukset. Tapio. 128 s. (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät) 11

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Esityksen sisältö Mitä on metsänkasvatus? Mitä on kannattavuus? [Kannattavuuden osatekijät yksityismetsätaloudessa]

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Kohti hyvää suometsien hoitoa harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen

Kohti hyvää suometsien hoitoa harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen Dissertationes Forestales 83 Kohti hyvää suometsien hoitoa harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen Soili Kojola Metsäekologian

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Marika Salomäki, Pentti Niemistö ja Jori Uusitalo Marika Salomäki Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon?

Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä kerralla kuntoon? Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2012 Suo 63(2): 45 55 Suo 63(2) Research 2012 articles 45 Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla metsiköittäin vai kunnostusojituksen yhteydessä

Lisätiedot

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Soili Kojola, Maarit Haavisto, Jori Uusitalo ja Timo Penttilä Soili Kojola Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän

Lisätiedot

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Puuntuotos ja kannattavuus

Puuntuotos ja kannattavuus Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE versio 3.2. Metsäntutkimuslaitos

MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE versio 3.2. Metsäntutkimuslaitos MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE versio 3.2 Metsäntutkimuslaitos MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTO Avainkoodin generointi ja ohjelmiston aktivointi Ohjelmistoon voi tutustua 30 päivän kokeilujakson ajan. MOTTI

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Virman pittää tuottoo voettoo!

Virman pittää tuottoo voettoo! Kannattava metsätalous Metsänomistajatilaisuudet 2015 Virman pittää tuottoo voettoo! Einari Vidgrèn 2 1 Esityksen pääkohtia Metsän erityispiirteitä omaisuuseränä ja sijoituskohteena Metsänomistamisen strategiat

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku,

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa

Lisätiedot

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari SIMO-pilotointi Metsähallituksessa SIMO-seminaari Hakkuiden optimointi tiimitasolla Metsähallituksen metsissä Heli Virtasen Pro gradu -tutkielma Tutkimusalue ja aineisto Metsätalouden Kainuun alue Kuhmon

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

SuojeluMOTTIohjelmisto

SuojeluMOTTIohjelmisto SuojeluMOTTIohjelmisto 1 Yleiskuvaus SuojeluMOTTI on laskentaohjelmisto joka tuottaa arvion metsäkohteen määräaikaisen tai pysyvän suojelun puuntuotannollisista ja metsätaloudellisista vaikutuksista verrattuna

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot