Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti"

Transkriptio

1 1 Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti MMM:n projekti n:o , (Metla & Tapio) Hannu Hökkä, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Soili Kojola, Metla, Vantaan toimintayksikkö Timo Penttilä, Metla, Vantaan toimintayksikkö Anssi Ahtikoski, Metla, Rovaniemen toimintayksikkö Matti Ruotsalainen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisällys: 1. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimuksen tulokset Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimustulokset Toteutusvaiheen arviointi Julkaisut Tulosten arviointi Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulosten tieteellinen merkitys... 8 Tiivistelmä

2 2 1. Tutkimuksen tavoitteet Suomessa on yli 5 miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita ja soistuneita kankaita, jotka tuottavat nykyisin noin neljänneksen maamme metsien vuotuisesta kasvusta. Valtaosin ja 1970-luvuilla ojitetuilla alueilla puustot ovat laajalti varttuneet siihen vaiheeseen, että käytännön metsätaloudessa on tehtävä päätöksiä näiden metsien kasvatushakkuiden ajoittamisesta ja voimakkuudesta. Nykyiset ojitettujen suometsien hakkuumäärät ovat 5-6 miljoonan ainespuukuutiometrin suuruisia ja suometsissä arvioidaan olevan potentiaalia huomattavasti suurempiin vuotuisiin hakkuisiin. Vaikka suometsät poikkeavat ominaisuuksiltaan huomattavasti kangasmetsistä, metsänhoidon on oletettu vaikuttavan kiertoajan puuntuotoksen rakenteeseen ja eri puutavaralajien arvoon samaan tapaan kuin vastaavan tuotostason kangasmaametsissä ja niiden käytössä on sovellettu kangasmetsien käsittelysuosituksia. Lisääntyvien hakkuumahdollisuuksien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja suometsien taloudellisesti kestävä käyttö pidemmällä aikavälillä edellyttävät, että harvennusten ja kunnostusojitusten toteuttamisen, niiden toteuttamatta jättämisen sekä uudistamisajankohdan vaikutukset suopuustojen tuotokseen ja metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen tunnetaan. Tässä Metlan ja Tapion yhteistutkimuksessa pyrittiin vastaamaan ojitettujen suometsien hoidon ja käytön perusteiden tarkentamisen tietotarpeeseen, jonka ministeriö oli kirjannut Metlan tulossopimukseen vuodelle Hanke linkitettiin myös samaan aikaan Tapion ja Metlan yhteistyönä käynnistyneeseen metsänhoitosuositusten päivitystyöhön turvemaiden metsien kasvatuksen osalta. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli tuottaa tietoa suometsien käsittelystä Tapion metsänhoitosuositusten uudistamiseksi. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti osatavoitteina oli: - kuvata erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen (harvennukset ja kunnostusojitukset) vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. - tarkastella toimenpiteiden viivästämisen ja käsittelemättä jättämisen vaikutuksia ja uudistamisajankohdan merkitystä - arvioida aikaisempien tutkimusten perusteella lannoituksen vaikutusta tuotokseen ja talouteen eri tilanteissa - tarkastella harvennusvaikutusten kuvautumista simuloinneissa mittausaineistoihin perustuen - löytää kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja sen sekä aikaisemman tiedon perusteella laatia puuntuotannolliselta ja taloudelliselta kannalta toteuttamiskelpoiset (suositeltavat) kasvatusketjut, sekä hakkuiden ajoittamisen apuvälineiksi harvennusmallit ja kiertoaikasuositukset. Nämä kokonaisuudet kuvataan metsänhoitosuositusten taustamuistion em. aiheita käsittelevissä osissa (taustamuistion luku 5: Turvemaiden metsien kasvatus liitteineen (pl. lannoitussuositukset)). Lisäksi esitetään arviot erilaisten kohteiden kunnostusojitus- ja jatkoinvestointikelpoisuudesta (taustamuistion luvuissa 5 ja 7). 2

3 3 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Työn toteutukseen osallistuivat seuraavat tahot ja henkilöt: Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö: Dos., erikoistutkija Hannu Hökkä ja MMT, tutkija Anssi Ahtikoski ja Vantaan toimintayksikkö: Vanh. tutkija Timo Penttilä ja tutkija Soili Kojola sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: MH Matti Ruotsalainen ja MH Hannu Niemelä. Tutkijaryhmä edustaa suometsien kasvun ja tuotoksen sekä niiden taustalla vaikuttavien ekologisten tekijöiden parasta asiantuntemusta. Hökkä toimi hankkeen koordinaattorina. Hökkä ja Penttilä toimivat asiantuntijoina simuloitavien lähtöpuustojen ja käsittelyvaihtoehtojen muodostamisessa sekä lopullisten käsittelyvaihtoehtojen vertailussa ja Ahtikoski taloudellisissa vertailuissa. Kojola toteutti simuloinnit, tuotokseen liittyvät laskennat ja analyysit sekä tuotos- ja taloustunnusten laskennat. Ruotsalainen ja Niemelä osallistuivat käytännön asiantuntijoina tulosten analysointiin laadittaessa käsittelysuosituksia käytännön metsätalouden tarpeisiin. Hankkeen puitteissa pidettiin kaikkiaan 5 varsinaista kokousta ja 4 työpalaveria. Käsittelysuositusten julkaisemiseen (taustaraportin laadintaan) ovat osallistuneet kaikki hankkeessa mukana olevat henkilöt. Tutkijat ovat osallistuneet asiantuntijoina suositustenlaadintaprosessin eri vaiheisiin (työryhmätyöskentely, esitelmät). Tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen on vielä kesken ja kirjoittamiseen osallistuvat tutkijat kunkin artikkelin asiasisällön mukaisesti. Taustaraportin pohjalta laadittavan turvemaiden metsienhoidon oppaan laatiminen on tämän hankkeen ulkopuolella tehtävää työtä, joskin se sisältää hankkeessa tuotettuja tuloksia ja tulosten tulkintaa. 3. Tutkimuksen tulokset 3.1 Tutkimusaineistot ja -menetelmät Tutkimus tehtiin simuloimalla kunnostusojitusvaiheessa olevien metsiköiden kehitystä eri kasvupaikoilla ja vaihtoehtoisilla käsittelyillä eri osissa maata ja vertailemalla eri käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talousvaikutuksia. Erilaisille ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin jäljempänä esitettävien käsittelyvaihtoehtojen mukaiset metsiköittäiset kehitykset. Simuloinnit toteutettiin MOTTIsimulaattorilla, johon on liitetty Metlan SUO-ohjelmassa ( ) kehitetyt uudet suometsien kasvumallit. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista. Lähtöpuustot edustavat sijainniltaan koko Suomea ryhmiteltynä neljään lämpösumma-alueeseen. Kasvupaikkojen jakauma ulottuu rämeillä varputurvekankaista mustikkaturvekankaisiin ja korpimetsissä mustikkaturvekankaista ruohoturvekankaisiin. Tuotossimulointien työvaiheet (ks. prosessikaavio, liite 2): - simuloitavien lähtöpuustojen muodostaminen - simuloitavien käsittelyvaihtoehtojen määrittely - metsiköiden kehityksen simulointi eri vaihtoehdoissa - kasvuun ja tuotokseen liittyvien tunnuslukujen laskenta - taloudellisten tunnuslukujen laskenta - tuotos- ja taloustulosten analysointi - käsittelyvaihtoehtojen vertailu ja parhaiden valinta 3

4 4 Simulointeja varten määriteltiin erilaisia, koko kasvatusjakson kattavia, kunnostusojitusten ja harvennusten toimenpideyhdistelmiä, joiden ns. perusvaihtoehdot rämeillä olivat seuraavat: 1 = ei kunnostusojituksia tai harvennuksia 2 = yksi kunnostusojitus 3 = kaksi kunnostusojitusta 4 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteydessä 5 = yksi kunnostusojitus harvennuksen yhteyteen, toinen ojitus myöhemmin 6 = ensimmäinen kunnostusojitus vapaasti, toinen harvennuksen yhteydessä 7 = yksi kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 8 = kunnostusojitus kummankin harvennuksen yhteydessä, yhteensä kaksi harvennusta 9 = kunnostusojitus ensimmäisen harvennuksen yhteydessä ja toisen harvennuksen jälkeen Lisävaihtoehtoja tuotettiin vaihtelemalla harvennusten ajankohtaa (aikainen, silloisten metsänhoitosuositusten mukainen ja viivästynyt), harvennusten voimakkuutta (lievä, suositusten mukainen, voimakas) sekä uudistamisajankohtaa. Tapauksesta riippuen yhdelle metsikölle simuloitiin 3-30 erilaista käsittelyvaihtoehtoa. Ojitettujen rämeiden puustoille tehtiin kaikkiaan noin 740 simulointia (46 lähtöpuustoa) ja korpipuustoille noin 330 simulointia (26 lähtöpuustoa). Näitä simulointeja käytettiin harvennusmallien laadintaan ja suositeltavien kasvatusketjujen etsintään sekä alkuperäisten suunnitelmien lisäksi jatkoinvestointikelpoisuuden määrittämiseen. Harvennusmallit laadittiin tuotossimulointien pohjalta tavanomaisimmille kasvupaikoille ja eri ilmastoalueille. Ensi vaiheessa harvennusmallien leimausrajat määriteltiin kullekin kasvupaikalle ja sitä keskimääräisesti edustavalle puustolle käyttäen hyväksi ennustetta puuston itseharvenemisrajasta. Ns. normaali harvennus määriteltiin tasolle, jossa runkoluku on 70 % itseharvenemisrajan alapuolella. Viivästettyä harvennusta kuvasi 80 %:n taso ja aikaista 60 % taso. Leimausrajoja määriteltäessä käytettiin tietoja sekä taimikko- että ensiharvennusvaiheen lähtöpuustojen simuloinneista ja ensisijaisesti tuloksia lähtöpuustoista, joissa maastomittauksissa metsänhoidollinen tila oli todettu hyväksi. Metsänhoidolliselta tilaltaan heikkojen simulointituloksia käytettiin "aputietona" ja määriteltäessä hoitamattomalle puustolle erillistä leimausrajaa. Kasvatusketjujen tuotosvertailua varten kullekin vaihtoehdolle laskettiin keskimääräistä vuotuista kokonaiskasvua ja käyttöpuun kasvua kuvaavat tunnusluvut. Talousvertailua varten kunkin käsittelyvaihtoehdon mukaisen tuotoksen taloudellinen arvo määritettiin käyttäen investointikriteereinä nettonykyarvoa. Nettonykyarvo laskettiin useilla laskentakorkokannoilla (2-6 %), puutavaran (tukki, pikkutukki ja kuitu) keskimääräisillä kantohinnoilla ja ojituskustannukset huomioon ottaen. Tuotos- ja taloustuloksiin vaikuttavat tekijät, niiden keskinäiset suhteet sekä uudistamisajankohdan merkitys analysoitiin ja haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat käsittelyvaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille yhdistämällä tulosten analysoinnista ja käytännön asiantuntemuksesta saatu informaatio. Kasvatusketjujen paremmuuden määrittely tehtiin suhteellisena vertaamalla lähtöpuustoittain kutakin vaihtoehtoa ensimmäiseen ns. passiiviseen vaihtoehtoon (kasvatusketjuun 1, joka ei sisällä kunnostusojituksia eikä harvennuksia). Arvioinnissa otettiin huomioon myös pienet ensiharvennuskertymät muuttamalla ne tietyin kriteerein taimikonhoidon kustannuksiksi. Kunnostusojituskelpoisuutta tarkasteltiin erillisellä simulointien sarjalla. Puuston määrän vaikutusta kunnostusojituksen kannattavuuteen arvioitiin simuloimalla erityisen vähäpuustoisten ja karujen rämepuustojen kehitystä kasvatusketjuilla, joihin joko sisältyi tai ei sisältynyt kunnostusojituksia. Tavoitteena oli määrittää minimipuustot, joilla kunnostusojitus koko kasvatusaikaa ajatellen olisi vielä kannattavaa (26 peruspuustoa, joista 4

5 5 johdettuja runkoluvuiltaan erilaisia simulointien lähtöpuustoja 250 kpl ja kaikkiaan yli 800 simulointia). Harvennushakkuun aikaansaaman kasvureaktion suuruuden ja ajallisen keston tarkastelua ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tehty. Lannoituksen vaikutusta puuntuotokseen ei voitu tarkastella simuloimalla, koska lannoitusreaktiota kuvaavaa mallia ei ollut käytettävissä. Lannoituksen tuotos- ja talousvaikutuksia yksittäisten kokeiden osalta on selvitetty metsänhoitosuositusten päivitystyön yhteydessä ja raportoitu taustaraportin kohdassa 5.3. Jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelu lisättiin hankkeen tehtäviin suositusprosessin aikana tärkeäksi todettuna asiakokonaisuutena. Jatkoinvestointikelpoisuudella tarkoitetaan alueen soveltuvuutta puuntuotantoon nykyistä seuraavilla kasvatusajoilla. Laskelmissa käytettiin harvennusmalleja varten muodostettua simulointien aineistoa ja tulokset laskettiin Faustmannin kiertoaikamalliin perustuvalla paljaan maan arvon (PMA) kaavalla alueittain ja kasvupaikoittain. Tulevien kasvatusaikojen osalta oletettiin puuntuotoksen noudattavan ensimmäisen kasvatusajan tuotoksen tasoa. 3.2 Tutkimustulokset Hankkeessa laadittiin sekä ojitettujen turvemaiden harvennusmallit (rämeet) että suositukset turv la sovellettavista kasvatusketjuista. Lisäksi arvioitiin metsikön kunnostusojituskelpoisuutta karujen soiden vähäpuustoisissa metsiköissä sekä seuraavan puusukupolven kasvattamisen kannattavuutta eli jatkoinvestointikelpoisuutta paljaanmaanarvon laskelmilla. Tulokset löytyvät metsänhoitosuositustyön taustaraportista: (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät). Harvennusmallit: Taustaraportissa esitetyt harvennusmallit ovat pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset. Rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Vatkg, Ptkg I ja II, Mtkg II; Lämpösumma-alueet: alle 900 (~PS pohj.osa), (~PS eteläosa), (~VS) ja yli 1200 d.d (~ES). Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Korpien harvennusmallit on tarkoitettu seuraavien kasvupaikkojen ja ilmastoalueiden puustoille: Turvekangastyypit: Mtkg I ja Rhtkg; Lämpösumma-alueet: (PS), (VS) ja yli 1200 d.d (ES). Kangasmaiden mallit rinnastetaan suometsiin seuraavasti Mtkg I = tuoreen kankaan kuusikon harvennusmalli, Rhtkg = Lehtomaisen kankaan kuusikon harvennusmalli. Sekametsiköissä, joissa hieskoivun osuus on harvennuksen jälkeenkin vallitseva, tukeudutaan Niemistön (1991) laatimiin hieskoivun harvennusmalleihin. Leimausrajojen ja jäävän puuston rajojen lopulliset tasot harvennusmalleissa ovat tulosta iteratiivisesta prosessista, jossa alkuperäisiä simulointituloksista saatuja tasoja säädettiin mm. aikaisemman tietämyksen ja herkkyysanalyysien tulosten avulla sekä pyrkien täyttämään yleisiä puuntuotannollisia ja taloudellisia tavoitteita (mm. ensiharvennuskertymän lisääminen, riittävän puustopääoman saavuttaminen ennen ensiharvennusta, harvennusten lukumäärä jne.). Jäävän puuston rajojen muodostaman vyöhykkeen keskivaihe vastaa harvennusvoimakkuudeltaan simuloinneissa toteutettua normaalin harvennuksen vaihtoehtoa ja siinä puuston jatkokehitys ennustuu ketjuina, joissa kasvupaikasta riippuen toteutuu 1 tai 2 harvennusta. Tämä voimakkuus on yleensä tuottanut puuntuotoksen kannalta parhaita vaihtoehtoja verrattuna lievempiin ja voimakkaampiin 5

6 6 harvennuksiin. Rämeillä jäävän puuston yläraja vastaa lieviä % poistumia ja alin voimakkaita n % hakkuupoistuman tasoja. Harvennusmalleja testattiin tekemällä vertailusimulointeja eri lähtöpuustoille käyttäen sekä työn alla olevia harvennusmalleja että vanhoja kangasmaiden harvennusmalleja. Tuloksia verrattiin ketjujen tuottamien nettotulojen nykyarvojen lisäksi mm. ensiharvennuskertymien, harvennuskertojen ja päätehakkuukertymien suhteen. Lisäksi työn kuluessa päädyttiin esittämään harvennuskypsyys kahden leimausrajan välisellä leimausvyöhykkeellä, minkä jälkeen mallit ulkoisesti muistuttavat varsin pitkälle kangasmaiden harvennusmalleja. Tässä työssä laadituilla harvennusmalleilla kasvatuksen taloustulos oli vähintään yhtä hyvä kuin aiemmin sovelletuilla vanhojen suositusten kivennäismaiden malleilla. Kasvatusketjut: Metsänkäsittelyn vaihtoehtoisia malleja (kasvatusketjuja) tuotettiin kahdelle tavoitteiltaan erilaiselle metsänomistajaryhmälle: - taloudellista turvallisuutta painottavat (maksimoimalla käyttöpuun tuotosta) - kannattavuutta painottavat (maksimoimalla nykyhetkeen diskontattuja nettotuloja). Tuotossimulointien aineistoista laadittiin lähtöpuustokohtaiset tarkastelut kasvatusketjujen paremmuudesta sekä tuotoksen suhteen että erikseen taloudellisen kannattavuuden suhteen. Kasvatusketjusuositukset on esitetty taustaraporttiin laadituissa taulukoissa sekä tuotosperusteisesti että talousperusteisesti (3 % koron mukaiset laskelmat), metsänhoidolliselta tilaltaan hyville ja heikoille kohteille, alueittain ja kasvupaikoittain. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat keskinkertaiset ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelä- ja Väli-Suomessa 2 tai 3 keskinkertaisen voimakasta tai voimakasta harvennusta kasvatusaikana on useimmiten kannattavia kasvatusketjuja. Kunnostusojituskelpoisuus: Kunnostusojituskelpoisuutta arvioitiin kunnostusojituksen sisältäville ja ei-sisältäville kasvatusketjuille laskettujen nettotulojen nykyarvojen erotusten avulla (2 % korkokanta, 120 tai 240 /ha kunnostusojituskustannus). Tulosten perusteella laadittiin taustaraporttiin taulukko, jossa esitetään kunnostusojituskelpoisen kohteen puuston vähimmäistiheydet nuoren kasvatusmetsän kehitysluokassa. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi vähemmälläkin puustolla, jolloin tuloja saadaan vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus: Erilaisille kasvupaikoille ja keskimääräisille puustoille lasketut paljaan maan arvot (PMA) kertovat nk. jatkoinvestointikelpoisuudesta. Paljaan maan arvoon perustuva alue- ja kasvupaikkakohtainen taulukointi on esitetty taustaraportissa (eripituisilla kiertoajoilla ja kahdella uudistamiskustannusvaihtoehdolla). Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen (vajaatuottoinen) voitaisiin joissain tapauksissa 6

7 7 välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. Tähän ryhmään voivat lukeutua mm. teknisesti virheellisten ojitusten tai hakkuiden seurauksena vajaatuottoisiksi jääneet alueet. 3.3 Toteutusvaiheen arviointi Mäntyvaltaisten rämeiden osalta suunniteltu työ oli jo hankkeen alussa osittain käynnistetty ja sen osalta hankesuunnitelmassa jatkojalostettu varsinainen suunnitelma toteutui varsin hyvin. Korpien osalta työn toteutus noudatteli samaa kaavaa kuin rämeillä ja prosessi eteni suunnitelman mukaisesti. Korpiaineiston edustavuus ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin rämeillä, sillä aineisto ei sisältänyt riittävästi nuorten kehitysluokkien lähtöpuustoja. Lisäksi kuusen kasvumallien toimivuus lähellä itseharvenemisrajaa tuotti hankaluuksia määritettäessä leimausrajan tasoa. Näistä syistä johtuen tutkimus ei tuottanut uusia harvennusmalleja kuusivaltaisille korville. Koska aineisto ei myöskään osoittanut kangasmaiden harvennusmalleja epäsopiviksi korpipuustoille, päädyttiin suosittelemaan korville kangasmetsien kuusikoiden harvennusmalleja. Parhaimpien kasvatusketjujen "irrottaminen" aineistosta oli aineiston määrästä ja monimuotoisuudesta johtuen jonkin verran hankalaa, mutta toteutui sekä rämeillä että korvissa. Koska hankkeen toteutus liittyi kiinteästi metsähoitosuositusten päivitystyöhön, jouduttiin alkuperäisiä tavoitteita priorisoimaan uudelleen hankkeen kestäessä. Suosituksissa tärkeiksi koettuja asioita olivat kunnostusojituskelpoisuusrajan määrittäminen ja jatkoinvestointikelpoisuuden määrittäminen PMA-laskelmilla. Näistä jälkimmäinen tuli kokonaan uutena asiana hankkeen tehtäviin. Tuotossimulointien aineisto oli kuitenkin sovellettavissa myös näiden laskelmien tarpeisiin. Sekä kunnostusojituskelpoisuus- että uudet jatkoinvestointikelpoisuuslaskennat osoittautuivat ennakoitua työläämmiksi tehtäviksi ja veivät aikaa muilta suunnitelluilta töiltä. Harvennusreaktion tarkennuksesta luovuttiin, koska todettiin sen jäävän liian avoimeksi aiotulla menetelmällä, eli MOTTI-simulointien ja maastokokeista mitattujen koepuiden kasvujen vertailulla. Lannoituksen tuotos- ja talouslaskelmat olisivat edellyttäneet erillistä mallia kasvureaktion kuvaamiseen tai vähintäänkin laajempaa mitattua koeaineistoa, jonka pohjalta olisi voitu arvioida lannoituksen tuottamaa lisätuotosta suhteessa lannoittamatta kasvatukseen. Näiden syiden vuoksi em. tarkasteluista luovuttiin. 3.4 Julkaisut Metsähoitosuositusten päivitysprosessissa tehty työ raportoidaan Tapion hankkeen taustaraporttina (siirretään myöhemmin Internetiin julkiseen käyttöön) sekä sen perusteella laadittavana oppaana. Suositusten taustaraportissa (ja tiivistetysti oppaassa) kuvataan ojitettujen turvemaiden käytön kokonaisvaltainen malli, johon sisältyvät tässä hankkeessa laaditut - harvennusmallit, jotka perustuvat pohjapinta-alaan ja valtapituuteen - suositeltavimmat kasvatusketjut tuotoksen ja talouden näkökulmista - kunnostusojituskelpoisuuden ja jatkoinvestointikelpoisuuden tarkastelut sekä - kiertoaikasuositukset turv le (simulointituloksiin ja muihin tutkimuksiin tukeutuen on päädytty suosittelemaan turv le samoja uudistamisläpimittarajoja kuin kangasmaille) Yhteistutkimushankkeen tutkimustulosten julkaiseminen tieteellisissä julkaisusarjoissa (1-3 artikkelia) toteutuu hankkeen päättymisen jälkeen. Artikkelien käsikirjoitusten kirjoittaminen on aloitettu. 7

8 8 Lisäksi tutkimuksen tuloksia on esitelty jo lukuisissa pyydetyissä esitelmissä eri puolilla maata järjestetyissä tilaisuuksissa vuosien aikana (liite 3). Hankkeen tuloksista järjestetään yhdessä Tapion ja Metlan kanssa tiedostusretkeily syyskuussa 2007 ja samassa yhteydessä julkistetaan Suometsien kasvatuksen opas. 4. Tulosten arviointi 4.1 Tulosten käytännön sovellutuskelpoisuus Tulokset ovat hyödynnettävissä suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa 1) tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen. 2) eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, 3) käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä 4) ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin. 5) arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Hankkeen kaikki tulokset ovat julkisia. Tulosten avulla on Tapion kanssa yhteistyössä laadittu erityyppisten suometsien käsittelysuositukset käytännön metsätaloudelle maan eri osiin (taustaraportti valmis, Suometsien kasvatuksen opas valmistuu pääasiassa Tapion toimesta kesän 2007 aikana). Käsittelysuositusten käytön kautta tutkimuksen tulokset vaikuttavat ojitettujen suometsien käyttöön, sillä selkeän käytännön ohjeistuksen puuttuminen lienee yksi merkittävä syy ojitusalueiden harvennusrästeihin ja kunnostusojitustavoitteista jäämiseen. 4.2 Tulosten tieteellinen merkitys Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty systemaattisesti määrittämään harvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus suometsien kasvatuksen tuotokseen ja talouteen eri kasvupaikoilla maan eri osissa. Tutkimuksen tuotos- ja talousvaikutusten tuloksista muodostuu Soili Kojolan väitöskirjan keskeisin sisältö. Samoin hankkeessa on ensimmäistä kertaa arvioitu Faustmannin kiertoaikamallilla turvemaiden metsien kasvatuksen kannattavuutta yli kiertoaikojen. Suometsien laaja hyödyntäminen on suomalaisen metsätalouden erityispiirre, mutta toimenpiteiden kannattavuuden määrittämiseen varsinkin kunnostusojituksen osalta on osoitettu mielenkiintoa myös Ruotsista. 8

9 9 Liite 1 Loppuraportointi SUOMETSIEN KÄSITTELYVAIHTOEHTOJEN TUOTOS JA TALOUS - PERUSTEET KÄSITTELYSUOSITUKSILLE SILVICULTURAL REGIMES FOR DRAINED PEATLAND FORESTS Vastuuorganisaatio Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toim. yks. MMT Hannu Hökkä PL ROVANIEMI puh , fax Kesto (Loppuraportti ) Rahoitus Kokonaiskustannukset euroa MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus euroa Tutkimuslaitoksen oma rahoitus euroa Muista julkisista lähteistä saatu rahoitus 0 euroa Muu rahoitus 0 euroa Avainsanat Harvennushakkuu, kannattavuus, kasvu, metsänhoitosuositus, metsän kasvatus, kunnostusojitus, MOTTI-simulaattori, nettonykyarvo, paljaan maan arvo, suometsät Tiivistelmä TAVOITTEET Metsäojitus oli huipussaan 1960-luvun loppupuolella ja päättyi käytännössä vuosikymmen sitten. Työn tuloksena on syntynyt n. 5 milj. ha ojitettuja soita, jotka ovat hyvää vauhtia kehittymässä muuttumiksi ja turvekankaiksi. Kolmasosalla ojitusalueista on kunnostusojituksen tarvetta. Yli puolet ojitusalueiden metsistä on nuoria kasvatusmetsiä, joista valtaosalla on harvennustarvetta. Ojitettujen suometsien käsittelyssä on tähän saakka sovellettu kangasmaille tehtyjä metsänhoitosuosituksia, mutta tutkimuksesta saadun tiedon perusteella tiedetään, että käytetyt kangasmaiden mallit eivät toimi aina tyydyttävästi turv la. Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos- ja talous -hankkeen tavoitteena oli tuottaa Motti-simulaattorilla laskelmia siitä, miten erilaiset metsänkäsittelyvaihtoehdot vaikuttavat erilaisten ojitettujen suometsien 9

10 10 kasvuun, tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen. Näiden simulointiaineistojen analyysien perusteella haluttiin laatia harvennusmallit ja määritellä suositeltavimmat kasvatusketjut erilaisille ojitusalueiden metsille. Hanke linkitettiin TAPION ja Metlan yhteistyönä toteutettuun metsänhoitosuositusten päivitystyöhön ja sitä kautta erityisesti turv le suunnattujen metsänhoitosuositusten laadintaan. TULOKSET Hankkeessa kuvattiin erilaisten, harvennuksia ja kunnostusojituksia käsittävien metsänkasvatusketjujen vaikutuksia ojitettujen suometsien kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen taloudelliseen tulokseen erilaisilla ojitettujen rämeiden ja korpien kasvupaikoilla. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi määriteltiin sellaiset metsiköiden minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua. Lisäksi arvioitiin jatkoinvestointikelpoisuutta eli alueen soveltumista seuraavien puusukupolvien kasvatukseen. Ojitettujen rämeiden ja korpien metsiköille simuloitiin MOTTIsimulaattorilla ja suometsien kasvumalleilla erilaisten kasvatusketjujen mukaisia kehityksiä. Simulointien lähtöpuustot muodostettiin olemassa olevien metsikkökoeaineistojen mitatuista metsikkötiedoista ja ne edustivat sijainniltaan koko Suomea ja tärkeimpiä ojitusalueiden kasvupaikkoja. Kasvatusketjut muodostuivat erilaisista harvennusten ja kunnostusojitusten määristä ja ajankohdista, harvennusvoimakkuuksista sekä uudistamisajankohdista. Simulointien perusteella laadittiin pohjapinta-ala ja valtapituusperusteiset harvennusmallit. Mäntyvaltaisten rämeiden harvennusmallit on tarkoitettu varputurvekankaan, puolukkaturvekangas I ja II:n ja mustikkaturvekangas II:n turvekangastyypeille neljälle lämpösumma-alueelle. Korpipuustojen tuotossimulointien perusteella todettiin, että korpikuusikoiden harvennusmalleina voidaan käyttää kangasmaakuusikoille laadittuja harvennusmalleja. Niistä tuoreen kankaan kuusikoiden malli soveltuu mustikkaturvekangas I:lle ja lehtomaisen kankaan malli ruohoturvekankaalle. Simuloitujen kasvatusketjujen joukosta haettiin sekä tuotoksen että talouden näkökulmasta perustelluimmat vaihtoehdot olosuhteiltaan erilaisille metsiköille. Sijainnista, kasvupaikasta ja puuston määrästä riippuen rämeillä riittää kasvatusajalle yksi tai kaksi kunnostusojitusta. Useimmiten harvennuksiakin tulee tehtäväksi enintään kaksi. Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta parhaimmiksi nousevat kasvatusketjut, joissa harvennukset toteutetaan varsin voimakkaina. Korpipuustoissa Pohjois-Suomessa suositeltavia ovat normaalit ja lievät harvennukset, mustikkaturvekankaalla joskus jopa ilman harvennuksia kasvatus. Etelämpänä korpien harvennukset voivat olla myös voimakkaampia ja yleensä harvennuksia toteutuu kasvatusajalla kaksi tai kolme. Pääsääntöisesti kannattava kunnostusojitus edellyttää, että kasvatusajalla voidaan tehdä harvennus. Parhaimmilla ja eteläisimmillä kasvupaikoilla yhden kunnostusojituksen kustannus voi tulla katetuksi, vaikka tuloja saataisiin vasta päätehakkuussa. Kunnostusojituskelpoisuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin myös puiden laadun ja kasvukunnon huomioon ottamista. Jatkoinvestointikelpoisuus, eli alueen soveltuvuus puuntuotantoon seuraavilla kiertoajoilla määritettiin paljaan maan arvon avulla. Mikäli paljaan maan arvo on negatiivinen, ei tulevien puusukupolvien metsänkasvatukseen kyseisellä alueella kannata enää investoida (uudistaminen, taimikonhoito ym.). Sen sijaan alue, joka on 10

11 11 runsasravinteisesta kasvupaikasta huolimatta vajaapuustoinen, voitaisiin joissain tapauksissa välittömästi uudistamalla saattaa tuottavaksi. Tällaisen kohteen paljaan maan arvo on positiivinen. TULOSTEN ARVIOINTI Hankkeen tulokset kuvataan suositusten laadinnan yhteydessä kirjoitetussa taustaraportissa. Myöhemmin tulokset tiivistyvät turvemaiden hoidon oppaaseen sekä tieteellisiin artikkeleihin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suometsien hoidon ja käytön ohjauksessa tarkasteltaessa kunnostusojitusten ja metsänhoidon (taimikonhoito, harvennukset) erilaisten tavoitetasojen vaikutusta suometsien puuntuotokseen, käytännön neuvontatyössä valittaessa talouden tai puuntuotannon kannalta sopivimpia kasvatusohjelmia suometsissä, eri metsänomistajaryhmien organisaatioissa laadittaessa suosituksia suometsien hoitotoimenpiteistä, ojitettujen suometsien kasvatuskelpoisuuden arviointiin ja arvioitaessa julkisen tuen tarvetta suometsien hoidossa. Julkaisut Ruotsalainen, M. (koostaja) 2007: Turvemaiden metsien käsittely- ja hoitosuositukset. Tapio. 128 s. (/ammattilaiset/metsänhoitosuositukset/suometsät) 11

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, Timo Penttilä, Soili Kojola ja Raija Laiho Suomänniköiden ensiharvennukset e e m t a Tausta Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, kuten ensiharvennusten ja kunnostusojitusten, pinta-alojen odotetaan

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön

Lisätiedot

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi Projektiryhmä Tapio Räsänen, Simo Kaila, Mika Lehtonen ja Markus Strandström Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari SIMO-pilotointi Metsähallituksessa SIMO-seminaari Hakkuiden optimointi tiimitasolla Metsähallituksen metsissä Heli Virtasen Pro gradu -tutkielma Tutkimusalue ja aineisto Metsätalouden Kainuun alue Kuhmon

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku,

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011

SIMO käytössä. UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011 SIMO käytössä UPM-Kymmene Oyj Janne Uuttera 23.3.2011 1 Wednesday, March 30, 2011 Lähtökohtia UPM:n metsätalouden ja kiinteistöhallinnan järjestelmien uudistaminen oli käynnissä yhtäaikaa alkuperäisen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia Metsämannut Oy Janne Soimasuo 1 MELA Metsämannut Oy:ssä Mela ollut käytössä Metsämannut Oy:ssä 20 vuotta Aluksi strategisen suunnittelun apuväline Hakkuusuunnitteen

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Uudistuvat metsänhoidon suositukset

Uudistuvat metsänhoidon suositukset Uudistuvat metsänhoidon suositukset Olli Äijälä HENVI:n ja Tapion ilmastonmuutos ja metsänhoito seminaari 17.4.2013 Hyvän metsänhoidon suositukset Tapio on laatinut (MMM:n toimeksiannosta) toimijoiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN

HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN Laura Rantanen Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalous Puunhankinnan erityiskysymykset

Lisätiedot